Nostivatko Purran sakset työttömyyden huippuunsa?

Ruotsin keskus­pank­ki antoi tänä vuon­na talousti­eteen Nobel-palkin­non Robert E. Hallille ja Michael Food­fordille, jot­ka ovat uud­is­ta­neet key­ne­siläistä suh­dan­tei­den hal­lit­semista. He olet­ta­vat, että mikro­ta­sol­la ratio­naaliset odotuk­set vaikut­ta­vat käyt­täy­tymiseen ja siitä tulee link­ki makro­ta­son suh­dan­neke­hi­tyk­seen. Näin siis voidaan päätel­lä esimerkik­si miten Purran sak­set vaikut­ti­vat työttömyyteen.

Suomea on pitänyt lamas­sa koti­talouk­sien säästämi­nen. Olen selit­tänyt tämän sil­lä, että kun ote­taan köy­hiltä ja annetaan rikkaille, ostovoima pysyy malleis­sa ennal­laan, mut­ta tosi­asi­as­sa säästämi­nen lisään­tyy ja kulu­tus vähe­nee – tai vaik­ka kulute­taan, ei kulute­ta Suomessa.

Tuo nobel­palkit­tu­jen teo­ria tuo esille muunkin syyn. Hal­li­tus on sak­si­aan esit­telemäl­lä kehot­tanut kaikkia varautu­maan pahan päivän var­alle, kos­ka jos sel­l­aiset koit­ta­vat, niistä pitää jatkos­sa selvitä itse.  Kun kaik­ki varautu­vat huono­jen aiko­jen var­alle ja säästävät, huonot ajat myös tulevat.

Säästöas­teen nousulle on toinenkin syy.  Rahaa ei tarvitse enää kasa­ta pankki­tileil­lä lahoa­maan, vaan sijoit­tamisen mah­dol­lisu­us on avau­tunut taviksillekin. Suo­ma­laiset ovat innos­tuneet sijoit­ta­maan. Osakkeisi­in ja rahas­toi­hin on sijoitet­tu huo­mat­tavasti, mikä on pois kulu­tuk­ses­ta sekin. Näi­den sijoi­tusten arvo on yli 120 mil­jar­dia euroa, joten merk­i­tys kulu­tuk­seen ei ole aivan vähäinen.

Muistuma 50 vuoden takaa

Mieleeni tuli väistämät­tä aika noin 50 vuot­ta sit­ten, kun vielä kuvit­telin, että minus­ta tulee isona tutk­i­ja. Siihen aikaan opetet­ti­in, että mikro­talous- ja makro­talous­te­o­ri­oiden välille ei ole pystyt­ty luo­maan yhteyt­tä. Minä päätin yrit­tää. Ohjel­moin tietokoneen pienoiskansan­talouden, jos­sa oli noin 10 koti­talout­ta ja 10 yri­tys­tä. Koti­talouden sai­vat palkkaa yri­tyk­siltä ja osti­vat rahoil­la näi­den tuot­tei­ta. Aja­tus oli hyvä, mut­ta sen aikainen tilas­toti­eteen laitok­sen Wang 2000 ‑tietokone ei oikein selvin­nyt näinkään pienen talouden simu­loin­nista. Nykyi­nen kän­nykkäni selviäisi paremmin.

Muis­tan, että kuvitel­tu kansan­talouteni ajau­tui aina lamaan, mut­ta kun sosial­is­tiset maat siir­tyivät markki­na­t­alouteen, lamaan nekin ajau­tu­i­v­at ja aika lama­hakuista on ollut Suomenkin taival viime vuosina.

Luovuin han­kkeestani, kun lasken­taka­p­a­siteet­ti ei riit­tänyt. Tämä sitkey­den puute oli syynä siihen, ettei minus­ta tul­lut koskaan tutk­i­jaa. Min­ul­la oli lois­ta­va aja­tus, mut­ta en jak­sanut vääntää.

En siis koskaan päässyt kokeile­maan, miten ole­tuk­set yri­tys­ten ja koti­talouk­sien käyt­täy­tymis­es­tä hei­jas­tu­vat makrotalouteen.

Se ei ollut ain­oa väitöskir­jan aihe, jon­ka jätin hyödyntämättä.

(Kir­joitet­tu junas­sa matkalla Budapestista Wieniin.)

25 vastausta artikkeliin “Nostivatko Purran sakset työttömyyden huippuunsa?”

