Olen kirjoittanut tästä aiemminkin, mutta koska aihe valitettavasti on yhä ajankohtainen, kirjoita uudestaan. Sunnuntain lakisääteisestä kaksinkertaisesta palkasta pitäisi luopua ja siirtää asia työmarkkinaosapuolille tai mieluummin päätettäväksi yrityksissä ja sitä kautta markkinoille.
Sunnuntain tuplapalkasta ei haluta eroon, koska palkat eivät muutenkaan ole liian korkeita. Tämä olisi ymmärrettävää, jos sunnuntain tuplapalkka nostaisi palkkatasoa, mutta se ei nosta, pikemminkin laskee, ainakin kasvukeskuksissa. Muuttotappioalueilla, joilla maksetaan työehtosopimusten taulukkopalkkoja, tuplapalkka saattaa hyvinkin todella nostaa kokonaisansioita. Kirjoitan nyt tilanteesta kaupungeissa.
Kasvukeskuksissa markkinat ovat nostaneet palkat yli työehtosopimusten määräämän tason. Ne määräytyvät siis markkinoilla. Työehtosopimusten mukaisilla palkoilla ei saisi työvoimaa.
Kun näin on, kokonaisansiot eivät voi keskimäärin laskea, vaikka määräystä sunnuntain tuplapalkasta ei olisi. Jos puute työvoimasta on nostanut käytännön palkat yli sopimuspalkkojen, miksi ne eivät pysyisi samalla tasolla vaikka sunnuntai- ja arkipäivän palkat suhteessa toisiinsa voisivat määräytyä vapaasti?. Yksittäisillä henkilöillä voi tapahtua muutoksia suuntaan ja toiseen. Jos on ollut työnantajan suosiossa ja saanut rohmutuksi sunnuntaitöitä itselleen, kokonaisansio voi oikeasti laskea, mutta samasta syystä se nousee niillä, jotka eivät juuri tee sunnuntaityötä.
Koska työvoiman kysynnän nousu nostaa palkkoja, luopuminen sunnuntain tuplapalkasta todennäköisesti nostaisi palkkoja ravintola-alalla. Nyt ravintolat ovat pääasiassa kiinni sunnuntaisin. Se näkyy Helsingin keskustan autioitumisena. Muissa Euroopan maissa sunnuntait ovat ravintoloiden vilkkain päivä monien perheiden syödessä sunnuntailounaat ravintoloissa. Kun useampi ravintola olisi auki sunnuntaisin, työvoiman kysyntä ravintoloissa nousisi ja palkat sen mukana.
Jos viikonpäivien palkat suhteessa toisiinsa saisivat määräytyä vapaasti, voisi olla, että lauantai-illat olivat kalliimpia kuin sunnuntaipäivät. Väittäisin, että useammalla on jotain kiinnostavaa tekemistä lauantai-iltaisin verrattuna siihen, kuinka moni haluaa käydä sunnuntaina kirkossa.
Mielestäni paras tapa korjata ongelma olisi muuttaa lakia niin että lauantaina ja sunnuntaina palkka olisi 50% parempi kuin ma-pe.
Nythän lauantailisät on aika mitättömiä, mutta lauantai on se viikonloppumenojen olennaisin päivä.
Helpottaisi varmasti monella alalla vapaan viikonlopun järkkäämistä.
Sunnuntain tuplapalkka on lakisääteinen lisä, eli se ei ole työmarkkinaosapuolten päätettävissä. Olen alalla, jolla tehdään jonkin verran viikonlopputöitä ja oman kokemukseni mukaan lauantaityövuoro pilaa viikonlopun vielä sunnuntaitakin tehokkaammin.
Entä, jos työmarkkinajärjestöt käyttäisivät palkankorotusvaraaperustamalla uusia lisiä vaikkapa arkipäiville, jolloin sunnuntain ja arkipäivien palkkaero pienenisi.
Kaikilla aloilla palkat eivät ole kasvukeskuksissa yli työehtosopimusten tason. Esim. bussiliikenne on kilpailutettua eikä kilpailussa ole menestymisen mahdollisuuksia, jos maksaa palkkaa yli TES:n. AKT on kuitenkin onnistunut neuvottelemaan TES:iin muuta maata korkeammat palkat HSL-alueelle, Turkuun ja Tampereelle.
