Mihin tarvitsemme maakuntaveroa?

Kuvi­tel­kaam­me, että hyvin­voin­tia­lu­eel­la kek­si­tään, että mei­dän asuk­kail­le­pa tar­jo­taan muka­va mut­ta aika kal­lis lisä­pal­ve­lu, jot­ta meil­lä oli­si kivaa ja päät­tä­jät suo­sit­tu­ja. Tar­kas­tel­kaam­me kah­ta jär­jes­tel­mää, kaa­vail­tua man­ku­mi­seen perus­tu­vaa rahoi­tus­jär­jes­tel­mää ja maa­kun­ta­ve­roon perus­tu­vaa rahoitusta.

  • Man­ku­mis­jär­jes­tel­mä. Syk­syä koh­den men­täes­sä on sel­vää, että rahat lop­pu­vat. Sii­tä vain kir­je val­tio­val­lal­le, että tilan­ne 0n kur­ja ja jou­dum­me sul­ke­maan syn­nys­tys­sai­raa­lat lop­pu­vuo­dek­si ja mää­rää­mään syn­nyt­tä­jät koti­syn­ny­tyk­seen, ellem­me saa lisää rahaa. Lisää rahaa tulee tie­tys­ti, kos­ka kuo­le­via äite­jä ja lap­sia val­tio ei voi ottaa vas­tuul­leen. Päät­tä­jät voi­vat elvis­tel­lä, että saa­tiin­pa tän­ne meil­le yli­mää­räis­tä val­tion rahaa ja kal­lis lisä­pal­ve­lu asuk­kail­lem­me.  Kan­sa hur­raa! Ensi vuon­na kek­si­tään jokin toi­nen rahareikä.

Con­ti­nue rea­ding “Mihin tar­vit­sem­me maakuntaveroa?”

Kaupunkiympäristölautakunta 1.6.2021

Pöydältä

Hon­ka­suon kaa­va, Poh­jois­kaa­ri 34–38, Atte Har­jan­teen toi­vo­mus­pon­si korttelipihapilotista

Uudet asiat

Mal­min kes­kus­tan suunnitteluperiaatteet

Kau­pun­ki panee kun­toon esi­kau­pun­kia­luei­ta, joi­ta ei siis saa kut­sua lähiöik­si. Suun­ni­tel­man yksi­tyis­koh­tiin on vai­kea ottaa kan­taa ilman esit­te­lyä. Hyvä, että pan­naan kuntoon.

Mal­min ja Pukin­mäen yleis­ten aluei­den suun­ni­tel­man hyväksyminen

Näin on aivan mah­do­ton ottaa kan­taa. Sksi ollaan pai­kal­lis­ten asuk­kai­den lausun­to­jen varas­sa. Esi­tys­lis­tal­la ker­ro­taan, mitä aio­taan teh­dä, mut­ta ei ker­ro­ta, mitä aja­tuk­sia on hylätty.

Mes­su­kes­kuk­sen ase­ma­kaa­van muutos

Mes­su­kes­kus laa­je­nee, pysä­köin­tiä tulee lisää. Mer­kit­tä­vin­tä kui­ten­kin on 33-ker­rok­si­nen hotel­li­tor­ni ja kongres­si­kes­kuk­sen laa­jen­tu­mi­nen. Miten näi­hin hotel­lei­hin riit­tää väkeä?

Kata­ja­no­kan toi­mis­to­ton­tin myy­mi­nen Varmalle

Muo­dol­li­ses­ti kyse on vuo­krauk­ses­ta osto-optiol­la, mut­ta on päi­vän sel­vää, että Var­ma ostaa ton­tin. Hin­ta 17 mil­joo­naa, noin tuhat euroa neliö­tä. Asun­to­tont­ti oli­si tuol­la pai­kal­la kol­me ker­taa kalliimpi.

Vii­den ton­tin varaa­mi­nen Suvi­lah­ti Event Hub Oy:lle

Suvi­lah­teen tulee tapah­tu­ma­kes­kus. Han­ke on kil­pai­lu­tet­tu aikai­sem­min. Helen Oy tyh­jen­tää lähi­vuo­si­na Hana­saa­ren voi­ma­lai­tok­sen. Se pitäi­si joten­kin huo­mioi­da tapah­tu­ma-alu­een suunnittelussa.

 

Oden vaaliohjelma (7) Tuki seinille vai asukkaille?

Huo­mau­tus: seu­raa­va teks­ti ei vas­taa Hel­sin­gin vih­rei­den kan­taa asun­to­po­li­tii­kas­sa. Vih­reät kan­nat­ta­vat sosi­aa­li­sen asun­to­tuo­tan­non lisäämistä.

Jos val­lit­se­va vuo­kra­ta­so on kan­sa­lai­sen A tuloi­hin näh­den koh­tuu­ton, onko parem­pi mak­saa hänel­le 300 euroa kuus­sa asu­mis­tu­kea vai antaa kol­me­sa­taa euroa kuus­sa hal­vem­pi ARA-asun­to. Kan­nat­taa lukea jut­tu lop­puun, kos­ka lopus­sa ker­ron, mik­si kysy­myk­se­na­set­te­lu ei ole oikein.

Asumistuen puolesta

Pre­fe­rens­sien kun­nioi­tus. Asu­mis­tu­ki­vaih­toeh­dos­sa saa itse etsiä vuo­kra-asun­non mis­tä halu­aa. Jos halu­aa asun­non Meri­ka­dul­ta, asu­mis­tu­ki ei sii­hen rii­tä, mut­ta eipä Meri­ka­dul­la ole myös­kään yhtään ARA-asun­toa. ARA-asun­toi­hin on 23 000 haki­jaa ja nii­tä vapau­tuu vuo­sit­tain run­saat 3 000, joten on otet­ta­va se, mitä tarjotaan.

Luki­tus­vai­ku­tus. ARA-asun­nos­ta ei kan­na­ta läh­teä, vaik­ka työ­paik­ka siir­tyi­si kau­pun­gin toi­sel­le puo­lel­le, ei aina­kaan, jos on onnis­tu­nut saa­maan asun­non hyväl­tä asuinalueelta.

Tuen osu­mi­nen oikein Asu­mis­tu­ki on tulos­i­don­nai­nen, joten suu­ri­tu­loi­set eivät voi sitä saa­da kuin lyhyen aikaa. Ara-asuk­kais­ta suu­ri­tu­loi­sem­paan puo­lis­koon kuu­lu­via on yli vii­den­nes. Vaik­ka alun perin ARA-asun­to­ja jae­taan koros­te­tun sosi­aa­li­sin perus­tein, niis­tä ei tar­vit­se muut­taa pois, vaik­ka tulot nouse­vat. Laki­py­kä­lät tun­te­va voi siir­tää asun­non myös las­ten­sa nimiin, mitä kaut­ta myös asun­to­ja valuu yli­tu­loi­sil­le. Jos ARA-asun­not oli­si suun­ni­tel­tu aut­ta­maan pie­ni­tu­loi­sia, nii­den vuo­kra riip­pui­si tuloista.

Asu­mis­tu­ki koh­dis­tuu parem­min pie­ni­tu­loi­sil­le kuin ARA-Asun­to­jen tuot­ta­ma vuo­kra­sääs­tö. Läh­de: Essi Eero­la ja Tuuk­ka Saa­ri­maa: Who bene­fits from public housing?

Tas­a­puo­li­suus. Pel­kän onnen tur­vin kah­des­ta samas­sa ase­mas­sa ole­vas­ta toi­nen onnis­tuu saa­maan edul­li­sen ARA-asun­non ja toi­nen ei. Asu­mis­tuen sään­nöt ovat samat kaikille.

Segre­gaa­tion vält­tä­mi­nen. Ara-asun­not tuot­ta­vat talo­koh­tais­ta segre­gaa­tio­ta, kun pie­ni­tu­loi­sen asu­te­taan samoi­hin taloi­hin. Kau­pun­ki on pal­jon miel­lyt­tä­väm­pi, jos rik­kaat ja köy­hät asu­vat samois­sa rapuissa.