  1. On sin­ul­la usko kuitenkin säi­lynyt, että pystyt talout­ta ja yhteiskun­taa johonkin suun­taan pakot­ta­maan ja sitä itse laske­maan.
    Ja että omien päätösten edes etumerk­istä tai vaiku­tuk­ses­ta on jotain hajua. 

    Kun vain saisi kaik­ki sit­ten vielä pakotet­tua nou­dat­ta­maan orjal­lis­es­ti sitä sim­u­laa­tio­ta ja halu­a­maan juuri samo­ja asioi­ta kuin itse. 

    Turhaa hom­maa.

  2. Hal­li­tus on päässyt sop­u­un ben­san hinnasta.

    Kymp­pi vetoa, että se tarkot­taa Lappeen­ran­taan yt neu­vot­telu­ja ja Bio-osu­u­den pois­tamista polt­toaineesta. Kos­ka onhan se väärin, että se työl­listää Suomes­sa ja tuo tulo­ja maahan

    1. Biopolt­toaineasi­as­sakin olisi Suomes­sa kyl­lä tekemistä. Esim. E85-tuotan­to on lakan­nut Suomes­ta kokon­aan, jota aiem­min tehti­in mm. suo­ma­lai­sista jät­teistä. Jäte­toim­i­jat sit­ten aset­ti­vat omat port­ti­hin­tansa sel­l­aisik­si, ettei E85-tuotan­to kyen­nyt sen kanssa kil­paile­maan niin, että polt­toaineen hin­ta olisi pysynyt kil­pailukykyisenä. E85 han­ki­taan nykyään sit­ten kokon­aan ulko­mail­ta Suomen ben­sa-asemille. Jät­teen­polt­to ei Suomes­sa ole päästökau­pan piiris­sä, toisin kuin esim. Ruotsissa.

  3. Markki­na­t­alous vaatii kulu­tus­ta. Suomen yliku­lu­tus­päivä on huhtiku­us­sa… Olisko tarpeek­si kulu­tus­ta ja saadaan hilat­tua helmikuulle?! 

    Yleis­es­ti BKT on huono merkki­aine hyv­in­voin­ti­val­ti­olle. Ei toi­mi. Uuden toimi­van löytämi­nen on ollut tuskan taival.

    1. Ei kai kulut­ta­mi­nen ole se tärkein jut­tu, vaan palvelu­iden ost­a­mi­nen. Tavaran määrä maail­mas­sa ja etenkin Suomes­sa on niin järkyt­tävä, että mihin kaik­ki kuolin­pesät enää mahtuvat. 

      “Kulut­ta­mi­nen” tai palvelu­iden ost­a­mi­nen voi olla, ja mieluiten olisikin, aineet­tomas­ta naut­timista. Kan­nat­taa mak­saa laadus­ta ja hyvistä jutu­ista. Hiero­jalle ker­ran kuukaudessa, lef­faan, teat­teri­in, pois kotoa nysväämästä, rav­in­to­laruokaa paikan pääl­lä, taidenäyt­te­ly­itä sun­nun­taisin, kon­sert­te­ja, keikko­ja, musi­ik­ista mak­samista kotiin. 

      Suo­ma­laiset ham­straa­vat ja osta­vat mm laadut­to­mia vaat­tei­ta, kun pitäisi olla osta­mat­ta. Arvo­ty­hjiöstä se ebe­m­män kertoo.

  4. Ei vaan Marinin ja vihrei­den ener­gioiden kiel­lot ja verotukset.

    1. Kadun kysymys­täni jo nyt, mut­ta halu­aisitko vähän tarkentaa…

  5. ‘Nos­ti­vatko Purran sak­set työt­tömyy­den huip­pu­un­sa?’ OS
    Eivät, kos­ka leikkaus­poli­ti­ikan epäon­nis­tu­mi­nen on vain merk­ki siitä, ettei leikat­tu tarpeek­si.
    Todel­li­nen leikkaus­poli­ti­ik­ka on kuin todel­li­nen kom­mu­nis­mi, se ei ole epäon­nis­tunut, kos­ka sitä ei ole koskaan edes kokeiltu.

