Tulotason muutos eri puolilla Helsingin seutua

 

Päätin tarkastel­la, miten muut­toli­ike köy­hdyt­tää ja vauras­tut­taa aluei­ta Helsin­gin seudul­la. Luulin, että Paa­vo-tietokan­nas­sa olisi jo vuo­den 2023 tiedot, kos­ka lehdil­lä ne ainakin ovat, mut­ta sieltä löy­tyikin vas­ta vuo­den 2022 tulotiedot postinu­meroalueit­tain. Tam­miku­us­sa uudestaan.

Otin muut­tu­jak­si 18 vuot­ta täyt­tänei­den keski­t­u­lo­jen muu­tok­sen vuon­na 2012 ja 2022. Yleen­sä tarkastel­laan medi­aa­nia, mut­ta kos­ka min­ua kiin­nos­ti kun­tien väli­nen kil­pailu vero­tu­loista, otin keski­t­u­lot. ”Defla­toin” keski­t­u­lot koko maan keski­t­u­loil­la, jol­loin ”deflaat­tori” otti huomioon sekä hin­tata­son että keskimääräisen tulota­son nousun. Selitetään tämä kaaval­la, kos­ka puhe on väk­isin epätäs­mäl­listä. Jat­ka lukemista “Tulota­son muu­tos eri puo­lil­la Helsin­gin seutua”

Ehdokkaat vihreiden pormestariehdokkaiksi

Vihreil­lä on meneil­lään pormes­tariehdokkaan val­in­ta jäsenäänestyk­sel­lä, jos­sa on noin 2 000 äänioikeutettua.

Helsin­gin pormes­tarin paik­ka on yksi Suomen merkit­tävim­mistä poli­it­ti­sista tehtävistä, sil­lä niin kuin olen mon­ta ker­taa täl­lä blogilla kir­joit­tanut, suuret kaupun­git ovat otta­mas­sa suun­nan­näyt­täjän tehtävän val­tioil­ta. Siihen näh­den on kum­mallista, että tehtävä ei ole oikein kiin­nos­tanut eri puolueis­sa maan ykkös­lu­okan ehdokkai­ta. Tehtävä kil­pailee merkit­tävyy­dessä päämin­is­terin paikan kanssa, mut­ta voisiko yhtäkään ehdote­tus­ta ehdokkaista ajatel­la päämin­is­ter­inä? Se on oire poli­ti­ikan epä­su­o­sios­ta, jon­ka takia kun­nal­lispoli­ti­ik­ka potee kykypulaa.

Vihrei­den oli tarkoi­tus aset­taa ehdokkaak­si val­takun­nalli­nen ykkös­ni­mi, Pekka Haav­is­to, mut­ta kuten tiedämme, muu­ta­ma tun­ti ennen asian julk­istamista Haav­is­to sai puhelun, joka muut­ti hänen suunnitelmansa.

Kun­nal­lispoli­ti­ikan kyky­pu­la ei vaivaa vihre­itä, ainakaan vielä, joten hyviä ehdokkai­ta tehtävään vihreil­lä on. Paikan vapaudut­tua Haav­is­tol­ta peräti viisi ehdokas­ta on ilmoit­tau­tunut kisaan. Heistä peräti kolme on toimin­ut kaupung­in­val­tu­us­ton puheen­jo­hta­jia. Eivät he siis mitään poli­ti­ikan untu­vikko­ja ole kukaan. Har­mi että kam­pan­ja-aika jäi vähän lyhyek­si, vähän niin kuin Kamala Harrisillakin.

Esitän seu­raavak­si arvion noista viidestä. Mietin esit­te­lyjärjestys­tä ja päädyin puolueet­tomasti aakkosjärjestyk­seen, jot­tei järjestys­tä voisi tulki­ta väärin. Jat­ka lukemista “Ehdokkaat vihrei­den pormestariehdokkaiksi”

Sähköautot tuovat ruuhkamaksut

Sähköau­tot sopi­vat hyvin Suomen kaupunkei­hin. Sähkömme on EU-maid­en halv­in­ta ja läh­es päästötön­tä. Sähkön hin­ta kuitenkin vai­htelee. Pörssisähköä käyt­tämäl­lä ja latauk­sen fik­susti ajoit­ta­mal­la akun voi lada­ta läh­es ilmaisek­si samal­la kun tasoit­taa sähkön hintavaihteluja.

