Autoilun verotus

Uusista autoista perit­tävä autovero tuli Suomeen 1958 auton tuon­nin vapautues­sa. Veron tarkoi­tus oli suo­jel­la val­u­ut­tavaran­toa. Veron oli määrä olla tilapäinen.

Polt­toainei­ta alet­ti­in verot­taa vuot­ta aikaisem­min lähin­nä tul­lipoli­it­ti­sista syistä.

Molem­mat ovat jääneet ja kas­va­neet, vaik­ka niiden alku­peräi­nen tarkoi­tus on kadon­nut. Val­tion on vaikea luop­ua mis­tään veroista, ovat ne kuin­ka haitallisia hyvän­sä. Van­han veron säi­lyt­tämi­nen on poli­it­tis­es­ti helpom­paa kuin uuden säätämi­nen, vaik­ka van­ha olisi paljon haitallisem­pi. Hyvä esimerk­ki tästä on jär­jetön ja huo­mat­ta­van haitalli­nen muut­tamisvero, viral­liselta nimeltään varain­si­ir­tovero, jol­la on selvä ja haitalli­nen luk­i­tus­vaiku­tus asun­tomarkki­noil­la ja joka hidas­taa työn perässä muut­tamista. Jat­ka lukemista “Autoilun verotus”

Matematiikan taitojen luisuminen pitää lopettaa

Kun aloitin työni Helsin­gin yliopis­ton tilas­toti­eteen laitok­sel­la 1970-luvun alus­sa, meil­lä oli yhteisenä murheena, että lukioista tule­vat opiske­li­jat osasi­vat matem­ati­ikkaa huonom­min kuin aiem­min. Sik­si jouduimme tosi­asi­as­sa ker­taa­maan lukion matikanopetusta.

Siir­ryin yliopis­tos­ta poli­ti­ikkaan. Kun 1990-luvun alus­sa kansa äänesti min­ut neljän vuo­den vuorot­telu­va­paalle eduskun­nas­ta, olin taas lähempänä yliopis­toa. Sil­loin valitet­ti­in, että opiske­li­jat osasi­vat matem­ati­ikkaa huonom­min kuin 20 vuo­ta aiem­min. Kun 2010-luvul­la siir­ryin osa-aikaisek­si Aal­to-yliopis­ton talousti­eteen laitok­selle, kuulin taas, että nyky­is­ten yliop­pi­laiden matem­ati­ikan taidot oli­vat huonon­tuneet siitä mitä ne oli­vat 1990. Nämä eivät ole mitään mutu­ti­eto­ja, vaan mitat­tua osaamista, siis sitä, mitä OAJ vastustaa.

Kat­sokaa vaik­ka mil­laisia tehtäviä oli yliop­pi­laskir­joituk­ses­sa ei aikoina.

Keskustelin vuosia sit­ten erään intialaisen miehen kanssa, joka oli suun­nitel­lut jäävän­sä per­hei­neen Suomeen. Hän oli kuitenkin tul­lut toisi­in ajatuk­si­in tutus­tut­tuaan suo­ma­laisen koulun matem­ati­ikan oppikir­jaan. Mies selit­ti min­ulle, että Inti­as­sa 15-vuo­ti­aat pan­naan testi­in, joka mit­taa lähin­nä matem­ati­ikan osaamista. Tuon testin jäl­keen tois­t­en tie johtaa yliopis­toon ja tois­t­en suo­lakai­vok­sille, jos nyt vähän kar­rikoin.  Suo­ma­laisia val­men­net­ti­in hänen mukaansa suo­lakai­vok­sille. Tätä kohtaloa hän ei halun­nut lap­silleen. Jat­ka lukemista “Matem­ati­ikan taito­jen luisum­i­nen pitää lopettaa”

Nostivatko Purran sakset työttömyyden huippuunsa?