  6. Hal­li­tuk­sen leikkauslin­ja oli kyl­lä kokoomuk­sen käsialaa. Tarkoituk­se­na oli “hala­ta perus­suo­ma­laiset kuo­li­aak­isi”, kuten Stubb aiem­min sano. Kokoomuk­sen tavoite oli tehdä epäre­al­is­tisen kovat leikkauk­set keskilu­okalle ja pistää syyt perus­suo­ma­lais­ten niskaan ja näin yrit­tää romaut­taa näi­den kan­na­tus. Jos perus­suo­ma­laiset eivät tuo­hon suos­tu­isi, niin näitä ei otet­taisi hallitukseen.

    Suomen kulu­tus­ta var­maankin on leikan­nut aika paljon kiin­teistöveron reilu nos­to sekä ansiosi­don­naisen ansio­tur­van reilu leikkaami­nen, molem­mat toimia, joi­ta Juhana Var­ti­aisen kanssa vuosien var­rel­la kan­natitte. Lisäk­si suosit­tele­masi eläkeiän nos­to kulu­tus­ta vähen­tää. Ihmiset ovat siir­tyneet säästämään, kun hin­tata­so nousee ja kun tule­vaisu­u­teen pitää varautua itse.

  7. Koti­talouk­sien tal­letuskan­ta on Suomes­sa ollut Suomen Pankin tilas­to­jen mukaan liki vakio vuodes­ta 2022 alka­en. Hal­li­tuk­sia on tul­lut ja men­nyt, mut­ta koti­talouk­sien toim­inta pysynyt aika lail­la ennal­laan. Inflaa­tio huomioiden tal­letusten ostovoima on itse asi­as­sa laskenut.

    Osake- ja rahasyo-oamisu­u­dennkqsvu viime vuosi­na on johtunut etenkin euroalueen huonos­ta talousti­lanteesta, joka on tarkoit­tanut euron arvon suh­teel­lista heikkemistä ja nos­tanut ulko­mais­ten sijoi­tusten arvoa. Kat­soin juuri, että pari ulko­maista korkosi­joi­tus­ta oli nos­tanut arvoaan 60% muu­ta­mas­sa vuodessa. Ei korkei­den korko­jen takia, vaan kos­ka euron arvo on tip­punut, jon­ka takia ulko­maan val­u­u­tas­sa ole­van korkosi­joituk­sen arvo on noussut.

    Sijoi­tusten nimel­lis­ar­von­nousu ei ole suo­raan rahaa kulu­tuk­seen eikä sieltä pois.

  8. Eiköhän se ole SDP ja viherkom­mar­it, jot­ka ovat koko ajan paasan­net sitä huonoa tule­vaisu­ut­ta. Siis koko ajan sitä, että ote­taan köy­hiltä ja annetaan ne köy­hiltä ote­tut juuri nimeno­maan rikkaille. Kuin­ka paljon ne köy­hät ovat itse ansain­net näistä, mis­tä jae­taan ikään kuin kauhal­la rikkaille?

    1. Kuin­ka paljon ne köy­hät ovat itse ansain­net näistä, mis­tä jae­taan ikään kuin kauhal­la rikkaille?

      Aikoinaan oli mies, joka huo­maut­ti, että köy­hän lesken lahjoit­ta­ma ropo on suh­teel­lis­es­ti mitat­tuna merkit­tävämpi kuin rikkaan anta­ma isom­pi lahjoi­tus. Tätä huomio­ta pidet­ti­in erit­täin viisaana.

      Nykyään ajat­te­lu­ta­pa on näköjään aivan päin­vas­tainen, ja tämä kos­kee myös ja eri­tyis­es­ti sel­l­aisia ihmisiä jot­ka mielel­lään korosta­vat usko­vansa em. hep­un opetuksiin.

  9. Aivan var­masti puheet säästöistä vaikut­ta­vat ihmisi­in. Ja aivan samoin puheet tule­vista veronkiristyk­sistä tekevät sitä samaa. Kum­mankin seu­rauk­se­na tulee tarve varautua siihen, että ensi vuon­na on tiukem­paa ja kan­nat­taa lisätä puskureita. 

    Tämä vähen­tää luot­toa tule­vaisu­u­teen ja halukku­ut­ta kulut­taa pitkä­vaikut­teisi­in asioi­hin, joiden han­k­in­taa voi lykätä. Esim. keit­tiöre­mon­tit, muu­tot isom­paan asun­toon, huonekalu­jen ja koti­talous­lait­tei­den han­k­in­nat lykkääntyvät.

    1. Tätä minä en ymmär­rä. Taustal­la täy­tyy olla jonkin­lainen halut­to­muus elää. Ei ole ter­vet­tä jät­tää elämää elämät­tä, kos­ka pelkää jotain, vaikka­pa sitä köy­hyyt­tä, että olisi muista riippuvainen. 

