Kaupunkisuunnittelu

Rastilanrantaa ei rakenneta

Kaupunkiympäristölautakunnan listalla oli kaksi isoa Vuosaarta koskevaa asiaa, Vartiokylänlahden suunnitteluperiaatteet ja Meri-Rastilan länsiosan asemakaava. Vartiokylänlahdelle suunniteltiin mittavaa rakentamista kolmelle alueelle, Rastilan rantaan, Rastilan leirintäalueelle ja lahden toiselle puolelle Puotilan rantaan. Näistä Rastilan rannan rakentaminen on ollut pitkän riidan alainen. Siitä tehtiin osayleiskaava, joka läpäisi valtuuston äänestyspäätöksellä. Asukkaat vetosivat päättäjiin, että tiivistäkää mieluummin Meri-Rastilaa. Nyt tämä tiivistäminen on toteutumassa. Itseasiassa sillä saadaan huomattavasti enemmän asuntoja kuin oli kaavailtu Rastilanrantaan. Pienenä…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu

Asuntotonttien vuokrauksen yleiset periaatteet

Kaupunkiympäristölautakunnalla on pitkä lista. Yritän ehtiä tehdä postauksen koko listasta huomenna,  mutta käsittelen nyt vain tontinvuokrauksen periaatteita. Lähtökohtana on, että tontit luovutetaan markkinahintaan. Se on hyvä lähtökohta erityisesti, kun kuntalakikin sitä vaatii. Tämä merkitsee myös sitä, että kaupungin tontinvuokraustulot nousevat merkittävästi. Tämä ei tee asumisesta kalliimpaa, mikä voi yllättää Helsingin Sanomien pääkirjoittajan. Asuntojen kysyntä ja tarjonta määräävät asumisen hinnan. Helsinki rakentaa liian vähän asuntoja ja on tehnyt liian hyvää…

Jatka lukemista

Covid-19

Toisen aallon tilastollinen päivitys

    Päivitys tiistai 20.10.2020 Vaikka tänään tuli taas aika iso luku, 294 tartuntaa, se on tiistainluvuksi ihan normaali. Yhä kauemmaksi jäädään trendistä. Muun Euroopan tilanne näyttää pahalta. Trendi 2153, toteutunut 1350     Näytän tämän myös absoluuttisella asteikolla, koska kaikki eivät ole oikein sinuja logaritmisen asteikon kanssa. Siitä näkee selkeämmin, mihin ollaan menossa. Logaritmiasteikko näyttää, onko kehityksessä muutoksia.     = = = = Vanhat päivitykset sanallisesti: Päivitys…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu, _

Helsingin pitää vaatia parempia asuntopoliittisia välineitä (2) Asumistuki

Kuulun niihin, joiden mielestä suoraan pienituloisille suunaattu asumistuki on parempi tapa tukea pienituloisten asumista kuin seinille suunnattu tuki, jonka toivotaan painottuvan pienituloisten hyväksi. ARA-asumiseen liittyy monia ongelmia. Esimerkiksi lukitusvaikutus. Edullisesta asunnosta n pidettävä kiinni, vaikka olosuhteet muuttuvat, esimerkiksi työpaikka muuttuu muualle tai perheen koko muuttuu. Tiedän, että ARA-kannan sisällä voi anomuksesta onnistua muuttamaan muualle, mutta ei se niin kitkatonta ole. Lukitusvaikutus on viheliäinen haitta. Se ei näy missään tilastoissa,…

Jatka lukemista

_

Helsingin pitää vaatia parempia asuntopoliittisia välineitä (1)

Kaupunkiympäristölautakunta päästi AM-ohjelman (asumisen ja maankäytön ohjelma) eteenpäin. Lautakunta antoi siitä yksimielisen lausunnon. Lausuntoon laitettiin toisin sanoen vain asiat, joista oltiin yksimielisiä eikä sanottu mitään siitä, mistä ei oltu. Varsinainen ryhmien välinen kädenvääntö käydään kaupunginhallitusvaiheessa tai peräti valtuustossa. Pohjaesityksessä asuntoja oli tarkoitus tehdä vuosittain 7000, lausuntomme mukaan määrä pitäisi nostaa 8000:een vuodesta 2023 alkaen. Varsinainen riita käydään tulevien asuntojen hallintamuotojakaumasta, siitä, paljonko on ARA-asuntoja, asumisoikeusasuntoja, Hitas-asuntoja ja kovarahan asuntoja…

