Markkinat soveltuvat parhaiten sähköautojen latausinfran ohjaajaksi

Kun säh­kö­au­tot yleis­ty­vät nopeas­ti, tar­vi­taan latausin­fraa pal­jon ja nopeas­ti. Se ei ole aivan hal­paa. On vaa­dit­tu, että veron­mak­sa­jat sub­ven­toi­vat tätä­kin. Mark­ku Olli­kai­nen sanoi Hel­sin­gin Sano­mien mukaan, että jokai­nen ben­saa myy­vän huol­toa­se­ma pitäi­si vel­voit­taa tar­joa­maan myös sähkölatausta.

Minä jät­täi­sin koko asian mark­ki­noi­den huo­lek­si, sil­lä pro­jek­ti on aika kal­lis ja nor­mioh­jauk­sel­la toteu­tet­tu­na se on mon­ta ker­taa kal­liim­pi. Jat­ka luke­mis­ta “Mark­ki­nat sovel­tu­vat par­hai­ten säh­kö­au­to­jen latausin­fran ohjaajaksi”

Koijärvi ja eläinaktivistit

Sanoin Jyväs­ky­län kesän panee­lis­sa, että ilman eläi­nak­ti­vis­tien yöl­li­siä tar­hais­ku­ja tur­kis­tar­haus oli­si meil­lä jo kiel­let­ty, kuten se on kiel­let­ty mel­kein kaik­kial­la muu­al­la Euroo­pas­sa. Twit­te­ris­sä on vaa­dit­tu perus­te­lu­ja. Täs­sä tulevat.

Koi­jär­vi-lii­ke oli val­ta­va menes­tys. Sen toi­min­ta oli lai­ton­ta, mut­ta 90 pro­sent­tia suo­ma­lai­sis­ta hyväk­syi sen.  Menes­ty­vän suo­ran toi­min­nan tavoit­tee­na on saa­da ylei­nen mie­li­pi­de puo­lel­leen, ei edes yrit­tää pakot­taa yhteis­kun­taa tah­toon­sa kiris­tä­mäs­sä. Tämä jäl­kim­mäi­nen kei­no vie ter­ro­ris­min puo­lel­le ja sii­tä tie joh­taa johon­kin aivan muu­hun. Jat­ka luke­mis­ta “Koi­jär­vi ja eläinaktivistit”

Jatkan kaupunkisuunnittelukysymysten seuraamista blogillani

Olin elä­mä­ni vii­mei­ses­sa kau­pun­kiym­pä­ris­tö­lau­ta­kun­nan kokouk­ses­sa pari viik­koa sit­ten. Tähän päät­tyi 12-vuo­ti­nen, oikeas­taan 16-vuo­ti­nen ura­ni kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­ta vas­taa­vas­sa lau­ta­kun­nas­sa. Alka­va­na vaa­li­kau­te­na­ni teh­tä­vä­ni sel­väs­ti kevenevät.

Hel­sin­gin kehit­tä­mi­nen on edel­leen into­hi­mo­ni. Sik­si tulen täl­lä blo­gil­la seu­raa­maan kau­pun­kiym­pä­ris­tö­lau­ta­kun­nan asioi­ta — myös kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen asioi­ta ‑mut­ta en rapor­toi kai­kes­ta vaan vain mer­kit­tä­vim­mis­tä ja minua eni­ten kiin­nos­ta­vis­ta kysy­myk­sis­tä tukeu­tuen kai­kil­le avoi­miin esityslistoihin.

Helen oy:n hallitus päätti sulkea Hanasaaren voimalaitoksen 1.4.2023

Hele­nin hal­li­tus (jon­ka puheen­joh­ta­ja olen) päät­ti tänään aikais­taa Hana­saa­ren kivi­hii­li­voi­ma­lai­tok­sen sul­ke­mis­ta 21 kuu­kau­del­la. Omis­ta­jaoh­jaus oli aika­naan vel­voit­ta­nut sul­ke­maan voi­ma­lai­tok­sen 31.12.2024, mut­ta pää­tim­me sul­kea sen talou­del­li­sis­ta ja ympä­ris­tö­syis­tä aikai­sem­min. Jat­ka luke­mis­ta “Helen oy:n hal­li­tus päät­ti sul­kea Hana­saa­ren voi­ma­lai­tok­sen 1.4.2023”

