Edessä on suuri kansainvaellusten aika

55 vastausta artikkeliin “Edessä on suuri kansainvaellusten aika”

1. Oikein hyviä ajatuk­sia, eteläi­nen Euroop­pa ja pohjoinen Afrik­ka sekä lähi-itä käyvät asuinkelvot­tomik­si elleivät pala kokonaan.
   Lisäisin vielä sen että Aasi­as­ta mut­ta­mi­nen kas­vaa hur­jaa vauh­tia ja uskon että lähi vuo­sukym­meninä Kiina ja Inti­akin ns avau­tu­vat, jol­loin Euroop­paan ja Suomeenkin saat­taa olla tule­mas­sa miljoo­nia. Suomes­takin muut­ti Ruot­si­in lyhyessä ajas­sa kymme­nen pros­ent­tia asukkaista. Kymme­nen pros­ent­tia kiinalai­sista on 150 miljoon­aa ja saman ver­ran se on Intialaisista.
   Afrikkalais­ten muut­to­han Suomeen on pitkään ollut vähäistä.

   Vastaa

   1. Kiina taitaa tarvi­ta oman väestön­sä, kos­ka työikäis­ten määrä vähe­nee nopeasti.

      Vastaa

      1. Soin­in­vaar­alle kom­ment­ti­na että intialais­ten ja kiinalais­ten dias­po­rat ovat maail­ma suurimpia. Int­ian ulkop­uolel­la asuu 35 miljoon­aa intialaista ja Kiinan ulkop­uolel­la asuu 60 miljoon­aa kiinalaista.

      2. Kiinas­sa työikäis­ten ikähaitarikin on muut­tumas­sa. Siel­lä nais­ten eläkeikä on pitkään ollut tapauk­ses­ta riip­puen 50 tai 55, ja työu­rat ovat olleet inten­si­ivisiä, mut­ta lyhy­itä. Nyt nais­ten eläkeiän min­i­mi on nouse­mas­sa 55 vuo­teen tai 58 vuo­teen 2040-luvun alku­un men­nessä, tapauk­ses­ta riip­puen. Miehillä uusi eläkeikä on kai 63 vuot­ta. Täy­teen eläk­keeseen on Kiinas­sa riit­tänyt 15 vuo­den eläke­vaku­ut­ta­mi­nen. Jatkos­sa vaa­di­taan 20 vuo­den eläke­vaku­ut­tamista täy­teen eläk­keeseen. Kiinal­la olisi mah­dol­lisu­us lisätä vielä reilusti (yli 100 miljoon­al­la hen­gel­lä) työvoimaa eläkeiän nos­to­jen kaut­ta, jos se kok­isi työvoima­pu­laa. Kiinas­sa on täl­lä het­kel­lä kuitenkin ongel­mana iso nuoriso­työt­tömyys, eikä hallinto halua lisätä työvoimaa kovin nopeasti, jot­tei työt­tömyyskään liiak­si kas­va. Maa on jo mon­ta vuot­ta lisän­nyt teol­lisu­u­den roboti­ikkaa vauhdikkaasti, mikä vähen­tää per­in­teisen tehdastyövoiman tarvetta.

   2. Hei, olet­teko pere­htyneet aiheeseen, kos­ka ihmis­ten kaltaiset väsymät­tömästi humanoi­di-robot­it ilmestyvät Suomeen avus­ta­maan esim. van­hus­ten­hoi­dos­sa? Mikäli tuol­lais­ten hin­nat ikinä laske­vat vaikka­pa 15k€, niin nuo tule­vat halvem­mik­si kuin ihmi­nen. Eikös Tes­la ole näitä kehit­tämässä? Sama kos­kee kaikkea ns. suorit­tavaa työtä. Tarvi­taanko täl­löin kuin mon­ta miljoon­aa maa­han­muut­ta­jaa Suomeen? Pitkäl­lä aikavälil­lä var­maan robot­it on pan­ta­va verolle ja ihmisille perustulo.

      Vastaa

      1. Kiinalainen Uni­Tree on johta­va humanoidiro­bot­tien kehit­täjä. Tes­la yrit­tää näitä kopi­oi­da ja saa­da tuotan­non tehokku­ut­ta takaisin yhdys­val­toi­hin. Kiinan äärim­mäisen kova sisäi­nen kil­pailu eri­laisen elek­tron­i­ikan, sen­sorien, roboti­ikan osien yms. valmis­tuk­ses­sa on johtanut siihen että Kiina on roboti­ikas­sa suvereeni johtaja. 

         USA itseasi­as­sa sääti juuri nyt kesäl­lä lain joka kieltää ulko­mais­ten robot­tien tuomisen maa­han. USA yrit­tää päästä takaisin mukaan robot­tien kil­pa­juok­su­un. EU ei ole koskaan tuo­hon edes päässyt mukaan. Tääl­lä Euroopas­sa antaudu­taan Kiinalle ensin aja­mal­la auto­te­ol­lisu­us alas, ja sit­ten osta­mal­la kaik­ki elek­tron­i­ik­ka Kiinasta.

         Tekoä­ly lev­iää ja kehit­tyy nyt puh­taasti dig­i­taal­isil­la ja aineet­tomil­la aloil­la muu­ta­man vuo­den ajan mullis­taen monia valkokaulusa­lo­ja. Seu­raavak­si havah­du­taan 5–10 vuodessa siihen että kaduil­la alka­vat pyöriä itseo­h­jau­tu­vat autot ja eri­laiset muut itseo­h­jau­tu­vat tai etäkäyte­tyt robot­it jot­ka kul­jet­ta­vat asioi­ta, huolta­vat ja kor­jaa­vat raken­nuk­sia, hoita­vat ihmisiä ja maa- sekä metsätaloutta.

         Val­ta siir­tyy sinne mis­sä ovat pääo­mat ja raa­ka-aineet. Entistä suurem­pi osa per­in­teis­es­tä ihmistyöstä muut­tuu jok­seenkin arvot­tomak­si 10–20 vuo­den tähtäimel­lä. Toki aineelli­nen hyv­in­voin­ti kas­vaa myös ja entistä suurem­pi joukko ihmisiä kokee ettei per­in­teisessä työn tekemisessä ole järkeä.

   3. Eiköhän täältä muute­ta pikem­minkin koh­ta Kiinan tehtaisi­in töihin.

      Vastaa

   4. Suomes­sa asuu n. 20000 intialaista, joista suuri osa on tul­lut Suomeen it-alalle ns. migrin eri­ty­isas­iantun­ti­joina, ja jatka­neet tuol­la lin­jal­la. Jokainen it-alal­la rekry­toin­tia tehnyt on var­masti huo­man­nut sen että avoimi­in työ­paikkoi­hin tulee heti usei­ta intialais­ten työhake­muk­sia Inti­as­ta, ja tuli­joi­ta Suomeen olisi jatku­vasti paljon. Suomen it-yri­tys­ten kyky työl­listää on kuitenkin ollut heikko jo use­am­man vuo­den, ja edelleen tekoä­lyn kehi­tys jakaa alaa uusik­si ja hävit­tää työ­paikko­ja. Olen kuul­lu jo pidem­pään ulko­maalaisil­ta it-alan ammat­ti­laisil­ta että Suomes­ta on han­kalaa löytää töitä eikä tuo tilanne ole ainakaan tois­taisek­si muuttunut. 

      Mitä tulee Kiinaan, maa on nykyään kehi­tyk­sen kär­jessä ja houkut­telee kovimpia osaa­jia maail­mal­ta Kiinaan parem­mille palkoille. Tuo­ta on vuosien var­rel­la näkynyt myös intialai­sis­sa, osa per­heet­tömistä muut­taa Suomes­ta takaisin Inti­aan parem­mille palkoille ja palvelu­iden ääreen. Suomeen tun­tu­vat jäävän ne per­heel­liset joille Suo­mi tar­joaa rauhal­lisen yhteiskun­nan. Puh­taas­sa palkkak­il­pailus­sa Suo­mi ei enää pär­jää. Tai ehkä nyt pär­jää taas, kiitos tälle maa­han­muut­to­myön­teiselle hal­li­tuk­selle että 2026 alka­en ulko­maalaiset eri­ty­isas­iantun­ti­jat voivat naut­tia 25 % tasaveroa jopa 7 vuo­den ajan. 

