Seuraan tästöä eteenp’äin päivittäin Covid-19 -tartuntoja Verdessä. Uudellamalla on asukaslukuun suhteutettuna selvästi enemmän tartuntoja kuin muualla maassa, mutta yllättäen suhteellinen kasvivauhti on muualla maassa suurempaa – eli sairastuneet tartuttavat todennäköisemmin. Lue lisää tästä .
Olen yhä vain pessimistinen
Olen julkistanut tällä blogilla pessimismiä COVID-19-pandemian suhteen kerta toisensa jälkeen. Kuukauden verran luulin jo olleeni väärässä, mutta nyt huomaan erehtyneeni. Kun epidemia riehui kaikkialla muualla Euroopassa liki hallitsemattomasti, Suomessa tartuntaluvut pysyivät pieninä. Aloin jo mielessäni etsiä selitystä suomalaisten oudosta geeniperimästä, sillä rajoitustoimet tässä maassa ovat olleet muihin verrattuna lepsuja. Olen koko ajan ollut siinä käsityksessä, että epidemian rauhoittuminen keväällä johtui vain osittain rajoitustoimista – niilläkin oli suuri vaikutus –…
Jyrki Kataisen uusi minä
Kuuntelin Boardman oy:n kaamosseminaarissa Jyrki Kataista, entistä kokoomuksen puheenjohtajaa, pääministeriä ja komissaaria ja nykyistä Sitran yliasiamiestä. Hän puhui vahvasti talouden ekologisen rakennemuutoksen puolesta ja erityisesti luonnon monimuotoisuudesta ja lajien säilymisestä. Sitä olisi voinut pitää laskelmoituna puheenvuorona, jos hän olisi pitänyt sen Luonnonsuojeluliiton liittokokouksessa tervehdyspuheenvuorona, mutta tässä yhteydessä se oli yllättävä, siis iloisesti yllättävä. Piti oikein tarkistaa, onko tämä sama mies, mutta nimi oli sama, naama oli sama ja äänikin…
Helsingin pormestarikisa kertoo pitkäaikaisista muutoksista
Kirjoitin Verde-lehteen pääkirjoituksen Helsingin pormestarikisasta. Se on osoitus kahdesta pitkäaikaisesta muutoksesta. Kaupunkien merkitys on kasvanut kaikkialla maailmassa ja yleisen politiikkavastaisuuden vuoksi puolueilla on suuria vaikeuksia huokutella kyvykkäitä politiikan piiriin kyvykästä väkeä. Lue lisää tästä.
Amatöörin tulkinta koronakuolemien vähenemisestä
Varoitus: tässä postauksessa on amatöörin spekulaatiota lääketieteellisillä seikoilla. Panin keväällä tarkkailuun kolme aluetta, Tukholman, Lombardian ja New Yorkin nähdäkseni, onko laumasuojahypoteesissa mitään perää. Nuo alueet kokivat muita pahemman korona-aallon. Olisiko niissä toinen aalto lievempi? Jos katsomme tartuntoja, toinen aalto on Tukholmassa ja Lombardiassa ihan yhtä paha kuin muualla ja esimerkiksi Ruotsissa kymmenen kertaa pahempi kuin Suomessa. New Yorkissa tartuntoja on vähemmän kuin muualla Yhdysvalloissa, mutta se voi johtua karmeista…
Lisääkö kiinteistövero asumiskustannuksia?
Toinen asumista sivunnut kysymys valtuuston kokouksessa oli, nostaako kiinteistövero asumisen hintaa. Taloustieteen oppikirjoissa tämä menee niin, että kun kiinteistövero nousee, asuntojen hinnat laskevat. Sille, joka on ostamassa asuntoa, tällä ei ole merkitystä, koska vaikka hän joutuu maksamaan vuosittain kiinteistöveroa yhtiövastikkeessa enemmän, hän saa asunnon vastaavasti halvemmalla. Sille, joka omistaa asunnon sillä hetkellä, kun kiinteistövero nousee, se tietysti on huono juttu. Hänen vuotuiset asumismenonsa nousevat ja hänen omistamansa asunnon arvo…
Laskeeko asuntorakentaminen asuntojen hintoja?
Tarkoitukseni on kirjoittaa muutama artikkeli asumisesta Helsingin valtuustossa hyväksytyn asumisen ja maakäytön ohjelman eli AM-ohjelman tiimoilta. En osallistunut asiasta keskusteluun valtuuston istunnossa lukuun ottamatta ennalta laadittua puheenvuoroani, koska kahden minuutin puheenvuoroilla pystyy lähinnä vain nälvimään, kuten myös tapahtui. Kommentoin keskustelussa esitettyjä väitteitä tällä blogilla. Aloitan väitteestä, että asuntojen rakentamisella ei ole vaikutusta asumisen hintaan. Näin sanottiin keskustelussa moneen kertaan. Radiossa sen oli ennen ohjelman käsittelyä esittänyt demarien Karin Taipale.…
Puheenvuoroni AM-ohjelmasta kaupunginvaltuustossa
On sanottu, että kun Helsingin asukasluvun kasvu on hieman hidastunut kiivaimmista ajoista, asuntotuotantoa pitää vähentää. Hidastumisessa on kyse asumisväljyyden kasvusta ruokakuntien pienemisen ja ahtaasti asumisen vähentyessä. Kun asuntokantaan mahtuu ennakoitua vähemmän asukkaita, eikö se ole pikemmin syy asuntotuotannon lisäämiseen. Helsingissä asuminen korkea hinta on suuri yhteiskunnallinen ongelma. Tätä ongelmaa voi yrittää korjata siten, että autetaan joitakin onnellisia asumaan halvemmalla, mikä tarkoittaa, että muiden kannalta hinta vain nousee, tai niin,…