Sähköau­to­jen parhaat puo­let tule­vat esille kaupunki­a­jos­sa. Kaupungeis­sa pakokaa­su pää­tyy ihmisen keuhkoi­hin tuhan­sia ker­to­ja toden­näköisem­min kuin maaseudul­la, ja kaupunki­a­jos­sa on paljon jar­rut­tamista ja kiihdyt­tämistä. Moot­torimelus­ta kär­siviäkin on enemmän.

Kaupunkili­iken­teelle sähköau­tot ovat toisaal­ta ongel­ma. Sähköau­to on kallis ostaa, mut­ta sen jäl­keen ajami­nen on läh­es ilmaista. Kilo­metril­lä sähköä kuluu parin sentin edestä. Sitä vas­taan joukkoli­ikenne ei voi kil­pail­la hin­nal­la. Jat­ka lukemista “Sähköau­tot tuo­vat ruuhkamaksut”

Kristillinen äärioikeisto ja Trump (kirja-arvostelu)

Atte Korholan kir­ja Kris­till­i­nen ääri­oikeis­to ja Trump on muut­tanut käsi­tys­täni maail­man nykyti­las­ta enem­män kuin mikään viime aikoina luke­mani. En ole seu­ran­nut uskon­nol­lisen ääri­a­jat­telun nousua Yhdys­val­lis­sa. Olen suh­tau­tunut asi­aan olanko­hau­tuk­sel­la; mah­tu­uhan isoon maa­han hul­lu­ja. Näin on tain­nut asi­aan suh­tau­tua moni muukin min­un taval­lani ajatteleva.

Edelleenkään en tiedä, vas­taako Atte Korholan kir­ja todel­lisu­ut­ta vai onko se räikeästi liioitel­tu. Toivon, että asi­at eivät ole aivan noin huonos­ti, mut­ta vaik­ka vain puo­let olisi tot­ta, ennuste Yhdys­val­to­jen tule­vaisu­ud­es­ta on synkkä.

Kir­jan sanoma lyhyesti min­un tulkitsemanani:

Yhdys­val­lois­sa val­tionkirkko on kiel­let­ty perus­tus­lais­sa. Tämä on luonut tilaa vapaille uskon­nol­lisille liikkeille. Kir­jan kannal­ta merkit­täv­in­tä niistä on 1900-luvun alus­sa nous­sut karis­maat­ti­nen hel­lun­tailaisu­us ja siihen liit­tyvä evanke­likaal­isu­us, molem­mat min­ulle melko aika out­o­ja asioi­ta. Jat­ka lukemista “Kris­till­i­nen ääri­oikeis­to ja Trump (kir­ja-arvostelu)”

HUS:n syöpähoitojen laadusta ei ole tingitty

Helsin­gin Sanomat julka­isi tänään haas­tat­telu­ni HUS:in säästö­jen joh­dos­ta, olin­han eron­nut HUS:n hal­li­tuk­ses­ta sen jäl­keen, kun yhtymäkok­ous pakot­ti HUS:n säästämään vielä 43 miljoon­aa euroa lisää jo tehty­jen kipei­den säästö­jen päälle. Haas­tat­telu­un oli jäänyt valitet­ta­va virhe, jos­ta syy on kokon­aan min­un, sil­lä sain tark­istaa tekstin.

Haas­tat­telus­sa sanon säästö­jen seu­rauk­sista: ”Tulok­se­na parhaat lääkärit lähtevät ja esimerkik­si syöpähoito­jen paras osaami­nen on jo siir­tynyt yksi­tyiselle puolelle”. Virk­keeseen sisäl­tyvästä ennus­tuk­ses­ta pidän kiin­ni, mut­ta se, että syöpähoito­jen paras osaami­nen olisi jo siir­tynyt yksi­tyiselle puolelle, ei pidä paikkaansa. HUS:n syöpähoidot ovat tois­taisek­si edelleen huipputasoa.