Keskustelu sunnuntaipalkasta on polarisoitunutta: toinen leiri vaatii sunnuntaipalkan poistamista ilman että annettaisiin mitään tilalle ja toinen vastustaa. Tuossa bussinkuljettajien esimerkissä olisi reilua, että peruspalkkaa nostettaisiin, jos sunnuntain tuplapalkka poistuu. Sunnuntain tuplapalkka on ylisuuri korvaus sunnuntaina töissä olemisen haitasta (sen näkee siitä, kuinka kovasti sunnuntaivuoroja halutaan saada). Siitä on tullut osa ammatin kokonaispalkkausta, mutta sunnuntaitunnit eivät kuitenkaan jakaudu tasaisesti kaikille työntekijöille, joten se on todellisuudessa epäreilu tapa.
Reiluudella argumentointi on minusta kuitenkin vähän heikkoa. Tässäkin maassa, ja maailmassa, moni tekee raskaita ja kuormittavia töitä pienellä korvauksella, eli ei markkinataloudella ja reiluudella ole mitään tekemistä toistensa kanssa.
Kerrattaanpa nyt kuitenkin tässä sunnuntailisän poistamista kannattavien erikoispiirteitä:
‑Eivät tee itse juurikaan sunnuntaisin töitä
‑Argumentoivat, että sunnuntailisä on epäreilu?
Kuulkaas jos haluatte reilua markkinataloutta niin tarvitaan lisää progressiivista verotusta ja matalapalkkatukia eikä mitään sunnuntailisien poistamista. Hieman kyllä kummeksuttaa, miksei oikeistossa muuten paljoa peräänkuuluteta reilua markkinataloutta, sitä käytetään kovin valikoivasti?
Kummasti ovat muuten monet kaupat auki vaikka se on väitteiden mukaan niin kannattamatonta, selvä ristiriita tässä.
Muutosta tarvitaan
” Sunnuntain tuplapalkka on ylisuuri korvaus sunnuntaina töissä olemisen haitasta (sen näkee siitä, kuinka kovasti sunnuntaivuoroja halutaan saada)”
Yhteiskunnan kannalt optimaalinen sunnuntaipalkka on sen verran korkea, että vuoroja halutaan. Sunnuntaina työskentely aiheuttaa ulkoisvaikutuksia, joita työnantaja ja työntekijä,eivät ota huomioon. Kun nämä ulkoisvaikutukset on leivottu sunnuntain palkkaan, *kaikka* haluavat tehdä niitä, koska ottavat huomioon vain palkan, mutta ei muille tulevaa harmia.
Asioita, joita ei oteta täysimääräisesti huomioon:
— perheenjäsenten vitutus, kun oma viime loppu palaa lastenhoitoon
— lasten harmitus, kun jo vanhempi on töissä
— kun kaveri on töissä, sen luona ei voi käydä kahvilla
— isovanhemmat eivät voi käydä vierailulla
— naapurin kanssa ei voi jutella, kun se on töissä
— talkoot jäävät järjestämättä
— mahdollisten päivähoitopaikan työntekijöille sama kuvio.
— viikonloppupäivähoidon kustannukset, jos kumpikin vanhempi töissä tai yh
Yksittäiset asiat ovat pieniä, mutta noita on paljon. Kun ne kaikki leivotaan sunnuntaipalkkaan, yksittäinen työntekijä, joka ei noita huomioi, haluaa aina tehdä vuoroja.
Pyhäkorvauksen on jumala määrännyt ammattiliitoille, joten siihen puuttuminen olisi pyhäinhäväistys. Kuka sitten maksaisi ikuisesti virkaansa nimittämiensä ammattiliittojen pamppujen palkat, jos jumala suututettaisiin.
Olen ajatellut että, koska uskonto ja sen perusteella määräytyvät pyhäpäivät ovat jokaisen henkilökohtainen asia, johon jo perustuslain nojalla valtio ei saa puuttua. Eikä siihenkään minä viikonpäivänä kullekin pitää maksaa pyhäkorvausta. — Ovathan eri jumalat määränneet eri viikonpäivät pyhäksi ja mitä ilmeisimmin asiaan on vaikuttanut alkoholin tarjoamisen turvaaminen jokaisena viikonpäivänä.
Tällaisesta asiasta on tietenkin sovittava jo työsopimuksessa ja sopimuksen mukaisia työntekijän henkilökohtaisia pyhäpäiviä luonnollisestikin voidaan muuttaa vain ensin irtisanomalla työsuhde ja sitten solmimalla kokonaan uusi puhtaalta pöydältä. Vanhan työntekijän edut eivät luonnollisestikaan voi seurata mukana: jos kerran jumala on muuttunut, niin kyse on silloin myös kokonaan uudestisyntyneestä henkilöstä, joka ei voi vedota “vanhan ihmisen” tekemiin sopimuksiin.
