Minä ja pakkoruotsi

Kes­kus­te­lun run­saus ja aggres­sii­vi­suus osoit­taa, että kysy­mys pak­ko­ruot­sis­ta on tuleh­tu­nut. Mis­tä ei voi vai­e­ta, sii­tä on puhut­ta­va. Kos­ka omaa kan­taa­ni asi­aan on pidet­ty tun­net­tu­na, ehkä on hyvä, että ker­ron sen itse.

Minä pidän ihmis­ten oikeut­ta äidin­kie­leen ja äidin­kie­li­siin pal­ve­lui­hin tär­keä­nä. Sik­si on vält­tä­mä­tön­tä, että riit­tä­vä osa suo­ma­lai­sis­ta osaa ruot­sin­kiel­tä. Kos­ka ruot­sin­kie­lis­ten ammat­ti­ja­kau­ma ei vas­taa suo­men­kie­lis­ten ammat­ti­ja­kau­maa, ei rii­tä, että ruot­sin­kie­li­set osaa­vat ruot­sia ja pal­vel­le­vat sai­raa­lois­sa toisiaan.

Sii­hen, että jul­ki­sia pal­ve­lu­ja on saa­ta­vis­sa myös ruot­sin­kie­lel­lä ei tar­vi­ta sitä, että jokai­nen suo­ma­lai­nen osaa ruot­sia. Se ei edel­ly­tä edes, että jokai­nen kysei­sis­sä virois­sa toi­mi­va osaa ruot­sia, sil­lä riit­tää, että jokai­ses­sa toi­mi­pis­tees­sä on riit­tä­väs­ti ruot­sia osaavia.

On sanot­tu, että pak­ko­ruot­si oli­si perus­tus­la­ki­ky­sy­mys. Ei se voi sitä olla, kos­ka ennen perus­kou­lu-uudis­tus­ta ei jokai­nen oppi­las luke­nut ruot­sia. Vain oppi­kou­luis­sa opis­kel­tiin sitä. Mää­räl­tään oppi­kou­lun kävi­jöi­tä oli vähem­män kuin lukion kävi­jöi­tä nyt.. Ja sil­loin yksi­kie­li­siä ruot­sin­kie­li­siä sen­tään oli pal­jon enem­män kuin nyt.

On joten­kin taat­ta­va, että riit­tä­vän moni opis­ke­lee ruot­sia, mut­ta kak­si­kie­lis­ten pal­ve­lu­jen yllä­pi­to ei vaa­di sataa pro­sent­tia väes­tös­tä; eikä huo­nol­la pak­ko­ruot­sil­la myös­kään voi tuot­taa kel­vol­li­sia pal­ve­lu­ja. Kok­ko­la­lai­nen kun­nal­lis­po­lii­tik­ko­han tämän sanoi oikein tele­vi­sios­sa, ja sii­tä koko tämä kes­kus­te­lu läh­ti liikkeelle.

On joten­kin peri­aa­te­ky­sy­mys, että kou­luo­pe­tus­ta arvioi­daan läh­tien oppi­laan omas­ta edus­ta eikä jon­kun muun edus­ta. Sik­si asi­aa on har­kit­ta­va sen kan­nal­ta, onko ruot­sin pakol­li­ses­ta opis­ke­lus­ta hyö­tyä oppi­laal­le itselleen.

Jos kat­som­me oikeu­dek­sem­me pakot­taa oppi­laat luke­maan heil­le vähem­män tar­peel­lis­ta ainet­ta ylei­sen edun nimis­sä, pakot­tai­sim­me sata­tu­hat­ta perus­kou­lu­lais­ta vaih­ta­maan ruot­sin venäjään.

Var­mas­ti ruot­sin­kie­les­tä on hyö­tyä kai­kil­le.   Minä olen kir­joit­ta­nut ruot­sis­ta lau­da­tu­rin ja pär­jään kie­lel­lä joten­ku­ten. Minun 12-vuo­ti­ses­ta kou­lua­jas­ta­ni yksi vuo­si on men­nyt ruot­sin opis­ke­luun. Kyse onkin sii­tä, onko ruot­sin­kie­len tai­dos­ta hyö­tyä niin pal­jon, että se on sen yhden uhra­tun vuo­den arvoinen.

Enne ruot­sia tar­vit­si ihan oikeas­ti. Nykyi­sin­kin tar­vit­sen sitä, mut­ta vain kos­ka ruot­sin­kie­li­nen radio tai TV halu­aa haas­ta­tel­la ruot­sik­si. Tänään tosin yhteis­kun­ta­suun­nit­te­luseu­ran 50-vuo­tis­juh­lil­la puhuin muu­ta­man lauseen rii­kin­ruot­sa­lai­sen kun­nia­vie­raan kans­sa; tur­haan, kos­ka kun hän piti jul­ki­sen puheen­sa, hän piti sen erin­omai­sel­la englan­nil­la. Kuu­li­jat oli­vat siis kaik­ki aka­tee­mi­sen lop­pu­tut­kin­non suo­rit­ta­nei­ta. Mut­ta vaik­ka en juu­ri jou­du tai pää­se puhu­maan ruot­sia mis­sään, toki minul­le on hyö­tyä sii­tä, että ymmär­rän, mitä kie­li­vä­hem­mis­tö puhuu ja kirjoittaa.

Minun elin­ai­ka­na­ni ruot­sin­kie­len tar­ve on vähen­ty­nyt olen­nai­ses­ti. Kun emme ope­ta ihmi­siä men­nei­syyt­tä emme­kä edes nykyi­syyt­tä vaan tule­vai­suut­ta aja­tel­len, uskoi­sin, että useim­mil­le ruot­sin­kie­len osaa­mi­sen mer­ki­tys vain vähenee.

Kuu­los­taa hyväl­tä, että ne, jot­ka eivät valit­se ruot­sia jou­tui­si­vat valit­se­maan sit­ten jon­kin muun kie­len sen tilal­le. Tai onko­han kui­ten­kaan? Perus­kou­lun lii­ka teo­reet­ti­suus pudot­taa huo­nom­mal­la luku­pääl­lä varus­tet­tu­ja kel­kas­ta ja syr­jäyt­tää hei­dän saman tien myös työelämästä.

Ilmoi­tin muut­ta­nee­ni kan­taa­ni sun­nun­tai­au­kio­los­sa lähin­nä sik­si, ettei hävit­ty­jä sotia kan­na­ta jat­kaa. Tämä kan­nat­tai­si kie­li­vä­hem­mis­tön oikeuk­sien puo­lus­ta­jien­kin ymmär­tää. Nouse­va suku­pol­vi, joka jos­sain vai­hees­sa astuu val­taan, inho­aa pak­ko­ruot­sia niin pal­jon, että lak­kaut­taa sen aivan varmasti.

256 vastausta artikkeliin “Minä ja pakkoruotsi”

  1. Äiti­nä ja opet­ta­ja­na voin vain kiit­tää täs­tä kannanotosta!

    Nyt kyse ei ole kie­li­po­li­tii­kas­ta vaan las­tem­me par­haas­ta. Lap­set ovat eri­lai­sia, onnek­si, ja heil­le sopi­vat eri­lai­set valinnat.

  2. Ruot­si­han voi­si jää­dä pakol­li­sek­si perus­kou­luun muu­ta­mis­sa kun­nis­sa, lähin­nä ete­lä ja län­si-Suo­mes­sa. Luki­häi­riöi­set vapau­tet­tai­siin tästäkin.

    Jos siis on pel­koa, että vapaa­eh­tois­ten mää­rä romah­taa. Tie­ten­kään se ei heti romah­da, mut­ta pitem­män ajan myö­tä kyl­lä. Sama­ten yhä useam­mas­sa kak­si­kie­li­ses­sä per­hees­sä ruve­taan siir­tä­mään pain­opis­tet­tä las­ten suo­men osaa­mi­sel­le. Mikä onkin var­maan pal­ve­lui­ta tär­keäm­pi syy viral­li­sel­le kak­si­kie­li­syy­del­le, pelä­tään väes­tö­ryh­man sulau­tu­mis­ta suo­mea puhuviin. 

    Kau­hea sop­pa täs­tä on kyl­lä tulos­sa. Suo­men­ruot­sa­lai­nen media ei ole juu­ri ollen­kaan pitä­nyt luki­joi­taan tilan­teen tasal­la, ele­tään ihan eri todellisuusmaailmoissa.

  3. Vaa­ti­mus sii­tä että asia­kas­pal­ve­li­joi­den pitää pys­tyä pal­ve­le­maan asia­kas­ta toi­sel­la koti­mai­sel­la on kova ja mitä han­ka­lam­pi asia on sen vai­keam­mak­si se käy. Puhu­mi­nen on vai­ke­aa, mut­ta ymmär­tä­mi­nen on hel­pom­paa. Jos osa­puo­let voi­si­vat puhua kum­pi­kin omaa äidin­kiel­tään, tuli­si asia var­mas­ti hyvin hoidetuksi.

    Itse luen suju­vas­ti ja kir­joi­tan joten­ku­ten, ja puhun­kin, mut­ta hitaas­ti, sil­lä se on har­joit­te­lu­la­ji ja kun yllät­täen jou­tuu puhe­ti­lan­tee­seen, ei sanat tule helposti.

  4. Minä pidän ihmis­ten oikeut­ta äidin­kie­leen ja äidin­kie­li­siin pal­ve­lui­hin tär­keä­nä. Sik­si on vält­tä­mä­tön­tä, että riit­tä­vä osa suo­ma­lai­sis­ta osaa ruotsinkieltä.

    Tätä peri­aa­tet­ta ei nou­da­te­ta mui­den kiel­ten koh­dal­la, joten tämä usein käy­tet­ty argu­ment­ti oli­si rehel­li­syy­den nimes­sä muo­toil­ta­va uudes­taan. Eli ter­mi “ihmis­ten” oli­si kor­vat­ta­va “suo­men­ruot­sa­lai­sel­la” joten­kin niin, että argu­ment­ti näyt­täi­si vie­lä­kin moraa­li­ses­ti oikeal­ta. Se onnis­tuu viit­taa­mal­la his­to­ri­aan, jos onnistuu.