Yksi­tyisel­lä puolel­la saa itse mak­samal­la kokeel­lista syöpähoitoa, siis sel­l­aista, jon­ka tehoa ei ole ainakaan vielä osoitet­tu. HUS antaa myös kokeel­lista hoitoa, mut­ta vain osana lääketi­eteel­listä tutkimus­ta. Hoidon mak­saa sil­loin lääkey­htiö, jon­ka hoitoa kokeil­laan. Tämä rajaus on HUS:lta aivan oikein, vaik­ka eräs läheiseni onkin täl­laisen itse mak­se­tun kokeel­lisen hoidon ansios­ta nyt hengissä.

Käsi­tyk­seeni HUS:n syöpähoidoista oli ehkä vaikut­tanut yksi­tyisen sek­torin syöt­tämä tieto, jol­la halut­taan houkutel­la poti­lai­ta yksityissairaaloihin.

Mitä halusin sanoa on, että bud­jetin raju leikkaus pakot­taa kar­si­maan hoito­ja, ja sil­loin eräs säästöko­hde toden­näköis­es­ti on hyvin kalli­it syöpähoidot min­un ikäisille, sil­lä kus­tan­nuste­hokkaampi­in hoitoi­hin ja nuorem­pi­in kohdis­tet­tuna säästöt johtaisi­vat paljon suurem­paan ter­veyshyö­ty­jen menetykseen.

Pahoit­te­len levit­tämääni väärää tietoa.

Oli min­ul­ta jäänyt sinne kiireessä toinenkin virhe: Arvostelin sitä, että lääkärien ja hoita­jien aikaa menee liikaa kaiken­laiseen rapor­toin­ti­in. ”Kir­jauk­sia halu­taan koko ajan lisää, jot­tei syn­ty­isi hoitovirheitä”. Piti sanomani, että kir­jauk­sia vaa­di­taan, jot­ta syylli­nen löy­ty­isi, jos hoitovirhe sattuu.

Mika Maliranta katsoo pinnan alle

Mika Mali­ran­nan kir­ja Pin­nan alla on syksyn merkit­tävin talous­poli­it­ti­nen kir­ja, lähin­nä kos­ka se sanoo aivan muu­ta kuin muut sanovat. Kun muut kil­pail­e­vat siitä, kuka voiv­ot­telee parhait­en, Mali­ran­ta sanoo, että pin­nan alla tapah­tuu paljon, jota ei näe makroti­las­toista, ja edessämme on vah­van talouskasvun aika.

Tun­nus­tan, että Mali­ran­ta on suosikki­talousti­eteil­i­jäni, joten tätä tek­stiä kan­nat­taa lukea sitä taus­taa vas­ten. Mali­ran­nal­la näyt­tää ole­van aika saman­lainen maku talousti­eteil­i­jöi­den suh­teen kuin min­ul­la. Lop­un kiitok­sis­sa ovat mukana jok­seenkin kaik­ki suosikki­talousti­eteil­i­jäni. En nyt puhu aka­teemi­sista talousti­eteil­i­jöistä vaan niistä, jot­ka otta­vat akti­ivis­es­ti kan­taa talous­poli­it­tiseen keskustelu­un. Aal­to-yliopis­tos­ta tun­nen paljon hyviä ja arvostami­ani taloustieteilijöitä.

Kir­jan alku on voi tun­tua häm­men­tävältä. Suomen kasvunäkymät näyt­tävät hyvältä, kos­ka olemme viime vuosi­na jääneet niin paljon teknolo­gias­sa jäl­keen kil­pail­i­jois­tamme.  Mikä vahvu­us se jäl­keen jäämi­nen nyt oikein on? Jat­ka lukemista “Mika Mali­ran­ta kat­soo pin­nan alle”

Menestyvässä kaupungissa on suvaitsevainen ilmapiiri ja kukoistava kulttuuri

Puheen­vuoroni Helsin­gin kaupung­in­val­tu­us­ton bud­jet­tikok­ouk­ses­sa 27.11.

