Kaupunkisuunnittelu, Pyöräily

Keskustan katutila pitää jakaa uudestaan

16.7.2019

Nopeasti yleistyneet sähköpotkulaudat ovat vain merkki tulevasta kaupunkiliikenteen mullistuksesta. Se edellyttää katutilan jakamista uudestaan. Minusta on koko ajan ollut selvää, että sähkö tulee mullistamaan kaupunkiliikenteen, eikä muutos rajoitu siihen, että polttomoottori korvataan sähkömoottoreilla niin kuin ei hevosen korvaaminen polttomoottorilla merkinnyt, että hevosrattaisiin asennetaan moottori. Kun kaupungissa liikenteen suurin kustannus on sen vaatima tila, mielestäni on koko ajan ollut selvää, että…

Jatka lukemista→

Kaupunkisuunnittelu, _

Kokemuksia Interraililta (3) Miksi ei tehdä autottomia kaupunginosia?

6.7.2019

Matkamme varrella on ollut paljon autottomia alueita. Lähes koko Venetsia, Cinque Terren kylät, Colmarin keskusta ja niin edelleen. Ne ovat autottomia, koska ne on rakennettu ennen autoja eivätkä autot mahdu. Turistit virtaavat näihin “autoilijoiden helvetteihin”, koska ne ovat mukavampia. Kun autoton alue päättyy ja mittakaava muuttuu ihmisen mittakaavasta auton mittakaavaksi, huomaa kouriintuntuvasti, kuinka paljon ikävämmiksi autot ovat kaupungin tehneet –…

Jatka lukemista→

_

Kokemuksia interraililta (2) Cinque Terre

6.7.2019

Unescon maailmanperintökohde Cinque terre koostuu viidestä kuvajaisen kauniista vuorten erottamasta kylästä Välimeren rannalla. Niihin on varmaankin aiemmin päässyt käytännössä vain veneillä. Nyt rannikkoa pitkin kulkee tiuhaan kulkeva paikallisjuna – oikeastaan metro, koska pääosan matkasta se kulkee tunnelissa. Autollakin jo pääsee. Autotie kulkee jossain paljon korkeammalla, mutta itse kylät ovat käytännössä autoista vapaat. Alueen suola – kauniiden kylien ohella – ovat…

Jatka lukemista→

_

Kokemuksia Interraililta (1) Helsinki – La Spezia

28.6.2019

Teimme aikanaan vaimoni kanssa häämatkan junalla ympäri Eurooppaa. Nyt olemme tasan kolmekymmentä vuotta myöhemmin taas kiertämässä Eurooppaa Interraililla. Se on todella hyvä tapa tutustua maanosaamme, ihan siitä riippumatta, minkä asteista ilmastoahdistusta potee. Aloitimme matkan rahtialuksella Travemündeen. Laivalla ei voi tehdä mitään. Minä otin sen siksi työpäivänä ja kirjoitin läppärillä. Laivan maksullinen nettiyhteys oli surkea, joten työskentely ei ollut kovin tehokasta.…

Jatka lukemista→

_

Poliisin vaatimus Vartian Compensate-säätiön keräysluvasta pakottaa muuttamaan lakia

16.6.2019

Poliisin mukaan Antero Vartian Compensate-säätiön toiminta saattaa vaatia rahankeruuluvan. Säätiölle voi maksaa rahaa omien hiilipäästöjen kompensoimisesta. Säätiö käyttää rahat aiheutetun sotkun siivoamisesta, eli kerää esimerkiksi metsittämällä mutta myös muulla tavoin vastaavan määrä hiilidioksidia ilmakehästä. Poliisin mukaan tämä ei ole kaupan käyntiä vaan hyväntekeväisyyttä, koska maksaja ei saa itselleen mitään muuta kuin hyvän mielen. Hän ei omista niitä puita, jotka säätiö…