    Toi­nen asia, joka pitäi­si pitää mie­les­sä on se, että kak­si­kie­li­siä ei ker­ta kaik­ki­aan rii­tä kun­nan hom­miin. Usein pal­kat­tai­siin todel­la mie­lel­lään suo­men­ruot­sa­lai­sia esi­mer­kik­si sai­raan­hoi­don tai sosi­aa­li­puo­len hom­miin. Kak­si­kie­li­sil­lä on kui­ten­kin sen ver­ran enem­män kysyn­tään työ­mark­ki­noil­la, että näi­hin huo­nom­min pal­kat­tui­hin kun­nan hom­miin ei rii­tä työn­te­ki­jöi­tä. Vaik­ka suo­men­ruot­sa­lai­set valit­tai­si­vat kuin­ka riit­tä­mä­tön­tä kie­li­tai­toa, suo­men­ruot­sa­lai­sia työn­te­ki­jöi­tä ei vain löy­dy vaik­ka kie­li­tai­dos­ta saa suu­rem­man palkankin.

  5. Aikaa ei enää ole hukattavissa! 

    Taval­laan sää­lin nuo­ria Vih­rei­den joh­ta­jia, Anni Sin­ne­mä­keä ja Vil­le Nii­nis­töä, jot­ka eivät Osmo Soi­nin­vaa­ran lail­la tajua, että pak­ko­ruot­sit­ta­jat ovat hävin­neet pelin.

    Sin­ne­mä­ki ja Nii­nis­tö hirt­tä­vät itsen­sä pak­ko­ruot­sin kannatukseensa.
    Kaik­ki tut­ki­muk­set todistavat,että lah­jak­kaim­mat nuo­ret, eli vih­rei­den poten­ti­aa­li­set äänes­tä­jät, vas­tus­ta­vat pak­ko­ruot­sia jyrkimmin.
    Ihmet­te­len myös, ovat­ko Vih­rei­den edus­ta­jat niin etään­ty­neet todel­li­suu­des­ta, ettei­vät ymmär­rä miten ras­kas teo­reet­ti­nen kou­lum­me kak­si­ne vie­rai­ne kie­li­neen, on osal­le lap­sia ja nuoria.
    Eikö näil­lä vih­rei­den edus­ta­jil­la ole lain­kaan inhi­mil­li­syyt­tä? Tilas­tot pur­sua­vat tie­toa eri syis­tä syr­jäy­ty­neis­tä nuo­ris­ta, mut­ta Anni Sin­ne­mä­ki ja Vil­le Nii­nis­tö kie­lel­li­si­ne lah­jak­kuuk­si­neen, eivät samais­tu hei­hin, eivät
    tun­ne myö­tä­tun­toa, eivät anna armoa.

    Perus­kou­lua luo­taes­sa Rei­no H.Oittinen, van­ha mies, ymmär­si jouk­koi­neen nuo­ria parem­min kuin nyky­vih­reät maailmanparantajat.…poikkeuksina Ris­to Rönn­berg ja Osmo Soininvaara.
    Suo­ma­lai­set ovat monel­la taval­la lah­jak­kai­ta.. sen­hän taju­aa jo Nelo­sen Talent-shows­ta, mut­tei­vät suo­ma­lai­set­kaan koko­nai­suu­des­saan mitään yli­lah­jak­kai­ta kie­li­ne­ro­ja ole…Kolme kiel­tä on lii­kaa useim­mil­le kie­lel­li­ses­ti lah­jak­kail­le­kin jo ajan­käy­tön vuok­si ja kak­si pakol­lis­ta vie­ras­ta kiel­tä koko ikä­luo­kal­le ehdot­to­mas­ti liikaa.

    Ruot­sin mal­li on otet­ta­va käyt­töön. PAK­KOenglan­ti saa­tet­ta­va voi­maan ja sitä lisää. kie­li­kyl­py­jä Hol­lan­nin mal­liin ja perus­kou­luun ja lukioon vähin­tään yhtä pal­jon englan­tia kuin Ruot­sis­sa ja tois­ta vie­ras­ta kiel­tä on kiel­let­tä­vä otta­mas­ta edes valin­nai­sek­si, jol­lei pak­koenglan­nis­sa pär­jää. Sen tilal­la on opis­kel­ta­va enem­män englan­tia tai äidin­kiel­tä. Sii­nä oiva mal­li uudek­si ope­tus­suun­ni­tel­mak­si täy­den­net­ty­nä lisä­tyil­lä tai­to- ja taideaineilla.
    Muus­sa tapauk­ses­sa kou­lu­lai­tos ajau­tuu kaaokseen…ja Vih­reät ilmei­ses­ti sitä ennen.
    Ex-kiel­ten ope

  6. Tut­tu, jo eläk­keel­le jää­nyt ylä­as­teen ruot­sin­opet­ta­ja, sanoi ker­ran, että kun ruot­sis­ta ei voi­da teh­dä vapaa­eh­tois­ta, niin sitä ei enää tosia­sias­sa ope­te­ta kenel­le­kään. Viik­ko­tun­ti­mää­rä on tipu­tet­tu niin pie­nek­si, että yhdek­säs­luok­ka­lai­set eivät osaa kiel­tä sen parem­min kuin seitsemäsluokkalaiset.

    Itse tar­vit­sen ruot­sin­tai­toa­ni lähin­nä Muu­mien luke­mi­seen alku­kie­lel­lä. Tove Jans­so­nin uudis­ta­mia ver­sioi­ta ensim­mäi­sis­tä romaa­neis­ta ei ole kään­net­ty suomeksi.

  7. Olen luo­kan­opet­ta­ja, kan­na­tan valin­nai­suut­ta kiel­ten suhteen. 

    Tuon esiin näkö­koh­dan, jota ei olla pal­joa jul­ki­suu­dess­sa käsi­tel­ty: maa­han­muut­ta­jat ja ruot­sin kieli.

    Olen opet­ta­nut pää­asias­sa vii­den­siä ja kuu­den­sia luok­kia. Vii­me aikoi­na olen lähet­tä­nyt ylä­kou­luun myös maahanmuuttajaoppilaita.

    Ala­kou­lus­sa he opis­ke­le­vat omaa kiel­tään, suo­mea toi­se­na kie­le­nä ja englan­tia. Ylä­kou­lus­sa he luke­vat vie­lä ruotsia. 

    13-vuo­tias oppilas,joka ei aina osaa kun­nol­la omaa, saa­ti sit­ten suo­men kiel­tä, jou­tuu ylä­kou­lus­sa opis­ke­le­maan nel­jää kieltä!

  8. Hyvä puheen­vuo­ro.

    Pari näkö­koh­taa lisää. Maan Hal­li­tus­muo­dos­sa aikoi­naan mää­ri­tel­ty kak­si­kie­li­syys läh­ti juu­ri sii­tä, että k e n e n k ä ä n e i v ä l t t ä m ä t t ö m i e n a s i o i d e n s a h o i t a m i s e k s i t a r v i t s e o p e t e l l a i t s e l l e e n v i e r a s ta k i e l tä.

    Itse asias­sa kan­sa­kou­lun eli oppi­vel­vol­li­sus­kou­lun pakol­li­seen oppi­mää­rään ei kuu­lu­nut mitään oppi­laal­le vie­ras­ta kiel­tä. (Hämeen­ky­län kasan­kou­lusa alkoi 1963 kokei­lu­na vapaa­eh­toi­se­na ruot­si 4‑luokkalaisille.) Alku­pe­räi­ses­sä perus­kou­lu­la­kieh­do­tuk­ses­sa ei ollut pakol­lis­ta tois­ta koti­mais­ta kiel­tä, mut­ta RKP ja ruotsinopettajat/ kile­ten­opet­ta­jat junt­ta­si­vat sen vaa­tu­muk­siin — suo­raan sanoen teh­den täl­lä aika lail­la hal­laa itsel­leen — ja ruotsinkielelle.

  9. Ruot­sin kie­len tai­to on myös ongel­ma call cen­te­reis­sä, nii­tä kun avus­tus­ten ja tukien vuok­si kes­ki­te­tään johon­kin Kuusa­moon tai yleen­sä syr­jä­seu­dul­le, mis­sä ei kos­kaan ole puhut­tu tai oltu teke­mi­sis­sä ruot­sa­lais­ten kanssa.

    Niin­pä pal­ve­lu sujuu useim­mi­ten englanniksi.
    Ahve­nan­maan asuk­kaat ovat todel­la vihai­sia täs­tä, man­ner­ruot­sin­kie­li­set ovat suvait­se­vam­pia ja osaa­vat myös suo­mea, mut­ta vali­tuk­sia heil­tä­kin tulee.
    Minä osa­sin ennen ruot­sia hyvin, Lapis­sa kun alkoi ensin näkyä Ruot­sin tv ja yhtey­det Ruot­siin ja Nor­jaan oli­vat tavanomaisia.
    Mut­ta Ruot­sin kie­li­kin kehit­tyy ja sii­hen on paris­sa­kym­me­nes­sä vuo­des­sa tul­lut skå­nen mur­ret­ta ‚aina­kin nuot­tia sekä uudis­sa­no­ja ja niin­pä jutus­te­lun seu­raa­mi­nen on jo vai­keam­paa, mut­ta luke­mi­nen sujuu vielä

  10. Tämä kie­li­kes­kus­te­lu on mel­kein niin kuin maa­han­muut­to­kes­kus­te­lu, että ei mak­sa vai­vaa. Olen samaa miel­tä sii­tä, että sii­tä mis­tä ei voi puhua, sii­tä on puhut­ta­va. Sil­loin kes­kus­te­lu on vain pirs­tot­ta­va pie­nem­piin osiin. Nyt se mel­kein onnis­tui kuitenkin.
    Vaik­ka itse aikai­sem­min lai­toin kom­ment­ti­na, että ruot­sia luet­tai­siin Län­si-Suo­mes­sa, mikä jos­sain mää­rin on jär­ke­vää. Tämä ei kui­ten­kaan voi olla aivan kun­ta­koh­tais­ta, niin että toi­ses­sa kun­nas­sa on ‘pak­ko­ruot­si’ ja toi­ses­sa ei. Ei ole jär­keä siinäkään.

    Tähän kou­lu­kes­kus­te­luun pro­vo­soi­va­na heit­to­na, että Turun naa­pu­ri­kun­tien van­hem­mat halua­vat lap­sen­sa Turun par­hai­siin lukioi­hin, mut­ta eivät halua olla muka­na vas­taa­not­ta­mas­sa ensim­mäis­tä­kään pako­lais­ta omaan kun­taan­sa. Ote­taan tääl­lä Turus­sa nämä maa­han­muut­ta­jat näi­hin hyviin lukioi­hin ja hoi­ta­koon nämä Turun ympä­ris­tön maa­seu­tu­kun­nat (Kaa­ri­na, Lie­to, Rus­ko, Mas­ku, Rai­sio, Naan­ta­li, Län­si-Turun­maa) itse omat lukio­lai­sen­sa kylä­kou­luis­saan. (No, ei sen­tään, mut­ta pitäi­si nii­den­kin joku vas­tuu kantaa.)