Jos eläi­sim­me kuin 1930-luvul­la rik­kaat ja köy­hät samois­sa talois­sa, ja pitäi­sim­me aivan tör­keä­nä, jos joku, kut­su­taan hän­tä vaik­ka Nal­lek­si, meni­si esit­tä­mään, että köy­hät pitää siir­tää pois her­ras­väen asut­ta­mis­ta talois­ta omiin kasar­mei­hin­sa. Kun tämä on val­lit­se­va asian­ti­la, emme näe sii­nä mitään ihmeellistä.

Hie­man yllät­täen ARA-poli­tik­ka jyr­ken­tää segre­gaa­tio­ta myös kau­pun­gi­no­sien välil­lä, vaik­ka ARA-poli­tiik­kaa on perus­tel­tu sil­lä, että Hekan asun­to­ja voi­daan raken­taa myös hyvä­osais­ten asui­na­lueil­le.  Palaan tähän alempana.

Ara-asuntojen puolesta

Asun­to­ja huo­no-osai­sim­mil­le. ARA-asun­toi­hin pää­see myös sel­lai­nen luot­to­tie­ton­sa menet­tä­nyt tai muu­ten yksi­tyi­sen vuo­kra­nan­ta­jan sil­mis­sä ris­kia­su­kas, joka ei saa asun­toa yksi­tyi­sil­tä vuo­kra­mark­ki­noil­ta mitenkään.

Ei kan­nus­tin­louk­kua. Ara-asun­to­jen huo­no koh­den­tu­mi­nen pie­ni­tu­loi­sil­le tar­koit­taa toi­saal­ta, ettei niis­sä ole saman­lais­ta kan­nus­tin­louk­kua kuin asu­mis­tues­sa, joka pie­ne­nee, kun tulot kasvavat.

Ei liho­ta välis­tä­ve­tä­jiä. Kun Jät­kä­saa­reen raken­ne­taan noin 1 500 ARA-asun­to­ja ja kun näi­den asun­to­jen vuo­krat ovat noin 500 euroa kuus­sa alem­mat, ARA-asuk­kai­den koke­ma hyö­ty on noin yhdek­sän mil­joo­naa euroa. Kau­pun­ki ei kui­ten­kaan mene­tä ton­tin­vuo­kris­sa yhdek­sää mil­joo­naa vaan pal­jon vähem­män. Mik­si kau­pun­ki saa kovan rahan ton­teis­ta lii­an vähän vuo­kraa lihot­taen näin väli­kä­siä, on oma lukun­sa. Tämän vuok­si esi­tän­kin myö­hem­mäs­sä pos­tauk­ses­sa, että kau­pun­ki ryh­tyy tar­joa­maan kovan rahan vuo­kra-asun­to­ja markkinoille.

ARA-asun­to­ja voi­daan raken­taa myös kal­liil­le asui­na­lueil­le. Moni pie­ni­palk­kai­nen ja kes­ki­tu­loi­nen on ihme­tel­lyt, mik­si köy­hä työ­tön pää­see ARA-asun­toon alu­eel­le, johon heil­lä ei ole mitään asi­aa. Idea­na on tor­jua asui­na­luei­den sosi­aa­lis­ta eristäytymistä.

Jos ajat­te­li­sim­me ARA-asuk­kai­ta vain yksi­löi­nä, täl­lai­nen onnek­kai­den suo­si­mi­nen oli­si yhtä type­rää kuin arpoa sosi­aa­li­tu­kia. Jos Lah­ti­sel­le tar­jo­taan edul­lis­ta ARA-asun­toa Jät­kä­saa­res­ta, oli­si­ko vää­rin, jos hän ottai­si tuon 500 euroa puh­taa­na käteen, ja tyy­tyi­si asu­maan jos­sain hal­vem­mal­la alu­eel­la? Jos tar­kas­te­lem­me vain hänen tilan­net­taan, se oli­si jär­ke­vä valin­ta ja hänel­lä pitäi­si olla sii­hen oikeus, mut­ta segre­gaa­tio­ta aja­tel­len se ei oli­si oikein.

On kui­ten­kin todet­ta­va, että myös kau­pun­gi­no­sien tasol­la ARA-asun­not lisää­vät eivät­kä vähen­nä segre­gaa­tio­ta. VATT:n tut­kioi­den (sii­hen aikaan) Essi Eero­lan ja Tuuk­ka Saa­ri­maan tut­ki­muk­ses­sa tode­taan, että pie­ni­tu­loi­set ovat ARA-kan­nas­sa kes­kit­ty­neet pal­jon jyr­kem­min pie­ni­tu­loi­sil­le alueil­le kuin pie­ni­tu­loi­set asu­mis­tuen tur­vin asu­vat, joi­ta on tasai­sem­min eri­lai­sis­sa kaupunginosissa.

Saa­ri­maan ja Essi Eero­lan tulos on jo 10 vuot­ta van­ha. Sik­si se ei vält­tä­mät­tä pidä enää paik­kaan­sa tai aina­kin ero­tus on pie­nen­ty­nyt, sil­lä aiem­min ARA-asun­not kes­ki­tet­tiin huo­no­tu­lois­ten asui­na­lueil­le. Nyt nii­tä yri­te­tään raken­taa yhtä pal­jon kaikkialle.

Ei kui­ten­kaan mikään estä sitä, että myös asu­mis­tu­ki aut­tai­si pie­ni­tu­loi­sia pää­se­mään kal­liil­le asui­na­lueil­le. Sil­loin hyväk­syt­tä­vien vuo­krien pitää vaih­del­la kau­pun­gi­no­sit­tain. Ei se sen kum­mal­li­sem­paa ole kuin ARA-asun­to­jen raken­ta­mi­nen kal­liil­le asui­na­lueil­le. Samas­ta asias­ta sii­nä on kyse.

ARA-asun­to­jen raken­ta­mi­nen kal­liil­le asui­na­lueil­le tor­juu yksi­puo­li­ses­ti rik­kai­den asui­na­luei­den syn­tyä, mut­ta ei yksi­puo­li­ses­ti köy­hien asui­na­luei­den syn­tyä. Sitä tor­juu toi­saal­ta meneil­lään ole­va esi­kau­pun­kia­luei­den renes­sans­si, erään­lai­nen kas­vo­jen koho­tus, omis­tusa­sun­to­jen kaa­voit­ta­mi­nen esi­mer­kik­si Meri-Ras­ti­laan (jota Vasem­mis­to­liit­to tosin yrit­tää estää) ja kou­lu­jen posi­tii­vi­nen dis­kri­mi­naa­tio eli pie­ni­tu­lois­ten asui­na­luei­den kou­luil­le anne­tut suu­rem­mat mää­rä­ra­hat.  Todet­ta­koon, että posi­tii­vi­sen dis­kri­mi­naa­tion mää­rä­ra­ha on 3,5 mil­joo­naa euroa eli pal­jon vähem­män kuin on Jät­kä­saa­ren ARA-asuk­kai­den saa­ma vuokraetu.

Olen poh­ti­nut tätä asi­aa nel­jä vuot­ta sit­ten täs­sä kirjoituksessa

Vuokrien nousu?

Asu­mis­tu­kea on syy­tet­ty vuo­krien nos­ta­mi­ses­ta. Täs­sä monen intui­tio pet­tää. Jos pie­ni­tu­loi­sil­le teh­dään tilaa asun­to­mark­ki­noil­la mil­lä tavoin tahan­sa, muil­le jää vähem­män asun­to­ja kil­pail­ta­vak­si ja vuo­kra­ta­so nousee. Ara-poli­tiik­ka ei nos­ta­si mui­ta vuo­kria, jos ne tuli­si­vat mui­den asun­to­jen lisäk­si, mut­ta nyt ne kil­pai­le­vat samois­ta ton­teis­ta mui­den kans­sa, eli ne syr­jäyt­tä­vät muu­ta asun­to­tuo­tan­toa. Itse asias­sa ARA-asun­not nos­ta­vat mui­ta vuo­kria vähän asu­mis­tu­kea enem­män, kos­ka ARA-asun­not raken­tu­vat hitaam­min ja kos­ka niis­sä asu­taan väljemmin.