      Ja toiv­ot­tavasti siis “Suo­mi tarvit­see työperäistä maa­han­muut­toa” keskusteluis­sa ei nipute­ta aina samaan näitä yli 5800€/kk tien­aavia eri­ty­isas­iantun­ti­joi­ta, joille ovat olleet ns. ovet auki jatku­vasti. Ver­rat­tuna vaikka­pa nepalilaisi­in rav­in­to­latyön­tek­i­jöi­hin joista kir­joitet­ti­in kir­jas­sa Pitkä vuoro.

      Vastaa

      1. Nim­imerk­ki TL kom­ment­ti­na että se että suo­ma­laiset ovat täl­lä het­kel­lä yksi maa­pal­lon homogeenisim­mistä ihmis­ryh­mistä on tuoreem­paa kehi­tys­tä kuin se on ollut his­to­ri­al­lis­es­ti. Kun mainit­sit kur­dit esimerkkinä kansas­ta jol­la ei ole omaa val­tio­ta se on eri asia kuin kansakun­ta. Bel­gia on lähempänä val­tio­ta jos­sa ei ole yhtä kansakun­taa vaan siel­lä on kak­si kansakun­taa yhden val­tion sisäl­lä jot­ka puhu­vat kah­ta hyvin eri­laista kieltä. Kur­di­en kansal­lis­val­tio pro­jek­ti alkoi todel­lisu­udessa vas­ta 1980-luvul­la Itä-Turkissa. Kur­di­en kesku­udessa on kak­si pääkieltä kur­mandži ja sorani jois­sa taas sekoit­tuu zaza­kin, per­sian, belutšin ja mazan­daranin sanas­toa. Nämä kielet per­si­aa luku­unot­ta­mat­ta ovat mon­elle suo­ma­laiselle tun­tem­at­to­mia. Kur­dit eivät ole näin ollen mikään homogeeni­nen kansakun­ta edes kie­len kaut­ta. He ovat kansa vail­la val­tio­ta . Kansal­lis­val­tio on hyvin uusi käsite ja kur­di­en omas­sa sisäisessä hallintokult­tuuris­sa lojaal­isu­us oli pitkään eri paikallisin heimo­jen johta­ji­in ei niinkään yhdelle Kur­dis­tanille. Irakissa nämä heinot ovat Barzan­it ja Tal­a­ban­it ja heil­lä on ollut eri tavoit­tei­ta. Tal­a­ban­it ovat kan­nat­ta­neet Bag­dadin eri hallinto­ja riip­puen tilanteesta ja ovat aja­neet sitä että Kur­dis­tanin autonomi­nen ase­maa kun taas Barzan­it ovat aja­neet itsenäistä Irakin Kur­dis­ta­nia. Tal­a­ban­in ja Barzanien välit eivät ole myöskään olleet kovin lämpimät juuri tämän kysymyk­sen takia.

2. Yhteiskun­taa yllä pitävä tuotan­to tuote­taan tänään ja tule­vaisu­udessa yhä enem­män konei­den ja tieto­jär­jestelmien (ml. tekoä­ly) avul­la. Täl­löin tul­laan toimeen pienem­mäl­läkin työikäisel­lä väestöl­lä, kun­han työ­panos suun­nataan oikein. Julki­nen sek­tori tarvit­see työn­tek­i­jän­sä sote-sek­to­ril­la, sen sijaan muista toimin­noista voidaan väkeä vähen­tää. Yksi­tyisen sek­torin ongel­ma on se, että se tuot­taa tavaroi­ta ja palvelu­ja yli luon­non kan­tokyvyn eli tuotan­non supis­t­a­mi­nen on vält­tämätön­tä, jos halu­taan tor­jua luon­non­va­ro­jen liikakäyt­töä. Tuotan­non supis­t­a­mi­nen merk­it­see tietysti henkilöstön määrän vähen­tymistä yri­tyk­sis­sä. Yhteiskun­taa ylläpitävä tuotan­to hoituu nyky­istä pienem­mäl­lä työikäisel­lä väestöl­lä, joten maa­han­muu­ton vält­tämät­tömyys on kyseenalaista.
   Hie­man huvit­ta­va piirre blo­gis­sa oli Uuden­maan vau­rau­den korost­a­mi­nen. Uusi­maa on vauras, kos­ka Helsin­ki on maan pääkaupun­ki. Koko Suo­mi kus­tan­taa val­tion keskushallinnon, korkeak­oulut, YLEn, KELAn, ay-liik­keen ja muut etu­jär­jestöt, val­tion monop­o­liy­htiöi­den pääkont­torit, kaup­po­jen ja pankkien pääkont­torit, eläkey­htiöt jne. Help­po on olla vauras, kun raha tuot­ta­mat­tomas­ta työstä.

   Vastaa

3. Toivon todel­la että Afrikan syn­tyvyys las­kee nopeasti. Se olisi kaikille huojentavaa.

   Vastaa

4. Kan­sain­vael­lus Euroop­paan on yksi mah­dolli­nen ske­naario, mut­ta ei mikään väistämätön lop­putule­ma kuten esität. Esim. IOM:n mukaan suuri osa ilmas­ton­muu­tok­ses­ta johtu­vas­ta liikku­vu­ud­es­ta on paikallista, kuten Afrikan sisäistä muut­toli­iket­tä: https://worldmigrationreport.iom.int/what-we-do/world-migration-report-2026/chapter‑6/climate-change-and-migration-understanding-context

   Vuo­teen 2100 ulot­tu­va yksioikoinen ennuste on varsin ongel­malli­nen. Ilmas­ton­muu­tok­sen ja väestöke­hi­tyk­sen ohel­la myös teknolo­gia on ekspo­nen­ti­aalises­sa kehi­tys­vai­heessa ja tule­vaisu­us­po­hdin­nat pitäisi rak­en­taa jät­tämät­tä mitään tun­net­tua muu­tostek­i­jää pois. Käytössä ole­va teknolo­gia tulev­ina vuosikym­meninä on eri­laista kuin nyt. Miten teköä­ly, fuu­sioen­er­gia, ver­tikaalivil­je­ly jne. takaisinkytkey­tyvät työvoimatarpeeseen ja muuttopaineisiin?

   Vastaa

5. Japanis­sa ja varsinkin Kiinas­sa tun­nu­taan ajat­tel­e­van, että väestön vähen­e­m­i­nen on pienem­pi paha kuin mas­samaa­han­muu­tos­ta seu­raa­va yhteiskun­nan kohee­sion menet­tämi­nen. Euroopas­sa ajatel­laan tois­in­päin. Jää nähtäväk­si kumpi lop­ul­ta toi­mi paremmin.
   Uskon, että ansain­tamah­dol­lisu­udet eli palkat ja sosi­aal­i­tur­van tulon­si­ir­rot määräävät maa­han­muu­ton vir­rat nyt ja jatkos­sa. Ilmas­ton­muu­tok­ses­ta tuskin tulee olen­naista tek­i­jää näis­sä kan­sain­vael­luk­sis­sa. Ilmas­ton­muu­tok­sen ja maa­han­muu­ton ymp­päämi­nen toisi­in­sa on poli­it­tista peliä, jol­la yritetään kan­nus­taa ilmas­to­toimi­in välin­pitämät­tömästi suh­tau­tu­vat ja maa­han­muut­to­vas­taiset tahot mukaan ilmastotoimiin.

   Vastaa

6. Soin­in­vaara kir­joit­ti: “Kuvitelka­amme samaa peri­aatet­ta maan sisäl­lä. Uuden­maan vau­raat ihmiset päät­täi­sivät, että köy­hät jääkööt syr­jäseuduille eivätkä saisi tunkea Uuden­maalle sen vau­raut­ta jaka­maan; tai päät­täi­sivät jopa, että Uuden­maan sosi­aal­i­tur­van rahoit­ta­vat uus­maalaiset, muut rahoit­takoot oman sosiaaliturvansa.”

