Sähköautot tuovat ruuhkamaksut

Sähköau­tot sopi­vat hyvin Suomen kaupunkei­hin. Sähkömme on EU-maid­en halv­in­ta ja läh­es päästötön­tä. Sähkön hin­ta kuitenkin vai­htelee. Pörssisähköä käyt­tämäl­lä ja latauk­sen fik­susti ajoit­ta­mal­la akun voi lada­ta läh­es ilmaisek­si samal­la kun tasoit­taa sähkön hintavaihteluja.

Sähköau­to­jen parhaat puo­let tule­vat esille kaupunki­a­jos­sa. Kaupungeis­sa pakokaa­su pää­tyy ihmisen keuhkoi­hin tuhan­sia ker­to­ja toden­näköisem­min kuin maaseudul­la, ja kaupunki­a­jos­sa on paljon jar­rut­tamista ja kiihdyt­tämistä. Moot­torimelus­ta kär­siviäkin on enemmän.

Kaupunkili­iken­teelle sähköau­tot ovat toisaal­ta ongel­ma. Sähköau­to on kallis ostaa, mut­ta sen jäl­keen ajami­nen on läh­es ilmaista. Kilo­metril­lä sähköä kuluu parin sentin edestä. Sitä vas­taan joukkoli­ikenne ei voi kil­pail­la hinnalla.

Suuret kaupun­git sub­ven­toi­vat joukkoli­iken­net­tä houkutel­lak­seen autoil­i­joi­ta pois ruuhk­ista. Muuten mat­ka-ajat piteni­sivät ja kaik­ki kär­si­sivät, paljon. Jono on huono tapa säädel­lä niukkuutta.

Tila on kaupungeis­sa liiken­teen kallein kuluerä. Sen käyt­töä on verotet­tu mutkan kaut­ta polt­toain­everoil­la. Sähköau­to­jen kohdal­la tämä ei onnis­tu. On verotet­ta­va tilan käyt­töä suoraan.

Tarvi­taan tietulle­ja tai ruuhka­mak­su­ja, mik­si niitä nyt halu­taankin kut­sua. Olen­naista on nos­taa autol­la ajon kilo­metrikus­tan­nus­ta kaupungeis­sa, jot­ta katu­verkko ei ruuhkau­tu­isi eivätkä kaupun­git menisi pilalle. Paras­ta olisi satel­li­it­tiseu­ran­taan perus­tu­va jär­jestelmä, joka tek­isi mah­dol­lisek­si laskut­taa eniten haitallisim­mas­ta autoilus­ta. Tyh­mä katu­tul­li­jär­jestelmä on epä­tarkem­pi, ja laskut­taa myös hai­tat­tomas­ta ajos­ta, mut­ta sekin on parem­pi kuin ei mitään. Kaupun­git, jot­ka ovat otta­neet ruuhka­mak­sut käyt­töön, eivät ole katuneet.

Satel­li­it­ti­paikan­nus­ta on vas­tustet­tu, kos­ka muka pelätään isovel­jen valvon­taa. Tämä kuu­lostaa hupaisalta, jos kuitenkin kan­taa äly­puhe­lin­ta taskussaan.

Tiedot voi myös kerätä autossa ole­vaan mötikkään, joka ilmoit­taa ulospäin vain euromärän ker­ran kuus­sa. Olen­naista onkin, onko satel­li­it­ti­paikan­nus niin paljon kiin­teitä tietulle­ja parem­pi, että sel­l­ainen kan­nat­taa rakentaa.

On ehdotet­tu, että tietul­lit koski­si­vat vain sähköau­to­ja, kos­ka muut mak­sa­vat polt­toain­everoa. Se johtaisi siihen, että sähköau­toil­la ajet­taisi­in maal­la ja saas­tut­tavil­la ben­sa-autoil­la ihmis­paljouden keskel­lä kaupungeis­sa, kun pitäisi olla tehdä juuri päin vastoin.

Val­tio olisi var­maan mielel­lään veron­saa­ja. Nämä mak­sut ovat kor­vaus auto­jen kaupungeis­sa tuot­tamista haitoista. Olisi vähän höh­lää mak­saa muulle maalle kor­vaus­ta siitä, että kaupunki­laiset aiheut­ta­vat hait­taa toisilleen.  Se olisi taas uusi tulon­si­ir­to kaupungeista maaseudulle. Sil­loin ei ainakaan pidä men­nä valit­ta­maan taloudel­lisen kasvun tyre­htymis­es­tä. Ympäri maail­maa taloudelli­nen kasvu tapah­tuu nyky­isin enem­män kuin kokon­aan suuris­sa kaupungeissa.

Val­tion kan­nat­taisi etsiä rahalähteitä vaik­ka arvon­lisäveros­ta, sil­lä liiken­teen verois­sa on toinenkin ongel­ma: autoilu on haja-asu­tusalueil­la räikeästi yliverotettua.

= = = = =

Kir­joi­tus on julka­istu vieraskolumn­i­na Talouselämä-lehdessä.

163 vastausta artikkeliin “Sähköautot tuovat ruuhkamaksut”

  1. Kyl­lä sähköau­toista aiheutuu hait­taa muuallekin kuin vain niiden omis­ta­jan koti­paikalle. Niiden renkaista ker­tyy mikro­muovia yhtälail­la, tai itse asi­as­sa use­an selvi­tyk­sen perus­teel­la keskimäärin enem­mänkin kuin polt­to­moot­to­ri­au­toista jne. Arvon­lisäveron korot­tamisel­la olisi toden­näköis­es­ti merkit­täviä haittavaikutuksia:

    “Val­tion kan­nat­taisi etsiä rahalähteitä vaik­ka arvon­lisäveros­ta, sil­lä liiken­teen verois­sa on toinenkin ongel­ma: autoilu on haja-asu­tusalueil­la räikeästi yliverotettua.”

    Suomes­sa on jo nyt EU:n toisek­si korkein ALV. Sitä on vaikea nos­taa ilman, että ostot vuo­ta­vat vähem­män verotet­tuun suun­taan. Eikä tax free ‑lain­säädän­nön muut­tamisen vaikeus yhtään ainakaan helpota asi­aa. Suomen ALVia on yllät­tävänkin help­po väl­tel­lä, jos vain tietää, miten se tehdään. Suomes­sakin voi aika vapaasti pitkäänkin vaik­ka ajel­la Sak­saan rek­isteröidy­il­lä autoil­la, jos­sa ALV-kan­ta on 16 %. Suomes­sa ALV-kan­ta on 25,5 %. Jos ostaa muual­ta vält­tääk­seen Suomen 25,5 %:n ALV:n, verotkin ker­tyvät muualle. Pait­si jos ostaa laival­ta tax freesta, siltä osin verot ain­oas­taan eivät jää ker­tymät­tä, vaan Suo­mi saa EU-jäsen­mak­su­un koro­tus­ta joka ostok­ses­ta, kuten Suomen EU-jäsenyys­sopimuk­ses­sa on siitä ALVit­tomas­ta myyn­nistä hyvi­tyskäytän­nök­si EU:n suun­taan aikoinaan sovittu.

    Vastaa

    1. Piti muut­taa keskus­tas­ta pois, kos­ka oli aina lop­putalves­ta inhot­ta­va köhä. Ilmestymisa­janko­hdan perus­teel­la luulen sen johtuneen nastarenkaiden aiheut­ta­mas­ta pölystä. Jos niin, tilanne on koh­ta vielä paljon huonom­pi, kos­ka raskaam­ma­ta sähköau­tot irot­ta­vat pölyä enemmän.

      Vastaa

    2. Ostin eilen autonosia Sak­sas­ta vajaal­la 2000 eurol­la. Auton perusko­r­jauk­set kun on nykyään viimeisim­män arvon­lisäveroko­ro­tuk­sen jäl­keen taloudel­lis­es­ti edullis­in­ta tehdä niin, että tilaa osat itse suo­raan Sak­sas­ta huolta­molle Sak­san 19 %:n arvon­lisäverol­la ja huolta­mo perii Suomen peräti 25,5 %:n tasoisen arvon­lisäveron sit­ten vain työstä. Huolta­mo aut­taa osien valin­nas­sa. Isoim­mat verkkokau­pat perivät Suomen arvon­lisäveron Sak­sas­ta tilates­sakin, mut­ta pienem­mät myyjät saa­vat laskut­taa paikallisil­la veroil­la tarvit­se­mat­ta per­iä Suomen korkei­ta veroja.

      Suo­ma­lais­ten kaup­po­jen on mah­do­ton­ta kil­pail­la Sak­san kaup­po­jen kanssa, kun niil­lä on sekä alem­pi vero­tus että alem­mat pos­ti­tusku­lutkin Suomeen lähete­tyssä postis­sa kuin mitä on sil­loin, jos Suomes­ta lähet­tää Suomeen.

      Vastaa

      1. Net­ti­varaosia joutuu osta­maan sik­si että kaikki­in autoi­hin ei edes löy­dy nykyään kaikkia tarvit­tavia osia Suomesta.

      2. Verkkokaupoista annetun EU-sään­te­lyn mukaan verkkokau­pan tulee per­iä asi­akkaan koti­maan alv ja tilit­tää tämä sinne. Isom­mat verkkokau­pat toimi­vat jo niin. Jos jokin sak­salainen verkkokaup­pa myy Suomeen Sak­san alvil­la, se toden­näköis­es­ti syyl­listyy veropetokseen.

  2. Kir­joitit aiem­min, että Helsin­gin niemelle tule­va autoli­ikenne ei ole kas­vanut puoleen vuo­sisa­taan. Ratkaistaanko tässä nyt ongel­maa jota ei oikeas­t­aan edes ole? 

    Sitaat­ti: “Erään­laise­na liiken­neru­uhkia tor­ju­vana sec­ond best ‑ratkaisuna Helsin­gin kan­takaupungis­sa on viimeiset 50 vuot­ta rajoitet­tu työ­matkali­iken­net­tä palvele­vien pysäköin­tipaikko­jen määrää. Yleen­sä olisi parem­pi verot­taa sitä, mitä halu­taan rajoit­taa, tässä tapauk­ses­sa ajamista ruuhkatun­teina. Pysäköin­nin rajoit­ta­mi­nen menee osit­tain ohi maalin, vaik­ka se onkin toimin­ut tehokkaasti – Helsin­gin niemelle tule­va autoli­ikenne ei ole kas­vanut puoleen vuosisataan.”

    Vastaa

      1. Kehä 1:n ulkop­uolel­la ei ole ruuhkia, vaik­ka Helsinkiä on sielläkin.

      3. Näin­hän se tietysti on, mut­ta jäin käsi­tyk­seen, että kir­joituk­sesi käsit­teli kaupunkili­iken­net­tä ja katu­verkkoa sanan varsi­naises­sa merkityksessä.

        Minne muual­la voisi tietul­lit lait­taa kuin Helsin­gin niemelle suun­tau­tu­vas­sa liikenteessä?

      4. Tul­li­ra­jak­si olisi järkevin lait­taa Kehä I. Niin että itse kehä olisi kanssa rajan sisäl­lä. Jos ei Espoolle sovi niin sit­ten niin että län­nessä tul­li­ra­ja nou­dat­taisi kaupun­gin rajaa.

  3. Hal­paa vain jos lataat kotona. Julki­nen lataus Helen Oy:llä, joka käytän­nössä yksin pyörit­tää kaupun­gin lataus­in­fraa pyöristäen 0,4 €/kwh. Täl­löin kilo­metrit mak­sa­vat pihin polt­toaineau­ton ajon verran.

    Hyvin har­va kaupungis­sa-asu­va pääsee hyö­tymään pörssisähköstä oman sähköli­it­tymän kaut­ta, jol­loin nuo hal­vat kilo­metrit ilmeni­sivät. Helenin julki­nen hidaslataus päivä­saikaan aikaveloi­tus huomioon ottaen noin 0,32 €/kwh ja jos viet 21.00 — 07.00 ajak­si latauk­seen 0,22 €/kwh, kos­ka aikaveloi­tus­ta ei ole. 

    Haavei­ta ovat hal­vat pörssisähköhin­nat. Sen takia sähköau­ton ost­a­mi­nen ei lop­ul­ta tule halvem­mak­si, kuin polt­to­moot­to­ri­au­ton, etenkään kun polt­toaineen hin­ta on ennä­tyk­sel­lisen alhainen suht­es­sa hin­tata­soon: 1,6–1,7 €/l luokkaa.

    Sähköau­to mak­saa noin 5–10 t€ enem­män ja se on aika paljon 30–40 k€ hintaluokassa.

    Vastaa

  4. Itse sähköl­lä aja­vana lisäisin vielä yhden hyvän ja huonon puolen. Kaupun­gin matalis­sa nopeuk­sis­sa sähköau­ton kulu­tus on todel­la pien­tä, polt­to­moot­to­ril­la taas suur­ta. Toisaal­ta sähköau­to, omanikin, ovat pääasi­as­sa suuria möhkäleitä. Parkki­hallin paikat ja ehkä kan­tavu­us ei riitä, ja kadun var­teen pysäköidessä pitää lait­taa tosi tarkkaan reunakivien viereen.

    Henkilöau­to­jen mak­sim­i­levey­den sään­te­ly kuu­luu EU:lle, joten mitään ei kan­na­ta odot­taa kovin nopeasti. Sen sijaan vuo­tu­inen pain­overo on var­maan omis­sa käsis­sämme. Kan­natan vaik­ka itse kär­sisinkin siitä.

    Vastaa

  5. Tyyp­il­listä vihreätä, sitä itseään. Halv­in­ta säköä, läh­es ilmaista ajoa.. Se sähkö tulee pis­tok­keesta.. Mis­tä te vihreät kuvit­telette että se sähkö siihen pis­tok­keeseen tulee. Jos joka kaupun­ki muut­tuu pelkil­lä sähköau­toro­muill liikku­vak­si niin tässä maas­sa ei sähkö tule riit­tämään. Vaatisi lisää ydin­voimaa, mut­ta kun se muka saas­tut­taa.. Mitäs luulette että mis­täs ne sähköau­to­jen akut valmis­te­taan ja mitä se aiheut­taa luonnolle.

    Vastaa

    1. Vaik­ka kaik­ki autot oli­si­vat sähköau­to­ja, se ei tuot­taisi sähkön tuotan­non­lle vaikeuk­sia, jopa tuk­isi sitä, kos­ka kulu­tus tietysti ajoit­tuisi hal­van sähkön aikoi­hin. Sähköau­tot veisivät noin 10 % nykyis­es­tä sähkön kulutuksesta.

      Vastaa

      1. Kulu­tus ei vält­tämät­tä ajoitu vain hal­paan aikaan. Suurin osa pikalataa tarpeen mukaan, ei spot-hin­nan mukaan. Koti­lataus­ta on vain osa. Mah­dol­lista on, että tulee myös het­k­iä, jol­loin iso osa autoil­i­joista lataa auton yhtä aikaa.

      2. Kaupungis­sa aje­taan vain alle 40 km päivässä. Sik­si akun latauk­sen voi ajoit­taa opti­maalis­es­ti. Maal­la voi olla toisin.

      3. Muu­ta kun, eikös sitä ollut tarkoi­tus uut­taa maail­maan mukaillen muut­taa koko Suomen aut­tokan­ta sähköisek­si vuo­teen 2030 men­nessä. Tämä maa kuu­luu pohjoiseen jos­sa on pitkä talvi ja lyhyt kesä. Sähköau­toil­la ei tee mitään maaseudul­la, ei pienis­sä taa­jamis­sa, ei lap­sis­sa, tuskin pelaa­vat edes kun­nol­la Helsingis­sä talvel­la. tietoa on ihan suo­raan tien­päältä, olen nimit­täin töis­sä tiepalvelussa.

      4. Soin­in­vaara kirjoitti:

        “Kaupun­fgis­sa aje­taan vain alle 40 km päivässä. Sik­si akun latauk­sen voi ajoit­taa opti­maalis­es­ti. Mal­la voi olla toisin.”

        Asia ei toi­mi käytän­nössä noin isos­sa mit­takaavas­sa. Ei edes teo­ri­as­sa voi tehdä noin, ellei ole paikkaa, jos­sa voisi lada­ta sil­loin kun se on opti­maal­ista, ja aika monel­la ei ole. Esim. liik­er­aken­nusten pikala­tureis­sa ladataan sil­loin kun niis­sä asioidaan, ei sen mukaan mikä olisi sähkö­markki­noiden hin­tata­so mil­loinkin. Kadun var­res­sa pysäköivä lataa sähköau­ton­sa sil­loin kun jos­sain asioi.