Asumistuki ei kuitenkaan toimi oikein

Jos asu­mis­tu­ki oli­si sel­lai­nen kuin sen pitäi­si olla, sen käyt­tö joh­tai­si sel­väs­ti oikeu­den­mu­kai­sem­paan ja parem­paa asun­to­ti­lan­tee­seen kuin ARA-asun­to­jen rakentaminen.

Mut­ta se ei ole sel­lai­nen kuin sen pitäi­si. Asu­mis­tuen sään­nöt ovat peräi­sin ajal­ta, jol­loin vuo­kria sään­nös­tel­tiin. Se hyväk­syy sel­lai­sia vuo­kria, joi­ta on vain ARA-asun­nois­sa. Jos asuu ARA-asun­toa kal­liim­min, jou­tuu mak­sa­maan ero­tuk­sen itse. Tosin, jos asun­to on eri­tyi­sen pie­ni, sen hyväk­syt­tä­vä vuo­kra voi ylit­tää jon­kin ver­ran ARA-asun­to­jen vuo­kra­ta­son. Niin­pä asu­mi­nen asu­mis­tuen tur­vin vapail­la mark­ki­noil­la on lähes aina sel­väs­ti kal­liim­paa kuin asu­mi­nen ARA-asun­nois­sa – eri­tyi­ses­ti, kun mer­kit­tä­vä osa ARA-asun­nois­sa asu­vis­ta­kin saa asumistukea.

Pie­ni­tu­loi­nen ei pys­ty elä­mään yksi­tyi­ses­sa vuo­kra-asun­nos­sa asu­mis­tuen varas­sa, vaan hän tar­vit­see sen lisäk­si toi­meen­tu­lo­tu­kea. Se on aivan vihon­vii­mei­nen asian­ti­la, kos­ka toi­meen­tu­lo­tu­ki tekee työn teke­mi­sen kan­nat­ta­mat­to­mak­si ja sul­kee tuen koh­tee­na ole­van köyhyysansaan.

Kos­ka vuo­kra­sään­nös­te­lyn lop­pu­mi­ses­ta on kulu­nut jo yli nel­jän­nes­vuo­si­sa­ta, oli­si ehkä aika jus­tee­ra­ta asu­mis­tuen sään­nöt vuo­kra­sään­nös­te­lyn jäl­kei­seen aikaan.

Sil­loin sii­tä tuli­si sel­väs­ti jär­ke­väm­pi asun­to­po­li­tii­kan työ­ka­lu kuin ARA-asunnoista.

Nyky­sään­nöil­lä ARA-asun­not ovat tar­peel­li­sia, ellei­vät suo­ras­taan vält­tä­mät­tö­miä. Mut­ta huo­noa asun­to­po­li­tiik­kaa ne ovat.

Seu­raa­vas­sa pos­tauk­ses­sa asu­mis­tuen säännöistä.

Oden vaaliohjelma (5) Ketkä pääsevät asumaan Helsinkiin?

Hel­sin­gin Sano­mat on kir­joit­ta­nut vii­me aikoi­na asu­mi­sen kor­keas­ta hin­nas­ta ja kysy­nyt polii­ti­koil­ta, mitä sil­le pitäi­si teh­dä. Asial­le on vai­kea teh­dä mitään muu­ta kuin raken­taa lisää asun­to­ja ja paljon.

Asu­mi­sen kor­kea hin­ta joh­tuu sii­tä, että Hel­sin­kiin haluai­si pääs­tä asu­maan enem­män ihmi­siä kuin kau­pun­kiin mah­tuu. Vas­taa­vas­ti asu­mi­nen on hal­paa siel­lä, mis­tä ihmi­set pyr­ki­vät muut­ta­maan pois. Tämä on asia, jota on vai­kea muuk­si muuttaa.

On tie­tys­ti toi­nen­kin mah­dol­li­suus: teh­dä Hel­sin­gis­tä huo­nom­pi paik­ka asua, jot­ta niin moni ei tän­ne haluai­si ja asun­to­jen hin­nat las­ki­si­vat. Tämän mah­dol­li­suu­den kui­ten­kin sivuutan.

On kol­mas­kin tapa. Muut kun­nat, eri­tyi­ses­ti Espoo ja Van­taa, voi­si­vat teh­dä itses­tään hou­kut­te­le­vam­man pai­kan asua. Olen kui­ten­kin ehdol­la kun­nal­lis­vaa­leis­sa Hel­sin­gis­sä ja yri­tän antaa mah­dol­li­sim­man vähän neu­vo­ja naapureillemme.

Asun­to­po­li­tii­kal­la voi­daan vai­kut­taa jol­la­kin tavoin sii­hen, ket­kä pää­se­vät asu­maan, kun kaik­ki eivät mahdu.

Jos mitään asun­to­po­li­tiik­kaa ei oli­si, asuk­kaat kar­sit­tai­siin hin­nal­la. Köy­hil­lä ei siis asi­aa, ja tulo­ta­so Hel­sin­gis­sä nousi­si kohis­ten. Tämä on ylei­nen rat­kai­su maa­il­mal­la. Sen seu­rauk­se­na köy­hät ihmi­set ja maa­han­muut­ta­jat asu­vat esi­mer­kik­si Parii­sis­sa kau­ka­na radan­var­si­lä­hiöis­sä ja var­si­nai­nen Parii­si on öky­rik­kai­den aluet­ta. Ei hyvä.

Vasem­mis­to­puo­lu­eet ja työ­nan­ta­jat vaa­ti­vat lisää koh­tuu­hin­tai­sia asun­to­ja. Jos raken­net­tai­siin pel­käs­tään koh­tuu­hin­tai­sia asun­to­ja, se ei tar­koit­tai­si, että kaik­ki haluk­kaat pää­si­vät Hel­sin­kiin ja asu­mi­nen oli­si hal­paa. Päin vas­toin, jonot kas­vai­si­vat entis­tä pidem­mik­si. Tämän jäl­keen on olen­nais­ta, miten ne onnek­kaat vali­taan, jot­ka asun­toi­hin pääsevät.

Edul­li­sia asun­to­ja jaet­taes­sa voi­daan käyt­tää joko jono­tus­ta tai tar­ve­har­kin­taa tai näi­den yhdistelmää.

Jono­tus on vihon­vii­mei­nen vaih­toeh­to, kos­ka kau­pun­ki hal­vau­tuu, jos asun­toa tar­vit­se­va jou­tuu jonot­ta­maan sitä vuo­sia. Tuk­hol­mas­sa jono­tusai­ka on tois­ta­kym­men­tä vuot­ta. Tuk­hol­man pelas­tuk­se­na ovat pimeät mark­ki­nat, jos­sa ihmi­set vuo­kraa­vat suu­rel­la voi­tol­la eteen­päin edul­li­sia vuokra-asuntojaan.

Hyvä asun­to­po­li­tiik­ka edel­lyt­tää, että osa asun­nois­ta toteu­te­taan mark­ki­na­hin­tai­ses­ti ja nii­hin pää­se­vät ne, joil­la on nii­hin varaa, ja osa taval­la tai toi­sel­la koh­tuu­hin­tai­ses­ti niin, että nii­den jaka­mi­ses­sa suo­si­taan pienituloisia.

Miten pitäi­si pai­not­taa koh­tuu­hin­tai­suut­ta ja mark­ki­naeh­toi­suut­ta? Täl­lä valin­nal­la on mer­ki­tys­tä muu­hun­kin kuin asu­mi­seen. Se vai­kut­taa myös työ­paik­ko­jen sijoit­tu­mi­seen, kos­ka työ­pai­kat pyr­ki­vät sijoit­tu­maan niin, että hen­ki­lö­kun­nal­la on nii­hin help­po pääsy.