Tällä tavoin työllistettyjen etninen, ja etenkin uskonnollinen, tausta laajenisi ja pyhätöihin löytyisi normaalipalkkaista väkeä. — Moni ammattiliitonkin jumalaan uskova työntekijä saattaisi muuttaa vapaapäivänsä keskelle viikkoa.
Tällainen ajatus voitaisiin ujuttaa käytäntöön esimerkiksi juuri ravintoloiden työehtosopimuksen kautta ja tilapäisenä ratkaisuna vain pääkaupunkiseudulla “kokemusten hankkimiseksi”. — Sillä eihän mikään ole pysyvämpää kuin väliaikainen.
No, vappu voitaisiin kyllä ammattiliittojen lepyttämiseksi säilyttää muistona menneistä ajoista ja ammattiliittojen voimasta, joka vuosittain mitataan vappumarssien osallistujamäärässä. — Ammattiliittojen voimaindeksi.
Sunnuntai-lisässä on kaksi sisäänrakennettua ongelmaa:
- Monella alalla se on ainoa kunnollinen haittalisä mitä maksetaan. Silloin kun itse tein vuorotöitä (vartija, sairaanhoitaja) niin sunnuntai-vuoroista suorastaan tapeltiin, koska 100% haittalisä ja yleensä viikon helpoin työpäivä. Esimerkiksi arki-yövuorot oli raskaampia, mutta niiden haittakorvaus oli lähinnä murusia.
- 100% haittalisä painaa peruspalkkaa alaspäin. Tämän ymmärsin kun toimin erotuomarina. Siinä hommassa palkkiot oli ok, mutta päälle ei tullut mitään haittalisiä. Jos olisi ollut 100% sunnuntailisä, niin joko sunnuntai-pelit olisi loppuneet kokonaan tai peruspalkkiota olisi pudotettu reippaasti alaspäin.
Optimi-ratkaisu olisi jos se sunnuntai-haittakorvaus voitaisiin jotekin reilusti jyvittää kaikille viikonpäiville, työntekijöiden kokeman haitta-kertoimen mukaan. Mutta olemassaolevan systeemin muuttaminen on hankalaa. Työntekijäpuoli ei uskalla suostua mihinkään myönnytykseen koska pelkona on että raha lähtee heiltä kokonaan pois.
Haittalisiä ja vapaa-ajan koordinaatiota tukevia lisiä (viittaan toiseen hyvään kommenttiin täällä) pitäisi maksaa nimenomaan juuri öiltä ja myöhäisilloilta erityisen paljon.
Tällä hetkellä yötyö on todella huonosti korvattua haittoihin (fysiologiset ja sosiaaliset) nähden. Väite, että joillekin yötyö sopii erityisen hyvin ei tietääkseni ole tieteen tukemaa, eli ei ole tutkimustuloksia joissa havaittaisiin, että olisi jokin ihmisryhmä, jolle yötyöstä ei synny fysiologisia/metabolisia tai sosiaalisia haittoja. Eli yötyöstä pitäisi saada suurempia korvauksia kuin viikonlopputöistä. Toki sosiaalisilla haitoilla ja laskevalla syntyvyydellä ei ole merkitystä, työntekijöitä saa ulkomailta kuten tavaraa Kiinasta, työntekijöitä kohdellaan yhteiskunnan tasolla kuin kulutustavaroita käyttö ja tuotantoarvon mukaan, kuinka markkinaliberaalia! Syntyvät haitat ovat usein sellaisia, että ne kaatuvat yhteiskunnan ja yksilön sekä yksilön omaisten niskaan. Aikaisemmin kuoleminen yötöiden vuoksi aiheuttaa ihan todettavia ansio ja eläkemenetyksiä sekä kuluja yhteiskunnalle. Vähän samaan tapaan kuin töiden halpuuttaminen woltin tavoin kaatuu valtion niskaan kansaneläkkeen muodossa tulevaisuudessa. Eli joku muu kuin työntekijä tai yhteiskunta kerää hyödyt ja haitat jäävät yksilöille ja yhteiskunnalle, ellemme sitten kuristaa hyvinvointiyhteiskuntaa vieläkin pienemmäksi. Tietenkin nykypäivän markkinaliberaaliusko sääntelyn muodossa ei mieti mitään yhteiskunnan kokonaisetua vaan BKT:ta ja keskittää hyvinvointia pikemminkin kuin levittäisi sitä.
