Kategoria: _

Miksi Suomen taloudellinen kasvu on tyssännyt?

Pitääkö min­un vai­h­taa kan­taani työ­markki­noiden palkkamallista?

Mik­si taloudelli­nen kasvumme lop­pui 16 vuot­ta sit­ten, kun muis­sa Pohjo­is­mas­sa kasvu jatkuu? Ekon­o­misti sanoo, että taloutemme ei kas­va, kos­ka työn tuot­tavu­us ei ole nous­sut niin kuin ennen. Tai tarkem­min sanoen, ei ole nous­sut lainkaan. Min­ua tämä seli­tys ei vaku­u­ta, kos­ka olen aina arvostel­lut 1970- ja 1980-luku­jen tuot­tavu­uske­hi­tyk­sen ver­taamista 2000-luvun tuottavuuteen.

Maal­ta­muu­ton vuosikym­meninä oli help­po nos­taa tuot­tavu­ut­ta, kun väki siir­tyi pien­tiloil­ta töi­hin tehtaisi­in ja toimis­toi­hin.  Tämä kasvun lähde on loppunut.

Työikäisen väestön määrä kään­tyi lasku­un run­saat kymme­nen vuot­ta sit­ten. Lasku ei ole ollut mitenkään dra­maat­ti­nen, vain noin 10 000 henkeä kymme­nessä vuodessa. Olen­naista on, ettei työikäi­nen väestö enää kas­va niin kuin kasvoi ennen. Jat­ka lukemista “Mik­si Suomen taloudelli­nen kasvu on tyssännyt?”

Miksi ja milloin pikaratikka voittaa bussin

Tekni­ik­ka- ja talous ‑lehti julka­isi kir­joituk­sen Akkusähköbus­si haas­taa raitio­vau­nun – Liiken­nealan kah­den vet­er­aanin mielestä raide­hankkeet ovat verora­ho­jen totaal­ista tuh­laus­ta.  Siinä Jus­si Sauna-aho ja Antti Talvi­tie argu­men­toi­vat bussien puoles­ta paikallisju­nia ja raitio­vaunu­ja vastaan.

Päätin vas­ta­ta kir­joituk­seen blogillani, mut­ta muiden kiirei­den jäl­keen ehdin vas­ta nyt.

Sauna-ahon ja Talvi­tien mukaan sähköbussin ener­giankäyt­tö  matkus­ta­jaa kohden on välil­lä Helsin­ki – Lep­pä­vaara pienem­pi kuin paikallisju­nan, kos­ka juna on niin paina­va. Näin voi olla, vaik­ka ihmette­lenkin, sil­lä bus­si joutuu pysähtymään yht­enään liiken­neval­ois­sa ja risteyk­sis­sä, kun taas juna lähtöko­htais­es­ti vain pysäkeil­lä. Olen­naista on, että juna pyy­hältää tuon välin 16 min­uutis­sa. Bus­si ei ole tain­nut siinä ajas­sa päästä edes Tullinpuomi­in.  Suurten matkus­ta­jamäärien kul­jet­tamiseen paikallisju­na on aivan ylivoimainen kap­a­siteet­tin­sa ja nopeuten­sa ansios­ta. Samal­la on todet­ta­va, että pien­ten matkus­ta­jamäärien kul­jet­tamiseen juna ei sovel­lu. Sik­si en ole innos­tunut kaik­ista vaa­timuk­sista lisätä paikallisju­nali­iken­net­tä siel­läkin, mis­sä matkus­ta­jat mah­tu­isi­vat hyvin bus­si­in — tai jopa taksiin.

Kiin­nos­tavampi on ratikan ja sähköbussin ver­tailu, kos­ka ne ovat edes vähän samaa sar­jaa. Yksinker­taisu­u­den vuok­si puhun vain bus­seista, sil­lä sähköbus­si voit­taa paikallis­li­iken­teessä diesel­bussin niin selvästi, että diesel­bus­sit taita­vat pois­tua markki­noil­ta. Jat­ka lukemista “Mik­si ja mil­loin pikaratik­ka voit­taa bussin”

Syntyvyyden romahdus (5): miten pärjätään pienenevällä työvoimalla?

Kir­joi­tan tämän siihen perustuen, miltä tule­vaisu­us nyt näyt­tää. Sadas­sa vuodessa voi tapah­tua iso­jakin muu­tok­sia, mut­ta teen silti vain yhden skenaarion.

