Miten kuluttajia ja yrityksiä pitäisi ohjata kohden vastuullisempaa käyttäytymistä? Pitääkö väärää käyttäytymistä rangaista haittaveroin vai hyvää toimintaa palkita subventoimalla? Talousteorian mukaan tämä on yksinkertaista: ulkoisista haitoista pitää maksaa haittaveroa ja ulkoisista hyödyistä palkita subventioin. Ulkoisena hyötynä ei voida pitää sitä, että korvataan ulkoista haittaa aiheuttavaa toimintaa. Otetaan tämä vähän konkreettisemmin. Pitääkö subventoida puhtaan energian tuotantoa vai rangaista ilmastonmuutosta pahentavaa energiaa? Ulkoisten kustannusten maksattaminen haittaveroina ei oikeastaan ole mikään rangaistus,…
Kirjoittajalta Osmo Soininvaara
Ilmastorahasto: menevätkö tässä pelisäännöt sekaisin?
Valtion kehitysyhtiö Vake ryhtyy rahoittamaan ilmastoinvestointeja hallituksen ilmastotavoitteen saavuttamiseksi. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Reijo Karhinen ja toimitusjohtaja Paula Laine perustelivat HS:n mielipidesivulla perjantaina, mihin tätä uutta välinettä tarvitaan. Se oli vastaus työelämänprofessori Pentti Pikkaraisen ihmettelyyn (HS 10.2) mihin tätä tarvitaan, kun suoranainen subventio pitäisi antaa valtion budjetista ja lainamääräiseen rahoitukseen on tarjolla Finnveraa, Pohjoismaista Investointipankkia ja Euroopan investointipankkia ja kun esteenä tähänkään asti ei ole ollut rahoitus vaan järkevät hankkeet…
Tehtaassa valmistettu ruoka tulee ja jyrää!
Tekniikka ja talous -lehden järjestämässä Tech Dayssa musiikkitalossa mieleenpainuvin puheenvuoro oli Solar Foodsin toimitusjohtaja Pasi Vainikan esitys firmansa toiminnasta. He tekevät sähkön ja bakteerien avulla ilmasta ja vedestä proteiinia. Heillä on jo Espoossa toimiva pilottilaitos. Tähtäimessä on teollisen mittaluokan laitos, joka maksaisi 100 M€ ja käyttäisi 35 MW sähköä ja tuottaisi proteiinia määrän, joka vastaa neljää prosenttia maataloutemme tuottamasta proteiinista. Kilohinnaksi proteiinille tulisi viisi euroa. Toistaiseksi tuotos on valkoista…
Kaupunkiympäristölautakunnan lista 11.2.2020
PÖYDÄLTÄ Jäätelö- ja grillikioskien vuokrausperiaatteet Nämä pitäisi periaatteessa vuokrata tarjouskilpailun perusteella eniten tarjoaville. Lautakunnassa on herännyt huolta siitä, että tämä johtaisi siihen, että yksi toimija saa ne kaikki ja Helsingistä saa sen jälkeen vain huonolaatuista bulkkijäätelöä. Makkarapuolella on samoja pelkoja. Meri-Rastilan itäosan täydennyskaava Kokonaisuudessaan virkistysalueiden ja asumisen yhteensovitus paranee, kun asumista tiivistetään. Silloin asumisen alle peittyy vähemmän, mutta tietysti paikallisesti lähivirkistysalueita menetetään. Tarkoituksena on myös monipuolistaa Meri-Rastilan asukaspohjaa. Tämä…
Mitä tehdä Hitas-järjestelmälle?