P.S. USAn tehoton tapa tuottaa terveydenhuoltoa ja monia muita asioita kasvattaa huomattavasti BKT:tä. Realisoituuko tämä korkeampi BKT sitten yleisenä hyvinvointina — ei, koska ei USAssa monessa asioissa tavoitella yksilön ja yhteisön etua vaan markkinaliberaalin uskon mukaisesti taloutta. Jokainen ottakoon vastuuta itsestään. Tätä se haluaa Kokoomuskin lisää, ja ilmeisesti samalla myös karismaattisia autoritäärisiä johtajia kun vastakkainasettelu lisääntyy. Nythän Trump koittaa jo perua demokratiaa vihjaten järjestelmän olevan kiinalaisten kontrollissa ja juonima. Kiitos markkinaliberalismi ja ‑liberaalit, onneksi kehitys ei kuitenkaan ole teidän vika, koska markkinaliberaalit eivät koskaan ota vastuuta politiikkansa seurauksista, syy aina jonkun muun, esimerkiksi ulkomaalaisten ja vihamielisten valtioiden.
Jos se kuulostaa fasistilta ja käyttäytyy kuin fasisti niin se todennäköisesti on fasisti, eikun markkinaliberaali.
Ilta- ja ylitöiden lisät eivät ole kohdillaan, mutta niitä ei saada korjattua, kun kaikilla aloilla on paljon päivätyöläisiä, jotka haluavat sen oman osansa palkanmaksuvarasta.
Esimerkiksi sairaanhoitopiirille on rahallisesti ihan sama, miten sen maksama palkkasumma jyvitetään. Se voitaisiin ihan hyvin jyvittää niin, että öisin työskentelevät saisivat vaikka 10% nykyistä enemmän ja päivisin työskentelevät kokonaisuudessaan sitten saman summan verran vähemmän (tietenkin tehtyjen vuorojen suhteessa, jos halutaan nostaa yölisäävaikka kympillä, ei tarvita laskea päiväpalkka niin paljoa, kun yötöitä on vähemmän kuin päivä).
Se ei vaan käy.
Kirjoitus ei sinänsä käsitellyt sitä problematiikkaa joka viikonlopun erityisyyteen liittyy ja johon uskon että sunnuntain ja lauantain erikoisasema ihan loppuviimein juontuu historiankin kautta. Se on vapaa-ajan koordinaation ongelma. Vapaa-aika on arvokkaampaa silloin kun läheisilläsikin on samaan aikaan vapaa-aikaa, joten niitä on järkevää koordinoida. Ja tätä sunnuntain tuplapalkka pohjimmiltaan ratkaisee. Se tekee tosiaan sitä että sunnuntaisin useat paikat ovat suljettuna, mutta se on seurausta juurikin vapaa-ajan koordinaatiosta. Se on siis ominaisuus, eikä bugi.
Vähän samasta syystä joulukin ja muut juhlapyhät ovat kaikille samaan aikaan, eikä niin työnantaja loppukädessä vaikka määrää jokaiselle työntekijälle henkilökohtaisen joulun ajankohdan ettei tuotanto häiriintyisi. Jos kaikessa mentäisiin vain jonkin BKT tai ansiolaskelmien mukaan, niin joulu olisi järkevää jaksottaa tällä tavalla. Mutta koska yhteiskunnassa (ainakin toistaiseksi) on muitakin arvoja kuin BKT, niin juhlapyhät ovat kaikille samaan aikaan.
Toki olisi loogista että la ja su kohdeltaisiin samalla tavalla, se on pätevä kritiikki. Mutta noin periaatteen tasolla kannatan kollektiivista vapaa-ajan koordinaatiota, eli juhlapyhiä ja viikonlopun erityisyyttä. Sitä asiaa ei peliteoreettisesti oikein voi ratkaista individualistisilla ratkaisuilla, vaan siihen vaaditaan kollektiivisia ratkaisuja. Itse en siis kannata sunnuntain erityisyyden poistamista, ennemminkin kannatan ratkaisua joka tekisi lauantaista ja sunnuntaista tasaveroisesti erityisiä.
Eikö tuo kirjoituksesi perustele lähinnä sitä, että sunnuntaityön on oltava vapaaehtoista niin, että työnantajan on maksettava siitä riittävää sunnuntailisää. Nyt on etuoikeus päästä tekemään työtä sunnuntaisin.
Jos nyt käsitin kysymyksesi oikein, niin siihen sitten liittyy työntekijöiden neuvotteluvoima. Lainaan omaa blogikirjoitustani (työntekijöiden neuvotteluvoimahan on vain heikentynyt siitä kun kirjoitin tuon 3v sitten):
Vasta-argumentti loogisesti on, että jätetään asia jätetään työnantajan ja työntekijän väliseksi kysymykseksi, jolloin työntekijä voi itse hinnoitella työn itselleen ja omaan elämäntilanteeseen sopivaksi. Tämä on mielestäni kuitenkin naiivi näkemys, tyypillinen sunnuntaityötä tekevä osa-aikatyötä tekevä mahdollisesti nollatyösopimuksellinen työntekijä ei ole tasaveroisessa neuvotteluasemassa yrityksen kanssa.