Ylen “uutinen” Sinnemäen rikosepäilystä oli likainen vaalitemppu

Ylen jul­kai­se­ma ”uuti­nen” Sin­ne­mäen ”riko­se­päi­lys­tä” oli mie­les­tä­ni tör­keä vaa­li­temp­pu, joka ei sovi Yleis­ra­diol­le. Kos­ka kyse on vii­si vuot­ta van­has­ta tapah­tu­mas­ta, on vai­kea pitää uuti­sen ajoit­ta­mis­ta jul­kais­ta­vak­si kak­si päi­vää ennen vaa­le­ja sat­tu­ma­na. Ajan­koh­ta oli niin aikai­nen, että se ehti vai­kut­taa vaa­lei­hin, mut­ta niin myö­häi­nen, ettei täy­sin tuu­les­ta tem­mat­tua uutis­ta ehdit­ty kumoa­maan. Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nan tuon aikai­se­na vara­pu­heen­joh­ta­ja­na tie­dän suun­nil­leen, miten asiat meni­vät. Jos Yle sai jut­tu­vih­jeen tai­ta­vas­ti ajoi­tet­tu­na, uuti­sen subs­tans­si oli­si pitä­nyt tes­ta­ta. Aihees­ta uuti­soi­mi­ses­sa ei ole mitään vikaa, mut­ta oli­si pitä­nyt käyt­tää aikaa fak­to­jen tar­kis­ta­mi­seen.  Se kuu­luu laa­tu­jour­na­lis­miin. Polii­tik­koi­hin koh­dis­te­taan riko­sil­moi­tuk­sia nykyi­sin yhte­nään ja polii­sin on ne kaik­ki tut­kit­ta­va. Toi­mit­ta­jan pitäi­si ymmär­tää, ettei ilmoi­tuk­sen koh­teek­si ole­mi­nen osoi­ta vie­lä syyl­lis­ty­mis­tä mihin­kään ja niin asia pitäi­si myös ylei­söl­le ker­toa. Jat­ka luke­mis­ta “Ylen “uuti­nen” Sin­ne­mäen riko­se­päi­lys­tä oli likai­nen vaalitemppu”

Mihin tarvitsemme maakuntaveroa?

Kuvi­tel­kaam­me, että hyvin­voin­tia­lu­eel­la kek­si­tään, että mei­dän asuk­kail­le­pa tar­jo­taan muka­va mut­ta aika kal­lis lisä­pal­ve­lu, jot­ta meil­lä oli­si kivaa ja päät­tä­jät suo­sit­tu­ja. Tar­kas­tel­kaam­me kah­ta jär­jes­tel­mää, kaa­vail­tua man­ku­mi­seen perus­tu­vaa rahoi­tus­jär­jes­tel­mää ja maa­kun­ta­ve­roon perus­tu­vaa rahoitusta.

  • Man­ku­mis­jär­jes­tel­mä. Syk­syä koh­den men­täes­sä on sel­vää, että rahat lop­pu­vat. Sii­tä vain kir­je val­tio­val­lal­le, että tilan­ne 0n kur­ja ja jou­dum­me sul­ke­maan syn­nys­tys­sai­raa­lat lop­pu­vuo­dek­si ja mää­rää­mään syn­nyt­tä­jät koti­syn­ny­tyk­seen, ellem­me saa lisää rahaa. Lisää rahaa tulee tie­tys­ti, kos­ka kuo­le­via äite­jä ja lap­sia val­tio ei voi ottaa vas­tuul­leen. Päät­tä­jät voi­vat elvis­tel­lä, että saa­tiin­pa tän­ne meil­le yli­mää­räis­tä val­tion rahaa ja kal­lis lisä­pal­ve­lu asuk­kail­lem­me.  Kan­sa hur­raa! Ensi vuon­na kek­si­tään jokin toi­nen rahareikä.

Jat­ka luke­mis­ta “Mihin tar­vit­sem­me maakuntaveroa?”

Kaupunkiympäristölautakunta 1.6.2021

Pöydältä

Hon­ka­suon kaa­va, Poh­jois­kaa­ri 34–38, Atte Har­jan­teen toi­vo­mus­pon­si korttelipihapilotista

Uudet asiat

Mal­min kes­kus­tan suunnitteluperiaatteet

Kau­pun­ki panee kun­toon esi­kau­pun­kia­luei­ta, joi­ta ei siis saa kut­sua lähiöik­si. Suun­ni­tel­man yksi­tyis­koh­tiin on vai­kea ottaa kan­taa ilman esit­te­lyä. Hyvä, että pan­naan kuntoon.

Mal­min ja Pukin­mäen yleis­ten aluei­den suun­ni­tel­man hyväksyminen

Näin on aivan mah­do­ton ottaa kan­taa. Sksi ollaan pai­kal­lis­ten asuk­kai­den lausun­to­jen varas­sa. Esi­tys­lis­tal­la ker­ro­taan, mitä aio­taan teh­dä, mut­ta ei ker­ro­ta, mitä aja­tuk­sia on hylätty.

Mes­su­kes­kuk­sen ase­ma­kaa­van muutos

Mes­su­kes­kus laa­je­nee, pysä­köin­tiä tulee lisää. Mer­kit­tä­vin­tä kui­ten­kin on 33-ker­rok­si­nen hotel­li­tor­ni ja kongres­si­kes­kuk­sen laa­jen­tu­mi­nen. Miten näi­hin hotel­lei­hin riit­tää väkeä?