        Sama jut­tu on isos­sa mit­takaavas­sa pysäköin­ti­talois­sakin. On las­ket­tu, että monis­sa niistä ei edes voi alkaa isos­sa mit­takaavas­sa lada­ta sen mukaan, mil­loin sähkön hin­ta on hal­paa. Pysäköin­ti­talo­jen sähköli­it­tymiä kun ei ole mitoitet­tu niin, että kaik­ki autot oli­si­vat sähkön latauk­ses­sa yhtä aikaa. Nyt näi­hin asen­nel­laan kovaa vauh­tia dynaamisia sähkön latau­s­paikko­ja, jot­ka nimeno­maan käytän­nössä rajoit­ta­vat lataa­mas­ta sähköä sil­loin kun se on hal­paa, ja jot­ka pyrkivät tasaa­maan sähkön lataus­ta vuorokau­den sisäl­lä, jot­tei kiin­teistön sähköli­it­tymä ylikuor­mi­tu siitä, että liian moni lataisi liian isol­la tehol­la yhtä aikaa.

      5. Vielä tästä Soin­in­vaaran kommentista:

        “Kaupun­fgis­sa aje­taan vain alle 40 km päivässä. Sik­si akun latauk­sen voi ajoit­taa opti­maalis­es­ti. Mal­la voi olla toisin.”

        Sähköjär­jestelmän tehopi­ik­it ovat tal­ven pakkasil­la. Sil­loin myös sähköau­to­jen lataus­tarve on kaikkein suurin, kos­ka läm­mi­tys­tarve ja kos­ka kylmän akun varaus­ta­so on heikom­pi. Sähköau­ton lop­pukäyt­täjälle asti hin­taerot latauk­sen ajoituk­ses­ta eivät usein väl­i­ty ollenkaan. Jos lataa esim. työ­paikan lataus­pis­teestä, ajoituk­sel­la ei ole lataa­jalle henkilöko­htaisen talouden kannal­ta yleen­sä mitään merk­i­tys­tä. Taloy­htiöis­sä latau­s­paikat ovat aika usein tasahin­noitel­tu­ja pörssi­hin­noit­telun sijaan lop­pukäyt­täjän kannal­ta, ja kaup­po­jen lataus­pis­tei­den hin­noit­telukaan ei mene pörssi­hin­to­jen mukaan. Omakoti­talo­jen asukkaat mak­sa­vat sähköstä usein pörssisähkön mukaan, ja ajoit­ta­vat sähköau­to­jen latauk­si­akin sit­ten huomioiden kul­loisenkin hin­nan mukaan, mut­ta ei esim. taloy­htiöil­lä läh­es poikkeuk­set­ta ole niin mon­imutkaisia lasku­tusjär­jestelmiä, että ne osaisi­vat laskut­taa kiin­teistön liit­tymistä ladan­nei­ta eri hin­noil­la sen mukaan, mil­lä het­kel­lä lataus­ta on tehty. Mon­es­sa taloy­htiössä ei itse asi­as­sa ole edes minkään­laisia mittare­i­ta latau­s­paikoil­la, vaan mit­ta­ri­na on vain päämit­tari, ja lasku kiin­teistön sähköli­it­tymän kuluista tulee osana vastikelaskua.

      6. ” Kaupun­fgis­sa aje­taan vain alle 40 km päivässä. Sik­si akun latauk­sen voi ajoit­taa opti­maalis­es­ti. Mal­la voi olla toisin.”

        Maal­la 11kW koti­lataus on help­po jär­jestää ja aika paljon pitää ajaa, ettei sil­lä saa akkua täy­teen yöaikaan. Kaiken lisäk­si Sähköistymi­nen ete­nee vielä sen ver­ran verkkaises­ti, että siihen ehditään reagoida. 

        Eli Ei sähköau­to­jen aiheut­ta­mat piik­it tule ole­maan mikään ongel­ma, ei kaupungis­sa eikä maalla.

      7. Osmol­la on hyvä veto tuo, että sähköau­toi­hin menisi vain 10 % kulutuksesta.
        Nyt kaavail­e­vat tehomak­sua sähkön siir­toon. Kan­natan, jos se pienen­tää pää­su­lak­keen koos­ta tule­vaa siir­tomak­sua. Luul­tavaa on kuitenkin, että pää­su­lake­mak­su pysyy entisel­lään ja ale­taan per­iä uut­ta mak­sua, jos hyö­dyn­tää ison pää­su­lak­keen suo­maa sähköä.
        Syy, mik­si kan­natan vielä tätä tehomak­sua on, että tiedän, että maaseudul­la on paljon koti­talouk­sia, jot­ka pääsään­töis­es­ti kulut­ta­vat paljon vähem­män sähköä kuin sulak­keet sal­li­si­vat. Täl­lä het­kel­lä sähköau­ton lataa­jat voivat hyö­dyn­tää ison pää­su­lak­keen parem­min, eivätkä joudu mak­samaan siir­tomak­sua muus­takin kuin pää­su­lak­keen koos­ta. Kotona tapah­tu­va latau­sai­ka tulee piten­emään ja sehän on sähköverkon kannal­ta vain hyväksi.
        Hyvin on ener­gia­te­ol­lisu­us tul­lut apa­jille sähköau­to­jen yleistyessä.

      8. Tot
        ” Sähköjär­jestelmän tehopi­ik­it ovat tal­ven pakkasil­la. Sil­loin myös sähköau­to­jen lataus­tarve on kaikkein suurin”

        Onko? Ainakin tieli­iken­teen polt­ton­esteitä kuluu eniten kesäisin, ilmeis­es­ti loma­matko­jen takia.

      9. Jo nyky­isin suuri osa Helsin­gin tak­seista on sähköau­to­ja jot­ka var­masti aja­vat yli 40 km päivässä. Eipä niiden lataami­nen mikään ongel­ma ole, ei kyskeille eikä sähköverkolle.

      10. “Kaupun­fgis­sa aje­taan vain alle 40 km päivässä. Sik­si akun latauk­sen voi ajoit­taa opti­maalis­es­ti. Mal­la voi olla toisin.”

        Suomes­sa aje­taan autol­la, ammat­tili­ikenne mukaan huomioitu­na, keskimäärin alle 40 km päivässä. Ei paljoa alle, mut­ta kuitenkin.

        Sitä en tiedä, että aje­taanko Helsingis­sä enem­män vai vähem­män kuin muual­la. Ajal­lis­es­ti Helsinkiläi­nen on var­maan enem­män autossa, joten käyt­tö­tun­te­ja siel­lä var­maan on enem­män kuin muual­la suomessa

    2. “Sähköau­toil­la ei tee mitään maaseudulla”
      Mik­sei muka? Maaseudul­la asu­taan useim­miten omakoti­talois­sa, jois­sa lataus on help­po jär­jestää. Jos neljänä päivänä viikos­sa lataa akkua ihan taval­lis­es­ta ulkopis­torasi­as­ta 8 A vir­ral­la, ker­ryt­tää vuodessa lataus­ta noin 18 000 ajok­ilo­metrille ja “polt­toaineku­lut” on noin 600 euroa. Jos tuol­lainen hidas lataus ei riitä, niin voimavir­tapis­torasi­as­ta saa kahdessa tun­nis­sa latauk­sen 100 km ajo­matkalla. Kyl­lä kai auto sen­tään pitem­mät ajat seisoo kotip­i­hal­la kuin on liikenteessä.

      Vastaa

      1. Mitä on maaseu­tu? Itse asun eteläisen Suomen maaseu­tu­maises­sa kun­nas­sa, ja omat ajo­matkani ovat yleen­sä 20–40 km:n luokkaa. Muu­ta­man ker­ran kuus­sa ajan 80–100 km ja muu­tamia ker­to­ja vuodessa 500–600 km päivässä. Eivät nuo eroa helsinkiläisen autoilus­ta kuin siinä, että voin ajaa tyh­jem­piä teitä pienem­mäl­lä kulutuksella.

        Eri asia on, jos asu­isin Pohjois-Savos­sa, Pohjois-Kar­jalas­sa Kain­u­us­sa, Lapis­sa tai Pohjois-Poh­jan­maan ja Kes­ki-Suomen tyhjil­lä seuduil­la. Siel­lä voisi tul­la pitk­iä ajo­matko­ja sään­nöl­lisem­min. Samoin ihmisel­lä, joka tekee myyn­ti­työtä tai elää ihan kun­nol­la syr­jäkylil­lä, tulee pitk­iä sään­nöl­lisiä ajomatkoja.

  6. Tila pitäisi mak­saa myös asukaspysäköin­nis­sä enem­män. Autot ovat kas­va­neet kas­vamis­taan, mut­ta silti pieni ja iso auto mak­sa­vat saman ver­ran asukaspysäköin­nistä. Eli asukaspysäköin­ti pitäisi hin­noitel­la auton pin­ta-alan mukaan!

    Vastaa

  7. ”Satel­li­it­ti­paikan­nus­ta on vas­tustet­tu, kos­ka muka pelätään ison vel­jen valvon­taa. Tämä kuu­lostaa hupaisalta, jos kuitenkin kan­taa äly­puhe­lin­ta taskussaan.”

    No, edes datal­la elävän Googlen
    Android-puhe­lin ei kerää yksilöivää tietoa liikkeitäsi, ellet sal­li sen tekevän sen niin. Googlen sijain­ti­his­to­ria oli ainakin ennen kaiken lisäk­si melko karkea. Puhe­li­men akku tuskin edelleenkään kestää jatku­vaa GPS:n käyt­töä, eli sijain­tia tal­len­netaan harvakseltaan.

    Sama kos­kee eri­laisia sovel­luk­sia. Käyt­täjän on aina annet­ta­va lupa paikan­tamiseen. Ilman lupaa sovel­lus ei yksinker­tais­es­ti voi käyt­tää GPS:ää.

    Oper­aat­to­ril­la on toki aina tal­lessa tiedot minkä tuki­asemien alueel­la kukin laite/liittymä on liikkunut, mut­ta tämäkin on ver­rat­en karkeaa vs auton ”kart­tapi­ir­turi”.

    Toki use­at meistä levit­tävät esim. someen täysin vapaae­htois­es­ti hyvinkin henkilöko­htaisia tieto­ja vuosien tai vuosikym­menten ajan. Tuo­hon ver­rat­tuna liikku­mis­da­ta ei ole vält­tämät­tä eri­tyisen sen­si­ti­ivistä, yleensä. 

    Silti arve­len, että kukaan ei halu­aisi nähdä Vas­taamo 2.0‑tapausta ajo­his­to­ri­an osalta.

    Ehkä kyse enem­män siitä, että mihin muuhun käyt­töön joku kek­sisi vaa­tia tätä dataa, tyyli­in passien ja henkilöko­rt­tien haun yhtey­dessä kerä­tyt bio­metriset tunnisteet.

    Vastaa

  8. Edullisu­us kariseen Helsin­gin kan­takaupungis­sa asu­valle, kos­ka Helen Oy:n pikalataus mak­saa 0,4 €/kwh ja päivä­saikaan hidaslataus noin 0,32 €/kwh. Täl­löin polt­toaineen ollessa hal­paa 1,6–1,7€/l, mak­saa sähköau­tol­la ajami­nen yhtä paljon kuin pihin 4–5 l/100km kulut­ta­van polt­toainekäyt­töisen auton. Sähköau­ton han­k­in­tahin­ta on 5–10 t€ kalli­impi hin­taseg­men­tis­sä 30–40k€, joten tämän huomioiden, ei yhtälö ole kovin houkut­tel­e­va, joka näkyy sähköau­to­jen myyntiluvuissa.

    Vastaa

    1. Joonas Kaja
      ” pihin 4–5 l/100km kulut­ta­van polt­toainekäyt­töisen auton”

      Helsin­gin kan­takaupungis­sa ei kyl­lä pääse mitenkään tuol­laisi­in kulutuslukemiin. 

      ” joka näkyy sähköau­to­jen myyntiluvuissa.”

      Näkyy­hän se hin­ta , mut­ta var­masti sil­läkin on tekemistä, että 2019 (vika normivu­osi), puo­let uusista autoista oli mui­ta kuin katu­maas­ture­i­ta , mut­ta sähköau­toma­llis­to on pääosin sellaisia. 

      Sel­l­aisil­la suosi­tu­il­la merkeil­lä kuten Vol­vo, Toy­ota, Ford, ei ole sähköau­toma­llis­tossa mitään muu­ta kuin katu­maas­ture­i­ta. Far­mare­i­ta on sähköisenä ihan vain kourallinen. 

      Ylipäätän­sä sähköau­toma­llis­to on ihan surkea, jos ei halua katu­maas­turia. Niitä kyl­lä piisaa.

      Vastaa

  9. en ole keskus­tan kanssa samaa mieltä mut­ta tulee kun­non täyslaidallinen:
    https://www.suomenmaa.fi/uutiset/keskustasta-tayslaidallinen-psn-niskaan-bensapetos/

    edel­listä pitäisi jol­lain giga­fonil­la toitot­taa per­su-autoil­i­joi­hin päin.

    lyhyesti yksi­ty­isyy­destä:
    val­tio­val­lan tieto­jen keräi­ly on pienem­pi ongel­ma kuin yksi­ty­is­ten toim­i­joiden, joi­hin kuu­luu mm. alpha­bet inc, meta inc, big tech, auto­valmis­ta­jat ja muitakin. esim. auton info­taulukin kerää kaiken­lais­tra dataa, ja eikä rajoitu vain paikan­nuk­seen, esim. mikro­foni, kam­era, muitakin.

    ruuhka­mak­sut pitää tul­la, pitäisi kinastel­la vain teknolo­gias­ta tässä vaiheessa.

    Vastaa

  10. “Pörssisähköä käyt­tämäl­lä ja latauk­sen fik­susti ajoit­ta­mal­la akun voi lada­ta läh­es ilmaisek­si samal­la kun tasoit­taa sähkön hin­tavai­htelu­ja.” Väite on yleinen, mut­ta valitet­tavasti epä­tosi. Esimerkik­si Uudel­la­maal­la Carunan verkon alueel­la siir­to veroi­neen mak­saa käyt­tömäärästä riip­puen noin 11–14 snt/kWh. Siihen sit­ten sähkön hin­ta vielä päälle.

    Vastaa

    1. Ei nyt liioitel­la. En tiedä Carunas­ta, mut­ta Helenin sähkömn siir­ron kilo­wat­ti­tun­neista riip­pu­va mak­su on arvon­lisäveroi­neen 4,12 snt/kWh. Tähän päälle sähköero 2,79 tekee yhteen­sä noin 7 snt/kWh

      Vastaa

      1. Kari oli var­maan laskenut mukaan myös kiin­teän perusmaksun.

        Sähköveron saisi kyl­lä mielestäni siirtää osak­si sähkön hin­taa, ja siis pois siir­ron hin­nas­ta. Nyky­malli vähen­tää kan­nustin­ta ajoit­taa käyt­töä fik­susti. Mitä enem­män käyt­töä ajoite­taan halvoille tun­neille, sitä parem­pi kaikille (pait­si var­avoimaloiden omistajille).

        Van­hempi­eni talon suh­teen myös mietit­ti­in kun he voivat läm­mit­tää kotiansa sähköl­lä IVLP tai puul­la, että sähköä taitaa olla taloudel­lis­es­ti järkevää käyt­tää vain kun puu­ta ei voi, esim. kun itse ei ole kotona läm­mit­tämässä. Tämä sil­lä vaik­ka sähkö olisikin ajoit­tain jopa ilmaista, niin siir­tomak­sut syr­jässä ovat kuitenkin sen yli 10cnt/kwh, ja puul­la läm­mit­tämi­nen taitaa siten tul­la halvem­mak­si. Täl­läi­nen jär­jet­tömyys että kan­nuste­taan ennem­min polt­ta­maan puu­ta kuin käyt­tämään “ilmaista sähköä” kielii siitä että jär­jestelmässä on jokin pielessä.

      3. En liitoit­tele. Hyvinkääl­lä 2 kk kulu­tus tänä syksynä 738 kWh, hin­ta veroi­neen ja perus­mak­suineen 88 euroa, kWh-hin­ta 12 snt/kWh. Sen se kaikkine kuluineen maksaa.

      4. Nyt sotket kiin­teät ja mar­gin­aa­likus­tan­nuk­set. Päätök­seen, menetkö ostok­sille Stock­alle autol­la vai ratikalla vaikut­taa mar­gin­aa­likus­tan­nus. Siir­tomak­sun kiin­teä osu­us ei vaiku­ta siihen mitään,

      5. Carunan siir­to maal­la mak­saa 5,07 senttiä/kWh ja kaupungis­sa (Espoo) 3,00 päiväl­lä ja 1,59 yöl­lä klo 22–07.
        Kiin­teä perus­mak­su on 2,5 ker­tainen maal­la kaupunki­in verrattuna.