   Tuo taisi olla kuvitel­maa, mut­ta Suomes­sa Ahve­nan­maan osalta­han tilanne se tilanne on reaal­i­todel­lisu­ut­ta, että Ahve­nan­maal­la mm. tietyt äänioikeus maakun­tapäivien vaaleis­sa on ja oikeus har­joit­taa elinkeinoa sekä omis­taa saarel­la kiin­teää omaisu­ut­ta on sidot­tu kotiseu­tuoikeu­teen, jon­ka yht­enä edel­ly­tyk­senä on mm. riit­tävä ruotsin taito, ja lain­säädän­nöl­lä on varmis­tet­tu, että Ahve­nan­maan ei tarvitse osal­lis­tua myöskään muun Suomen meno­jen rahoit­tamiseen. Maakun­nan tulota­sot ovat val­takun­nan korkeimpi­in lukeu­tu­via, mut­ta alue on silti tulon­si­ir­rois­sa rahan saa­ja, ei mak­sa­jan roolissa.

   Köy­hempi­en kan­sain­vael­lus alueelle on estet­ty mm. sil­lä, että pien­i­t­u­loisille ei tar­jo­ta asun­to­ja, sekä pitämäl­lä sosi­aal­i­tur­va muu­ta Suomea parem­pana keski­t­u­lois­t­en ja suu­rit­u­lois­t­en osalta (mm. yksi­ty­is­lääkäri­menot saa verovähen­tää siel­lä ansio­tulovero­tuk­ses­ta, toisin kuin muual­la Suomes­sa), mut­ta ei pien­i­t­u­lois­t­en osalta.

   Vastaa

7. Soin­in­vaara kirjoitti:

   “Perus­suo­ma­lais­ten vara­puheen­jo­hta­ja sanoi, ettei Suomeen tarvi­ta ulko­maalaisia kor­vaa­man alhaista syn­tyvyyt­tä, kos­ka on tääl­lä ennenkin pär­jät­ty kolmelle miljoon­al­la ihmisel­lä. Sil­loin ei ollut 1,5 miljoon­aa eläkeläistä eikä edes nyky­isiä eläkkeitä.”

   Yksi ääripään ratkaisuhan huolto­suhdeon­gelmi­in olisi tosi­aan pois­taa nykyiset eläk­keet, ja muut­taa jär­jestelmää merkit­tävästi. Tuskin tätä vakavis­saan seu­raavaan 10 vuo­teen mietitään, mut­ta 50 vuo­den sisäl­lä saate­taan jotain radikaali­akin eläkev­as­tu­isi­in vielä tehdä, kos­ka seu­raa­van vuosikymme­nen ajan eläkkeitä riit­tää vielä mak­su­un, mut­ta esim. 2050-luvun jälkeisen ajan osalta tilanne on iso kysymys­merk­ki ja riip­puu todel­la paljon sijoi­tusten tule­vista tuo­toista, ja siitä nähdäänkö jos­sain välis­sä Suomes­sakin taas esim. 1940-luvun kaltainen megain­flaa­tio, joiden myötä indek­siko­ro­tuk­set heit­tävät kuperkeikkaa.

   Euroop­palais­ten eläke­jär­jestelmien ensi vai­heis­sa selvä enem­mistö ihmi­sistä ei aikoinaan päässyt koskaan elä­keelle, kos­ka eläkeikä oli asetet­tu niin paljon sil­loista keskimääräistä elinikää korkeam­malle. Yksi teo­reet­ti­nen vai­h­toe­hto olisi nos­taa eläkeikä taas yli keskimääräisen elin­iän, jol­loin eläkeikä olisi esim. 85 vuot­ta. Ihmiset siir­ty­i­sivät sil­loin oma-aloit­teis­es­ti jos­sain kohtaa pois työelämästä elämään säästöil­lään, jos niitä on, mut­ta eläke alka­isi juos­ta vas­ta 85 vuo­den jäl­keen. En sitä vakavis­sani ehdo­ta, mut­ta teo­reet­tisia vai­h­toe­hto­ja on paljon, jois­sa ei jatke­ta asioi­ta niin kuin nyt on, vaan tapah­tuukin iso­ja muutoksia.

   Vastaa

8. Onko­han Suomelta ollut kuin­ka hyvä idea olla napit niin vas­takkain Venäjän kanssa? Otto Meri twit­teris­sä pisti tilas­to­ja Helsin­gin kouluista. Nyt taitaa olla ykkös­lu­okkalai­sista yli 50% S2-opi­ilai­ta. Eli pidem­mäl­lä tähtäimel­lä koko armei­jan tule­vaisu­us riip­puu siitä, että ihmiset, joil­la ei ole juuria Suomes­sa, ovat valmi­ita tais­tele­maan henken­sä puoles­ta Suomen puolesta.

   Kansal­lis­val­tioa­jat­telu isois­sa paikois­sa tulos­sa päähän­sä, myös kai Suomessa?

   Vastaa

   1. Nim­imerk­ki joopa­joolle kom­ment­ti­na että itse asi­as­sa asevelvol­lisu­us on erit­täin hyvä inte­graa­tion edel­läkävi­jä insti­tu­ut­tio kuin esimerkik­si ammattiarmeija

      Vastaa

      1. Armei­jaan liit­tyen Varus­mies­li­it­to on julkaissut tilas­totiedon, että 70 % vierask­ieli­sistä saa nyky­isin Suomes­sa vapau­tuk­sen varus­mies­palveluk­ses­ta ter­vey­del­li­sistä syistä:

         https://varusmiesliitto.fi/kannanotot/varusmiesliitto-huolestui-vieraskielisistae-jopa-70-sai-vapautuksen-terveydellisistae-syistae

         Tosi­asi­as­sa ter­vey­sero kieli­taus­to­jen välil­lä ei voine olla niin iso. Osal­la äidinkielistä vapau­tuk­sen saavien osu­us on ollut liki 100 %. 

         Armei­jan lie­nee vaikea toimia inte­groi­jana niiden kansalais­ten osalta, jot­ka eivät sitä edes käy.

   2. Armei­jas­sa on ainakin men­neisyy­dessä ollut paljon han­kaluuk­sia kieli­taidon puutea­sioiden kanssa. Jos osa ei ymmär­rä komen­to­ja samoin kuin komen­non anta­ja, on vaikea komen­taa, kun koko armei­ja perus­tuu komen­toi­hin, ja ole­tuk­seen ‚että vas­taan­ot­ta­ja ymmärtää viestin. Suo­ma­laiset aikoinaan oli­vat pitkään Ruotsin val­lan aikaan armei­jan miehistöä. Upseer­it muo­dos­tu­i­v­at lähin­nä aatelis­tos­ta ja puhui­v­at ruot­sia, jota suo­ma­lais­es­ta miehistöstä pääosa ei osan­nut. Ei toimin­ut, ellei paikalla ollut myös tulkkauskyky­isiä. Varus­mies­palveluk­ses­sa on ollut samo­ja haastei­ta, kun osa ei osaa suo­ma­laisia sano­ja. Saa nähdä, onko komen­tok­ie­lenä jatkos­sa sit­ten osalle suomen ja ruotsin lisäk­si englanti.

      Sodat näyt­tävät muun­tu­van droon­isodik­si, jois­sa miehistöä ei entiseen tapaan edes tarvi­ta, kun taivasal­la ei voi enää ilman suo­jaa liikkua, saati nukkua vaik­ka teltas­sa, joiden varaan Suomen armei­ja on majoituk­si­aan perus­tanut. Kor­su­jen käytöstäkin droonit tekevät han­kalaa. Jatkos­sa tarvi­taan droonin lennät­täjiä, rak­en­ta­jia ja kor­jaa­jia, koodare­i­ta, dig­i­taalisen häirin­nän ammat­ti­laisia jne. Lähivu­osi­na nähtäneen lentävien droonien lisäk­si entistä enem­män maas­sa ja merel­lä kulke­via soti­las­ro­bot­te­jakin. Niitä kehitetään kovaa vauhtia.

      Vastaa

      1. Nim­imerk­ki A:lle tiedok­si että Suomen puo­lus­tusvoimis­sa palvelee asevelvol­lisi­na paljon ulko­suo­ma­laisia joiden kieli­taito ei ole ihan hyvä mut­ta oppi­vat kie­len intis­sä. Enkä näe ongel­maa mik­si englan­tia voisi käyt­tää armei­jas­sa. Euroopan suurimpi­en maid­en (ammatti)armeijoissa palvelee paljon vieraskielisiä.

