Silmi­i­ni osui väite, että HSL:ssä on arvioitu, että kan­takaupungis­sa asu­vien on pakko käyt­tää joukkoli­iken­net­tä, joten heiltä voi laskut­taa melkein mitä tahansa.

En tiedä, onko väite tot­ta, mut­ta vähän niin HSL käyttäytyy.

Arvelin aiem­min, ettei ker­tal­ip­pu­jen hin­noil­la ole väliä, kos­ka kaikkien kan­nat­taa ostaa näyt­tölip­pu, siis aikaa. Vaik­ka sekin on liiken­nöin­tikus­tan­nuk­si­in näh­den aika kallis, palve­lu­ta­so on toisaal­ta niin hyvä, ettei se ole kohtu­u­ton­ta. Olin väärässä.

Nyt olen huo­man­nut, että kan­takaupungis­sa asu­vat eivät käytä pääsään­töis­es­ti näyt­tölip­pu­ja vaan mak­sa­vat ker­ta- ja sar­jalipuil­la. Näitä lip­putyyppe­jä ei sub­ven­toi­da lainkaan, vaan ne vas­taa­vat keskimäärin aiheut­tami­aan kustannuksia.

Kan­takaupun­gin sisäiset matkat ovat kuitenkin räikeästi yli­hin­noitel­tu­ja. Yksi nousu ratikkaan – oli mat­ka minkä pitu­inen hyvän­sä – mak­saa keskimäärin 1,2 euroa, mut­ta siitä velote­taan ker­tal­ip­ul­la 3,30 ja 10 matkan sar­jalip­ul­la 2,97. Lyhy­il­lä ratikka­matkoil­la HSL:n tar­if­fi ylit­tää kus­tan­nuk­set ainakin kolminker­tais­es­ti. Eikö tämä ole määräävän markki­na-ase­man väärinkäyt­töä? Jat­ka lukemista “”

Mitä ajattelen HIFK:in Areenasta?

Urheiluhankkei­den rahoituk­ses­sa on aina jotain salakäh­mäistä. Pojat sopi­vat siitä keskenään eivätkä avaa asian laitaa julkisuudessa.

Tässä suh­teessa val­tion päätös avus­taa HIFK:n jäähal­lia Helsingis­sä ei ole mitenkään kum­malli­nen. Täl­laista se on ollut aina.

Kaik­ki asi­aan liit­tyvä salat­ti­in ruti­ini­no­mais­es­ti eikä valmis­telu muutenkaan men­nyt ihan kir­jan mukaan. Paljon pienem­mäl­lä hälyl­lä olisi päästy, jos asia olisi maan tavas­ta poiketen valmis­tel­tu avoimesti. Jäl­jelle olisi kuitenkin jäänyt kiusalli­nen kysymys siitä, miten tähän nyt riit­tää rahaa, kun kult­tuurin rahoi­tus­ta on “ollut pakko kar­sia” muuten koval­la kädellä.

HIFKin halli piti rahoittaa Helsingin antamalla piilotuella

HIFK:in hallil­la on pitkä his­to­ria. HIFK haki tont­tia Män­tymäeltä, mut­ta kaupun­ki piti Nor­den­skiöldinkat­ua parem­pana paikkana. Minä olisin pitänyt Män­tymäkeä parem­pana, kos­ka se on lähempänä keskus­tan ja Töölön rav­in­toloi­ta ja kos­ka demarien vap­pumarssi­in lähtö­paikak­si riit­täisi jokin pienem­pikin aukio. Jat­ka lukemista “Mitä ajat­te­len HIFK:in Areenasta?”

Hyödyn kapitalisoituminen maan hintaan (5) Uhanalaiset lajit

Tämä menee vähän ketjun aiheen ulkop­uolelle. Tässä aiheena on, miten uhanalaisia laje­ja tulisi huomioi­da kaupungeissa.

Tois­tan mon­ta ker­taa kir­joit­ta­mani, että jos luon­to voisi käy­dä kaup­paa, se myisi kaik­ki viher­alueet Helsingis­sä ja ostaisi sil­lä vähin­tään satak­er­taisen määrän maa­ta muual­ta. Tämä ei kuitenkaan olisi hyvä tääl­lä asu­vien ihmis­ten kannal­ta. Luon­toa ei tarvi­ta Helsingis­sä luon­non itsen­sä vaan ihmis­ten vuoksi.

Suomes­sa tarvi­taan myös luon­non­puis­to­ja, joi­hin taval­lisil­la ihmisil­lä ei ole asi­aa, mut­ta niiden oikea paik­ka ei ole kaupungeissa.