      7. Pih­la Ver­so: Eihän sil­lä mitään merk­i­tys­tä ole, per­itäänkö sähkövero siir­ron vaiko ener­gian yhtey­dessä, sama 2,79 c/kWh se olisi molem­mis­sa tapauk­sis­sa ja siis kulu­tuk­ses­ta riippuva.

      8. Eri mai­ta ver­tail­taes­sa myös kiin­teät kulut/perusmaksut pitää kyl­lä ottaa mukaan. Suomen maaseudul­la perus­mak­sut ovat hel­posti noin 400 euroa vuodessa ilman mitään kulu­tus­ta, Sak­sas­sa alle 200 euroa. Kulu­tus­mak­su­is­sa suhde on sit­ten kyl­lä aivan päin­vas­toin. Ilmeis­es­ti meil­lä on niin paljon vähäku­lu­tuk­sisia paikko­ja, esim. kesämök­it, että siir­toy­htiöt pitävät tuol­laista tak­soi­tus­ta heille hyvänä. Vai onko sille joku muu peruste? Ener­gian­säästön kannal­ta pieni perus­mak­su + vähän korkeampi kulu­tus­mak­su olisi kannustavampaa.

      10. Kyl­lä osa kiin­teistä kus­tan­nuk­sis­takin pitää laskea mukaan sähköau­toilun kus­tan­nuk­si­in jos ne las­ke­taan mukaan muuhunkin sähkönku­lu­tuk­seen. Jos ei las­ke­ta, niin mihin ne las­ke­taan ja kuka ne maksaa?

      11. Kiin­teät kus­tan­nuk­set vaikut­ta­vat siihen, kan­nat­taako ostaa sähköau­to, mut­ta eivät vaiku­ta siihen, kan­nat­taako sil­lä vai metrol­la matkus­taa keskus­taan, jos sähköau­to on jo ostettu.

      12. Pih­la Ver­so: Eihän sil­lä mitään merk­i­tys­tä ole, per­itäänkö sähkövero siir­ron vaiko ener­gian yhtey­dessä, sama 2,79 c/kWh se olisi molem­mis­sa tapauk­sis­sa ja siis kulu­tuk­ses­ta riippuva. 

        Sik­si se kan­nat­taisikin muut­taa pros­ent­tio­su­udek­si sähkön hin­nas­ta. Täl­löin kan­nustet­taisi­in ajoit­ta­maan nyky­istä enem­män kulu­tus­ta kun sähkö on halpaa. 

        Ehkä tietyn kat­to­ta­son kanssa ettei vero nousisi hyvin suurek­si kun sähkön hin­ta nousee hyvin suureksi.

      13. Ode:
        ” Kiin­teät kust5annukset vaikut­ta­vat siihen, kan­nat­taako ostaa sähköauto,”

        Miten niin? Itsekin tote­sit, että sähkön siir­ron kiin­teät kus­tan­nuk­set eivät vaiku­ta sähköau­ton kustannuksiin. 

        Nythän puhutaan sähkön kiin­teistä kus­tan­nuk­sista ja ne vaikut­taa siihen, kan­nat­taako torp­paan vetää sähköt vai ei. Aika har­va toteaa asuin­talosta, että ei kannattaisi.

      14. Kun suurin “kiin­teä” kus­tan­nus autos­ta on sen säi­ly­tys (Hkissä), niin luon­nol­lis­es­ti ener­gialäh­teen merk­i­tys vähenee.

        90% pick-upin omis­ta­jista kul­kee 99% maileista ilman kuor­maa laval­la Jenkeissä.
        Olis syytä ottaa inhimilli­nen aspek­ti mukaan laskelmiin.

        Juuri sen takia HSL:n tar­if­fi on niin kujal­la, että auton omis­t­a­mi­nen tekee joukkoli­iken­teen käytöstä täysin kan­nat­tam­a­ton­ta (puo­let Hkin väestöstä). Pait­si ruuh­ka-aikaan ja kän­nis­sä. Nois­takin jälkim­mäi­nen tarve pois­tuu muu­ta­man vuo­den päästä.

  11. Pörssisähköön vaan sem­mo­nen kom­ment­ti, ettei sitä pysty hyö­dyn­tämään kaupungis­sa. Taloy­htiö voi ottaa pörssisähköli­it­tymän kyl­lä mut­ta siitä eteen­päin se laskute­taan asukkaal­ta lataus­pis­teko­hteis­es­ti kiin­teäl­lä hin­nal­la (kos­ka pörssisähköön tarvii oman liit­tymän, eikä jaet­tu käy vaik­ka onkin mit­taus). Lataus­palvelu­jen­tar­joa­jil­la ja sähköy­htiöl­lä ei tun­nu ole­van kiin­nos­tus­ta asian kor­jaamiseen, vaik­ka kyse olisi lähin­nä lasku­tuk­sen ohjelmien ja sään­tö­jen päivit­tämis­es­tä. Voisiko tämän pörssisähkön määrätä vaik­ka pakol­lisek­si palveluk­si, kos­ka muuten menetetään sähköau­to­jen hyö­ty sähkö­markki­noille kaupungeis­sa kun ne laite­taan vaan lataa­maan koti­in tul­taes­sa sähköhin­nan ollessa korkeimmillaan.

    Vastaa

    1. Ainakin ePark­ing joka hoitaa yhtiömme lataus­tolp­pia on otta­mas­sa käyt­töön pörssisähkön. No, pitää vielä kat­soa miten onnis­tuu lop­pukäyt­täjälle asti

      Vastaa

      1. Valitet­tavasti tuo “on otta­mas­sa käyt­töön” tilanne on ollut eParkingis­sa jo alku­vuodes­ta 2023 läh­tien, jol­loin ensim­mäistä ker­taa pörssisähkölasku­tus­mah­dol­lisu­ud­es­ta taloy­htiössä tiedustelin. Ilmeis­es­ti asia ei kuitenkaan ole kovin korkeal­la pri­or­i­teetil­la ja ohjelmis­toke­hi­tys­resurssit yleen­sä ovat fir­mas­sa pienet. IGLn oper­oin­tipalveluhan kyl­lä on varsin hal­pa, mut­ta ainakin täyssähköau­ton lataa­ja säästäisi hie­man korkeam­mankin oper­oin­ti­mak­sun men­nen tullen takaisin, jos pää­sisi hyö­dyn­tämään pörssisähkön halpo­ja tunteja.

  12. Jos ei satel­li­it­ti­paikan­nuk­seen perus­tu­vaa kilo­metriveroa saa­da aikaisek­si niin tietullien/ruuhkamaksujen per­im­i­nen pitäisi perus­tua tul­lialueen rajo­jen kam­er­avalvon­nal­la, samaan tapaan kuin jois­sakin kaup­pakeskuk­sien pysäköin­ti­halleis­sa toim­i­taan. Jos jol­lain kaup­pakeskuk­sel­la on varaa han­kkia sel­l­aiset lait­teet joka rek­isteröi ja perii mak­sua sen mukaan kuin­ka kauan mikäkin auto on oleskel­lut parkki­hal­lis­sa, niin kaupungilla on kanssa.

    Helsin­gin, tai minkä tahansa kun­nan pitäisi olla lupa per­iä ylimääräistä mak­sua esim auton pain­on tai lev­ey­den ja pitu­u­den tai käyt­tö­tarkoituk­sen tms omi­naisu­u­den mukaan. Käyt­tövoiman osalta ei pitäisi syr­jiä mut­ta esim pain­on perus­teel­la voisi. 

    Tul­lialueen sisäl­lä ajami­nen ei mak­saisi jos ei alueelta pois­tu, mut­ta kiin­teä vuosi­mak­su perit­täisi­in ajoneu­voil­ta joiden halti­ja on kir­joil­la tul­lialueen sisäl­lä. Se voisi sisältää asukaspysäköin­nin mak­sun. Vas­taavasti jos pois­tuu eri vuorokaut­e­na kuin on saa­punut, menisi mak­su vain alka­neen vuorokau­den ajalta.

    Vastaa

  13. eUROOpan halvin sähkö? toki, mut jos se olisi sinus­ta ja kaltai­sis­tasi kiin­ni, niin se olisi Euroopan kallein­ta!! Kuten kaikk­ki muukin, koko elämä täh..melkeiin jo on, Ei viel Virheet ole päässeet täy­teen voimaan!

    Vastaa

  14. Tuhan­net lin­nut ilmeis­es­ti kuol­e­vat sun “päästöt­tömän” sähkösi takia, ja myö ton­neit­tain hyön­teisiä tuulimyl­ly­i­hin, tämä ei sin­ua huo­le­ta näköjään pätkääkään, että koko maail­ma ja luon­to tuhoutuu sun ide­olog­tiois­esi vuoksi??!??

    Vastaa

  15. Jos ruuhka­mak­su­ja ei saa­da aikaisek­si, voisi pysäköin­tipaikko­jen vähen­tämi­nen olla erään­lainen kol­man­nek­si paras vai­h­toe­hto ruuhkien vähentämiseen.

    Vastaa

    1. En ymmär­rä ruuhkavouho­tus­ta. Kävin tois­s­apäivänä illal­la 21.00 Pohjois-Helsingistä Län­sisa­ta­mas­sa. Matkaan meni suun­taansa 20min, ja ajoin keskus­tan läpi. 

      Ns. ruuhkaa on keskus­tas­sa vain ark­isin 7–9.30 ja 15.00–18.00. Muul­loin on hyvä ajel­la oma­l­la autolla.

      Vastaa

      1. Nim­imerk­ki Real­is­tille kom­ment­ti­na että Helsin­gin metro on erit­täin tur­valli­nen kulkuneu­vo. Olen matkus­tanut Kiven­lahdes­ta Hakaniemeen ja Sörnäisi­in sekä Itäkeskuk­seen asti enkä ole tör­män­nyt mihinkään ongelmi­in jois­sa olisi ollut vaara tilanne. En ole koskaan kokenus että olisin ollut riskinä tul­lut ryöste­tyk­si puhu­mat­takaan että olisin tul­lut raiskatuk­si tai hakatuk­si. Toki humalaisia liikuu paljon julk­isil­la, liput­ta, mut­ta tämänkin ongel­ma pois­tuu seu­raaval­la pysäkil­lä soit­ta­mal­la metron hätänu­meroon joka on merkit­ty jokaiseen vaunuun. Olen tehnyt näin muu­ta­man ker­ran ja var­ti­jat ovat pois­ta­neet ongel­ma tapauk­set seu­raaval­la pysäkil­lä ilman suurem­paa välikohtausta.

      2. Noil­lakin on väliä mm., kos­ka juuri sil­loin on enem­män ihmisiä autol­la liikkeellä.

        Myöskin, tässä blogikir­joituk­ses­sa­han puhut­ti­in tule­vaisu­ud­es­ta. Sähköau­to­jen yleistymi­nen saat­taa pahen­taa ruuhkia, kun ajamisen mar­gin­aaliset kus­tan­nuk­set alenevat.

        Jos itsea­ja­vat autot tule­vat vielä joskus Suomeen, saat­ta­vat ne pahen­taa tilan­net­ta entis­es­tään, jos esim auto aja­mas­sa ympäri­in­sä (tyhjänä) on halvem­paa kuin pysäköintimaksut.

    2. Ossi Sare­so­jalle kom­ment­ti­na että GPS satel­li­it­ti on ollut avoin julk­isille liiken­teelle jo vuodes­ta 1983 sen jäl­keen kun Neu­vos­toli­iton ilmavoimat ampui­v­at alas Kore­an Airin lennon 007 Sahalin­in yläpuolella.

      Vastaa

    3. Ode: “Jos ruuhka­mak­su­ja ei saa­da aikaisek­si, voisi pysäköin­tipaikko­jen vähen­tämi­nen olla erään­lainen kol­man­nek­si paras vai­h­toe­hto ruuhkien vähentämiseen.”

      Oot ehkä kansal­lis­ta­mas­sa keskus­tan parkkilaitokset?

      Vastaa

      1. Pääosa Helsin­gin parkkipaikoista on kaupun­gin omis­tamia, esimerkik­si kaik­ki kadun var­si­paikat. Yksi­ty­is­ten omis­ta­mat ovat hyviä parkkipaikko­ja, kos­ka niistä per­itään kus­tan­nuk­sia vas­taa­va mak­su toisin kuin kadunvarsipaikoista.

  16. Ehdo­tus keskinopeuk­sien valvon­nas­ta taisi olla se, joka varsi­nais­es­ti ryöp­säyt­ti paikan­nus­lait­tei­den vas­tus­tuk­sen. Nopeusvalvon­ta oli varsi­nainen paina­jainen automiehille, ei niinkään kulkemis­ten valvon­ta. Keskinopeuk­sien valvon­ta kun pois­taisi autol­la ajos­ta siihen oleel­lis­es­ti kuu­lu­van seikkailun, vaaran tun­teen ja sankaru­u­den ja tek­isi autoilus­ta armot­toman tyl­sää jonos­sa köröt­te­lyä. Ehdo­tus keskinopeusvalvon­nas­ta muis­te­taan autopi­ireis­sä kauan ja se saat­taa estää tai ainakin hidas­taa paikan­nuk­seen perus­tu­van hin­noit­telunkin käyt­töön oton. Kilo­metri­tak­sa olisi helpom­pi saa­da läpi, siitä huoli­mat­ta tai ehkä sik­sikin, että se on kaupunki­laisia suo­si­va maalais­ten kustannuksella.

    Vastaa

    1. Tuo on seik­ka jota moni autoil­i­ja pelkää eniten. Että Poli­isi näk­isi suo­raan näyt­töru­udus­ta kuka ajaa ylinopeut­ta. Kakkosek­si jää pelko että mus­ta­sukkainen puoliso alkaa jäljit­tämään ajo­ja paikan­nus­lait­teen avul­la. Sik­si pitää lain­säädän­nössä estää paikan­ti­men käyt­tö poli­isin nopeusvalvontatarkoituksiin.

      Maalaisia suosii nykyi­nen käytän­tö että paljon ajavalle on myytävänä lievem­min verotet­tua polt­toainet­ta (diesel) kuin vähän ajavalle, ja että autoilun kiin­teät kus­tan­nuk­set (verot, vaku­u­tuk­set, pääo­makus­tan­nuk­set) ovat niin korkeat että autol­la kan­nat­taa aina ajaa mah­dol­lisim­man paljon.

      Vastaa

      1. Sil­fver­bergille kom­ment­ti­na että vi ulko­maille rek­isteröidyl­lä autol­la voi ajaa Suomes­sa 6 kuukaut­ta jon­ka jäl­keen auto pitää rek­isteröidä tai sit­ten palaut­taa se takaisin siihen maa­han johon se on rekisteröity.

      2. Tämä uuden pitem­män radan rak­en­t­a­mi­nen rantaradan reit­tiä mukaillen taitaisi tul­la kalli­im­mak­si kuin lyhyem­pi ja suorem­pi reit­ti. Sil­lä on yksi ain­oa hyvä puoli: rav­in­tolavau­nun liike­vai­h­to kas­vaisi, kos­ka mat­ka vie paljon pitem­män ajan. Ei itse asi­as­sa nouse, kos­ka matkus­ta­jia olisi olen­nais­es­ti vähemmän.

    2. On tuos­sa yksi­ty­isyy­den­suo­jakysymyk­setkin olen­naisia. Kän­nykkä on yksilölli­nen, ja sen paikan­nusti­eto­ja ei ulkop­uoliset voi nähdä. Auto taas voi olla mon­en yhteinen: per­heen tai kaverei­den. Paikan­nusti­eto­jen pitäisi olla kai näi­den oikeustur­van takia kaikkien saavutet­tavis­sa, jol­loin väistämät­tä voisi tul­la pääsy toisenkin paikannustietoihin.

      Kilo­metri­tak­soit­telun haaste on se, että autot ylit­tävät nykyään maara­jat. Ihmiset voivat ajel­la autol­la vaik­ka pitkin euroop­paa. Eikä pelkkä suo­ma­laisen auton matkamit­tari ker­ro, onko ajok­ilo­metrit ker­tyneet Suomes­sa. Vas­taavasti ulko­mainen Suomeen tul­lut auto voisi jäädä veroit­ta kilo­me­trei­neen, mikä ei olisi tavaran ja palvelu­iden vapaan siir­tymän EU-aikana kovinkaan yhden­ver­taista vero­tus­ta. Sama ongel­ma koskisi paikan­nus­takin, jos se koskisi vain Suomeen rek­isteröi­tyjä auto­ja, mut­ta ulko­maiset ajoneu­vot vapau­tu­isi­vat paikan­nuk­seen perus­tu­vas­ta vero­tuk­ses­ta. Se lisäisi taloudel­lista kan­nustin­ta ajel­la Suomes­sa ulko­maille rek­isteröidy­il­lä autoilla.

