Ilmastopolitiikka, _

Hyvästi hiihtämiselle?

Oululainen Kaleva-.lehti pyysi tämän vuoden lumettomaan talveen liittyen, saammeko sanoa hyvästit hiihtämiselle. Tilaa oli 600 merkkiä. Minä vastasin näin: Tämä talvi on poikkeuksellinen. Poikkeuksellisia talvia tulee, koska matalapaineiden muuttunut käyttäytyminen voi lukita tuulen pääasiallisen suunnan viikoiksi. Tänä vuonna länsi-lounaiset tuulet ovat tuoneet lämmintä, ensi vuonna tuulen suunta voi lukittua itään ja pohjoiseen. Eteläisessä Suomessa hiihdetään vielä 10 – 20 vuotta, mutta sen jälkeen lumisia talvia alkaa olla harvakseltaan ja…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu, _

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 25.2.2020

Eteläisen Postipuiston tarkistettu asemakaavaehdotus Tämä oli meillä 12.3.2019. Nyt se on tullut lausunnoilta ja siihen on tehty vähäisiä muutoksia. Tehokas, ratikkaan ja Ilmalan asemaan nojaava umpikorttelikaava, jossa tonttitehokkuus on kolmen luokkaa. Alue on mitoitettu 3 800 asukkaalle ja 2 000 työpaikalle. Laajasalon ratikkakorttelin asemakaava Kruunuratikka tarvitsee varikon. Varikon päälle rakennetaan fiksusta asuntoja noin tuhannelle hengelle. Tämä on herättänyt närää asukkaissa, koska rakentaminen on selvästi tehokkaampaa kuin mihin Laajasalossa on…

Jatka lukemista

_

Onko turvallisuushakuisuus niitattu ihmisen evoluutioon?

Nykymaailman ihmeellisyyksiin kuuluu, että vaikka suomalaiset ja teollisuusmaiden ihmiset ylipäänsä ovat taloudellisesti käsittämättömän hyvinvoivia verrattuna aiempiin sukupolviin, tyytymättömyys on yleistä. Miksi niin moni sanoo, että asiat olivat ennen paremmin, vaikka ne eivät olleet paremmin oikein millään mittarilla? Voisiko kyse olla siitä, että ihmisen evoluutio on sopeuttanut meitä aivan erilaiseen maailmaan kuin missä elämme? Tulevaisuus on runsaat sata vuotta vanha käsite, sanottiin radio-ohjelmassa, jonka nimen olen valitettavasti unohtanut. Ennen ei…

Jatka lukemista

Ilmastopolitiikka, Talouspolitiikka, _

Pitääkö pahasta rangaista vai hyvää palkita?

Miten kuluttajia ja yrityksiä pitäisi ohjata kohden vastuullisempaa käyttäytymistä? Pitääkö väärää käyttäytymistä rangaista haittaveroin vai hyvää toimintaa palkita subventoimalla? Talousteorian mukaan tämä on yksinkertaista: ulkoisista haitoista pitää maksaa haittaveroa ja ulkoisista hyödyistä palkita subventioin. Ulkoisena hyötynä ei voida pitää sitä, että korvataan ulkoista haittaa aiheuttavaa toimintaa. Otetaan tämä vähän konkreettisemmin. Pitääkö subventoida puhtaan energian tuotantoa vai rangaista ilmastonmuutosta pahentavaa energiaa? Ulkoisten kustannusten maksattaminen haittaveroina ei oikeastaan ole mikään rangaistus,…

Jatka lukemista

_

Tehtaassa valmistettu ruoka tulee ja jyrää!

Tekniikka ja talous -lehden järjestämässä Tech Dayssa musiikkitalossa mieleenpainuvin puheenvuoro oli Solar Foodsin toimitusjohtaja Pasi Vainikan esitys firmansa toiminnasta. He tekevät sähkön ja bakteerien avulla ilmasta ja vedestä proteiinia. Heillä on jo Espoossa toimiva pilottilaitos. Tähtäimessä on teollisen mittaluokan laitos, joka maksaisi 100 M€ ja käyttäisi 35 MW sähköä ja tuottaisi proteiinia määrän, joka vastaa neljää prosenttia maataloutemme tuottamasta proteiinista. Kilohinnaksi proteiinille tulisi viisi euroa. Toistaiseksi tuotos on valkoista…

Jatka lukemista

_

Mitä tehdä Hitas-järjestelmälle?