      2. Rahul Somani,

         Tiedän tapauk­sia, jois­sa kieli­taidon puut­teen takia Suomen puo­lus­tusvoimis­sa on joudut­tu tur­val­lisu­ussy­istä jät­tämään koti­maisen kie­len kieli­taidoltaan heikko­ja varus­miehiä mm. kova­panosam­munnoista pois. Sel­l­aista riskiä ei voi ottaa edes har­joituk­sis­sa, että joku ymmärtää komen­not sil­lä taval­la väärin, että muiden tur­val­lisu­us sen takia vaaran­tuu. Osa maa­han­muut­ta­jista ja ulko­suo­ma­lai­sista oppii kie­len armei­jas­sa, osa ei saavu­ta sitä tasoa, jol­la voi komen­to­ja ottaa vastaan.

         Ukrainan rin­ta­mal­la on asi­as­ta aivan karmei­ta tuor­e­i­ta esimerkke­jä molem­min puolin rin­ta­maa, kun on ylem­mät upseer­it puhuneet jotain kieltä, ja miehistö ei osaa riit­tävän hyvin samaa. Pohjois-Kore­an venäjää taita­mat­tomille joukoille kävi huonos­ti. Muitakin syitä oli, mut­ta kieliero oli myös merkit­tävä, ja esti sodas­sa keskeisen infor­maa­tion välittymistä.

         Talvi- ja jatkoso­das­sa Suomen isoim­mat Suomen sotavoitot tuli­vat ilmeis­es­ti upsee­rien kieltä taita­mat­to­mia ei-venäläisiä neu­vos­toli­it­to­laisia vas­taan tais­tel­lessa. His­to­ri­ankir­joituk­ses­sa esil­lä pide­tyssä Raat­teen­tien tais­telus­sa esimerkik­si miehistön yleisin äidinkieli oli kai ukraina, ja ylem­mät upseer­it komen­si­vat sitäkin divi­sioon­aa silti venäjäksi…

9. Soin­in­vaara kirjoitti:

   “Jos asi­aa kysyy köy­hiltä mail­ta itseltään, nämä kan­nat­ta­vat korkeasti koulutet­tu­jen­sa päästämistä rikkaisi­in mai­hin. He lähet­tävät sieltä rahaa koti­mai­hin­sa, mikä on rahal­lis­es­ti isom­pi asia kuin koko maail­man kehi­tys­a­pu yhteen­sä, ja he oppi­vat teol­lisu­us­mais­sa paljon sel­l­aista, mitä eivät opi opiskel­lessaan. He voivat aikanaan pala­ta syn­ny­in­mai­hin­sa entistä taitavamp­ina ja verkostoituneempina.”

   En tiedä, onko mail­ta viral­lis­es­ti asi­as­ta kysyt­ty. Ja kuka mis­säkin maas­sa viral­lisen kan­nan antaisi (tuskin paikalli­nen par­la­ment­ti täl­laisi­in kyse­ly­i­hin kan­taa edes ottaisi). En tiedä, kumpia lähti­jä­maat halu­aisi­vat eri­tyis­es­ti lähtevän: korkeasti koulutet­tu­ja vai mata­lasti koulutet­tu­ja, mut­ta niiden etu voi olla etenkin työt­tömien lähtö, jol­loin työt­tömyysko­r­vaus­tarpeet kutis­tu­vat, mut­ta alkaa tul­la tuloa siir­to­laisil­ta rahavir­ran muo­dos­sa. Koulut­ta­mat­tomil­la tieto­ta­son ja tulota­son nousu voi olla jopa suh­teessa isom­pi, etenkin jos myös korkeak­oulut­tau­tu­vat uudessa maas­sa ennen palaamis­taan. Kiinal­la on täl­lä het­kel­lä maail­man isoim­mat siir­to­laisil­ta tule­vat tulot tilas­to­jen mukaan, ja sieltä läh­tee ulko­maille paljon nimeno­maan korkeak­oulut­ta­mat­to­mia, jot­ka tule­vat sit­ten lukioon tai korkeak­oulu­un ulko­maille suorit­ta­maan ensin opin­not, ja sit­ten jäävät töi­hin sinne tai muut­ta­vat eteen­päin. Kiinalaisia tohtorik­si jo väitelleitä Suomeen ei liene kauheasti muut­tanut, mut­ta yliopis­tois­sa Suomes­sa on nykyään paljon kiinalaisia opiske­li­joi­ta niin perus­tutk­in­to­ja kuin jatko­tutk­in­to­jakin tekemässä.

   Vastaa

10. En usko tuo­hon työperäisen muu­ton perustelu­un. Kun suo­ma­lai­sista tulee vähem­mistö, niin tot­takai näi­den ase­ma heikke­nee, mikä las­kee tule­vaisu­u­den uskoa, joka taas las­kee syn­tyvyyt­tä. Eli työperäi­nen maa­han­muut­to nähdäk­seni las­kee syntyvyyttä.

    Jos Suomes­sa ei ole laa­jasti halua jatkaa suo­ma­laista Suomea, niin minus­ta sen voisi sanoa ääneen.

    Vastaa

    1. Nim­imerk­ki Zz:lle kom­ment­ti­na että Suo­mi suo­ma­laise­na kansakun­tana on 110 vuot­ta van­ha kon­sep­ti. Suomen väestö ei ole koskaan ollut homogeeni­nen joten aja­tus ettei suo­ma­laisu­us ajatuk­se­na olisi muut­tuma­ton on erähis­to­ri­alli­nen näkökulma..

       Vastaa

       1. Ruot­si val­loit­ti ensin Suomen ris­tiretkil­lä 1200 luvul­la, ja venäjä myöhem­min irroit­ti Suomen Ruotsin val­las­ta het­kek­si. Mut­ta omana kieliryh­mänään, sekä geneet­tis­es­ti tarkastellen, suo­ma­laiset ovat yksi maa­pal­lon homogeenisim­mistä ihmis­ryh­mistä ja kansal­lis­val­tioista. Mon­et muut kansat ovat sekoit­tuneet paljon enem­män vuo­sisato­jen aikana. En menisi esim. sanomaan kur­de­ja 0‑vuotta van­hak­si olemat­tomak­si kon­sep­tik­si, vaan arvostan heitä sato­ja vuosia van­hana vah­vana kult­tuu­ri­na ja toiv­ot­tavasti saa­vat vielä oman kansal­lis­val­tion joskus.

          Mut­ta onko tuol­la sit­ten mitään väliä on toki eri asia. Maa­han­muu­ton suh­teen useim­mille on kyse siitä että kyetäänkö säi­lyt­tämään nykyi­nen nati­se­va hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta ja huolto­suh­teen tas­apaino. Vai hajoaako se sosi­aal­i­tur­vape­rusteiseen maa­han­muut­toon kun kus­tan­nuk­set kas­va­vat nopeam­min kuin maksajat.

          Ja tähän aiheeseen liit­tyy huo­mat­ta­van paljon iden­ti­teet­tipoli­ti­ikkaa eri osa­puo­lil­ta eikä siitä oikein kyetä keskustele­maan, jakolin­jat näyt­tävät vain syvenevän. Ja pelkään että näemme vain entistä enem­män Nigel Fara­gen tai Pedro Sánchezin kaltais­ten ääripään pop­ulistien välistä nokit­telua kunnes jos­sain leimahtaa.

11. Euroopan sisäisessä muut­toli­ik­keessä vuo­de­naikavai­htelu tullee ole­maan keskeisem­pi tek­i­jä, mitä ilmas­ton­muu­tok­seen liit­tyy. Tal­vet Välimerel­lä, kesät Itämerel­lä ja/tai järviseuduilla. 

    Ja tarkem­min ajatel­tuna myös globaal­isti jatku­van liik­keen ilmiö voimistuu. 