Ole­tan, että net­tou­u­si­u­tu­mis­luku pysyy 0,6:ssa eli kokon­aishedelmäl­lisyys 1,26:ssa, jos­sa se oli vuon­na 2023. Se voi siitä nous­ta, mut­ta yhtä hyvin se voi edelleen laskea. Syyt, jot­ka min­un mielestäni ovat johta­neet syn­tyvyy­den lasku­un, eivät ole katoa­mas­sa min­nekään. Vuosit­tain syn­tynei­den määrä las­kee noin 1,5 %.  Las­ten­las­ten sukupolvi olisi noin 36 % iso­van­hempi­en sukupolvesta.

Syn­tyvyy­den laskua kom­pen­soidaan maa­han­muu­tol­la, mut­ta pelkään pahoin, ettei se ei riitä kokon­aan kom­pen­soimaan sitä, kos­ka väestö vähe­nee muual­lakin ja maa­han­muut­ta­jista tul­laan kilpailemaan.

Suo­mi ei juuri saa houkutel­luk­si koulutet­tu­ja maa­han­muut­ta­jia. Nytkin hyvin koulutet­tu­ja muut­taa täältä pois enem­män kuin muut­taa tänne. Tule­vaisu­udessa nuo­ria suo­ma­laisia houkutel­laan mui­hin, väestöään menet­tävi­in mai­hin kiihtyvässä tahdis­sa. Jat­ka lukemista “Syn­tyvyy­den rom­ah­dus (5): miten pär­jätään pieneneväl­lä työvoimalla?”

Sijoitusvarallisuuden verotus on ongelmallista

STTK:n pääekon­o­misti Patrizio Lainà esit­tää omaisu­usveron palaut­tamista Suomeen. Ker­ron tässä, mik­si en kan­na­ta, vaik­ka jaan kiukun siitä, että hal­li­tus kas­vat­taa tuloeroja.

Pääomatulot ovat liian liukkaita verotettavaksi

Opti­maalises­sa maail­mas­sa pääo­mia ja pääo­mat­u­lo­ja verotet­taisi­in paljon nyky­istä enem­män ja ansio­tu­lo­ja vas­taavasti vähem­män. Jok­seenkin kaik­ki maat kuitenkin verot­ta­vat pääo­mat­u­lo­ja palkkat­u­lo­ja kevyem­min niin, että vero­tus kokon­aisu­udessaan ei ole  kovinkaan pro­gres­si­ivista. Näin on pakko tehdä.

Pääo­mia on help­po siir­rel­lä maas­ta toiseen. Jos niitä yritetään verot­taa yhdessä maas­sa mui­ta ankaram­min, pääo­ma livah­taa johonkin kevyen vero­tuk­sen maa­han ja korkeaa veroa yrit­tänyt maa ampuu vain itseään jalkaan.

Thomas Piket­ty esit­tää ratkaisuk­si globaalia vero­tus­ta. Tässä hän on oike­as­sa. Asi­aa ei voi ratkaista yhdessä maas­sa. Aika vaa­ti­ma­ton­ta min­imiverosopimus­ta­han ollaan tekemässäkin. Myön­nän, että yleis­maail­mallisen ratkaisun syn­tymi­nen on vaikeata.

Suomalaisilla kotitalouksilla vähän sijoitusvarallisuutta

Suomen ongel­ma on koti­talouk­sien vähäi­nen var­al­lisu­us ver­rat­tuna vaikka­pa Ruot­si­in. Tähän san­o­taan, että Ruot­si ei ole sot­in­ut pari­in sataan vuo­teen ja viimeisen sotansakin se kävi Suomes­sa. Ruot­sis­sa on sik­si enem­män van­haa rahaa kuin Suomes­sa. Näin minäkin luulin, mut­ta tosi­asi­as­sa ero on syn­tynyt vuo­den 2000 jäl­keen. Vuon­na 2000 suo­ma­lais­ten ja ruot­salais­ten koti­talouk­sien net­to­var­al­lisu­us oli suun­nilleen yhtä suur­ta, nyt ruot­salais­ten keskimääräi­nen net­to­var­al­lisu­us on kaksinker­taista suo­ma­laisi­in näh­den. Jat­ka lukemista “Sijoi­tus­var­al­lisu­u­den vero­tus on ongelmallista”

