Miksi puu on uusiutuvaa ja turve ei?

Lyhyesti: turve las­ke­taan uusi­u­tu­mat­tomak­si, kos­ka sen polt­to lisää hiilid­iok­sidia ilmake­hässä pysyvästi kun taas puun polt­to vain alle sadak­si vuodeksi

Sekä puun että turpeen polt­to tuot­ta­vat piipun päästä mitat­tuna enem­män hiilid­iok­sidipäästöjä ener­giayk­sikköä kohden kuin kivi­hi­ilen polt­to. Puu las­ke­taan uusi­u­tu­vak­si ener­giak­si ja turvet­ta ei, vaik­ka suot sito­vat hiiltä enem­män kuin sitä polte­taan. (Tämäkään väite ei ole kiis­ta­ton. Siitä lopuksi.)

Selvitetään turpeen osalta, mitä ilmake­hässä ole­valle hiilid­iok­sidille tapah­tuu, kun turvesuo joko polte­taan (A) tai jätetään polt­ta­mat­ta (B).

Olete­taan, että suon polt­to tuot­taa hiilid­iok­sidipäästön X samanaikaises­ti kun muut Suomen suot sito­vat samanaikaises­ti hiilid­iok­sidia määrän Y.

Vai­h­toe­hdos­sa A hiilen määrä ilmake­hässä on laskenut määräl­lä Y‑X, joka luku voi siis olla negati­ivi­nen, mut­ta turvevä­ki väit­tää sen ole­van positiivinen.

Vai­h­toe­hdos­sa B hiilen määrä on laskenut määräl­lä X, sil­lä muiden soiden sit­o­man hiilen määrä ei riipu mitenkään siitä, polte­taanko kyseinen suo vai ei.  On huo­mat­ta­va, että kyseinen suo olisi jatkanut hiilen sidon­taa häir­iöt­tä, jos sitä ei olisi poltet­tu, sil­lä turpeen määrälle suos­sa ei ole sel­l­aista ylära­jaa, että se olisi vas­tas­sa vielä tuhan­si­in vuosiin.

Niin­pä vai­h­toe­hdos­sa A hiilen määrä ilmake­hässä kas­vaa käytän­nössä pysyvästi määräl­lä Y, mikä on vähän enem­män kuin jos turpeen sijas­ta olisi poltet­tu kivi­hi­iltä, kos­ka turpeen poltos­ta aiheutu­vat hiilid­iok­sidipäästöt ovat suurem­pia kuin kivi­hi­ilen. Jos siis halu­amme, ettei ilmas­ton­muu­tos mei­dän toimiemme joh­dos­ta etene, emme pol­ta turvet­ta. Jat­ka lukemista “Mik­si puu on uusi­u­tu­vaa ja turve ei?”

Sähkön säännöstely, hyppivät hinnat vai valtiollistaminen

Aal­to-yliopis­ton talousti­eteen­laitok­sen Mat­ti Lis­ki ja Iivo Vehviläi­nen esit­tävät, että on kulut­ta­jien etu sään­nöstel­lä sähköä mielu­um­min kuin antaa sen hin­nan nous­ta pilviin.

Perus­teena tässä on, että kun sähköstä tulee vähänkin pulaa, sen hin­ta nousee tolkut­tomasti, kos­ka sähkön hin­ta­jous­to on pieni eli kulu­tus reagoi hin­taan heikosti. Kun sähkö katkaistaan pieneltä joukol­ta kokon­aan, mut­ta saa­vat sähkön­sä huo­mat­tavasti halvemmalla.

Sähkön hin­ta­jous­to paljon alle yhden. Se tarkoit­taa, että kun sähkön tuotan­to ale­nee vähän, hin­ta nousee niin paljon, että jäl­jelle jäävästä sähköstä mak­se­taan yhteen las­ket­tuna paljon enemmän.

