Kaupunkisuunnittelu

Keskustavisio (2) Millaiset työpaikat kuuluvat keskustaan?

Helsingin keskusta on hyvä paikka työpaikoille kahdesta eri syystä Keskusta – tarkemmin sanoen osa siitä – on seudun parhaiten joukkoliikenteellä saavutettavissa oleva paikka. Joskus HSL:n sivuilla oli matka-aikakartta, josta saattoi laskea matka-ajan eri puolilta seutua annettuun pisteeseen. Valitettavasti en tätä erinomaista työkalua sieltä enää löytänyt. Yritykset hyötyvät kasautumiseduista. Tiedetään, että yritysten tuottavuus nousee, kun saman alan yrityksiä toimii lähellä toisiaan. Virkamiehet toistavat mielellään, että seudun tuottavimmat työpaikat ovat Helsingin…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu

Helsingin keskustavisio

Kaupunkiympäristölautakunnan listalla on Helsingin keskustavisio. Miten keskustaa tulevaisuudessa kehitetään. Valtavan tärkeä asia. Minun on vaikea lukea visiotekstejä. Vanha hyvä viisaus on, että jos jostain kannanotosta ei voi olla erimieltä, koko kannanotto on turha. Jos tätä noudatettaisiin, ja itsestään selvä liirumlaarum poistettaisiin, 43-sivuinen visiopaperi ohentuisi merkittävästi. Visiossa tavoitteena on jatkossakin säilyttää Helsingin keskusta Suomen toiminnallisesti monipuolisena pääkeskuksena. Joskus 15 vuotta sitten en pitänyt mitenkään itsestäänselvyytenä, että Helsingin keskusta säilyttää asemaansa…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 22.9.2020

Pöydältä: Kontulan, Mellunmäen ja Vesalan kerrostaloalueiden täydennysrakentaminen Näille alueille tarvittaisiin vähän gentrifikaatiota. Hyvin tärkeä asia. Savonkadun alueen varaaminen NCC:lle Selostettu aiemmin. Kaupunki laajenee. AM-ohjelma Tästä olen tehnyt useamman postauksen Talousarvio ja taloussuunnitelmaesitys Tässä pitäisi taata, että asuntotuotantoa palvelevat investoinnit ovat riittävällä tasolla. Ne eivät ole menoja, koska tontin luovutuksesta saadaan rahat takaisin. Kalasataman ja Pasilan välistä ratikkaa ei saisi viivästää ja Kruunuratikan aikataulu on turvattava. UUDET ASIAT Radiokatu 15…

Jatka lukemista

_

Toinen aalto

Piirtelin taas vähän kuvia Covid-19 taudin etenemisestä. Toinen aalto saavutti pohjoismaat elokuun alun vaiheilla, joten aikasarjani ovat siltä ajalta. Ensin Suomi. Seuraavassa ovat tartuntojen määrät liukuvana seitsemän päivän summana miljoonaa asukasta kohden, jotta voin verrata eri Pohjoismaita keskenään. Ylöspäin mennään ja vähän vauhti näyttää kiihtyvän. Piirretään sama pahaenteisesti logaritmiasteikolle. Kuvassa on katkoviivalla trendi. Vähän siinä on heiluntaa trendin ympärillä, mutta aika hyvin tämä logaritminen trendi selittää käyrää, R2 =…

Jatka lukemista

_

Segregaatio on viheliäinen ongelma

Helsinki käyttää huomattavan paljon rahaa sosiaaliseen sekoittamiseen, lähinnä siihen, että hyväosaisten asuinalueilla on asuntoja myös vähävaraisille. Tämä ei näy menona kaupungin budjetissa, vaan tulojen pienemisenä puutteena tulopuolella. Ekonomisti ajattelee yksilöä, sosiologi yhteisöä Ekonomisteista monet pitävät tätä rahan haaskauksena, kun taas sosiologit erittäin kannatettavana asiana. Kolmannen ryhmän muodostavat ne, joiden kyky tulkita tilastoja on vajavainen. Ajatellaan, että yksilöiden väliset tuloerot olisivat jotenkin pienentyneet, jos alueiden väliset tuloerot pienenevät. Aloitetaan ekonomistien…

