Kategoria: _

Huomio absoluuttisiin tuloeroihin suhteellisten sijaan?

Kävin kuun­tele­mas­sa selostus­ta Kale­vi Sor­sa-säätiön raportista Eri­ar­voisu­u­den tila Suomes­sa. Se antoi paljon pohdit­tavaa. Har­mi, etten onnis­tunut han­kki­maan itse kir­jaa. Ilmeis­es­ti sen suo­sio on ylit­tänyt odotuk­set. Ehkä myöhemmin.

Yhdestä asi­as­ta olen entisenä tilas­toti­eteil­i­jänä täysin eri mieltä. Omas­sa esi­tyk­sessään emer­i­tus­pro­fes­sori Mat­ti Tuo­maala sanoi, että se, etteivät tulo­erot ole muka kas­va­neet, johtuu siitä, että tui­jo­tamme suh­teel­lisia tulo­ero­ja, kun hänen mielestään pitäisi tutkia absolu­ut­tisia ero­ja. Onhan rikkaan ja käy­hän ero eurois­sa las­ket­tuna nyt paljon isom­pi kuin vaikka­pa 20 vuot­ta sitten.

Kuu­lostaa ymmär­ret­tävältä. Jos A:n tulot oli­vat ensin 1000 €/kk ja B:n 10 000 €/kk ja molem­pi­en tulot kaksinker­tais­tu­vat, ero nousee 9000 eurosta 18 000 euroon. Jat­ka lukemista “Huomio absolu­ut­tisi­in tulo­eroi­hin suh­teel­lis­ten sijaan?”

Asumistuen ja työttömyysturvan suojaosat toimivat eri tavoin

Suomes­sa oli aikanaan kak­si 300 euron suo­jaosaa, toinen työt­tömyys­tur­vas­sa ja toinen asum­istues­sa. Min­ul­la on tiet­tyä lukkar­in­rakkaut­ta asum­istuen suo­jaosaa kohtaan, kos­ka esitimme sitä aikanaan Juhana Var­ti­aisen kanssa rapor­tis­samme Lisää mata­la­palkkatyötä. VM innos­tui asi­as­ta ja se hyväksyt­ti­in myöhem­min, tosin vähän pienem­pänä. Me olimme esit­täneet 400 euron suo­jaosaa, mut­ta hyväksy­tyk­si tuli 300 euron suojaosa.

Työt­tömyys­tur­van suo­jaosa tuli aikanaan vapaa­palokun­tien vaa­timuk­ses­ta. Työt­tömyy­den noustes­sa maaseudul­la korkeak­si, sopimus­palokun­tien oli vaikea saa­da työt­tömiä mukaan, kos­ka vaa­ti­ma­ton palkkio leikkasi hei­dän työt­tömyys­tur­vaansa.  Niin­pä suo­jaosa kos­ki aluksin vain sopimus­palokun­tien palkkioi­ta. Myöhem­min kek­sit­ti­in, että jos suo­jaosa edis­tää vapaa­palokun­nis­sa työsken­te­lyä, se edis­tää muitakin työ­suhtei­ta. Jat­ka lukemista “Asum­istuen ja työt­tömyys­tur­van suo­jaosat toimi­vat eri tavoin”

Edessä on suuri kansainvaellusten aika

Käy sää­lik­si Espan­jas­ta Ceu­tan kaut­ta parem­paa elämää etsineitä, pääosin marokko­laisia. Heitä on hyväk­sikäytet­ty  törkeästi ja hui­jat­tu kat­teet­tomil­la lupauk­sil­la ja toden­näköis­es­ti vielä rahastet­tu tästä vilpil­lis­es­tä lupauk­ses­ta. He oli­vat peli­nap­pu­loi­ta pelis­sä, jon­ka suur­in­ta kon­naa ei tiede­tä.  Kymmenet menet­tivät henken­sä elleivät useammatkin.

Paremman elämän perässä muuttaminen

Parem­man elämän perässä on muutet­tu aina, viimeisen 50 vuo­den aikana Euroopas­sa on muutet­tu eri­tyisen ahk­erasti, mut­ta lähin­nä maid­en sisäl­lä syr­jäseuduil­ta kaupunkei­hin. Kaupunkei­hin muut­ta­mi­nen on Euroopas­sa vapaa­ta. Kiinas­sa ja Venäjäl­lä sitä on yritet­ty rajoit­taa maan sisäisil­lä pas­seil­la. Nämä on erik­seen kiel­let­ty Suomen perustuslaissa.