Miksi Timo Harakka erotettiin

Olen pois­tanut tässä olleen tek­stin keskustel­tuani Timo Harakan kanssa. Tuon keskustelun jäl­keen käsi­tyk­seni tapah­tu­mien kulus­ta on seuraava:

Vihreän lan­gan talous jou­tui kuilun par­taalle kesäl­lä 1993 tapah­tuneen kaval­luk­sen takia. Yhtiön enti­nen toim­i­tusjo­hta­ja oli eron­nut kevääl­lä ja uusi oli tulos­sa syksyl­lä. Yhtiöl­lä on olta­va toim­i­tusjo­hta­ja ja nimes­imme erään työn­tek­i­jän vt. toim­i­tusjo­hta­jak­si. Se oli katas­tro­faa­li­nen virhe, kos­ka tämä kuvit­teli voivansa käyt­tää fir­man raho­ja kuin omi­aan. Siitä hänelle tuli vanki­latuomio, mut­ta yri­tys oli käytän­nössä konkurssissa.

Neu­vot­telin hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­jana yhtiölle lainan Posti­pankista talouden vakaut­tamisek­si. Toisin kuin muistin, Harak­ka oli oike­as­sa: laina todel­la tuli Vihreälle lan­galle lop­ul­ta Vihreän liiton kaut­ta. Puolue oli aset­tanut tälle lainalle ehto­ja, jot­ka koski­vat lehden sisältöä ja puolueen mate­ri­aalin julkaisemista siinä. Harak­ka ei kuitenkaan nou­dat­tanut tätä sopimus­ta puolue­jo­htoa tyy­dyt­täväl­lä taval­la. Puolue­jo­hto vaati vihreän lan­gan hal­li­tuk­selta toimen­piteitä, eli käytän­nössä Harakan erot­tamista. Jat­ka lukemista “Mik­si Timo Harak­ka erotettiin”

Syntyvyyden romahdus (4) Maahanmuutto pelastaa?

Vuon­na 2023 Suomen väk­iluku kasvoi 40 000 hen­gel­lä, aivan kuin van­haan hyvään aikaan. Tilanne näyt­tää aivan toiselta, kun kat­so­taan kokon­ais­lu­vun taakse. Luku­un vaikut­ta­neet muu­tok­set olivat:

 

Väestö­muu­tok­set 2023
Syn­tyneet   43 320
Kuolleet -61 106
Maas­ta­muut­to -13 422
Yhteen­sä -31 208
Muut­to Suomeen     71 918
Net­to     40 710

 

Ilman maa­han­muut­toa Suomeen väk­ilukumme lask­isi siis 30 000 hen­gel­lä vuodessa. Tämä on vähän harhaan­jo­hta­va tieto, kos­ka tuos­sa maas­ta­muu­tossa on toisaal­ta muiden maid­en kansalaisia ja maa­han­muu­tossa on suo­ma­laisia. Vuo­den 2023 luku­ja ei löy­dä vielä ainakaan Tilas­tokeskuk­sen sivuil­ta. Suomen kansalais­ten net­tomaa­han­muut­to on parin tuhan­nen paikkeil­la vuodessa. Ilman muiden maid­en kansalais­ten net­to­muut­toa Suomen väk­ilukumme lask­isi noin 20 000 asukkaal­la vuodessa. Luku on vah­vasti nouse­maan päin, sil­lä suurten ikälu­okkien kuolleisu­us alkaa nous­ta. Siihen aikaan ikälu­okan koko oli yli satatuhat­ta. Samal­la syn­nyt­täjien ikälu­okat pienenevät ja hedelmäl­lisyys las­kee. Jos­sain vai­heessa kuollei­ta on yli 80 000 ja syn­tyneitä selvästi alle 40 000 vuodessa. Jat­ka lukemista “Syn­tyvyy­den rom­ah­dus (4) Maa­han­muut­to pelastaa?”

Syntyvyyden romahdus (3): missä suomalaiset asuvat sadan vuoden kuluttua?

Mil­lainen on Suo­mi sadan vuo­den kulut­tua, kun maas­sa on enää pari miljoon­aa asukas­ta? Tai vai­h­toe­htona viisi miljoon­aa asukas­ta, jois­sa kak­si miljoon­aa suku­ju­uril­taan suo­ma­laista ja lop­ut maa­han­muut­ta­jia ja hei­dän jälkeläisiään. Tai jotain näi­den kah­den välillä.