    Tämä eri ainei­den mer­ki­tys kou­lus­sa eri ihmi­sil­le on aika vai­kea asia. Ja kiel­ten eri­tyi­ses­ti. Ihan­ne on tie­tys­ti jon­kin­lai­nen Renes­sans­si-ihmi­nen, joka ute­li­aas­ti hyp­pää kaik­keen, tie­tee­seen, tai­tee­seen ja liikuntaan.
    Olen ollut ruot­sin­kie­len pakol­li­sen opis­ke­lun kan­nat­ta­jat mut­ta täs­sä olen tul­lut Osmon kans­sa samaan tulok­seen. Ei kan­na­ta. Jos jo suo­men kie­len opis­ke­lu on vai­ke­aa niin mik­si ker­toa se kol­mel­la tai nel­jäl­lä (eri­tyi­ses­ti pojat).
    Tie­tyt alkeet oli­si hyvä ruo­tis­ta oppia kaik­kien, siis että ymmär­tää muu­ta­mat kes­kei­set sanat. Mut­ta muu­ten sit­ten niin, että työn­haus­sa ilmoi­te­taan sel­väs­ti, että teh­tä­vä edel­lyt­tää kun­nol­lis­ta ruot­sin­kiel­ten tai­toa, tar­kem­min myös mää­ri­tel­len min­kä­lais­ta. Riit­tää­kö, että kyke­nee kom­mu­ni­koi­maan suht suju­vas­ti (itse­ni lait­tai­sin tähän kate­go­ri­aan) vai pitää­kö kye­tä laa­ti­maan viran­omais­teks­tiä ruotsiksi.
    Mut­ta kiel­ten mer­ki­tys­tä ei kai näi­nä aikoi­na pidä vähen­tää. Olis­ko­han osa Suo­men menes­tys­tä ollut sii­nä, että meil­lä vie­rai­den kie­le­ten opis­ke­lu on ollut yli­ko­ros­tu­nees­sa roo­lis­sa (vrt. Rans­ka, Ita­lia) ja näin Suo­mi on saa­nut täs­tä etua kan­sain­vä­lis­ty­mi­seen jo ennen aiko­ja kuin mitään kan­sain­vä­li­syyt­tä on ollut ole­mas­sa (näin laajasti).
    Täs­sä­kin kiel­ten opis­ke­lus­sa moti­vaa­tiol­la on mer­ki­tys­tä. Vaik­ka olen luke­nut kou­lus­sa vuo­sia englan­tia, ruot­sia ja sak­saa, syvem­min kie­lio­pin raken­teet olen oppi­nut lukies­sa­ni ita­li­aa ihan omin päin kou­lu­vuo­sien jälkeen.

  11. On se sil­ti aika has­sua. Tääl­lä Ruot­sis­sa ei kyl­lä saa suo­men­kie­lis­tä pal­ve­lua kir­veel­lä­kään. Kun­nis­ta vas­ta­taan vain, että osaa­vat­han nyt kaik­ki suo­ma­lai­set ruot­sia kum­min­kin, mitä sitä tur­haan tuh­lat­tai­siin semmoisiin.

    Kum­ma ettei se syy kui­ten­kaan Suo­mes­sa kel­paa — vaik­ka kyl­lä­hän kaik­ki ruot­sin­kie­li­sik­si itsen­sä rekis­te­röi­neet nyt suo­mea osaa­vat, eivät kai he nyt sen­tään tyh­miä ole…

    Joo joo, tie­dän kyl­lä jo täs­sä vai­hees­sa, että suo­men kie­li on niin pal­jon alhai­sem­pi ja hal­vek­sut­ta­vam­pi kuin ruot­si, että tämä asiain­ti­la nyt vain täy­tyy hyväk­syä vaik­ka kuin­ka itkettäisi.

  12. Näin lukio­lai­se­na voi­sin esit­tää kysy­myk­sen pakol­li­sen ruot­sin opis­ke­lun puo­lus­ta­jil­le: Onko se tosi­aan oikein että minun/kin lukio-opis­ke­lu­ni on jat­ku­vaa v*tutusta ja huol­ta sii­tä pää­sen­kö kol­mes­sa vuo­des­sa koko pul­jus­ta läpi, vaik­ka AINUT huo­nos­ti mene­vä aine on ruot­si? Muu­ten kes­kiar­vo on >8, ja kymp­pe­jä­kin löy­tyy useam­mas­ta aineesta.

  13. Pak­ko­ruot­si oli­si lope­tet­ta­va. Niin pian kuin mahdollista.

    Miten voim­me toi­mia edis­tääk­sem­me pak­ko­ruot­sin mah­dol­li­sim­man pikais­ta lak­kaut­ta­mis­ta? Ehkä Soi­nin­vaa­ral­la oli­si tähän jotain ehdotuksia?

    Ruot­sin­kie­lis­ten pal­ve­le­mi­nen ruot­sin kie­lel­lä voi­daan jär­jes­tää myös tulk­ki­pal­ve­lu­jen avul­la. Ensi­si­jai­ses­ti ruot­sin­kie­li­set pal­ve­li­si­vat toi­nen toi­si­aan ja tois­si­jai­ses­ti pal­ve­lut jär­jes­tet­täi­siin tulk­kauk­sen avulla.

    Tulk­kauk­ses­ta on Suo­mes­sa ja maa­il­mal­la pal­jon koke­muk­sia. Tulk­kaus on teho­kas kielipalvelunmuoto.

    Ruot­sin opis­ke­lus­ta pitää teh­dä suo­men­kie­li­sil­le täy­sin vapaaehtoista.

  14. Aivan lois­ta­va kan­nan­ot­to, kii­tos. Olen aina tien­nyt että vih­reis­sä­kin on ajat­te­le­via tapauksia 🙂

    Muu­ta­ma jut­tu jäi ham­paan­ko­loon. Mik­si tark­kaa­not­taen suo­men­ruot­sa­lais­ten ammat­ti­ja­kau­ma ei ole saman­lai­nen kuin suo­men­kie­li­sil­lä? Eikö tuos­ta voi­si jo vetää jotain joh­to­pää­tök­siä sii­tä, että yhteis­kun­nas­sa on meka­nis­me­ja, joi­den takia suo­men­ruot­sa­lai­set eivät pää­dy sai­raa­loi­hin sai­raan­hoi­ta­jik­si? Jos ole­te­taan, että suo­men­kie­li­set eivät ole kes­ki­mää­rin tyh­mem­piä (mikä kuu­los­tai­si aika rasis­ti­sel­ta olet­ta­mal­ta, mut­ta jon­ka tie­tys­ti suo­men­ruot­sa­lai­sel­ta hel­pos­ti kuu­lee), eikö yhteis­kun­nas­sa ole jon­kin­lai­sia epä­oi­keu­den­mu­kai­sia meka­nis­me­ja, jot­ka mah­dol­lis­ta­vat sen että suo­men­kie­lis­ten pitää nime­no­maan olla siel­lä sai­raa­las­sa pal­ve­le­mas­sa ruotsiksi?

    Oikeus omaan äidin­kie­leen” on myös hyvin mie­len­kiin­toi­nen käsi­te. Eihän kukaan toki ole kit­ke­mäs­sä kenen­kään kiel­tä sinäl­lään. Val­tio tukee var­maan­kin joka tapauk­ses­sa monin tavoin suo­men­ruot­sa­lais­ten edel­ly­tyk­siä ruot­sin kie­len toteut­ta­mi­seen. Vali­tet­ta­vas­ti kui­ten­kin niin hen­ki­lö­koh­tai­nen, uni­ver­saa­li ja sub­jek­tii­vi­seen koke­muk­seen poh­jau­tu­va oikeus kuin vapaus iden­ti­fioi­tua kie­leen (tai olla iden­ti­fioi­tu­mat­ta) on suo­mes­sa val­jas­tet­tu nime­no­maan suo­men­kie­lis­ten koh­dal­la vel­vol­li­suu­dek­si har­ras­taa ruot­sin kiel­tä omal­la koh­dal­la, jot­ta ruot­sin­kie­li­set voi­si­vat kokea jotain natio­na­lis­tis­ta mie­li­hy­vää sel­lai­ses­ta ruot­sin kie­len “ase­mas­ta”, joka ei ole ollut todel­li­nen sataan vuo­teen, eikä ehkä oikeu­den­mu­kai­nen koskaan.

    Mis­sä tahan­sa muu­al­la maa­il­mas­sa moi­seen epä­sym­met­ri­seen vaa­ti­muk­seen suh­tau­dut­tai­siin todel­la skep­ti­ses­ti. Itse asias­sa ymmär­tääk­se­ni jopa Suo­men alle­kir­joit­ta­mat kan­sain­vä­li­set sopi­muk­set edel­lyt­tä­vät että myös enem­mis­tön oikeu­det huo­mioi­daan vähem­mis­tön kie­lioi­keuk­sia tur­vat­taes­sa. Suo­mes­sa tilan­ne pitää vaan hyväk­syä sik­si, että on joten­kin itses­tään­sel­vää että suo­mi on suo­mi ja sen puhu­jat kuu­lu­vat sinäl­lään “omal­le pai­kal­leen” ruot­sin kie­len sta­tus­ta pönkittämään.

    Olen kes­kus­tel­lut kie­li­po­li­tii­kas­ta aktii­vi­ses­ti koh­ta 15 vuot­ta, ja hei­kom­paa “kök­kö­ruot­sia on kiva puhua” (Johan­na Kor­ho­nen, HS) ‑tyy­lis­tä argu­men­toin­tia en ole tavan­nut mis­sään muus­sa poliit­ti­ses­sa kes­kus­te­lu­nai­hees­sa. Vali­tet­ta­vas­ti rak­kail­ta suo­men­ruot­sa­lai­sil­ta olen kuul­lut myös ehkä pahin­ta hen­ki­lö­ni suo­raa vähek­syn­tää ja kie­le­ni ja sen puhu­jien sol­vaa­mis­ta kuin mis­sään aihees­sa on tul­lut iki­nä vas­taan — mis­sään muu­al­la sivis­ty­nees­sä län­si­maa­il­mas­sa. Ja olen sen­tään kes­kus­tel­lut aika kuu­mis­ta perunoista…

  15. Niin­pä joo, ja tuo kom­ment­ti heik­ko­lah­jai­sem­mis­ta kou­lu­lai­sis­ta oli kans­sa vähän tar­pee­ton… itsel­lä­ni­kin on lau­da­tur (296/299pst) ruot­sis­ta ja poliit­ti­sen mie­li­pi­tee­ni takia saan aina ensim­mäi­se­nä kuul­la että “no jos olet vähän tyh­mä niin var­maan tuom­moi­sia mie­li­pi­tei­tä syn­tyy kun et osaa”.