Huo­mat­takoon, että tässä on por­saan­reikä keinotekois­es­ti tuote­tulle sähköpu­lalle. Keinotekoinen tuotan­non rajoit­ta­mi­nen hin­nan nos­tamisek­si on kuitenkin kiel­let­tyä ja siitä jää aika hel­posti kiin­ni. Jat­ka lukemista “Sähkön sään­nöste­ly, hyp­pivät hin­nat vai valtiollistaminen”

Turvallinen hintajoustoon kannusta sähkösopimus

Tule­vana tal­ve­na pelätään sähkön hin­nan nou­se­van ajoit­tain pil­vi­in ja onpa pelotel­tu jopa sähkön sään­nöste­lyl­lä, siis ajoit­taisil­la sähkökatkoilla.

Sähkökatkot ovat vihon­vi­imeisiä, kos­ka ne kohdis­tu­vat myös vähäiseen, mut­ta käyt­täjälleen hyvinkin tarpeel­liseen kulu­tuk­seen. Se, ettei voi lada­ta hyy­tynyt­tä puhe­lin­taan, ei sähköverkkoa pelas­ta, mut­ta voi olla hyvinkin kiusalli­nen asia. Tietokone vie ehkä sata wat­tia, mut­ta moni ei voi tehdä työtä ilman sitä.

Kiusal­lis­in­ta olisi jäädä parik­si tun­niksi hissi­in. Ennakko­varoi­tus sähkökatkok­sista ei ikinä tavoita kaikkia. Huoltomies voi tietysti käy­dä sulke­mas­sa hissin, mut­ta korke­as­sa talos­sa asu­van huono­jalkaisen van­huk­sen se sul­kee kotiinsa.

Markki­noiden pitäisi toimia niin, että kun sähkön hin­ta nousee, kulu­tus­ta vähen­netään turhim­mas­ta päästä. Teol­lisu­u­den osalta tämä toimii, mut­ta koti­talouk­sien osalta ei Suomes­sa. Kun on ostet­tu kiin­teähin­taista sähköä, ei ole moti­vaa­tio­ta säästää sähköä oli se markki­noil­la kuin­ka kallista hyvän­sä. Muis­sa Pohjo­is­mais­sa pörssisähkön on paljon yleisem­mässä käytössä. Sik­si ne pär­jäävät parem­min. Jat­ka lukemista “Tur­valli­nen hin­ta­jous­toon kan­nus­ta sähkösopimus”

Keinoliha tulee, onko maatalous valmis?

Biore­ak­tor­eis­sa valmis­tet­ta­va keino­li­ha tulee vuoren var­masti. Jo nyt on yri­tyk­siä, aiko­vat tuot­taa soluvil­jelmis­sä lihaa ilman eläim­iä, munan­valkuaista ilman kano­ja ja maitoa ilman lehmiä. Teknolo­gia on vielä kehi­tys­vai­heessa, mut­ta kun se alkaa toimia, sitä on help­po monistaa rajat­tomasti. Näin tapah­tuu läh­es varmasti.

Sin­ga­pores­sa hyväksyt­ti­in pari vuot­ta sit­ten biore­ak­tor­eis­sa valmis­tet­tu­jen kananuget­tien myyn­ti kulut­ta­jille. Jatkoa seu­raa. Jat­ka lukemista “Keino­li­ha tulee, onko maat­alous valmis?”

Suomi-areena: elämysten uudet näyttämöt

Raati­huoneen torin lava 14.7.16:00

Tämä keskustelu oli oikeas­t­aan ain­oa, jos­ta sain jotain uut­ta tietoa. Muuten asi­at oli­vat tut­tu­ja, mut­ta tietysti uudet  näkökul­mat tut­tui­hin asioi­hin ovat taval­laan uut­ta tietoa nekin.

Mieleen jäi eri­tyis­es­ti Oop­per­an taiteel­lisen johta­jan Lil­li Paasikiv­en puheenvuoro.