Kir­joi­tan myöhem­min muut­toli­ik­keestä. Huo­mau­tan silti jo nyt, että iso osa Euroopas­takin on tyh­jen­emässä samaan aikaan ja moni suo­ma­lainen voi jon­akin mar­rasku­un päivänä päät­tää muut­taa eteläm­mäk­si, nyt sieltä saa edullis­es­ti asun­to­ja väk­ilu­vun rom­ahdet­tua sielläkin.

Sijoituk­set asun­toi­hin eivät näytä näis­sä olois­sa kovin fik­suil­ta. Jos väkeä on vähem­män, asun­to­ja tarvi­taan vähem­män. Vaan kuinka­han on? Mil­lainen on asu­tuk­sen tule­va alueelli­nen jakauma?

Kiihtyykö alueellinen keskittyminen

Yleis­säätönä voidaan sanoa, että har­vaan asu­tut maat ovat köy­hempiä kuin tiheäm­min asu­tut maat. Tätä ei voi kumo­ta huo­mau­tuk­sel­la, että törkeän ylikan­soite­tut maat ovat köy­hiä nekin. Opti­miväestön­ti­heys on jos­sain Suomea selvästi tiheäm­mässä asu­tuk­ses­sa. Jat­ka lukemista “Syn­tyvyy­den rom­ah­dus (3): mis­sä suo­ma­laiset asu­vat sadan vuo­den kuluttua?”

Syntyvyyden romahdus (2): ihmiskunnan tuho peruutettu?

Aloite­taan syn­tyvyy­den rom­ah­duk­sen myön­tei­sistä puolista. Olen ollut hyvin pes­simisti­nen maa­pal­lon, sen eliökun­nan ja ihmiskun­nan tule­vaisu­ud­es­ta. Ihmisiä on yksinker­tais­es­ti jo nyt liikaa ja kasvu jatkuu – tai sen siis oletet­ti­in jatku­van. Ensim­mäisen ker­ran näen toivonpilkahduksen.

Olen pitänyt täysin toiv­ot­ta­mana tais­telua luon­non mon­imuo­toisu­u­den puoles­ta ja ilmas­ton­muu­tos­ta vas­taan, kos­ka ihmi­nen oli levit­täy­tymässä kaikkialle ja val­jas­ta­mas­sa käyt­töön­sä kaik­ki luon­non­va­rat, uusi­u­tu­vat ja fos­si­iliset. Pain­ol­la mitat­tuna 95 % maail­man nisäkkäistä on ihmisiä jai koti- tai tuotan­toeläim­iä.  Jos edessä olisi kysymys, kumpi kuolee nälkään, ihmi­nen vai kirahvi, ei kirahvil­la olisit paljon toivoa.

Min­un aikanani maa­pal­lon väk­iluku on kolminker­tais­tunut. Vaik­ka kasvu­vauhti pros­en­teis­sa mitat­tuna on laskenut, ihmis­inä mitat­tuna se ei ole hidas­tunut. YK:n ennustei­den mukaan pysähty­isi ehkä joskus, mut­ta aivan liian myöhään. Nyt näyt­tää siltä, että maa­pal­lon väk­iluku kään­tyy jyrkkään lasku­un, ei min­un eli­naikanani, mut­ta las­teni eli­naikana kuitenkin. Lasku voi olla erit­täin nopeaa – yhtä nopeaa kuin oli 1800-luvun aikana kiihtynyt kasvu.  Siis ehkä jopa pari pros­ent­tia vuodessa, vaik­ka tästä emme tietenkään voi olla varmoja.

Tieto syn­tyvyy­den rom­ah­duk­ses­ta eri puo­lil­la maail­maa on ensim­mäi­nen toivoa herät­tävä tieto. Olen mon­een ker­taan kir­joit­tanut, että kaik­ki olisi parem­min, jos ihmisiä olisi vain mil­jar­di. Siitä ei ole edes kauan, vain 200 vuot­ta, kun ihmis­ten määrä ylit­ti mil­jardin. Ehkäpä 200 vuo­den kulut­tua ihmisiä on taas vain miljardi.

Mil­jar­di ihmistä voisi­vat elää yltäkyl­läistä elämää luo­makun­nan val­is­tuneena kru­u­nuna ja jät­tää paljon tilaa muulle luo­makun­nalle. Jat­ka lukemista “Syn­tyvyy­den rom­ah­dus (2): ihmiskun­nan tuho peruutettu?”