Ruotsin keskus­pank­ki antoi tänä vuon­na talousti­eteen Nobel-palkin­non Robert E. Hallille ja Michael Food­fordille, jot­ka ovat uud­is­ta­neet key­ne­siläistä suh­dan­tei­den hal­lit­semista. He olet­ta­vat, että mikro­ta­sol­la ratio­naaliset odotuk­set vaikut­ta­vat käyt­täy­tymiseen ja siitä tulee link­ki makro­ta­son suh­dan­neke­hi­tyk­seen. Näin siis voidaan päätel­lä esimerkik­si miten Purran sak­set vaikut­ti­vat työttömyyteen.

Suomea on pitänyt lamas­sa koti­talouk­sien säästämi­nen. Olen selit­tänyt tämän sil­lä, että kun ote­taan köy­hiltä ja annetaan rikkaille, ostovoima pysyy malleis­sa ennal­laan, mut­ta tosi­asi­as­sa säästämi­nen lisään­tyy ja kulu­tus vähe­nee – tai vaik­ka kulute­taan, ei kulute­ta Suomessa.

Tuo nobel­palkit­tu­jen teo­ria tuo esille muunkin syyn. Hal­li­tus on sak­si­aan esit­telemäl­lä kehot­tanut kaikkia varautu­maan pahan päivän var­alle, kos­ka jos sel­l­aiset koit­ta­vat, niistä pitää jatkos­sa selvitä itse.  Kun kaik­ki varautu­vat huono­jen aiko­jen var­alle ja säästävät, huonot ajat myös tule­vat. Jat­ka lukemista “Nos­ti­vatko Purran sak­set työt­tömyy­den huippuunsa?”

Suomen vuosityöaika on Pohjoismaiden pisin.

Insinöörili­it­to ja Trade­nomit esit­tivät, että lauan­tai­ta ei las­ket­taisi jatkos­sa mukaan vuosilo­maan. Olen hyvin samaa mieltä. Iki­van­ha lasken­takaa­va tuot­taa hölmöjä tilanteista ja pakot­taa tak­tikoimaan. Liitot esit­tivät kuitenkin samal­la, että vuosilo­ma vas­taavasti pidentyisi.

Työ­nan­ta­japuolel­la on jyrähdet­ty ja ker­rot­tu, kuin­ka poikkeuk­sel­lisen lyhyt Suomen työvu­osi on. On tot­ta, että täysip­i­tu­inen työvi­ikko on Suomes­sa lyhyt mui­hin mai­hin ver­rat­tuna, mut­ta muual­la taas tehdään paljon use­am­min lyhen­net­tyä työvi­ikkoa. Olen­naista on kuin­ka paljon vuodessa todel­la tehdään työ­tun­te­ja. Seu­raavas­sa taulukos­sa ovat keskimääräiset vuosi­tun­timäärät niis­sä EU-mais­sa, joista OECD:llä on tiedot. Jat­ka lukemista “Suomen vuos­i­työai­ka on Pohjo­is­maid­en pisin.”

Hyvinvointivaltio ja taloudellinen kasvu

Tun­nus­tan häpeäk­seni, että en ole lukenut Lau­ra Wimanin väitöskir­jaa aiheesta, enkä sitä saa tänne junaan Bratisla­van ja Bud­abestin välille. Sik­si kir­joi­tan omiani.

Ensi tun­tu­mal­la tun­tuu selvältä, että kun talous kas­vaa, val­tio ja kun­nat saa­vat enem­män vero­tu­lo­ja  ja voivat rahoit­taa run­saam­man hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan. Sil­loin tosin jää selit­tämät­tä, mik­si vuon­na 1989 oli varaa parem­paan hyv­in­voin­tiy­hteiskun­taan kuin nyt, vaik­ka BKT asukas­ta kohden on nyt selvästi suurempi.

