Sunnuntain tuplapalkka ei nosta vaan laskee keskimääräisiä palkkoja

Olen kir­joit­tanut tästä aiem­minkin, mut­ta kos­ka aihe valitet­tavasti on yhä ajanko­htainen, kir­joi­ta uud­estaan. Sun­nun­tain lak­isääteis­es­tä kaksinker­tais­es­ta palka­s­ta pitäisi luop­ua ja siirtää asia työ­markki­naos­a­puo­lille tai mielu­um­min päätet­täväk­si yri­tyk­sis­sä ja sitä kaut­ta markkinoille.

Sun­nun­tain tupla­palka­s­ta ei halu­ta eroon, kos­ka palkat eivät muutenkaan ole liian korkei­ta. Tämä olisi ymmär­ret­tävää, jos sun­nun­tain tupla­palk­ka nos­taisi palkkata­soa, mut­ta se ei nos­ta, pikem­minkin las­kee, ainakin kasvukeskuk­sis­sa. Muut­to­tap­pioalueil­la, joil­la mak­se­taan työe­htosopimusten taulukkopalkko­ja, tupla­palk­ka saat­taa hyvinkin todel­la nos­taa kokon­aisan­sioi­ta. Kir­joi­tan nyt tilanteesta kaupungeissa.

Kasvukeskuk­sis­sa markki­nat ovat nos­ta­neet palkat yli työe­htosopimusten määräämän tason. Ne määräy­tyvät siis  markki­noil­la. Työe­htosopimusten mukaisil­la palkoil­la ei saisi työvoimaa.

Kun näin on, kokon­aisan­siot eivät voi keskimäärin laskea, vaik­ka määräys­tä sun­nun­tain tupla­palka­s­ta ei olisi. Jos puute työvoimas­ta on nos­tanut käytän­nön palkat yli sopimus­palkko­jen, mik­si ne eivät pysy­isi samal­la tasol­la vaik­ka sun­nun­tai- ja arkipäivän palkat suh­teessa toisi­in­sa voisi­vat määräy­tyä vapaasti?. Yksit­täisil­lä henkilöil­lä voi tapah­tua muu­tok­sia suun­taan ja toiseen. Jos on ollut työ­nan­ta­jan suo­sios­sa ja saanut rohmu­tuk­si sun­nun­taitöitä itselleen, kokon­aisan­sio voi oikeasti laskea, mut­ta samas­ta syys­tä se nousee niil­lä, jot­ka eivät juuri tee sunnuntaityötä.

Kos­ka työvoiman kysyn­nän nousu nos­taa palkko­ja, luop­umi­nen sun­nun­tain tupla­palka­s­ta toden­näköis­es­ti nos­taisi palkko­ja rav­in­to­la-alal­la. Nyt rav­in­to­lat ovat pääasi­as­sa kiin­ni sun­nun­taisin. Se näkyy Helsin­gin keskus­tan autioi­tu­mise­na. Muis­sa Euroopan mais­sa sun­nun­tait ovat rav­in­toloiden vilkkain päivä monien per­hei­den syödessä sun­nun­tai­lounaat rav­in­tolois­sa. Kun use­ampi rav­in­to­la olisi auki sun­nun­taisin, työvoiman kysyn­tä rav­in­tolois­sa nousisi ja palkat sen mukana.

Jos viikon­päivien palkat suh­teessa toisi­in­sa saisi­vat määräy­tyä vapaasti, voisi olla, että lauan­tai-illat oli­vat kalli­impia kuin  sun­nun­taipäivät. Väit­täisin, että use­am­mal­la on jotain kiin­nos­tavaa tekemistä lauan­tai-iltaisin ver­rat­tuna siihen, kuin­ka moni halu­aa käy­dä sun­nun­taina kirkossa.

 

 

6 vastausta artikkeliin “Sunnuntain tuplapalkka ei nosta vaan laskee keskimääräisiä palkkoja”

  1. Mielestäni paras tapa kor­ja­ta ongel­ma olisi muut­taa lakia niin että lauan­taina ja sun­nun­taina palk­ka olisi 50% parem­pi kuin ma-pe.

    Nythän lauan­tail­isät on aika mität­tömiä, mut­ta lauan­tai on se viikon­lop­pumeno­jen olen­naisin päivä. 

    Helpot­taisi var­masti monel­la alal­la vapaan viikon­lop­un järkkäämistä.