Jatka lukemista

_

Mitä teksin ARA-asunnoille

Moni haikailee kohtuuhintaisten asuntojen puolesta ja kaipaa Helsinkiin vuokrasäännöstelyä. ”Silloin minäkin pääsisin asumaan halvemmalla”. Ei pääsisi, vaan pääsisi jonoon. Tukholmassa jono on yli kymmenen vuotta. Jonon ohi pääsee vain pimeille markkinoille. Onneksi pääsee, koska kaupunki ei voisi toimia, jos asumaan pääsee vasta seuraavalla vuosikymmenellä. On siis hyväksyttävä, että kun asuntoja on vähän, ne ovat kalliita. Sitä sen sijaan ei pidä hyväksyä, että tästä syntyvät rahavirrat menevät aivan vääriin taskuihin…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu

Mitä tehdä Hitas-järjestelmälle?

Heti aluksi haluan sanoa, että minusta asuntopolitiikkaa ei pidä antaa markkinavoimille niin, että ihmiset asettuisivat asumaan kukin oman tuloluokkansa alueille. Missä näin on tehty, on lopputuloksena ollut kaupunginosia, jonne poliisi ei uskalla enää mennä, ja yhteiskuntaluokkien välistä kasvavaa vihaa ja menetettyjä nuoria. Helsingin asuntomarkkinoilla on tehtävä tilaa eri tuloluokille ja eri ikäisille ja myös lapsiperheille, jotka markkinavoimat työntäisivät muuten asumaan jonnekin kaupungin ulkopuolelle. Nyt meillä ovat vastakkain ne, jotka…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu, _

Helsingin on kiihdytettävä asuntotuotantoa

Helsingissä käsitellään maankäytön ja asumisen ohjelmaa. Se on äärimmäisen merkittävä paperi, joka säteilee vähän kaikkeen, mitä Helsingissä tapahtuu. Olen esitykseen pettynyt. Pitkään on puhuttu siitä, että asuntopoliittista välineistöämme pitäisi modernisoida ja että erityisesti Hitas-tuotannon tilalle pitäisi kehittää paremmin toimiva välimuodon ratkaisu. Kaiken tämämn piti tapahtua AM-ohjelman käsittelyssä, mutta ei siitä ole esityksessä jälkeäkään. Tässä kirjoituksessa keskityn vain asuntotuotannon määrään. Tähän välineistöön paneudun seuraavassa kirjoituksessa, milloin sen nyt vaan ehdin…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu, liikennepolitiikka, _

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 15.9.2020

Mikko Särelä menee lautakuntaan, minä keskityn Verden lanseeraamiseen, joten kommentoin listaa kursorisesti. Viime tiistain kokouksessa asiat pantiin pöydälle tai hyväksyttiin sellaisenaan. Etelä-Sataman alueen varaamisesta laatu- ja konseptikilpailua varten. Vasemmistoliitto olisi halunnut, että ennen kokonaisuuden kilpailutusta pitäisi järjestää arkkitehtikilpailu design-museosta eikä toisin päin. En voinut kannattaa esitystä. Miten järjestää arkkitehtikilpailu rakennuksesta, josta ei tiedetä, mihin se tulee? Länsi-Helsingin raitioteiden yleissuunnitelma Kokoomus pyysi pöydälle, koska on tullut uusia yhteydenottoja asiasta. En…

Jatka lukemista

_

Kertakustannustuotteiden niputtaminen

Kertakustanustuote on oma termini, koska vakiintunutta termiä ei ole. Tarkoitan silä hyödykedttä, jonka tuotantokustannukset ovaty lähes täysin kiinteitä siitä riippumatta, kuinka moni niitä käyttää.Tyypillisesti jokseenkin kaikki bitteinä jaettavat tuotteet ovat tällaisia.  Hyvinvointitaloustieteen mukaan niiden hinnan pitäisi olla nolla, koska marginaalikustannuskin on nolla, mutta silloin niitä ei olisi olemassa (paitsi eräin poiikkeuksin). Kun osa kysynnästä rajataan hinnalla ulos, syntyy hyvinvointitappiota. Seuraava teksti on ote tekeillä olevasta kirjastani. Kertakustannushyödykkeiden myyminen nippuina…

Jatka lukemista