Singaporen malli ikääntyneille työntekijöille

Käytin parivi­ikkoa sit­ten 3.5. puheen­vuoron min­is­teri Satosen jär­jestämässä sem­i­naaris­sa, joka oli lähtölaukaus entisen työmin­is­terin Jari Lind­strömin selvi­tyk­selle siitä, miten nos­taa työl­lisyyt­tä yli 55-vuo­ti­aiden kesku­udessa.  Aiheenani oli Sin­ga­poren malli, jos­ta olin kir­joit­tanut Suomen Kuvale­hdessä vuon­na 2013. Sin­ga­poren malli maini­taan hallitusohjelmassa.

Vas­taan tässä myös niihin vas­taväit­teisi­in, joi­ta min­ulle esitet­ti­in kymme­nen vuot­ta sit­ten, kun selostin Sin­ga­poren mallia use­am­mas­sakin kirjoituksessa.

Tutus­tu­in Sin­ga­poren eläke­malli­in eduskun­nan vero­jaos­ton matkalla Sin­ga­pores­sa huhtiku­us­sa 2013. Maan min­is­teri selosti sitä meille lyhyesti mut­ta selkeästi. Ikävä uuti­nen on, ettei mallia voi sel­l­aise­naan kopi­oi­da Suomeen, kos­ka se liit­tyy olen­nais­es­ti maan sosi­aal­i­til­i­malli­in. Sik­si en ole myöskään mis­tään lähteistä tark­istanut mallin tarkko­ja para­me­tre­jä. Toisen maan lain­säädän­nön ymmärtämi­nen lakitek­stiä luke­mal­la on jok­seenkin mah­do­ton­ta, kos­ka pitää tun­tea niin mon­ta asi­aa, joi­ta lakitek­stis­sä ei maini­ta. Moni on tutus­tunut, mut­ta ainakin osa heistä on  ymmärtänyt koko mallin väärin.

Sosiaalitili

Sin­ga­poren sosi­aal­i­tilin peri­aate on, että jokaisen on tal­letet­ta­va noin kymme­nen pros­ent­tia ansio­tu­lois­taan sosi­aal­i­tililleen. Työn­tek­i­jän ter­vey­den­hoit­o­menot ja muun muas­sa työt­tömyys­tur­va mak­se­taan tältä tililtä. Kun sosi­aal­i­tilil­lä on tarpeek­si rahaa, ei tarvitse tal­let­taa lisää, mut­ta jos tiliä käytetään, pitää taas mak­saa, kunnes rahaa on tilil­lä tarpeek­si. Kun saavut­taa eläkeiän, sosi­aal­i­tililtä mak­se­taan eläke. Jos siis tili on ollut ahk­eras­sa käytössä, eläke jää pienem­mäk­si. Nyky­isin ilmeis­es­ti tili muut­tuu  eläke­vaku­u­tuk­sek­si, jos­sa vaku­u­tusy­htiö kan­taa riskin pitkästä iästä.

Singaporen malli lyhyesti

Meille esitel­ty malli oli lyhykäisyy­dessään seu­raa­va: Kun työn­tek­i­jä täyt­tää 62 vuot­ta (nyky­isin 63 vuot­ta) työ­nan­ta­ja solmii hänen kanssaan uuden työ­sopimuk­sen, jos­sa työte­htäviä on helpotet­tu vas­taa­maan työn­tek­i­jän alen­tunut­ta työkykyä ja palk­ka uut­ta työte­htävää. Kos­ka palk­ka on alen­tunut, työn­tek­i­jä saa mak­saa itselleen täy­den­nys­tä sosi­aal­i­tililtään. Val­tio ei siis rahoi­ta tätä mil­lään taval­la. Se syö työn­tek­i­jän tule­vaa eläket­tä, mut­ta paljon vähem­män kuin jos hän siir­ty­isi kokon­aan eläk­keelle. Jos uut­ta työ­sopimus­ta ei saa­da sovi­tuk­si, työnanta­jan mak­set­tavak­si koituu merkit­tävä sank­tio. Aivan heikoil­la ei siis työn­tek­i­jä nois­sa neu­vot­teluis­sa ole.