Ennen kaik­kea tuo valin­ta kui­ten­kin vai­kut­taa kun­nan tuloi­hin. Ole­mal­la asun­to­po­li­tii­kas­saan koros­te­tun sosi­aa­li­nen, kun­ta rau­nioit­taa oman talou­ten­sa. Lop­pu­tu­lok­se­na on isom­mat ope­tus­ryh­mät kou­luis­sa, huo­no ter­vey­den­huol­to, huo­not van­hus­ten pal­ve­lut ja niin edel­leen.  On ikä­vä asia, että kun­tia kan­nus­te­taan näin vali­koi­maan asukkaitaan.

Eri­tyi­sen kum­mal­li­se­na pidin sitä, että pää­mi­nis­te­ri San­na Marin esit­ti, että kun­tia pitäi­si pal­ki­ta entis­tä voi­mak­kaam­min hyvä­tu­lois­ten suo­si­mi­ses­ta asun­to­po­li­tii­kas­saan, mitä pää­oma­ve­ro­tu­lo­jen ohjaa­mi­nen kun­nil­le oli­si tar­koit­ta­nut samoin kuin kun­nal­lis­ve­ron muut­ta­mi­nen progres­sii­vi­sek­si. Voi olla sitä miel­tä, että vero­tuk­sen progres­sii­vi­suut­ta pitää lisä­tä, mut­ta en ymmär­rä lain­kaan pää­mi­nis­te­rin halua pal­ki­ta kun­tia entis­tä enem­män hyvä­tu­lois­ten suo­si­mi­ses­ta asuntopolitiikassaan.

Pää­kau­pun­ki­seu­dun kun­nat ovat har­joit­ta­neet ideo­lo­gi­ses­ti pai­not­tu­nut­ta asuk­kai­den vali­koin­tia pit­kään. Vuon­na 2018 vero­tu­lot asu­kas­ta koh­den olivat:

Espoo         25 678 €
Hel­sin­ki       23 631 €
Kau­niai­nen  38 973 €
Van­taa        20 614 €

Hel­sin­gin ei kan­na­ta olla täs­sä kil­pai­lus­sa ahne ja itse­käs, mut­ta ei myös­kään höl­mö. Sinän­sä Hel­sin­ki voi halu­tes­saan paran­taa suh­teel­lis­ta ase­maan­sa hel­pos­ti, joten naa­pu­ri­kun­tien ei kan­na­ta haas­taa sitä täs­sä asiassa.

Kovin tyy­ty­väi­nen ei voi olla nykyi­seen asun­to­po­li­tiik­kaan. Sen uhre­ja ovat ne pie­ni­palk­kai­set, jot­ka eivät ole tar­peek­si pie­ni­palk­kai­sia saa­dak­seen ARA-asun­toa mut­ta eivät tar­peek­si suu­ri­palk­kai­sia pär­jä­täk­seen vapail­la asun­to­mark­ki­noil­la. Hel­sin­gis­sä on tilaa rik­kail­le ja kai­kis­ta köy­him­mil­le, mut­ta ei pie­ni­palk­kai­sil­le, joi­ta työ­päi­vän päät­teek­si pak­kau­tuu suu­rin jou­koin lähi­lii­ken­teen juniin mat­ka­tak­seen kotiin­sa jos­sain juna­mat­kan päässä.

Mik­si työ­nan­ta­jat kan­na­ta­vat sosi­aa­lis­ta asun­to­tuo­tan­toa? Kos­ka tar­vit­se­vat työ­voi­maa eivät­kä halua mak­saa pie­ni­palk­kai­ses­ta työs­tä enem­pää. Sosi­aa­li­nen asun­to­tuo­tan­to voi­daan näh­dä myös sub­ven­tio­na huo­no­ja palk­ko­ja mak­sa­vil­le työnantajille.

Jat­koa seuraa.

 

Kaupunkiympäristölautakunta 25.5.2021

Teol­li­suus­ka­dun akse­li, kaavarunko

Aika­naan Mik­ko Säre­lä teki aloit­teen, että Teol­li­suus­ka­dun alue mer­ki­tään kes­kus­ta­toi­min­to­jen alu­eek­si. Nyt tämä on toteu­tu­mas­sa hienosti.

Pal­jon työ­paik­ko­ja tulee alu­eel­le ja myös yöelä­mää ohja­taan tän­ne. (Ei tar­vit­se ihme­tel­lä, että kes­kus­tan elin­voi­mai­suus heik­ke­nee, kun sil­le omi­nai­sia toi­min­to­ja siir­re­tään pois. Sil­ti kan­na­tet­ta­va ajatus)

Ongel­ma­koh­tia on kol­me. Minus­ta ja näkö­jään myös Ris­to Rau­ta­van mie­les­tä alu­eel­la voi­si olla ylä­ker­rok­sis­sa myös asu­tus­ta. Viras­to pel­kää yhteen­tör­mäys­tä yöelä­män kans­sa. Pie­ni ja vähän kulah­ta­neen tun­tui­nen Dal­lapén puis­to esi­te­tään raken­net­ta­vak­si. Minus­ta yhden vih­reän plän­tin­kin voi­si tuon­ne jät­tää ja kohen­taa sitä. Täs­sä ei pää­te­tä lii­ken­ne­suun­ni­tel­mas­ta, mut­ta jo täs­sä vai­hees­sa voi­si koros­taa sii­tä, että Kulos­aa­ren sil­taa pit­kin tule­va baa­nayh­teys voi­si pysyä sil­lan tasol­la eikä las­kea ensin alas nous­tak­seen takai­sin Teol­li­suus­ka­dun tasoon. Tämä on ihmi­sil­le työ­mat­kayh­teys eikä kuntoilureitti.

Jat­kos­sa var­maan­kin kiis­tel­lään kais­to­jen luku­mää­räs­tä Teollisuuskadulla.

Hon­ka­suo asemakaava

Hel­sin­gin äärim­mäi­seen nurk­kaan suun­ni­tel­laan ker­ros­puu­ta­lo­ja. Aiem­pi vähän kevyem­pi raken­ta­mi­nen ei toi­mi­nut, kos­ka alu­eel­la on huo­no maa­pe­rä, joil­la pien­ta­lot eivät peli­tä talou­del­li­ses­ti. Nyt teh­dään kor­keam­paa raken­ta­mis­ta parem­mal­le maal­le. Pai­kal­le tulee noin 500 asukasta.

Poh­jois­kaa­ri 34–38

Ope­tus­käy­tös­sä ollut kiin­teis­tö muu­te­taan asuin­kort­te­lik­si, van­haa suo­jel­len ja uut­ta raken­taen. Tilas­to­tie­dois­sa on vähän epä­joh­don­mu­kai­suut­ta, mut­ta ilmei­ses­ti uut­ta ker­ro­sa­laa tulee 5 000 k‑m2. Laut­ta­saa­re­lai­set ovat muis­tut­ta­neet kaa­vas­ta ja valit­ta­neet lii­kaa tehok­kuut­ta, Poh­jois­kaa­ren kapeut­ta ja pyö­räi­li­jöi­den suur­ta määrää.

Ratik­ka­py­säk­kien ja jalan­kul­ku­yhe­tyk­sien kehittämine

Tähän pitää tutus­tua tar­kem­min, eli tämä menee var­maan­kin pöy­däl­le. Kyse on sii­tä, onko ratik­ka­py­sä­kin molem­mis­sa päis­sä suo­ja­tie vai vaan toi­ses­sa ja voi­ko rati­kan koh­dal­la olla ”yli­tys­paik­ka” jol­lai­nen on Stoc­kan kel­lon koh­dal­la. Kun suo­ja­tie­tä ei ole, jalan­kul­ki­ja väis­tää ratikkaa.

Kruu­nusil­to­jen hank­kei­den inves­toin­ti­mää­rä­ra­han ylitys

Tämä yli­tys­tar­ve ei lii­ty niin­kään itse ratik­kaan eikä sil­taan vaan kaik­keen muu­hun, mitä teh­dään Haka­nie­mes­sä.  

 

Oden vaaliohjelma (4) Keskustan elinvoimaisuus

Alek­san­te­rin­ka­dul­ta on lyhyen ajan sisäl­lä läh­te­nyt lukui­sia eri­kois­kaup­po­ja. Onko kes­kus­tan elin­voi­mai­suus uhattuna?