Arvoisa puheen­jo­hta­ja!

Kos­ka bud­jet­ti on taputel­tu ryh­mien väli­sis­sä neu­vot­teluis­sa, keski­tyn siihen, mitä pitäisi tehdä seu­raavis­sa budjeteissa.

Me kaik­ki tääl­lä halu­amme Helsin­gin men­estyvän myös tulev­ina vuosi­na. Sitä, mikä saa kaupun­git men­estymään, on tutkit­tu paljon.

Ilmi­selviä edel­ly­tyk­siä ovat fyy­siset asi­at, kuten sata­ma, lento­kent­tä ja yliopis­to, mut­ta kaupunki­tutk­i­jat ovat yksimielisiä myös kahdes­ta muus­ta ehdos­ta. Ne ovat suvait­se­vainen ilmapi­iri ja kukois­ta­va kulttuuri.

Kaikissa men­estyvis­sä kaupungeis­sa on ollut suvait­se­vainen ilmapi­iri kaikkia vähem­mistöjä kohtaan vieläpä niin, että jos vapaamieli­nen ilmapi­iri ajan myötä vai­h­tunut kon­ser­vati­ivisek­si ja vähem­mistöjä syr­jiväk­si, kaupun­gin men­estys on samal­la sam­munut. Tutkimuk­sis­sa indikaat­to­ri­na suvait­se­vaisu­udelle on ollut usein suh­tau­tu­mi­nen sukupuo­livähem­mistöi­hin, mut­ta tosi­asialli­nen syy on vapaamielisyys ylipäänsä.

The Econ­o­mistis­sa oli muu­ta­ma vuosi sit­ten tutkimus siitä, mikä ennusti 1800-luvun suurten kaupunkien men­estys­tä myöhem­min. Selkeä indikaat­tori men­estyk­selle oli oop­pera – ei var­maankaan niin, että itse oop­pera oli se syy, vaan oop­pera oli indikaat­to­ri­na suh­tau­tu­miselle kult­tuuri­in. Tam­pereel­lakin on siis yhä mah­dol­lisuuten­sa, vaik­ka oop­per­aa ei olekaan. Jat­ka lukemista “Men­estyvässä kaupungis­sa on suvait­se­vainen ilmapi­iri ja kukois­ta­va kulttuuri”

Hanna-Riikka Kuisma: Korvaushoito

Kuun­telin Han­na-Riik­ka Kuis­man Fin­lan­dia-ehdokkaan Kor­vaushoito, kos­ka joskus kauan sit­ten olin myötä­vaikut­ta­mas­sa kor­vaushoidon sal­limiseen Suomessa.

Kir­ja alkoi niin kuvot­taval­la huumeri­ip­pu­vu­u­den kuvauk­sel­la, että meinasin jät­tää kesken. Onnek­si en jät­tänyt, sil­lä kir­ja oli todel­la hyvä. Ei turhaan Fin­lan­dia-ehdokkaana, mut­ta ei herkkäluontoisille.

Ihmettelin, mik­si min­ul­la oli kra­pu­lainen olo, vaik­ka en ollut luonut lasil­lis­takaan. Tajusin, että kir­ja sug­geroi min­ua. Toisaal­ta joskus nuore­na osasin hyp­no­ti­soi­da kavere­i­tani kän­ni­in pelkän veden voimal­la. Vaiku­tus oli niin tehokas­ta, että aamul­la herä­sivät kra­pu­laisi­na ja silmät punaisina.

En pal­jas­ta juon­ta, mut­ta kir­jan luet­tuani en katunut sitä, että perus­palve­lu­min­is­ter­inä toin kor­vaushoidon Suomeen. Olisi se tietysti tul­lut ilman min­u­akin, mut­ta vähän myöhem­min. Kun­nia kuu­luu ennen kaikkea Pent­ti Karvoselle.