Ja lisäksi yksilön on hyvin vaikea neuvottelutilanteessa selvittää perusteellisesti esim. hänen kaikkien ystäviensä ja perheensä tuleva ajankäyttö.
On siis järkevintä turvata viikonlopputyön erityisasema lainsäädännöllä. Asia voisi olla eri jos tyypillinen työntekijän neuvotteluasema olisi radikaalisti nykyistä parempi. Jos tälläinen kehitys tapahtuu, olen valmis harkitsemaan kantaani uudestaan.
https://lauspalo.com/2023/09/kannattaako-sunnuntaityon-tuplapalkkasta-saataa-laissa/
Tässä maassa on niin järkyttävä työvoiman ylitarjonta, että ylipäänsä töihin pääseminen on etuoikeus.
Olet oikeassa siinä, että juuri nyt ei ole oikea aika tehdä tällaisia asioita — paitsi jos se tehdään työmarkkinasopimuksena niin, että sunnuntaipalkka tasoitetaan muille päiville.
Minusta asia pitäisi korjata niin, että sunnuntain palkkaa laskettaisiin ja lauantain nostettaisiin siten, että lopputulema olisi kustannusneutraali. Kerroin pitäisi olla minusta suurempi kuin 1, mutta ei välttämättä mikään tasaluku.
Sitten on vielä sellainenkin aspekti, että esimerkiksi sairaalassa missä itse työskentelen on ympärivuorokautinen päivystys. Niin siinähän tavallaan saa vähän ylikompensaatiota verrattuna sellaiseen työhön, jossa viikonloppu menee pilalle vaikka 4 tunnin työrupeaman takia, kun sen korvauksen saa useammalta tunnilta.
Petri
” Minusta asia pitäisi korjata niin, että sunnuntain palkkaa laskettaisiin ja lauantain nostettaisiin siten, että lopputulema olisi kustannusneutraali.”
Tämähän on huonoin ratkaisu. Jos pitää valita, on paljon parempi että, viikonlopputyöläiaet ovat lauantaina töissä ja sunnuntaina vapaalla, koska vapaa-aika on arvokkaampaa kun muillakin on vapaata.
Huonoin tilanne on, kun viikonlopputyöläisistä puolet on töissä sunnuntaina ja puolet lauantaina.
Asiaa pitää kuitenkin miettiä ensiksi siltä kannalta ovatko ihmiset taloutta varten, vaiko sittenkin talous ihmisiä varten.
Kyllä ravintolat auki pitää sunnuntaina jos kannattaa, ravintolan palkat ei paljon yli 12 e tunti ole. Sunnuntailisät ei tähän vaikuta, onhan sairaalat ja pelastuslaitoskin sunnuntaisin auki ja moni muukin kuin ravintolat.
Pekka Salmelalle ihan tiedoksi että sairaalat ja pelastuslaitos ovat julkisia palveluita joiden toimintaa maksetaan veronmaksajien rahoilla. Ravintola toimintaa on puhtaasti yksityistä. Tämä ero ei pitäisi olla kenelläkään asiaan perehtyneelle epäselvä.
Tarkoitin sitä, että on paljon toimintaa mistä maksetaan sunnuntailisät. Esim. Sairaalat ja pelastuslaitos. Sitten tarkoitin sitä, että ravintola-alalla palkat alle monesti 13 e, niin yrittäjän maksama tuplapalkka ei paljon vaikuta kokonaiskustannuksiin palkkaamisessa. Kyllä ravintolan huono kannattavuus johtuu sunnuntain osalta muusta kuluista, kun siitä että matalapalkkainen työntekijä saa kerran viikossa tuplapalkka. Kyllä yrittäjä plussalle joka päivästä jää jos yritystoiminta on kannattavaa. Jokaiseen ravintolaan ei edes riitä asiakkaita. Muut kulut painavat alan kannattavuutta. Sopimuspalkat on monesti vähän parempia, eli yrittäjä todellisuudessa pääsee helpommalla kun maksaa juuri tessin mukaan, ei tarvitse itse keksiä omia sopimuspalkkoja. Tessin lisillä voi ylittää Sopimuspalkat jos toiminta on kannattavaa. Myös palkkapykäliä on tesseissä valmiiksi. Ja niin edelleen.
Se, että palkat ovat pieniä, on huono peruste sillä, miksi arkisin saa pitää palkkaa, joka on korkeintaan puolet sunnuntain palkasta?