Eri­kois­kaup­pa vähe­nee kes­kus­tas­sa väis­tä­mät­tä, kos­ka eri­kois­kaup­pa siir­tyy net­tiin ja kos­ka pää­kau­pun­ki­seu­dul­la on raken­net­tu suu­ri mää­rä kaup­pa­kes­kuk­sia. Koro­na on tyh­jen­tä­nyt kes­kus­tan ihmi­sis­tä ja jou­dut­ta­nut muu­tok­sia, jot­ka oli­si­vat tul­leet myös ilman koro­naa, mut­ta hitaammin.

Alek­san­te­rin­ka­tu ei tyh­je­ne, kos­ka se on alue, jos­sa lii­ke­huo­neis­to­jen hin­nat ovat kor­keim­mat koko seu­dul­la. Kun lii­ke­huo­neis­to­jen kysyn­tä las­kee, vuo­krat ale­ne­vat, kun­nes mark­ki­na tasa­pai­not­tuu. Jon­ne­kin syn­tyy tyh­jiä tilo­ja, mut­ta ei Alek­sil­le. Joil­la­kin kiin­teis­tö­si­joit­ta­jil­la on tosin kum­mal­li­sia pal­kit­se­mis­jär­jes­tel­miä, jot­ka kan­nus­ta­vat pitä­mään jon­kin aikaa lii­ke­ti­lo­ja tyh­jil­lään, jot­ta nii­den arvoa ei tar­vit­si­si kir­ja­ta alas, mut­ta kyl­lä nekin lopul­ta tun­nus­ta­vat tosiasiat.

Tilan raivaaminen jalankulkijoille lisää keskustan elinvoimaa

Joil­la­kin on sit­keä kuvi­tel­ma, että kes­kus­ta tuli­si elä­väm­pi, jos jalan­kul­ki­joil­ta otet­tai­siin aluei­ta autoil­le. Kaik­ki kan­sain­vä­li­set esi­mer­kit puhu­vat päin­vas­tais­ta. Kau­pal­li­nen kes­kus­ta vah­vis­tuu, kun autoil­ta ote­taan tilaa jalankulkijoille.

Tämä on todet­tu myös Hel­sin­gis­sä. Aika­naan Alek­san­te­rin­ka­tu ry. vas­tus­ti toi­min­nan­joh­ta­jan­sa Panu Toi­vo­sen joh­ta­ma­na voi­mak­kaas­ti käve­ly-Alek­sia, kos­ka tar­vit­si autoi­le­via asiak­kai­ta. Pit­käl­li­sen vii­vy­tys­tais­te­lun jäl­keen yhdis­tys hävi­si kamp­pai­lun­sa, autot hää­det­tiin Alek­sil­ta ja jal­ka­käy­tä­viä levi­tet­tiin. Kaup­po­jen lii­ke­vaih­to nousi rake­tin­omai­ses­ti. Panu Toi­vo­nen sai potkut.

Kokoo­mus on vas­tus­ta­nut Hel­sin­gis­sä jokais­ta käve­ly­ka­tua ja jal­ka­käy­tä­vien leven­nys­tä epä­on­nis­tu­nut­ta Iso Roo­ber­tin­ka­tua lukuun otta­mat­ta. Yhtään katua puo­lue ei ole vaa­ti­nut palau­tet­ta­vak­si autoil­le eikä kokoo­mus mie­lel­lään muis­te­le vas­tus­ta­neen­sa Kes­kus­ka­dun, Yli­opis­to­ka­dun, Kluu­vi­ka­dun ja Mikon­ka­dun käve­ly­ka­tu­ja tai auto­jen hää­tä­mis­tä Alek­sil­ta, nyt esi­mer­kik­si.[1]

Kes­kus­ka­tu 1969
Kes­kus­ka­tu nyt

Onko kauppiailla väärät tiedot asiakkaistaan?

Kes­kus­tan liik­kei­den lii­ke­vaih­dos­ta tulee alas­ta riip­puen vai­vai­set 8–18 pro­sent­tia autoi­li­joil­ta. Jos siis jou­du­taan valit­se­maan autoi­li­jat ja ei-autoi­li­jat, jokai­sen niis­tä kan­nat­taa vali­ta ei-autoi­li­jat. Ei-autoi­li­joi­den kan­nal­ta jalan­kul­ku­ym­pä­ris­tö on olen­nai­nen kil­pai­lu­te­ki­jä. Kapeil­la pako­kaa­su­jen ja lii­ken­ne­me­lun vai­vaa­mil­la jal­ka­käy­tä­vil­lä pujot­te­lu ei hou­kut­te­le asiakkaita.

Tun­nus­tan ollee­ni huo­no vih­reä, kun suh­tau­duin avoi­men kiin­nos­tu­nees­ti Jan Vapaa­vuo­ren teet­tä­mään sel­vi­tyk­seen kes­kus­ta­tun­ne­lis­ta. Ajat­te­lin, että se tar­joai­si his­to­rial­li­sen kom­pro­mis­sin paran­taa jalan­kul­kuo­lo­suh­tei­ta maan pääl­lä. Kokoo­mus oli vie­lä väläyt­tä­nyt, että tun­ne­li rahoi­tet­tai­siin käyttäjämaksuilla.

Kun sit­ten kävi ilmi, että han­ke tyr­mää­vän kal­lis eli mak­sai­si 1,4 mil­jar­dia euroa, yli kak­sin­ker­tai­ses­ti sen, mitä mak­soi moot­to­ri­tie Espoos­ta Tur­kuun, tote­sin, ettei tuos­sa ole mitään jär­keä. Kokoo­mus­lai­set­kin unoh­ti­vat puheet käyt­tä­jä­mak­suil­la rahoit­ta­mi­ses­ta, kos­ka ei sitä saa­tai­si rahoi­te­tuk­si. Jos mak­su ei vai­kut­tai­si käyt­tä­jä­mää­riin, sen pitäi­si olla kuusi euroa suun­taan­sa. Kun tuol­lai­nen mak­su vähin­tään puo­lit­tai­si käy­tön, mak­su pitäi­si­kin olla 12 euroa suun­taan­sa, mikä vähen­täi­si käyt­töä yhä lisää jne. Autoi­li­joil­ta ei saa tun­ne­lin kus­tan­nuk­sia peri­tyk­si, kos­ka tun­ne­lis­ta ei autoi­li­joil­le koi­du niin suur­ta hyö­tyä, että hei­dän kan­nat­tai­si mak­saa. Noin kal­liis­sa tun­ne­lis­sa ei ole pää­tä eikä hän­tää. Kun­na­lis­ve­ron kaut­ta mak­set­tu­na se nois­tai­si vero­pro­sent­tia pro­sent­tiyk­si­köl­lä kym­me­nen vuo­den ajaksi.

Hin­ta oli­si siis 14 Oodia ja nel­jä Kruu­nu­ra­tik­kaa. Kruu­nu­ra­ti­kan päi­vit­täi­nen käyt­tä­jä­mää­rä oli­si samaa luok­kaa ja aika­sääs­tö yli kaksinkertainen.

Kokoo­muk­sen por­mes­ta­rieh­do­kas Juha­na Var­tiai­nen ker­toi kuu­liai­se­na kokoo­mus­lai­se­na, että hän on ihail­lut kuin­ka Tuk­hol­mas­sa tun­ne­lit suju­voit­ta­vat lii­ken­net­tä. Tuk­hol­man lii­ken­ne on aivan olen­nai­ses­ti ruuh­kau­tu­neem­paa kuin Hel­sin­gin ja pää­sy kes­kus­taan autol­la siten vai­keam­paa. Kau­pun­ki­lii­ken­tees­tä ei saa ruuh­kia pois­te­tuk­si väy­liä rakennetamalla.