Aja­tus tun­tui minus­ta sil­loin jotenkin tutul­ta. Jat­ka lukemista “Sin­ga­poren malli ikään­tyneille työntekijöille”

Lohjan synnytykset loppuvat 2026

HUS:n hal­li­tus päät­ti tänään siirtää Loh­jan syn­ny­tyk­set lähin­nä Jorvi­in ja Nais­ten­klinikalle. Ratkai­se­va äänestys kos­ki demarien esi­tys­tä päätök­sen lykkäämis­es­tä yli kesän, jot­ta saataisi­in koke­mus­ta Loh­jan syn­ny­tys­ten kesätauosta.

Pidin demarei­den esi­tys­tä vähän hal­pa­maise­na vas­tu­un vält­te­lynä, sil­lä hekin myön­sivät, että esi­tys syn­ny­tys­ten lakkaut­tamis­es­ta Loh­jal­la vuon­na 2026 on järkevä. Halu­si­vat vain asian näyt­tävän siltä, että kokoomus, vihreät ja yliopis­to ajoi­vat päätök­sen. Lop­ul­ta äänestet­ti­in myös hylkäämis­es­tä, jol­loin osa demareista sen­tään äänesti syn­ny­tys­ten lakkaut­tamisen puolesta.

Kan­natan kyl­lä kaiken tiedon han­kkimista päätök­sen­teon tuek­si, mut­ta tuo lykkäys yli kesän ei olisi voin­ut tuo­da tietoa siitä, miten tämä suun­nitel­tu syn­ny­tys­ten siir­to vuon­na 2026 toimisi. Vuon­na 2026 on käytössä lisäka­p­a­siteet­tia sekä Jorvis­sa että nais­ten­klinikalla. Ensi kesänä sitä ei ole. Sik­si olen vähän huolis­sani siitä, miten ensi kesästä selvitään. Tästä kesä­su­lus­ta HUS:n hal­li­tus ei ole päät­tänyt, vaan sen päätök­sen on tehnyt johtajaylilääkäri.

HUS muut­taa yksiköi­den­sä työn­jakoa radikaal­isti. Sen yksi­tyisko­htaisem­pi suun­nit­telu vaatii aikaa. Jos päätös olisi lykät­ty syysku­ulle, yksi­tyisko­h­tien suun­nit­telu­un olisi jäänyt vähem­män aikaa. Ei epä­var­muus olisi ollut myöskään mukavaa henkilökun­nan osalta, jon­ka pitää päät­tää, mis­sä aikoo olla töis­sä vuodes­ta 2026 läh­tien ja mis­sä asua.

Lohjan ja Porvoon sairaalat lyhentämään leikkausjonoja

Kir­joitin 26.3.2024 täl­lä blogilla, että en ajaisin Loh­jan syn­ny­tys­ten lakkaut­tamista, jos meil­lä olisi vero­tu­soikeus. Säästöt ovat niin vähäisiä, että per­imäl­lä viisi euroa vuodessa uus­maalaisil­ta voitaisi­in tämä päätös jät­tää tekemät­tä. Nyt olen asi­as­ta toista mieltä. Suun­nitel­mal­la on nimit­täin pääasial­lise­na tavoit­teena lyhen­tää lait­toman pitk­iä hoito­jono­ja. Jat­ka lukemista “Loh­jan syn­ny­tyk­set lop­pu­vat 2026”

Puheenvuoroni Rosa Meriläisen eurovaalikampanjan avajaisissa.

En olisi uskonut 20 vuot­ta sit­ten, jos joku olisi sanonut sit­ten min­ulle, että olen tääl­lä tänään ja tukeak­seni Rosa Mer­iläistä europar­la­ment­ti­vaaleis­sa. Puolueen puheen­jo­hta­jalle kansane­dus­ta­ja Rosa Mer­iläi­nen aiheut­ti har­mai­ta hiuk­sia – joi­ta tosin min­ul­la ei ole enää juuri näkyvis­sä. San­o­taanko, että Ros­al­la oli pitkä ja vaikea nuoru­us. Olin jos­sain vai­heessa häneen aika kypsä.