Jatka lukemista→

_

Huonokin arvosana pitkässä matikassa tuottaa hyvät tulot

12.6.2019

Otto Leppänen Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta (KARVI) julkaisi twitterissä helmikuussa pysähdyttävän kuvan matematiikan ylioppilaskokeenarvosanan yhteydestä vuosituloihin kymmenen vuotta myöhemmin. Siinä ei ole mitään yllättävää, että mitä paremmin on matematiikan kirjoittanut, sitä korkeammille tuloille keskimäärin päätyy. Tämä koskee sekä lyhyttä että pitkää matematiikkaa. Suomi on varsin meritokraattinen maa. Fiksut, ahkerat ja tunnolliset pärjäävät. Lyhyen matematiikan arvosana korreloi tulojen kanssa, mutta pitkän matematiikan…

Jatka lukemista→

_

Jos olisi vuokrasäännöstely, ei olisi punavihreää Kalliota

11.6.2019

Onko asuntopoliittinen ajattelumme liian yksinkertaista? Välttääksemme segregaatiota saatamme siinä sivutta tuhota kaupungin elinvoimaisuutta, koska omaleimaiset asuinalueet tekevät kaupungista kaupungin. Sosiologi Erik Allardt sanoi aikanaan, että asuinalueiden erilaistuminen on hyväksi niin kauan kuin vältetään varsinaisten slummien aiheuttaminen, koska samanhenkiset tulevat paremmin toimeen samanhenkisten kanssa. Harvalla helsinkiläisellä on varaa asuntoon Kaivopuiostossa, mutta siitä ei ole syntynyt suurta valitusta. Sitä on pidetty luonnollisena…

Jatka lukemista→

Kaupunkisuunnittelu

Asuntoja sinne, missä niistä maksetaan eniten

11.6.2019

  Helsingin seudulla asuntojen hinnat ovat nousseet eniten lähellä keskustaa ”ratikkakaupungissa”. Kehyskunnissa ja osassa Espoota ja Vantaata ne ovat jopa laskeneet. Uusia asuntoja pitäisi rakentaa sinne, missä niistä maksetaan eniten. Mutta eikö silloin vain rikkailla olisi varaa asua? Kuvitelkaamme kaupunki, jossa puolet asunnoista on meren rannalla ja puolet suon laidalla. Edelliset ovat kalliita ja jälkimmäiset halpoja. Kaupunkiin muuttaa lisää asukkaita,…

Jatka lukemista→

Kaupunkisuunnittelu

Kaupunkiympäristölautakunta 11.6.2019

9.6.2019

PÖYDÄLTÄ Nallenrinteen asemakaava Malmin lentokentän alueella Ennen meillä tehtii tiukasti tasapuolisia kaavoja, jossa kaikkien talojen räystäskorkeudet olivat sentilleen samalla korkeaudella. Tässä kerrosluku vaihtelee kahden ja kuudentoista välillä. Näyttää mielenkiintoiselta. Alueiden keskellä on suuri pysäköintitalo. Joskus tulevaisuudessa rakennuskuutioita ei haaskata vanhanaikaisiinpysäköintitaloihin, joihin autot ajetaan ramppeja pitkin ja jotka vaativat autoa kohden 90 kuutiometriä tilaa. Robottiparkeissa tilanterve on ehkä kolmannes tästä. Tämä…

Jatka lukemista→

_

Demarit ja maahanmuutto

7.6.2019

Tanskan demarit saivat suurvoiton ja maahanmuuttovastainset oikeistopopulistit romahtivat. Tätä ennen demarit olivat omaksuneet oikeistopopulistien ohjelman maahanmuuttoon – ei aivan sellaisenaan, mutta pääosin. Tulos varmaankin huomattiin demaripuolueissa ympäri Eurooppaa. En pitäisi yllättävänä, jos muut eurooppalaiset demarit seuraisivat tanskalaisten esimerkkiä. Se muuttaisi tilaneet aivan toisenlaiseksi. Toisenlaiseksi, osittain huonommaksi mutta osittain myös paremmaksi. Demarit ovat sentään voittopuolisesti sivistyneitä ihmisiä. Maahanmuuttopolitiikasta voisi keskustella analyyttisemmin,…

Jatka lukemista→