Keskustan rooli muuttuu

Kukaan ei ole valit­ta­nut, ettei kes­kus­tas­sa ole lau­ta­tar­ho­ja. Suh­teel­li­sen edun peri­aat­teen mukaan jot­kut toi­min­not sopi­vat kes­kus­taan ja jot­kut taas aivan muu­al­le. Kes­kus­tan suh­teel­li­nen ase­ma on muut­tu­nut sen jäl­keen, kun pää­kau­pun­ki­seu­dul­le on raken­net­tu suu­ri mää­rä kaup­pa­kes­kuk­sia. Sel­lai­set toi­min­nat, jot­ka edel­lyt­tä­vät auton käyt­töä, sovel­tu­vat aiem­paa­kin huo­nom­min ydin­kes­kus­taan, kos­ka on ole­mas­sa auto­li­jan kan­nal­ta parem­min toi­mi­via vaihtoehtoja.

En osaa olla mur­heis­sa­ni sii­tä, ettei Van­taan peru­koil­ta tul­la autol­la ruo­kaos­tok­sil­le Hel­sin­gin kes­kus­taan, vaan mai­to­pur­kit ja olut­ko­rit oste­taan Jum­bos­ta. Mik­si kenen­kään Hel­sin­gis­sä pitäi­si olla täs­tä mur­heis­saan? Ei ole mitään kun­nal­lis­ta arvon­li­sä­ve­roa, jon­ka takia täl­lai­ses­ta lii­ke­toi­min­nas­ta pitäi­si pitää kyn­sin ja ham­pain kiinni.

Tämän päi­vän Hesa­ris­sa kaup­pias ker­toi, ettei monen tuhan­nen euron käsi­lauk­kua tul­la osta­maan met­rol­la. Kaup­pi­aan kan­nat­taa kokeil­la liik­keen­sä siir­tä­mis­tä Jum­boon. Ties vaik­ka palai­si takai­sin Espal­le. Minun taas on vai­kea ymmär­tää, että tuhan­sien euro­jen käsi­lauk­ku jäi­si osta­mal­la sik­si, että pysä­köin­nis­tä jou­tuu mak­sa­maan muu­ta­man euron.

Alek­san­te­rin­ka­dun tyh­jiin lii­ke­ti­loi­hin tulee kyl­lä vuo­kra­lai­sia, mut­ta ne saat­ta­vat olla aika eri­lai­sia kuin ne, jot­ka sii­tä lähtivät.

Ydin­kes­kus­tan vah­vuu­det liit­ty­vät ihmis­ten koh­taa­mi­seen ja ajan­viet­toon. Täl­lais­ten toi­min­to­jen osuus tulee kas­va­maan. Mer­kit­tä­vää osto­voi­maa edus­ta­vat myös turis­tit, jot­ka eivät lii­ku autol­la ja joi­ta hyvät jalan­kul­kuo­lo­suh­teet houkuttavat.

Erikoiskaupan tilantarve vähenee

Vaik­ka Alek­si ei kau­pois­ta tyh­je­ne, eri­kois­kau­pan vaa­ti­ma tila muu­al­la kan­ta­kau­pun­gis­sa vähe­nee net­ti­kau­pan ja kaup­pa­kes­kus­ten vuok­si. Sik­si nyt lii­ke­ti­loik­si osoi­tet­tu­ja tilo­ja tulee osoit­taa muu­hun käyttöön.

Toi­mis­toil­le aivan ydin­kes­kus­ta on maan par­hai­ten saa­vu­tet­ta­vaa aluet­ta jul­ki­sel­le lii­ken­teel­lä, mut­ta kau­em­pa­na Rau­ta­tie­a­se­mas­ta saa­vu­tet­ta­vuus on sel­väs­ti heikompi.

Asun­to­jen hin­nat pal­jas­ta­vat, että kan­ta­kau­pun­ki on maan halu­tuin­ta aluet­ta asu­mi­sel­le. Asu­mis­ta kan­ta­kau­pun­gis­sa tulee lisä­tä sal­li­mal­la toi­mis­tok­si muu­tet­tu­jen asuin­ta­lo­jen palaut­ta­mi­nen asun­noik­si ja kon­ver­toi­mal­la myös toi­mis­toik­si raken­net­tu­ja kiin­teis­tö­jä asun­noik­si. Espan ja Bule­var­din ete­lä­puo­lel­la tätä ei pitäi­si estää.

Oikeas­taan pitäi­si olla vapaa­ta muut­taa toi­mis­to­ja asun­noik­si. Jos jos­tain tilas­ta mak­se­taan asun­to­na enem­män kuin toi­mis­to­na, se on asun­to­na parem­pi. Vir­ka­mie­het eivät tätä hyväk­sy, kos­ka ”sil­loin­han kaik­ki muu­tet­tai­siin asunnoiksi”.

Se, että asun­nois­ta mak­se­taan enem­män kuin toi­mis­to­ker­ro­sa­las­ta, joh­tuu var­maan­kin sii­tä, että asun­nois­ta on pulaa ja toi­mis­to­ker­ro­sa­laa on tyh­jil­lään yli mil­joo­na ker­ros­ne­liö­tä. Kun kon­ver­sioi­ta on teh­ty tar­peek­si, hin­nat tasoit­tu­vat. Kaik­kea ei siis muu­tet­tai­si asunnoiksi.

Tämä asia ei kui­ten­kaan ole aivan yksin­ker­tai­nen ulkois­vai­ku­tus­ten vuok­si, mut­ta en mene täs­sä asias­sa syvemmälle.

 

 

 

[1] Kokoo­mus­lai­set ovat huo­maut­ta­neet minul­le, että hävit­ty­ään asian he eivät vii­me vai­hees­sa he eivät enää vas­tus­ta­neet Kes­kus­ka­dun käve­ly­ka­tua. Eivät, mut­ta vii­väs­ti­vät sen toteut­ta­mis­ta yli 20 vuotta.

Oden vaaliohjelma (2) Ihannekaupunkini on tiivis mutta harva

Ne alu­eet, jot­ka ote­taan raken­net­ta­vak­si, kan­nat­taa raken­taa tii­viis­ti ja pai­kas­ta riip­puen myös aika kor­keas­ti. Toi­saal­ta aluei­den väliin kan­nat­taa jät­tää kun­non viheralueet.

Suo­mes­sa pää­si 1960-luvul­le val­loil­le ame­rik­ka­lai­nen har­vaan raken­net­tu auto­kau­pun­ki-ideo­lo­gia. Syn­tyi­vät met­sä­lä­hiöt. Tii­viis­ti raken­ne­tus­ta kan­ta­kau­pun­gis­ta halut­tiin valoi­siin ja väl­jiin lähiöi­hin, kos­ka kan­ta­kau­pun­gis­sa asu­mi­nen oli epä­ter­veel­lis­tä. Aurin­gon valon puu­te tuot­ti rii­si­tau­tia, talo­koh­tai­nen kok­si­läm­mi­tys, ros­kan­polt­to­uu­nit ja auto­jen pako­kaa­sut pila­si­vat hen­gi­ty­sil­man. Tapio­las­sa asun­nois­ta mak­set­tiin enem­män kuin Kruununhaassa.

Pih­la­ja­mä­ki

Tämän seu­rauk­se­na Hel­sin­ki on aivan olen­nai­ses­ti har­vem­min raken­net­tu kuin Tuk­hol­ma, Köö­pen­ha­mi­na tai Oslo. Se vas­taa ympä­ris­tö­ri­kos­ta. Har­vaan raken­ne­tus­sa kau­pun­gis­sa raken­ta­mi­sen ja tie­ver­kon alle jää pal­jon enem­män maa­ta ja luon­toa, Sipoos­sa asu­kas­ta koh­den kym­me­nen ker­taa niin pal­jon kuin Hel­sin­gin kantakaupungissa.

Rii­si­tau­din uhka on vaih­tu­nut iho­syö­vän uhak­si, ros­kan­polt­to­uu­nit on kiel­let­ty, talo­koh­tai­nen läm­mi­tys on vaih­tu­nut kau­ko­läm­pöön, lyi­jy on kiel­let­ty polt­toai­neis­sa ja kata­ly­saat­to­rit tul­leet pakol­li­sik­si. Tii­vis on taas ter­veel­lis­tä ­– ja haluttua.