    Lentomatkus­t­a­mi­nen tul­ta­nee saa­maan (läh­es) hiilid­iok­sidineu­traa­lik­si suh­teel­lisen pian. Ei kan­na­ta kiin­nit­tyä ajatuk­seen, että tule­vaisu­udessa lentämisen on pakko olla kovin vähäistä. Näin ei tule käymään, vaan kan­nat­taa valmis­tau­tua siihen että käy päin­vas­toin. Kos­ka valitet­tavasti asia on siten, että vaik­ka (ole­mas­sa ole­vaa) teknolo­giaa hiilineu­traal­ista lentopolt­toaineesta ei otet­taisi isosti käyt­töön, niin lentomatkus­t­a­mi­nen tulee kas­va­maan. Tänä vuon­na eri­tyis­es­ti Aasi­as­sa on lyö­ty kaik­ki ennä­tyk­set, ensi vuon­na lisää. 

    Ja kun (toiv­ot­tavasti) lentämisen hiilipäästöjä aivan olen­nais­es­ti pienen­tävää teknolo­giaa ote­taan käyt­töön, niin argu­men­tit vas­takkaiseen vähenevät entis­es­tään. Kan­nat­taa lait­taa haku­sanoik­si vaik­ka val­tiony­htiömme Neste ja kir­jain­ly­henne SAF. Eikä odot­taa suur­ta teknolo­gia­mullis­tus­ta vaan ajatel­la että tämä ja vas­taa­vat vielä pienet purot kas­vaes­saan merkit­täviksi kään­tävät suunnan.

    Jos oma ajat­telu läh­tee siitä, että omas­sa Insta­gram-kuplas­sa tosi moni hokee että tule­vaisu­udessa matkailemme vain junal­la ja vähem­män kuin nykyään, tul­laan tehneek­si aivan vääriä johtopäätök­siä — ja täl­lä (osin dys­toop­pisel­la!) toivea­jat­telul­la tul­laan sivu­ut­ta­neek­si tärkeät kysymyk­set tule­vaisu­u­den sään­nöistä, joi­ta pitäisi mielum­min muo­dostaa etu- kuin jälkikäteen. 

    Eli asia on siten, että jos vältämme suur­so­dat, niin saamme nyky­istä selvästi enem­män kausi-asum­ista, enem­män elämän aikana vai­h­tu­via asuin­mai­ta — ja enem­män matkailua. 

    Matkailu on monel­la tapaa indikati­ivi­nen asia blo­gin aiheelle. Kun matkailun rajoit­tamiselta hiilid­iok­sidiar­gu­ment­ti pois­tuu tai piene­nee, niin jäl­jelle jää vain volyy­mi. Tämä on yllät­tävän pieni käytän­nön muu­tos ajat­telus­sa, kos­ka suosi­tu­im­mis­sa kohteis­sa matkail­i­jamäärät ovat aivan keskeisiä kipupis­teitä jo nyt. Kävi­jämäärien rajoit­tamises­sa aut­taa lähin­nä vain raha — eli siis niis­sä (toiv­ot­tavasti) julk­isy­hteisöt rajaa­vat määriä verot­ta­mal­la itselleen merkit­tävän osan hyödys­tä matkail­i­javeroin, kiin­teistöveroin tai lyhytvuokraus-lisenssi- ja kiin­tiö­mak­su­jen myötä. 

    Jos­ta seu­raa se, että suosi­tu­im­mista matkako­hteista vii­saim­mat vauras­tu­vat entis­es­tään merkit­tävästi — tosi­asial­lis­es­ti valikoimal­la rahakkaam­man pään vierailijoita. 

    Ja tässä debatis­sa on jo nyt esil­lä argu­men­ton­ti että kenelle paikat kuu­lu­vat. Onko oikein, että viihty­isim­mät paikat seg­re­goitu­vat? Kuin­ka mon­ta ulko­maalaista on liikaa? Pitääkö oma­leimaista kult­tuuria vaalia vierail­ta vaikut­teil­ta? Pitäisikö ulko­maalais­ten oikeut­ta vali­ta asuin­paikkansa rajoittaa? 

    Moni kavah­taa näitä kysymyk­siä kun kyse on Suomes­ta ja maa­han­muu­tos­ta, mut­ta pitää niitä aivan luon­nol­lise­na kun puhutaan Barcelonas­ta ja tur­is­mista. Ei kan­nat­taisi suh­tau­tua kovin eri tavoin, siinä joutuu taivut­ta­maan ajat­telun­sa aika mutkalle. Vaik­ka pin­ta­puolis­es­ti tun­tu­isi että matkailu ja asuinpaikka/kansalaisuus ovat Aivan Eri Asi­at niin totean, että raja näi­den välil­lä on sekä hämär­tymään päin, että kipupis­tei­den koh­dat erit­täin samoja.

    Blo­gistin maalaa­ma tule­vaisu­u­den kansan­vael­lus on pikem­minkin elämän aikana enenevässä määrin sin­gahtelua paikas­ta toiseen — kuin paikas­ta x paikkaan y “pysyvästi” aset­tu­va joukko. 

    Yhteiskun­nan sään­tö­jen pitäisi hei­jas­taa tätä. Pelisään­töjä miet­tiessä ei ainakaan saa kiin­nit­tyä johonkin oman kuplan harhaan, jon­ka litur­gia on “tule­vaisu­udessa lennämme/matkailemme vähem­män”. Pelisään­töjä miet­tiessä ei pidä kiin­nit­tyä myöskään siihen, että ihmisel­lä, varsinkaan man­ner­ta vai­h­ta­neel­la ihmisel­lä, olisi vain yksi uusi asuin­maa elämässään. Enenevässä määrin on enem­män sään­tö kuin poikkeus, että ihmisel­lä on merk­i­tyk­sel­lisiä työ‑, ihmis- ja kult­tuurisuhtei­ta use­am­paan maa­han ja niitä ylläpi­de­tään viet­tämäl­lä aikaa use­assa paikassa.

    Vastaa

    1. Lentämi­nen vähe­nee kos­ka öljy kallis­tuu koko ajan ja se taas johtuu siitä että öljys­tä sodi­taan koko ajan enem­män tai vähemmän.
       On tietysti mai­ta joil­la on öljyä yltäkyl­läis­es­ti mut­ta Euroopan maat eivät kuu­lu niihin. On sik­si viisas­ta investoi­da rautatei­hin ja sähköau­toi­hin ym tääl­lä Euroopassa.

       Vastaa

       1. Sil­fver­bergille kysymyus entäs Nor­ja? Se tuot­taa öljyä täl­lä het­kel­lä ylikysyn­nän. Lentämi­nen muut­tu myös tule­vaisu­udessa tek­nol­o­gis­es­ti kuten autoilun kohdal­la on tapahtunut.

       2. Nor­ja ei ole EU:n jäsen mut­ta on kyl­lä Opecin, eikä Nor­jaa kiin­nos­ta myymään öljyä ale­hin­taan EU:ole.

          Iso 300 henkeä vetävä matkus­ta­jakone ei pysy ilmas­sa muil­la kuin nestemäisil­lä polt­toaineil­la. Fysi­ikan lait tule­vat vastaan.

       3. Sil­fver­bergille tiedok­si ettei Nor­ja ole myöskään Opecin jäsen. Se mit tarkoitin että Nor­ja tuot­ta täl­lä het­kel­lä öljyä kuin kysyn­nän. Tule­vaisu­udessa lentokoneista voi tul­la hyvin toisen­laisia kuin ne ovat täl­lä hetkellä.

12. Kyl­lä Euroopan väestön selvä vähen­e­m­i­nen olisi mah­ta­va mah­dol­lisu­us rak­en­taa toimi­va, ekologi­nen, kestävästi vauras ja ihmisille tila­va maan­sosa. Varsinkin kestävä, jos ajatel­laan vuo­sisato­ja eteen­päin. Ja pitäisi ajatel­la. Kos­kee myös Suomea. 

    Se olisi paljon suurem­pi tilaisu­us ja mah­dol­lisu­us kuin se että väestöl­lisen väli­aikaisen ohimenevän tilan vuok­si (paljon van­huk­sia, vähän nuor­ta väestöä) me lähdemme sille lin­jalle että Euroop­paa kas­vat­taa omaakin väestöään entisestään. 

    Väestö­tuon­nil­la varmis­tamme menete­tyn mah­dol­lisu­u­den emmekä vält­tämät­tä saa myöskään sitä mitä tilaamme. 