Feo­daaliruhti­naiden aikana myös maas­ta toiseen muut­ta­mi­nen oli vapaa­ta. Val­tion tehtävä oli tuo­da rikkauk­sia feo­daaliruhti­naalle, eikä tämä halun­nut rajoit­taa ihmis­ten halua tul­la hänen riistämik­seen. Venäjäl­lä tämä on val­tion tarkoi­tus yhä. Jat­ka lukemista “Edessä on suuri kan­sain­vael­lus­ten aika”

Onko Garden Helsinki järkevä hanke?

En ole osan­nut pyöristyä Gar­den Helsin­ki-han­kkeen ympäril­lä vellovas­ta kohus­ta. Olen ilmeis­es­ti liian paatunut poli­it­tisen urani aikana. Täl­laista suh­muroin­ti­a­han urheiluhankkei­den rahoit­ta­mi­nen on aina. Ettekö te ole muka tätä tienneet?

On toki hyvä, että maan tapaa puhdis­te­taan askel askeleelta. Siinä on se ongel­ma, että kun maan tapa muut­tuu lait­tomak­si, huonos­ti käy sen, joka on juuri sil­loin puikois­sa, kuten kävi aikanaan Antti Kaikkoselle, joka sai viisi kuukaut­ta ehdol­lista vankeut­ta, kun Nuorisosäätiön vuosia jatku­va ja yleis­es­ti tiedos­sa ollut yleishyödyl­liseen asumiseen tarkoitet­tu­jen raho­jen ohjaami­nen Suomen keskustalle todet­ti­in – aivan oikein – lainvastaiseksi.

Min­ua kiin­nos­taa tässä asi­as­sa se, olisiko Gar­den Helsin­ki han­ke kan­natet­ta­va, kun ote­taan huomioon sen ulkoiset hyödyt. Jat­ka lukemista “Onko Gar­den Helsin­ki järkevä hanke?”

HSL häviää lyhyillä matkoilla takseille.

Silmi­i­ni osui väite, että HSL:ssä on arvioitu, että kan­takaupungis­sa asu­vien on pakko käyt­tää joukkoli­iken­net­tä, joten heiltä voi laskut­taa melkein mitä tahansa.

En tiedä, onko väite tot­ta, mut­ta vähän niin HSL käyttäytyy.

Arvelin aiem­min, ettei ker­tal­ip­pu­jen hin­noil­la ole väliä, kos­ka kaikkien kan­nat­taa ostaa näyt­tölip­pu, siis “aikaa”. Vaik­ka sekin on liiken­nöin­tikus­tan­nuk­si­in näh­den aika kallis, keskus­tan palve­lu­ta­so on toisaal­ta niin hyvä, ettei se ole kohtu­u­ton­ta. Olin väärässä.

Nyt olen huo­man­nut, että kan­takaupungis­sa asu­vat eivät käytä pääsään­töis­es­ti näyt­tölip­pu­ja vaan mak­sa­vat ker­ta- ja sar­jalipuil­la. Näitä lip­putyyppe­jä ei sub­ven­toi­da lainkaan, vaan ne vas­taa­vat keskimäärin aiheut­tami­aan kustannuksia.

Kan­takaupun­gin sisäiset matkat ovat kuitenkin räikeästi yli­hin­noitel­tu­ja. Yksi nousu ratikkaan – oli mat­ka minkä pitu­inen hyvän­sä – mak­saa keskimäärin 1,2 euroa, mut­ta siitä velote­taan ker­tal­ip­ul­la 3,30 ja 10 matkan sar­jalip­ul­la 2,97. Lyhy­il­lä ratikka­matkoil­la HSL:n tar­if­fi ylit­tää kus­tan­nuk­set ainakin kolminker­tais­es­ti. Eikö tämä ole määräävän markki­na-ase­man väärinkäyt­töä? Jat­ka lukemista “HSL häviää lyhy­il­lä matkoil­la takseille.”

Hyödyn kapitalisoituminen maan hintaan (5) Uhanalaiset lajit

Tämä menee vähän ketjun aiheen ulkop­uolelle. Tässä aiheena on, miten uhanalaisia laje­ja tulisi huomioi­da kaupungeissa.

Tois­tan mon­ta ker­taa kir­joit­ta­mani, että jos luon­to voisi käy­dä kaup­paa, se myisi kaik­ki viher­alueet Helsingis­sä ja ostaisi sil­lä vähin­tään satak­er­taisen määrän maa­ta muual­ta. Tämä ei kuitenkaan olisi hyvä tääl­lä asu­vien ihmis­ten kannal­ta. Luon­toa ei tarvi­ta Helsingis­sä luon­non itsen­sä vaan ihmis­ten vuoksi.