Mut­ta jos se uhanalainen laji esi­in­tyy Helsingis­sä, sitä on suo­jelta­va siel­lä, mis­sä se on!

Mis­tähän se johtuu, että niin mon­et lajit ovat hävin­neet suures­ta osas­ta suo­ma­laisia met­siä? Pitäisikö sille tehdä jotain?

Otan esimerkik­si suo­jelua tarvit­se­vista lajeista liito-ora­van, jota ei EU:ssa esi­in­ny juuri muual­la kuin Suomes­sa. On kyl­lä esi­in­tynyt aiem­min. Siperi­as­sa laji on yleinen.

Suomes­sa sen kan­ta on heiken­tynyt met­sän­hoidon käytän­tö­jen vuok­si. Liito-ora­va tarvit­see sekamet­sää ja esimerkik­si haapo­ja kolop­uuk­seen. Yhden puu­la­jin puu­plan­taasil­la se ei menesty.

Vaik­ka luon­to ei voi käy­dä kaup­paa, ihmiset voivat. Sitä pitäisi soveltaa myös Liito-orav­ille sovel­tuvi­in alueisi­in, Jos halu­aa ottaa liito-orav­ille sovel­tuvan alueen muuhun käyt­töön, pitää suo­jel­la muual­la Suomes­sa – suo­jel­la alue avo­hakkuil­ta ja kas­vat­taa siel­lä sekamet­sää jos­sa on myös haapoja.

Jonkin ajan kulut­tua liito-ora­va löytää tälle uudelle alueelle. Eivät samat yksilöt, mut­ta ekol­o­gis­es­ti olen­naista on suo­jel­la lajia.

Hyödyn kapitalisoituminen maan hintaan (4) Kiinteistövero

Tässä kaiken­lais­ten hyö­ty­jen kap­i­takoi­tu­mista maan hin­taan. Kaupun­gin osan arvoa nos­tavaa asi­aa kut­su­taan englan­nin kielessä nimel­lä urban ameni­ty. On paljon puhu­vaa, ettei ter­mille ole vaki­in­tunut­ta suomenkielistä vastinetta.

Kir­joi­tan tässä ratikkain­vestoin­neista, vaik­ka urban ameni­ty voi olla paljon muu­takin, esimerkik­si viihty­isä puis­to tai hyvä rav­in­to­latar­jon­ta. Kut­sun niitä ratikak­si, vaik­ka kaupun­ki voi tehdä kaupungi­nosan hyödyk­si paljon muutakin.

Uusi ratikkalin­ja – jos se on järkevä – nos­taa vaiku­tusalueelleen tont­tien ja asun­to­jen arvoa, mut­ta kaupun­ki saa rahaste­tuk­si koitu­vas­ta hyödys­tä vain omis­tamien­sa tyhjien tont­tien osalta. Täl­lä on kak­si valitet­tavaa seu­raus­ta. Ratikkalin­jo­ja ei raken­neta van­hoi­hin kaupungi­nosi­in, vaik­ka tarvet­ta olisi ja ylipään­sä paljon hyödyl­lisiä kaupunkia paran­tavia investoin­te­ja jää tekemät­tä, jol­loin kaupungeista tulee ikävämpiä Jat­ka lukemista “Hyö­dyn kap­i­tal­isoi­tu­mi­nen maan hin­taan (4) Kiinteistövero”

Hyödyn kapitalisoituminen man hintaan (3)

Markki­nae­htoinen kaavoitus hajaute­tus­sa maan­omis­tuk­sen ei toi­mi, kos­ka jokainen pyrkii mak­si­moimaan oman tont­tin­sa raken­nu­soikeu­den mure­hti­mat­ta sitä, mitä hait­taa hänen toimis­taan syn­tyy muille. Lop­putu­lok­se­na on täy­teen ahdet­tu slum­mi, jos­sa ei ole yhtään viher­aluei­ta eikä toreja.

Jos jokin taho omis­taa koko alueen, kuten on lai­ta monis­sa etelän matkailuko­hteis­sa, tämä ei suinkaan ahda aluet­taan täy­teen vaan pyrkii tekemään siitä viihty­isän ja houkut­tel­e­van. Hän siis kaavoit­taa alueensa.

Aikanaan joku sanoi, että kap­i­tal­is­mis­sa käytetään rahaa ja aikaa suun­nit­telu­un enem­män kuin suun­nitel­mat­alouk­sis­sa, mut­ta se tapah­tuu yri­tys­ten sisäl­lä. Jat­ka lukemista “Hyö­dyn kap­i­tal­isoi­tu­mi­nen man hin­taan (3)”

Hyödyn kapitalisoituminen maan hintaan (2)

Liiken­ney­hteyk­sien paran­tu­mi­nen tai huonon­tu­mi­nen vaikut­taa alueen halut­tavu­u­teen ja siten asun­to­jen tai raken­nus­maan arvoon. Tästä voidaan laskea liiken­nein­vestoin­nin kan­nat­tavu­us. Maan arvon nousun pitäisi vas­ta­ta vähin­tään investoin­nin suuruutta.