    Itse asias­sa suo­ma­lai­nen kou­lu­jär­jes­tel­mä on lii­an­kin kie­li­pai­not­tei­nen… meil­lä pitäi­si opet­taa pal­jon enem­män “teo­ria-ainei­ta” joil­la syn­tyi­si todel­lis­ta osaa­mis­ta ja ymmär­rys­tä jos­tain, eikä pelk­kää hymi­nää vie­rail­la kie­lil­lä joka ei tar­koi­ta mitään.

  16. On joten­kin peri­aa­te­ky­sy­mys, että kou­luo­pe­tus­ta arvioi­daan läh­tien oppi­laan omas­ta edus­ta eikä jon­kun muun edus­ta. Sik­si asi­aa on har­kit­ta­va sen kan­nal­ta, onko ruot­sin pakol­li­ses­ta opis­ke­lus­ta hyö­tyä oppi­laal­le itselleen.”

    Tuos­sa on hyvin tii­vis­tet­ty­nä olen­nai­sin asia koulutuspolitiikassa.

  17. Hyvä kie­li­tai­to on kil­pai­lue­tu työ­mark­ki­noil­la kie­les­tä riip­pu­mat­ta. Ihmi­set opis­ke­le­vat myös venä­jää, sak­saa ym., vaik­ka ne eivät pakol­li­sia oppiai­nei­ta ole­kaan. Kyse on kysyn­näs­tä ja tar­jon­nas­ta. Kun ruot­sin osaa­mi­nen luo riit­tä­vän suu­ren kil­pai­lue­dun, ihmi­set opis­ke­le­vat sitä var­mas­ti työ­pai­kan saa­dak­seen. Pakot­ta­mi­nen ei asi­aa auta miten­kään jos oma moti­vaa­tio puuttuu.

  18. Suo­men­ruot­si on dik­ta­tuu­ril­la läpi pis­tet­ty kos­ka jos tuli­si kan­sa­nää­nes­tys asias­ta niin se katoaisi.

    Samal­la jäi­si yli 2 mil­jar­dia euroa vuo­des­sa esim MAAN HOITOON kun ei tar­vi­ti­si enään pitää tuo­ta suur­ta tur­haa koneis­toa, jol­ta puut­tuu ruot­sia puhu­vat ihmi­set niin yllä.

  19. Huo­mio ruot­siin käy­te­tys­tä opis­ke­lua­jas­ta on hyvä.

    Täs­sä oma (yli­opis­to­kes­kei­nen) laskelmani:
    Perus­kou­lun vuo­si­viik­ko­tun­ti: 38h.
    Lukio­kurs­si: 38h.
    Opin­to­pis­te: 27h.

    B1-viik­ko­tun­te­ja perus­kou­lus­sa: 6.
    Pakol­li­sia B1-ruot­sin kurs­se­ja lukios­sa: 5.
    Pakol­li­nen vir­ka­mies­ruot­si yli­opis­tos­sa: 3 op (vaih­te­lee tieteenaloittain).

    Yhteen­sä tämä tekee 6 * 38 + 5 * 38 + 3 * 27 = 499 työ­tun­tia = 18 op = 12 täyt­tä työviikkoa.

    Tun­tuu epä­to­del­li­sel­ta aja­tel­la, että joka iki­sen suo­ma­lai­sen opis­ke­li­jan odo­te­taan todel­la­kin käyt­tä­vän tuon suu­ruus­luo­kan ver­ran aikaa, vai­vaa ja yhteis­kun­nan rahaa yhden tie­tyn alu­eel­li­ses­ti pie­nen ja glo­baa­lis­ti mität­tö­män kie­len pänttäämiseen.

    Pis­tee­nä i:n pääl­le yli­opis­tos­ta ei anne­ta edes luon­non­tie­teel­lis­tä tut­kin­toa käteen ennen kuin vir­ka­mies­ruot­si on kil­tis­ti lusit­tu. Luu­li­si, että vii­meis­tään tuos­sa elä­män­vai­hees­sa annet­tai­siin itse arvioi­da, mitä toden­nä­köi­ses­ti tar­vit­see ja mitä ei.

    Eipä siis tar­vit­se ihme­tel­lä, jos aihe kuu­men­taa tunteita.

  20. Den­nis the Menace:

    Vaik­ka suo­men­ruot­sa­lai­set valit­tai­si­vat kuin­ka riit­tä­mä­tön­tä kie­li­tai­toa, suo­men­ruot­sa­lai­sia työn­te­ki­jöi­tä ei vain löy­dy vaik­ka kie­li­tai­dos­ta saa suu­rem­man palkankin.

    Eli ei saa riit­tä­vän suur­ta palkkaa…

  21. Ihmi­set tuli­si opet­taa puhu­maan Tans­kaa, kos­ka Tans­ka on port­ti Pohjanmerelle.

  22. Olen luo­kan­opet­ta­ja, kan­na­tan valin­nai­suut­ta kiel­ten suh­teen. Tuon esiin näkö­koh­dan, jota ei olla pal­joa jul­ki­suu­dess­sa käsi­tel­ty: maa­han­muut­ta­jat ja ruot­sin kie­li. Olen opet­ta­nut pää­asias­sa vii­den­siä ja kuu­den­sia luok­kia. Vii­me aikoi­na olen lähet­tä­nyt ylä­kou­luun myös maa­han­muut­ta­jaop­pi­lai­ta. Ala­kou­lus­sa he opis­ke­le­vat omaa kiel­tään, suo­mea toi­se­na kie­le­nä ja englan­tia. Ylä­kou­lus­sa he luke­vat vie­lä ruot­sia. 13-vuo­tias oppilas,joka ei aina osaa kun­nol­la omaa, saa­ti sit­ten suo­men kiel­tä, jou­tuu ylä­kou­lus­sa opis­ke­le­maan nel­jää kieltä!”

    Täs­mäl­leen!

    Täs­tä­hän me opet­ta­jat (luo­kan­opet­ta­jat, eri­tyi­so­pet­ta­jat, luo­kan­val­vo­jat) supa­tam­me hil­jaa kes­ke­näm­me väli­tun­ti­val­von­nois­sa ja vapaal­la. Opet­ta­jan­huo­nees­sa kes­kus­te­lua ei uskal­la aloit­taa, sil­lä aihe on kou­lus­sa tosi arka.

    Olen miet­ti­nyt, mik­si maa­han­muut­ta­jat ovat itse niin hil­jaa täs­tä tilan­tees­ta. Näin mon­ta kiel­tä on todel­la koh­tuu­ton maa­han­muutt­ja­lap­sia koh­taan ja se huo­non­taa hei­dän opin­to­me­nes­tys­tään kaut­ta lin­jan. Käsit­teel­li­sen ajat­te­lun vaa­ti­ma kie­li­tai­to jää hel­pos­ti saa­vut­ta­mat­ta mis­sään kielessä.

    Anta­kaa hyvät ihmi­set kou­lul­le eväät käy­dä tätä kes­kus­te­lua lei­maa­mat­ta ketään “kie­li­ra­sis­tik­si”. Kyse on aidos­ta, kii­reel­li­ses­tä ongel­mas­ta ja tun­tuu päh­kä­hul­lul­ta, ettei sii­tä saa puhua.

  23. Pär­tel
    “Pis­tee­nä i:n pääl­le yli­opis­tos­ta ei anne­ta edes luon­non­tie­teel­lis­tä tut­kin­toa käteen ennen kuin vir­ka­mies­ruot­si on kil­tis­ti lusittu.”

    Onnek­si pak­ko­ruot­sin opis­ke­lu vuo­taa kuin seula. 

    Myös itsel­lä­ni vir­ka­mies­ruot­si oli yli­opis­to-opin­to­je­ni vii­mei­nen suo­ri­tet­tu kurs­si ja se meni läpi muis­taak­se­ni vas­ta kol­man­nel­la ker­ral­la. Toi­sen hyl­syn jäl­keen ruot­sin­opet­ta­ja kut­sui minut jut­tusil­le ja ker­toi, min­kä­lai­nen seu­raa­va koe tulee ole­maan (lähes saman­lai­nen kuin edellinenkin).

    Ker­toi vie­lä kokeen aine­kir­joi­tuk­sen­kin aiheen, sanoi että kan­nat­taa kir­joit­taa se etu­kä­teen val­miik­si ja käs­ki tul­la aineen kans­sa luok­sen­sa, mikä­li minul­la oli­si sii­nä ongel­mia. Kir­joi­tin koto­na hyvän aineen kir­jo­jen kans­sa käyt­täen mm. moni­mut­kais­ta ammat­tis­lan­gia ja opet­te­lin sen sanas­ta sanaan ulkoa -> jos näin hyvil­lä tär­peil­lä ei koe mene läpi niin kyl­lä oli­si mie­hes­sä ollut vikaa

    Epäi­len, ettei yhdel­lä­kään yli­opis­tol­la ole varaa jät­tää muu­ten hyvin menes­ty­nei­tä opis­ke­li­joi­ta kiin­ni ruot­sis­ta, sil­lä nii­den rahoi­tus perus­tuu val­mis­tu­nei­den määriin.

    Ja olen aina ollut vah­va kie­lis­sä, mut­ta kun en lais­kuut­ta­ni pääs­syt ruot­sia kurs­sin jäl­keen ker­ral­la läpi, jäi uusin­nas­sa käy­mi­nen vuo­den pää­hän. Sii­nä vai­hees­sa opet­ta­ja ja kokei­den tyyp­pi oli vaih­tu­nut, joten läh­din käy­mään toi­ses­sa kokees­sa­ni lähin­nä kat­sas­tus­reis­sul­le hake­maan koe­pa­pe­ria jat­koa varten.

  24. Osmo Soi­nin­vaa­ral­le kii­tos ja kumar­rus. Nyky­ään suo­men­suo­ma­lai­nen­kin voi ottaa osaa kie­li­kes­kus­te­luun. Sinän­sä hyvä, kos­ka pit­kään on ollut val­lal­la käsi­tys, että kie­li­asiois­sa suo­men­kie­li­set ovat lähin­nä poli­tii­kan koh­tei­ta, eivät tekijöitä.