Suomes­sa tarvi­taan myös luon­non­puis­to­ja, joi­hin taval­lisil­la ihmisil­lä ei ole asi­aa, mut­ta niiden oikea paik­ka ei ole kaupungeissa.

Mut­ta jos se uhanalainen laji esi­in­tyy Helsingis­sä, sitä on suo­jelta­va siel­lä, mis­sä se on!

Mis­tähän se johtuu, että niin mon­et lajit ovat hävin­neet suures­ta osas­ta suo­ma­laisia met­siä? Pitäisikö sille tehdä jotain?

Otan esimerkik­si suo­jelua tarvit­se­vista lajeista liito-ora­van, jota ei EU:ssa esi­in­ny juuri muual­la kuin Suomes­sa. On kyl­lä esi­in­tynyt aiem­min. Siperi­as­sa laji on yleinen.

Suomes­sa sen kan­ta on heiken­tynyt met­sän­hoidon käytän­tö­jen vuok­si. Liito-ora­va tarvit­see sekamet­sää ja esimerkik­si haapo­ja kolop­uuk­seen. Yhden puu­la­jin puu­plan­taasil­la se ei menesty.

Vaik­ka luon­to ei voi käy­dä kaup­paa, ihmiset voivat. Sitä pitäisi soveltaa myös Liito-orav­ille sovel­tuvi­in alueisi­in, Jos halu­aa ottaa liito-orav­ille sovel­tuvan alueen muuhun käyt­töön, pitää suo­jel­la muual­la Suomes­sa – suo­jel­la alue avo­hakkuil­ta ja kas­vat­taa siel­lä sekamet­sää jos­sa on myös haapoja.

Jonkin ajan kulut­tua liito-ora­va löytää tälle uudelle alueelle. Eivät samat yksilöt, mut­ta ekol­o­gis­es­ti olen­naista on suo­jel­la lajia.

Hyödyn kapitalisoituminen maan hintaan (4) Kiinteistövero

Tässä kaiken­lais­ten hyö­ty­jen kap­i­takoi­tu­mista maan hin­taan. Kaupun­gin osan arvoa nos­tavaa asi­aa kut­su­taan englan­nin kielessä nimel­lä urban ameni­ty. On paljon puhu­vaa, ettei ter­mille ole vaki­in­tunut­ta suomenkielistä vastinetta.

Kir­joi­tan tässä ratikkain­vestoin­neista, vaik­ka urban ameni­ty voi olla paljon muu­takin, esimerkik­si viihty­isä puis­to tai hyvä rav­in­to­latar­jon­ta. Kut­sun niitä ratikak­si, vaik­ka kaupun­ki voi tehdä kaupungi­nosan hyödyk­si paljon muutakin.

Uusi ratikkalin­ja – jos se on järkevä – nos­taa vaiku­tusalueelleen tont­tien ja asun­to­jen arvoa, mut­ta kaupun­ki saa rahaste­tuk­si koitu­vas­ta hyödys­tä vain omis­tamien­sa tyhjien tont­tien osalta. Täl­lä on kak­si valitet­tavaa seu­raus­ta. Ratikkalin­jo­ja ei raken­neta van­hoi­hin kaupungi­nosi­in, vaik­ka tarvet­ta olisi ja ylipään­sä paljon hyödyl­lisiä kaupunkia paran­tavia investoin­te­ja jää tekemät­tä, jol­loin kaupungeista tulee ikävämpiä Jat­ka lukemista “Hyö­dyn kap­i­tal­isoi­tu­mi­nen maan hin­taan (4) Kiinteistövero”

Perussuomalaisten aikovat erota hallituksesta ennen vaaleja

Siitä asti, kun perus­suo­ma­laiset run­sas vuosi sit­ten koki­vat rökäle­tap­pi­on kun­ta- ja alue­vaaleis­sa, on ollut selvää, että puolue jät­tää hal­li­tuk­sen jonkin riit­tävästi tun­teisi­in vetoa­van ja iden­ti­teet­tipoli­ti­ikkaan liit­tyvän riidan jäl­keen. Tuok­si riidak­si näyt­tää nyt valikoituneen jär­jestö­toimin­nan alasajo.

Jär­jestö­toimin­nan tuhoami­nen jos mikä on tun­tei­ta nos­ta­va asia, mut­ta joku voisi ihme­tel­lä, saako tämä suuret kansan­joukot perus­suo­ma­lais­ten puolelle. On ymmär­ret­tävä, että tunne johon vedo­taan on viha, sil­lä vihaisu­us on useimpi­en perus­suo­ma­lais­ten  perus­tunne, jota hei­dän kan­nat­taa ruokkia. Tähän liit­tynee se, että vaaleis­sa ehdol­la ollei­den poli­itikko­jen kesku­udessa perus­suo­ma­laisil­la on ylivoimais­es­ti eniten väki­val­tarikok­sista tuomit­tu­ja. Viimeisin tapaus on Kotkas­sa, jos­sa perus­suo­ma­lais­ten ehdokkaana olleen epäil­lään murhan­neen vaimonsa.