Kun tuot­tavu­us nousee, talous kas­vaa, ja tuot­tavu­u­den suh­teessa nou­se­vat myös palkat. Pääosa hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan menoista kas­vaa palkko­jen tahdis­sa. Palkat nou­se­vat samas­sa suh­teessa myös julk­i­sis­sa töis­sä, joten niiden rahoit­tamista talouskasvu ei helpota. Huo­mat­ta­va osa tulon­si­ir­roista kas­vaa de fac­to ansio­ta­son tahdis­sa. Jos ei kas­va, tulon­si­ir­to­jen, esimerkik­si lap­sil­isien, merk­i­tys heikke­nee eli hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta rapau­tuu. Jat­ka lukemista “Hyv­in­voin­ti­val­tio ja taloudelli­nen kasvu”

Taas Interraililla

Olemme taas vai­mon kanssa Interrail-matkalla.

Sun­nun­taina 4.10 menimme laival­la Tallinnaan ja sieltä bus­sil­la Riikaan. Bus­si­mat­ka ei mak­sanut juuri mitään, mut­ta mat­ka oli puudut­ta­va. Juna on paljon mukavampi.

Riias­ta jatkoimme Vil­naan, olimme siel­lä kak­si yötä ja jatkoimme Puo­laan Bia­lystoki­in. Riian ase­mal­la yhy­timme Leena Brandtin ja Han­nu Tuomisen, jot­ka oli­vat niin ikään menos­sa Vil­nan kaut­ta Bia­lystoki­in ja olimme jopa varan­neet samat hotellit.

Jat­ka lukemista “Taas Interraililla”

Taustaa eläkeiän nousulle

Aika paljon sain kuraa niskaani kir­joit­taes­sani X:ssä, että eläkeiän nousu on vääjäämätön­tä ja että se taas edel­lyt­tää että viimeiset työvuodet tehdään jotain helpompaa.

Moni myös syyt­ti min­ua ja Juhana Var­ti­aisen eläkeiän nos­ton kek­simis­es­tä. Meil­lä kum­mal­lakaan ei ole sen kanssa mitään tekemistä. Halusin vain sanoa, että eläkeiän noustes­sa olisi hyväk­si, että ennen eläk­keelle siir­tymistä tehdään jotain kevyem­pää ja ikään­tyville sopivampaa.

Kom­men­toi­jat eivät näyt­täneet tietävän, että kolmikan­ta on ajat sit­ten sopin­ut eläkeiän nous­ta yli 70 vuo­teen eli­naikak­er­toimen kaut­ta. VM:n virkamiehet esit­tivät vain tämän aikaistamista. Min­ul­ta jäi ymmärtämät­tä, miten 70-vuo­ti­aak­si työsken­te­ly on mah­do­ton­ta vuon­na 1967 syn­tyneiltä, mut­ta ihan ok 1985 syntyneillä.

Aivan mah­dot­tomana pidet­ti­in palomiehen tai sairaan­hoita­jan jatkamista 70-vuo­ti­aak­si. On monia ammat­te­ja, jois­sa van­hana työsken­te­ly todel­la on han­kalaa, mut­ta ei palomiehillä eikä sairaan­hoita­jil­la. Vaik­ka savusukel­lus ei onnis­tu, palotarkas­ta­jan työ sovel­tuu hyvin. Moni eläk­keel­lä ole­van sairaan­hoita­ja on palan­nut töi­hin eläkeläisenä, joten ei se ihan mah­do­ton­ta tun­nu ole­van. Jat­ka lukemista “Taus­taa eläkeiän nousulle”

Maapallon pelastamisessa talous on keskiössä

Kuun­telin alku­vi­ikos­ta Toni Ruuskan ja Heik­ki Pur­si­aisen keskustelun taloud­es­ta ja ekologiasta.

Min­un silmis­säni Pur­si­ainen voit­ti väit­te­lyn selvästi, mut­ta Toni Ruus­ka saat­taa silti olla oike­as­sa, jos asi­aa tarkastelee vuo­sisato­jen kuluttua.