Viime aikoina on valitet­tu, että kuu­den ker­rostalon pois­t­a­mi­nen Kru­unuvuoren­ran­nan kaavas­ta vaaran­taisi Kru­unusil­lan kan­nat­tavu­u­den. Ehkä ihan näin numero­taidot­to­mia eivät kokoomus­laiset ole. Heitä jurp­pii myös aiem­mat pois­tot kaavasta.

Kokoomus poisti Santahaminasta 20 000 asukasta

Kovin hyvä sal­do ei kokoomuk­sel­lakaan ole. He pois­ti­vat kaavoitus­su­un­nitel­mas­ta koko San­ta­ham­i­nan var­jel­lak­seen upsee­rien elin­ta­soa . Onhan se tietysti kivampi kat­soa työhuoneen ikku­nas­ta Suomen­lin­nan kirkkoa kuin tuusu­lalaista hiekkakuop­paa. Soti­laal­lista merk­i­tys­tä saarel­la ei enää ole. Kuten eräs ken­raali asian min­ulle ilmaisi: kukaan ei kokoa sota-ajan joukko­ja San­ta­ham­i­nas­sa, joka on kuin suo­raan tar­jot­timel­la ja valmi­ik­si kah­den sil­lan takana motis­sa. Tässä meni 20 000 asukas­ta. Se olisi ollut hieno asuinalue. Jat­ka lukemista “Hyö­dyn kap­i­tal­isoi­tu­mi­nen maan hin­taan (2)”

Hyödyn kapitalisoituminen maan hintaan (1)

Kir­jas­sani  Talous ja kaupun­ki kir­joitin paljon siitä, että asun­to­jen hin­nat ker­to­vat asuinalueen hyvyy­destä ja että sen perus­teel­la voidaan laskea jonkin aluet­ta paran­ta­van investoin­nin – vaikka­pa ratikkalin­jan – kan­nat­tavu­us. Kun asia on tul­lut aiem­paa ajanko­htaisem­mak­si. Kir­joi­ta aiheesta jut­tusar­ja blogillani pain­ot­taen asioi­ta vähän toisel­la taval­la ja ennen kaikkea sovelta­mal­la aja­tus­ta nyky­isi­in kaavoituski­is­toi­hin. Kos­ka nyt on kesä, kir­joi­tusten julka­isu­jen välil­lä saat­taa tul­la kesän viet­toon liit­tyviä taukoja.

Jos asukas on valmis mak­samaan asun­nos­ta alueel­la A enem­män kuin alueel­la B, se osoit­taa, että hän pitää aluet­ta A itselleen parem­pana. Kun asun­not ovat alueel­la A arvokkaampia kuin alueel­la B, se osoit­taa, että aluet­ta A pide­tään yleis­es­ti parem­pana. Tämä ei tarkoi­ta, että kaik­ki pitävät eikä vält­tämät­tä sitäkään, että enem­mistö pitää.

Enem­mistö ei esimerkik­si halua asua kaupun­gin keskus­tas­sa, mut­ta paljon use­ampi halu­aisi kuin mitä alueen asun­toi­hin mah­tuu. Sik­si asun­not ovat keskus­tas­sa kalli­impia kuin muual­la kaupungis­sa. Jat­ka lukemista “Hyö­dyn kap­i­tal­isoi­tu­mi­nen maan hin­taan (1)”

Perussuomalaisten aikovat erota hallituksesta ennen vaaleja

Siitä asti, kun perus­suo­ma­laiset run­sas vuosi sit­ten koki­vat rökäle­tap­pi­on kun­ta- ja alue­vaaleis­sa, on ollut selvää, että puolue jät­tää hal­li­tuk­sen jonkin riit­tävästi tun­teisi­in vetoa­van ja iden­ti­teet­tipoli­ti­ikkaan liit­tyvän riidan jäl­keen. Tuok­si riidak­si näyt­tää nyt valikoituneen jär­jestö­toimin­nan alasajo.