Jatka lukemista

_

Edessä on pitkä ja ankea talvi

Harvoin olen ollut niin harmissani kuin nyt siitä, että asiat menevät niin kuin ennustin. Olen inttänyt, ettei COVID-19 -epidemiaa pysty pysäyttämään tukahduttamalla. Se voidaan painaa säästöliekille, mutta sitä ei saada sammumaan. Kun käyttäytyminen palaa normaaliksi, epidemia roihahtaa uudestaan. Ihan lempeillä toimilla epidemian nousu ei katkea. Ennustin toukokuussa, että: Uskon, että nuoret ja terveet yksinkertaisesti kyllästyvät. Kyllästymistä edesauttaa sen tajuaminen, että tauti on useimmille heistä jokseenkin vaaraton. Viranomaispäätöksin voidaan kokoontumiset…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu

Keskustavisio (2) Millaiset työpaikat kuuluvat keskustaan?

Helsingin keskusta on hyvä paikka työpaikoille kahdesta eri syystä Keskusta – tarkemmin sanoen osa siitä – on seudun parhaiten joukkoliikenteellä saavutettavissa oleva paikka. Joskus HSL:n sivuilla oli matka-aikakartta, josta saattoi laskea matka-ajan eri puolilta seutua annettuun pisteeseen. Valitettavasti en tätä erinomaista työkalua sieltä enää löytänyt. Yritykset hyötyvät kasautumiseduista. Tiedetään, että yritysten tuottavuus nousee, kun saman alan yrityksiä toimii lähellä toisiaan. Virkamiehet toistavat mielellään, että seudun tuottavimmat työpaikat ovat Helsingin…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu

Helsingin keskustavisio

Kaupunkiympäristölautakunnan listalla on Helsingin keskustavisio. Miten keskustaa tulevaisuudessa kehitetään. Valtavan tärkeä asia. Minun on vaikea lukea visiotekstejä. Vanha hyvä viisaus on, että jos jostain kannanotosta ei voi olla erimieltä, koko kannanotto on turha. Jos tätä noudatettaisiin, ja itsestään selvä liirumlaarum poistettaisiin, 43-sivuinen visiopaperi ohentuisi merkittävästi. Visiossa tavoitteena on jatkossakin säilyttää Helsingin keskusta Suomen toiminnallisesti monipuolisena pääkeskuksena. Joskus 15 vuotta sitten en pitänyt mitenkään itsestäänselvyytenä, että Helsingin keskusta säilyttää asemaansa…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 22.9.2020

Pöydältä: Kontulan, Mellunmäen ja Vesalan kerrostaloalueiden täydennysrakentaminen Näille alueille tarvittaisiin vähän gentrifikaatiota. Hyvin tärkeä asia. Savonkadun alueen varaaminen NCC:lle Selostettu aiemmin. Kaupunki laajenee. AM-ohjelma Tästä olen tehnyt useamman postauksen Talousarvio ja taloussuunnitelmaesitys Tässä pitäisi taata, että asuntotuotantoa palvelevat investoinnit ovat riittävällä tasolla. Ne eivät ole menoja, koska tontin luovutuksesta saadaan rahat takaisin. Kalasataman ja Pasilan välistä ratikkaa ei saisi viivästää ja Kruunuratikan aikataulu on turvattava. UUDET ASIAT Radiokatu 15…

Jatka lukemista

_

Toinen aalto

Piirtelin taas vähän kuvia Covid-19 taudin etenemisestä. Toinen aalto saavutti pohjoismaat elokuun alun vaiheilla, joten aikasarjani ovat siltä ajalta. Ensin Suomi. Seuraavassa ovat tartuntojen määrät liukuvana seitsemän päivän summana miljoonaa asukasta kohden, jotta voin verrata eri Pohjoismaita keskenään. Ylöspäin mennään ja vähän vauhti näyttää kiihtyvän. Piirretään sama pahaenteisesti logaritmiasteikolle. Kuvassa on katkoviivalla trendi. Vähän siinä on heiluntaa trendin ympärillä, mutta aika hyvin tämä logaritminen trendi selittää käyrää, R2 =…

Jatka lukemista