Kata­ja­no­kan toi­mis­to­ton­tin myy­mi­nen Varmalle

Muo­dol­li­ses­ti kyse on vuo­krauk­ses­ta osto-optiol­la, mut­ta on päi­vän sel­vää, että Var­ma ostaa ton­tin. Hin­ta 17 mil­joo­naa, noin tuhat euroa neliö­tä. Asun­to­tont­ti oli­si tuol­la pai­kal­la kol­me ker­taa kalliimpi.

Vii­den ton­tin varaa­mi­nen Suvi­lah­ti Event Hub Oy:lle

Suvi­lah­teen tulee tapah­tu­ma­kes­kus. Han­ke on kil­pai­lu­tet­tu aikai­sem­min. Helen Oy tyh­jen­tää lähi­vuo­si­na Hana­saa­ren voi­ma­lai­tok­sen. Se pitäi­si joten­kin huo­mioi­da tapah­tu­ma-alu­een suunnittelussa.

 

Oden vaaliohjelma (7) Tuki seinille vai asukkaille?

Huo­mau­tus: seu­raa­va teks­ti ei vas­taa Hel­sin­gin vih­rei­den kan­taa asun­to­po­li­tii­kas­sa. Vih­reät kan­nat­ta­vat sosi­aa­li­sen asun­to­tuo­tan­non lisäämistä.

Jos val­lit­se­va vuo­kra­ta­so on kan­sa­lai­sen A tuloi­hin näh­den koh­tuu­ton, onko parem­pi mak­saa hänel­le 300 euroa kuus­sa asu­mis­tu­kea vai antaa kol­me­sa­taa euroa kuus­sa hal­vem­pi ARA-asun­to. Kan­nat­taa lukea jut­tu lop­puun, kos­ka lopus­sa ker­ron, mik­si kysy­myk­se­na­set­te­lu ei ole oikein.

Asumistuen puolesta

Pre­fe­rens­sien kun­nioi­tus. Asu­mis­tu­ki­vaih­toeh­dos­sa saa itse etsiä vuo­kra-asun­non mis­tä halu­aa. Jos halu­aa asun­non Meri­ka­dul­ta, asu­mis­tu­ki ei sii­hen rii­tä, mut­ta eipä Meri­ka­dul­la ole myös­kään yhtään ARA-asun­toa. ARA-asun­toi­hin on 23 000 haki­jaa ja nii­tä vapau­tuu vuo­sit­tain run­saat 3 000, joten on otet­ta­va se, mitä tarjotaan.

Luki­tus­vai­ku­tus. ARA-asun­nos­ta ei kan­na­ta läh­teä, vaik­ka työ­paik­ka siir­tyi­si kau­pun­gin toi­sel­le puo­lel­le, ei aina­kaan, jos on onnis­tu­nut saa­maan asun­non hyväl­tä asuinalueelta.

Tuen osu­mi­nen oikein Asu­mis­tu­ki on tulos­i­don­nai­nen, joten suu­ri­tu­loi­set eivät voi sitä saa­da kuin lyhyen aikaa. Ara-asuk­kais­ta suu­ri­tu­loi­sem­paan puo­lis­koon kuu­lu­via on yli vii­den­nes. Vaik­ka alun perin ARA-asun­to­ja jae­taan koros­te­tun sosi­aa­li­sin perus­tein, niis­tä ei tar­vit­se muut­taa pois, vaik­ka tulot nouse­vat. Laki­py­kä­lät tun­te­va voi siir­tää asun­non myös las­ten­sa nimiin, mitä kaut­ta myös asun­to­ja valuu yli­tu­loi­sil­le. Jos ARA-asun­not oli­si suun­ni­tel­tu aut­ta­maan pie­ni­tu­loi­sia, nii­den vuo­kra riip­pui­si tuloista.

Asu­mis­tu­ki koh­dis­tuu parem­min pie­ni­tu­loi­sil­le kuin ARA-Asun­to­jen tuot­ta­ma vuo­kra­sääs­tö. Läh­de: Essi Eero­la ja Tuuk­ka Saa­ri­maa: Who bene­fits from public housing?

Tas­a­puo­li­suus. Pel­kän onnen tur­vin kah­des­ta samas­sa ase­mas­sa ole­vas­ta toi­nen onnis­tuu saa­maan edul­li­sen ARA-asun­non ja toi­nen ei. Asu­mis­tuen sään­nöt ovat samat kaikille.

Segre­gaa­tion vält­tä­mi­nen. Ara-asun­not tuot­ta­vat talo­koh­tais­ta segre­gaa­tio­ta, kun pie­ni­tu­loi­sen asu­te­taan samoi­hin taloi­hin. Kau­pun­ki on pal­jon miel­lyt­tä­väm­pi, jos rik­kaat ja köy­hät asu­vat samois­sa rapuissa.