      Vastaa

      1. Mik­si yhteiskäytössä olevas­sa autossa pitää kaikkien päästä paikan­nusti­eto­ja näkemään? Matkamit­tar­iluke­man perus­teel­la voi nähdä paljonko kukakin on ajanut.

        Rajan ylit­tävästä liiken­teessä voi ottaa käyt­töön vin­jet­te­jä jol­loin vero on päiväkohtainen. 

        Ulko­maille rek­isteröidy­il­lä autoil­la on vak­i­tuis­es­ti Suomes­sa asu­vien henkilöi­den kiel­let­ty ajaa Suomessa.

  17. Voi olla, että sähköau­to­jen yleistymi­nen lisää ajomääriä kaupungeis­sa, mut­ta ei se minus­ta var­maa ole.

    1) Vaik­ka sähkö on hal­paa niin muitakin muut­tuvia kus­tan­nuk­sia on kuten renkaat ja huolto. Myös auton arvo ale­nee kilo­me­trien myötä. Kilo­metrit eivät ole sähköau­tol­lakaan ilmaisia, eikä myöskään keskustapysäköinti.

    2) Joku ehkä ajelee huvikseen keskus­tas­sa, mut­ta uskoak­seni hyvin har­va. Vaik­ka autoilun kus­tan­nuk­set aleni­si­vat, ei matkat keskus­taan ehkö kas­va niin voimakkaasti kuin luulet. Itsel­leni hyvin vieras aja­tus, että ajelisin enem­män vain sik­si, että se on vähän halvem­paa kuin ennen.

    Vastaa

      1. Eikö park­keer­auk­sen hin­ta keskus­tas­sa ole jo nyt moninker­tainen polt­toaineku­lui­hin näh­den, jos on tulos­sa metron vaikutusalueelta?

      3. Mar­gin­aal­i­hin­nal­la on todel­lakin väliä ihmis­ten tekemille päätöksille.
        Jos kak­si henkilöä tulee käymään Helsingis­sä Turus­ta tai Tam­pereelta, ovat matkaku­lut sähköau­tol­la 10 — 15 euroa, mut­ta junal­la 80 — 160 euroa. Help­po arva­ta mihin se houkut­telee. Iso ja vaikea ongel­ma tuleekin sit­ten sekä moot­tori­tieru­uhk­ista ja pysäköin­tion­gelmista. Ja sitä myöten vaa­timus (“huu­to”) tei­den lev­en­tämi­sistä ja ilmaisista/halvoista parkkipaikoista.
        Tarvi­taan todel­lakin tietulle­ja tms. muuten olemme pulas­sa. Lisäk­si junien ja bussien on tar­jot­ta­va sekä mukavu­ut­ta että help­pout­ta. Se Turun tun­nin juna ja hyvät junay­htey­det Lohjalta/Vihdistä eivät todel­lakaan ole kallita.

      4. Myös tur­val­lisu­udel­la on merk­i­tys­tä. Mm. metroa riivaa rikol­lisu­us. On sil­lä väliä, tuletko ryöste­tyk­si, raiskatuk­si vai muuten vain hakatuksi.

        Ns. raidelähili­ikenne on paskasakkien kulkuväline.

    2. Yhden­su­un­tainen junalip­pu Turku tai Tam­pere ‑Helsin­ki mak­saa n 20 euroa jos ei osta lip­pua ihan viime min­u­uteil­la. Junan ei tarvitse seistä ben­sik­sel­lä lataa­mas­sa akkuja.
      Siinä mielessä olet oike­as­sa että on väliä kestääkö Turku­un 1 tun­ti 20 min­u­ut­tia vai 2 tun­tia 5 min­u­ut­tia kuten nyt on asian laita.

      Vastaa

      1. Sil­fver­bergille kom­ment­ti­na että Turun junas­sa on kak­si vai­h­toe­htoa joko uusi rata kokon­aan joko Loh­jan tai Vihdin kaut­ta tai sit­ten rantaradan rak­en­t­a­mi­nen kokon­aan kak­si suun­taisek­si radak­si. Itse kan­natan jälkim­mäistä vai­h­toe­htoa eli rantaradan rak­en­t­a­mi­nen kokon­aan kak­si suun­taisek­si radaksi

      2. Rantaradan tason nos­to ja kak­sir­aiteis­t­a­mi­nen mak­saa Väylävi­ras­ton selvi­tys­ten mukaan enem­män kuin uusi rata Espoo-Lohja-Salo.
        Työ­maan aikana olisi lisäk­si saman­tyyp­pisiä mon­ta viikkoa kestäviä liiken­nekatko­ja kuin nyt on Espoon kaupunki­ratatyö­maan aikana. Se söisi kokon­aan luot­ta­muk­sen junamatkustamiseen.

  18. “Pörssisähköä käyt­tämäl­lä ja latauk­sen fik­susti ajoit­ta­mal­la akun voi lada­ta läh­es ilmaisek­si samal­la kun tasoit­taa sähkön hintavaihteluja.” 

    Miten tämä voisi onnis­tua muil­ta kuin omakotitaloasujilta?
    Jos on ns. kadun­var­si­paik­ka ja kiin­teät työa­jat, on auto ladat­ta­va sil­loin kun se on ladat­ta­va, eli huoltoase­mal­la tai kaup­po­jen latau­s­paikalla. Vai onko olta­va päivystys­valmi­udessa koko ajan vapaa-aikana, jos nois­sakin paikois­sa voisi lada­ta halvem­paa pörssisähköä? Koko elämä alkaa sil­loin pyöriä auton ympärillä.
    Myöskin akkuken­nos­ton var­jelem­i­nen osum­il­ta (esim. tei­den jäälohka­reet) ja vedeltä on näis­sä pohjoi­sis­sa olo­suhteis­sa kuulem­ma stres­saavaa. Uusi akku noin neljä ton­nia. Suo­mi ei sijaitse Kes­ki-Euroopas­sa. Meil­lä on edelleen pitkä ja kova ja jäi­nen talvi. Sähköau­toilu meil­lä on ihan eria asia kuin jos­sakin Lux­em­bur­gis­sa. Sal­paus­selän tuol­la puolen vielä enemmän. 

    Kun tankkaan ben­si­ini­au­toni noin kahdessa min­uutis­sa tankin täy­teen, täy­tyy min­un tul­la seu­raa­van ker­ran bensiini“lataukseen” viikon kuluttua.
    Ihan ylivoimainen omi­naisu­us. Auton osto­hin­ta 7000 e. Sekin. 

    Ehkä tässäkin Suo­mi jakau­tuu, rikkaat siir­tyvät ekol­o­giseen vihreään tes­lailu­un ja köy­hät aja­vat pitkään ja har­taasti lop­pu­un edullisia ja käytet­tyjä ben­sa-auto­ja joiden käyt­töiät hyvinkin riit­tävät 2050-luvulle, kun viimeisiä vielä valmis­te­taan 2030-luvulla.

    Vastaa

    1. Pieniku­lu­tuk­sista dieseliä tarvit­see talvel­la tanka­ta joka 4. viikko, kun ajoa on vähempi. Ei tarvitse paskaista kaapelia olla virit­telemässä joka vaiheessa.

      Vastaa

    2. Rikkain poruk­ka ajaa polt­to­moot­to­ril­la vai­vat­to­muu­den takia jatkos­sakin. Mik­si ährätä toim­inta­matkan ja työlään latailun vuok­si, kun voi tanka­ta paris­sa min­uutis­sa 1000km käyttövoiman??

      Vastaa

    3. ben­salataa­ja
      ” Kun tankkaan ben­si­ini­au­toni noin kahdessa min­uutis­sa tankin täy­teen, täy­tyy min­un tul­la seu­raa­van ker­ran bensiini“lataukseen” viikon kuluttua.
      Ihan ylivoimainen ominaisuus.”

      N o jaa. Kytken oman ben­sa-auton näin talvisin seinään sekä kotona ‑että työ­paikalla, joten siinä mielessä tässä ei saa mitään etua sähköau­toon näh­den. Lisäk­si vielä pitää käy­dä erik­seen tankilla. 

      Kun näitä töpselöin­te­jä tulee talvi­aikaan polt­tik­sel­la jopa viisinker­tainen määrä viikos­sa (jos sähkik­sen lataisi 2krt/vko), voipi olla, että sähkik­sel­lä niitä tulisi jopa vähem­män vuositasolla.

      Vastaa

  19. En aina pysty seu­raa­maan blo­gistin logiikkaa.

    Kun Osmo tois­tu­vasti ker­too, että helsinkiläi­sistä yhä use­ampi on auto­ton, niin kuka tai mikä siel­lä keskus­tas­sa niitä ruuhkia aiheut­taa ja tilaa vie? Onko Helsin­gin keskus­tas­sa oikei­ta ruuhkia?

    Tehkää se hem­metin keskus­tatun­neli, niin ei sinne keskus­taan kukaan aja — muuten kuin vahingossa.

    Ajoin muu­ta­ma viikko sit­ten Tukhol­mas­sa. Ruuhka­mak­sua n 1,5 euroa. Mak­soin sen. Mut­ta enpä jäänyt miet­timään uskaltaako toisen ker­ran ajaa siel­lä. Ja Tukhol­mas­sa on ihan h‑tinmoinen aamu­ru­uh­ka etelään vieväl­lä tiel­lä, molem­pi­in suuntiin..

    Val­tio tarvit­see verora­ho­ja jatku­vasti yhä enem­män. Jos kaik­ki ben­sas­ta saata­vat vero­tu­lot pois­tu­vat (niin kuin visiois­sa on) niin jol­lakin ne pitää kor­va­ta. Mik­si ne ote­taan autoil­i­joil­ta — ruuhka­mak­su­is­sa, ajokm mak­su­is­sa, ole­mas­saolon mak­su­is­sa jne — on sinän­sä filosofinen kysymys. Mik­si esim. netin käytöstä ei alet­taisi per­iä “kulu­tusveroa”. Yhden eloku­van kat­somi­nen netin pil­vestä aiheut­taa päästöjä yhtä paljon kuin yksi saunomisker­ta. Laite­taan jokaiselle klikkauk­selle sentin hait­tavero ja kas.… jopa vero­tu­lo­ja syntyy.

    Vastaa

    1. Keskus­tatun­neli mak­saa puoli­toista mil­jar­dia euroa, yhtä paljon kuin moot­tori­tie Helsingistä Turku­un. Se veisi kun­nal­lisverona jokaiselta helsinkiläiseltä viiden viikon brut­topalkan. Ei tai­da löy­tyä halukkai­ta maksajia.

      Vastaa

      1. Soin­in­vaar­alle kysymys että voisi Keskus­tatun­nelin rahoit­taa siten että tuo kus­tan­nus puoli­toista mil­jar­dia euroa mak­set­taisi­in takaisin tun­ne­li­mak­sul­la? Saman­lainen ratkaisu tehti­in Juutin­rau­man sil­lan kohdal­la Tan­skas­sa ja Ruot­sis­sa .Mak­sia voisi kyl­lä löy­tyäkin jälkikäteisel­lä maksulla.

      2. Ennuste­tun automäärän perus­teel­la tun­ne­li­mak­sun pitäisi olla noin 10 euroa edestakaiselta matkalta, mut­ta sil­loin ennustet­tu automäärä ei toteu­tu­isi läh­eskään, joten tun­ne­li­mak­sun pitäisikin olla palon korkeampi ja tulot pieneni­sivät, jol­laoin mak­sun pitäisi olla vielä korkeampi. Eli siis, ei voi, kos­ka han­ke on taloudel­lis­es­ti järjetön. 

      3. Soin­in­vaar­alle kom­ment­ti­na että 10€ euroa ei ole kyl­lä mikään iso raha­sum­ma. Juutin­rau­man sil­lan yli­tys mak­saa 455 Tan­skan kru­unua per auto eli 61,01 € . Muutenkin Juutin­rau­man ylit­tää päivit­täin 18 434 ihmistä ja moni käyt­tää Øre­sund­GO alen­nusjär­jestelmää jon­ka hin­ta on taas 23,47€. Kyl­lä täl­läi­nen jär­jeste­ly toimisi Keskus­tunelin kohdal­la. Se mak­saisi itse itsen­sä takaisin 10 vuodessa kuten Juutin­rau­man kohdal­la tapah­tui. Koko sil­ta mak­soi 2,6 mil­jar­dia euroa vuo­den 2000 hinnoissa.

      4. Juutin­rau­mas­sa ei ole vai­h­toe­htoista reit­tä, pait­si lai­vat ja nekin ovat mak­sullisia. Mak­sua ei voi siis vält­tää kuin jäämäl­lä koti­in. Keskus­tatun­nelin mak­sun voi vält­tää val­it­se­mal­la maan pääl­lä kulke­van reitin.

      5. Soin­in­vaar­alle kom­ment­ti­na että olet oike­as­sa siinä että Keskus­tatun­nelin voi vält­tää jos vaivau­tuu kiertämään Kehien kaut­ta mut­ta jos Keskus­tatun­neli raken­netaan uskon että aika moni käyt­tää sitä kos­ka se leikkaa ajo­matkaa kuin se että kiertää Kehien kautta.

      6. Keskus­tatun­nelin voi vält­tää aja­mal­la vaikka­pa Sörnäis­ten Rantati­etä ja Espaa pitkin. Kehien kaut­ta ei pääse Stockalle.

      7. Soin­in­vaar­alle kom­ment­ti­na kyl­lä että Sörnäis­ten Rantatielle ajami­nen Espaa pitkin Espoos­ta on paljon hitaam­paa kuin ajami­nen Keskus­tatun­nelin kaut­ta Itäväylälle. Mik­si autol­la pitäisi päästä Keskus­tan Stock­man­ni­in esimerkik­si Espoos­ta kun Tapi­o­las­sa on Stockmann ?

      8. Keskus­tatun­nelia ei todel­lakaan ole tarkoitet­tu siihen, että Espoos­ta voisi oikaista sitä pitkin Helsin­gin ali. Jos olisi, sil­loin­han Espoon pitäisi rahoit­taa se..

      9. Ode
        ” tun­ne­li­mak­sun pitäisi olla noin 10 euroa edestakaiselta matkalta,”

        Voisiko sitä mak­sua per­iä kaikesta tun­nelin suun­tais­es­ta ja / tai tun­nelista hyö­tyvästä* liiken­teestä , myös maan päältä? Eivät taitaisi autoil­i­jat pitää tästäkään vaihtoehdosta…

        *) jos joku tie vetää parem­min tun­nelin takia, siitä voisi pitää mak­sun perusteena

      10. Soin­in­vaar­alle kom­ment­ti­na että en itsekään ole sitä mieltä että Keskus­tatun­neli olisi tarkoitet­tu Espoos­ta tule­valle liiken­teeltä vaan ylipäätään lännestä itään suun­tau­tu­valle liiken­teelle joka joutuu kuitenkin aja­maan kehien kaut­ta. Espoolaiset mak­saisi­vat tun­nelista käyt­tö mak­sun jopa tapauk­ses­sa mut­ta ensi sijais­es­ti keskus­tun­neli olisi tarkoitet­tu lännestä itään suun­tau­tu­valle liikenteelle

      11. Sylt­ty on tässä asian ytimessä: “Voisiko sitä mak­sua per­iä kaikesta tun­nelin suun­tais­es­ta ja / tai tun­nelista hyö­tyvästä* liiken­teestä , myös maan päältä? Eivät taitaisi autoil­i­jat pitää tästäkään vaihtoehdosta…”

        Tun­nelin hin­noit­telu­logi­ik­ka riip­puu ihan siitä, mitä tun­nelil­la tavoitel­laan. Jos tavoit­teena on tehdä maanalainen ohi­tuskaista Itäväylältä Län­siväylälle, ain­oa loogi­nen hin­noit­te­lu­ta­pa on “käyt­täjä mak­saa”, ja käytän­nössä tun­neli ei koskaan voi olla mis­sään määrin järkevä investoin­ti. Jos taas tavoit­teena on vähen­tää auto­ja maan pääl­lä, kan­nat­taa mak­su kohdis­taa siihen maan­pääliseen liiken­teeseen, ja mak­si­moi­da hel­vetin kalli­in tun­nelin käyttöaste. 