Teki nuori Rosa muu­takin kuin tuot­ti min­ul­la han­kaluuk­sia. Hän oli hyvin nuore­na kohon­nut vaa­tivi­in tehtävi­in vihreis­sä, muun muas­sa puolueen vara­puheen­jo­hta­jak­si ja johta­maan peri­aa­teo­hjel­man laa­timista. Olimme siis puheen­jo­hta­ja ja vara­puheen­jo­hta­ja samanaikaises­ti, eikä min­ulle ollut siinä tehtävässä Rosas­ta mitään pahaa sanottavaa.

Rosa jäi pois eduskun­nas­ta ja minä seurasin etäisyy­den päästä hänen edes­ot­ta­muk­si­aan Tam­pereel­la.  Kuulin hänestä yhä ilah­dut­tavampia uutisia. Rosa aikuis­tui, mut­ta ei liikaa. Hänen räväkkyyten­sä, ennakkolu­u­lot­to­muuten­sa ja idearikkaut­en­sa ei ole kadon­nut mihinkään. Erään­lainen ikin­uori vielä viidenkympin kyn­nyk­sel­läkin. Jat­ka lukemista “Puheen­vuoroni Rosa Mer­iläisen eurovaa­likam­pan­jan avajaisissa.”

Miksi Suomen taloudellinen kasvu on tyssännyt?

Pitääkö min­un vai­h­taa kan­taani työ­markki­noiden palkkamallista?

Mik­si taloudelli­nen kasvumme lop­pui 16 vuot­ta sit­ten, kun muis­sa Pohjo­is­mas­sa kasvu jatkuu? Ekon­o­misti sanoo, että taloutemme ei kas­va, kos­ka työn tuot­tavu­us ei ole nous­sut niin kuin ennen. Tai tarkem­min sanoen, ei ole nous­sut lainkaan. Min­ua tämä seli­tys ei vaku­u­ta, kos­ka olen aina arvostel­lut 1970- ja 1980-luku­jen tuot­tavu­uske­hi­tyk­sen ver­taamista 2000-luvun tuottavuuteen.

Maal­ta­muu­ton vuosikym­meninä oli help­po nos­taa tuot­tavu­ut­ta, kun väki siir­tyi pien­tiloil­ta töi­hin tehtaisi­in ja toimis­toi­hin.  Tämä kasvun lähde on loppunut.

Työikäisen väestön määrä kään­tyi lasku­un run­saat kymme­nen vuot­ta sit­ten. Lasku ei ole ollut mitenkään dra­maat­ti­nen, vain noin 10 000 henkeä kymme­nessä vuodessa. Olen­naista on, ettei työikäi­nen väestö enää kas­va niin kuin kasvoi ennen. Jat­ka lukemista “Mik­si Suomen taloudelli­nen kasvu on tyssännyt?”

Miksi ja milloin pikaratikka voittaa bussin

Tekni­ik­ka- ja talous ‑lehti julka­isi kir­joituk­sen Akkusähköbus­si haas­taa raitio­vau­nun – Liiken­nealan kah­den vet­er­aanin mielestä raide­hankkeet ovat verora­ho­jen totaal­ista tuh­laus­ta.  Siinä Jus­si Sauna-aho ja Antti Talvi­tie argu­men­toi­vat bussien puoles­ta paikallisju­nia ja raitio­vaunu­ja vastaan.

Päätin vas­ta­ta kir­joituk­seen blogillani, mut­ta muiden kiirei­den jäl­keen ehdin vas­ta nyt.