  25. RVM-ruot­sia vail­le maisteri..
    Ter­mi kuvaa sitä, että tie­dos­ta­vien opis­ke­li­joi­den pas­sii­vi­nen vas­ta­rin­ta toimii.
    Yli­opis­to­jen vir­ka­mies­ruot­si on luon­teel­taan nime­no­maan poliittis-ideologinen.
    Sil­lä ei ole mitään tekemistä
    kie­len osaa­mi­sen kanssa.
    Neu­vos­to­lii­tos­sa oli yli­opis­tois­sa poliit­ti­nen oppiai­ne nimel­tä marxismi-leninismi:
    kukaan sitä ei tar­vin­nut, mut­ta ideo­lo­gi­sis­ta syis­tä jokai­sel­la se piti olla suoritettuna.
    Muu­ten ei ollut ideo­lo­gi­ses­ti kel­poi­nen pal­ve­le­maan isänmaata.
    Suo­mes­sa ei val­mis­tu, ellei poliit­tis-ideo­lo­gi­nen vir­ka­mies­ruot­si ole suoritettuna.
    Jopa 20 % opis­ke­li­jois­ta kui­ten­kin on PAKKO pääs­tää ulos käy­tänn­sös­sä ruot­sia osaa­mat­to­mi­na, kos­ka muu­ten put­ki meni­si tukkoon. 

    Tämän poliit­ti­sen aineen pur­ka­mi­nen pitää aloit­taa nime­no­maan YLIOPISTOISTA.
    Siis vir­ka­mies­ruot­si on pois­tet­ta­va välittömästi.

  26. Ote­taan vie­lä tämä Oulun tapaus:
    Vir­ka­mie­het ovat siis opis­kel­leet 10 vuot­ta ruot­sia peruskoulussa,lukiossa ja yli­opis­tos­sa, mut­ta sil­ti hei­tä pitää lisä­kou­lut­taa, siis aikuis­kou­lu­tuk­ses­sa-eikö sekään riitä.
    Mik­si suo­men­ruot­sa­lais­ten pal­ve­le­mi­seen mah­dol­li­ses­ti tar­vit­ta­vaa suo­men­ruot­sia ei voi­si opet­taa laa­jem­min­kin aikuis­kou­lu­tuk­ses­sa, kos­ka se ään­tä­myk­sel­tään muis­tut­taa suo­mea ja on help­po oppia englan­nin pohjalta.
    Nyt meil­lä opis­kel­laan venä­jää ja rans­kaa aikuis­kou­lu­tuk­ses­sa, kos­ka kou­luis­sa pak­ko­ruot­si on vie­nyt nii­den paikan.
    Venä­jä ja rans­ka ovat vai­kei­ta kie­liä, nii­tä pitää alkaa lukea mah­dol­li­sim­man aikaisin.
    TILANNE ON MAHDOTON, MUUTOKSEN ON TULTAVA.

  27. Pakol­li­sen ruot­sin suu­rin kus­tan­nus kan­sal­lem­me on se vaa­dit­ta­va kais­ta min­kä se oppi­lai­den opis­ke­lu­ky­vys­tä vie. 

    Lah­jak­kai­hin sil­lä ei ole juu­ri­kaan vai­ku­tus­ta, mak­su­mie­hik­si jää­vät­kin ne ei-niin-lah­jak­kaat joi­den englan­ti­kin tup­paa jää­mään sit­ten kököksi. 

    Tun­nen voi­ma­kas­ta myö­tä­hä­pe­ää lukies­sa­ni kie­lel­li­ses­ti lah­jak­kai­den egois­tien bras­sai­le­van jul­ki­ses­ti että ei mitään ongel­maa help­poa­han se on. 

    Vähän pitäi­si aja­tel­la mui­ta­kin. Kaik­ki eivät ole syn­ty­neet kielimaistereiksi.

  28. En ole tarkistanut:

    Enon­te­kiös­sä asia rat­kais­tiin siten, että kou­lus­sa ope­tel­tiin tär­keim­män naa­pu­ri­maan eli Nor­jan kieltä.

    Yksi näkö­koh­ta (sopii moneen muu­hun­kin asiaan):

    Jos teet jon­kun hyvän­kin asian pakol­li­sek­si, niin ex defi­ni­tio­nem (suo­raan mää­ri­tel­män nojal­la) estät hän­tä teke­mäs­tä sitä vapaaehtoisesti.

  29. Esi­tän kak­si sar­jaa väitteitä.

    Ensin:
    ‑ruot­si ei ole val­loit­ta­jan kie­li. Sen esi­muo­toa puhut­tiin tääl­lä kai prons­si­kau­del­la. Aina­kin rautakaudella.

    -his­to­rial­li­sen, koto­pe­räi­sen kie­li­vä­hem­mis­tön on saa­ta­va puhua lää­kä­rin ja myös sai­raan­hoi­ta­jan kans­sa äidin­kiel­tään. Samoin tuo­ma­rin kans­sa. Ja vero­vir­kai­li­jan. Kek­si­kää itse lisää.

    Toi­nen sarja:

    -useim­mat pakol­li­sen ruot­sin puo­les­ta käy­te­tyt argu­men­tit ovat surul­li­sen koo­mi­sia. Nii­tä voi­si käyt­tää vir­heel­li­sen argu­men­toin­nin esi­merk­kei­nä väit­te­ly­tai­don tun­nil­la. Asi­aa on avat­tu näis­sä­kin ketjuissa.

    -nykyi­nen “kog­ni­tii­vi­ses­ti haas­teel­li­set­kin ruot­sin­tun­nil­le kaik­kial­la Suo­mes­sa, junt­tan­poo!” ‑men­ta­li­teet­ti ja sen perus­te­lu tyy­liin “onhan meil­lä pak­ko­ma­te­ma­tiik­kaa­kin” saa aikaan vain kiel­tei­siä asen­tei­ta ruot­sin­kiel­tä kohtaan.
    Heil­lä­kin joil­le asia muu­ten oli­si hert­tai­sen yhden­te­ke­vä tai jopa suh­tau­tui­si­vat myön­tei­ses­ti ruot­sin opiskeluun. 

    Lon­kal­ta ammut­tu­ja ehdotuksia:

    -ruot­sin teke­mi­nen vaih­toeh­toi­sek­si jon­kin muun kie­len kans­sa. Aina­kin suo­men­kie­li­sis­sä kun­nis­sa, mie­lui­ten kaikkialla.

    -samal­la ruot­sin­kie­lis­ten on sit­keäs­ti vaa­dit­ta­va jul­ki­sen sek­to­rin tär­keim­mät pal­ve­lut omal­la kie­lel­lään. Muu­ten edel­li­nen toi­men­pi­de todel­la­kin joh­taa hei­dän oikeuk­sien­sa rapautumiseen.

    -ruot­sin­kie­li­sen ammat­ti- ja amk-ope­tuk­sen vah­vis­ta­mi­nen. Sin­ne voi­vat sit­ten halu­tes­saan men­nä suo­men­kie­li­set­kin jos­tain alas­ta kiin­nos­tu­neet. Paran­taa mah­dol­li­suuk­sia työ­mark­ki­noil­la. Aka­tee­mi­sel­la tasol­la ruot­sin­kie­lis­tä ope­tus­ta kai on jo useim­mil­la aloil­la riittävästi?

    -kie­li­tai­to­li­sän mak­sa­mi­nen aina­kin jul­ki­sen sek­to­rin (ja vas­taa­vien alo­jen) palveluammateissa.

    -ter­vey­den­hoi­don ym. jät­ti­fuusioi­den lopet­ta­mi­nen aina­kin siel­lä mis­sä men­nään kie­li­ra­jan yli. Tai ruot­sin­kie­li­sil­le mah­dol­li­suus tur­vau­tua toi­sen ter­vey­den­hoi­to­pii­rin pal­ve­lui­hin kuin suo­men­kie­li­set. Ja tie­tys­ti myös toi­sin­päin, jos suo­men­kie­li­siä jos­sain ahistaa. 

    Ruot­sin teke­mi­nen vaih­toeh­toi­sek­si hei­ken­täi­si tot­ta kai sen jon­kin muun kie­len valin­nei­den ase­maa kak­si­kie­lis­ten kun­tien työ­mark­ki­noil­la, jos ja kun myös sitä seu­raa­vas­ta koh­das­ta pidet­täi­siin kiin­ni. Niin­pä. Täy­del­li­siä rat­kai­su­ja ei olekaan. 

    Lop­pu­jen lopuk­si ruot­sin ase­maa eivät voi tur­va­ta kuin ruot­sin­kie­li­set itse. Teke­mäl­lä ruot­sin­kie­li­siä vau­vo­ja, mene­mäl­lä riit­tä­väs­ti joka alan ja asteen oppi­lai­tok­siin, puhu­mal­la omaa kiel­tään myös työ­pai­kan kah­vi­huo­nees­sa ja öisel­lä nakkikioskilla. 

    Se toi­mii Sveit­sis­sä. Toi­mii Suo­mes­sa­kin jos toi­mi­maan pistetään.

  30. Kii­tos Osmo!

    Täl­lais­ta rai­kas­ta, asial­lis­ta puhet­ta kie­li­po­li­tii­kas­ta tämä maa tarvitsee.

    Suo­ma­lai­sil­le kuu­lu­vat samat kie­lel­li­set perus­oi­keu­det kuin muil­le­kin eurooppalaislle.
    Val­tion asia ei ole mää­ri­tel­lä identiteettiämme.

  31. Pak­ko­ruot­sin pois­to tulee ole­maan yksi tär­keim­mis­tä poliit­ti­sis­ta pää­tök­sis­tä aikoi­hin. Eri­tyi­ses­ti sik­si että se vapaut­taa ihmi­set hen­ki­ses­ti Ruot­sin val­lan alta ja lopet­taa kie­li­po­liit­ti­sen rotue­rot­te­lun Suo­mes­sa. Se on iso asia kai­kil­le, voi­ma­kas posi­tii­vi­nen sig­naa­li joka palaut­taa uskoa demo­kra­ti­aan ja tasa-arvoon lain edessä.

    Suo­mi ei tar­vit­se poliit­tis­ta kie­len­ope­tus­ta ja iden­ti­teet­ti-impe­ria­lis­mia val­tion toi­mes­ta. Jokai­nen sen ymmär­tää että tuon ajan lop­pu on nyt käsil­lä. Polii­tik­ko­ja jot­ka tämän ymmär­tä­vät ja otta­vat sii­tä vaa­rin odot­taa ruusui­nen tulevaisuus.

  32. Osmo, erit­täin hyviä mie­li­pi­tei­tä. Itse sisä­maas­sa kas­va­nee­na ja pak­ko­ruot­sia opi­se­kel­lee­na en voi­si enem­pää yhtyä esiin­nos­ta­mii­si kan­toi­hin. Asi­aa pitäi­si vie­dä voi­mal­li­ses­ti eteenpäin.