        Maan­pääl­lisen liiken­teen hait­ta­mak­sus­sa on sekin etu, että se voidaan ottaa käyt­töön myös ilman tun­nelia. Täl­löin voi käy­dä niinkin onnel­lis­es­ti, että tavoitel­lut hyödyt saadaan myös ilman tun­nelia, ja veron­mak­sajien raho­ja jää val­tavasti säästöön.

  20. Se että julki­val­ta kerää paikkati­etoa on paljon pahempi kuin google. Nytkin poli­isil­la jatku­va vol­lo­tus passien sor­men­jälkien käytöstä muuhun kuin aiot­tuun tarkoituk­seen. Saman­lainen vään­tö alka­isi tuos­ta satel­li­it­ti paikan­nuk­ses­ta. Sen lisäk­si siinä tänä maail­man aikana häirin­nän riski.

    Vastaa

    1. Olen samaa mieltä tästä. Jos ja toden­näköis­es­ti kun tuo­hon paikan­nuk­seen perus­tu­vaan vero­tuk­seen joskus men­nään, niin sen ver­ran yksi­ty­isyy­den suo­jan kun­nioi­tus­ta toivoisi sil­loiselta eduskunnal­ta löy­tyvän, että paikan­nus­dataa ei tal­len­neta. Kerätään vain vero­tuk­seen tarvit­ta­va tieto ja sen jäl­keen mah­dol­lisim­man pian hävitetään alku­peräi­nen paikkatietodata.

      Sor­men­jälkien kanssa tehti­in jo aivan turhaan ratkaisu, jos­sa ne tal­len­netaan tietokan­taan odot­ta­maan mah­dol­lista tule­vaa käyt­tö­tarvet­ta. Ain­oa oikea malli olisi ollut hävit­tää ne heti, kun pas­si on tehty. Epäilen, että tässä oli merkit­tävässä roolis­sa poli­isien lob­baus ja usko siihen, että heille annetaan myöhem­min lupa käyt­tää sor­men­jälk­iä myös rikos­tutk­in­taan, kun­han riit­tävän kauan mankuvat.

      Real­is­tis­es­ti en kuitenkaan usko Osmon ehdot­ta­maan malli­in, jos­sa paikkati­eto säilöt­täisi­in vain ajoneu­vos­sa ja ulos siir­ret­täisi­in vain joku “hin­takoon­ti”. Tuos­sa on liian paljon riske­jä hom­man toimivu­u­den kannal­ta, verot­ta­jan toim­inta ja toisaal­ta myös verotet­ta­van oikeustur­va vaatii, että perit­ty vero on jälkikä­teen toden­net­tavis­sa oikeak­si ja mah­dol­liset virheet korjattavissa.

      Vastaa

      1. Nämä paikkati­etoasi­at eivät ole koskaan min­ulle avau­tuneet. Joskus luulin, että lentokoneti­la pois­taa paikkaseurannan.
        Ulko­mail­la joskus olleena min­ul­la on aina lentokoneti­lapääl­lä. Kuitenkin kän­nykästä voi aina tarkas­taa oman sijaintin­sa avaa­mal­la karttasovelluksen.
        Lentokoneti­las­sa ei luulisi tietoa liikku­van. Kai siinä joku data liikkuu kun oman sijaintin­sa voi aina tarkas­taa. Ilman sim kort­tia tuo ei onnistu.

      2. Kän­nykän paikan­t­a­mi­nen perus­tuu GPS-satel­li­iteista tule­vi­in sig­naalei­hin. Se toimii vaik­ka kän­nykkä ei ole verkossa.

      3. Pent­ti A K Häkki­nen, lentokoneti­lan point­ti on lähin­nä siinä, ettei kän­nykkä turhaan etsi tuki­ase­maa ja lähetä siten häir­it­sevää sig­naalia. GPS-paikan­nus sen sijaan toimii puh­taasti GPS-satel­li­it­tien sig­naale­ja vas­taan­ot­ta­mal­la. Sitä varten kän­nykän ei tarvitse lähet­tää sig­naalia, joten lentokoneti­lan ei tarvitse estää sitä.

      4. Varsin hyvä, että Sil­fver­berg ja Sare­so­ja val­is­ti­vat min­ua gps seurannasta.
        Tun­tuu, että Osmon ehdo­tus jonkin­lais­es­ta ajok­ilo­me­tre­jä keräävästä mötikästä autossa on hyvinkin toteu­tuskelpoinen, kun gps n avul­la voi auto koko ajan seu­ra­ta siir­tymistään vaik­ka net­tiy­hteys on lentokonetilassa.

      5. @ Pent­ti A K Häkkinen
        >“Nämä paikkati­etoasi­at eivät ole koskaan min­ulle avau­tuneet. Joskus luulin, että lentokoneti­la pois­taa paikkaseurannan.
        Ulko­mail­la joskus olleena min­ul­la on aina lentokoneti­lapääl­lä. Kuitenkin kän­nykästä voi aina tarkas­taa oman sijaintin­sa avaa­mal­la karttasovelluksen.
        Lentokoneti­las­sa ei luulisi tietoa liikku­van. Kai siinä joku data liikkuu kun oman sijaintin­sa voi aina tarkas­taa. Ilman sim kort­tia tuo ei onnistu.”

        en jak­sa ruve­ta erit­telee tarkem­min. paikan­nuk­sia on muitakin kuin satel­li­it­ti paikan­nus. mm. google paikan­nus joka käyt­tää matka­puhe­lin­mas­to tieto­ja ja wifi verkko­ja paikan­nuk­seen, saat­taa olla lisänä myös blue­tooth. lentokoneti­la ei yleen­sä estä wifi verkkoja.

        ja kyl­lä satel­li­it­ti paikan­nus on yksi suun­tainen, eli riit­tää pelkkä vas­taan­ot­to. mitä app:it ja käyt­töjär­jestelmä tekee niil­lä tiedoil­la onkin sit­ten erilli­nen asia.

    2. >“Se että julki­val­ta kerää paikkati­etoa on paljon pahempi kuin google. Nytkin poli­isil­la jatku­va vol­lo­tus passien sor­men­jälkien käytöstä muuhun kuin aiot­tuun tarkoituk­seen. Saman­lainen vään­tö alka­isi tuos­ta satel­li­it­ti paikan­nuk­ses­ta. Sen lisäk­si siinä tänä maail­man aikana häirin­nän riski.”

      oikeas­t­aan päin­vas­taista mieltä. min­ul­ta on men­nyt luot­ta­mus läh­es täysin isoil­ta teknolo­gia yri­tyk­siltä mm. alpha­bet inc, apple inc, meta inc ja mui­ta. tietysti jotkut total­itääri­iset val­tiot ovat pahempia kuten venäjä. tämä ei ollut min­un pää­point­ti mis­tä kinastel­la nyt.

      maail­malle on tul­lut tieto­jen välit­täjä yri­tyk­siä (data bro­kers). jot­ka myy yksi­tyis tieto­ja asi­akkaille, ja nämä tiedot on saatu esimerkik­si äly­puhe­lin app:ien kaut­ta. näis­sä riit­tää vain että on vain mak­sa­va asi­akas, oikeu­den päätöstä ei tarvi­ta. mak­savia asi­akkai­ta on ollut sekä yksi­ty­isiltä ja julk­isil­ta sek­to­ril­ta esim. poli­isi ja tiedustelu organisaatiot.

      lyhysti, googlen ja muiden tiedot vuo­taa vira­nomaisille ilman oikeu­den päätöksiä.

      yksi­ty­isyys asiois­sa ei ole kyse pelkästään vira­nomai­sista. väärinkäyt­täjä voi olla kil­pail­e­va yri­tys, kateelli­nen naa­puri, joku ide­ologi­nen vas­tus­ta­ja, tai joku hui­jari. näis­sä ei ole mitään demokraat­tista valvon­taa ja val­i­tu­soikeuskin on heikko.

      itse hyväksyn perusjär­jel­liset oikeu­den päätök­set vira­nomaisille, mut­ta niis­säkin pitäisi olla valvontajärjetelmä.

      mut­ta tuo yksi­tyi­nen tieto­jen keräi­ly olisi saata­va kuri­in, pahoin pelkää että usa puolel­la ei tule tapah­tu­maan mitään merkit­tävää seu­raav­ina vuosina.

      Vastaa

      1. qua­si­mi­nus puhuu auto­jen paikkati­eto­jen keräämisestä.
        Eihän sitä paikkati­etoa ”kerätä” ulkop­uolis­ten käyt­töön, jos autossa itsessään on laskuri, joka tietää sijain­nin ilman net­tiy­hteyt­tä. Laskuri pitää olla auton sisäl­lä, että osaa arvot­taa eri tei­den ruuhka­mak­sut oikein. Laskurin väliar­vo­ja vain lähetet­täisi­in vira­nomaisille esim tietyn euromäärän tul­lessa täyteen.
        Gps häir­in­tä taitaa olla ongel­ma. Jos sitä on paljon niin paikkati­eto ilman net­tiy­hteyt­tä on mitä sattuu.

      2. Pent­ti: “Eihän sitä paikkati­etoa ”kerätä” ulkop­uolis­ten käyt­töön, jos autossa itsessään on laskuri, joka tietää sijain­nin ilman net­tiy­hteyt­tä. Laskuri pitää olla auton sisäl­lä, että osaa arvot­taa eri tei­den ruuhka­mak­sut oikein. Laskurin väliar­vo­ja vain lähetet­täisi­in vira­nomaisille esim tietyn euromäärän tul­lessa täyteen.”

        Gps-sig­naali on tosi­aankin aiwan triv­i­aalia estää.
        Usein pala pape­ria riit­tää, kos­ka tarvi­taan läh­es näköy­hteys satelliitteihin.
        Mitenkäs sil­loin lasku­tus tapahtuu?

      3. Jos joku päät­tää estää GPS-sig­naalin auton­sa laskuri­in, laskuri tietysti ohjel­moidaan olet­ta­maan, että ajaa kaup­pa­to­ria ympäri.

      4. Ode: “Jos joku päät­tää estää GPS-sig­naalin auton­sa laskuri­in, lasku­rio tietyystyi ohjel­moidaan olet­ta­maan, että ajaa kaup­pa­to­ria ympäri.”

        Kuka ja miten todis­te­taan kuka sig­naalin esti ja on siitä siten vastuussa?
        Kandee kon­sul­toi­da ehkä jotain juris­tikave­ria asiasta…

        Todel­lisu­udessa käyt­töön tarvi­taan tiet­ty e‑gps, jol­la saadaan epä­tarkem­pi sijain­ti, kun gps estyy.
        Käytän­nössä ruuhka­mak­su­alueen rajal­la pitää olla jonkin­lainen man­u­aa­li­nen mak­su­ta­pa “laatikot­tomille” autoille, vähän niinkuin on silta/tie/tunnelimaksuillakin.
        Kun on siis hiuk­ka vaikeaa ja haitallista estää ulko­maalais­ten auton tuloa Suomeen ja ruuhkamaksualueelle.

        Jos olisi EU-laa­juinen vaa­timus ruuhka­mak­su­valmi­udelle, niin se voisi muut­taa tilanteen.
        Kaikkial­la muual­la mak­sut hoide­taan siten, että automaa­tio on käyt­täjälle paljon halvem­pi kuin man­u­aa­li­nen mak­su­ta­pa ja siten mitään pakkoa ei tarvi­ta; jos ei halua automaa­tio­ta voi aina mak­saa korkeam­man manuaalimaksun.

      6. @ Pent­ti A K Häkkinen

        itse kan­natan ruuhka­mak­su­ja jol­lakin kon­stil­la, ja teknolo­gia on ongel­ma. häir­in­tä on mainit­tu mon­esti, eikä sitä voi heit­tää autoil­i­jan piikki­in mon­es­sa tilanteessa. olisiko erilli­nen radioverkko parem­pi esim noin 20 MHz taa­ju­udel­la. vara­jär­jestelmä kuitenkin tarvitaan.

        keskustelu menee aika usein raiteil­taan ja min­un vas­tauk­set ovat osit­tain suun­nat­tu tietyn­laisille autoil­i­joille. val­tion satel­li­it­ti paikan­nus­ta vas­tuste­taan mut­ta ei niin paljon vas­tuste­ta yksi­ty­is­ten sek­torin tieto­jen keräi­lyä ja paikan­nus­ta. esimerkik­si auto jo itsessään info­taulus­sa kerää jo mitä lie tieto­ja ja eikä rajoitu vain paikannukseen.

        itse epäilen että satel­li­it­ti paikan­nuk­sen vas­tus­tuk­sen todel­li­nen syy on vero­jen ja ruuh­ka mak­su­jen vält­te­ly, ei niinkään yksi­ty­isyys jota san­o­taan olevan.

        itse tehnyt ns. syvää työtä ja put­san­nut äly­lait­teet tieto­jen keräilystä. autoa ei edes huvit­taisi ostaa kun tietää mitä on tulos­sa, onnek­si ei tarvitse autoa täl­lä hetkellä.

        vaik­ka en suo­ranais­es­ti hyväksy val­tionkaan tieto­jen keräi­lyä. mielum­min antaa tieton­sa val­ti­olle kuin yksi­ty­isille toim­i­joille, esim alpha­bet inc. pois lukien venäjä ja kiina.

      7. Pent­ti A K: “[…]ja teknolo­gia on ongelma.”

        Ei se oikeasti ole. Nää on näitä very Finnish problems.
        Tääl­lä insinööri­a­jat­telul­la saadaan kaikesta ongelma.
        Joka vaatii mil­jar­di-investoin­te­ja, joiden lisäar­vo lähin­nä val­uu ulkomaille.

        Kun kat­soo mui­hin mai­hin, niin sil­ta­mak­sut, tiemak­sut, tun­ne­li­mak­sut ja ruuhak­mak­sut voidaan hoitaa tuulila­sis­sa ole­val­la optisel­la tunnisteella.

        Hal­paa kuin saippua.

        Tiet­ty sil­lä ei saa kaikkea maan ka kuun väliltä, mut­ta Suomes­sa olis hyvä alkaa suosia inkre­men­ti­aal­isia hyö­tyjä, eikä men­nä ikuis­es­ti tyylil­lä “otan vain, jos saan kaiken”.

      8. Kom­ment­ti­ni ja siteer­auk­seni olikin “qua­si­minuk­sen” kom­ment­ti­in, ei Pent­ti A K:n.
        Saa korjata.
        Eikä kor­jauk­sen jäl­keen tarvitse tätä julkaista.

        Ah, tämä anti­ikki­nen tapa keskustella.
        Aatel­la, jos olisi jotain automati­ikkaa, kuten käytän­nössä kaikil­la muil­la alustoilla…

      9. toke
        ” Kuka ja miten todis­te­taan kuka sig­naalin esti ja on siitä siten vastuussa?”

        Auton omis­ta­ja on muutenkin vas­tu­us­sa mm. vaku­u­tuk­sista, veroista, jar­ruista, renkaista yms. joten ei se nyt var­maan kovin ihmeel­listä ole, mikäli omis­ta­ja olisi vas­tu­us­sa myös sig­naalin vastaanottamisesta. 

        Ilman sig­naalia ajo voi myös yksinker­tais­es­ti olla kilo­metripo­h­jainen mak­su, joka määräy­tyy korkeim­man mak­su­lu­okkan mukaan. 

        Tätähän Odekin ehdot­ti. Ei sen boksin tarvitse tietää kuin matkamit­tarin luke­ma ja siitä saa sit­ten las­ket­tua mak­sun. Paikan­nus­ta tarvisi siis vain siinä tapauk­ses­sa, mikäli ei koko aikaa halua mak­saa kaikkein korkein­ta maksua.

      10. Sylt­ty,
        jos ver­taat mainit­tua pösöä vaik­ka Mod­el X:ään, niin paljonko on tilavuuk­sis­sa eroa?

        GPS-sig­naali estyy siis hyvin hel­posti, sekä luon­nol­li­sista, että luon­not­tomista syistä.
        Täysin eri tilanne kui vaik­ka vaku­u­tus­mak­su­jen kanssa.

        Teknisenä lait­teena, ei ole mun otsikkose­lauk­seen koskaan tul­lut tapaus­ta, jos­sa auton omis­ta­jaa olisi syytet­ty vaik­ka jar­ru­jen rikkoutumisesta.
        Jos men­ny kat­sas­tuk­ses­ta läpi, niin omistajan/käyttäjän juridi­nen vas­tuu lop­puu teknisi­in asioi­hin siinä.

        Jos ruuhka­mak­su voidaan kerätä matkamit­tarin mukaan, mitään GPS:ää ei tarvita.