 

48. Markkinaehtoisen pysäköintipolitiikan hyödyt

Päätin joukkois­taa kehit­teil­lä ole­van kir­jani Talous ja kaupun­ki ja julka­ista sen luku ker­ral­laan kom­men­toitavak­si. Sekä kri­it­tiset että kan­nus­ta­vat kom­men­tit ovat hyvin tervetulleita.

= = = = =

Pysäköin­tipoli­ti­ikas­sa tulisi siir­tyä tarve­po­h­jais­es­ta markki­nae­htoiseen. Miten se vaikut­taisi, kun ote­taan huomioon, että mon­elle per­heelle auto on välttämättömyys?

Helsinkiläi­sistä ruokakun­nista noin puo­let on autot­to­mia. Kaikille se ei siis ole vält­tämät­tömyys. Autopaikan todel­li­nen hin­ta vai­htelee läh­es satak­er­tais­es­ti. Jos autoa tarvit­see, autopaikan hin­ta on yksi tek­i­jä asun­non hin­nan ohel­la asuin­paikkaa valit­taes­sa. Ver­rat­tuna nykyti­lanteeseen, jos­sa jokainen joutuu mak­samaan osana asumisen hin­taa autopaikas­ta, oli autoa tai ei, autot­toman on helpom­pi ja auton omis­ta­jan vaikeampi sijoit­tua asumaan sinne, mis­sä pysäköin­ti on eri­tyisen kallista. Suures­sa osas­sa Helsinkiä pysäköin­nin jär­jestämi­nen on varsin hal­paa tai autopaikat on jo raken­net­tu, joten ne ovat muut­tuneet upon­neik­si kus­tan­nuk­sik­si. Onhan Helsingis­sä asukkaiden käytössä yli 300 000 autopaikkaa. Täl­lä valikoin­nil­la säästyy kym­meniä tuhan­sia autopaikko­ja vielä niin, että säästö kohdis­tuu kalli­isi­in autopaikkoi­hin. Koitu­va säästö investoineis­sa on mil­jardilu­okkaa. Jat­ka lukemista “48. Markki­nae­htoisen pysäköin­tipoli­ti­ikan hyödyt”

47. Autopaikat ovat paljon metroa suurempi investointi

Päätin joukkois­taa kehit­teil­lä ole­van kir­jani Talous ja kaupun­ki ja julka­ista sen luku ker­ral­laan kom­men­toitavak­si. Sekä kri­it­tiset että kan­nus­ta­vat kom­men­tit ovat hyvin tervetulleita.

===

Suomes­sa asun­to­ja ei saa rak­en­taa rak­en­ta­mat­ta autopaikko­ja asukkaiden autoille. Ase­makaa­va velvoit­taa toteut­ta­maan uusil­la asuinalueil­la autopaikat ton­til­la tai jois­sakin harv­inai­sis­sa tapauk­sis­sa osta­maan ne asukkaiden käyt­töön kau­pal­lis­es­ta pysäköin­ti­laitok­ses­ta. Ennen autois­tu­mista raken­ne­tu­il­la van­hoil­la alueil­la ei täl­laista velvoitet­ta ole. Niiden asukkaat saa­vat pysäköidä huo­mat­tavasti halvem­mal­la asukaspysäköin­tipaikoil­la kadunvarsissa.

Aja­tus autopaikko­jen pakol­lis­es­ta rak­en­tamis­es­ta tuli Suomeen Yhdys­val­loista. Yhdys­val­lois­sa on voimakas auto­te­ol­lisu­us, jon­ka etu­jen mukaista tietysti on ollut autopaikko­jen toteut­ta­mi­nen pakol­lisi­na. Onhan se erään­laista sub­ven­tio­ta autoilulle.

Myös Yhdys­val­lois­sa pakol­lis­ten autopaikko­jen järkevyyt­tä on alet­tu kyseenalais­taa ja esitet­ty, että autopaikko­jen määrän tulisi perus­tua kysyn­tään – siihen kuin­ka moni halu­aa ostaa tai vuokra­ta autopaikan kus­tan­nuk­sia vas­taaval­la hin­nal­la. Antaa siis markki­noiden hoitaa. Jat­ka lukemista “47. Autopaikat ovat paljon metroa suurem­pi investointi”