    Jokainen ajat­tel­e­va ymmärtää kyl­lä että asun­to­var­al­lisu­u­den ylläpi­to on yksi syy vält­tää väestöalen­e­maa. Siitä ei vain puhuta, puhutaan van­hu­usväestöstä. Jos vaikka­pa vain 20 pros­ent­tia väestö lask­isi, seu­rauk­set asun­to­jen hin­noille oli­si­vat dra­maat­tiset. Mut­ta asun­not menet­tävät myös arvoaan ajan myötä. Home syö. 

    Euroopan väestön voisi huolel­la puolit­taa niin kuin koko maail­mankin väestön. Jos joku jos­sakin ajat­telee vähänkin vielä (niin kuin vihreät joskus ennen) luon­toa, ympäristöä, eläinkun­taa, ja siten myös ihmiskun­taa, hän ei voi mitenkään ajatel­la että väestön alen­e­m­i­nen on huono asia, ja syn­tymät­tömien kor­vaa­jia täy­tyy jostakin tuo­da, sosi­aalisel­la hin­nal­la mil­lä hyvänsä.

    Vastaa

    1. Mah­dol­lisu­us ja tilaisu­us pienem­pään väestöön kiire­hditään heti ampumaan alas työvoima-argumenteilla.
       Sil­lä perustel­laan väestöoravanpyörää.
       Mut­ta vastalääk­keet on olemassa:
       1. työelämän uudelleen jär­jeste­ly > eli työvoimaa ja työ­paikko­ja tuot­tavi­in ja vält­tämät­tömi­in töi­hin ensisijaisesti
       2.AI mukaan vah­vasti ei-ihmistyöhön > työvoimaa vapau­tuu joka tapauk­ses­sa AI:n myötä
       3. jo ole­mas­saole­vien työvoimare­servien tehokkaampi hyö­dyn­tämi­nen, meil­lä Suomes­sa n. 300 tuhatta

       On esitet­ty uusi yhteiskun­ta­malli jos­sa AI:n jäljiltä suuri tai suurin osa ihmi­sistä olisi yhteiskun­nas­sa jonkin­laisel­la kansalaispalkalla.
       En puu­tu asi­aan lainkaan nyt työeti­ikan tai velvol­lisu­ueti­ikan kannal­ta tms. vaan kysyn, MIKSI sel­l­aista suur­ta väestönosaa pitäisi olla ja lisätä,
       MIKSI väestön ei voisi antaa rauhas­sa vain ale­ta jos se vain on luon­nol­lisen pois­tu­man kaut­ta mah­dol­lista niin kuin nyt on ?
       Pienem­pi väestö olisi tuol­laises­sakin yhteiskun­nas­sa kaikin tavoin parem­pi. Niin ekol­o­giselta kuin yhteiskun­nan rak­en­teel­liseltakin kannalta.
       Väestöah­neu­den soisi loppuvan.
       Hedelmäl­lisyystalkoot ja maa­han­muut­totalkoot eivät ole kestävästi enää perustel­tu­ja jos työvoimakysymyk­set ovat muutenkin jär­jestet­tävis­sä. Ja ovat. 

       Vasem­mis­to ja vihreätkin ovat tässä asi­as­sa käsit­tämät­tömän kon­ser­vati­ive­ja ja väestön suh­teen samoil­la lin­joil­la kuin EK ja kokoomus. Nyt tarvit­taisi­in rohkeaa ja väestön suh­teen val­lanku­mouk­sel­lista ajat­telua kun siihen on mah­dol­lisu­us, ja se on turvallinen.
       Euroop­pa 200 miljoon­aa pienem­mäl­lä väestöl­lä sisäl­si mm. val­tavia suurkaupunke­ja, Pari­isi, Lontoo…niin kuin nytkin.

       Vastaa

    2. “Jokainen ajat­tel­e­va ymmärtää kyl­lä että asun­to­var­al­lisu­u­den ylläpi­to on yksi syy vält­tää väestöalen­e­maa. Siitä ei vain puhuta, puhutaan van­hu­usväestöstä. Jos vaikka­pa vain 20 pros­ent­tia väestö lask­isi, seu­rauk­set asun­to­jen hin­noille oli­si­vat dramaattiset”

       Syy on nimeno­maan tämä. Pääo­man ja omis­ta­jien etu­ja aja­vat ekon­o­mistit ja poli­itikot domi­noi­vat keskustelua, joten lop­putu­lok­se­na he korosta­vat ja pakot­ta­vat poli­ti­ikkaa, joka ajaa juuri pääo­man etua.

       Nyt on pääo­man edun vuok­si pakotet­tu mata­lasti koulute­tun työvoiman yli­tar­jon­taa markki­noille. Kyl­lä jokainen näkee ja tajuaa, että lämpimien ruo­ka-annos­ten ajami­nen 5km yksit­täiskul­je­tuksi­na on huonoa bisnestä. Tämä on kor­vaus­ta­soltaan ja yleis­es­ti sitä äärim­mäisen mata­lan tuot­tavu­u­den työtä, mitä ekon­o­mistit meille ker­to­vat ettei tarvi­ta. Hom­ma toimii kun saa­vat ter­vey­den­huol­lon ja koulu­tuk­sen julkisen puolelta (iso osa opiske­li­joi­ta vieläpä), mut­ta vero­ja nuo eivät mak­sa juuri yhtään. Vähän sama ilmiö edullis­ten tak­sien kanssa, tosin sil­lä erol­la että moni hal­patak­sien kul­jet­ta­ja ei ilmeis­es­ti tajua laskea kalus­ton ylläpi­don ja arvon mene­tyk­siä kuluina, kos­ka nuo­ria ihmisiä eivätkä usein mitään korkeasti koulutet­tu­ja. Joku 1–2 €/km kor­vaus, mikä tyyp­illi­nen halvim­mis­sa kyy­deis­sä, on aivan älytön kor­vaus. Ilmankos HSL:kin talous kyn­tää kun mon­et aja­vat tak­sia pyhäl­lä hen­gel­lä. Tämäkin on sitä äärim­mäisen mata­lan tuot­tavu­u­den työtä.

       Työvoiman yli­tar­jon­ta ja palkko­jen polkem­i­nen kevy­tyrit­täjyy­del­lä näyt­tää vain lisäävän mata­lan tuot­tavu­u­den työtä. Täl­lä on työvoimaan myös luk­i­tus­vaiku­tus, kuin­ka opiskel­la ja siir­tyä korkeam­man tuot­tavu­u­den töi­hin jos pitää odot­taa piz­zaa 12 h päivässä 6–7 päivää viikos­sa, jot­ta pääsee edes lähelle 1500€/kk net­to­tu­lo­ja. Sama hal­patak­sien kanssa.

       Tämän hal­patyön pitkän aikavälin hyv­in­voin­ti­vaiku­tuk­set ovat myös toden­näköis­es­ti hyvin negati­iviset — ihmiset syövät enem­män epäter­veel­listä rav­in­to­laruokaa ja liikku­vat vähem­män itse.

       Vastaa

       1. Stadis­tille tiedok­si että ihmiset syövät epäter­veel­lis­es­ti vaik­ka eivät syökään pikaruokaa. Per­in­teinen suo­ma­lainen ruokavalio ei ole koskaan ollut kovinkaan ter­veel­listä. Pääasi­as­sa lihan ja perunan varassa

       2. Rahulille,

          Kotiru­uas­sa ja rav­in­to­laru­uas­sa on kuitenkin sel­l­ainen ero, että rav­in­to­laruo­ka-annok­set ovat läh­es aina epäter­veel­lisiä (paljon suo­laa ja ras­vaa = paljon ener­giaa), kotiru­uan epäter­veel­lisyys on oma val­in­ta ja esimerkik­si kaup­po­jen pakastepiz­zo­jen rav­in­toar­vot eivät ole edes eri­tyisen huonot. Tekemäl­lä ruo­ka epäter­veel­lisek­si saadaan se mais­tu­maan hyvältä. Valitet­tavasti ter­veelli­nen ruo­ka ei usein mais­tu läh­eskään yhtä hyvältä kuin oikein suo­laiset ja ras­vaiset mätöt. 

          Lienet samaa mieltä väestöke­hi­tyk­ses­tä ja omaisu­use­rien arvon vuorovaiku­tuk­ses­ta, kun et väit­teeseen kom­men­toin­ut mitään? Tosin mitäpä siihen kom­men­toimaan, asia on aika päivän­selvä kun sitä ajat­telee eikä siihen oikein löy­dy loogisia vastaväitteitä.