        Olisi ehkä vielä ker­ran syytä kysyä, että mitenköhän KAIKKIALLA muual­la maail­mas­sa ruuhka­mak­sut on toteutet­tu ja mik­si eivät ole tarvin­neet “vakoilu­laatikkoa”?

        Tää kuu­luu mun mielestä sel­keesti samalle osas­tolle jonkun CSAM-han­kkeen kanssa, jos­sa piut paut välitetään yksi­ty­isyy­den­suo­jas­ta tai kir­je­salaisu­ud­es­ta, jot­ta “saadaan saal­is­ta­jat kii”.

      11. toke:

        Hyväksyt­ty määräaikaiskat­sas­tus ei vapau­ta omis­ta­jaa vas­tu­us­taan pitää auto tieli­iken­nekelpoise­na. Vai­h­toe­hdot on joko kor­ja­ta se tai olla aja­mat­ta sil­lä jos se ei ole.
        Poli­isi voi antaa kor­jauske­ho­tuk­sia ja sakko­ja tai määrätä ajok­iel­to jos he havait­se­vat että autos­ta on jotain oleel­lista men­nyt rik­ki. Myös onnet­to­muuk­sien kohdal­la jos autossa on tekni­nen vika ja omis­ta­ja ei ole huole­ht­in­ut sen kor­jaamis­es­ta, on omis­ta­ja ainakin osasyyllinen. 

        Kaupunkialuei­den ruuhka­mak­su­ja voi ilman muu­ta kerätä mak­su­alueen rajoil­la sijait­se­vien kam­er­a­port­tien avul­la, samoin moottoritie‑, tun­neli- ja sil­ta­mak­su­ja. Suuret autoilumaat ovat jo vuosikym­meniä sit­ten rak­en­ta­neet näitä jär­jestelmiä ja sik­si ne ei kovin nopeasti lähde kor­vaa­maan niitä satel­li­it­ti­paikan­nuk­seen perustuvilla. 

        Matkamit­tari­in perus­tu­via tiemak­su­ja ei ymmärtääk­seni ole mis­sään käytössä. Matkamit­tari ei juuri koskaan näytä todel­lisia kilo­me­tre­jä ja virhe voi kas­vaa jos renkaat ovat hyvin kuluneet tai autossa käytetään renkai­ta jot­ka ovat eri kokoisia kuin vakiorenkaat.

      13. “Eikö Sak­sas­sa ole satel­li­it­ti­paikan­nuk­seen perus­tu­vat tiemak­sut rekoilla?”

        On tosi­aan mie­lenki­in­toinen län­si­mainen ilmiö, että kun tekee töitä, on hyvin paljon pienem­pi yksi­ty­isyy­den­suo­ja. Sekä val­tion, että työ­nan­ta­jan suuntaan.

        Samaa ei voi­da soveltaa “vapaa­her­raan”.

        Suomes­sakin peri­aat­teessa jo seu­rataan raskas­ta liiken­net­tä joka het­ki digipiirtureilla.

      14. R.Silfverberg,
        gps-paikan­nus­ta ei ainakaan ei-itsea­javas­sa autossa voi mitenkään ver­ra­ta ajoturvallisuuteen.
        Ennem­minkin se vas­taa lähin­nä päästömittauksia.

      15. Paljonko­han matkamit­tarin pitäisi heit­tää, jot­ta sen “todel­lisu­u­den­vas­taisu­us” olisi mikään ongelma?
        1%? 10%?

        Pelkkä matkamit­tari on tosin huono mit­taa­maan RUUHKAmaksuja.
        Ruuhka­mak­su­jen suurin vaiku­tus tulee siitä, ettei niitä ole ruuhkan ulkop­uolel­la. Joka saa ihmis­ten ajoit­ta­maan autoilun­sa siihen aikaan, kun voi.
        Mut­ta tohon tarvi­taan sit­ten matkamit­tarin kanssa ajoaikati­eto, niin siinä se data sit­ten on. Ai niin, ja sit­ten vielä se paikkati­eto, että kos­ka ollaan ruuhka­mak­su­alueel­la. Joka voi siis tul­la kiin­teistä kameroista, jol­loin tosin tarvi­taan myös se tieto alueelta poistumisesta…

      16. Ode: onko sul­la tietoa, mitä Sak­san satel­li­it­ti­paikan­nusjär­jestelmä mak­saa vuodessa per rekka?

      17. toke:
        Ruuhka­mak­suil­la ja matkamittarei­il­la ei ole mitään tekemistä tois­t­en­sa kanssa. Ruuhka­mak­sut määrätään yleen­sä kiin­teik­si alue- tai tieko­htaisek­si mak­suk­si. Mah­dol­lis­es­ti aikasidonnaiseksi.

        Tiemak­su tai “tievero” taas perus­tu­isi ajet­tuun matkaan. Sil­lä verol­la kor­vat­taisi­in esim kiin­teä vuosit­tainen autovero jota vihataan.

        Sip­ilän hal­li­tuk­sen liiken­ne­m­i­nis­ter Bern­er ehdot­ti paikan­nuk­seen perus­tu­vaa tieveroa, ja jos paikan­nin­ta ei halu­ta mak­set­taisi­in kiin­teä vero. Ota tai jätä periaatteella.

      18. R.Silfverberg: “Ruuhka­mak­suil­la ja matkamittarei­il­la ei ole mitään tekemistä tois­t­en­sa kanssa. Ruuhka­mak­sut määrätään yleen­sä kiin­teik­si alue- tai tieko­htaisek­si mak­suk­si. Mah­dol­lis­es­ti aikasidonnaiseksi.”

        Niin joo, koko tää keskustelu gps-paikan­tamis­es­ta on siis turhaa ruuhka­mak­sun kannalta?
        Olet­taisin kuitenkin, että keskustelua käy­dään siks, että ruuhka­mak­sus­ta saadaan älykkäämpi. Siihen siis voitaisi­in sitoa mat­ka, sijain­ti ja aika.

        Bern­er-Ollilan monop­o­li­au­tomaat­ti­han tuomit­ti­in liian kalliiksi.
        Nykyaikana kun äly­puhe­lin saa olla vaa­timuk­se­na eri­laisi­in julk­isi­in palvelui­hin, niin koko hässäkkä voitaisi­in tehdä sof­t­a­puolel­la ja kun­nol­lisel­la polkuri­ip­pumat­toma­l­la kilpailutuksella.
        Koska­han julki­nen puoli onnis­tuu tuos­sa ekaa kertaa…

    3. Toke
      ”jos ver­taat mainit­tua pösöä vaik­ka Mod­el X:ään, niin paljonko on tilavuuk­sis­sa eroa?”

      Mitä järkeä on ver­ra­ta yli 100 000€ mak­savaa autoa 40 000€ maksavaan? 

      ”GPS-sig­naali estyy siis hyvin hel­posti, sekä luon­nol­li­sista, että luon­not­tomista syistä.”

      No ei se nyt ihan jokapäiväi­nen tilanne ole, jos on kun­non antenni.

      ”Jos ruuhka­mak­su voidaan kerätä matkamit­tarin mukaan, mitään GPS:ää ei tarvita”

      Tarkalleen ottaen kyseessä eiole ruuhka­mak­su, jos se kerätään matkamit­tarin mukaan. Jos siihen halu­taan jonkin­laista ruuhk­ista riip­pu­vaa mak­sua, tarvi­taan jonkin­laista paikan­nus­ta. Voihan se olla vaik­ka kam­er­apohki­nenkin ratkaisu. jos ajaa jonkun tol­pan ohi , niin tulee maksu.

      Vastaa

      1. Mod­el X:ään on silleen hyvä ver­ra­ta, että taitaa olla hyvinkin “farkku”.
        Käytet­tynä auton saa edullisemmin.

        GPS-anten­ni on tiet­ty ratkaisu. Nos­taa vaan lait­teen hin­taa entisestään.
        Kun ite aje­len lähin­nä 25 vuot­ta wan­hal­la oop­pelil­la, niin onkos nykyau­tois­sa gps-anten­ni ja koje­taulun piilos­sa jako­tuk­ki, johon voi lait­taa sitä sig­naalia hyö­dyn­täviä laitteita?

        Anten­nikin taitaa peit­tyä lumel­la aina välillä?

      2. No ei ole min­un autoni omas­sa GPSssä ollut kyl­lä koskaan sig­naali hukas­sa, että olisin sen havain­nut. Sen sijaan eril­lisessä Garmi­mon nav­i­gaat­toris­sa onkin ollut jos jonkin­laista ongel­maa mm. sateella.

  21. Ainakin juuri täl­lä het­kel­lä näis­sä markki­nois­sa sähköau­ton ostamista ei voi suositel­la keskiver­to Helsinkiläiselle. Nyt leasingistä kiin­teäl­lä palau­tushin­nal­la varuste­tut autot palaa­vat 10–15 ke markki­nahin­taa korkeam­mal­la sum­mal­la, joten rahoit­ta­jat mak­sa­vat nyt paljon. Jotkut pää­sivät tässä edullis­es­ti, mut­ta samo­ja diile­jä ei enää ole tarjolla.

    Karu­in keskimääräi­nen hin­nan alen­e­ma löy­tyy yhdestä pre­mi­um luokan sak­salais­es­ta. Suomen ennä­tys on var­maan ollut 7000 km/ 70 000 euroa. 

    Jos ajaa noi­ta kaupunkik­il­so­ja (kym­meniä päivässä), niin taloud­es­ta tark­ka ajaa ne bensalla.

    Vastaa

    1. Sähköau­to on kallis, kos­ka pääoma‑, ren­gas- ja vaku­u­tuskus­tan­nus tekee niistä kalli­ita. Noi­ta ei kom­pen­soi halvem­pi käyt­tövoima. Huolt­a­mi­nen on edullista, jos ei akku­viko­ja tule, mut­ta sit­ten muuten maksaakin.

      Lisäk­si Val­tio kiit­tää polt­to­moot­to­ri­au­to­ja vero­tu­loista jne.

      Vastaa

      1. Real­isti
        ” Sähköau­to on kallis, kos­ka pääoma‑, ren­gas- ja vaku­u­tuskus­tan­nus tekee niistä kalli­ita. Noi­ta ei kom­pen­soi halvem­pi käyttövoima.”

        Itse laskeske­lin, että sähköt huomioiden, säästäisin vuodessa polt­toaineis­sa ja die­selveros­ta n. 1800€. 

        Jos olisin vai­h­ta­mas­sa autoa, niin ei olisi kyl­lä mitään järkeä lait­taa taval­lista polttomoottoriautoa. 

        Suurin este ei itsel­leni täl­lä het­kel­lä ole auto­jen hin­ta, vaan niiden kapea mallis­to. Aivan eri­tyis­es­ti käyte­tyis­sä autois­sa hin­talu­okas­sa 20–30t€ malle­ja on todel­la vähän. Jos halu­aisin katu­maas­turin, ongel­maa ei ole. Sen sijaan sähkö­farkku­ja saa käytän­nössä vain uute­na ja niis­säkin on vain muu­ta­ma, mis­tä valita.

    3. “Itse laskeske­lin, että sähköt huomioiden, säästäisin vuodessa polt­toaineis­sa ja die­selveros­ta n. 1800€.”

      Lai­tatko omat laskut tähän, niin minä lai­tan omani? Tein juuri laskel­mat autokaup­pi­aan kanssa ja min­ul­la on pöy­dälä tar­jous reilu 300 ton­nia aje­tus­ta Teslasta.

      Olen nimit­täin ollut osta­mas­sa sähköau­toa jo koh­ta kymme­nen vuot­ta. Vaimol­la on auto ja oma autoni on vähän sel­l­aisen kakkosau­ton roolis­sa. Se on vielä diesel ja paku. Itsel­lä tulee kilo­me­tre­jä suun­nilleen saman ver­ran kuin Suo­ma­laisel­la keskimäärin, joten ennem­min kan­nat­taisi ajaa ben­sal­la. Mut­ta kos­ka tuo on, niin ei ole tul­lut vai­hdet­tuakaan ben­sa-autoon etenkin, kun tuo sähköau­to kiinnostaisi.

      Kilo­me­tre­jä ajoin tuol­la viime vuon­na 14 tkm. Viime vuon­na ei men­nyt euroakaan huoltoi­hin eikä remont­tei­hin, sil­lä tuos­sa on aika pitkä öljyn­vai­h­toväli. Tänä vuon­na pitää vai­h­taa öljyt ja ostaa renkaat.

      Oma paku, edel­lisvuo­den kulut:
      ‑Veikkaan, että halvoille autoile on nyt parem­min kysyn­tää kuin vuosi sit­ten, joten tuon arvo on var­masti ennem­min nous­sut kuin tip­punut. Jätetään arvon muu­tos kuitenkin nollaksi.
      ‑Polt­toaine: 14 000 km, 3,5 l/100 keski­hin­ta 1,7 euroa = 833 euroa
      ‑Ajoneu­vovero (2025 hin­ta): 213,525 €
      ‑Vaku­u­tuk­set (2025 hin­ta): 288,70 €
      Yhteen­sä: 1335,23 euroa / vuosi

      Vrt. Käytet­ty tesla
      ‑Tes­lan rahoi­tus­tar­jous on 364,33 euroa / kk eli 4371,96 euroa vuodessa. Autokaup­pias arvioi, että pääo­ma ale­nee täl­lä sum­mal­la suun­nilleen arvon alen­e­man verran.
      ‑Sovi­taan myös, että mak­san sähköstä keskimääräisen poörssi­hin­nan (mihin var­maan kukaan ei pääse, kun aina ei voi lada­ta kotona) eli 6,6 snt kw/h + siir­to 3,91 & vero 2,79 = 13,3 snt/kWh = 316,54 euroa
      ‑Ajoneu­vovero 266,09 euroa
      ‑Vaku­u­tuk­set: 1694,29 / vuosi
      Yhteen­sä: 6648,88 euroa / vuosi

      Vaik­ka ajat­telisin miten opti­mistis­es­ti, niin sähköau­toilu on kallista. Ja tuo on sen­tään 307 tkm ajet­tu Tes­la, joten se on vielä puo­let enem­män ajet­tu kuin tuo mihin sitä ver­taan. Ja ole­tus on siis, että 307 tuhat­ta aje­tus­sa autossa ei tulisi mitään vikaa. 

      (Jokainen sum­ma, minkä voi lait­taa sen­tilleen on sen­tilleen. Sähkön hin­ta ja dieselin hin­ta on otet­tu viime vuo­den keskihinnoista.)

      Vastaa

      1. Tuo nykyi­nen autosi on paket­ti­au­to jota ei voi ver­ra­ta Tes­laan. Paljonko mak­saisi vuodessa ajaa sama km määrä dieselmer­sul­la ver­rat­tuna Tes­laan? Olet­taen vielä että Mer­sun vaku­u­tus olisi täyskasko ja mak­saisit h‑auton dieselveron.

      2. Tässä laskus­sa on jo Tes­lan vaku­u­tuk­set enem­män kuin paakun koko kulut yhteen­sä, joten ihan ei appel­si­ine­ja ver­ra­ta appelsiineihin.

        Ver­tailun kannal­ta aika kur­jaa on se, että Suomes­sa auto­jen kes­ki-ikä on jotain +10 vuot­ta. Tuon ikäistä hal­paa ja luotet­tavaa käytet­tyä sähköau­toa ei tai­da olla markkinoilla.

      3. “Tässä laskus­sa on jo Tes­lan vaku­u­tuk­set enem­män kuin paakun koko kulut yhteen­sä, joten ihan ei appel­si­ine­ja ver­ra­ta appelsiineihin.”

        No ei ver­ra­ta appel­si­inia appel­si­ini­in, vaan polt­to­moot­to­ria sähköön. 

        Tuo Tes­lan vaku­u­tuk­sen hin­ta on min­ulle kil­pailutet­tu hin­ta ja se on Suomen halvin hin­ta kes­ki-ikäiselle miehelle, jol­la ei ole yhtään liiken­nevahinkoa tai sakkoa. Täy­det bonuk­set, 80% liiken­nevaku­u­tuk­ses­sa, 80% kaskos­sa ja lisäk­si mak­su­ta­pa-etu ja keskit­tämise­tu. Vaku­u­tus on pakolli­nen, sil­lä autoa ei saa ilman vaku­u­tus­ta. Ja var­masti jol­lakin on aiem­min otet­tu halvem­pi vaku­u­tus, mut­ta nyt tämä on tämän hintaista. 

        Autoli­ik­keen kom­ment­ti: “Akun jos naar­mut­taa, niin se on sähköau­tossa akun vai­h­to. Sähköau­toa ei voi ostaa ilman kaskoa.”

