Ilmastokokous epäonnistui

Ilmas­tokok­ous Turkin Ana­talyas­sa ei pystynyt sopi­maan mis­tään. Onko joku yllättynyt?

Kir­joitin syysku­un 1. päivänä, että olen menet­tänyt toivoni sen suh­teen, että ihmiskun­ta ryhty­isi ajois­sa toimi­in ilmas­ton­muu­tok­sen pysäyt­tämisek­si. Tuos­sa kir­joituk­ses­sa oli ilmeis­es­ti virhe, niin min­ulle ovat viisaam­mat ker­toneet. Kir­joitin, että ilmas­to läh­estyy keikah­dus­pis­tet­tä, jon­ka jäl­keen posi­ti­iviset takaisinkytken­nät kiihdyt­tävät läm­pen­e­mistä. Se ei ilmas­tom­a­llien mukaan ilmeis­es­ti pidä paikkaansa. Tämä ei muu­ta käsi­tys­täni siitä, ettei asi­aan puu­tu­ta ajois­sa riit­täväl­lä voimal­la, minkä vuok­si ilmas­to läm­pe­nee niin paljon, että seu­rauk­set ovat hyvin vakavia.

Pes­simis­mi­ni ei koske sitä, että ilmas­ton läm­pen­e­mistä olisi mah­do­ton pysäyt­tää vaan sitä, ettei ihmiskun­ta tule sitä tekemään.

Syy on ongel­man globaal­isu­udessa. Jos jokaisel­la maal­la olisi oma ilmas­to ja ne saisi­vat täysimääräis­es­ti hyödyt kaik­ista ilmas­ton hyväk­si tekemistään toimista itselleen, ilmas­ton­muu­tos pysähty­isi nopeasti. Näin pysäytet­ti­in esimerkik­si Suomen järvien pilaami­nen. Jat­ka lukemista “Ilmas­tokok­ous epäonnistui”

Koulutustilin sovelluksia:  lukukausimaksut?

 

Ihan fik­sut ihmiset ovat esit­täneet Suomeen lukukausi­mak­su­ja. Viimek­si näin tekivät Vesa Vihriälä, Mart­ti Het­emä­ki ja Six­ten Kork­man kir­jas­sa Selviy­tyvän Suomen suun­ta. Kir­jan neljäs kir­joit­ta­ja, Eli­na Pylkkä­nen ei oman ilmoituk­sen­sa mukaan kan­na­ta lukukausimaksuja.

Lukukausi­mak­sut rahoitet­taisi­in täl­löin pehmeäl­lä opin­to­lainal­la, jota ei tarvitse mak­saa takaisin, jos investoin­ti koulu­tuk­seen ei tuo­ta korkei­ta tulo­ja. Raja voisi olla vaik­ka 5000 €/kk, jota yli menevältä osalta osa menisi lainan  takaisin­mak­sun, kunnes laina on mak­set­tu takaisin.

Se olisi siis kuin arpa, jos­ta saa rahat takaisin, jos arpa ei voita. Varsin riskitön siis opiske­li­jan kannal­ta. Jat­ka lukemista “Koulu­tustilin sovel­luk­sia:  lukukausimaksut?”

Kaatuiko Googlen 13 miljardin investointi Suomeen?

Pres­i­dent­ti Trump ilmoit­ti eilen kieltävän­sä amerikkalais­ten tekoä­ly-yhtiöi­den datakeskuk­set USA:n ulkop­uolel­la, Suo­mi nimeltä mainiten. Siihenkö katosi Googlen 13 mil­jardin investoin­ti Suomeen ja mon­et muut kaavail­lut Suomeen kaavail­lut palvelimet?

Ensin pidin uutista merkit­tävänä, mut­ta kun keskuste­limme asi­as­ta Panun torikahveil­la, tulin vaku­ut­tuneek­si, että tämä on taas yksi niistä Trumpin hori­noista, joi­hin ei kan­na­ta kiin­nit­tää huomio­ta. Näin ovat tain­neet muutkin Suomes­sa ajatel­la, sil­lä aika pienel­lä pain­ol­la tämä on ollut esil­lä suo­ma­laises­sa lehdis­tössä siihen näh­den, kuin­ka jso asia tämä olisi, jos se olisi tot­ta. Jat­ka lukemista “Kaa­tuiko Googlen 13 mil­jardin investoin­ti Suomeen?”