       3. Kysymys nim­imerk­ki Stadis­tille että tarkoi­tatko rav­in­to­laru­ual­la pikar­avin­toloi­ta vai lounas ja ala carte rav­in­toloi­ta? Niis­säkin on ero­ja. Ja mikä estää ihmisiä tekemään kotiruokaa joka on ylisuo­laista ja yli ras­vaista? Kuka sitä on valvomassa?

       4. Rahulille
          Suo­ma­lainen ruokavalio on koos­t­unut hyvin pitkälle täysjyvävil­jatuot­teista (leipä, puurot etc.)
          Perunas­ta ja muista saatavista juurek­sista sekä met­sästä kerä­ty­ista mar­joista sekä itäisessä Suomes­sa sienistä. ( län­teen sie­nien käyt­tä lev­isi sodan jäl­keen isom­min). Pro­tei­init on saatu isom­min palkokasveista ja kalasta.
          Lihaa on käytet­ty suurem­mas­sa määrin vas­ta 70-luvus­ta alka­en. Toki aina voidaan puhua läskisoosista ja muista “savot­taru­uista” mut­ta ei näitä kulutet­tu samo­ja määriä kuin nyt.
          Suo­ma­laisen ruokavalion puut­teet (kasvikset, hedelmät ym. ) ovat johtuneet lähin­nä mei­dän ilmastosta.

    3. Nim­imerk­ki väestön alen­e­m­i­nen olisi mah­ta­va tilaisu­us kysymys miten Euroopan väestön vähen­e­m­i­nen sekä ekologi­nen yhteiskun­ta toimisi käytän­nössä mikäli sama elin­ta­so ja vau­raus ylläpi­de­tään yhtä aikaa? Tämä on täysin utopisti­nen yhteiskun­ta­malli. Var­maan tämän epäre­al­is­tisen toteut­tamisen takia Vihreätkin luopui­v­at tästä ajatuksesta.

       Vastaa

       1. Rahul. Kumpi parem­pi, miljoona suom­laista ihmistä kansalais­pal­ka­lla ai:n vuok­si vai 200 000? Tämä nopeana vastauksena.

13. Nim­imerk­ki Yhteiskun­nan menoista kom­ment­ti­na että en oikein ymmär­rä kysymys­tä. Ai:n vaiku­tuk­set ovat väistämätömät. Oikea kysymys oli­di kumpi on tärkeämpi AI vai paikallis­ten tyh­myys!. vas­taan että Ai ei kor­vaa ihmisen luovut­taa ja ajatuksia

    Vastaa

14. Iso muu­tos yhteiskun­nas­sa on tapah­tunut kyl­lä sen suh­teen, että oikeas­t­aan mikään puolue ei pro­filoidu enää ihmis­ten toimeen­tu­loon tai työa­sioi­hin liit­tyvi­in kysymyk­si­in, vaan enem­mänkin jos­sain määrin iden­ti­teet­tipoli­it­tisi­in kysymyk­si­in. Erikoista sik­si, että tekoä­lyn myötä toimeen­tu­loon liit­tyvät kysymyk­set luuli­si­vat ole­van aika isoja…

    Vastaa

    1. Ok, Rahul, yritän vielä. AI “vapaut­taa” val­tavasti ihmisiä työ­markki­noiden ulkopuolelle.
       Tämän het­ken ske­naar­i­on mukaan hei­dän, mei­dän?, toimeen­tu­lomme ei ole jär­jestet­tävis­sä muuten kuin kansalais­palk­ka-tapaisen sys­teemin kautta.
       Jos Euroopas­sa on elätet­tävänä kansalais­pal­ka­lla 100 miljoon­aa (väestöalen­e­ma) ihmistä esim. 200 miljoo­nan ihmisen sijas­ta, niin kai se on parem­pi tilanne, kos­ka jokainen kansalais­palkkaeu­ro täy­tyy repiä työn tuot­tavu­u­den han­kkimista lisäar­voista ja työssäkäyvien ihmis­ten verotuksesta.
       Täl­lä samal­la perus­teel­la emme tarvitse myöskään toiv­ot­tua määrää maa­han­muut­toa. Vain siinä tapauk­ses­sa niin jos jokainen uusi tuli­ja kas­vat­taisi työn jaett­tavaa nettotuottavuutta.
       Miten mielestäsi tämä on väärä argumentti?

       Väestöoravanpyörästä/väestöahneudesta/väestönkasvuriippuvuudesta on ennem­min tai myöhem­min päästävä eroon aivan samal­la kuin fos­si­il­i­sista polt­toaineista. Mielu­um­min ennemmin.

       Vastaa

       1. Samaa mieltä sin­un kanssa.

          Samaan aikaan kun muual­la pohdi­taan vakavasti tule­vaa työ­paikka­pu­laa, niin Suomes­sa ollaan vieläkin huolis­saan suures­ta tulev­as­ta työvoimapulasta.

       2. Voisiko nim­imerk­ki Rahulille vielä väestöalen­e­man mah­dol­lisu­ud­es­ta ker­toa kuin­ka fos­si­il­i­sista polttoaineista/ väestöoravanpyörästä/väestöahneudesta/väestönkasvuriippuvuudesta päästään eroon rauhanomais­es­ti? Demor­aat­tis­es­ti tätä ei voi tehdä. Fos­si­il­i­sista polt­toaineista päästään eroon kun teknolo­gia kehit­tyy. Väestöoravanpyörästä/väestöahneudesta/väestönkasvuriippuvuudesta pääsem­i­nen eroon ei ole mah­dol­lista demokraat­tista se tulee luonnollisesti.

       3. Nim­imerk­ki Rahulille vielä väestöalen­e­man mah­dol­lisu­ud­es­ta kom­ment­ti­na että kant­taa kat­soa tämän­päiväi­nen (20.8.2026) Ylen Aamu jos­sa Elinkei­noelämän tutkimus­laitok­sen tutkimusjo­hta­ja Antti Kauha­nen ja AI Fin­landin toim­i­tusjo­hta­ja Karoli­ina Par­ta­nen arvioi­vat tekoä­lyn kehi­tys­tä työl­lisyy­teeen. Pelko että tekoä­ly aiheut­taisi mas­satyöt­tämyyt­tä on har­val­u­u­lo vaan ain­os­taan tekoä­ly jär­jestää työtä uudelleen.

15. Entäs, jos pääasialli­nen moti­ivi on vain hil­jalleen inte­groi­da Ceu­ta Marokkoon. Ceu­tas­sa asukkai­ta on noin 84000. Väestö on pääasial­lis­es­ti Espan­jalaista. Käy­dään per­seilemässä Marokko­lais­porukalla ja tehdään vain Espan­jalais­ten asum­i­nen Ceu­tas­sa epä­mukavak­si. Ajan oloon espan­jankieli­nen väestö hil­jalleen alkaa muut­ta­maan pois kaupungista ja kor­vau­tuu Marokko­laisel­la. Rajal­la Afrikan man­tereen puolel­la ole­va kaupun­ki alkaa hil­jalleen inte­groi­tu­maan parin sukupol­ven aikana Afrikkaan. Jos­sain vai­heessa tehdään uusi invaa­sio ja asute­taan kaupun­ki Marokko­lais­taus­taisil­la ja mus­lim­ien nopeampi väestön kasvu kaupungis­sa aiheut­taa väestön demografisen muu­tok­sen, jol­loin kaupun­ki inte­groituu hil­jalleen enem­pi Marokkoon. Pitkän aikavälin pro­jek­ti, mut­ta voisi ajatel­la että Marokko­laiset jos­sain määrin perustel­lustikin kokee alueen kuu­lu­van heille. Itse ajat­telisin kyse ole­van vain tästä ja nyt on hyvä aika ottaa asemia, kun Espan­jas­sa on sosial­is­ti­hal­li­tus ja sen kan­nat­ta­ma poli­ti­ik­ka. En näe, että täl­lä olisi tekemistä merkit­tävästi ilmas­ton tai muun Euroopan kuin Espan­jan kanssa.

