On päästävä eroon ministeriöiden kaksoishallinnosta. Poliittiset valtiosihteerit korvattakoon vaalikauden ajaksi valitulla kansliapäälliköllä. Jotkut kokoomuslaiset ovat polttaneet päreensä siitä, että valtioneuvosto valitsi sisäministeriön kansliapäälliköksi Kirsi Pimiän, vaikka heidän mielestään olisi pitänyt valita Antti Pelttari. Pimiän valinta oli heidän mukaansa poliittinen, kun taas kokoomuslaisen Antti Pelttarin valita ei olisi ollut. Pimiää pidetään poliittisena, koska hän on ollut oikeusministeri Tuija Braxin erityisavustajana. Pelttari taas on ollut Anne Holmlundin (kok) valtiosihteerinä. Poliittisuus on…
Kategoria: _
Helsingin seudun kasvu kiihtyi
Väestön ennakkotietojen mukaan Helsingin seudun väkiluku kasvoi yli kahdellakymmenellä tuhannella asukkaalla. Siinä oli lisäystä yli kolme tuhatta asukasta. Nämä ovat kuitenkin ennakkotietoja. Vuosi sitten lopulliset tiedot poikkesivat ennakkotiedoista melkoisesti. Näitä väkilukutietoja heiluttaa ilmeisesti melkoisesti ulkomaalaisväestö, jonka muutto pois maasta rekisteröityy usein vähän jälkijunassa. Aiempia vuosia enemmän kasvu on parina viime vuonna keskittynyt Vantaalle (Kehärata) ja Espooseen (Länsimetro). Runsas vuosi sitten kovasti notkahtanut Helsingin kasvu on taas kiihtynyt lähelle normaaleje…
Kaupunkiympäristölautakunnan lista 14.1.2020
VIIME VUOSIKYMMENELTÄ SIIRTYNEET ASIAT Länsi-Helsingin raitioteiden yleissuunnitelma ja liikenteelliset periaatteet Tämä pantiin pöydälle 10.12.2019. Suunnitelma on selostettu silloin tarkemmin Tarkoitus on tehdä ratikkalinja Munkkiniemen aukiolta Huopalahdentietä ja Vihdintietä Pohjois-Haagan asemalle ja sieltä edelleen Kantelettarentielle. Tämä väli mitoitetaan 45 metriä pitkille kaksisuuntaisille ratikoille. Niillä ei kuitenkaan voi ajaa ainakaan toistaiseksi Munkkiniemestä Mannerheimintietä Kolmikulmaan ilman, että pysäkkejä pidennetään. Mannerheimintien ratikkalinja ei kestä enempää ratikoita ruuhkautumatta. Siksi Töölön läpi avataan toinen ratikkalinja…
Berliinin vuokrasäännöstely
Berliini on lehtitietojen mukaan päättänyt asettaa kaupunkiin vuokrasäännöstelyn ennen vuotta 2014 rakennettuihin asuntoihin. (Helsingin Sanomat (7.1.2020), Vuokralaisten vallankumous.) Toivottavasti tämän päätöksen kaikkinaiset vaikutukset tutkitaan kunnolla, koska kyseessä on merkittävä yhteiskunnallinen koe. Tyytymättömyyden vuokrien nopeaan nousuun ymmärtää. Saksojen yhdistymisen jälkeen Berliinistä tuli muuttotappiokaupunki, jonne tuli toistasataatuhatta tyhjää asuntoa. Sen ansiosta se oli hyvin halpa sekä asukkaille että uusille startup-yrityksille. Nyt Berliini vetää puoleensa asukkaita ja yrityksiä. Tilan ylitarjonta on kadonnut.…
Kenelle kuuluu hyöty innovaatioista?