Helsingin Hitas-järjestelmä on kieltämättä kummallinen. Sitä on helpompi ymmärtää eläytymällä Helsingin asuntomarkkinoihin 40 vuotta sitten. Siihen aikaan uustuotannossa tavoiteltiin 40 prosentin osuutta ARA-vuokra-asunnoille. Kovan rahan vuokra-asuntokanta oli tuhottu vuokrasäännöstelyllä. Asunnon ostajan piti säästää puolet hinnasta, jotta voisi saada ruhtinaallisen kahdeksan vuoden asuntolainan. Näillä säännöillä omistusasunto oli monen ulottumattomissa, koska ei ollut tarpeeksi rikas, ja ARA-asunto, koska ei ollut tarpeeksi köyhä. Helsingistä oli tulossa kaupunki, johon pääsevät vain rikkaat ja…
Valtion pitäisi vetäytyä Helsingin seudun liikenneinvestoinneista
Valtio on vitkastellut pääkaupunkiseudun MAL-neuvottelujen kanssa niin, että mitään sopimusta ei nyt ole ja rakentaminen alkaa takuta. Helsingin seudun maankäytön suunnittelussa on aivan liian monta kokkia. Siksi valtio voisi vetää lusikkansa sopasta ja jättää liikenneinfran suunnittelun ja rahoittamisen kunnille. Valtion nyt pääkaupunkiseudulla käyttämät rahat annettaisiin kunnille toteutuneen asuntotuotannon suhteessa tai vielä paremmin asukasluvun kasvusta, jotta ei tarvitsisi viisastella, mikä on uustuotantoa ja mikä remontointia Rahaa voisi tulla noin 10 000…
Blogin tilastoja
Blogin tilastoja Vuoden 2018 tilastot ovat näköjään julkaisematta, joten julkaisen tässä kahden vuoden tilastot blogin liikenteestä ja vertailun vuoksi vielä vuoden 2017 tilastot Vuosi Postauksia Käyntikertoja Julkaistuja kommentteja 2017 230 1,50 miljoonaa 10 089 2018 147 1,32 miljoonaa 6 425 2019 149 1,07 miljoonaa 6 185 Kävijämäärät ovat siis laskeneet, mutta se johtuu postausten määrän laskusta. Olen siirtänyt aktiviteettiani enemmän twitteriin. Kun vastuuni vihreiden kaupunkisuunnittelulinjauksista on vähentynyt, kaupunkiympäristölautakuntaa…
Kansliapäälliköt valittakoon vaalikaudeksi kerrallaan
On päästävä eroon ministeriöiden kaksoishallinnosta. Poliittiset valtiosihteerit korvattakoon vaalikauden ajaksi valitulla kansliapäälliköllä. Jotkut kokoomuslaiset ovat polttaneet päreensä siitä, että valtioneuvosto valitsi sisäministeriön kansliapäälliköksi Kirsi Pimiän, vaikka heidän mielestään olisi pitänyt valita Antti Pelttari. Pimiän valinta oli heidän mukaansa poliittinen, kun taas kokoomuslaisen Antti Pelttarin valita ei olisi ollut. Pimiää pidetään poliittisena, koska hän on ollut oikeusministeri Tuija Braxin erityisavustajana. Pelttari taas on ollut Anne Holmlundin (kok) valtiosihteerinä. Poliittisuus on…
Helsingin seudun kasvu kiihtyi
Väestön ennakkotietojen mukaan Helsingin seudun väkiluku kasvoi yli kahdellakymmenellä tuhannella asukkaalla. Siinä oli lisäystä yli kolme tuhatta asukasta. Nämä ovat kuitenkin ennakkotietoja. Vuosi sitten lopulliset tiedot poikkesivat ennakkotiedoista melkoisesti. Näitä väkilukutietoja heiluttaa ilmeisesti melkoisesti ulkomaalaisväestö, jonka muutto pois maasta rekisteröityy usein vähän jälkijunassa. Aiempia vuosia enemmän kasvu on parina viime vuonna keskittynyt Vantaalle (Kehärata) ja Espooseen (Länsimetro). Runsas vuosi sitten kovasti notkahtanut Helsingin kasvu on taas kiihtynyt lähelle normaaleje…
Työssäkäyviä köyhiä tuettava täydentävillä tulonsiirroilla.
Maanviljelijät eivät vastusta maataloustukia. Miksi palkansaajajärjestöt kuitenkin vastustavat palkan pällle maksettavia tulonsiirtoja? Yle uutisoi alkuviikosta, että yhä useampi palkansaaja ei tule toimeen palkallaan. Tilanne on seurausta vastentahtoisesta lähinnä osa-aikatyöstä. Niin sanotun perustyön määrä vähenee koko ajan – siis työn, johon ei vaadita mitään erityisosaamista, vaan peruskoulu riittää. Siksi meillä on todella korkea työttömyys pelkän peruskoulun suorittaneiden keskuudessa – noin 25 %. Uusia perustason työpaikkoja syntyy lähinnä palveluammatteihin. Ne ovat…