Kaupunkisuunnittelu

Kaupunkiympäristölautakunta 26.5.2020

Esiselvitys kansallisesta kaupunkipuistosta Virasto esittää, että kansallista kaupunkipuistoa ei perustettaisi, vaan samaan päämäärään pyrittäisiin kaupungin omalla kaupunkipuistolla. Tuomas Rantanen (vihr) on laatinut vastaesityksen, jonka mukaan toteutetaan molemmat. Kaupungin oma kaupunkipuisto laajemmalla aluejakaumalla ja kansallinen kaupunkipuisto selvästi suppeampana. Tästä on tullut elämää suurempi kysymys. Minä en näe tässä sellaisia mörköjä kuin kaupungin virkamiehet enkä sellaista suojaa luontoarvoille kuin kansallista kaupunkipuistoa puuhaavat. Jos katsotaan lakia, kansallinen kaupunkipuisto ei ole kovin vaativa…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 19.5.2020

Esitys kansallisesta kaupunkipuistosta Hankala juttu. Toki olisi hyvä luoda jokin varmennus viheralueiden säilymiselle, mutta jotenkin ei kaipaisi valtion veto-oikeutta Helsingin kaavoitukseen. Virkamiehet esittävät Helsingin kaupunkipuistoa, jossa päätösvalta pysyisi omissa käsissä, mutta jossa silloin luotoarvojen nujertamisesta puuttuu yksi lukko. Ratkaisua etsitään siitä, että perustetaan kansallinen kaupunkipuisto, mutta rajataan se ilmiselviin viheralueisiin, kuten keskuspuistoon. Pitäjänmäen asemanseudun asemakaavan muutos Tähän pitäisi tehdä aseman ympärille rakentuva keskus, mutta nyt siihen ollaan kaavoittamassa lähiökorttelia,…

Jatka lukemista

_

Espanjan vasta-ainetestien tulos on todella huono asia

En tiedä, ymmärtävätkö kaikki, kuinka huono uutinen oli Espanjan SARS-CoV-2 -viruksen vasta-ainetestin tulos. Sen mukaan espanjalaisista taudin oli sairastanut vasta 5 prosenttia. Luku on vain vähän yli kahdeksan kertaa suurempi kun todettujen tartuntojen määrä. ”Vain”, koska on oletettu, että lieväoireisia tai muuten vain testaamattomia on 15 – 30 kertaa niin paljon kuin varmennettuja tapauksia.  Madridissakin positiivisia vasta-ainetestituloksia oli vain 11,3 %. Miksi tämä tieto on niin surullinen? Se osoittaa,…

Jatka lukemista

_

Covid 19: näen yhä vain huonoja vaihtoehtoja

Olemme viikko viikolta viisaampia koronasta. Minun näkemykseni ei ole muuttunut kuukaudessa yhtään optimistisemmaksi. Meillä on yhä vain huonoja ja vielä huonompia vaihtoehtoja. Kuukausi sitten en uskonut, että tauti on ylipäänsä mahdollista painaa säästöliekille. Nykyiset rajoitustoimet ja ihmisten muuttuminen pelokkaammiksi on ollut paljon tehokkaampaa kuin luulin. Nyt on mahdollista pityää virus säästöliekillä siihen saakka, että rokote on saatavilla, mutta se ei tule olemaan helppoa eikä se tapahdu nopeasti. Tähän liittyy…

Jatka lukemista

sote, _

Laatupainotettujen elinvuosien arvo

Jos olet sitä mieltä, että eettiset valinnat kuuluvat tunne-elämän piiriin eikä niitä siksi pidä puntaroida logiikan sääntöjen tai matematiikan keinoin, sinun ei kannata pahoittaa mieltäsi lukemalla pidemmälle. Helsingin sanomissa oli tänään pitkä artikkeli siitä, että Paul Lillrankin mukaan torjumme Cov-19 -kuolemia aivan suhteettomilla taloudellisilla uhrauksilla. Tästä samasta asiasta minäkin olen kirjoittanut (Koronapolitiikan kustannustehokkuus). Lillrank käyttää samaa esimerkkiä kuin minäkin siitä, että emme muualla yhteiskunnassa torju kuolemia hinnalla millä hyvänsä.…