    Vastaa

  2. Kaikil­la aloil­la palkat eivät ole kasvukeskuk­sis­sa yli työe­htosopimusten tason. Esim. bus­sili­ikenne on kil­pailutet­tua eikä kil­pailus­sa ole men­estymisen mah­dol­lisuuk­sia, jos mak­saa palkkaa yli TES:n. AKT on kuitenkin onnis­tunut neu­vot­tele­maan TES:iin muu­ta maa­ta korkeam­mat palkat HSL-alueelle, Turku­un ja Tampereelle.

    Keskustelu sun­nun­taipalka­s­ta on polar­isoitunut­ta: toinen leiri vaatii sun­nun­taipalkan pois­tamista ilman että annet­taisi­in mitään tilalle ja toinen vas­tus­taa. Tuos­sa bussinkul­jet­ta­jien esimerkissä olisi reilua, että perus­palkkaa nos­tet­taisi­in, jos sun­nun­tain tupla­palk­ka pois­tuu. Sun­nun­tain tupla­palk­ka on ylisu­uri kor­vaus sun­nun­taina töis­sä olemisen haitas­ta (sen näkee siitä, kuin­ka kovasti sun­nun­taivuoro­ja halu­taan saa­da). Siitä on tul­lut osa ammatin kokon­ais­palkkaus­ta, mut­ta sun­nun­taitun­nit eivät kuitenkaan jakaudu tasais­es­ti kaikille työn­tek­i­jöille, joten se on todel­lisu­udessa epäreilu tapa.

    Vastaa

  3. Pyhäko­r­vauk­sen on jumala määrän­nyt ammat­tili­itoille, joten siihen puut­tumi­nen olisi pyhäin­häväistys. Kuka sit­ten mak­saisi ikuis­es­ti virkaansa nimit­tämien­sä ammat­tili­it­to­jen pamp­pu­jen palkat, jos jumala suututettaisiin.

    Olen ajatel­lut että, kos­ka uskon­to ja sen perus­teel­la määräy­tyvät pyhäpäivät ovat jokaisen henkilöko­htainen asia, johon jo perus­tus­lain nojal­la val­tio ei saa puut­tua. Eikä siihenkään minä viikon­päivänä kullekin pitää mak­saa pyhäko­r­vaus­ta. — Ovathan eri jumalat määrän­neet eri viikon­päivät pyhäk­si ja mitä ilmeisim­min asi­aan on vaikut­tanut alko­holin tar­joamisen tur­vaami­nen jokaise­na viikonpäivänä.

    Täl­lais­es­ta asi­as­ta on tietenkin sovit­ta­va jo työ­sopimuk­ses­sa ja sopimuk­sen mukaisia työn­tek­i­jän henkilöko­htaisia pyhäpäiviä luon­nol­lis­es­tikin voidaan muut­taa vain ensin irti­sanom­al­la työ­suhde ja sit­ten solmi­mal­la kokon­aan uusi puh­taal­ta pöy­dältä. Van­han työn­tek­i­jän edut eivät luon­nol­lis­es­tikaan voi seu­ra­ta mukana: jos ker­ran jumala on muut­tunut, niin kyse on sil­loin myös kokon­aan uud­es­tisyn­tyneestä henkilöstä, joka ei voi vedo­ta “van­han ihmisen” tekemi­in sopimuksiin.

    Täl­lä tavoin työl­lis­tet­ty­jen etni­nen, ja etenkin uskon­nolli­nen, taus­ta laa­jenisi ja pyhätöi­hin löy­ty­isi nor­maali­palkkaista väkeä. — Moni ammat­tili­itonkin jumalaan usko­va työn­tek­i­jä saat­taisi muut­taa vapaapäivän­sä keskelle viikkoa.

    Täl­lainen aja­tus voitaisi­in ujut­taa käytän­töön esimerkik­si juuri rav­in­toloiden työe­htosopimuk­sen kaut­ta ja tilapäisenä ratkaisuna vain pääkaupunkiseudul­la “koke­musten han­kkimisek­si”. — Sil­lä eihän mikään ole pysyväm­pää kuin väliaikainen.

    No, vap­pu voitaisi­in kyl­lä ammat­tili­it­to­jen lep­yt­tämisek­si säi­lyt­tää muis­tona men­neistä ajoista ja ammat­tili­it­to­jen voimas­ta, joka vuosit­tain mitataan vap­pumarssien osal­lis­tu­jamäärässä. — Ammat­tili­it­to­jen voimaindeksi.