  33. Ruot­sin­kie­lis­ten yli­mi­toi­te­tut kiin­tiöt aka­tee­mi­sil­le aloil­le ovat este ruot­sin­kie­li­sen pal­ve­lun saa­mi­seen vähem­piar­voi­sis­sa palveluammateissa.
    Ruot­sin­kie­li­set eivät ilmei­ses­ti halua pal­vel­la edes toi­nen toi­si­aan apu­hoi­ta­ji­na, liik­kei­den kas­soil­la, put­ki­mie­hi­nä, sii­voo­ji­na, bus­sin­kul­jet­ta­ji­na jne.jne.

    Onko todel­la tar­koi­tus, että ruot­sin­kie­li­set ovat pal­vel­ta­via ja suo­men­kie­li­set palvelijoita ? 

    Onko tar­koi­tus, että ruot­sin­kie­li­set saa­vat yli­kiin­tiöi­den­sä tur­vin hank­kia itsel­leen parem­man ansio-ja elin­ta­son aka­tee­mi­sil­la urilla .

    Ja sit­ten vaa­tia koko kan­san pys­ty­vän pal­ve­le­maan hei­tä ruot­sik­si min­ne tahan­sa he sat­tu­vat Suo­men maas­sa eksymään.

    Miten voi olla mah­dol­lis­ta, että Suo­mes­sa, jon­kin­lai­ses­sa demo­kra­tias­sa, on käy­tän­nös­sä nat­si-Sak­san ja exkom­mu­nis­tis­ten val­tioi­den tapai­nen virkakielto. 

    Suo­mes­sa se on muo­dos­sa, jol­let osaa ruot­sia, vaik­ka muu­ten oli­sit erin­omai­sen päte­vä kysei­seen vir­kaan, vir­kaa ei heru. 

    Mik­si suo­men­kie­li­sil­le ei ker­rot­tu, kuin vas­ta jäl­ki­kä­teen, vuo­den 2004 kiris­te­tys­tä kie­li­lais­ta ? Mis­sä lain­säädn­nän avoi­muus ja kansalaiskeskutelu. 

    Vas­tauk­sia odotetaan.

  34. Olen suu­rim­man osan työ­ru­pea­maa­ni teh­nyt Suo­men jul­ki­sen hal­lin­non viras­tois­sa, kun­nil­la, lää­neis­sä ja val­tiol­la, ja vain yhdes­sä näis­tä työ­pai­kois­ta­ni (3 kk ajan) käy­tän­nös­sä käyt­tä­nyt ruot­sia. Täs­sä tapauk­ses­sa kysei­ses­sä työ­pai­kas­sa val­lit­si vakiin­tu­nut käy­tän­tö sii­tä, että erään tie­tyn osas­ton erääs­sä tie­tys­sä nur­kas­sa puhu­taan ruot­sia kun astu­taan tie­tyn kyn­nyk­sen yli, ja omal­la osas­tol­la­ni tai­sin olla osas­ton­joh­ta­jan lisäk­si ainoa ruot­sia joten kuten kom­mu­ni­koi­va, joten puhe­lut ohjat­tiin minul­le suun­nil­leen aihees­ta riip­pu­mat­ta. Joten riit­tää hyvin, että viras­tois­sa on ruot­sil­la pär­jää­viä; käy­tän­nös­sä kui­ten­kaan kaik­ki eivät ruot­sil­la pär­jää, eivät vaik­ka oli­si­vat käy­neet pit­kän “pak­ko­ruot­sin” ja vir­ka­mies­ruot­sin. Toki ei ruot­sin — kuten ei min­kään kie­len — tai­dois­ta hait­taa ole, mut­ta ne perus­teet, joil­la ruot­sin opis­ke­lu toi­se­na koti­mai­se­na perus­tel­laan, sie­tä­vät jou­tua kriit­ti­sen tar­kas­te­lun alle. 

    Poh­jois­mai­nen yhteis­työ­kään ei kel­paa syyk­si; sen sijaan oman his­to­riam­me ja kult­tuu­rim­me ymmär­tä­mi­nen kyl­lä, aina­kin sel­lai­sil­la paik­ka­kun­nil­la, jois­sa käy­te­tään myös ruot­sia. Rune­berg, Snell­man ja Lönn­rot oli­vat kaik­ki ruot­sin­kie­li­siä, kyl­lä, mut­ta tämän ymmär­tä­mi­sek­si ei tar­vi­ta ruot­sin­kiel­tä; sen sijaan esi­mer­kik­si on valai­se­vaa ymmär­tää oman koti­seu­dun katu­kyl­tit sil­lä toi­sel­la, olet­taen että ne on kir­joi­tet­tu kah­del­la kie­lel­lä. Kan­nel­mä­ke­läi­sen on myös kiin­toi­saa tie­tää, että Kan­nel­mä­ki on nimi­kil­pai­lun tulos: Gam­las-nimi­sel­le pai­kal­le saa­tiin sävel­let­tyä koko­naan uusi nimi, mutt taus­ta “Van­hai­se­na” — jota ei kos­kaan ole ollut — näkyy edel­leen­kin esi­mer­kik­si Van­hais­ten­puis­to­na ja Van­hais­ten­tie­nä. Esi­mer­kik­si Jyväs­ky­läs­sä tämä­kään argu­ment­ti ei päde.

  35. Osmo on lähes täy­sin oikeas­sa. Huo­maut­tai­sin vie­lä, että jokai­seen suu­reen sai­raa­laan ja muu­hun vas­taa­vaan lai­tok­seen ja jokai­seen kun­taan pitäi­si pal­ka­ta (val­tion talou­del­li­sel­la tuel­la tie­ten­kin) riit­tä­vä mää­rä ruot­sin kie­len tulkkeja.

    Tulk­kien käyt­tö tuli­si var­mas­ti hal­vem­mak­si kuin ruot­sin opet­ta­mi­nen jokai­sel­le suo­men asukkaalle.

  36. Juk­ka Siren kir­joit­ti 24.11.2009 kel­lo 11:48
    Esi­tän kak­si sar­jaa väitteitä.

    Ensin:
    ‑ruot­si ei ole val­loit­ta­jan kie­li. Sen esi­muo­toa puhut­tiin tääl­lä kai prons­si­kau­del­la. Aina­kin rautakaudella”

    Nykyi­sen kie­li käsi­tyk­sen mukaan Suo­ma­lai­sUgri­lai­nen kie­li­per­he on todel­la van­ha ja IndoEu­roo­pa­lai­seen kie­li­per­hee­seen kuu­lu­va Ruot­si on tulokaskieliä. 

    Auto­no­mi­nen Åland on uhan­nut ero­ta Suo­mes­ta mikä­li Suo­men alu­eel­la Ruot­sin kiel­tä hei­ken­ne­tään, Eikö tämä ole toi­sen suve­ree­ni­teet­tiin puu­tu­mis­ta. Tämä eroa­mi­nen oli­si meil­le Suo­ma­lai­sil­le iso helpotus.

  37. Ruot­sin­kie­li­sen ope­tuk­sen nyky­muo­toi­nen pakol­li­suus on klas­si­nen esi­merk­ki sii­tä täy­sin jär­jet­tö­mäs­tä tehot­to­muu­des­ta, joka saa­daan aikaan sil­lä, että joku taho vaa’an­kie­lia­se­maan vuosikymmeniksi. 

    Ensik­si­kin, minus­ta ei ole ollen­kaan koh­tuu­ton­ta, että ruot­sia ope­te­taan ja että pal­ve­luis­sa panos­te­taan sii­hen, että kie­li­tai­toi­sia saa­daan viras­toi­hin ja vir­koi­hin. Nyky­muo­toi­nen pakol­li­suus kui­ten­kin saa aikaan sen, että tjänstesvenska:n osaa­mi­nen ei ker­ro yhtään mitään kie­li­tai­dos­ta. Pakol­li­suus hävit­tää siis mah­dol­li­suu­den taa­ta tyy­dyt­tä­vä pal­ve­lu­ta­so hävit­tä­mäl­lä kei­non ero­tel­la ruot­sin­tai­toi­set niis­tä, jot­ka eivät sitä oikeas­ti osaa.

    Toi­sek­si, ruot­sin osaa­jia ei tar­vi­ta nykyis­tä mää­rää ja tois­taal­ta nyky­sis­tä suo­men­kie­li­sis­tä hyvin pie­ni osa har­joit­taa tai tar­vit­see ruot­si­aan mis­sään. Tämä tar­koit­taa, että näi­den hen­ki­löi­den ruot­sin­ope­tus on men­nyt huk­kaan, so. oli­si pal­jon tar­koi­tuk­sen­mu­kai­sem­paa jos nämä hen­ki­löt oli­si­vat opis­kel­leet sen­kin ajan jotain muuta.

    Kol­man­nek­si, pakol­li­suus herät­tää ihmi­sis­sä inhoa sekä ruot­sin kiel­tä että ruot­sin­kie­li­siä koh­taan. Syn­tyy juu­ri­kin näi­tä “val­loit­ta­jien kie­li”- urpu­tuk­sia tai kes­ki­ty­tään kie­li­po­liit­ti­siin kiin­tiöi­hin. Mik­si tämä on vir­he? Kos­ka kie­li­tai­to on edel­leen han­kit­tu omi­nai­suus, suo­ma­lai­sil­la on sama pää­sy nii­hin opis­ke­lu­paik­koi­hin jne., jos vain osaa kiel­tä. Tämä kes­kus­te­lu saa myös täl­lai­sia “kie­li­na­tio­na­lis­ti­sia” piir­tei­tä, jois­sa unoh­de­taan suo­ma­lai­suu­den ruot­sin­kie­li­nen his­to­ria lähes täysin.

  38. Tur­ha kadeh­tia parem­pio­sai­sia ruot­sa­lai­sia. Vii­mei­sen sadan vuo­den aika­na ruot­sia puhu­va kau­pun­ki­lais­tu­nut alem­pi- ja työ­väen­luok­ka on kaut­taal­taan suomalaistunut. 

    Täs­tä syys­tä ruot­sin­kie­lis­ten mää­rä on jyr­käs­ti las­ke­nut. Tie­tys­ti jäl­jel­le jää­neet, joil­la on ollut panos­taa myös kult­tuu­riin­sa, ovat sit­ten tie­tys­ti kes­ki­mää­räi­ses­ti ottaen parempiosaisia.

    Se taas onko parem­pio­sai­sim­man väes­tön­luo­kan etu­jen aja­mi­nen kult­tuu­rin var­je­lun nimis­sä kovin­kaan eet­tis­tä on filo­so­fi­nen kysy­mys. Vähin­tään­kin se on arveluttavaa.