Koulutuksen uusi valuutta

Teimme Jus­si Pyykkösen kanssa EVAlle paperin ”koulu­tuk­sen uusi val­u­ut­ta”.  Se julk­istet­ti­in viime tiis­taina 17.11. Olemme tehneet Jussin kanssa yhteistyötä ennenkin, esimerkik­si Akava­Worksin julkaise­man Maa­han­muu­ton yhteiskun­ta­sopimuk­sen. Jos siis Suomes­sa on vielä jotain yhteiskun­nal­lisia ongelmia, kan­nat­taa kään­tyä mei­dän puoleemme. 🙁

Suo­ma­laisen yhteiskun­ta käyt­tää koulu­tuk­seen huo­mat­tavasti rahaa – jokaista suo­ma­lais­ten kohden keskimäärin omakoti­talon ver­ran. Sum­ma on 19 mil­jar­dia euroa vuodessa, kun mukaan las­ke­taan myös varhaiskas­va­tus.
Suo­ma­lais­ten koulu­tuk­sen taso on kuitenkin kään­tynyt lasku­un ja tulok­set ovat heiken­tyneet. Korkeak­oulu­tuksin­non suorit­tanei­den osu­us on jäänyt jäl­keen muista maista. Se on jopa alen­tunut, kun se on muis­sa mais­sa nous­sut. Huono jut­tu, kun maat kisaa­vat keskenään lähin­nä osaamisella.

Paljon on puhut­tu Pisa-tulosten heikken­e­mis­es­tä, mut­ta kyl­lä sama ilmiö on näkynyt myös lukion suorit­tanei­den aiem­paa heikom­pana osaamise­na. Lasku on jatkunut pitkään. Olen ollut aikanaan havain­noimas­sa tätä Helsin­gin ylip­is­ton tilas­toti­eteen laitok­sel­la ja viime vuosi­na Aal­to-yliopis­ton talousti­eteen laitok­sel­la. Kan­nat­taa kat­soa van­ho­ja ja nyky­isiä matem­ati­ikan yliop­pi­laskir­joi­tusten tehtäviä. Jat­ka lukemista “Koulu­tuk­sen uusi valuutta”

Miksi maahanmuuttajien kiusaajat tulevat Suomelle kalliiksi

Sain viesti­palvelu X:ssä rajua palautet­ta kir­joitet­tuani, että ne ”maa­han­muut­tokri­it­tiset”, jot­ka kiusaa­vat  ulko­maalaisen näköisiä kaduil­la ja ennen kaikkea joukkoli­iken­nevä­lineis­sä, tule­vat Suomelle kalli­ik­si. Olin lait­tanut liit­teek­si Ville Ran­nan pilaku­van asiasta.

Mik­si he tule­vat kalli­ik­si? Käytän ”maa­han­muut­tokri­it­tis­ten” omaa vähän harhaista käsit­teistöä hyö­ty- ja hait­ta­maa­han­muu­tos­ta, jos­ta edelli­nen kos­kee hyvin koulutet­tua ja hyvin työl­listyvää maa­han­muut­ta­jien joukkoa ja jälkim­mäi­nen human­itäärisin perustein maa­han tullei­ta ja usein huonom­min työllistyviä.

Nämä lähin­nä lap­sia kiusaa­vat saa­vat maa­han­muut­ta­jien olon tun­tu­maan ikävältä – siihen he jopa tähtäävät. Jat­ka lukemista “Mik­si maa­han­muut­ta­jien kiusaa­jat tule­vat Suomelle kalliiksi”

Miksi uusi ydinsähkö on kallista?

Kir­joitin Talouselämän vieraskolum­nis­sa (julka­istu täl­lä blogilla otsikol­la näpit irti sähkö­markki­noista), että aja­tus rak­en­taa Suomeen ydin­voimaa ei voi toteu­tua markki­nae­htois­es­ti, kos­ka uuden ydin­voimalan kallis sähkö ei se pär­jää kilpailussa.

