Kapitalismin korjaus

Lib­er­aali markki­na­t­alous on nos­tanut voimal­la mai­ta vau­rauteen. Aluk­si kaik­ki meni myös sosi­aalis­es­ti hyvin. Suomes­sa tulo­erot supis­tu­i­v­at voimakkaasti. Melkein kaik­ki oli­vat voittajia.

Suun­ta kään­tyi 1980-luvun lop­ul­la kohti eri­ar­voisu­ut­ta. Kasvun hedelmät alkoi­vat kasautua osaa­jille ja omistajille.

Kehi­tys on ollut samalaista kaikissa teol­lisu­us­mais­sa. Per­in­tei­sis­sä hyv­in­voin­ti­val­tiois­sa menee kuitenkin parem­min kuin muual­la. Yhdys­val­lois­sa läh­es puo­let väestöstä on jäänyt osat­tomik­si reaalian­sioiden kasvus­ta jo liki 50 vuo­den ajan samal­la kun osaa­jat ovat voineet hin­noitel­la itsen­sä melkein miten vain.

Jat­ka lukemista “Kap­i­tal­is­min korjaus”

Miksi en kannata tasa-tariffia HSL:n lippuihin

Korona-aikaan pahasti siipeen­sä saanut HSL suun­nit­telee tar­if­fi­rak­en­teen uud­is­tus­ta. Virka­henkilöi­den suosik­ki on koko alueen tasa­tar­if­fi. Sitä ovat kyse­lyis­sä kan­nat­ta­neet jopa enem­mistö helsinkiläi­sistä. Lisäk­si mallinnuk­sen HSL:n mallinnuk­sen mukaan se se vähen­täisi eniten liiken­teen hiilid­iok­sidipäästöjä, kos­ka pitkä­matkalaisethan niitä päästöjä eniten aiheuttavat.

Kuu­lostaa selvältä?

Tasa­tar­if­fi aset­tuisi ABC-vyöhyk­keen tasolle

Minä en tätä kan­na­ta. Jos kah­den pysäkin ratikka­mat­ka Helsingistä Kirkkon­um­melle mak­saa yhtä paljon kuin mat­ka Helsingistä Jär­ven­päähän, se ei tarkoi­ta, että mat­ka Jär­ven­päähän olisi yhtä hal­pa kuin ratikka­mat­ka nyt vaan että lyhyt ratikka­mat­ka olisi kohtu­ut­toman kallis. Jat­ka lukemista “Mik­si en kan­na­ta tasa-tar­if­fia HSL:n lippuihin”

Miksi sunnuntailisiä kannattaisi siirtää muille päiville

Vihrei­den puoluekok­ouk­ses­sa tehti­in kohue­hdo­tus sun­nun­tail­isien pienen­tämis­es­tä ja vas­taa­van sum­man siirtämis­es­tä mui­hin päivi­in. Syn­tyi suuri kohtu kuin vak­i­tuiset tahal­laan väärin ymmärtävät ryhtyivät ker­tomaan, että näin köy­hää kansaa lyödään. Sen sijaan, että vihreät oli­si­vat rin­ta rot­tingilla puo­lus­ta­neet hyvää ehdo­tus­taan, puoluekok­ous perui sen.

Olisi kan­nat­tanut puo­lus­taa esi­tys­tä ja teila­ta tahal­liset väärinymmärtäjät.

Poli­it­tisen puolueen kan­nat­taa tehdä korkean profi­ilin ehdo­tuk­sia, mut­ta kun esit­tää jotain tun­tei­ta kuo­hut­tavaa, kan­nat­taa tehdä kotiläksyn­sä ja pystyä vas­taa­maan kri­ti­ikki­in topakasti.

Pelkään pahoin, että tuo on peräisin kir­jas­tani 2020-luvun yhteiskun­tapoli­ti­ik­ka. Siel­lä sitä ainakin ehdotetaan.

Peruste­len miksi.