    Vastaa

  4. Sun­nun­tai-lisässä on kak­si sisään­raken­net­tua ongelmaa:

    - Monel­la alal­la se on ain­oa kun­nolli­nen hait­tal­isä mitä mak­se­taan. Sil­loin kun itse tein vuorotöitä (var­ti­ja, sairaan­hoita­ja) niin sun­nun­tai-vuoroista suo­ras­taan tapelti­in, kos­ka 100% hait­tal­isä ja yleen­sä viikon helpoin työpäivä. Esimerkik­si arki-yövuorot oli raskaampia, mut­ta niiden hait­tako­r­vaus oli lähin­nä murusia.

    - 100% hait­tal­isä painaa perus­palkkaa alaspäin. Tämän ymmärsin kun toimin ero­tuo­ma­ri­na. Siinä hom­mas­sa palkkiot oli ok, mut­ta päälle ei tul­lut mitään hait­tal­isiä. Jos olisi ollut 100% sun­nun­tail­isä, niin joko sun­nun­tai-pelit olisi lop­puneet kokon­aan tai perus­palkkio­ta olisi pudotet­tu reip­paasti alaspäin.

    Opti­mi-ratkaisu olisi jos se sun­nun­tai-hait­tako­r­vaus voitaisi­in jotekin reilusti jyvit­tää kaikille viikon­päiville, työn­tek­i­jöi­den koke­man hait­ta-ker­toimen mukaan. Mut­ta ole­mas­saol­e­van sys­teemin muut­ta­mi­nen on han­kalaa. Työn­tek­i­jäpuoli ei uskalla suos­tua mihinkään myön­ny­tyk­seen kos­ka pelkona on että raha läh­tee heiltä kokon­aan pois.

    Vastaa

  5. Kir­joi­tus ei sinän­sä käsitel­lyt sitä prob­lemati­ikkaa joka viikon­lop­un eri­ty­isyy­teen liit­tyy ja johon uskon että sun­nun­tain ja lauan­tain erikoisas­e­ma ihan lop­pu­vi­imein juon­tuu his­to­ri­ankin kaut­ta. Se on vapaa-ajan koor­di­naa­tion ongel­ma. Vapaa-aika on arvokkaam­paa sil­loin kun läheisil­läsikin on samaan aikaan vapaa-aikaa, joten niitä on järkevää koordi­noi­da. Ja tätä sun­nun­tain tupla­palk­ka pohjim­mil­taan ratkaisee. Se tekee tosi­aan sitä että sun­nun­taisin use­at paikat ovat sul­jet­tuna, mut­ta se on seu­raus­ta juurikin vapaa-ajan koor­di­naa­tios­ta. Se on siis omi­naisu­us, eikä bugi.

    Vähän samas­ta syys­tä joulukin ja muut juh­lapy­hät ovat kaikille samaan aikaan, eikä niin työ­nan­ta­ja lop­pukädessä vaik­ka määrää jokaiselle työn­tek­i­jälle henkilöko­htaisen joulun ajanko­hdan ettei tuotan­to häiri­in­ty­isi. Jos kaikessa men­täisi­in vain jonkin BKT tai ansi­o­laskelmien mukaan, niin joulu olisi järkevää jak­sot­taa täl­lä taval­la. Mut­ta kos­ka yhteiskun­nas­sa (ainakin tois­taisek­si) on muitakin arvo­ja kuin BKT, niin juh­lapy­hät ovat kaikille samaan aikaan.

    Toki olisi loogista että la ja su kohdeltaisi­in samal­la taval­la, se on pätevä kri­ti­ik­ki. Mut­ta noin peri­aat­teen tasol­la kan­natan kollek­ti­ivista vapaa-ajan koor­di­naa­tio­ta, eli juh­lapy­hiä ja viikon­lop­un eri­ty­isyyt­tä. Sitä asi­aa ei peli­te­o­reet­tis­es­ti oikein voi ratkaista indi­vid­u­al­is­tisil­la ratkaisuil­la, vaan siihen vaa­di­taan kollek­ti­ivisia ratkaisu­ja. Itse en siis kan­na­ta sun­nun­tain eri­ty­isyy­den pois­tamista, ennem­minkin kan­natan ratkaisua joka tek­isi lauan­taista ja sun­nun­taista tasaverois­es­ti erityisiä.

    Vastaa

    1. Eikö tuo kir­joituk­sesi perustele lähin­nä sitä, että sun­nun­taityön on olta­va vapaae­htoista niin, että työ­nan­ta­jan on mak­set­ta­va siitä riit­tävää sun­nun­tail­isää. Nyt on etuoikeus päästä tekemään työtä sunnuntaisin.

      Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.