  39. kkta­lol­le Yppäristä:

    Ruot­sia tai mitä­lie pro­tos­kan­di­naa­vis­kaa puhu­vat ovat toden­nä­köi­ses­ti tul­leet nykyi­sen Suo­men alu­eel­le myö­hem­min kuin vas­taa­vaa suo­mea puhuvat.

    Hekin ovat kui­ten­kin tul­leet jo mitä­lie 1000 — 1500 vuot­ta sit­ten. Kou­lu­kun­tia aihees­ta riit­tää, mut­ta ruot­sin kie­li ei tul­lut tän­ne ensim­mäis­tä ker­taa Bir­ger Jaar­lin mukana.

    Täl­le sivu­rai­teel­le en haluai­si juut­tua. Hbl:ssä joku ruot­sin­kie­li­nen kal­lon­tut­ki­ja (oikea sel­lai­nen, tuo ei ollut vit­si) julis­ti minul­le että ruot­sin­kie­li­set ovat olleet tääl­lä oli­ko se nyt tuhan­sia vuo­sia ja suo­men­kie­li­set tul­leet kan­sain­vael­luk­sel­la rau­ta­kau­del­la, tai mel­kein his­to­rial­li­sen ajan alus­sa. Toi­vot­ta­vas­ti en nyt pahem­min vää­ris­tel­lyt hän­tä. Paro­dian teko oli­si­kin mahdotonta. 

    Tuol­lai­set kou­lu­kun­nat kum­mal­ta­kin puo­lel­ta ansait­se­vat toisensa.

    Eri asia on, että ruot­sis­ta sit­ten tuli ylä­luo­kan ja hal­lin­non kie­li, sel­lai­sen pro­ses­sin myö­tä jota aina­kin vähän anak­ro­nis­ti­ses­ti voi kut­sua val­loi­tuk­sek­si­kin. Ja tämä tilan­ne säi­lyi itse­näi­syy­den alkuvuosiin.
    Sen vai­ku­tuk­set näky­vät var­maan vie­lä asen­teis­sa, aina­kin pin­nan alla.

    1. Sii­hen, tulee­ko ruot­sa­lai­sen elä­ke­läi­sen saa­da hoi­toa ruot­sin­kie­lel­lä, ei ole ker­ras­saan mitään via­ku­tus­ta sil­lä, mis­sä jär­jes­tyk­ses­sä Suo­mi asutettiin.

  40. Juk­ka Siren:”
    ‑ruot­si ei ole val­loit­ta­jan kie­li. Sen esi­muo­toa puhut­tiin tääl­lä kai prons­si­kau­del­la. Aina­kin rautakaudella.

    -his­to­rial­li­sen, koto­pe­räi­sen kie­li­vä­hem­mis­tön on saa­ta­va puhua lää­kä­rin ja myös sai­raan­hoi­ta­jan kans­sa äidin­kiel­tään. Samoin tuo­ma­rin kans­sa. Ja vero­vir­kai­li­jan. Kek­si­kää itse lisää.”

    Olet pahas­ti met­säs­sä. Ainoa syy, mik­si ruot­si on Suo­mes­sa viral­li­se­na kie­le­nä, on se, että se oli val­loit­ta­jan kie­li ja siten siis poliit­ti­sen, talou­del­li­sen ja sivis­tyk­sel­li­sen elii­tin kie­li vie­lä pit­kään sen jäl­keen, kun side emo­maa­han oli 200 vuot­ta sit­ten katkaistu. 

    Ilman tätä his­to­ri­aa ruot­sin kie­len ase­ma oli­si sama kuin saa­mel­la Suo­mes­sa tai suo­men kie­lel­lä Ruot­sis­sa ja Nor­jas­sa, joi­den molem­pien poh­jois­osas­sa on pit­kään asu­nut suo­men­kie­li­nen vähem­mis­tö ja tämän pääl­le Ruot­sis­sa vie­lä uudem­paa­kin perua ole­va suo­ma­lais­ten maa­han­muut­ta­jien ryhmä. 

    Jos siis his­to­rial­lis­ten perus­te­lu­jen vuok­si jol­lain kie­li­vä­hem­mis­töl­lä oli­si tuo yllä mai­nit­se­ma­si oikeus, niin sit­ten suo­men­kie­li­sil­lä pitäi­si olla se myös Ruot­sis­sa ja Norjassa. 

    Minus­ta tuo Ruot­sin ja Nor­jan meän- ja kvee­nin­kie­lis­ten tai Suo­men saa­men­kie­lis­ten ase­man tapai­nen ase­ma viral­li­si­na vähem­mis­tö­kie­li­nä oli­si pal­jon luon­nol­li­sem­pi ruot­sil­le kuin nykyi­nen suo­men kans­sa yhden­ver­tai­nen ase­ma. Jos siis asi­aa kat­sot­tai­siin puh­taal­ta pöy­däl­tä. Kun sitä kui­ten­kin kat­so­taan maas­sa, jos­sa ei jotain 150 vuot­ta sit­ten saa­nut yli­opis­to-ope­tus­ta muu­ta kuin ruot­sik­si ja joka sii­hen asti oli maan ainoa viral­li­nen kie­li, niin tilan­net­ta on tie­ten­kin pal­jon vai­keam­pi muuttaa. 

    Ehdo­tuk­se­si ruot­sin kie­len ase­man muut­ta­mi­sek­si jär­ke­väm­mik­si oli­vat ihan hyviä.

  41. Suo­men­ruot­sin ase­ma ei ole oleel­li­ses­ti muut­tu­nut Suo­mes­sa vähään aikaan. Sik­si kysyi­sin­kin Osmol­ta, että mik­si olet nyt vas­ta tätä miel­tä? Ja mitä luu­let, mik­si nykyi­set Vih­reät ovat niin sel­väs­ti pakol­li­seen suo­men­ruot­sin ope­tuk­seen kallellaan?

  42. Rune­berg, Snell­man ja Lönn­rot oli­vat kaik­ki ruotsinkielisiä, 

    Eivät olleet.

  43. Vii­mei­sen sadan vuo­den aika­na ruot­sia puhu­va kau­pun­ki­lais­tu­nut alem­pi- ja työ­väen­luok­ka on kaut­taal­taan suomalaistunut.

    Täs­tä syys­tä ruot­sin­kie­lis­ten mää­rä on jyr­käs­ti laskenut. 

    En tie­dä mikä syy on mer­kit­tä­vin, mut­ta maas­ta­muut­to eten­kin Ruot­siin on myös mer­kit­tä­väs­ti vähen­tä­nyt suo­men­ruot­sa­lais­ten mää­rää. En myös­kään usko, että suo­men­kie­lis­ty­mi­nen oli­si eri­tyi­ses­ti koh­dis­tu­nut “alem­piin” luok­kiin. Kiel­tä vaih­det­tiin pait­si käy­tän­nöl­li­sis­tä myös ideo­lo­gi­sis­ta syis­tä. Kak­si­kie­li­sis­sä per­heis­sä las­ten ruot­sin kie­len säi­lyt­tä­mis­tä on pidet­ty tär­keä­nä vas­ta pari­kymm­nen­tä vuotta.

  44. Eri asia on, että ruot­sis­ta sit­ten tuli ylä­luo­kan ja hal­lin­non kie­li, sel­lai­sen pro­ses­sin myö­tä jota aina­kin vähän anak­ro­nis­ti­ses­ti voi kut­sua valloitukseksikin.

    Ruot­sis­ta tuli ylä­luo­kan ja hal­lin­non kie­li vas­ta suur­val­ta­kau­del­la. Sitä ennen puhut­tiin Ruot­sin val­ta­kun­nan toi­sek­si suu­rim­mas­sa kau­pun­gis­sa niin pal­jon suo­mea, että papik­si ei pääs­syt ilman suo­men kie­len tai­toa. Muu­ten Turus­sa puhut­tiin ruot­sia, sak­saa ja lati­naa. Sak­sa oli vie­lä kes­kia­jal­la kaik­kien ruot­sin kau­pun­kien vai­ku­tus­val­tai­sin kie­li aina­kin lai­na­sa­noil­la mitattuna.

  45. Arvos­tan Osmon kykyä har­ki­ta mie­li­pi­teen­sä uudelleen.
    On mie­le­tön­tä, että polii­ti­kot yllä­pi­tä­vät tilan­net­ta, joka on näin ris­ti­rii­das­sa kan­san enem­mis­tön mie­li­pi­teen ja tar­pei­den kanssa.
    Jopa rakas arvo­joh­ta­jam­me otti välit­tö­mäs­ti kan­taa asi­aan, vaik­ka ei muu­ten sano mis­tään mitään. Ja häm­mäs­tyk­se­ni oli suu­ri, kun Vih­rei­den puo­lue­joh­to­kin hirt­ti itsen­sä tähän hölmöilyyn.

  46. Mitä ihmet­tä, oli­ko tämä provoa? 

    PAK­KOenglan­ti saa­tet­ta­va voi­maan ja sitä lisää. kie­li­kyl­py­jä Hol­lan­nin mal­liin ja perus­kou­luun ja lukioon vähin­tään yhtä pal­jon englan­tia kuin Ruot­sis­sa ja tois­ta vie­ras­ta kiel­tä on kiel­let­tä­vä otta­mas­ta edes valin­nai­sek­si, jol­lei pak­koenglan­nis­sa pärjää.”

    Tot­ta­kai ruot­sin pakol­li­suut­ta voi­daan poh­tia, mut­ta eikö tar­koi­tus ollut laa­jen­taa suo­ma­lais­ten kie­li­tai­toa? Kyl­lä­hän englan­tia nyky­maa­il­mas­sa oppii väki­sin­kin. Suo­ma­lais­ten nuor­ten englan­ti on nykyi­sin yhtä hyvää kuin ruotsalaistenkin.
    Kie­li­kyl­vyt taas vaa­ti­vat natii­ve­ja opet­ta­jia. Ellei sit­ten kuu­lu höl­mö­läi­siin jot­ka puhu­vat lap­sil­leen englan­tia (vie­raa­na kie­le­nä) val­meen­taak­seen tule­via menestyjiä.

    Itse lai­tan tule­vat lap­se­ni ruot­sin­kie­li­seen kie­li­kyl­pyyn pelk­kä­nä elee­nä, kun en jak­sa fen­no­maa­nien uhoa ja type­riä mie­li­pi­tei­tä. Kyl­lä­hän kai­kis­ta kie­lis­tä on iloa ja hyötyä.