      Moni pelkää köy­hyyt­tä kuin rut­toa, se on pahin­ta mitä ihmiselle voi Suomes­sa tapah­tua.
      Ihmi­sis­sä on jotain vikaa, kun eivät usko elämään, vaan kuvit­tel­e­vat voivansa hal­li­ta sitä.
      Tuo on lähin­nä sairas­tu­mista vahvu­u­teen kuin nöyryyt­tä ihmeen edessä. 

      Suo­ma­laiset kuvit­tel­e­vat, että elämästä selviää, jos on rahaa pankissa. Ei siitä mitään apua ole tosi­paikan tullen. Ja silti he lait­ta­vat elämän­sä pauselle ja luule­vat, että kyl­lä se jatkuu, kun elämä rauhot­tuu. Sitä ei tiedä kukaan, mut­ta kaik­ki vede­tään samaan ahdis­tuk­seen mukaan.
      Tämä on korvien välis­sä ja joidenkin ihmis­ten todel­li­nen mentaliteetti.

  10. Minä odotan rehellistä kau­nis­telema­ton­ta, ei esim. sota-ajan par­tio­henkeä kohot­ta­maan pyrkivää, laskel­maa jos­ta käy ilmi, kuin­ka paljon kansan­taloutemme on menet­tänyt euro­ja Ukrainan sodan vuok­si, mm. :
    ‑uudet sodan vuok­si pääte­tyt puo­lus­tushank­in­nat ja puo­lus­tus­bud­jetin koro­tuk­set
    ‑toteu­tu­mat­ta jäänyt Venäjän kau­pan tulot+ sieltä tulleen tur­is­min tuo­tot
    ‑tuki Ukrainalle
    ‑muut sodan hei­jas­tus­vaiku­tuk­set talouteen
    Toki pien­tä tulo­tus­takin on ollut ulko­mais­ten puo­lus­tusti­lausten vuoksi. 

    Ilman tuo­ta rehellistä kokon­ais­laskel­maa maamme his­to­ri­aa eikä taloushis­to­ri­aa voi­da kir­joit­taa koskaan oikein. 

    Huom! Täl­lä en tarkoi­ta vähääkään sitä että mei­dän ei pitäisi varus­tau­tua eikä tukea Ukrainaa.
    Sodan syypää on Venäjä, ja se pitää pysäyt­tää niin Ukrainas­sa kuin muual­la eikä ukrainalaisia pidä jät­tää yksin. 

    Mut­ta tarkoi­tan sitä että jos halu­amme tarkastel­la tuon sodan seu­rauk­sia, tilan­neku­van tulee olla oikea.
    Marinin eikä Orpon/Purran hal­li­tuk­sen toimia ja onnis­tu­mista voi arvioi­da ilman näi­den vaiku­tuk­sien tun­nistamista jät­timäisessä kokolu­okas­saan. Purran sak­set ovat leikan­neet kolme mrd? …
    Tässä kysymys täy­tyy olla kym­menistä mil­jardeista. Var­masti ylivoimais­es­ti suurin vaikut­ta­va tek­i­jä vuosi­na 2022, 2023, 2024, 2025 , 2026, 2027?

    1. Se ettei tähän kysymyk­seen tul­lut vas­tauk­sia taitaakin sisältää vas­tauk­sen kysymyk­seeni jon­ka esitin (“sodan kokonaislaskelma”). 

      Liian iso ja herkkä asia edes ajateltavaksi.

  11. Olen ollut huo­maav­inani, että sin­ua ei kiin­nos­ta olot suo­lakai­vok­sil­la lainkaa. 

    Toinen minkä olen huo­man­nut, että aika heikosti tun­net suo­ma­laista mod­er­nia työelämää ja sen ehto­ja tai todellisuutta. 

    Ikä selit­tää ison osan tietenkin, mitään kos­ke­tus­pin­taa yksi­tyisen puolen työelämään ei tai­da olla puoleen vuo­sisa­taan.
    Eikä aikuisiäl­läkään oikein lainkaan. 

    Usko tilas­toi­hin ja matem­ati­ikkaan on. myös kova.
    Ja luonne sel­l­ainen että niihin on pakko luottaa. 

    Min­ul­la olisi kysymys. 