Sauna-ahon ja Talvi­tien mukaan sähköbussin ener­giankäyt­tö  matkus­ta­jaa kohden on välil­lä Helsin­ki – Lep­pä­vaara pienem­pi kuin paikallisju­nan, kos­ka juna on niin paina­va. Näin voi olla, vaik­ka ihmette­lenkin, sil­lä bus­si joutuu pysähtymään yht­enään liiken­neval­ois­sa ja risteyk­sis­sä, kun taas juna lähtöko­htais­es­ti vain pysäkeil­lä. Olen­naista on, että juna pyy­hältää tuon välin 16 min­uutis­sa. Bus­si ei ole tain­nut siinä ajas­sa päästä edes Tullinpuomi­in.  Suurten matkus­ta­jamäärien kul­jet­tamiseen paikallisju­na on aivan ylivoimainen kap­a­siteet­tin­sa ja nopeuten­sa ansios­ta. Samal­la on todet­ta­va, että pien­ten matkus­ta­jamäärien kul­jet­tamiseen juna ei sovel­lu. Sik­si en ole innos­tunut kaik­ista vaa­timuk­sista lisätä paikallisju­nali­iken­net­tä siel­läkin, mis­sä matkus­ta­jat mah­tu­isi­vat hyvin bus­si­in — tai jopa taksiin.

Kiin­nos­tavampi on ratikan ja sähköbussin ver­tailu, kos­ka ne ovat edes vähän samaa sar­jaa. Yksinker­taisu­u­den vuok­si puhun vain bus­seista, sil­lä sähköbus­si voit­taa paikallis­li­iken­teessä diesel­bussin niin selvästi, että diesel­bus­sit taita­vat pois­tua markki­noil­ta. Jat­ka lukemista “Mik­si ja mil­loin pikaratik­ka voit­taa bussin”

Syntyvyyden romahdus (5): miten pärjätään pienenevällä työvoimalla?

Kir­joi­tan tämän siihen perustuen, miltä tule­vaisu­us nyt näyt­tää. Sadas­sa vuodessa voi tapah­tua iso­jakin muu­tok­sia, mut­ta teen silti vain yhden skenaarion.

Ole­tan, että net­tou­u­si­u­tu­mis­luku pysyy 0,6:ssa eli kokon­aishedelmäl­lisyys 1,26:ssa, jos­sa se oli vuon­na 2023. Se voi siitä nous­ta, mut­ta yhtä hyvin se voi edelleen laskea. Syyt, jot­ka min­un mielestäni ovat johta­neet syn­tyvyy­den lasku­un, eivät ole katoa­mas­sa min­nekään. Vuosit­tain syn­tynei­den määrä las­kee noin 1,5 %.  Las­ten­las­ten sukupolvi olisi noin 36 % iso­van­hempi­en sukupolvesta.

Syn­tyvyy­den laskua kom­pen­soidaan maa­han­muu­tol­la, mut­ta pelkään pahoin, ettei se ei riitä kokon­aan kom­pen­soimaan sitä, kos­ka väestö vähe­nee muual­lakin ja maa­han­muut­ta­jista tul­laan kilpailemaan.

Suo­mi ei juuri saa houkutel­luk­si koulutet­tu­ja maa­han­muut­ta­jia. Nytkin hyvin koulutet­tu­ja muut­taa täältä pois enem­män kuin muut­taa tänne. Tule­vaisu­udessa nuo­ria suo­ma­laisia houkutel­laan mui­hin, väestöään menet­tävi­in mai­hin kiihtyvässä tahdis­sa. Jat­ka lukemista “Syn­tyvyy­den rom­ah­dus (5): miten pär­jätään pieneneväl­lä työvoimalla?”

Sijoitusvarallisuuden verotus on ongelmallista

STTK:n pääekon­o­misti Patrizio Lainà esit­tää omaisu­usveron palaut­tamista Suomeen. Ker­ron tässä, mik­si en kan­na­ta, vaik­ka jaan kiukun siitä, että hal­li­tus kas­vat­taa tuloeroja.