Jatka lukemista

_

Cov-19-taudin ja influenssan tappavuus

Vuonna 2018 Eurooppaa koetteli influenssa-aalto, joka tappoi arviolta 200 000 eurooppalaista. Tarkkaa lukua ei tiedä kuin Paul Lilrank, jonka mukaan se oli 152 000. Noin tarkassa luvussa ovat ilmeisesti mukana vain varmennetut tapaukset, mikä sulkee pois vanhainkodeissa ”vanhuuteen” kuolleet. Samalla tavalla varmennettuja koronakuolemia on Euroopassa 147 000 mutta todellisuudessa myös noin 200 000. Tasoissa siis ollaan, mutta Cov-19 menee kyllä heittämällä ohi. Se on siis tappavampi. Mutta katsotaanpa näitä…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu, Pyöräily, _

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 5.5.2020

Pitkästä aikaa osallistun muilta kiireiltä lautakunnan kokoukseen. Pyöräliikenteen kehittämisohjelma Ihan hyvä paperi, jossa niukkuuden oloissa tehdään pyöräilyn hyväksi mitä voidaan. Perin hitaasti rakennetaan pyöräilyn pääverkkoa. Tähänastisella vauhdilla se ei valmistuisi tämän vuosisadan aikana, mutta nyt pannaan vähän vauhtia. Atte Harjanteen aloite viherkertoimen käytöstä viihtyvyyden, sopeutumisen ja luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi Atte puuttuu valtuutettuna olennaisiin ja pitkävaikutteisiin asioihin. Vastaus on ympäripyöreän myönteinen. Idea on, että missä viherkerroin ei johda järkevään lopputulokseen,…

Jatka lukemista

_

Hallitushan teki ihan fiksuja päätöksiä

Hallituksen politiikka koronassa on ihan hyvä. Tällä blogilla ja twittertililläni olen esittänyt Ulkonaliikkumiskieltoa ei pidä tehdä, koska liikkumattomuus tappaa varmasti. Toteutui toisin kuin useimmissa muissa rajoitusten tielle lähteneissä maissa. Vierailut vanhainkoteihin pitää kieltää, niin epäinhimillistä kuin tämä onkin. Toteutunut[1] Peruskoulut pitää avata Vapun jälkeen. Toteutuu, mutta vasta 14.5. Korkeakoulujen tulisi voida järjestää pääsykokeet. Ilmeisesti ei toteudu. Ruokaravintolat voisivat avata ovensa, jos ravintolassa on pöytiin tarjoilu, ehkä vähän harvennetuilla pöytäjärjestelyillä.…

Jatka lukemista

_

Covid–19:n outo käyttäytyminen

Kun jokin asia kehittyy eri tavalla kuin sen mallin mukaan pitäisi kehittyä, on se osoitus siitä, että on jotain, jota me emme tiedä. Cov-19 epidemiassa on kaksi asiaa, jotka minusta vaatisivat selitystä. Leviäminen ryppäinä Epidemiaa alettiin torjua mielessä samanlainen leviämismalli kuin on influenssalla. Siksi sitä torjutaan niin kuin torjuttaisiin influenssaa. Tämä onkin ollut tehokasta. Kausi-influenssa on nujerrettu täydellisesti niin, että influenssakuolemat ovat ilmeisesti vähentyneet Suomessa enemmän kuin korona-kuolemia on…

Jatka lukemista

_

Miten Jacques Monod opetti minut ymmärtämään immuunipuolustusta

Moni on kysynyt, miksi kahdelle samanikäiselle ja yhtä terveelle cov-19 on toiselle lievä ja toiselle vaikea. Minusta siinä ei ole mitään ihmeellistä. Kyse on sattumasta. Luin aikanaan lääketieteen Nobel-palkinnon saaneet ranskalaisen mikrobiologi Jacques Monod’n todella vaikuttavan teoksen Sattuma ja välttämättömyys. Kirja on ilmestynyt ranskaksi vuonna 1970 ja suomeksi Anto Leikolan kääntämänä vuonna 1973. Vasta-aineiden tuotannosta siinä sanotaan näin:  Pitkään oletettiin, että vasta-aineen spesifiseen liintyntärakenteeseen tarvittavan informaation lähde on antigeeni…

Jatka lukemista