Miten ravintola-alan työntekijöiden tilanne huononisi, jos sunnuntain lisäpakka jaettaisiin muille viikonpäiville.
Onko sinulla tietoa, paljonko palkkakustannukset ovat ravintoloiden kokonaiskustannuksista?
Ulkomuistista jotain kolmanneksen luokkaa.
Blogikirjoituksessa maalattiin kuvaa että ravintolat ovat pääasiassa sunnuntaisin kiinni. Tällöin voinee olettaa että sunnuntaipalkat, joita ei siis makseta kun ei olla sunnuntaisin auki, eivät määritä peruspalkan määrää. Mutta toki, asialla voi silti olla vaikutusta, mutta avaan sitä hieman enemmän.
Jäin itse miettimään sitä onko työntekijöillä neuvotteluvoimaa neuvotella itselleen parempia palkkoja jos sunnuntain tuplapalkka poistettaisiin. Ainakin lehtien mukaan alalla on kohtaanto-ongelma, ja ravintolat on taloudellisessa ahdingossa koronan rakennemuutoksen jälkeen:
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000012140802.html
Pulaa on nähtävästi matalapalkkaisista ammattilaisista jotka suostuisivat tekemään osa-aikatyötä pätkäsopimuksilla. Kotimaiset ammattilaiset jättävät alaa, ja ravintolat kasvavasti turvautuvat ulkomaisiin työntekijöihin joille huonommatkin työehdot kelpaavat.
En oikein tiedä tämän kaiken luettuani että mitä pitäisi ajatella siitä, että mitä tapahtuisi jos sunnuntain tuplapalkka poistettaisiin laista. Ravintoloille tämä epäilemättä olisi ihan positiivinen muutos, joka voisi auttaa alan kannattavuuteen. Toisaalta, menisikö hyöty ravintolan katteisiin jota ne kipeästi tarvitsevatkin, vai valuisiko se ainakin osin lopulta työntekijöiden taskuihin?
Toki voidaan toistaa jotain uusklassisia perusoletuksia, työnvoiman lisääntynyt kysyntä nostaa palkkoja jne, mutta päteekö se tässä tilanteessa kun ravintolat nähtävästi laajasti muutenkin palkkaavat halvan työvoiman nimissä ulkomaista työvoimaa? Työvoimaa joiden maassaolo sitten on sidottu työntekoon eikä heillä täten ole samanlaisia mahdollisuuksia ole järjestäytymiseen, lakkoiluun tai irtisanoutumiseen.
Kuten sanoin aiemmin, muutosta olisi helpompi kannattaa jos työntekijöiden neuvotteluvoima olisi parempi. Harmi että Suomessa käydään tätä ideologista taistelua, ja siinä ohessa Suomi on nostettu EU:n tilastoykköseksi työttömyydessä. Tarvittaisiin johtoon poliitikoita jotka ajaisivat koko maan etua, ja näkökulma olisi laajempi mitä vain EK:n tai AY:n näkökulmasta katsottuna.
Ruotsissa käsittäkseni ollaan tässä suhteessa paljon edistyneempiä, Tommi Uschanov on hyvin tästä kirjoittanut Long Playn jutussa (suosittelen lukemaan koko jutun, vaikkakin siinä Vartiaisesta maalattuun kuvaan kannattanee suhtautua varauksella nykytietojen valossa):
https://www.longplay.fi/pitkat/mina-ja-juhana-vartiainen
En todellakaan voisi kuvitella.
Kun maan tila on tämä, Vihreillä on moraalinen velvollisuus nousta yli 8–10% kannatuksen puolueeksiä. Eli katse nykyisiä ydinkannattajia laajemmalle ja rohkeasti suunta kohti yleispuoluetta. Help us Obi-Wihreät, you’re our only hope!
Ravintoloissa palkkakulut ovat tyypillisesti keskimäärin 30–40 % kokonaiskustannuksista.
Ode:
” Miten ravintola-alan työntekijöiden tilanne huononisi, jos sunnuntain lisäpakka jaettaisiin muille viikonpäiville.”
No ainahan ne työt voivat loppua muiltakin viikonpäiviltä.
Esimerkiksi jos toimistokomplekain lounasravintolan sunnuntai-aukiolo ei edelleenkään kannata, mutta korkeampien palkkojen takia myös maanantai ‑illan aukioloa pitää supistaa.
Toki tässä on myös monenlaisia muita vaihtoehtoja. Jos sunnuntai-aukiolo ei edelleenkään kannata, mutta arkipäivien palkat nousevat -> alalle tulee lisää työvoimaa ja alan työvoimapula helpottaa. Kaikkien on samalla pakko nostaa hintoja ja asiakkaiden on pakko maksaa, koska ne eivät voi vaihtaa halvempaan ravintolaan.