Pääomatulot ovat liian liukkaita verotettavaksi

Opti­maalises­sa maail­mas­sa pääo­mia ja pääo­mat­u­lo­ja verotet­taisi­in paljon nyky­istä enem­män ja ansio­tu­lo­ja vas­taavasti vähem­män. Jok­seenkin kaik­ki maat kuitenkin verot­ta­vat pääo­mat­u­lo­ja palkkat­u­lo­ja kevyem­min niin, että vero­tus kokon­aisu­udessaan ei ole  kovinkaan pro­gres­si­ivista. Näin on pakko tehdä.

Pääo­mia on help­po siir­rel­lä maas­ta toiseen. Jos niitä yritetään verot­taa yhdessä maas­sa mui­ta ankaram­min, pääo­ma livah­taa johonkin kevyen vero­tuk­sen maa­han ja korkeaa veroa yrit­tänyt maa ampuu vain itseään jalkaan.

Thomas Piket­ty esit­tää ratkaisuk­si globaalia vero­tus­ta. Tässä hän on oike­as­sa. Asi­aa ei voi ratkaista yhdessä maas­sa. Aika vaa­ti­ma­ton­ta min­imiverosopimus­ta­han ollaan tekemässäkin. Myön­nän, että yleis­maail­mallisen ratkaisun syn­tymi­nen on vaikeata.

Suomalaisilla kotitalouksilla vähän sijoitusvarallisuutta

Suomen ongel­ma on koti­talouk­sien vähäi­nen var­al­lisu­us ver­rat­tuna vaikka­pa Ruot­si­in. Tähän san­o­taan, että Ruot­si ei ole sot­in­ut pari­in sataan vuo­teen ja viimeisen sotansakin se kävi Suomes­sa. Ruot­sis­sa on sik­si enem­män van­haa rahaa kuin Suomes­sa. Näin minäkin luulin, mut­ta tosi­asi­as­sa ero on syn­tynyt vuo­den 2000 jäl­keen. Vuon­na 2000 suo­ma­lais­ten ja ruot­salais­ten koti­talouk­sien net­to­var­al­lisu­us oli suun­nilleen yhtä suur­ta, nyt ruot­salais­ten keskimääräi­nen net­to­var­al­lisu­us on kaksinker­taista suo­ma­laisi­in näh­den. Jat­ka lukemista “Sijoi­tus­var­al­lisu­u­den vero­tus on ongelmallista”

Miksi Timo Harakka erotettiin

Olen pois­tanut tässä olleen tek­stin keskustel­tuani Timo Harakan kanssa. Tuon keskustelun jäl­keen käsi­tyk­seni tapah­tu­mien kulus­ta on seuraava:

Vihreän lan­gan talous jou­tui kuilun par­taalle kesäl­lä 1993 tapah­tuneen kaval­luk­sen takia. Yhtiön enti­nen toim­i­tusjo­hta­ja oli eron­nut kevääl­lä ja uusi oli tulos­sa syksyl­lä. Yhtiöl­lä on olta­va toim­i­tusjo­hta­ja ja nimes­imme erään työn­tek­i­jän vt. toim­i­tusjo­hta­jak­si. Se oli katas­tro­faa­li­nen virhe, kos­ka tämä kuvit­teli voivansa käyt­tää fir­man raho­ja kuin omi­aan. Siitä hänelle tuli vanki­latuomio, mut­ta yri­tys oli käytän­nössä konkurssissa.

Neu­vot­telin hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­jana yhtiölle lainan Posti­pankista talouden vakaut­tamisek­si. Toisin kuin muistin, Harak­ka oli oike­as­sa: laina todel­la tuli Vihreälle lan­galle lop­ul­ta Vihreän liiton kaut­ta. Puolue oli aset­tanut tälle lainalle ehto­ja, jot­ka koski­vat lehden sisältöä ja puolueen mate­ri­aalin julkaisemista siinä. Harak­ka ei kuitenkaan nou­dat­tanut tätä sopimus­ta puolue­jo­htoa tyy­dyt­täväl­lä taval­la. Puolue­jo­hto vaati vihreän lan­gan hal­li­tuk­selta toimen­piteitä, eli käytän­nössä Harakan erot­tamista. Jat­ka lukemista “Mik­si Timo Harak­ka erotettiin”

Syntyvyyden romahdus (4) Maahanmuutto pelastaa?