    Kuin­ka mon­ta pros­ent­tia työvoima­toimis­tois­sa ole­vista työ­paikoista on oikeasti olemassa?

    Ja kuin­ka isol­la osal­la suo­ma­laista luulet että on jotain ”säästöjä” siten kun sinä ne ymmär­rät ja minkälaisia sum­mia?
    Kuin­ka isol­la pros­en­til­la suo­ma­laista luulet että on esimerkik­si 5000 euroa saatu kasaan pahan päivän varalle?

    Ja sen jäl­keen voisit kuvail­la kuin­ka käytän­nössä ihmi­nen tekee ”enem­män työtunteja”. 

    Tääl­lä säästetään pien­tä pot­tia kos­ka pelätään, aiheesta.
    Pelätään työt­tömyyt­tä, aiheesta.
    Pelätään sotaa, aiheesta.
    Kerätään rahaa sairau­den var­al­ta, aiheesta. 

    Se 25% joil­la jotain säästöjä on, ei kulu­ta.
    Se etsii asun­toa ja pakopaikkaa ulko­mail­ta.
    Kyl­lä suo­ma­laiset osta­vat asun­to­ja edelleen paljon, kaup­pa käy.
    — Espan­jas­sa.
    Pelko sama, keinot eri. 

    Niitä työ­paikko­ja palvelui­hin ei ole enää tulossa. 

    ”Säästöt” suo­ma­laisil­la on aikamoista toivea­jat­telua, län­si­maid­en köy­hin kansa.

    1. Tästähän on julka­istu tietoa. 

      “Puolel­la suo­ma­lai­saikui­sista on tilil­lään enin­tään 5000 euroa. Suo­ma­lais­ten aikuis­ten pankki­tal­letusten medi­aani oli viime vuon­na hie­man alle 5000 euroa. Tämä tarkoit­taa, että puolel­la aikuisväestöstä tal­letuk­sia oli tätä vähem­män ja puolel­la enemmän.

      Erot tal­letusten määrässä oli­vat suuria: 1/4 aikui­sista tileil­lä oli alle 770 euroa, kun taas joka kymme­nen­nel­lä tal­letuk­sia oli ker­tynyt yli 60 000 euroa.

      Tiedot perus­tu­vat Tilas­tokeskuk­sen koti­talouk­sien var­al­lisu­us ‑tilas­toon, jos­sa julka­isti­in nyt ensim­mäistä ker­taa tieto­ja pankki­tal­letusten jakautumisesta.

      – Naisil­la tal­letusten medi­aani oli noin 1300 euroa suurem­pi kuin miehillä, kun taas miehillä keskiar­vo oli reilut 800 euroa suurem­pi. Tämä ker­too siitä, että tal­letuk­set jakau­tu­vat miehillä epä­ta­saisem­min. Jakau­man yläpäässä eli kaikkein suurimpi­en tal­letusten omis­ta­jien joukos­sa miehiä on naisia enem­män, Tilas­tokeskuk­sen erikois­tutk­i­ja Veli-Mat­ti Tör­mäle­hto ker­too tiedotteessa.

      Eniten tili­varo­ja oli van­him­mil­la ikäryh­mil­lä. Puolel­la 85 vuot­ta täyt­täneistä pankki­tilien sal­do ylit­ti 31460 euroa. Vas­taavasti puolel­la 18–24-vuotiaista sal­do jäi alle 1240 euron.

      – Tilanne ei olen­nais­es­ti muu­tu, vaik­ka mukaan tarkastelu­un ote­taan muu rahoi­tus­var­al­lisu­us. Tal­letusten, osakkei­den ja rahas­to­jen yhteis­ar­vo on suurin niin ikään 85 vuot­ta täyt­täneil­lä, joil­la medi­aani oli viime vuon­na noin 42000 euroa. Toise­na tule­vat 80–84-vuotiaat ja kol­man­te­na 75–79-vuotiaat, Tör­mäle­hto sanoo.” 

      Suo­ma­laiset eivät ole köy­hiä, valit­ta­vat turhasta.

  12. >   Suomea on pitänyt lamas­sa
    >   koti­talouk­sien säästäminen

    Vika on siis kansas­sa. No, jos ei nyt sen­tään kansaa syytet­täisi: Vika on pörssis­sä, joka kyl­lä pitäisi siirtää val­tio­varain­min­is­ter­iön alaosas­tok­si, jol­loin koko pörssin var­al­lisu­us siir­ty­isi suo­raan val­tion budjettiin.