Jos eläi­sim­me kuin 1930-luvul­la rik­kaat ja köy­hät samois­sa talois­sa, ja pitäi­sim­me aivan tör­keä­nä, jos joku, kut­su­taan hän­tä vaik­ka Nal­lek­si, meni­si esit­tä­mään, että köy­hät pitää siir­tää pois her­ras­väen asut­ta­mis­ta talois­ta omiin kasar­mei­hin­sa. Kun tämä on val­lit­se­va asian­ti­la, emme näe sii­nä mitään ihmeellistä.

Hie­man yllät­täen ARA-poli­tik­ka jyr­ken­tää segre­gaa­tio­ta myös kau­pun­gi­no­sien välil­lä, vaik­ka ARA-poli­tiik­kaa on perus­tel­tu sil­lä, että Hekan asun­to­ja voi­daan raken­taa myös hyvä­osais­ten asui­na­lueil­le.  Palaan tähän alempana.

Ara-asuntojen puolesta

Asun­to­ja huo­no-osai­sim­mil­le. ARA-asun­toi­hin pää­see myös sel­lai­nen luot­to­tie­ton­sa menet­tä­nyt tai muu­ten yksi­tyi­sen vuo­kra­nan­ta­jan sil­mis­sä ris­kia­su­kas, joka ei saa asun­toa yksi­tyi­sil­tä vuo­kra­mark­ki­noil­ta mitenkään.

Ei kan­nus­tin­louk­kua. Ara-asun­to­jen huo­no koh­den­tu­mi­nen pie­ni­tu­loi­sil­le tar­koit­taa toi­saal­ta, ettei niis­sä ole saman­lais­ta kan­nus­tin­louk­kua kuin asu­mis­tues­sa, joka pie­ne­nee, kun tulot kasvavat.

Ei liho­ta välis­tä­ve­tä­jiä. Kun Jät­kä­saa­reen raken­ne­taan noin 1 500 ARA-asun­to­ja ja kun näi­den asun­to­jen vuo­krat ovat noin 500 euroa kuus­sa alem­mat, ARA-asuk­kai­den koke­ma hyö­ty on noin yhdek­sän mil­joo­naa euroa. Kau­pun­ki ei kui­ten­kaan mene­tä ton­tin­vuo­kris­sa yhdek­sää mil­joo­naa vaan pal­jon vähem­män. Mik­si kau­pun­ki saa kovan rahan ton­teis­ta lii­an vähän vuo­kraa lihot­taen näin väli­kä­siä, on oma lukun­sa. Tämän vuok­si esi­tän­kin myö­hem­mäs­sä pos­tauk­ses­sa, että kau­pun­ki ryh­tyy tar­joa­maan kovan rahan vuo­kra-asun­to­ja markkinoille.

ARA-asun­to­ja voi­daan raken­taa myös kal­liil­le asui­na­lueil­le. Moni pie­ni­palk­kai­nen ja kes­ki­tu­loi­nen on ihme­tel­lyt, mik­si köy­hä työ­tön pää­see ARA-asun­toon alu­eel­le, johon heil­lä ei ole mitään asi­aa. Idea­na on tor­jua asui­na­luei­den sosi­aa­lis­ta eristäytymistä.

Jos ajat­te­li­sim­me ARA-asuk­kai­ta vain yksi­löi­nä, täl­lai­nen onnek­kai­den suo­si­mi­nen oli­si yhtä type­rää kuin arpoa sosi­aa­li­tu­kia. Jos Lah­ti­sel­le tar­jo­taan edul­lis­ta ARA-asun­toa Jät­kä­saa­res­ta, oli­si­ko vää­rin, jos hän ottai­si tuon 500 euroa puh­taa­na käteen, ja tyy­tyi­si asu­maan jos­sain hal­vem­mal­la alu­eel­la? Jos tar­kas­te­lem­me vain hänen tilan­net­taan, se oli­si jär­ke­vä valin­ta ja hänel­lä pitäi­si olla sii­hen oikeus, mut­ta segre­gaa­tio­ta aja­tel­len se ei oli­si oikein.

On kui­ten­kin todet­ta­va, että myös kau­pun­gi­no­sien tasol­la ARA-asun­not lisää­vät eivät­kä vähen­nä segre­gaa­tio­ta. VATT:n tut­kioi­den (sii­hen aikaan) Essi Eero­lan ja Tuuk­ka Saa­ri­maan tut­ki­muk­ses­sa tode­taan, että pie­ni­tu­loi­set ovat ARA-kan­nas­sa kes­kit­ty­neet pal­jon jyr­kem­min pie­ni­tu­loi­sil­le alueil­le kuin pie­ni­tu­loi­set asu­mis­tuen tur­vin asu­vat, joi­ta on tasai­sem­min eri­lai­sis­sa kaupunginosissa.