    Vastaa

    1. Petrille kom­ment­ti­na että Ceu­ta ja Mellil­la sekä Gibral­tar ovat väestöltään hyvin sekoitet­tu­ja joten mitään todel­lisia aut­ent­tisia espan­jalaisia ja brit­te­jä siel­lä ei asu. Päinvastoin.

       Vastaa

       1. Kiitos tiedos­ta, tuo­ta en tien­nytkään. Gibral­tar­il­la olen kyl­lä joskus käynytkin.

16. Stadist, tot­ta, työ­paikka­pu­la on se euroop­palainen mega­tren­di, työvoima­pu­la on näkökulmakysymys.
    Eli jos Suo­mi (EK) halu­aa varmis­taa ihmis­ten vir­ran tekemään kympin tun­tipal­ka­lla töitä, työvoima­pu­la on hyvin tot­ta ja tois­taisek­si myös jatku­va, kos­ka niis­sä töis­sä har­va jak­saa vuosikau­sia. Siihen riip­pu­vu­u­teen tarvi­taan lop­ut­tomasti työelämän tyk­in­ruokaa. Kannattaako?

    AI tulee kuitenkin varmis­ta­maan myös että tek­i­jöitä riit­tää. Moni asiantun­ti­ja-ammat­ti­lainen joutuu kuitenkin pakkodown­shif­taa­maan töitää alem­malle tasolle. 

    Rahul, väestönkasvuri­ip­pu­vu­ud­es­ta päästään hel­posti, demokraaat­tis­es­ti ja rauhanomaisesti:
    1. Ei tehdä alhaiselle syn­tyvyy­delle juuri mitään, he tekevät lap­sia jot­ka sitä kovasti halu­a­vat, sehän kuu­lostaa muutenkin inhimil­liseltä, lapsen tehneille per­heille kyl­läkin sit­ten hyvät kun­nal­liset palvelut
    (Kaikkein vähiten muuten lisään­tyvät vihre­itä ja vasem­mis­toa äänestävät koulute­tut ihmiset. Vaik­ka niin, juuri he halu­a­vat myös maa­han oman mata­lan hedelmäl­lisyyten­sä “kor­vaa­jia” eniten. Tämä on niin has­sunouto kuvio että sitä sietää miet­tiä ja mik­sei tutkiakin.) 

    2. Ei tuo­da työvoimatarpeeseen väestöä maa­han yhtään enem­pää kuin mikä on todel­li­nen työvoimatarve aloil­la joil­ta on saatavis­sa var­maa net­tovero­tuot­toa- tuli­joiden työl­listymis­pros­ent­ti tulisikin siis olla noin 95- 100. Jokainen sel­l­ainen sit­ten hyvin ter­ve­tu­loa ja alle vaik­ka punainen matto. 

    Täl­lä taval­la, silleen jät­tämisel­lä ja työvoimape­rusteisel­la maa­han­muu­tol­la maamme väestö alenisi var­masti. Tilaisu­us joka kan­nat­taa käyt­tää aiem­min esit­tämieni perustei­den mukaisesti.

    Vastaa

    1. Koulutet­tu­jen nais­ten hedelmäl­lisyys on nyky­isin korkeampi kuin koulut­ta­mat­tomien nais­ten, Vähin­ten lap­sia on huonos­ti koulute­tu­il­la miehillä. He eivät han­ki edes pysyvää kumppania.

       Vastaa

       1. Huono sanaval­in­ta tuo “han­ki pysyvää kump­pa­nia”. Kump­pa­nia ei enää hankinta.

17. Afrikan väestö ei ole kas­va­mas­sa hal­lit­se­mat­tomasti, kun kat­soo syn­tyvyy­den muutosta:

    Etiopi­an hedelmäl­lisyys­luku vuon­na 2026 on 3,59, mikä on 2,16 pros­ent­tia vähem­män kuin vuon­na 2025. 1990-luvul­la Etiopi­as­sa naisil­la oli keskimäärin 7 las­ta. Etiopi­an kaupunkiväestö vuon­na 2025 oli 32 miljoon­aa, mikä on 4,7 % enem­män kuin vuon­na 2024.

    Niger­ian hedelmäl­lisyys­luku vuon­na 2026 on 4,88, mikä on 1,34 % lasku vuodes­ta 2025. Saman­lainen muu­tos edel­lis­inä vuosi­na. Niger­ian kaupunkiväestö vuon­na 2025 oli 151 miljoon­aa, mikä on 3,38 % enem­män kuin vuon­na 2024.

    Täl­lainen muu­tosnopeus on todel­la hur­ja. En silti ole näh­nyt tästä medi­as­sa juurikaan järkevää uuti­soin­tia, tai ylipäätään mitään uutisointia.

    Vastaa

18. Minäpä esitän blo­gin otsikkoon vas­takysymyk­sen. Onko edessä suuri autori­taarisen aal­lon aika? Tekoä­lyn myötä huo­mataan, että ihmisiä liikaa ja työ­paikat niuk­ka resurssi. Jäl­jel­lä ole­vista korkean statuk­sen asemista, töistä, vaikut­tamisen paikoista, korkean tason pro­fes­su­ureista jne. käy­dään ääret­tömän kovaa nol­la­summapeliä. Hal­lit­si­jat kään­tyvät autori­taariseen hallintoon, jot­ta voivat tur­va­ta nuo niukat paikat omille jälkeläisilleen. Lib­er­aali demokra­ti­a­han nousi sen takia hal­lit­se­vak­si muodok­si, kos­ka se toi kil­pailue­dun innovoin­nis­sa. Mut­ta tekoä­lyn myötä innovoin­ti­etu pois­tuu, kos­ka tekoä­ly tekee innovoinnit.

    Vastaa

19. Rajan viikot­taiset “innovoi suomeen uusi uhka”- palaver­it tuot­ta­vat tulosta. Syksyl­lä on tulos­sa näi­den toimet­tomien, mut­ta lomaut­ta­mat­ta jätet­ty­jen peruste­lut oma­lle ole­mas­sa ololleen ja se ei ole kaunista.

    Toki menee läpi kuten kaik­ki, mikä naker­taa tätä maata

    Vastaa

20. Kävin juuri Madridis­sa ja vähän siitä koil­liseen lähin­nä auringonpimen­nyk­sen takia. Paikalli­nen vesi­a­jat­telu ei kyl­lä vaku­ut­tanut, että alue olisi aavikoitumassa:
    ‑Madridin hanavesi oli täysin juo­makelpoista, tosin erään pienem­män kaupun­gin rautatiease­man ves­sas­sa ei hanas­ta tul­lut vet­tä tippaakaan
    ‑Ves­san­pön­töt ja ainakaan oman hotel­li­huoneeni suihku eivät olleet mitenkään eri­tyisen vesip­i­he­jä, suo­ma­laises­sa uima­hal­lis­sa sen sijaan olen näh­nyt suihku­ratkaisun, jos­sa selvästi on yritet­ty min­i­moi­da veden kulutus
    ‑Täytet­tyjä uima-altai­ta näkyi asun­to­jen pihoilla
    ‑Silti pullovet­tä kau­pat­ti­in joka nurkas­sa, minus­ta tuo vaikut­ti lähin­nä tur­istien rahastamiselta

    Vaik­ka ehkä maanvil­je­ly kävisikin noil­la seuduil­la kan­nat­ta­mat­tomak­si, veden pitäisi var­maan kallis­tua aika paljon enem­mänkin, että Madridin kokoisen kaupun­gin raken­nuskan­ta ja infra­struk­tu­uri kan­nat­taisi hylätä?

    Kai muuten muis­tat­te, että Fuen­girolan ympräil­lä vain 100 km päässä tuos­ta Ceu­tas­ta elää toinen merkit­tävim­mistä suo­ma­laiskeskit­tymistä maail­mal­la, toisen ollessa Tukhol­man seudul­la? Onhan täältä esim. Yhdys­val­toi­hinkin muutet­tu, mut­ta he ovat jo sulau­tuneet val­taväestöön. Jos odote­taan ensin, että olot siel­lä käyvät siel­lä niin pahoik­si että he palaa­vat tänne? Tai että espan­jalaisia vuorostaan muut­taa tänne 5‑numeroinen määrä puh­taam­man ja halvem­man veden perässä?

    Vastaa