        Vaku­u­tush­in­ta on korkea kos­ka: “Vaku­u­tuk­sen hin­ta on korkea, kos­ka täyssähköau­to­jen uusien akku­jen hin­nat vai­htel­e­vat vajaas­ta 10 000 eurosta jopa yli 40 000 euroon, auton merk­istä ja akun koos­ta riip­puen. Esimerkik­si uusi Tes­lan ajoakku voi mak­saa run­saat 20 000 euroa.”

        —

        “Ver­tailun kannal­ta aika kur­jaa on se, että Suomes­sa auto­jen kes­ki-ikä on jotain +10 vuot­ta. Tuon ikäistä hal­paa ja luotet­tavaa käytet­tyä sähköau­toa ei tai­da olla markkinoilla.”

        Tässä nimen omaan etsitään hal­paa ja luotet­tavaa käytet­tyä sähköau­toa. Tuo Tes­la on +10 vuot­ta van­ha, yli 300 tuhat­ta ajet­tu ja vai­h­dos­sa olisi menos­sa yli 100 tuhat­ta vähem­min ajet­tu polt­tis, johon tuo­ta kulua verrataan.

        —-

        “Tuo nykyi­nen autosi on paket­ti­au­to jota ei voi ver­ra­ta Tes­laan. Paljonko mak­saisi vuodessa ajaa sama km määrä dieselmer­sul­la ver­rat­tuna Tes­laan? Olet­taen vielä että Mer­sun vaku­u­tus olisi täyskasko ja mak­saisit h‑auton dieselveron.”

        Tuo on min­un kus­tan­nus­laskel­ma min­un saa­mas­ta tar­jouk­ses­ta ver­rat­tuna min­un nykyiseen autoon. Sin­ul­la voi olla dieselmer­su ja eri­laiset luvut, mut­ta nämä on min­un luvut. 

        Autol­ta halu­an suun­nilleen samaa, mitä blo­gin pitäjä Osmo: “Jos ostaisin auton, ostaisin hal­van sähköau­ton, jon­ka akku ei kestäisi kuin 200 km. Kun joskus pitäisi lähteä maakun­ti­in, vuokraisin isom­piakkuisen auton.”

        Sik­si kyselinkin Syltyltä, että miten hän on saanut sähköau­tos­ta edullisem­man kuin polt­to­moot­to­ri­au­tos­ta, sil­lä min­ul­ta tuo ei ole vielä onnis­tunut. Jos sin­ul­lakin on omia laskelmia, niin lai­ta ver­roksik­si. Vaik­ka tuo mer­su vs. sähköauto.

        Kurkkasin verot­ta­jan sivuil­ta, mitä tuon min­un dieseli­ni vero olisi, jos se olisi henkilöau­to. Vero nousisi 218 euroa (431,795 euroa). Sit­ten kurkkasin vaku­u­tusy­htiö sivuil­ta oma­l­la het­ul­la mitä kävisi vaku­u­tuk­selle. Se tip­puisi 72 euroa. Ero­tus olisi 146 euroa eli 12 euroa kuus­sa. Ei mikään deal breaker.

      4. Sik­si kyselinkin Syltyltä, että miten hän on saanut sähköau­tos­ta edullisem­man kuin polt­to­moot­to­ri­au­tos­ta, sil­lä min­ul­ta tuo ei ole vielä onnis­tunut. Jos sin­ul­lakin on omia laskelmia, niin lai­ta verroksiksi. 

        Sama kiin­nos­taa itseänikin. Aikanaan tein hie­man laskelmia, enkä saanut täyssähkön han­kkimiseen järkeä. Niin korkea han­k­in­taku­lu, vaku­u­tusku­lut ja oletet­tu arvonalen­e­ma että selkeästi halvem­pi on nykyi­nen van­ha bensiiniautoni.

        Ain­ut jol­la olen saanut noista laskelmista teo­ri­as­sa kan­nat­tavia sähköau­ton han­k­in­nan kannal­ta on se että:
        a) Rahoi­tus on hyvin hal­paa (sama pääo­ma tuot­taa hyvin huonos­ti mis­sään muualla)
        b) Arvonalen­e­ma on hyvin pientä
        c) Huolto­tarve on hyvin pieni, ja tarvit­ta­vat huol­lot halpoja
        d) Extra: Ajoa on hyvin paljon. Tämä toki liit­tyy myös arvonalen­e­ma-ole­tuk­si­in tiivi­isti (paljonko arvo ale­nee kilo­me­trien vrt ajan myötä).

        Uudem­mis­sa autois­sa huol­lot yleen­sä eivät ole halpo­ja, ja arvonalen­e­ma on suur­ta. Rahoi­tus on nyt merkit­tävästi kalli­im­paa mitä 5v sit­ten. Omas­sa ana­ly­y­sis­sa siis en ole saanut sähköau­toa kan­nat­tavak­si han­k­in­naksi. Toisen­laisil­la ole­tuk­sil­la näi­den muut­tu­jien suh­teen toki joku voi saa­da tästä kannattavaa.

        Ymmär­rän että jos sähköau­toa ver­rataan uuteen polt­to­moot­to­ri­au­toon tai muuhun arvokkaaseen polt­to­moot­to­ri­au­toon, niin ver­tailu voi kään­tyä sähköau­ton kan­nalle. Mut­ta itse en ole näh­nyt järkeä noista kum­mas­sakaan suh­teessa van­hempaan polt­to­moot­to­ri­au­toon jos­sa huol­lot ovat halpo­ja, kaskoa ei tarvi­ta ja arvonalen­e­maa ei käytän­nössä enää ole mah­dol­lista olla muu­ta­maa ton­nia enem­pää, eli han­k­in­tahin­nan verran.

      5. “Tuo nykyi­nen autosi on paket­ti­au­to jota ei voi ver­ra­ta Tes­laan. Paljonko mak­saisi vuodessa ajaa sama km määrä dieselmer­sul­la ver­rat­tuna Tes­laan? Olet­taen vielä että Mer­sun vaku­u­tus olisi täyskasko ja mak­saisit h‑auton dieselveron.”

        Kurkkasin huvikseni, mitä sum­mat olisi tuol­laisel­la täysin jär­jet­tömäl­lä diesel mer­sul­la, jol­laista tuskin kukaan han­kkii, jos ajaa vuodessa 14tkm. 

        Saman ikäi­nen mer­su diesel samoil­la kilo­me­treil­lä, mitä tuo Tesla:

        -Rahoi­tus samoil­la ehdoil­la, kun Tes­laan 189 euroa / kk eli 2268,00 euroa vuodessa.
        ‑Polt­toaine: 14 000 km, 4,2 l/100 keski­hin­ta 1,7 euroa = 999,60 euroa
        ‑Ajoneu­vovero (2025 hin­ta): 512,46 €
        ‑Vaku­u­tuk­set (2025 hin­ta): 813,20 €
        Yhteen­sä: 4593,26 euroa / vuosi

        Täysin jär­jetön diesel mer­su on siis edelleen pari­ton­nia halvem­pi kuin tesla.

      6. kom­ment­ti
        ” Sik­si kyselinkin Syltyltä, että miten hän on saanut sähköau­tos­ta edullisem­man kuin polt­to­moot­to­ri­au­tos­ta, sil­lä min­ul­ta tuo ei ole vielä onnistunut.”

        Siten, etten ole vai­h­ta­mas­sa hal­paa kansan­ro­mua toiseen, vaan päivit­tämässä ykkösautoa parem­paan ja samal­la pääsen eroon dieselverosta. 

        Ei min­un hal­paa kakkosautoani kan­na­ta (vielä) sähköiseen vaihtaa. 

        Lisäk­si vaikut­taa siltä , ettet ymmärtänyt laskelmaani. 

        Sähköau­tol­la säästäisin noin 1800€ vuodessa polt­toaineis­sa ja diesel-verossa. Jos halu­aisi päästä halvem­mal­la, pitäisi vali­ta auto siten, että sil­lä mak­saa pääo­maku­lut ja kaik­ki muut kustannukset.

        En käsitä vaku­u­tus­mak­suasi, muuten kuin Tes­las­ta johtu­vana. Pop-vaku­u­tuk­ses­ta saa 30t€ mak­savalle vuo­den van­halle Hyundai Ion­iq 6:lle 55kWh akul­la kar­van alta 800€. Tuo on noin 180€ enem­män, mitä nykyi­nen vaku­u­tuk­seni noin 15t€ autoon. 

        Ver­tailun vuok­si tuo Ion­iqin vaku­u­tus näyt­tää ole­van 60€ kalli­impi mitä saman hin­taisel­la Vol­vo V90:llä diesel­moot­to­ril­la (voisi olla hyvä vai­h­toe­hto, jos halu­aisin polt­tik­sen). Tosin V90:llä en kyl­lä säästäisi mis­sään kus­tan­nuk­sis­sa mitään. 

        Eli kun joskus vai­h­dan auton, on kyl­lä jär­jetön­tä ostaa polt­to­moot­to­ri­au­toa. 2027 tulee vielä liiken­nepolt­toainei­den päästökaup­pa ja kai sekoitevelvoitekin tulee tässä kas­va­maan parin vuo­den aikana. 

        Kuten sanoin, jos aikoo ostaa auton hin­talu­okas­sa 20–30t€, en käsitä mik­si ostaisi polt­to­moot­to­ri­au­ton, pl erikoiskäyt­tö kuten maas­toau­tot. No on yksi asia eli mök­it. Sähköau­tol­la ei ole yleen­sä mökkiteil­lä asi­aa eli jos omis­taa mökin, niin kan­nat­taa odotel­la poh­jaon­gelmien ratkaisuja.

      7. “Pop-vaku­u­tuk­ses­ta saa 30t€ mak­savalle vuo­den van­halle Hyundai Ion­iq 6:lle 55kWh akul­la kar­van alta 800€.”

        Juu. Kyl­lä me kat­sel­laan ihan eri asioi­ta autossa. Itse halu­an liikkua sekä ekol­o­gis­es­ti että edullisesti. 

        Halvin vuo­den van­haa Ion­iq 6, mikä on myyn­nis­sä on 47500 euroa. Toisek­si halvin on 53480. Kol­man­nek­si halvin on 56890.

        Kak­si vuot­ta van­hois­sa on halvin 32750, toisek­si halvin 32770 ja kol­man­nek­si halvin 32900.

        Jos tuos­ta las­kee keskiar­vot ja niistä keskiar­voisen arvon alen­e­man, niin se on tuol­la otan­nal­la keskimääräisenä arvon alen­e­m­ana 1651,39 euroa kuus­sa ja 19816,67 vuodessa. Minä en todel­lakaan ole valmis mak­samaan tämän kaltaisia sum­mia autoilus­ta. Mis­sään tapauk­ses­sa. Jos ostaisin tuol­laisen käytet­tynä ja pitäisin vuo­den, niin pelkästään sil­lä arvon alen­e­mal­la ajaisin polt­to­moot­to­ril­la yli vuosikymmenen.

        Kyl­lä myö puhutaan tässä siis ihan eri tulolu­okan asioista. Min­ul­la ei ole heit­tää tuo­ta paria kymp­piä arvon alen­e­maan vuodessa. Se olisi kuitenkin jo puo­let min­un nettotuloista.

      8. kom­ment­ti: “Jos tuos­ta las­kee keskiar­vot ja niistä keskiar­voisen arvon alen­e­man, niin se on tuol­la otan­nal­la keskimääräisenä arvon alen­e­m­ana 1651,39 euroa kuus­sa ja 19816,67 vuodessa.”

        Eikö ole itses­tään­selvää, ettei arvonalen­e­ma ole lin­eaari­nen uuden hin­nan suh­teen, vaan ennem­minkin ole­mas­saol­e­van arvon suhteen.

        Jon­ka takia se 4 tai 5 vuot­ta van­ha ion­iq voikin olla sit­ten jo ihan kan­nat­ta­va hankinta?

      9. Kom­ment­ti
        ” Halvin vuo­den van­haa Ion­iq 6, mikä on myyn­nis­sä on 47500 euroa. Toisek­si halvin on 53480. Kol­man­nek­si halvin on 56890.

        Kak­si vuot­ta van­hois­sa on halvin 32750, toisek­si halvin 32770 ja kol­man­nek­si halvin 32900.”

        Ei noi­ta voi noin ver­ra­ta, kos­ka kyseessä on eri varuste­lu­ta­son autot. Nuo uudem­mat on kaik­ki 77kWh akul­la eli mallinimeltään Ion­iq 6 AWD Ulti­mate, jois­sa on neliv­e­to ja var­maan tuplate­hot ja kaik­ki varus­teet vs tuo halvempi. 

        Ja uute­na ulti­mat­en hin­ta on ollut yli 10 000€ korkeampi. 

        Halvin 2v van­ha AWD ulti­mate mak­saa 41 900€ / 30tkm ja halvin vuot­ta uudem­pi 47 500€ / 2tkm. Eroa noin 5500€ jos­ta ehkä ton­ni tai kak­si selit­tyy ikään näh­den suurel­la km-määrällä.

  22. Jo lähi­t­ule­vaisu­udessa markki­noille tulee var­masti muitakin sähkön voimal­la ajo­radal­la kulke­via nelipyöräisiä liikku­misvä­lineitä kuin 50 000€ mak­savia ja mon­ta ton­nia painavia sähköka­tu­maas­ture­i­ta. Sit­ten kun hin­ta on alle kymp­pi­ton­nin ja kokoa ja pain­oa selvästi nyky­malle­ja vähem­män, alkaa poten­ti­aal­isia liikku­jia löy­tymään paljon lisää ja tilanne on täysin toinen kuin täl­lä hetkellä.

    Vastaa

    1. Jos ostaisin auton, ostaisin hal­van sähköau­ton, jon­ka akku ei kestäisi kuin 200 km. Kun joskus pitäisi lähteä maakun­ti­in, vuokraisin isom­piakkuisen auton.

      Vastaa

    2. Koti-isä
      ” 50 000€ mak­savia ja mon­ta ton­nia painavia sähkökatumaastureita.”

      Sähkö­far­marin saa jo 40 500€:lla, mut­ta jos halu­aa sähkö­farkun, pitää tosi­aan ostaa uusi. Eikä one mon­taa mallia, mis­tä vali­ta tuo­hon hin­taan. Pösö lähinnä. 

      Noi­ta ei ole ollenkaan 3–4v van­hoina käytet­ty­inä. Harmin paik­ka. Halu­aisin nimeno­maan sähkö­farkun hin­taan 25–30t€.

      Vastaa

      2. Tokelle:
        On se E‑308 SW allure edelleen 40 600€, mut­ta vaatii kaivamista. 

        Hin­nas­to:
        https://www.peugeot.fi/content/dam/peugeot/finland/pdf-files/hinnastot/308/20250102_Peugeot_308_ja_308_SW_hinnat,_tekniset_tiedot_ja_varusteet.pdf

        Raken­na omasi:

        https://cars.peugeot.fi/rakenna/e‑308-sw/configurator

        Tämä on todel­lakin jo järkevän hin­tainen auto. Huonona puole­na tässä joutuu kalli­impi­in sähköau­toi­hin näh­den luop­umaan akun esiläm­mi­tyk­ses­tä ja avaimet­tomas­ta käynnistyksestä.

  23. Ei Helsingis­sä oikeasti ole ruuhkia. Ruuhkien näkem­i­nen on kat­se­lemista asioi­ta poli­it­tis­ten silmälasien lävitse. Jos joutuu korkein­taan käyt­tämään 15 min­u­ut­tia enem­män aikaa liiken­teessä niin ver­rat­tuna mui­hin suurkaupunkei­hin se ei ole mitään.

    Ihmettelin kun tulin alkusyksyl­lä matkoil­ta ja radios­sa puhut­ti­in ruuhkas­ta. Kat­selin ja näin kyl­lä paljon auto­ja, mut­ta hie­man nau­rat­ti moinen.

    Vastaa

    1. “Oikeis­sa” suurkaupungeis­sa on myös mon­en lin­jan metro­verkos­tot jol­la näp­pärästi pystyy ohit­ta­maan ruuhkat. Autol­la töi­hin meno niis­sä kaupungeis­sa on omaa tyhmyttä.
      Helsingis­sä ei ole tehty mitään että pää­sisi esim Man­ner­heim­intien suun­tais­es­ti ruuhkien ohi. Raitio­vaunut ja bus­sit eivät nimit­täin vedä tarpeek­si hyvin.

      Vastaa

    2. Ei ehkä ole oikei­ta ruuhkia, mut­ta ei autoilu ole kovin vauhdikasta.
      Kan­takaupungis­sa pääsee eten­emään n. 40km/h yöl­lä, kun ei ole mui­ta ja liiken­neval­ot pois päältä.
      Ruuh­ka-aikaan vauhti on ehkä n. 10km/h ja muul­loin päiväpuoliskol­la n. 20km/h.