Helsingin Hitas-järjestelmä on kieltämättä kummallinen. Sitä on helpompi ymmärtää eläytymällä Helsingin asuntomarkkinoihin 40 vuotta sitten. Siihen aikaan uustuotannossa tavoiteltiin 40 prosentin osuutta ARA-vuokra-asunnoille. Kovan rahan vuokra-asuntokanta oli tuhottu vuokrasäännöstelyllä. Asunnon ostajan piti säästää puolet hinnasta, jotta voisi saada ruhtinaallisen kahdeksan vuoden asuntolainan. Näillä säännöillä omistusasunto oli monen ulottumattomissa, koska ei ollut tarpeeksi rikas, ja ARA-asunto, koska ei ollut tarpeeksi köyhä. Helsingistä oli tulossa kaupunki, johon pääsevät vain rikkaat ja…

Jatka lukemista

joukkoliikenne, Kaupunkisuunnittelu, liikennepolitiikka, _

Valtion pitäisi vetäytyä Helsingin seudun liikenneinvestoinneista

Valtio on vitkastellut pääkaupunkiseudun MAL-neuvottelujen kanssa niin, että mitään sopimusta ei nyt ole ja rakentaminen alkaa takuta. Helsingin seudun maankäytön suunnittelussa on aivan liian monta kokkia. Siksi valtio voisi vetää lusikkansa sopasta ja jättää liikenneinfran suunnittelun ja rahoittamisen kunnille. Valtion nyt pääkaupunkiseudulla käyttämät rahat annettaisiin kunnille toteutuneen asuntotuotannon suhteessa tai vielä paremmin asukasluvun kasvusta, jotta ei tarvitsisi viisastella, mikä on uustuotantoa ja mikä remontointia Rahaa voisi tulla noin 10 000…

Jatka lukemista

_

Blogin tilastoja

Blogin tilastoja Vuoden 2018 tilastot ovat näköjään julkaisematta, joten julkaisen tässä kahden vuoden tilastot blogin liikenteestä ja vertailun vuoksi vielä vuoden 2017 tilastot Vuosi Postauksia Käyntikertoja Julkaistuja kommentteja 2017 230 1,50 miljoonaa 10 089 2018 147 1,32 miljoonaa 6 425 2019 149 1,07 miljoonaa 6 185   Kävijämäärät ovat siis laskeneet, mutta se johtuu postausten määrän laskusta. Olen siirtänyt aktiviteettiani enemmän twitteriin. Kun vastuuni vihreiden kaupunkisuunnittelulinjauksista on vähentynyt, kaupunkiympäristölautakuntaa…

Jatka lukemista

_

Kansliapäälliköt valittakoon vaalikaudeksi kerrallaan

On päästävä eroon ministeriöiden kaksoishallinnosta. Poliittiset valtiosihteerit korvattakoon vaalikauden ajaksi valitulla kansliapäälliköllä. Jotkut kokoomuslaiset ovat polttaneet päreensä siitä, että valtioneuvosto valitsi sisäministeriön kansliapäälliköksi Kirsi Pimiän, vaikka heidän mielestään olisi pitänyt valita Antti Pelttari. Pimiän valinta oli heidän mukaansa poliittinen, kun taas kokoomuslaisen Antti Pelttarin valita ei olisi ollut. Pimiää pidetään poliittisena, koska hän on ollut oikeusministeri Tuija Braxin erityisavustajana. Pelttari taas on ollut Anne Holmlundin (kok) valtiosihteerinä. Poliittisuus on…

Jatka lukemista

_

Helsingin seudun kasvu kiihtyi

Väestön ennakkotietojen mukaan Helsingin seudun väkiluku kasvoi yli kahdellakymmenellä tuhannella asukkaalla. Siinä oli lisäystä yli kolme tuhatta asukasta. Nämä ovat kuitenkin ennakkotietoja. Vuosi sitten lopulliset tiedot poikkesivat ennakkotiedoista melkoisesti. Näitä väkilukutietoja heiluttaa ilmeisesti melkoisesti ulkomaalaisväestö, jonka muutto pois maasta rekisteröityy usein vähän jälkijunassa. Aiempia vuosia enemmän kasvu on parina viime vuonna keskittynyt Vantaalle (Kehärata) ja Espooseen (Länsimetro). Runsas vuosi sitten kovasti notkahtanut Helsingin kasvu on taas kiihtynyt lähelle normaaleje…

Jatka lukemista