Jat­ka lukemista “Mik­si sun­nun­tail­isiä kan­nat­taisi siirtää muille päiville”

Puheeni valtuustossa demarien terveydenhuoltoaoitteesta

Demar­it oli­vat tehneet ryh­mäaloit­teen peruster­vey­den­huol­lon kiireet­tömän hoidon jono­jen purkamis­es­ta. He halu­si­vat palaut­taa asian ja käyn­nistää selvi­tyk­sen asi­as­ta. Keskustelu meni ajoit­tain ide­ol­o­gisek­si keskusteluk­si ter­veysasemien ulkois­tamis­es­ta. Käytin itse seu­raa­van puheenvuoron:

Kaik­ki tääl­lä eivät sitä var­maan muista, mut­ta olen ollut joskus perus­palve­lu­min­is­teri ekon­o­mistin koulutuksella.

Tuol­loin tulin erit­täin vaku­ut­tuneek­si, ettei yksi­tyi­nen ter­vey­den­hoito toi­mi. On nimit­täin niin, että sitä saa mis­tä mak­saa, eikä mis­sään ole opit­tu mak­samaan ter­vey­den­huol­los­sa oikeista asioista. Sik­si saadaan vääriä asioi­ta ja sik­si yksi­tyis­es­tä ter­vey­den­huol­loista tulee yleen­sä erit­täin kallis.

Sit­tem­min mielip­i­teeni on loiven­tunut, kos­ka yksi­ty­isil­lä on toisaal­ta ylivoimais­es­ti parem­mat johtamisjär­jestelmät. Se ainakin osit­tain kom­pen­soi väärät kan­nus­timet. Jat­ka lukemista “Puheeni val­tu­us­tossa demarien terveydenhuoltoaoitteesta”

Kustannustehokkuutta ilmastopolitiikkaan

Taloudel­la on edessään sopeu­tu­mi­nen ilmas­ton aset­tami­in rajoituk­si­in. Vaik­ka se tuot­taa hyviä ansain­tamah­dol­lisuuk­sia monille yri­tyk­sille, koko kansan­taloudelle se on kuitenkin rasitus. Muu­tos tulee hyvin kalli­ik­si, mut­ta sopeu­tu­mi­nen ilmas­ton­muu­tok­sen tuskallisi­in seu­rauk­si­in tulisi vielä paljon kalliimmaksi.

Mon­en korvi­in sielun viholli­nen kuiskii, että meille  tulisi halvem­mak­si, jos muut maat tor­juisi­vat ilmas­ton­muu­tok­sen. Mei­dän osu­utemme siitä on niin pieni, että voimme hyvin elää kuin pellossa.

Jat­ka lukemista “Kus­tan­nuste­hokku­ut­ta ilmastopolitiikkaan”

Modernisaation jättömaat

His­to­ri­antutk­i­ja Jus­si Jalo­nen on kehit­tänyt oivat ter­min mod­ernisaa­tion jät­tö­maat kuvaa­maan aluei­ta, joil­ta talouden mod­ernisoin­ti on vienyt tule­vaisu­u­den. Nils Tor­valds puhui aikanaan samas­sa tarkoituk­ses­sa hylkysyr­jistä, mut­ta se tuo mieleen vihon­vi­imeisen peräkylän eikä laa­jo­ja, aiem­min men­estyneitä maakun­tia.  Yleinen ter­mi on ruostevyöhyke, mut­ta se taas keskit­tyy liikaa vain suurteollisuuteen.

Ongel­mana ydin on siinä, että mer­i­tokraat­ti­nen jälki­te­olli­nen yhteiskun­ta on eri­ar­vois­ta­va suosies­saan hyvin koulutet­tu­ja men­estyjiä, joil­la on tapana muut­taa suuri­in kaupunkei­hin. Suurelta osalta aluei­ta ja ihmisiä on viety tule­vaisu­u­den usko. Seu­rauk­se­na on ollut Brex­it, keltali­ivien kap­ina, Trumpin val­in­ta pres­i­den­tik­si, ja oli­pa johta­va europu­tin­isti vähäl­lä tul­la Ran­skan presidentiksi.

Ellei tätä ongel­maa ratkaista, lib­er­aalit demokra­ti­at ovat uhattuina.

***

Kir­joitin tästä pääkir­joituk­sen Verde-lehteen. Se on luet­tavis­sa tästä

 

Sähköautojen lataus ei sovellu kiinteähintaiseen sähköön

Suomes­sa ennuste­taan ole­van 740 000 ladat­tavaa autoa vuon­na 2030. Se kuu­lostaa hyvältä, mut­ta pitäisi myös varautua tämän vaiku­tuk­seen sähkön kulutukseen.