    Mut­ta tuos­ta key­ne­siläisyy­destä: Key­nesin teo­ri­at ovat van­hen­tunei­ta, kos­ka niiden lähtöko­htana ole­vat ole­tuk­set eivät enää ole voimas­sa. Eri­tyis­es­ti rahan perus­tu­mi­nen kultakantaan.

    Rahan määrä globaalil­la tasol­la oli vakio. Jos rahan määrää lisät­ti­in yhdessä paikas­sa, se väheni toisessa.

  13. Olen pää­tynyt pohdin­nois­sani läh­es täysin samaan johtopäätök­seen kuin Soin­in­vaara. Tuo Purran sak­siku­va saat­toi olla 2020-luvun ”syökää silakoi­ta” ‑het­ki.

    Maail­mas­ta ja Suomes­ta on tul­lut lyhyessä ajas­sa paljon epä­varmem­pi paik­ka. Inflaa­tio leikkasi ensin palka­nsaa­jien ostovoimaa. Sit­ten alet­ti­in leika­ta julk­ishallinnos­ta ja mm. siitä ansiosi­don­nais­es­ta työt­tömyyspäivära­has­ta, aika voimakkain ide­ol­o­gisin perustein. Lop­ul­ta saati­in aikaan mas­satyöt­tömyys ja melkoinen toiv­ot­to­muu­den ilmapi­iri. Jos pelätään huomista, niin säästetään pahan päivän var­alle ja jätetään siivoo­ja palkkaa­mat­ta, lykätään kylp­pärire­mont­tia ja kokataan kotona rav­in­to­las­sakäyn­nin sijaan. Ker­ran­nais­vaikutel­mat kumu­loitu­vat melkoisiksi. 

    Mie­lenki­in­tois­es­ti ilmiö näkyy myös yri­tys­maail­mas­sa. Oma työ­nan­ta­jani on siitä harv­inainen yri­tys, että liike­toim­inta on suht stabi­il­ia vuodes­ta toiseen ja pääomis­ta­jan tuot­to­vaade säi­lyy samana (!). Siitä huoli­mat­ta toimis­ton käytäville on alka­nut hiip­iä säästöpuhe. Kos­ka muut, niin mekin! 

    Jonkin­laiselle toivon ilmapi­ir­ille olisi nyt todel­la tilaus­ta. Jos kansaan saisi uppoa­maan uskot­ta­van ”huomen­na asi­at ovat parem­min” ‑viestin, saat­taisi viestin­tuo­ja olla seu­raa­van hal­li­tuk­sen pääministeri.

    1. Samaa mieltä sun kanssa.
      Täy­tyy­hän ihmisil­lä olla usko, toi­vo ja rakkaus. Täy­tyy uskoa elämään, jot­ta viit­sisi elää. Jos ei usko, pitää toivoa paras­ta ja jät­tää Her­ran hal­tu­un. Mut­ta, ihmiset uno­hta­vat sen, että ener­gia luo ener­giaa. Mitään ei tapah­du itses­tään, ellei ulkoista kaikkea itsen ulkop­uolelle ja odota, että muut hoita­vat tämänkin laman. Jokaisel­la on edelleen riit­tävästi tekemistä. 

      Meil­lä on julk­isu­udessa hieno­ja tyyppe­jä, yrit­täjiä, jot­ka menevät eteen­päin, riip­pumat­ta siitä, miltä asi­at näyt­tävät. Yksi inspiroivim­mista hah­moista on kok­ki Alen. Hän pysyy elämässä kiin­ni oli covid 19 tai poli­itikko­jen aiheut­ta­ma taantuma. 

      Ihmisen pitäisi olo­suhteista riip­pumat­ta tehdä samo­ja asioi­ta kuin eilenkin, kos­ka vain tekemäl­lä saadaan jotain aikaan. Parem­pi huomi­nen on seu­raista toimin­nas­ta, ei mitään sattumaa.

  14. Yhtä lail­la siel­lä saama­puolel­la osa­taan temut­taa ja peukut­taa. Hesaris­sa oli kuvaus miten 600 euron eläke kesti päivän tai kak­si, koti­maista kylu­tus­ta pari valmis­ruokaa, kop­pa kal­jaa, sit­ten lop­ut peukku­un. Olisi var­maan sata­nen tai kak­si enem­mänkin men­nyt, ehkä siitä olisi pari euroa uuteen lasi piip­pu­un riittänyt.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.