Saa­ri­maan ja Essi Eero­lan tulos on jo 10 vuot­ta van­ha. Sik­si se ei vält­tä­mät­tä pidä enää paik­kaan­sa tai aina­kin ero­tus on pie­nen­ty­nyt, sil­lä aiem­min ARA-asun­not kes­ki­tet­tiin huo­no­tu­lois­ten asui­na­lueil­le. Nyt nii­tä yri­te­tään raken­taa yhtä pal­jon kaikkialle.

Ei kui­ten­kaan mikään estä sitä, että myös asu­mis­tu­ki aut­tai­si pie­ni­tu­loi­sia pää­se­mään kal­liil­le asui­na­lueil­le. Sil­loin hyväk­syt­tä­vien vuo­krien pitää vaih­del­la kau­pun­gi­no­sit­tain. Ei se sen kum­mal­li­sem­paa ole kuin ARA-asun­to­jen raken­ta­mi­nen kal­liil­le asui­na­lueil­le. Samas­ta asias­ta sii­nä on kyse.

ARA-asun­to­jen raken­ta­mi­nen kal­liil­le asui­na­lueil­le tor­juu yksi­puo­li­ses­ti rik­kai­den asui­na­luei­den syn­tyä, mut­ta ei yksi­puo­li­ses­ti köy­hien asui­na­luei­den syn­tyä. Sitä tor­juu toi­saal­ta meneil­lään ole­va esi­kau­pun­kia­luei­den renes­sans­si, erään­lai­nen kas­vo­jen koho­tus, omis­tusa­sun­to­jen kaa­voit­ta­mi­nen esi­mer­kik­si Meri-Ras­ti­laan (jota Vasem­mis­to­liit­to tosin yrit­tää estää) ja kou­lu­jen posi­tii­vi­nen dis­kri­mi­naa­tio eli pie­ni­tu­lois­ten asui­na­luei­den kou­luil­le anne­tut suu­rem­mat mää­rä­ra­hat.  Todet­ta­koon, että posi­tii­vi­sen dis­kri­mi­naa­tion mää­rä­ra­ha on 3,5 mil­joo­naa euroa eli pal­jon vähem­män kuin on Jät­kä­saa­ren ARA-asuk­kai­den saa­ma vuokraetu.

Olen poh­ti­nut tätä asi­aa nel­jä vuot­ta sit­ten täs­sä kirjoituksessa

Vuokrien nousu?

Asu­mis­tu­kea on syy­tet­ty vuo­krien nos­ta­mi­ses­ta. Täs­sä monen intui­tio pet­tää. Jos pie­ni­tu­loi­sil­le teh­dään tilaa asun­to­mark­ki­noil­la mil­lä tavoin tahan­sa, muil­le jää vähem­män asun­to­ja kil­pail­ta­vak­si ja vuo­kra­ta­so nousee. Ara-poli­tiik­ka ei nos­ta­si mui­ta vuo­kria, jos ne tuli­si­vat mui­den asun­to­jen lisäk­si, mut­ta nyt ne kil­pai­le­vat samois­ta ton­teis­ta mui­den kans­sa, eli ne syr­jäyt­tä­vät muu­ta asun­to­tuo­tan­toa. Itse asias­sa ARA-asun­not nos­ta­vat mui­ta vuo­kria vähän asu­mis­tu­kea enem­män, kos­ka ARA-asun­not raken­tu­vat hitaam­min ja kos­ka niis­sä asu­taan väljemmin.

Asumistuki ei kuitenkaan toimi oikein

Jos asu­mis­tu­ki oli­si sel­lai­nen kuin sen pitäi­si olla, sen käyt­tö joh­tai­si sel­väs­ti oikeu­den­mu­kai­sem­paan ja parem­paa asun­to­ti­lan­tee­seen kuin ARA-asun­to­jen rakentaminen.

Mut­ta se ei ole sel­lai­nen kuin sen pitäi­si. Asu­mis­tuen sään­nöt ovat peräi­sin ajal­ta, jol­loin vuo­kria sään­nös­tel­tiin. Se hyväk­syy sel­lai­sia vuo­kria, joi­ta on vain ARA-asun­nois­sa. Jos asuu ARA-asun­toa kal­liim­min, jou­tuu mak­sa­maan ero­tuk­sen itse. Tosin, jos asun­to on eri­tyi­sen pie­ni, sen hyväk­syt­tä­vä vuo­kra voi ylit­tää jon­kin ver­ran ARA-asun­to­jen vuo­kra­ta­son. Niin­pä asu­mi­nen asu­mis­tuen tur­vin vapail­la mark­ki­noil­la on lähes aina sel­väs­ti kal­liim­paa kuin asu­mi­nen ARA-asun­nois­sa – eri­tyi­ses­ti, kun mer­kit­tä­vä osa ARA-asun­nois­sa asu­vis­ta­kin saa asumistukea.