Inter­net 3.0 avaa esit­tävälle taiteelle aivan uuden­laisia mah­dol­lisuuk­sia tar­jo­ta elämyk­siä kotei­himme. Kolmi­u­lot­teiset kuvat (edel­lyt­tää vir­tu­aalilase­ja) ja aivan val­tavasti parem­pi äänen laatu ovat seu­raus­ta parem­mas­ta tiedon siir­rosta. Kryp­to­val­u­u­tat ja lohko ketjut avaa­vat uuden­laisia liike­toim­inta­malle­ja. Jat­ka lukemista “Suo­mi-areena: elämys­ten uudet näyttämöt”

Suomi-areena: Pelastaako taide maailman?

Raati­huoneen­puis­ton lava 14.7. klo 15

Keskustelu kul­ki ajoit­tain lin­jal­la Jarkko Tont­ti vas­taan muut, eli Rosa Mer­iläi­nen, Jari Perk­iömä­ki, Maria Sil­ven­noinen ja Karin Taipale.

Tont­ti toisti mon­een ker­taan, että taidet­ta ei pidä alis­taa yhteiskun­nal­lisille tavoit­teille ja muut sanoi­vat, että taiteen on kan­net­ta­va vastuunsa.

Ton­tille on tul­lut trau­ma siitä, kuin­ka taide halut­ti­in alis­taa sosial­is­tisel­la val­lanku­mouk­selle 1970-luvun alus­sa. Näin tapah­tui, ja se oli masen­tavaa aikaa.

Eri­tyis­es­ti muis­tan laulun

“Ei syn­ny rakkaut­ta, ilman oikeutta;
ei oikeut­ta ilman taistelua;
ei tais­telua, ilman yhteistä rintamaa.”

Rakkaus siis vaatii, että ihmiset ryh­mit­tyvät toisi­aan vihaaviksi ryh­mit­tymik­si. Fan­tastista! Jat­ka lukemista “Suo­mi-areena: Pelas­taako taide maailman?”

Suomi-Areena lääketutkimus

Jatkan Suo­mi-Areenan keskustelu­jen kommentointia

Voisiko Suo­mi olla vahvem­pi rokot­tei­den ja lääkkei­den tutkimusmaa?

Ranta­la­va 13.7. klo 15

Hyviä uutisia on, että Suomes­sa on erit­täin hyvät rek­ister­it, jol­loin väestö­ta­son tutkimuk­sia on help­po tehdä. Se antaa hyvät edel­ly­tyk­set havai­ta esimerkik­si lääkkei­den hait­tavaiku­tuk­sia tai oikaista maail­mal­la nous­sei­ta virheel­lisiä kohu-uutisia väite­ty­istä haittavaikutuksista.

Hyviä uutisia on myös, että suo­ma­laiset ovat hyvin tutkimus­myön­teistä kansaa, mikä näkyy siinä, että suuri osa kansas­ta sal­lii tai sal­lisi ter­veysti­eto­jen­sa käytön tutkimuk­seen. Jat­ka lukemista “Suo­mi-Areena lääketutkimus”

Terveydenhuollon hyvät ja huonot uutiset

Täl­lä ker­taa olin Suo­mi-Areenas­sa lähin­nä kuun­teli­jana. Se on yllät­tävän vaikeaa, kun on tot­tunut ole­maan lähin­nä keskusteli­jana. Ajat­telin muu­ta­man postauk­sen voimin sanoa, mitä olisin sanonut, jos olisin ollut keskustelemassa.

Aloi­tan kuitenkin keskustelus­ta, jos­sa olin mukana, joskaan en kaikissa sen osioissa.

Terveydenhuollon hyvät ja huonot uutiset

Lääkärili­iton ja Pih­la­jalin­nan jär­jestämä keskustelu MTV3-laval­la, kuuli­joina täysi tori.

