Kaupunkisuunnittelu

Liian halpa asukaspysäköintitunnus estää Töölön pysäköintiongelman ratkaisemisen

Topeliuksenkadun ratikan alta lähtevät pysäköintipaikat on tarkoitus korvata Töölössä kaventamalla jalkakäytäviä vinoparkkeerauksen tieltä. Se tuo todella huonoa katumiljöötä. Näin ei pitänyt käydä. Vähän aikaa sitten kaavoitimme 800 autopaikkaa Töölönkadulle hotellin alle, koska tiedettiin, että Topeliuksenkadulta poistuu pysäköintipaikkoja. Miksi ne pitää toiseen kertaan korvata? Kaikilla uusilla tiheästi rakennetuilla asuinalueilla autopaikat ovat maan alla ja niin niiden tietysti pitäisi olla myös Töölössä. Uusilla rakennuksilla myös Töölössä ja esimerkiksi Katajanokalla pysäköinti on…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu, liikennepolitiikka, _

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 14.1.2020

VIIME VUOSIKYMMENELTÄ SIIRTYNEET ASIAT Länsi-Helsingin raitioteiden yleissuunnitelma ja liikenteelliset periaatteet Tämä pantiin pöydälle 10.12.2019. Suunnitelma on selostettu silloin tarkemmin Tarkoitus on tehdä ratikkalinja Munkkiniemen aukiolta Huopalahdentietä ja Vihdintietä Pohjois-Haagan asemalle ja sieltä edelleen Kantelettarentielle. Tämä väli mitoitetaan 45 metriä pitkille kaksisuuntaisille ratikoille. Niillä ei kuitenkaan voi ajaa ainakaan toistaiseksi Munkkiniemestä Mannerheimintietä Kolmikulmaan ilman, että pysäkkejä pidennetään. Mannerheimintien ratikkalinja ei kestä enempää ratikoita ruuhkautumatta. Siksi Töölön läpi avataan toinen ratikkalinja…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu, Talouspolitiikka, _

Berliinin vuokrasäännöstely

Berliini on lehtitietojen mukaan päättänyt asettaa kaupunkiin vuokrasäännöstelyn ennen vuotta 2014 rakennettuihin asuntoihin. (Helsingin Sanomat (7.1.2020), Vuokralaisten vallankumous.) Toivottavasti tämän päätöksen kaikkinaiset vaikutukset tutkitaan kunnolla, koska kyseessä on merkittävä yhteiskunnallinen koe. Tyytymättömyyden vuokrien nopeaan nousuun ymmärtää. Saksojen yhdistymisen jälkeen Berliinistä tuli muuttotappiokaupunki, jonne tuli toistasataatuhatta tyhjää asuntoa. Sen ansiosta se oli hyvin halpa sekä asukkaille että uusille startup-yrityksille. Nyt Berliini vetää puoleensa asukkaita ja yrityksiä. Tilan ylitarjonta on kadonnut.…

Jatka lukemista

Talouspolitiikka, _

Kenelle kuuluu hyöty innovaatioista?

Jos Edison ei olisi keksinyt sähkölamppua, katselisimmeko televisiota kynttilän valossa? Helsingin Sanomien erinomainen amerikkalaisen taloustieteilijän Philippe Aghion haastattelu kirvoitti ajatuksia innovaatioiden omistamisesta. Merkittävänä syynä tuloerojen kasvuun ja jättiomaisuuksien keskittymiseen liittyy siihen, että innovaatioiden osuus kansantulon kakusta kasvaa. Toinen syy on niin sanottu verkostovaikutus, joka tuottaa monopolistisia voittoja. Teollisuusmaiden talouskasvu syntyy lähinnä innovaatioista, mutta kuuluvatko innovaatiot sellaisinaan niiden kehittäjille? Kyse on vähän samasta asiasta kuin kuuluuko suuri malmiesiintymä sen ensimmäiselle…

Jatka lukemista

Ilmastopolitiikka

Mikä on olennaista 2020-luvulla

Ilmasto Kymmenen vuotta sitten kirjoitin, että 2010-luku on viimeinen vuosikymmen pelastaa maapallo ilmastokatastrofilta. Vuosikymmen meni, eikä oikeastaan mitään tehty paitsi, että kysymys ilmastosta on julkisuudessa aivan eri tavalla kuin ennen. Vain teot puuttuvat. Ilmastonmuutosta ei voi enää torjua, mutta sitä voi lieventää. On erilaista vapaaehtoista toimintaa päästöjen vähentämiseksi. Ne ovat ihan sympaattisia, mutta minä uskon valitettavasti vain ankaraan talousohjaukseen. Vastuuttomasta käyttäytymisestä pitää tehdä kannattamatonta ja vastuullisesta kannattavaa. On siis…

Jatka lukemista

Talouspolitiikka

Pitäisikö euromaiden nostaa palkkoja yhdessä?