Pie­ni­tu­loi­nen ei pys­ty elä­mään yksi­tyi­ses­sa vuo­kra-asun­nos­sa asu­mis­tuen varas­sa, vaan hän tar­vit­see sen lisäk­si toi­meen­tu­lo­tu­kea. Se on aivan vihon­vii­mei­nen asian­ti­la, kos­ka toi­meen­tu­lo­tu­ki tekee työn teke­mi­sen kan­nat­ta­mat­to­mak­si ja sul­kee tuen koh­tee­na ole­van köyhyysansaan.

Kos­ka vuo­kra­sään­nös­te­lyn lop­pu­mi­ses­ta on kulu­nut jo yli nel­jän­nes­vuo­si­sa­ta, oli­si ehkä aika jus­tee­ra­ta asu­mis­tuen sään­nöt vuo­kra­sään­nös­te­lyn jäl­kei­seen aikaan.

Sil­loin sii­tä tuli­si sel­väs­ti jär­ke­väm­pi asun­to­po­li­tii­kan työ­ka­lu kuin ARA-asunnoista.

Nyky­sään­nöil­lä ARA-asun­not ovat tar­peel­li­sia, ellei­vät suo­ras­taan vält­tä­mät­tö­miä. Mut­ta huo­noa asun­to­po­li­tiik­kaa ne ovat.

Seu­raa­vas­sa pos­tauk­ses­sa asu­mis­tuen säännöistä.

Oden vaaliohjelma (5) Ketkä pääsevät asumaan Helsinkiin?

Hel­sin­gin Sano­mat on kir­joit­ta­nut vii­me aikoi­na asu­mi­sen kor­keas­ta hin­nas­ta ja kysy­nyt polii­ti­koil­ta, mitä sil­le pitäi­si teh­dä. Asial­le on vai­kea teh­dä mitään muu­ta kuin raken­taa lisää asun­to­ja ja paljon.

Asu­mi­sen kor­kea hin­ta joh­tuu sii­tä, että Hel­sin­kiin haluai­si pääs­tä asu­maan enem­män ihmi­siä kuin kau­pun­kiin mah­tuu. Vas­taa­vas­ti asu­mi­nen on hal­paa siel­lä, mis­tä ihmi­set pyr­ki­vät muut­ta­maan pois. Tämä on asia, jota on vai­kea muuk­si muuttaa.

On tie­tys­ti toi­nen­kin mah­dol­li­suus: teh­dä Hel­sin­gis­tä huo­nom­pi paik­ka asua, jot­ta niin moni ei tän­ne haluai­si ja asun­to­jen hin­nat las­ki­si­vat. Tämän mah­dol­li­suu­den kui­ten­kin sivuutan.

On kol­mas­kin tapa. Muut kun­nat, eri­tyi­ses­ti Espoo ja Van­taa, voi­si­vat teh­dä itses­tään hou­kut­te­le­vam­man pai­kan asua. Olen kui­ten­kin ehdol­la kun­nal­lis­vaa­leis­sa Hel­sin­gis­sä ja yri­tän antaa mah­dol­li­sim­man vähän neu­vo­ja naapureillemme.

Asun­to­po­li­tii­kal­la voi­daan vai­kut­taa jol­la­kin tavoin sii­hen, ket­kä pää­se­vät asu­maan, kun kaik­ki eivät mahdu.

Jos mitään asun­to­po­li­tiik­kaa ei oli­si, asuk­kaat kar­sit­tai­siin hin­nal­la. Köy­hil­lä ei siis asi­aa, ja tulo­ta­so Hel­sin­gis­sä nousi­si kohis­ten. Tämä on ylei­nen rat­kai­su maa­il­mal­la. Sen seu­rauk­se­na köy­hät ihmi­set ja maa­han­muut­ta­jat asu­vat esi­mer­kik­si Parii­sis­sa kau­ka­na radan­var­si­lä­hiöis­sä ja var­si­nai­nen Parii­si on öky­rik­kai­den aluet­ta. Ei hyvä.

Vasem­mis­to­puo­lu­eet ja työ­nan­ta­jat vaa­ti­vat lisää koh­tuu­hin­tai­sia asun­to­ja. Jos raken­net­tai­siin pel­käs­tään koh­tuu­hin­tai­sia asun­to­ja, se ei tar­koit­tai­si, että kaik­ki haluk­kaat pää­si­vät Hel­sin­kiin ja asu­mi­nen oli­si hal­paa. Päin vas­toin, jonot kas­vai­si­vat entis­tä pidem­mik­si. Tämän jäl­keen on olen­nais­ta, miten ne onnek­kaat vali­taan, jot­ka asun­toi­hin pääsevät.

Edul­li­sia asun­to­ja jaet­taes­sa voi­daan käyt­tää joko jono­tus­ta tai tar­ve­har­kin­taa tai näi­den yhdistelmää.