Nopealla kuukkeloinilla selvisi, että henkilökustannukset ovat noin kolmasosa. raaka-aineiden osuus saattaa olla jopa suurempi!
Luulen että sitä ei jaeta tasaisesti, vaan vähennetään. Jos ravintola kannattaa niin palkka ei ole ongelma. Yksi ongelma on se että ravintoloita on niin paljon, että kaikkiin ei riitä asiakkaita. Muillakin aloilla maksetaan sunnuntaina tuplapalkkaa. Vihreät ja kokoomuslaiset saa myös tuplapalkkaa jos työskentelevät sunnuntaina. Monella ei viikonlopputöistä ole omaa kosketusta kun mielikuvissa ja juuri ainoita paikkoja missä näkevät sunnuntaisin työntekijöitä ovat palvelualat, sitten kuvitellaan, että saadaan tuote halvemmalla kun köyhä tekee vieläkin halvemmalla hommat.
Eihän köyhä tee halvemmalla, jos sunnuntailisästä osa jaetaan muille päiville. Palkat ovat nytkin yli TES:n mukaisten taulukkopalkojen, jotta työvoimaa ylipäänsä saisi, eikä tämä muuttuisi miksikään, vaikka olisi lupa maksaa arkisin palkkaa, joka on enemmän kuin puolet sunnuntain palkasta.
Ainakin tänä vuonna on kyllä paljon palkattu ravintola-alalle väkeä ihan TES-minimipalkoin. Ei ole ylitarjontaa työpaikoista tällä hetkellä, vaan työttömiä riittää myös ravintola-alalla.
Juttelin menneisyydessä erään maahanmuuttaneen kanssa, joka työskentelee kebab-pitseria ‑ravintoloissa siitä, mitä palkkataso ravintoloissa on. Hän sanoi, että hänelle maksetaan keskimäärin 4 euroa tunnilta. Virallisiin asiakirjoihin merkataan kuulemma alalla usein pienempi tuntimäärä kuin oikeasti teetetään, koska viralliset TES-palkat eivät jousta alaspäin, joten jousto sitä pienempiin palkkoihin tehdään kirjaamalla papereihin vähemmän tunteja kuin oikeasti teetetään.
Sitä en tiedä, kuinka yleistä alalla TESiä pienemmät palkat ovat. Mutta oletettavasti niitä esiintyy. Verottajan taannoisessa tarkastuksessa 373 ravintola-alan yritykseen (painottaen tutkinta pitsaravintoloihin, kebabravintoloihin ja kiinalaisiin ravintoloihin) 53 prosenttia tarkastuskohteista eli 198 yrityksen asiat siirrettiin rikostapausharkintaan:
https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/uutishuone/lehdist%C3%B6tiedotteet/2025/harmaa-talous-edelleen-yleist%C3%A4-ravintola-alalla-tehovalvonta-paljasti-11-miljoonaa-euroa-maksamattomia-veroja/
Puuttuvia eli käytännössä TESin alla olleita palkkoja todettiin 2 miljoonaa euroa. Ne todettiin pääasiassa asiakirjaperustaisesti, eli siltä osin kuin on väärin kirjattu tunnit, ne tapaukset eivät käy tuollaisessa tarkastuksessa välttämättä edes ilmi.
Palkka alkaa menettämään merkityksensä, kun sillä ei oikein voi nostaa elämänlaaatua. Töitä tarjotaan ainoastaan tehokkaille tunneille, joka on muodostanut työelämästä sellaista, että on taloudellisesti kannattavampaa tehdä jotain muuta kuin työtä
Myös sairaalat on auki sunnuntaina ja pelastuslaitokset, jossain jätehuoltokin ja puhdistamot/pumppaamot. Ja moni muu paikka. En usko että sunnuntailisän poistaminen parantaa palkkoja tai lisää työvoimaa.
Paljonkohan työvoimapula jarruttaa Puolan taloutta?
Virallisen dogman ja liturgian mukaan Puolan talouden pitäisi jarruttaa kovasti kun työttömyysaste 3% ja talouskasvu 3,6%. Molemmat ehdotonta parhaimmistoa EU:ssa.
Meillä taas väen vängällä varmistetaan työvoiman ylitarjontaa, lopputuloksena vain pahoinvointia ja loputonta säästämistä.
Taitavat ekonomistit taas olla kertoneet vain rikkaiden etuja palvelevia “totuuksia”, jotta tietty osa kansasta voidaan heittää bussin alle.
