Tekijä: Osmo Soininvaara

Kaupunkisuunnittelussa päätetään isoista asioista ilman julkista keskustelua.

Helsin­gin kun­nal­lis­vaaleis­sa oli kyse lähin­nä kaupunkisu­un­nit­telus­ta. Palve­lut ovat ihmisille tärkeitä, mut­ta niis­sä kaupungilla on vain vähän liikku­ma-alaa. Kaupunkisu­un­nit­telus­sa sitä on, ja päätök­set vaikut­ta­vat jopa vuo­sisato­jen päähän. Siihen näh­den kaupunkisu­un­nit­telus­ta keskustelti­in kovin vähän.

Vielä 30 vuot­ta sit­ten uskot­ti­in inter­netin lopet­ta­van kaupunkien kasvun, kun ollak­seen tiedon äärel­lä ei tarvit­sisi enää olla kaupungis­sa. Näin minäkin uskoin, mut­ta kävi aivan toisin.

Vuosi­tuhan­nen vai­h­teessa kaikkial­la maail­mas­sa kaupungis­tu­mi­nen muut­tui suurkaupungis­tu­misek­si. Mitä kehit­tyneem­pi on talous, sitä erikois­tuneem­paa työvoimaa se tarvit­see. Monipuoliset työ­markki­nat edel­lyt­tävät isoa kaupunkia. Vielä isom­paa kaupunkia tarvi­taan, jos molem­mat puolisot tarvit­se­vat erikois­tuneen työpaikan.

Seu­raa­van kymme­nen vuo­den aikana Helsin­gin seudulle tulee noin 200 000 asukas­ta lisää. On iso val­in­ta, mil­laista kaupunkia heille raken­netaan. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telus­sa päätetään isoista asioista ilman julk­ista keskustelua.”

Lapsiperheiden lisätuki vain töihin päässeille

Hal­li­tus kehui tule­vansa lap­siper­heitä vas­taan työ­tulovähen­nyk­sen lap­siko­ro­tuk­sen kanssa. Kuu­losti kau­ni­il­ta, mut­ta mik­si työ­tulovähen­nys eikä lap­sil­isän korotus?

Tilas­to­ja väärin tulk­it­se­va ajat­telee, että lap­sil­isän koro­tus lisää julk­isia meno­ja kun taas verovähen­nys alen­taa veroast­et­ta, mut­ta jos pysähtyy het­ken pohti­maan asi­aa ymmärtää, ettei täl­lä ole merkitystä.

Sil­lä sen sijaan on merk­i­tys­tä, että kun lap­siper­hei­den tuki sido­taan työ­tulovähen­nyk­seen, se suun­nataan vain niille lap­sille, joiden van­hem­mil­la on työ­paik­ka, mut­ta ne joil­la sitä ei ole, sul­je­taan ulkop­uolelle. Heiltä on sen sijaan viety pois työt­tömyys­tur­van lap­siko­ro­tuk­set. Ilmeis­es­ti myös yksin­huolta­jien lap­sia tue­taan puo­let sitä, mitä kah­den huolta­jan van­hempia, mut­ta tästä en ole var­ma, kos­ka lakiesi­tys­tä ei ole.

Helsingis­sä vuokra-asun­nos­sa asu­van kau­pan kas­sal­la osa-aikatyötä tekevän yksin­huolta­jaäidin saa­ma muser­ta­va isku on yhä korjaamatta.

Täystyöl­lisyy­den olo­suhteis­sa voisi jotenkin vielä ajatel­la, että hyv­in­voin­ti­val­tion rahoi­tus on syy pakot­taa kaik­ki töi­hin. Euroopan suurim­man työt­tömyy­den olois­sa tämä ei oikein toi­mi. On aika kovaa sosi­aalipoli­ti­ikkaa raja­ta lap­sille suun­nat­tu tuki vain niille onnel­lisille, jota ovat päässeet töihin.

 

Mitä ajattelen kehysriihen päätöksistä

Hal­li­tus ottaa val­taisan riskin heiken­täessään roimasti val­tio­talout­ta, joka on jo lähtöti­lanteessa 4,4 pros­ent­tia ali­jäämäi­nen. Hirveätä velka­vuor­ta ollaan kasaa­mas­sa tule­vaisu­u­den rasit­teek­si. Eri­tyisen vaar­al­lista tämä on nyt, kun Trump työn­tää maail­man­talout­ta voimal­la taantumaan.

Taan­tu­mas­sa val­tion­talouden tietysti pitääkin olla ali­jäämäi­nen, mut­ta rajansa kaikella.