Jono­tus on vihon­vii­mei­nen vaih­toeh­to, kos­ka kau­pun­ki hal­vau­tuu, jos asun­toa tar­vit­se­va jou­tuu jonot­ta­maan sitä vuo­sia. Tuk­hol­mas­sa jono­tusai­ka on tois­ta­kym­men­tä vuot­ta. Tuk­hol­man pelas­tuk­se­na ovat pimeät mark­ki­nat, jos­sa ihmi­set vuo­kraa­vat suu­rel­la voi­tol­la eteen­päin edul­li­sia vuokra-asuntojaan.

Hyvä asun­to­po­li­tiik­ka edel­lyt­tää, että osa asun­nois­ta toteu­te­taan mark­ki­na­hin­tai­ses­ti ja nii­hin pää­se­vät ne, joil­la on nii­hin varaa, ja osa taval­la tai toi­sel­la koh­tuu­hin­tai­ses­ti niin, että nii­den jaka­mi­ses­sa suo­si­taan pienituloisia.

Miten pitäi­si pai­not­taa koh­tuu­hin­tai­suut­ta ja mark­ki­naeh­toi­suut­ta? Täl­lä valin­nal­la on mer­ki­tys­tä muu­hun­kin kuin asu­mi­seen. Se vai­kut­taa myös työ­paik­ko­jen sijoit­tu­mi­seen, kos­ka työ­pai­kat pyr­ki­vät sijoit­tu­maan niin, että hen­ki­lö­kun­nal­la on nii­hin help­po pääsy.

Ennen kaik­kea tuo valin­ta kui­ten­kin vai­kut­taa kun­nan tuloi­hin. Ole­mal­la asun­to­po­li­tii­kas­saan koros­te­tun sosi­aa­li­nen, kun­ta rau­nioit­taa oman talou­ten­sa. Lop­pu­tu­lok­se­na on isom­mat ope­tus­ryh­mät kou­luis­sa, huo­no ter­vey­den­huol­to, huo­not van­hus­ten pal­ve­lut ja niin edel­leen.  On ikä­vä asia, että kun­tia kan­nus­te­taan näin vali­koi­maan asukkaitaan.

Eri­tyi­sen kum­mal­li­se­na pidin sitä, että pää­mi­nis­te­ri San­na Marin esit­ti, että kun­tia pitäi­si pal­ki­ta entis­tä voi­mak­kaam­min hyvä­tu­lois­ten suo­si­mi­ses­ta asun­to­po­li­tii­kas­saan, mitä pää­oma­ve­ro­tu­lo­jen ohjaa­mi­nen kun­nil­le oli­si tar­koit­ta­nut samoin kuin kun­nal­lis­ve­ron muut­ta­mi­nen progres­sii­vi­sek­si. Voi olla sitä miel­tä, että vero­tuk­sen progres­sii­vi­suut­ta pitää lisä­tä, mut­ta en ymmär­rä lain­kaan pää­mi­nis­te­rin halua pal­ki­ta kun­tia entis­tä enem­män hyvä­tu­lois­ten suo­si­mi­ses­ta asuntopolitiikassaan.

Pää­kau­pun­ki­seu­dun kun­nat ovat har­joit­ta­neet ideo­lo­gi­ses­ti pai­not­tu­nut­ta asuk­kai­den vali­koin­tia pit­kään. Vuon­na 2018 vero­tu­lot asu­kas­ta koh­den olivat:

Espoo         25 678 €
Hel­sin­ki       23 631 €
Kau­niai­nen  38 973 €
Van­taa        20 614 €

Hel­sin­gin ei kan­na­ta olla täs­sä kil­pai­lus­sa ahne ja itse­käs, mut­ta ei myös­kään höl­mö. Sinän­sä Hel­sin­ki voi halu­tes­saan paran­taa suh­teel­lis­ta ase­maan­sa hel­pos­ti, joten naa­pu­ri­kun­tien ei kan­na­ta haas­taa sitä täs­sä asiassa.

Kovin tyy­ty­väi­nen ei voi olla nykyi­seen asun­to­po­li­tiik­kaan. Sen uhre­ja ovat ne pie­ni­palk­kai­set, jot­ka eivät ole tar­peek­si pie­ni­palk­kai­sia saa­dak­seen ARA-asun­toa mut­ta eivät tar­peek­si suu­ri­palk­kai­sia pär­jä­täk­seen vapail­la asun­to­mark­ki­noil­la. Hel­sin­gis­sä on tilaa rik­kail­le ja kai­kis­ta köy­him­mil­le, mut­ta ei pie­ni­palk­kai­sil­le, joi­ta työ­päi­vän päät­teek­si pak­kau­tuu suu­rin jou­koin lähi­lii­ken­teen juniin mat­ka­tak­seen kotiin­sa jos­sain juna­mat­kan päässä.