Syn­tyy aikamoinen tehopi­ik­ki, jos 740 000 sähköau­ton omis­ta­jaa tule­vat töistä klo 17 ja kytkevät auton­sa yhtä aikaa latauk­seen 3,6 kilo­watin tehol­la. Ne veisivät yhteen­sä noin 2700 MW aikana, jol­loin kodeis­sa valmis­te­taan myös ruokaa ja jotkut läm­mit­tävät saunaansa.

Eivät ne kaik­ki tietenkään sitä aivan samanaikaises­ti tee, mut­ta parin tuhan­nen megawatin piik­ki syn­tyy hel­posti. Sähkön pörssi­hin­ta nousee alkuil­las­ta huo­mat­tavasti, ei joka ilta, mut­ta mon­e­na iltana. Samal­la se merk­it­see, ettei siir­tymi­nen sähköau­toi­hin olisi niin hyvä jut­tu kuin luulisi. Auto­jen lataus syn­nyt­täisi ”likaista” sähkön­tuotan­toa, kos­ka tehop­u­la pakot­taisi käyn­nistämään fos­si­iliener­gial­la toimivia voimaloi­ta. Jat­ka lukemista “Sähköau­to­jen lataus ei sovel­lu kiin­teähin­taiseen sähköön”

Helen oy ja venäläinen kivihiili

Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainan, Helen oy:n hal­li­tus, jon­ka puheen­jo­hta­ja olen,  päät­ti että lopetamme kivi­hi­ilen oston Venäjältä välit­tömästi, vaik­ka kivi­hi­ili ei ollutkaan EU:n pakotelistalla.

Tänään kuitenkin venäläistä kivi­hi­iltä on tuo­tu Salmisaaren voimalaitok­selle. Mik­si ihmeessä? Jat­ka lukemista “Helen oy ja venäläi­nen kivihiili”

Maaseudulla pimeä työ vie leivän rehellisen suusta

Kansalainen Järvi-Suomes­ta soit­ti ja ker­toi tilanteestaan. Hänel­lä on pieni alle 20 hehtaarin maati­la. Hän halu­aisi vuokra­ta pel­ton­sa naa­purille ja keskit­tyä itse kesäa­sukkai­ta palvel­e­vaan yri­tys­toim­intaan. Tehdä näille pikkure­mont­tia, klape­ja, met­sän­hoitoa ja kaikkea muu­ta, jota har­jaan­tunut moni­toimiosaa­ja maaseudul­la osaa.

Kaik­ki voit­taisi­vat. Naa­purin tilas­ta tulisi elinkelpoisem­pi, hän voisi tehdä mielekästä työtä, mökkiläiset saisi­vat parem­pia palvelu­ja ja hän mielekästä työtä.

Tässä on kuitenkin yksi este, maan tapa. Nämä markki­nat ovat täysin pimeän, kuitit­toman työ val­taam­i­na. Mon­et pimeää keikkaa heit­tävät saa­vat osan tulois­taan työt­tömyysko­r­vauk­ses­ta, joten he eivät hui­jaa vain verois­sa vaan myös tulon­si­ir­rois­sa. Jat­ka lukemista “Maaseudul­la pimeä työ vie leivän rehellisen suusta”

Mitä sanoin maataloustuesta ja susijahdista

Kos­ka Twit­teris­sä on nous­sut kohu Maaseudun tule­vaisu­u­den artikke­lista, jos­sa oli haas­tatel­tu muun muas­sa min­ua maat­alous­tu­ista, julkaisen lehdelle sähkö­postis­sa anta­mani kir­jal­liset vas­tauk­set sel­l­aise­naan, kor­jat­en vain yhden lyön­tivirheen.

Kysymys: Olet aiem­min suh­tau­tunut kri­it­tis­es­ti maat­alous­tuki­in. Oletko edelleen samaa mieltä, kun koti­maista maat­alout­ta kohtaa nyt raju kan­nat­tavu­uskri­isi tilanteessa, jos­sa Euroopas­sa on samanaikaises­ti käyn­nis­sä sota? Jat­ka lukemista “Mitä sanoin maat­aloustues­ta ja susijahdista”