Eko­no­mis­ti­kou­lu­tuk­sen saa­nee­na kat­son, että asu­mi­sen hin­ta eri alueil­la pal­jas­taa aluei­den suh­teel­lis­ta halut­ta­vuut­ta. Mik­si joku mak­sai­si asu­mi­ses­ta enem­män pai­kas­sa A kuin pai­kas­sa B, jos itse asias­sa asui­si mie­luum­min pai­kas­sa B. Tark­kaan ottaen hin­nat ker­to­vat, min­kä­lais­ta kau­pun­kia tar­vi­taan lisää, sil­lä onnek­si ihmis­ten toi­veet vaihtelevat.

Tii­vis kau­pun­ki on taas suosiossa.

Hin­nat puo­lus­ta­vat asui­na­luei­den tii­vis­tä­mis­tä. Tii­viit asui­na­lu­eet näin mitat­tu­na halutumpia.

Tii­vis kau­pun­ki­ra­ken­ne toi­mii parem­min. Pal­ve­lut ovat parem­pia ja enem­män asioi­ta on käve­ly­mat­kan säteel­lä. Lisää asuk­kai­ta tar­koit­taa parem­paa jouk­ko­lii­ken­net­tä, parem­pia pal­ve­lu­ja, enem­män elä­mää. Kun jotain asui­na­luet­ta tii­vis­te­tään, sii­tä tulee alu­ee­na halu­tum­pi ja asun­to­jen arvo nousee.

Olen ollut yhteen­sä 12 vuot­ta kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nas­sa ja kau­pun­kiym­pä­ris­tö­lau­ta­kun­nas­sa. Siel­lä olen toi­mi­nut niin kuin olen puhu­nut. Kun aloi­tin, Her­ne­saa­reen kaa­vail­tiin 4 300 asu­kas­ta. ja val­tuus­ton hyväk­sy­mäs­sä kaa­vas­sa asuk­kai­ta on 7 800. Tein aika­naan palau­tus­esi­tyk­sen Kes­ki-Pasi­lan kaa­vas­ta esit­täen kor­keam­paa raken­ta­mis­ta. Kaa­va tuli­si takai­sin yli 1 500 asu­kas­ta suu­rem­mal­la asukasmäärällä.

Emme hyväk­sy­neet Kivi­no­kan raken­ta­mis­ta, mut­ta näin mene­te­tyn asu­kas­mää­rän kor­va­sim­me enem­män kuin koko­naan sijoit­ta­mal­la noin 3 400 asu­kas­ta met­roa­se­man lähel­le Hert­to­nie­men teollisuusalueelle.

Tii­vis­tä­mi­nen suo­je­lee luon­toa, kos­ka vähem­män luon­toa jää raken­ta­mi­sen alle. Jos­kus kui­ten­kin syn­tyy vai­kei­ta rajan­ve­to­ja, kuten Riis­ta­vuo­res­sa Haa­gas­sa tai Vuo­saa­res­sa. Näis­tä myö­hem­mis­sä kirjoituksissa.

 

 

Kummallinen kehysriihi

Kom­men­toin Ver­de-leh­des­sä kehysriihtä.

Ei ole eri­tyi­sen edis­tyk­sel­lis­tä lykä­tä aina vain toi­men­pi­tei­tä työl­li­syy­den nos­ta­mi­sek­si. Jos rakas­taa hyvin­voin­ti­val­tio­ta, pitäi­si huo­leh­tia myös työl­li­syy­des­tä. Pitää teh­dä kan­nat­ta­vak­si ottaa vas­taan mylös mata­la­palk­kais­ta työ­tä. Kepin sijaan voi käyt­tää myös porkkanaa.

En kuu­lu nii­hin, jot­ka pitäi­si­vät inflaa­tio­ta paha­na pei­ko­ja, mut­ta nyt suh­dan­teet voi­vat yli­kuu­men­tua. Näin kävi vuon­na 2007 ja sii­tä kär­sit­tin kym­me­nen vuot­ta, kos­ka kus­tan­nus­ta­so nousi eikä sit­ten las­ke­nut. Hin­nat ja pal­kat ovat jäyk­kiä alas­päin, eikä enää voi deval­voi­da. En oli­si jat­ka­nut elvy­tys­tä tätä vuot­ta kau­em­mak­si. Ennen kaik­kea pitäi­si varau­tua nope­aan­jar­ru­tuk­seen, jos kei­tos uhkaa kie­hua yli.

Käy luke­mas­sa, sii­hen pää­see täs­tä.

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 20.4.2021

Luon­non moni­muo­toi­suu­den tur­vaa­mi­sen toimintaohjelma

Ohjel­ma on hyvä ja kun­nian­hi­moi­nen. Olen­nais­ta kui­ten­kin on, kuin­ka kun­nian­hi­moi­ses­ti sitä toteu­te­taan. En löy­tä­nyt ohjel­mas­ta mitään lii­to-ora­vis­ta. Minus­ta pitäi­si tur­va­ta lii­to-ora­vil­le suo­tuis­ten ympä­ris­tö­jen säi­ly­mi­nen. Sen pitäi­si vas­taa­vas­ti riit­tää lii­to-ora­vien suojeluksi.

Opas­tin­sil­ta 8:n asemakaava

Enti­nen YTV:n toi­mi­ta­lo pure­taan ja tilal­le raken­ne­taan hybri­di­ra­ken­nus, jos­sa on asu­mis­ta ja toi­mis­to­ja.  Närää on herät­tä­nyt pur­ka­mi­nen, ei hybri­di­rat­kai­su. Säi­lyt­tä­mäl­lä run­ko oli­si sääs­tet­ty ilmas­toa – aina­kin lyhyel­lä aika­vä­lil­lä. Tämä­kin vaih­toeh­to on sel­vi­tet­ty.  Tar­koi­tuk­sen­mu­kai­sem­man tun­tui­nen tämä uusi rat­kai­su kyl­lä on.

Pitä­jän­mäen asemanseutu

Aluet­ta vähän tii­vis­te­tään. Näin saa­daan koti 570 asuk­kaal­le aivan ase­man tun­tu­maan. Van­ha Pitä­jän­mä­ki tien toi­sel­la puo­lel­la tun­tuu tämän rat­kai­sun jäl­keen vähän nuk­ka­vie­rul­ta ja tii­vis­tä­mis­tä kai­paa­val­ta.  Vii­me vuon­na lau­ta­kun­ta teki har­vi­nai­sen kat­sel­muk­sen alueella.

Koi­vusaa­ren asemakaava

Tämä pit­kän val­mis­te­lu han­ke on nyt saa­mas­sa lopul­li­sen muo­ton­sa. Hyvää täs­sä on auto­mar­ket­tei­hin aika­naan panos­ta­neen Ikean tulo autot­to­man enem­mis­tön ulot­tu­vil­le. Se tekee kau­pun­gis­ta taas vähän toi­mi­vam­man. Hyvää on myös 5 000 asuk­kaan ja 3 300 – 4 000 työ­pai­kan tulo käve­lye­täi­syy­del­le metroasemasta.

Huo­noa on val­tai­sa moot­to­ri­tie­liit­ty­mä kau­pun­gin­osan kes­kuk­se­na. Minä oli­sin halun­nut tähän T‑risteyksen – siis niin, että Län­si­väy­läs­tä erka­ne­va kais­ta oli­si men­nyt suo­raan ja sii­hen, oli­si teh­ty tilaa sääs­tä­vä T‑risteys. Sil­loin tie­tys­ti kais­toil­la oli­si pitä­nyt olla eri nopeusrajoitukset.

Fil­la­roi­ja­na har­mit­taa, että Län­si­väy­län poh­jois­puo­lel­la kul­ke­va kes­kei­nen pyö­räyh­teys pan­naan kier­tä­mään yli­mää­räi­nen lenk­ki ja nouse­maan yli­mää­räi­nen mäki. Yri­tet­tiin toi­sen­lais­ta rat­kai­sua, mut­ta emme saa­neet vir­ka­mie­hiä usko­maan siihen.

Pal­jon täy­te­tään mer­ta. Näin saa­daan lail­li­nen oikeus kipa­ta pää­kau­pun­ki­seu­dun eri työ­mail­ta syn­ty­vä lou­he mereen.