Mik­si työ­nan­ta­jat kan­na­ta­vat sosi­aa­lis­ta asun­to­tuo­tan­toa? Kos­ka tar­vit­se­vat työ­voi­maa eivät­kä halua mak­saa pie­ni­palk­kai­ses­ta työs­tä enem­pää. Sosi­aa­li­nen asun­to­tuo­tan­to voi­daan näh­dä myös sub­ven­tio­na huo­no­ja palk­ko­ja mak­sa­vil­le työnantajille.

Jat­koa seuraa.

 

Kaupunkiympäristölautakunta 25.5.2021

Teol­li­suus­ka­dun akse­li, kaavarunko

Aika­naan Mik­ko Säre­lä teki aloit­teen, että Teol­li­suus­ka­dun alue mer­ki­tään kes­kus­ta­toi­min­to­jen alu­eek­si. Nyt tämä on toteu­tu­mas­sa hienosti.

Pal­jon työ­paik­ko­ja tulee alu­eel­le ja myös yöelä­mää ohja­taan tän­ne. (Ei tar­vit­se ihme­tel­lä, että kes­kus­tan elin­voi­mai­suus heik­ke­nee, kun sil­le omi­nai­sia toi­min­to­ja siir­re­tään pois. Sil­ti kan­na­tet­ta­va ajatus)

Ongel­ma­koh­tia on kol­me. Minus­ta ja näkö­jään myös Ris­to Rau­ta­van mie­les­tä alu­eel­la voi­si olla ylä­ker­rok­sis­sa myös asu­tus­ta. Viras­to pel­kää yhteen­tör­mäys­tä yöelä­män kans­sa. Pie­ni ja vähän kulah­ta­neen tun­tui­nen Dal­lapén puis­to esi­te­tään raken­net­ta­vak­si. Minus­ta yhden vih­reän plän­tin­kin voi­si tuon­ne jät­tää ja kohen­taa sitä. Täs­sä ei pää­te­tä lii­ken­ne­suun­ni­tel­mas­ta, mut­ta jo täs­sä vai­hees­sa voi­si koros­taa sii­tä, että Kulos­aa­ren sil­taa pit­kin tule­va baa­nayh­teys voi­si pysyä sil­lan tasol­la eikä las­kea ensin alas nous­tak­seen takai­sin Teol­li­suus­ka­dun tasoon. Tämä on ihmi­sil­le työ­mat­kayh­teys eikä kuntoilureitti.

Jat­kos­sa var­maan­kin kiis­tel­lään kais­to­jen luku­mää­räs­tä Teollisuuskadulla.

Hon­ka­suo asemakaava

Hel­sin­gin äärim­mäi­seen nurk­kaan suun­ni­tel­laan ker­ros­puu­ta­lo­ja. Aiem­pi vähän kevyem­pi raken­ta­mi­nen ei toi­mi­nut, kos­ka alu­eel­la on huo­no maa­pe­rä, joil­la pien­ta­lot eivät peli­tä talou­del­li­ses­ti. Nyt teh­dään kor­keam­paa raken­ta­mis­ta parem­mal­le maal­le. Pai­kal­le tulee noin 500 asukasta.

Poh­jois­kaa­ri 34–38

Ope­tus­käy­tös­sä ollut kiin­teis­tö muu­te­taan asuin­kort­te­lik­si, van­haa suo­jel­len ja uut­ta raken­taen. Tilas­to­tie­dois­sa on vähän epä­joh­don­mu­kai­suut­ta, mut­ta ilmei­ses­ti uut­ta ker­ro­sa­laa tulee 5 000 k‑m2. Laut­ta­saa­re­lai­set ovat muis­tut­ta­neet kaa­vas­ta ja valit­ta­neet lii­kaa tehok­kuut­ta, Poh­jois­kaa­ren kapeut­ta ja pyö­räi­li­jöi­den suur­ta määrää.

Ratik­ka­py­säk­kien ja jalan­kul­ku­yhe­tyk­sien kehittämine

Tähän pitää tutus­tua tar­kem­min, eli tämä menee var­maan­kin pöy­däl­le. Kyse on sii­tä, onko ratik­ka­py­sä­kin molem­mis­sa päis­sä suo­ja­tie vai vaan toi­ses­sa ja voi­ko rati­kan koh­dal­la olla ”yli­tys­paik­ka” jol­lai­nen on Stoc­kan kel­lon koh­dal­la. Kun suo­ja­tie­tä ei ole, jalan­kul­ki­ja väis­tää ratikkaa.

Kruu­nusil­to­jen hank­kei­den inves­toin­ti­mää­rä­ra­han ylitys

Tämä yli­tys­tar­ve ei lii­ty niin­kään itse ratik­kaan eikä sil­taan vaan kaik­keen muu­hun, mitä teh­dään Haka­nie­mes­sä.