Vuon­na 2023 Suomen väk­iluku kasvoi 40 000 hen­gel­lä, aivan kuin van­haan hyvään aikaan. Tilanne näyt­tää aivan toiselta, kun kat­so­taan kokon­ais­lu­vun taakse. Luku­un vaikut­ta­neet muu­tok­set olivat:

 

Väestö­muu­tok­set 2023
Syn­tyneet   43 320
Kuolleet -61 106
Maas­ta­muut­to -13 422
Yhteen­sä -31 208
Muut­to Suomeen     71 918
Net­to     40 710

 

Ilman maa­han­muut­toa Suomeen väk­ilukumme lask­isi siis 30 000 hen­gel­lä vuodessa. Tämä on vähän harhaan­jo­hta­va tieto, kos­ka tuos­sa maas­ta­muu­tossa on toisaal­ta muiden maid­en kansalaisia ja maa­han­muu­tossa on suo­ma­laisia. Vuo­den 2023 luku­ja ei löy­dä vielä ainakaan Tilas­tokeskuk­sen sivuil­ta. Suomen kansalais­ten net­tomaa­han­muut­to on parin tuhan­nen paikkeil­la vuodessa. Ilman muiden maid­en kansalais­ten net­to­muut­toa Suomen väk­ilukumme lask­isi noin 20 000 asukkaal­la vuodessa. Luku on vah­vasti nouse­maan päin, sil­lä suurten ikälu­okkien kuolleisu­us alkaa nous­ta. Siihen aikaan ikälu­okan koko oli yli satatuhat­ta. Samal­la syn­nyt­täjien ikälu­okat pienenevät ja hedelmäl­lisyys las­kee. Jos­sain vai­heessa kuollei­ta on yli 80 000 ja syn­tyneitä selvästi alle 40 000 vuodessa. Jat­ka lukemista “Syn­tyvyy­den rom­ah­dus (4) Maa­han­muut­to pelastaa?”

Syntyvyyden romahdus (3): missä suomalaiset asuvat sadan vuoden kuluttua?

Mil­lainen on Suo­mi sadan vuo­den kulut­tua, kun maas­sa on enää pari miljoon­aa asukas­ta? Tai vai­h­toe­htona viisi miljoon­aa asukas­ta, jois­sa kak­si miljoon­aa suku­ju­uril­taan suo­ma­laista ja lop­ut maa­han­muut­ta­jia ja hei­dän jälkeläisiään. Tai jotain näi­den kah­den välillä.

Kir­joi­tan myöhem­min muut­toli­ik­keestä. Huo­mau­tan silti jo nyt, että iso osa Euroopas­takin on tyh­jen­emässä samaan aikaan ja moni suo­ma­lainen voi jon­akin mar­rasku­un päivänä päät­tää muut­taa eteläm­mäk­si, nyt sieltä saa edullis­es­ti asun­to­ja väk­ilu­vun rom­ahdet­tua sielläkin.

Sijoituk­set asun­toi­hin eivät näytä näis­sä olois­sa kovin fik­suil­ta. Jos väkeä on vähem­män, asun­to­ja tarvi­taan vähem­män. Vaan kuinka­han on? Mil­lainen on asu­tuk­sen tule­va alueelli­nen jakauma?

Kiihtyykö alueellinen keskittyminen

Yleis­säätönä voidaan sanoa, että har­vaan asu­tut maat ovat köy­hempiä kuin tiheäm­min asu­tut maat. Tätä ei voi kumo­ta huo­mau­tuk­sel­la, että törkeän ylikan­soite­tut maat ovat köy­hiä nekin. Opti­miväestön­ti­heys on jos­sain Suomea selvästi tiheäm­mässä asu­tuk­ses­sa. Jat­ka lukemista “Syn­tyvyy­den rom­ah­dus (3): mis­sä suo­ma­laiset asu­vat sadan vuo­den kuluttua?”