Lääkärei­den työ­panos surkeasti allokoitu

Suomen ter­vey­den­huolto on kehnos­sa kun­nos­sa, jos hyväl­lä kun­nol­la tarkoite­taan voimavaro­jen tarkoituk­sen­mukaista käyt­töä. Jat­ka lukemista “Ter­vey­den­huol­lon hyvät ja huonot uutiset”

Covid-19 tulee taas

Covid-19 tapauk­set ovat olleet ympäri Euroop­paa selvässä kasvus­sa viime viikkoina. Ohes­sa on kuva viral­lis­es­ti rek­isteröi­tyneistä tar­tun­noista viikon aikana maanan­taista maanan­tai­hin suh­teutet­tuna maan asukaslukuun.

Pieni varoi­tus tilas­to­jen luotet­tavu­ud­es­ta. Määrät ovat kaikissa mais­sa vah­vasti alakant­ti­in, kos­ka kotitestien tulok­sia ei kir­ja­ta mihinkään – tosin tässäkin saat­taa olla vai­htelua maid­en välil­lä. Suomen luvut ainakin ovat merkit­tävästi alakant­ti­in juuri tästä syystä.

Voidaan kuitenkin olet­taa, että kunkin maan luvut ovat ver­tailukelpoisia muu­ta­ma kuukausi aiem­pi­in lukui­hin näh­den eli että harha on jok­seenkin vakio. Sen sijaan maid­en väliset ver­tailut ovat ongel­mallisia. Ensin ajat­telinkin julk­ista luvut indek­seinä, mut­ta siinä olisi tul­lut ongel­mak­si indek­si perusa­janko­hdan val­in­ta, sil­lä tar­tun­nois­sa käänne ylöspäin ajoit­tui eri mais­sa eri ajanko­hti­in. Jat­ka lukemista “Covid-19 tulee taas”

Po-joen kuivuminen on tiedetty pitkään

Uuti­sis­sa on ker­rot­tu täl­lä viikol­la Ital­ian Po-joen laak­son kuiv­u­ud­es­ta. Tässä ei ole kyl­lä mitään uutista. On tiedet­ty pitkään, että alue tulee kuiv­u­maan ilmas­ton muuttues­sa ennen kaikkea Alp­pi­en jäätiköi­den sulamisen seu­rauk­se­na, kos­ka lumi sulaa Alpeil­la heti kevääl­lä eikä ruo­ki Po-jokea syksyyn saak­ka. Osoituk­se­na siitä, että tämä on tiedet­ty pitkään lai­tan tähän katkel­man kir­jas­tani Fil­lar­il­la Niz­za­an. Näin mietin Pohjois-Ital­ian maat­alouden tule­vaisu­ut­ta vuon­na 2007 matkalla Nizzaan: 

“Ennen matkalle lähtöä luin, että Pohjois-Ital­i­aa koet­telee vaka­va kuiv­u­us. Ital­ian hal­li­tus on ryhtynyt määräti­etoisi­in toimi­in veden säästämisek­si koti­talouk­sis­sa. Uima-altaat on määrät­ty pidet­täviksi tyhjinä. Tämä on kyl­lä silkkaa näen­näis­toim­intaa, jon­ka tarkoituk­se­na on vain osoit­taa hal­li­tuk­sen jämäkkyyt­tä vesip­u­lan edessä. Alueen vedestä 90 % menee maat­aloudelle lop­ut melkein kokon­aan teol­lisu­udelle. Tähän näh­den koti­talouk­sien vedenkäyt­tö on mitätön­tä. Uima-altaiden vedestä hai­h­tuu ilmaan vain mitätön osa. Lop­pu päät­tyy takaisin jokeen. Olen­naista olisi tietysti pitää huoli siitä, että maat­alous käyt­tää vet­tä järkiperäis­es­ti. Jat­ka lukemista “Po-joen kuiv­u­mi­nen on tiedet­ty pitkään”