Lin joskus 1980-luvun alus­sa tiuk­ka ydin­voiman vas­tus­ta­ja, kos­ka siihen aikaan ydin­voimaloiden onnet­to­muus­ris­ki oli todel­la suuri. Sit­tem­min ydin­voimaloi­ta on tehty riit­tävän tur­val­lisia, mut­ta sen seu­rauk­se­na niistä on tul­lut huo­mat­ta­van kalli­ita. Kir­joitin vuon­na 1988 päiväkir­jaani, että en ole pelkästään ilah­tunut siitä, että Mat­ti Van­hala kään­tyi vas­tus­ta­maan ydin­voimaa Tsher­nobylin jäl­keen. Se katas­trofi ei johtunut syistä, jol­la olisi mitään tekemistä suo­ma­lais­ten ydin­voimaloiden kanssa.

Ei kan­na­ta viita­ta Kiinan ydin­voimaloi­hin, kos­ka kom­mu­nis­tises­sa Kiinas­sa toimi­vat toisen­laiset lait, eikä oikein Ran­skaankaan, kos­ka Ran­s­ka ei ole vieläkään mikään markki­na­t­alous­maa. Hyvä ref­er­enssi on Bri­tan­nia, jos­sa uut­ta ydin­voimaa on rak­en­teil­la. Siel­lä uuden ydin­voimalan sähkön hin­naksi on arvioitu noin 120 € — 155 €/MWh riip­puen vähän siitä, keneltä kysyy. Viime vuon­na helmiku­un kovista hin­noista huoli­mat­ta pörssisähkön keski­hin­ta oli Suomes­sa ilman arvon­lisäveroa noin 40,5 €/MWh eli noin 30 % uuden ydin­voimalan hinnasta

Kokoomus/ Pet­teri Orpo on jotenkin fik­sautunut ydin­voiman edullisu­u­teen. Ei ole seu­rat­tu aikaan eikä luote­ta markki­na­t­alouteen. Jat­ka lukemista “Mik­si uusi ydin­sähkö on kallista?”

Näpit irti sähkömarkkinoista!

Maamme hal­van aurinko- ja tuulivoiman poten­ti­aali on kansal­lisaarre. Sitä kan­nat­taa käyt­tää itsekkääm­min kuin käytämme malmi­varo­jamme, jot­ka olemme julis­ta­neet  koko maail­man yhteisek­si omaisu­udek­si löytäjä saa pitää ‑peri­aat­teel­la. Ulko­maisia kaivosy­htiöitä onkin ryn­nän­nyt apajille.

Jos saudi­ara­bi­alainen löytää Suomes­ta malmiesi­in­tymän, se on hänen omaisu­ut­taan­löytäjä saa pitää ‑peri­aat­teel­la. Jos suo­ma­laisen löytää Sau­di-Ara­bi­as­ta öljye­si­in­tymän, se taas ei olekaan hänen.

Ei ole mikään kiire tyh­jen­tää Suomea malmi­varoista. Kun mal­mi on louhit­tu, sitä enää ole, mut­ta tuuli ei käyt­tämäl­lä lopu. Tuulivoima ei ole lap­sil­tamme varastamista.

Hal­val­la sähköl­lämme on otta­jia. Jokin aika sit­ten Sak­sas­sa suun­nitelti­in Suomen sähkön jalostamista vedyk­si ja johtamista putkea pitkin Sak­saan pyörit­tämään Sak­san teol­lisu­ut­ta. Nyt ovat ulko­maiset datakeskuk­set iske­neet silmän­sä Suomen hal­paan sähköön. Jat­ka lukemista “Näpit irti sähkömarkkinoista!”

Huomioita Interrail-matkalta: ratikat ja raha

Matkare­it­timme

Matkallamme raitio­vaunu­ja oli kaikissa vähänkin isom­mis­sa kaupungeis­sa. Vain Bia­lystok, Lund, Udine ja Como tekivät poikkeuk­sen. Kir­joit­taes­sani sil­loin täl­löin kaupunkipoli­ti­ikas­ta, määrit­te­len vähän ilkikuris­es­ti kaupun­gin taa­ja­mak­si, jos­sa liiku­taan raitio­vaunuil­la tai metrol­la. Myön­netään: Jyväskylässä, Oulus­sa, Kuo­pios­sa ja Joen­su­us­sakin on kaupun­gin piirteitä, vaik­ka niis­sä ei olekaan ratikkaa.