Jos Edison ei olisi keksinyt sähkölamppua, katselisimmeko televisiota kynttilän valossa? Helsingin Sanomien erinomainen amerikkalaisen taloustieteilijän Philippe Aghion haastattelu kirvoitti ajatuksia innovaatioiden omistamisesta. Merkittävänä syynä tuloerojen kasvuun ja jättiomaisuuksien keskittymiseen liittyy siihen, että innovaatioiden osuus kansantulon kakusta kasvaa. Toinen syy on niin sanottu verkostovaikutus, joka tuottaa monopolistisia voittoja. Teollisuusmaiden talouskasvu syntyy lähinnä innovaatioista, mutta kuuluvatko innovaatiot sellaisinaan niiden kehittäjille? Kyse on vähän samasta asiasta kuin kuuluuko suuri malmiesiintymä sen ensimmäiselle…
Vastaus Juhana Vartiaiselle: minä ja kokoomus
Juhana Vartiainen vastasi minulle twitterissä: Elän Osmo toivossa, että kuulen sinulta elämäni aikana vielä yhden myönteisen kommentin Kokoomuksesta! Minua on syytetty myös siitä, että suhtaudun kokoomukseen liian suopeasti. Minäkin toivoisin, että kokoomus antaisi vaihteeksi aihetta myönteiseen kommenttiin. Kovin on puolue mennyt ikävään suuntaan alettuaan flirttailla yhteistyöstä perussuomalaisten kanssa. On aika luonnollista, että vihreät älähtävät sellaisesta. Sorry, Juhana! Sinulta on ehkä menemässä jo toiseen kertaan puolue alta. Tätä kuitenkaan en…
Smith-Polvisen liikennesuunnitelma pelasti Helsingin
HS teki kulttuuriteon visualisoidessaan 1960-luvun autoideologian kauneimman kukkasen, Smith-Polvisen liikennesuunnitelman. Tuo suunnitelma oli hirveä, mutta se itse asiassa pelasti Helsingin. Se näytti. mitä on sen tien päässä, johon liikenteen kehitys kaupunkia vei. Tämän nähtyään helsinkiläiset päättäjät ottiat liikennepolitiikassa aivan toisen suunnan. Ilman tätä ravistelua vanhaa tietä olisi jatkettu ja lopputulos olisi lopulta ollut jotain vision mukaista. Amsterdamissa kävi samaan aikaa samalla tavalla. Autokaupunkivisio pelästytti päättäjät ja sen jälkeen Amsterdam…
Saako suomalaisetkin ampua rajalle?
Opimme siis, että ilmastopakolaiset pitää ampua rajalle. Varteenotettava skenaario ilmastonmuutoksessa on Golf-virran pysähtyminen. Suomelle luvattu lämpeneminen muuttuisikin kylmenemiseksi. Katsokaa kartasta, mitä Kanadassa on 60 leveyspiirin pohjoispuolella. Jos ikijää alkaa peittää Suomea, tämä maa muuttuu mahdottomaksi paikaksi elää. Saako jäätä pakenevat suomalaiset ampua rajalle?
Miten auttaa perusduunaria ahdingossa?
Olin vähällä kirjoittaa poikkipuolisia ajatuksia Postin palkoista, kun asia oli kuumimmillaan, mutta maltoin mieleni ja päätin kirjoittaa, kun tilanne on rauhoittunut. Koko keskustelu ja sen saama suunta häiritsivät minua suuresti, koska vakavaa ongelmaa korjattiin mielestäni tavalla, joka ei toimi – tai ei skaalaudu, kuten nykyisin on muodikasta sanoa. Postissa oltiin kiistatta heikentämässä työehtosopimuksia. Se liittyy ongelmaan, jota kutsutaan nimellä työmarkkinoiden polarisoituminen. Sellaisten hyvien työpaikkojen määrä on vähenemässä, joihin ei…
Wahroosin ”Kuinkas tässä näin kävi?” kannattaa lukea, mutta ei uskoa kaikkea
Luin tai oikeastaan kuuntelin Björn Wahlroosin kirjan ”Kuinkas tässä näin kävi?”. Olin ensin ajatellut skipata koko kirjan, mutta Sixten Korkman kehui sen alkuosaa, joten päätin kuunnella. Sixten oli oikeassa. Kirjan ensimmäinen puolisko on todella hyvä ja analyyttinen taloushistoria sodanjälkeisestä Suomesta. Opin paljon. Se alkoi sotakorvauksilla ja neuvostokaupalla. Oli minulle uusi asia, että idänkaupan säännöt pakottivat suomalaisen teollisuuden tehottomaan omavaraisuuteen. Vaihtokauppaan kelpaisivat vain tuotteet, joiden kotimaisuusaste oli korkea. Siksi kaikki…