Osa ali­jäämästä johtuu Putin-peräis­es­tä puo­lus­tus­meno­jen kasvus­ta. EU:n uud­is­tu­vat sään­nöt anta­vat tämän osan ali­jäämästä anteek­si, mut­ta nekin velat pitää silti mak­saa. Voidaan tietysti toivoa, että EU:ssa sovel­let­taisi­in tässä asi­as­sa yhteis­vas­tu­ullisu­ut­ta niin, että Suo­mi olisi pitkän itära­jansa takia saa­japuole­na. Perus­suo­ma­laiset tietysti vas­tus­ta­vat kaikkea EU:n yhteis­vas­tu­ullisu­ut­ta, mut­ta olisiko puolue tässä kuitenkin valmis jous­ta­maan? Se ei tosin riitä. Pitäisi saa­da myös hei­dän sis­arpuolueen­sa Sak­sas­sa ja Ran­skas­sa samalle kan­nalle. Jat­ka lukemista “Mitä ajat­te­len kehys­ri­ihen päätöksistä”

Nämä ovat kaupunkisuunnitteluvaalit

Olen 44 vuo­den jäl­keen jäämässä pois Helsin­gin kun­nal­lispoli­ti­ikas­ta. Kiin­nos­tuk­seni siihen on kuitenkin entisellään.

Kaik­ki kun­nia koulu­toimelle ja sotelle, mut­ta näis­sä vaaleis­sa on kyse ennen kaikkea kaupunkisuunnittelusta.

Olen vähän huolestuneena seu­ran­nut kokoomus­lais­ten uhoa slo­gan­i­na ”Ote­taan Helsin­ki takaisin”.  Kum­malli­nen vaalilause puolueelta, joka on ollut Helsin­gin suurin kai jo sata vuotta.

Pelkään pahoin, että vaalilause kohdis­tuu ennen kaikkea vihre­itä vas­taan ja ennakoi kään­nöstä kaupunkisu­un­nit­telus­sa. Jat­ka lukemista “Nämä ovat kaupunkisuunnitteluvaalit”

Kokeilin tekoälyä

Kir­joi­tan hikipäis­säni kir­jaa Talous ja kaupun­ki, jos­sa ver­taan ekon­o­mistin ja suun­nit­teli­jan tapaa ajatel­la. Sen varhaisia ver­sio­ta olen julkaissut kir­joi­tus­sar­jana täl­lä blogilla.
Olin kir­joit­ta­mas­sa siitä, että ruuhkat eivät kaupunkili­iken­teessä katoa teitä rak­en­ta­mal­la. Päätin käyt­tää päin­vas­taista esimerkkiä moot­tori­ti­estä, jon­ka maan­järistys tuhosi, mut­ta jon­ka pois­tu­mi­nen ei tuot­tanutkaan sel­l­aista ruuhkaa kuin oletet­ti­in . Muistin tapauk­sen niin huonos­ti, etten pystynyt sitä edes googlet­ta­maan. Niin­pä kysyin tekoälyltä.

Minä kysyin:

Ker­ro tapauk­ses­ta, jos­sa maan­järistys tuhosi moot­tori­tien Yhdys­val­lois­sa ja liikenne alkoikin sujua paremmin.

 Tekoäly vastasi

Jat­ka lukemista “Kokeilin tekoälyä”

Asevelvollisuuden kustannukset on laskettava oikein

Juk­ka Kopra (kok) kir­joit­ti tämän päivän Hesaris­sa , ettei asevelvol­lisu­u­den kus­tan­nus­ta pidä laskea osak­si Suomen puo­lus­tus­meno­ja, kos­ka mieliku­vi­tus­ra­hal­la ei maa­ta puolusteta.

Kir­joi­tus on aivan käsit­tämätön. Kysymys on siitä, minkä arvoisek­si las­ke­taan se mene­tys, joka kansan­taloudelle ja asevelvol­lisille koituu siitä, että asevelvol­liset ovat intis­sä eivätkä töis­sä. Se ei ole mitään mieliku­vi­tus­ra­haa tai jos on, työt­tömyy­den tai alhaisen eläkeiän aiheut­ta­ma mene­tys kansan­taloudelle on sekin mieliku­vi­tus­ra­haa. Etla on arvioin­ut tämän merk­i­tyk­sen 0,4 pros­en­tik­si BKT:sta.

Vaik­ka osa asevelvol­li­sista opiske­lisi elleivät olisi intis­sä, mene­tyk­sek­si tulee laskea työ­panos, sil­lä jos he opiske­li­si­vat intin sijas­ta, he tietysti valmis­tu­vat ja siir­ty­i­sivät työelämään aikaisem­min. Vuosi intis­sä tarkoit­taa vuot­ta vähem­män työelämässä, sijoit­tuu int­ti mihin elämän­vai­heeseen hyvänsä.