EKP on asettanut inflaatiotavoitteekseen kaksi prosenttia vuodessa, mutta on jäänyt siitä jatkuvasti. Pieni inflaatio olisi kansantaloudelle hyväksi, koska se rankaisisi niitä, jotka kaivavat leiviskänsä maahan sen sijaan, että ylläpitäisivät kansantaloutta ja se vaikeuttaa laskemasta reaalikorkoja reippaasti nollan alapuolelle, koska negatiivisen nimelliskorot toimivat kummallisesti. Ylilöysä rahapolitiikka ei ole aktivoinut taloutta toivotulla tavalla, mutta on kyllä tuottanut vaarallisia kuplia asunto- ja osakemarkkinoille. Ongelmana ovat euroalueen liian pienet palkankorotukset. Ne taas johtuvat…

Jatka lukemista

joukkoliikenne, Kaupunkisuunnittelu, liikennepolitiikka

Helsinki tarvitsee kaupunkiliikenteen professuurin

Helsingin kaupunki lahjoitti aikanaan Helsingin yliopistolle kaupunkitaloustieteen professuurin. Sitä hoiti eläkkeelle siirtymiseensä saakka ansioituneesta Heikki A. Loikkanen, joka toi kaupungistumista koskevaan keskusteluun arvokkaan lisäpanoksen ja koulutti tietysti myös opiskelijoita ymmärtämään kaupunkitalouteen liittyviä seikkoja. Jostain syystä Helsingin yliopisto ei tätä professuuria jatkanut, mutta Aalto-yliopistossa on nyt Tuukka Saarimaan professuuri. Toinenkin voisi hyvin olla jo pelkästään näkökohtien monipuolisuutta turvaamaan. Onhan yliopistossa yli kaksikymmentä maatalousprofessuuria. Jos saisin päättää, minä perustaisin kaupunkiliikenteen professuurin.…

Jatka lukemista

_

Vastaus Juhana Vartiaiselle: minä ja kokoomus

Juhana Vartiainen vastasi minulle twitterissä: Elän Osmo toivossa, että kuulen sinulta elämäni aikana vielä yhden myönteisen kommentin Kokoomuksesta! Minua on syytetty myös siitä, että suhtaudun kokoomukseen liian suopeasti. Minäkin toivoisin, että kokoomus antaisi vaihteeksi aihetta myönteiseen kommenttiin. Kovin on puolue mennyt ikävään suuntaan alettuaan flirttailla yhteistyöstä perussuomalaisten kanssa. On aika luonnollista, että vihreät älähtävät sellaisesta. Sorry, Juhana! Sinulta on ehkä menemässä jo toiseen kertaan puolue alta. Tätä kuitenkaan en…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu

Punavihreä juoni: Stockmann kaadetaan estämällä munkkiniemeläisiltä pääsy Stockalle

Helsingin Sanomissa oli Mikael Pentikäisen, Hesarin entisen päätoimittajan, aivan kummallinen kirjoitus historiallisen nelosen  ratikan tuhoamisesta. https://www.hs.fi/paivanlehti/23122019/art-2000006352170.html. Pentikäisellä on aivan outo käsitys pikaratikasta. Hän ihmetteli kirjoituksessaan eikö Vihdintien liikennettä voisi hoitaa tavallisella ratikalla, jolloin Mannerheimintieltä ei tarvitse raivata pikaratikan edestä tavallisia ratikkareittejä. Tiedoksi, että pikaratikka on aivan tavallinen ratikka, jolla on vain pidempi pysäkkiväli ja jolle pyritään antamaan liikennevaloissa nopeampi kulku. Mannerheimintiellä Vihdintien pikaratikka kulkee aivan samaa tahtia sinne jäävän…

Jatka lukemista

_

Smith-Polvisen liikennesuunnitelma pelasti Helsingin

HS teki kulttuuriteon visualisoidessaan 1960-luvun autoideologian kauneimman kukkasen, Smith-Polvisen liikennesuunnitelman. Tuo suunnitelma oli hirveä, mutta se itse asiassa pelasti Helsingin. Se näytti. mitä on sen tien päässä, johon liikenteen kehitys kaupunkia vei.  Tämän nähtyään helsinkiläiset päättäjät ottiat liikennepolitiikassa aivan toisen suunnan. Ilman tätä ravistelua vanhaa tietä olisi jatkettu ja lopputulos olisi lopulta ollut jotain vision mukaista. Amsterdamissa kävi samaan aikaa samalla tavalla. Autokaupunkivisio pelästytti päättäjät ja sen jälkeen Amsterdam…

Jatka lukemista