Nimimerkki Stadistille kommenttina että myös Puolan elinkeinoelämä rekrytoi ulkomailta työvoimaa koska maassa on työvoimapula. Puolaan kohdistuva maahanmuutto on myös pääasiassa Euroopan ulkopuolelta etenkin entisistä Neuvostoliiton alueelta..
Eli Puolassa otetaan pulaan työntekijöitä, Suomessa otetaan tulevaisuudeen työvoimapulaan työntekijöitä. Aika selvä ero toiminnassa, sekä lopputuloksessa.
Nuorten työttömyys on Suomessa jopa kaksinkertaista Puolaan nähden. Mutta onneksi tällä työvoiman ylitarjonnalla on varmistettu Puolaa paljon dynaamisempi ja suorituskykyisempi talous, jossa nuoret myös voivat hyvin! Erinomaista työtä, Suomen päättäjät!
Työvoimapula on niin kova, että Wolt säännöstelee työn tarjontaa:
https://www.hs.fi/helsinki/art-2000012157057.html
Ei tämä ole mikään yksittäinen ylilyönti, vaan ihan tarkoituksella valittu lopputulos.
Wolt siis kieltää “alihankkijoiden” käytön Wolt-kuskeilta. Sen että yksi saa ensin sopimuksen ja vuokraa sen eteenpäin velottaen itselleen 30 % tuotoista. Todellista riistoa.
Jutun mukaan saanut 27 000 hakemusta kahden viikon aikana uudistuksen yhteydessä. Työvoiman tarjontaa ainakin tällä hetkellä vaikuttaisi olevan reilusti.
Tarkoitin, että wolt ei tarjoa lähetin/partnerin mahdollisuutta läheskään kaikille halukkaille. Eli se säätelee työn tarjontaa ja tällä tavalla markkinoita ja lähettien tuli potentiaalia.
Alivuokraus oli todellista riistoa, ehdin jo miettiä että pitäisi itselle hankkia tili kun 400€/kk wolt tilin vuokraamisesta kotona tai töissä istuen on aika naurettavan helppoa tuloa. Mutta tällaista se omistaminen on.
Stadist: “Tarkoitin, että wolt ei tarjoa lähetin/partnerin mahdollisuutta läheskään kaikille halukkaille. Eli se säätelee työn tarjontaa ja tällä tavalla markkinoita ja lähettien tuli potentiaalia.”
Tietysti kaikki työnantajat pyrkität ottamaan käyttöön enintään vain sen verran työvoimaa, mistä on niille itselleen hyötyä. Liikaakaan ei kannata listoille väkeä hyväksyä, koska se ensinnäkin maksaa ja lisäksi vähentää sekä asiakas- että työntekijätyytyväisyyttä.
Yksittäisen palkkion maksaminen maksaa työnantajalle tyypillisesti noin 10–50 euroa per maksukerta, kun huomioi kaikki kulut. Jos valinnanvaraa on, työnantajan kannattaa siksi ennemmin maksaa 2 hengelle 1000 euroa kuin 200 hengelle 10 euroa kuukaudessa, koska jälkimmäisestä aiheutuu sille kokonaisuudessaan olennaisesti isommat sivukulut. Mitä enemmän työntekijöitä, sitä nopeampi palveluaika taas voi olla. Siksi lopputulos on kompromissi, jossa tilaaja/työnantaja koittaa saada paljon isoja tuntimääriä tekeviä tekijöitä + myös resurssia riittävän määrän muutenkin. Vain esim. yhden 5 euron palkkion kuukaudessa kerryttävät työntekijät olisivat työnantajalle todennäköisesti kuitenkin yksinomaan tappiollisia, koska palkkion maksusta aiheutuva kulu ylittää herkästi sellaisesta työntekijästä tulevan katteen.
Tuollaiset firmat pyrkivät valitsemaan työntekijöiksi vain niitä, joilla on korkea asiakastyytyväisyys, joilta ruoka tulee perille nopeasti ja oikeassa lämpötilassa. Se tarkoittaa valintoja sekä tekijöistä että siitä, keitä töihin ei oteta.
Suomessa on myös paljon piilotyöttömyyttä ja tätä kautta työvoiman ylitarjontaa: läheskään kaikki opiskelijat eivät saa töitä tai tunteja niin paljon kun pystyisivät tai haluaisivat tehdä.
Tämäkään ei näy tilastoissa, koska Suomen järjestelmä on niin äärimmäisen hölmö.
Viittaan siis tähän Ylen uutiseen:
https://yle.fi/a/74–20236595
Puola ja Suomi ovat työttömyydessä EU:n ääripäitä – Puolassa töitä on käytännössä kaikille