      Kan­takaupun­gin ulkop­uolel­la ruuh­ka-aiko­jen jonou­tu­mi­sis­sakin nopeus on yleen­sä aina yli 30km/h.

      Jos voi fil­lar­il­la kulkea baano­ja vält­täen liiken­neval­o­ja, on se selkeästi nopein liikku­mistapa. Jos matkat eivät ole metro/ju­na-asmal­ta toiselle.

      Vastaa

    3. Helsingis­sä mon­es­sa risteyk­sessä ruuh­ka-aikaan liikenne seisoo tai hidas­tuu yhdestä syys­tä: Kän­nykät. Kun lyhy­il­lä val­oil­la jonos­sa ole­vista yksikin tört­töilee kän­nykän kanssa ja lop­putu­lok­se­na val­oista pääsee 3–4 autoa vähem­män kuin opti­maalis­es­ti pää­sisi niin jos tämä tois­tuu 2–3 min­uutin välein niin jonoa­han siitä syntyy. 

      Sama sit­ten on val­oista kään­tymi­nen kun pitää väistää jalankulk­i­joi­ta, joille on vihreä sil­loin. Iso osa kuskeista ei ryh­mi­ty rohkeasti suo­ja­tien eteen, vaan jät­tää jopa auton mit­taisen tur­vavälin, lop­putu­lok­se­na yksi väärin ryh­mit­tyvä kään­tyjä tukkii liiken­teen suo­raan ja kääntyville.

      Samoin mon­et eivät osaa ryh­mit­tyä edes jonoon, edel­lä ajavaan jätetään jopa yli puolen auton väli. Tämä nyt ei ole mitenkään yllät­tävää, autoil­i­jat ovat tot­tuneet otta­maan ja tuh­laa­maan yhteistä tilaa tehot­tomasti, eli ei ihme että tämä tapa ilmen­tyy liiken­teessä näin.

      Esimerkke­jä voisi jatkaa, mut­ta lop­putu­los on selvä: Liikenne hidas­tuu, kos­ka autoil­i­jat itse tört­töilevät ja aja­vat taidot­tomasti. Tämä on sit­ten jotenkin automaagis­es­ti kaupun­gin vika.

      Vastaa

  24. Mainit­se­masi satel­li­it­ti­paikan­nus taitaa jysähtää GDPR-muuri­in. Kän­nyköitä käyt­tävät yksi­ty­ishenkilöt. Mut­ta sijain­ti­tiedon keräämi­nen yksi­ty­ishenkilöi­den autoista keskite­tysti johonkin organ­isaa­tion omis­ta­maan tieto­varas­toon jämähtää tieto­suo­jalain­säädän­nön tulk­in­toi­hin. EU:sta tulee kokoa­jan lisää sään­te­lyä. GDPR:n lisäk­si on huomioita­va EU:n tekoälysään­nöstö jos käytetään tekoäly­an­a­lyti­ikkaa sijain­ti­ti­eto­jen käsit­telyssä. Tältäkin osin toden­näköis­es­ti siis vaikeuk­sia tulee ja tulk­in­to­ja sit­ten haetaan EU-byrokra­t­ian rattaista.

    Pitää olla myös tar­jol­la vai­h­toe­htoinen liikku­mistapa, kos­ka henkilöl­lä pitää olla mah­dol­lisu­us vas­tus­taa tieto­jen­sa käyt­töä. Mikä sit­ten olisi se AITO vai­h­toe­htoinen liikkumistapa?

    Vastaa

      1. Mitä tapah­tuu, jos auto ei saakaan tietoa liikkumisesta?
        Jos vaik­ka anten­nin päälle uno­htuu joku sitä peit­tävä asia?

        On tietysti päivän­selvää, että “laatikko-oper­aa­tios­ta” tulee mil­jar­di­en rahasam­po jollekin.
        Tieto tai joku yhtä hal­pa pulju saa ras­vaisen sopimuk­sen datan käsittelystä.

        Suomek­si: ihan kuten oli joskus pähkähul­lua kuvitel­la, että Suomeen tehtäisi­in omat digi­bok­sit, on ihan yhtä pähkähul­lua kuvitel­la, että joku kansalli­nen ruuhka­mak­sub­ok­si olisi kus­tan­nuste­hokas­ta toteut­taa pienen maan sisällä.

        Mukaan tarvi­taan tiet­ty vähin­tään EU ja kaik­ki autovalmistajat.
        Jol­loin teknis­es­ti ja fyysi­esti hom­ma typ­istyy hal­van kän­nykän oloiseen pulikkaan, jota ei todel­lakaan suun­nitel­la tai valmis­te­ta Suomes­sa suomalaisille.
        Kuten ei mitään muu­takaan auton osaa.
        (Pois­lukien lasien ja lamp­pu­jen tuotan­to Suomes­sa, joka menee tiet­ty 100%:sti vientiin…)

    2. Tieto­suo­ja-ase­tuk­ses­sa sal­li­taan erit­täin vapaasti tieto­jen keruu, jos tämä perus­tuu lain­säädän­töön. Kos­ka ruuhka­mak­su­ja ei nyky­lain­säädän­nön nojal­la voi per­iä, mah­dolli­nen ruuhka­mak­su edel­lyt­tää jokat­a­pauk­ses­sa lakimuu­tok­sia. Näis­sä voidaan — ja tulee — säätää myös ruuhka­mak­su­jen poh­jana ole­van tieto­jär­jestelmän perusteista. Täl­löin tieto­suo­ja-ase­tus ei muo­dos­ta minkään­laista ongelmaa.

      Vastaa

  25. https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010892354.html

    Ehkä niiden joukkoli­iken­nehin­to­jen kasvua kan­nat­taisi alkaa hillitä ja pian. Kehi­tys menee aivan väärään suuntaan. 

    Ihmiset siir­tyvät autoilu­un jo kus­tan­nussy­istäkin. Neljän täysi-ikäisen per­heessä (isä, äiti, kak­si kak­sikymp­pistä nuor­ta) menee kk-lip­puhin pelkästään AB-vyöhyk­keel­lä jo läh­es 300 euroa/kk.
    Sil­lä mak­saa jo todel­la hyvän (bensa)auton kuukausierän kokon­aan ja saa ben­saakin ostettua.

    Vastaa

    1. Kan­nat­taa jakaa kulku­muo­to­jakau­mat autoon ja ei autoon, jol­loi kevytli­ikenne ja joukkoli­ikenne ovat samal­la puolel­la. Käve­lyn suo­sion kasvu ker­too matko­jen lyhen­tymis­es­tä. Kun muute­taan, muute­taan lähemmäs.
      Helsin­gin joukkoli­ikenne on Man­ner­heim­intien ja metron remont­tien takia ollut pahasti sekaisin

      Vastaa

    2. Kulke­vatko kaik­ki neljä per­heen­jäsen­tä samaan paikkaan töi­hin ja samaan aikaan? Ja tule­vatko myös koti­in samaan aikaan?

      Vastaa

      1. Eivät tietenkään tule, tuo luku ver­rokki­na, mut­ta joukkoli­iken­teen mak­su­ista, mm. kuukausilipuista säästetään aina kun mah­dol­lista ( sil­loin kun käyt­tö jäisi vähem­mälle) ja sil­loin pyritään yhdessä liikku­maan autolla.
        Esim. kaht­e­na kesä-heinäku­un lomakaut­e­na kolmelta meiltä menisi kk-lip­pu­un yli 400 euroa.
        Itse en pidä hie­man yli 2 euron/per käyt­täjä kk-mak­sua mah­dot­tomana, kyyti on usein tuon arvoinen, mut­ta kk-liput per koti­talous on kyl­lä iso meno­erä mon­es­sa per­heessä. Ja tulee de fac­to lähelle auton kustannuksia. 

        Nyt kan­nat­taa myös huomioi­da että Helsingis­sä asuu edelleen paljon ihmisiä joille seit­semänkymp­piä kuukaudessa on hyvin paljon rahaa. (Tämä ei ole vielä kokon­aan rikkaiden kaupunki. )
        Ja usein juuri he eivät asu käve­lyetäisyy­del­lä keskus­tas­ta vaan päinvastoin. 

        Olisiko kan­nat­tanut joukkoli­iken­teessä sit­tenkin sat­sa­ta kaikkein halvimpi­in julk­isi­in liikku­misvä­lineisi­in (van­hat bus­sit ja ratikat riit­täi­sivät pitkään) eikä sat­sa­ta nopeasti kaikkial­la kas­vavaan raideli­iken­n­ev­erkkoon mahtisiltoineen?
        Itse ottaisin, jokainen­han näitä omas­ta kul­mas­taan kat­soon, myös kan­takaupunkialueen esimerkkiään mal­li­na käyt­tävät käveli­jät, mielu­um­min tiheäm­mät bus­sili­iken­teen vuorovälit jot­ta voisin käy­dä julk­isil­la töis­sä pitkien etäisyyk­sien päästä suju­vam­min ja jät­tää auton ruos­tu­maan pihaan.

      2. Kesälo­ma-ajak­si ei kan­na­ta kuukausilip­pua ostaa. Ne muu­ta­mat huvi­matkat jot­ka keskel­lä kesää kul­kee kaupungilla voi mak­saa kertalipulla.

      3. Jos ostat lipun vuodek­si saat sen 10 kuukau­den hin­nal­la, eli kesälo­man ilmaisek­si. Kun ostat sen tänä vuon­na, saat sen lisäk­si 12 kuukaudek­si van­hal­la hin­nal­la, 12 kk = 666 euroa, kun ensi vuon­na yksi kuukausi on 72 euroa

      4. HSL:n kk-lipun pakkomyyn­ti on iljettävää.
        Kulku­ta­p­atutkimuk­ses­ta selviää, että suurem­pi osa kaupunki­lai­sista kul­kee joukkoli­iken­teel­lä “muu­ta­man matkan viikos­sa” kuin “päivit­täin”.

        Kuitenkin tar­if­fi on viritet­ty niin, että vaik­ka päiviä, jol­loin et käytä HSL:ää on enem­män kuin päiviä, jol­loin käytät, ostat lipun myös niille päiville, jol­loin et käytä.
        Samal­la tavoin mak­sat yhtä paljon, jos kul­jet 100km/kk kuin jos kul­jet 2000km/kk.
        Toiset mak­sa­vat ker­tal­ip­ul­la euron per kilo­metri ja toiset kulke­vat eurol­la 20-ker­taisen matkan.
        Kaik­ki kaupunkien sub­ven­toin­nit annetaan yhdelle lip­pu­lu­okalle, onko moista mis­sään muual­la, mil­lään alalla?
        Arvope­rus­taisen hin­noit­telun irvikuva.

        Kk-lip­pu tekee myös joukkoli­iken­teen järkevän käytön mah­dot­tomak­si: toiset kul­kee julk­isil­la yhden pysäkin väle­jä ja toiset sit­ten kävelee 5 pysäk­in­väliä. Ter­veyshyödytkään eivät siten jakaan­nu järkevästi.

        Pyyn­nöstä lai­tan tähän oman tar­if­fi­malli­ni vuodelta 2018, mut­ta olisi myös uusi ehdotus:
        Ker­tal­ip­pu on ain­oa lip­pu­la­ji. Jokaisen edel­lisen 30 päivän matkas­ta saa ‑1%:n alen­nuk­sen. Esim. jos olet tehnyt kah­den viikon aikana 15 edestakaista matkaa, saat ‑30% listahinnasta.

        Kun kaik­ki mak­saisi­vat ker­tal­ipun hin­nan, alen­nuk­sil­lakin varsi­nainen mak­su­ta­so nousisi niin paljon, että ker­tal­ipun hin­ta lask­isi merkit­tävästi. Joka toisi käyt­täjiä lisää merkit­tävästi. Posi­ti­ivi­nen kierre olisi valmis. Jon­ka takia tuo­hon ei tietenkään koskaan men­nä. Kos­ka HSL on Suomes­sa vain tapa tehdä asun­to- ja liiken­nepoli­ti­ikkaa, ei hoitaa joukkoli­iken­net­tä kus­tan­nuste­hokkaasti ja yhdenvertaisesti.

    3. Jotain ihmeel­listä kyl­lä Helsin­gin seudul­la tapah­tuu joukkoli­iken­teen hin­to­jen suh­teen. Kun olin tot­tunut HSL hin­tata­soon en ollut uskoa silmiäni käytet­tyä Oulun joukkoli­iken­neytä ensim­mäisen ker­ran: Ker­tal­ip­pu mak­soi 1,20€!
      https://www.osl.fi/liput-ja-hinnat/kertalippu/

      Jotain on Helsin­gin seudul­la pahasti pielessä kun sielä lipus­ta saa pulit­taa yli tuplat. Luulisi isom­pi­en käyt­täjämäärien ja isom­pi­en kiin­tei­den julk­isten infra­panos­tuk­sien nimeno­maan puolta­van alhaisem­pia lip­pu­jen hintoja.

      Vastaa

      1. Oulus­sa 1, 2€ on ollut vain muu­ta­mal­la keskus­tan tun­tu­mas­sa pyöriväl­lä lyhyehköl­lä pikkubus­sil­in­jal­la ja on voimas­sa enää muu­ta­man päivän. 17.12. alka­en bus­si­matkan hin­ta on kaikil­la lin­joil­la sovel­luk­sel­la tai kor­tilla ostet­tuna 2,60 € ja käteisel­lä 5,00€. Vyöhyk­keet pois­tu­vat samana päivänä ja nämä hin­nat koske­vat koko kaupunkiseu­tua. Vyöhykkei­den pois­to helpot­taa etenkin sat­un­nais­matkus­ta­jia. Vyöhykkei­den pois­tol­la toiv­otaan siir­tymää autoista bus­sei­hin eri­tyis­es­ti seudun reunakun­nista Oulu­un suun­tau­tuvil­la pitkil­lä matkoil­la. Nähtäväk­si jää toteu­tu­vatko nämä toiveet.

  26. Olen kovasti kri­ti­soin­ut yleistä tapaa puhua henkilöau­to­jen määrästä Hkissä.
    “Helsinkiläis­ten liikku­mis­tot­tumuk­set 2023” ker­too asian selkeästi:
    Vas­taa­jista 61 %:lla oli taloudessaan käytössä vähin­tään yksi henkilöauto.

    Tuo­hon tulee päälle tiet­ty ne, joil­la auto ei vak­i­tuis­es­ti talouden käytössä, mut­ta on aina tai läh­es aina kun tarvii.
    Päästäneen lähelle 70%?

    On todel­la kum­mallista, jos sähköau­to­jen hal­ven­tuneen elinkaarikus­tan­nuk­sen takia henkilöau­to­jen määrä ei nouse. Jon­ka takia on päivän­selvää, että keskus­tas­sa tarvi­taan ruuhkamaksuja.

    Vastaa

    1. “On todel­la kum­mallista, jos sähköau­to­jen hal­ven­tuneen elinkaarikus­tan­nuk­sen takia henkilöau­to­jen määrä ei nouse. Jon­ka takia on päivän­selvää, että keskus­tas­sa tarvi­taan ruuhkamaksuja.”

      Sähköau­to­jen suh­teelli­nen osu­us saat­taa nous­ta, mut­ta en näe mitään perustet­ta sille, että henkilöau­to­jen kokon­ais­määrä nousisi. Muutenkin henkilöau­to­jen lukumäärä on vah­vasti sidot­tu parkkipaikko­jen lukumäärään.

      Mitä enem­män tätä keskustelua seu­raa, pää­tyy johtopäätök­seen että Helsingis­sä ei mitään varsi­naista ongel­maa ole vaan ruuhka­mak­su­ja halu­taan vain ide­ol­o­gi­sista syistä.

      Vastaa

  27. Ode,
    LKH:ssa oli aika hyvä kom­ment­ti asiaan.

    Jos ja kun kyse on henkilöau­toilus­ta kan­takaupungis­sa, joka on se per­in­teis­es­ti suurin “ruuhkan­pelko”, niin voidaan ajatel­la, että päivit­täin oma­l­la autol­la työ­matko­ja aja­va ajaa esim. 30km 20 päivänä kuus­sa. Kyseinen 600km nielee sit­ten polt­toainet­ta jotain 30–60 litraa, joka mak­saa n. 50–100€/kk.

    Jos ja kun sähköau­to leikkaa siis kus­tan­nuk­sia vain reilusti alle 100€/kk, niin se tuskin on merkit­tävä kan­nustin kan­takaupungis­sa ruuhkien aiheuttamiseen?

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.