(Lisäys: Lundis­sa kuulem­ma onkin ratik­ka. Ei vain osunut kohdalle.) Jat­ka lukemista “Huomioi­ta Inter­rail-matkalta: ratikat ja raha”

Omaisuus huomioon vanhainkotien hoitomaksuissa?

Kir­jas­sa selviy­tyvän Suomen suun­ta väläytet­ti­in mah­dol­lisu­ut­ta per­iä pitkäaikaishoi­dos­ta, siis lähin­nä van­hainkodeista, mak­sua pait­si tulo­jen myös omaisu­u­den perus­teel­la. Nythän mak­su on 85 % tuloista, kuitenkin korkein­taan hoidon kus­tan­nus. Tämä jälkim­mäi­nen ehto yleen­sä uno­htuu, eivätkä hoito­laitok­set edes ker­ro euromääräistä ylära­jaa sivuil­laan, mut­ta peri­aate kus­tan­nuk­sista mak­sun ylära­jana on laissa.

Täl­laiseen ehdo­tuk­seen kan­nat­taa suh­tau­tua kysymäl­lä, olisiko se oikein ja olisiko se toteutettavissa.

Olisiko se oikeudenmukaista?

Moni liian suurista julk­i­sista menoista meteliä pitävä muut­taa kan­taansa 180 astet­ta, kun tulee puheek­si tule­vat heitä itseään koske­vat mak­sut. Jos asi­aa kat­soo oikeu­den­mukaisu­u­den kannal­ta, omaisu­u­den huomioon otta­mi­nen olisi oikein. Sik­si melkein kaikissa mais­sa omaisu­us myös ote­taan huomioon.

Jat­ka lukemista “Omaisu­us huomioon van­hainko­tien hoitomaksuissa?”

Selviytyvän Suomen suunta

Mart­ti Het­emä­ki, Six­ten Kork­man, Eli­na Pylkkä­nen ja Vesa Vihriälä ovat kir­joit­ta­neet lukemisen arvoisen kir­jan Selviy­tyvän Suomen suun­ta. Tässä on yhteen­las­ket­tuna niin vankkaa talousosaamista, ettei kir­jan ana­lyysia ja ehdo­tuk­sia voi sivu­ut­taa olanko­hau­tuk­sel­la, vaik­ka joku var­maan haluaisi.

Min­un pes­simis­miäni kir­ja syven­si. Sen ana­lyysi Suomen talouden pysähtymis­es­tä voidaan kiteyt­tää lyhy­een. Suo­ma­laiset yri­tyk­set ovat investoi­neet mui­ta Pohjo­is­mai­ta selvästi vähem­män aineet­tomaan pääo­maan, siis lähin­nä tutkimuk­seen ja tuoteke­hi­tyk­seen. Tätä täy­den­tää vielä koulu­tus­ta­son lasku ja jäämi­nen selvästi ver­rokki­mai­ta matalammaksi.

Suomes­ta puut­tuu kär­sivälli­nen pääo­ma, jol­la olisi aikaa odot­taa tulok­sia. Investoimi­nen aineet­tomaan pääo­maan tuot­taa aluk­si vain kulu­ja kun taas yri­tyk­sen sisäi­nen raion­al­isoin­ti ja väen pane­m­i­nen pihalle paran­taa tulosta nopeasti. Omana huo­mau­tuk­se­nani lisään tähän, että tässä on ehkä syy siihen, ettei taloudelli­nen kasvu paran­na työl­lisyyt­tä. Huo­mat­takoon, että suo­ma­laiset yri­tyk­sen ovat mui­hin mai­hin ver­rat­tuna hyvin kan­nat­tavia, joten siitäkään ei kenkä purista. Jat­ka lukemista “Selviy­tyvän Suomen suunta”