Asevelvol­lisu­u­den kus­tan­nusten laskem­i­nen mukaan puo­lus­tus­menoi­hin saat­taa Suomen samalle viivalle niiden maid­en kanssa, joil­la on palk­ka-armei­ja. Palk­ka-armei­jan palkat ovat osa puo­lus­tus­meno­ja, joten asevelvol­lisu­usarmei­jan kus­tan­nusten on myös olta­va. Muuten näitä ei voi verrata.

On merk­ki väärässä olemis­es­ta, jos joutuu argu­men­toin­nis­saan puhu­maan vas­toin parem­paa tietoaan. Jat­ka lukemista “Asevelvol­lisu­u­den kus­tan­nuk­set on las­ket­ta­va oikein”

Mihin Trumpin kauppasota kaikkia vastaan johtaa?

USA julisti kaup­pa­so­dan koko maail­malle. Tämä on nyky­tyyp­pisen vapaan kau­pan ja glob­al­isaa­tion lop­pu. Tilanne ei palaudu ennalleen, vaik­ka demokraatit tuli­si­vat val­taan vuon­na 2029.

Voi olla, että ere­h­dyn, mut­ta olen näkev­inäni jotain logi­ikkaakin Trumpin toiminnassa.

Yhdysvaltain talous jyrkästi jakautunut

Yhdys­val­lat on val­ta­van jakau­tunut maa pait­si poli­it­tis­es­ti, myös taloudel­lis­es­ti. Ran­nikko-osaval­tiot ovat mod­erne­ja ja taloudel­lis­es­ti edis­tyneitä ja niiden välis­sä on taka­pa­juinen ruostevyöhyke, jos­sa on paljon lakkautet­tu­ja tehtai­ta ja kai­vok­sia. Rikkaissa osaval­tiois­sa äänestetään demokraat­te­ja ja köy­hissä repub­likaane­ja. Jos maa jakau­tu­isi niin, että demokraat­tien hal­lit­se­mat osaval­tiot itsenäisty­i­sivät repub­likaanien hal­lit­semista, tois­es­ta tulisi rikas ja mod­erni, tois­es­ta köy­hä ja taka­pa­juinen. Jako ei kuitenkaan nou­da­ta maanti­eteel­lisiä rajo­ja, vaan maa on jakau­tunut läpiko­taisin mod­erni­in ja van­hanaikaiseen talouteen. Tek­sasis­sakin on mod­er­nia talout­ta van­hanaikaisen keskellä.

Glob­al­isaa­tios­sa Yhdys­val­loil­la on ollut suh­teelli­nen etu kaik­keen siihen uude­naikaiseen ja mod­erni­in, jos­ta me Yhdys­val­lat tun­nemme, esimerkik­si infor­maa­tiopalvelui­hin. Per­in­teisessä teol­lisu­us­tuotan­nos­sa maa on menet­tänyt asemi­aan, kos­ka men­estys mod­ernissa taloudessa on hin­noitel­lut dol­lar­in niin kalli­ik­si, että teol­lisu­us­tuot­teet tuo­daan maa­han muual­ta. Yhdys­val­lat ei ole opti­maa­li­nen val­u­ut­ta-alue. Jat­ka lukemista “Mihin Trumpin kaup­pa­so­ta kaikkia vas­taan johtaa?”

Suositeltavia vihreitä ehdokkaita

 

Min­ul­ta on pyy­det­ty äänestys­su­osi­tus­ta vihreistä ehdokkaista Helsingis­sä nyt kun en itse ole ehdol­la. Eri­tyis­es­ti on pyy­det­ty ehdokkai­ta, joiden suhde talouteen vas­taa suun­nilleen omaani ja joil­la on ymmär­rystä markki­na­t­aloud­es­ta. Nämä nimet ovat kaik­ki sellaisia.

En ota listalle nyky­isiä val­tu­utet­tu­ja, kos­ka hei­dät tun­netaan muutenkin. Suur­ta osaa ehdokkaista en tunne lainkaan, joten listal­tani on voin­ut jäädä pois sille ehdot­tomasti kuu­lu­via. Vihreil­lä on varsin kova lista niin, että voisin suositel­la vil­pit­tömästi kym­meniä. Olisin voin­ut tehdä paljon pidem­män lis­tan, mut­ta lyhyt on tehokkaampi. Jat­ka lukemista “Suositeltavia vihre­itä ehdokkaita”

Kuinka rakennetaan vihreä kaupunki (kirja-arvostelu)

Moni on sanonut, etteivät kun­nal­lis­vaalit ole niin tärkeitä, kos­ka val­tu­us­tot eivät päätä juuri mis­tään. Kun sote on alue­val­tu­us­toil­la, kun­nal­lis­vaalit ovat lähin­nä koulu­vaalit. Näin voi olla muut­to­tap­pioalueil­la, mut­ta pääkaupunkiseudul­la ja suuris­sa kaupungeis­sa kun­nal­lis­vaalit ovat ennen kaikkea kaupunkisu­un­nit­telu­vaalit. Tähän on kak­si syytä.