Viha sumen­taa jär­jen. Vihan liet­somi­nen on erit­täin epäisän­maal­lista, kos­ka vihan kyl­lästämä kansa on muille help­po saalis.

Jär­jestöavus­tuk­sis­sa olisi kyl­lä vähän siivoamista, mut­ta nyt se tapah­tuu vah­vasti iden­ti­teet­tipoli­ti­ikan ehdoil­la. Kuten Helsin­gin sanomat huo­mu­at­ti, esimerkik­si Setan avus­tuk­set ovat menos­sa silp­puri­in, mut­ta Golf-liiton avus­tuk­si­in ei kos­ke­ta. Ei tätä hal­li­tuk­sen lin­jaus­ta voi selit­tää sil­lä, että näistä päät­tää eri min­is­teri. Hal­li­tus on kokon­aisu­udessaan vas­tu­us­sa päätök­sistään ja onhan Ryd­manil­la eduskun­nas­sa vas­ta mitat­tu kokoomuk­sen ja kris­til­lis­ten luottamus.

 

Lobbarit haluavat pakottaa kunnat epäedullisiin kilpailutuksiin

Aivan aluk­si halu­an sanoa, että kun­tien han­k­in­nois­sa on ongelmia ja että kil­pailu­tus voisi järkevästi toteutet­tuna ava­ta pitkäaikaisia sol­mu­ja ja tuot­taa suuria säästöjä. Helsingis­säkin eräi­den kun­nal­lis­ten yhtiöi­den yksi­ty­istäi­nen ja altist­a­mi­nen kil­pailulle on tuot­tanut suuria säästöjä. Niin on myös yksi­ty­isiltä yhtiöiltä neu­vot­tele­mal­la tehty­jen han­k­in­to­jen kil­pailut­ta­mi­nen on johtanut merkit­tävi­in hin­to­jen alen­e­misi­in. Mieleen tuli aikanaan bus­sili­iken­teen ost­a­mi­nen punaisil­ta bus­seil­ta. Se tehti­in aluk­si sopi­mal­la, Kun se lop­ul­ta kil­pailutet­ti­in, hin­nat lask­i­vat noin 30 %. Tästä tosin on yli 30 vuotta.

EU vaatii julk­isten han­k­in­to­jen kil­pailut­tamista lähin­nä syistä, jot­ka ovat räikeim­mil­lään Välimeren mais­sa. Niis­sä val­lit­se­vaan kult­tuuri­in voi tutus­tua vaik­ka luke­mal­la kir­jan Aster­ix Olympialai­sis­sa. Jat­ka lukemista “Lob­bar­it halu­a­vat pakot­taa kun­nat epäedullisi­in kilpailutuksiin”

Vihreät ja markkinatalous (4)

Kaupunkielämä on yhtä ulkois­vaiku­tusten kaaos­ta, mut­ta siel­läkin markki­na­t­alous toimii vähän autettuna.

Kaupungeis­sa kaavoit­ta­ja päät­tää, käytetäänkö jotain aluet­ta teol­lisu­u­teen ja varas­toin­ti­in, toimis­toina, omakoti­taloina vai ker­rostaloina tai ken­ties puis­toina. Markki­noiden kaut­ta ajatellen alueesta on eniten hyö­tyä siinä käytössä, jos­sa se tuot­taa parhait­en eli jos­sa siitä mak­se­taan eniten.

Kaavoitus­ta ei voi vapaut­taa niin, että jokainen tekee omis­ta­mal­laan ton­til­la mitä halu­aa, kos­ka se, mitä minä teen ton­til­lani vaikut­taa muiden ase­maan.  Jos jokaisen ton­tin omis­ta­ja mak­si­moisi omat tulon­sa, alue raken­net­taisi­in umpeen ja siitä tulisi slum­mi, kos­ka yhtäkään tont­tia ei varat­taisi puis­tok­si tai torik­si. Tont­tien yhteen­las­ket­tu arvo lask­isi. Jos taas yksi omis­ta­ja omis­taisi koko alueen, kuten etelän lomako­hteis­sa usein on, tämä varaisi kyl­lä tilat sekä tor­eille että puis­toille  tehdäk­seen alueesta houkut­tel­e­van ja mak­si­moidak­seen alueen yhteen las­ke­tun arvon. Jat­ka lukemista “Vihreät ja markki­na­t­alous (4)”