Syntyvyyden romahdus (1): ilmiö on yleismaailmallinen ja näyttää pysyvältä

Olen seu­ran­nut muu­ta­man vuo­den syn­tyvyy­den laskua Suomes­sa lähin­nä miet­tien, miltä huolto­suhde näyt­tää 2050-luvul­la. Pidin aluk­si toden­näköisenä, että kyse olisi tilapäis­es­tä laskus­ta vähän niin kuin vuosi­na 1972 ja 1973, jol­loin jostain syys­tä johtuen las­ten tekoa lykät­ti­in. Nyt syn­tyvyy­den laskua on kuitenkin jatkunut niin pitkään, että pelkästä lapsen­teon myöhen­tämis­es­tä ei voi enää olla kyse.

Kir­joitin täl­lä blogilla, että syn­tyvyy­den rom­ah­t­a­mi­nen on paljon val­tion velkaa suurem­pi ongel­ma Suomelle.

Eräs tut­tuni vinkkasi Anna Rotkirchin X‑viestiin eri maid­en syn­tyvyys­ti­las­toista. Kiitos siitä molem­mille. Tätä tietoa olin yrit­tänyt etsiä, mut­ta olin löytänyt vain van­hen­tunei­ta luku­ja. Rotkirchin tilas­tot osoit­ti­vat, että vuodes­ta 2015 vuo­teen 2023 – siis kahdek­san vuo­den aikana – syn­tyvyys on laskenut voimakkaasti jok­seenkin kaikkial­la maail­mas­sa. Kun ilmiö on yleis­maail­malli­nen, koti­maiset syyt kan­nat­taa pan­na syrjemmälle.

Jotain on muut­tunut perus­teel­lis­es­ti eikä vain Suomes­sa. Olin kat­sonut asi­aa liian Suo­mi-keskeis­es­ti, ja olisin sik­si yrit­tänyt löytää koti­maisia syitä syn­tyvyy­den laskulle.

Suomes­sa sataa naista kohden syn­tyy nyt noin 62 tyt­töä. Kos­ka lap­sia ja nuo­ria myös kuolee, niin san­ot­tu net­tou­u­si­u­tu­mis­luku on noin 0,6. Jos kaik­ki jatkuu ennal­laan, jokainen syn­tyvä sukupolvi on 60 % van­hempi­en­sa sukupolves­ta ja  36 % iso­van­hempi­en­sa sukupolves­ta. Ilman maa­han­muut­toa Suomen asukasluku putoaisi sadas­sa vuodessa jon­nekin alle kah­den miljoo­nan. En jak­sa laskea tätä tarkasti, kos­ka ole­tus tasan saman­laise­na pysyvästä syn­tyvyy­destä ei ole real­isti­nen. Jat­ka lukemista “Syn­tyvyy­den rom­ah­dus (1): ilmiö on yleis­maail­malli­nen ja näyt­tää pysyvältä”

Ketkä pääsevät kaupunkiin?

Parikym­men­tä vuot­ta sit­ten Euroopan suuret kaupun­git tem­pau­tu­i­v­at nopeaan kasvu­un. Imuun tart­tui myös Helsin­ki, jos­sa seudun väk­iluku on kas­vanut jo 330 000 asukkaal­la. Monis­sa kas­vavis­sa kaupungeis­sa asumisen hin­ta on nous­sut tuskallisesti.

Helsingis­sä asum­i­nen on kallis­tunut vähem­män, kos­ka asun­to­tuotan­toa on pystyt­ty lisäämään. Asukkaat tosin eivät ole tästä päät­täjiä kiit­täneet. Nyt asun­to­tuotan­to jumit­taa, vaik­ka väk­iluku kas­vaa entistä nopeam­min. Pian rak­en­ta­mat­ta jääneitä asun­to­ja tarvit­taisi­in. Rak­en­ta­jat ovat palan­neet koti­mai­hin­sa ja saat­ta­vat jäädä sinne.

Suh­dan­nevai­hte­lut ovat markki­na­t­alouden vit­saus, jota vas­taan viisas val­tion toimii. Helsin­ki on jotain tehnytkin. Asun­to­tuotan­to kyykkää Helsingis­sä paljon vähem­män kuin seudun muis­sa kunnissa.

Jos kaik­ki halukkaat eivät mah­du, miten val­i­taan ne onnekkaat, jot­ka pää­sevät kaupunki­in? Jat­ka lukemista “Ketkä pää­sevät kaupunkiin?”