Ruuskan mukaan pitäisi vähen­tää vai­h­dan­taa markki­noil­la ja siir­tyä omavaraisem­paan maail­maan. Pien­ti­la on hänen mielestään oikea tapa tuot­taa ruokaa. On filosofinen kysymys, onko elin­ta­son nousu tehnyt ihmi­sistä onnel­lisem­pia, mut­ta sil­loin kun elet­ti­in Ruuskan esit­tämäl­lä taval­la, maail­man väk­iluku oli ehkä kymme­ne­sosa nykyis­es­tä. Ilman työn­jaon tuo­maa tuot­tavu­us­lisää enem­pää ei maa­pal­lol­la mahtuisi.

Pur­si­ainen voi sanoa, että rikkaat ovat tutk­i­tusti onnel­lisem­pia kuin köy­hät, mut­ta köy­hien elämän ankeus saat­taa johtua rikkaista. Ihmiset kun ver­taa­vat omaa osaansa tois­t­en osaan. Kun ihmisen olo­suh­teet paranevat, hän osaa olla siitä onnelli­nen vain jokin aikaa. Onnel­lisu­us kali­broituu, kos­ka muuten hyv­in­voin­ti vel­tostut­taisi. Jat­ka lukemista “Maa­pal­lon pelas­tamises­sa talous on keskiössä”

Helsingin keskustan elinvoima

Olin eräässä sul­je­tus­sa sem­i­naaris­sa, jos­sa keskustelin Chatham house rule:n  alaisu­udessa Helsin­gin keskus­tan elin­voimaisu­ud­es­ta. En siis ker­ro kenen ajatuk­sia varastan.

Kaikkien kaupunkien keskus­to­jen tilanne on muut­tunut työn­jaos­sa. Helsin­gin keskus­tas­ta on pois­tunut paljon sel­l­aista, mitä siel­lä oli ennen. Erikoiskaup­pa on men­nyt net­ti­in, päivit­täisos­tok­set  automar­ket­tei­hin ja työn­tek­i­jät etätöi­hin. Lisäk­si venäläiset ja aasialaiset tur­is­tit ovat vähen­tyneet Putin­ista johtu­vista syistä.

Toim­into­ja olisi pois­tunut keskus­tas­ta muutenkin, mut­ta korona joudut­ti sitä paljon.

Turistit

Helsin­gin tilas­to­jen mukaan matkail­i­joiden yöpymiset helsinkiläi­sis­sä hotelleis­sa ovat jo yli edel­lisen ennä­tyk­sen, vuo­den 2019 tason. Tämä ei kuitenkaan riitä. Olisi­han matkail­i­joiden määrän pitänyt lisään­tyä seit­semässä vuodessa paljon.  Kaikissa hyvis­sä kaupungeis­sa tur­is­mi on keskeinen elinkeino. Siinä on edelleen kuop­pa ver­rat­tuna siihen, ‚mitä sen pitäisi olla. Jat­ka lukemista “Helsin­gin keskus­tan elinvoima”

Työperäinen maahanmuutto on Suomelle välttämättömyys

Sanoin aiem­mas­sa artikke­lis­sa, että maa­han­muut­to kiristyy ääri­oikeis­ton nousun myötä, mut­ta toiv­ot­tavasti siitä selvitään pienin vau­ri­oin. Luulin, että eniten olisi kiin­nitet­ty lauseen alku­osaan – siis siihen, että ulko­maalais­poli­ti­ik­ka kiristyy – eikä siihen, että tästä pitää selvitä mah­dol­lisim­man pienin vaurioin.

Ehkä on hyvä selvit­tää mitä tarkoitan.

Koko Euroop­pa on nopeasti pienenevän väk­ilu­vun edessä ilman maa­han­muut­toa. Suomen net­tou­u­si­u­tu­mis­luku – kuin­ka mon­ta aikuisek­si vart­tuvaa tyt­töä yksi nainen keskimäärin syn­nyt­tää – on laskenut 0,6:een. Se tarkoit­taa, että jokainen syn­tyvä sukupolvi on 40 % van­hempi­en­sa sukupolvea pienem­pi ja 64 % iso­van­hempi­en­sa sukupolvea pienem­pi ja niin edespäin. Jat­ka lukemista “Työperäi­nen maa­han­muut­to on Suomelle välttämättömyys”