Jär­jestö­toimin­nan tuhoami­nen jos mikä on tun­tei­ta nos­ta­va asia, mut­ta joku voisi ihme­tel­lä, saako tämä suuret kansan­joukot perus­suo­ma­lais­ten puolelle. On ymmär­ret­tävä, että tunne johon vedo­taan on viha, sil­lä vihaisu­us on useimpi­en perus­suo­ma­lais­ten  perus­tunne, jota hei­dän kan­nat­taa ruokkia. Tähän liit­tynee se, että vaaleis­sa ehdol­la ollei­den poli­itikko­jen kesku­udessa perus­suo­ma­laisil­la on ylivoimais­es­ti eniten väki­val­tarikok­sista tuomit­tu­ja. Viimeisin tapaus on Kotkas­sa, jos­sa perus­suo­ma­lais­ten ehdokkaana olleen epäil­lään murhan­neen vaimonsa.

Viha sumen­taa jär­jen. Vihan liet­somi­nen on erit­täin epäisän­maal­lista, kos­ka vihan kyl­lästämä kansa on muille help­po saalis.

Jär­jestöavus­tuk­sis­sa olisi kyl­lä vähän siivoamista, mut­ta nyt se tapah­tuu vah­vasti iden­ti­teet­tipoli­ti­ikan ehdoil­la. Kuten Helsin­gin sanomat huo­mu­at­ti, esimerkik­si Setan avus­tuk­set ovat menos­sa silp­puri­in, mut­ta Golf-liiton avus­tuk­si­in ei kos­ke­ta. Ei tätä hal­li­tuk­sen lin­jaus­ta voi selit­tää sil­lä, että näistä päät­tää eri min­is­teri. Hal­li­tus on kokon­aisu­udessaan vas­tu­us­sa päätök­sistään ja onhan Ryd­manil­la eduskun­nas­sa vas­ta mitat­tu kokoomuk­sen ja kris­til­lis­ten luottamus.

 

Demareilla ei ole missään maassa toteuttamiskelpoista ohjelmaa.

Demareil­la on lois­ta­va men­neisyys hyv­in­voin­tiy­hteyskun­nan rak­en­ta­ji­na. Pro­jek­ti perus­tui teol­lis­tu­misen tuo­maan jatku­vaan elin­ta­son nousu­un  ja poli­it­tisen ja ammatil­lisen työväen­li­ik­keen yhteistyöhön. Hei­dän aikanaan talous kasvoi ja kaik­ki muut­tui jatku­vasti parem­mak­si. Hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan kehit­tämi­nen oli kasvun kanavoimista.

Se aika on  ohi. Kaikkial­la teol­lisu­us­mais­sa asi­at ovat men­neet useimpi­en kannal­ta huonom­mik­si ja taloudelli­nen eri­ar­voisu­us on lisään­tynyt. Olen opti­misti ja uskon, että yhteiskun­taa voi edelleen muut­taa parem­mak­si, mut­ta ei demarei­den van­hoil­la eväil­lä. Hei­dän jär­jestökoneis­ton­sa ole tarpeek­si ennakkolu­u­lo­ton kehit­tääk­seen uusia eväitä. Demar­it ovat oman ohjel­mansa osalta todel­la kon­ser­vati­ivisia –tuot­ti­han se ennen niin hyviä tulok­sia. Jat­ka lukemista “Demareil­la ei ole mis­sään maas­sa toteut­tamiskelpoista ohjelmaa.”

Vihreät ja markkinatalous (7)

Asia, jos­ta olen ympäristöpoli­ti­ikas­sa joskus ollut vähän eri mieltä vihrei­den toim­i­joiden kanssa on se, pitäisikö päästökau­pan riit­tää ilmastopoli­ti­ikas­sa  vai tarvi­taanko räätälöi­tyjä toimia sen lisäk­si. Tämä kos­kee siis päästökaup­pasek­to­ria, taakan­jakosek­to­ril­la ei tietenkään voi luot­taa päästökaup­paan, kos­ka sitä ei sinne sovelleta.

Jos halu­amme tehostaa ilmastopoli­ti­ikan tehoa yli päästökau­pan, nämä toimet ovat peri­aat­teessa kalli­impia suh­teessa saavutet­tuun päästövähen­nyk­seen. Muuten­han päästökaup­pa toteut­taisi ne ilman ylimääräistä panos­tus­ta. Tämä sil­lä edel­ly­tyk­sel­lä, että yri­tyk­set ja muut päät­täjät osaa­vat laskea.

Tämä ei ole kuitenkaan varsi­nainen point­ti­ni vaan se, että päästökau­pan olois­sa nämä toimet ovat hyödyt­tömiä. Kun nämä kalli­it toimet  vähenevät päästöjä, päästöoikeuk­sia säästyy ja niiden hin­ta las­kee niin, että päästöt vas­taavasti lisään­tyvät jos­sain muual­la. Koko uhraus siis hukkaan. Jat­ka lukemista “Vihreät ja markki­na­t­alous (7)”