Pär­nun­tien tii­vis­tys­kaa­va Vuosaaressa

Pie­ni yleis­kaa­van mukai­nen tii­vis­tys­kaa­va yksi­tyi­sel­le maal­le, joka tuo alu­eel­le noin 60 uut­ta asukasta.

Vuo­saa­ren yleis­ten aluei­den suun­ni­tel­man hyväksyminen

Vai­kut­taa hyväl­tä, mut­ta minun pai­kal­lis­tun­te­muk­se­ni ei oikein rii­tä tähän. Täl­lai­sia käsi­tel­les­sä herää aina kysy­mys, voi­si­ko meil­lä olla kau­pun­gin­osa­val­tuus­to­ja.  Toi­saal­ta saa­daan kau­pun­gin­osayh­dis­tyk­sel­tä lausun­to. ne yhdis­tyk­set vain ovat kovin eri tasoi­sia osaa­mi­sel­taan ja edustavuudeltaan.

 

 

 

 

Kriisiajan rokotepolitiikka

Seu­raa­vaan pan­de­mi­aan kan­nat­taa val­mis­tau­tua jät­ti­mäi­sel­lä roko­te­tuo­tan­non yli­ka­pa­si­tee­til­la. Rokot­tei­den hyväk­sy­mis­me­net­te­lyä on voi­ta­va tar­vit­taes­sa nopeut­taa.

Covid19 ‑pan­de­mias­sa ei pitä­nyt olla mitään yllät­tä­vää. Pan­de­mian ris­ki oli muka­na tule­vai­suut­ta kos­ke­vis­sa ske­naa­riois­sa sii­nä, mis­sä tulos­sa ole­va Kali­for­nian suu­ri maan­jä­ris­tys­kin. Mah­dol­li­suu­te­na, joka tie­det­tiin, mut­ta ei otet­tu huomioon.

Covid19 on han­ka­lam­pi kuin Sars‑1, kos­ka sen vaka­vam­mat oireet alka­vat vas­ta vii­kon kulut­tua tar­tun­nas­ta, jol­loin on jo ehti­nyt levit­tää tau­tia eteen­päin. Sars‑1 oli tar­tun­nan saa­neel­le pal­jon koh­ta­lok­kaam­pi, mut­ta sen oireet oli­vat niin rajut, ettei se levin­nyt laajalle.

Covid19 on sil­ti huo­no leviä­mään, onnek­si. Jos se leviäi­si kuin tuh­ka­rok­ko, jok­seen­kin kaik­ki oli­si­vat sen jo sai­ras­ta­neet. Vuo­si sit­ten luul­tiin ylei­ses­ti, että näin tuli­si käy­mään kai­kis­ta rajoi­tus­yri­tyk­sis­tä huolimatta.

Onnek­si rokot­tei­den kehit­tä­mi­ses­sä on otet­tu jät­ti­harp­pauk­sia. Eri­tyi­sen lupaa­va on RNA-tek­no­lo­gia. Pfizer-Bion­tec­hin roko­te oli tiet­tä­väs­ti val­mis muu­ta­mas­sa päi­väs­sä sen jäl­keen, kun viruk­sen peri­mä oli sel­vil­lä. Rokot­teen tehon ja tur­val­li­suu­den tes­taa­mi­nen kui­ten­kin kes­ti lähes vuoden.

Kun osal­le väes­töä syn­tyy virus­ta vas­taan vas­tus­tus­ky­ky joko sai­ras­ta­mi­sen tai rokot­tei­den kaut­ta, viruk­sel­le syn­tyy voi­ma­kas pai­ne kehit­tää resis­tent­te­jä mutaa­tioi­ta. Näin on käy­nyt­kin. Mut­ta ei hätää. Uusi roko­te kehi­te­tään alle viikossa.

Peli­sään­tö­jen pitäi­si olla etu­kä­teen sel­viä. Influens­sa­ro­kot­tei­ta muun­nel­laan vuo­sit­tain viruk­sen muun­tues­sa, eikä uusia vähän muu­tet­tu­ja rokot­tei­ta tar­vit­se tut­kia yhtä huo­lel­li­ses­ti kuin koko­naan uusia.  Täs­sä on ris­kin­sä mut­ta niin on sairastamisessakin.

Entä jos syn­tyy uusi han­ka­la virus, joka tart­tuu kuin tuh­ka­rok­ko? RNA-roko­te sitä vas­taan syn­tyi­si nopeas­ti, mut­ta vuot­ta ei voi­tai­si odot­taa tur­val­li­suus­tut­ki­mus­ten kans­sa.  Pitäi­si olla val­miik­si mie­tit­ty­nä nopeu­tet­tu käy­tän­tö hätätilanteisiin.

Opti­moi­mal­la roko­te­tuo­tan­toa glo­baa­lis­ti saa­daan hal­vem­pia rokot­tei­ta, mut­ta glo­baa­li talous toi­mii kun­nol­la vain rau­han olois­sa. Krii­sio­lois­sa ei voi luot­taa glo­baa­liin talou­teen: Kun Wuha­nis­sa sul­jet­tiin teh­taat, monet län­si­mai­set yri­tyk­set menet­ti­vät ali­han­kin­ta­ket­jun­sa ja jou­tui­vat pysäyt­tä­mään tuotantonsa.

Vuo­si sit­ten maat kaap­pa­si­vat väli­las­kun teh­neis­tä rah­ti­ko­neis­ta suo­ja­mas­ke­ja. Kum­ma, että sekin pai­net­tiin vil­lai­sel­la. Vapaa­kau­pan sään­töi­hin ei voi luot­taa krii­sin olois­sa. Eivät armei­jat­kaan luota.

Nyt EU:ssa puu­ha­taan vien­ti­kiel­toa rokot­teil­le. Yhdys­val­lat on sel­lai­sen jo toteut­ta­nut. Kun sään­nöt ovat nämä, seu­raa­vaa krii­siä var­ten roko­te­tuo­tan­to ja sen raa­ka-aineet hajau­tet­ta­va, vaik­ka näin toteu­tet­tu roko­te­tuo­tan­to tulee­kin pal­jon kalliimmaksi.

Rokot­tei­den tuo­tan­to­ka­pa­si­teet­tia ja tar­vit­ta­via raa­ka-ainei­ta on olta­va kaik­kial­la tar­peek­si. Se tar­koit­taa, että osa raa­ka-aineis­ta saat­taa pilaan­tua tar­peet­to­mi­na. Mak­saa, mut­ta entä sit­ten? Puo­lus­tus­voi­mat romut­taa koh­ta mil­jar­de­ja mak­sa­neet Hor­net-hävit­tä­jän­sä ilman että niil­lä on ammut­tu laukaustakaan.

Täs­sä krii­sis­sä hatun­nos­ton arvoi­nen asia on lää­keyh­tiöi­den väli­nen yhteis­työ ja tie­don vaih­to. Virus koet­tiin vihol­li­sek­si, ei kil­pai­le­va lää­key­ri­tys. Kun Sano­fin oma roko­te­ke­hi­tys epä­on­nis­tui, se alkoi val­mis­taa teh­tail­laan Pfize­rin rokotetta.

Tule­vai­suut­ta var­ten roko­teo­saa­mi­seen on panos­tet­ta­va mai­den väli­se­nä yhteis­työ­nä ja syn­ty­vä osaa­mi­sen on olta­va yhteis­tä omai­suut­ta. Niin ihmis­kun­ta val­mis­tau­tui­si myös ava­ruuso­lioi­den hyök­käyk­seen, jos sel­lai­nen oli­si näköpiirissä.

On hel­pom­pi luot­taa rei­luun peliin rokot­tei­den resep­teis­sä kuin val­miis­sa rokot­teis­sa. Jos annam­me muil­le omia rokot­tei­tam­me, meil­le jää nii­tä vähem­män, mut­ta asuk­kai­dem­me ter­veys ei vaa­ran­nu, vaik­ka ker­rom­me muil­le, miten rokot­tei­ta valmistetaan.

 

= = =

Kir­joi­tus on jul­kais­tu kolum­ni­na Lääkärilehdessä