Koulu on tietysti tärkeä, mut­ta koulu­jen osalta kun­nat lähin­nä toteut­ta­vat val­tio­val­lan päätök­siä. Kaupunkisu­un­nit­telus­sa on val­ta­van paljon enem­män harkintavaltaa.

Lisäk­si kaupunkisu­un­nit­telus­sa tehtävät päätök­set vaikut­ta­vat paljon kauem­min. Sain aikanaan perus­palve­lu­min­is­ter­inä omas­ta mielestäni aikaan todel­la paljon, mut­ta ei niistä päätök­sistä ole jäl­jel­lä enää juuri mitään. Olen ollut pitkään myös kaupunkisu­un­nit­telus­ta vas­taavis­sa lau­takun­nista. Kaupungilla kävel­lessäni voin osoitel­la, että tuon sain aikaan ja tuonkin. Raken­nuk­set kestävät noin sata vuot­ta, mut­ta yhdyskun­tarakenne sato­ja vuosia – riip­puen tietysti vähän siitä, kuin­ka nopeasti meren­pin­ta nousee.

Hyvä kaupunkisu­un­nit­telu ratkaisee myös Suomen taloudel­lisen tule­vaisu­u­den, sil­lä nyky­isin taloudelli­nen kasvu tapah­tuu kokon­aan suuris­sa kaupungeis­sa. Muual­lakin tapah­tuu, mut­ta se muu menee valitet­tavasti paljolti otsikon Euroopan Kon­go alle.

Otso Kivekäs on kir­joit­tanut per­hanan hyvän vaa­likir­jan. Rohke­nen kut­sua sitä vaa­likir­jak­si, kos­ka vaalei­hin on nyt on alle kak­si viikkoa. Toise­na ajanko­htana julka­istu­na se olisi jotain aivan muu­ta kuin vaa­likir­ja. Jat­ka lukemista “Kuin­ka raken­netaan vihreä kaupun­ki (kir­ja-arvostelu)”

Kulttuuri on elinkeinopolitiikan ytimessä

Helsin­gin kaupung­in­val­tu­us­to kävi pitkän keskustelun vihrei­den ryh­mäaloit­teesta kult­tuuriken­tän työ­paikko­jen ja kult­tuurielämys­ten tur­vaamis­es­ta. Käytin keskustelus­sa lyhyen puheen­vuoron minäkin.

Helsingille kysymys kult­tuurista on myös kovaa elinkei­nop­o­li­ti­ikkaa. En tarkoi­ta täl­lä vain  sitä, että kult­tuuri sinän­sä luo kaupunki­in työ­paikko­ja, vaan sitä, että hyvä kult­tuu­ri­tar­jon­ta tukee muiden elinkeino­jen men­estys­tä. Se tekee kaupungista mie­lenki­in­toisem­man ja muo­dostaa syyn tul­la Helsinki­in töi­hin ja perus­ta­maan yrityksiä.

Noin kymme­nen vuot­ta sit­ten The Econ­o­mistis­sa oli artikke­li, jos­sa oli selvitet­ty euroop­palais­ten kaupunkien men­estys­tä pitkäl­lä aika­jän­teel­lä. Kaupun­git, jot­ka oli­vat aikanaan panos­ta­neet kult­tuuri­in, oli­vat sen jäl­keen kas­va­neet ja kukois­ta­neet paljon parem­min ver­rat­tuna saman­laisi­in kaupunkei­hin, jois­sa kult­tuurielämä oli ollut köyhää.

Nyt kun val­tio­val­ta ajaa kult­tuuria alas Suomes­sa, kaupunkien yleen­sä ja Helsin­gin eri­tyis­es­ti on otet­ta­va vas­tuu kult­tuurin edis­tämis­es­tä. Näin­hän me olemme hie­man tehneetkin.

Tähän liit­tyy kuitenkin ongel­ma. Jos Helsin­ki lisää panos­tus­ta kult­tuuri­in, on riskinä, että käy kuten kävi sote-rahoituk­ses­sa. Val­tio rankaisee kaupun­gin kult­tuurille suun­taa­mas­ta rahoituk­ses­ta vähen­tämäl­lä vas­taavasti omaa rahoitustaan.

On suuri ongel­ma tälle maalle, etteivät kun­nat voi luot­taa val­tioon, vaan joutu­vat aina pelkäämään, että jos ne panos­ta­vat itse johonkin, val­tio vähen­tää vas­taavasti omaa panostustaan.