  47. Hie­no ja erit­täin tär­keä puheen­vuo­ro, kii­tos sii­tä. Täs­sä keven­nyk­se­nä lai­naus erään aine­jär­jes­tön leh­des­tä kysy­myk­sel­lä mikä kie­li kyseessä:
    “Kun xxxxxx alkeis­kurs­sin suo­rit­ta­mi­nen oli
    vie­lä 90-luvun alus­sa pakol­li­nen kaikille
    vie­rai­den kiel­ten opis­ke­li­joil­le, suu­ri osa
    leh­to­rei­den työ­pa­nok­ses­ta käy­tet­tiin koko
    tie­de­kun­nan pal­ve­luun. Pakollisuuden
    pois­tu­mi­nen luon­nol­li­ses­ti jon­kin verran
    vähen­si tätä tar­vet­ta; toi­saal­ta se lisäsi
    vapaa­eh­toi­suut­ta, mikä ilme­ni innostuneempana
    opiskeluna.”

    Vas­taus on tie­tys­ti pakol­li­se­na luet­tu lati­na. Eikö­hän sama tapah­du pian myös ruot­sin osalta. 

    Se, että kii­tos kiin­tiöi­den ruot­sin­kie­li­set ovat ylie­dus­tet­tui­na kor­kea­kou­lu­tuk­ses­sa, on mie­len­kiin­toi­nen vas­ta­koh­ta sil­le, että ruot­sin­kie­li­set pär­jää­vät tut­ki­tus­ti hei­kom­min vie­lä perus­kou­lus­sa (PISA-tut­ki­mus). 50–55% ruot­sin­kie­li­sis­tä haki­jois­ta pää­see kor­kea­kou­luun, kun muis­ta vain 30–35% (Läh­de: Ope­tuk­sen mää­räl­li­set indi­kaat­to­rit ‑jul­kai­su, OPH). Tämä on mie­les­tä­ni vaka­va oikeudenmukaisuuskysymys.

  48. Rune­berg, Snell­man ja Lönn­rot oli­vat kaik­ki ruotsinkielisiä,”

    Eivät olleet.”

    Kak­si edel­lis­tä oli­vat, jäl­kim­mäi­nen kak­si­kie­li­nen käy­tän­nön syistä.

  49. Sii­hen, tulee­ko ruot­sa­lai­sen elä­ke­läi­sen saa­da hoi­toa ruot­sin­kie­lel­lä, ei ole ker­ras­saan mitään via­ku­tus­ta sil­lä, mis­sä jär­jes­tyk­ses­sä Suo­mi asutettiin.

    Ruot­sin­kie­lis­ten — ja vain ruot­sin­kie­lis­ten mut­ta ei esi­mer­kik­si saa­men- tai venä­jän­kie­lis­ten — oikeut­ta saa­da pal­ve­lun­sa omal­la äidin­kie­lel­lä ei voi perus­tel­la muu­ten kuin historiallisesti.

    Se vie aja­tuk­set hel­pos­ti jopa vuo­si­tu­han­sien pää­hän. Ket­kä oikein ovat tämän maan alku­pe­räi­sem­piä asuk­kai­ta? Jois­sa­kin aja­tus­ku­viois­sa­han alku­pe­räis­kan­sal­la on suu­rem­mat moraa­li­set oikeu­det kuin myö­hem­min tul­leel­la. Ei ole yllä­tys, että Suomen(kaan) koh­dal­la mitään yksi­se­lit­teis­tä vas­taus­ta ei tie­de­tä eikä tul­la tie­tä­mään vaik­ka kek­sit­täi­siin aikakone.

    Ylei­sem­pi tapa on kui­ten­kin vii­ta­ta suo­men­ruot­sa­lais­ten osuu­teen Suo­men val­tion ja ylei­sem­min suo­ma­lai­suu­den syn­nys­sä. (Suo­men­ruot­sa­lai­set nurin­ku­ri­ses­ti otta­vat usein asias­ta suu­ren kun­nian itsel­leen vaik­ka hiu­kan yleis­täen juu­ri hei­dän — ruot­sin­kie­li­si­nä pysy­neet — esi­van­hem­pan­sa tais­te­li­vat usein suo­ma­lais­kan­sal­li­sia pyr­ki­myk­siä vastaan.)

    Jois­sa­kin tul­kin­nois­sa fin­nit ja hur­rit teki­vät sopi­muk­sen kan­sa­lais­so­dan aika­na. Sopi­muk­sen mukaan tais­tel­tiin yhdes­sä itse­näi­syy­den ja vapau­den puo­les­ta, sil­lä edel­ly­tyk­sel­lä, että maas­ta tulee kak­si­kie­li­nen, kah­den kan­san (folk) val­tio. Nyt sopi­mus­ta ollaan muka rikkomassa.

    Muu­al­la vähem­mis­tö­kan­sat on tuo­mit­tu omak­su­maan vähem­mis­tö­kan­san iden­ti­teet­ti. Ruot­sa­lai­suu­den his­to­rias­ta juon­tu­vaa val­lan­täy­teyt­tä kuvas­taa se, että suo­men­ruot­sa­lai­set eivät suos­tu tähän tai­pu­maan. Kysees­sä on enti­sen val­lan­pi­tä­jän voi­man­näy­te, johon mikään muu nykyi­nen pie­ni vähem­mis­tö ei EU:ssa pys­tyi­si. Jot­kut sko­tit kyl­lä, mut­ta he ovat­kin suu­ri alu­eel­li­ses­ti kes­kit­ty­nyt kansa.

  50. Haluai­sin itse­kin kuul­la Osmol­ta, mitä hänen mie­les­tään asial­le voi­si nyt teh­dä. Pak­ko­ruot­si, ruot­sin ase­ma viral­li­se­na kie­le­nä ja sen sei­kan tuke­ma ruo­sin­kie­lis­ten etuoi­keu­tet­tu ase­ma kuten sel­väs­ti tasai­sem­pi tie yli­opis­toi­hin on saa­ta­va his­to­ri­aan. Miten asi­aa tuli­si ajaa? Itse mm. kir­joit­tai­sin mie­lel­lä­ni nime­ni adres­siin ja tie­täi­sin tar­kal­leen, min­ne kan­sa­nää­nes­tyk­ses­sä ääne­ni meni­si. Esim. HS pää­leh­te­nä jul­kai­see kaik­ki artik­ke­lin­sa ruot­sin kie­len ase­maa tukien. Artik­ke­lei­ta on vii­me viik­koi­na ollut useam­pia, mut­ta ker­taa­kaan ei ole lai­nat­tu ketään koko nyky­ti­lan­tee­seen kriit­ti­ses­ti suh­tau­tu­vaa. Suu­rim­pi­na flop­pei­na sit­ten esim. Johan­na Kor­ho­nen. Uuti­soin­nil­la epäi­le­mät­tä hämär­re­tään sitä, miten suu­ri enem­mis­tö suo­ma­lai­sis­ta pitää nykyis­tä kie­li­po­li­tiik­kaa epä­ta­sa-arvoi­se­na, ja samal­la epä­koh­dis­ta ääneen puhu­via yri­te­tään lei­ma­ta jon­kin­lai­sik­si sur­keik­si häviä­jik­si ja rui­kut­ta­jik­si. Jää sel­väs­ti sel­lai­nen vai­ku­tel­ma, että avain­pai­kois­sa on täl­le epä­oi­keu­den­mu­kai­suu­del­le myö­tä­mie­li­siä ihmi­siä eikä ään­tä saa­da kun­nol­la kuulumaan.

  51. B.Wisser: “Se, että kii­tos kiin­tiöi­den ruot­sin­kie­li­set ovat ylie­dus­tet­tui­na kor­kea­kou­lu­tuk­ses­sa, on mie­len­kiin­toi­nen vas­ta­koh­ta sil­le, että ruot­sin­kie­li­set pär­jää­vät tut­ki­tus­ti hei­kom­min vie­lä perus­kou­lus­sa (PISA-tut­ki­mus). 50–55% ruot­sin­kie­li­sis­tä haki­jois­ta pää­see kor­kea­kou­luun, kun muis­ta vain 30–35% (Läh­de: Ope­tuk­sen mää­räl­li­set indi­kaat­to­rit ‑jul­kai­su, OPH). Tämä on mie­les­tä­ni vaka­va oikeudenmukaisuuskysymys.”

    Sini­vih­reä:
    Itse olen ihme­tel­lyt sitä, että yli­op­pi­las­kir­joi­tuk­sis­sa ruot­sin­kie­li­set näyt­täi­si­vät reput­ta­van suo­men­kie­li­siä har­vem­min. Tämä tun­tuu sikä­li yllät­tä­väl­tä, että olen kuvi­tel­lut gaus­sin käy­rää sovel­let­ta­van samal­la tavoin riip­pu­mat­ta koke­laan äidin­kie­les­tä. Tähän­kin löy­tyy var­mas­ti jokin seli­tys. Tämä asia oli­si kui­ten­kin hyvä sel­vit­tää, eten­kin kun yo-tulok­sien pai­noar­voa opis­ke­li­va­lin­nois­sa lisä­tään koko ajan.

  52. Osmo Soi­nin­vaa­ra ägnar sig åt en popu­lism som förvå­nar mig. Den tidi­ga­re tän­ka­ren låter nu sin egen blogg bli ett forum för åsik­ter och ytt­ran­den som van­ligt­vis före­kom­mer på mera okont­rol­le­ra­de och ose­riö­sa fora.
    Vid när­ma­re efter­tan­ke kun­de ju Osmo Soi­nin­vaa­ra gå över till sann­fin­län­dar­na och till­sam­mans med Timo Soi­ni (ser man på, nam­nen påmin­ner ju om varan­dra) göra gemen­sam sak. Jag tror inte De Grö­nas par­ti­led­ning skul­le ha så myc­ket emot det.
    Fak­ta i den här frå­gan är att de finsksprå­ki­ga ele­ver­na bor­de bör­ja läsa svens­ka i sko­lan redan på års­kurs 3, då de svenskssprå­ki­ga bör­jar läsa fins­ka. Att inle­da stu­dier i ett språk då man är tret­ton år gam­mal (års­kurs 7) är befängt. Då sju­der sin­net av avog­het mot allt som ens luk­tar auktoritet.
    Nej, bäs­ta Osmo, har du tap­pat stin­get och inte längre förmår pres­te­ra dju­pa­re tan­kar än popu­lis­tis­ka anti-svens­ka åsik­ter för att få mån­ga kom­men­ta­rer, är det kans­ke bäst att hål­la tyst. Du för­lo­rar ansik­tet på det här sättet!

  53. vapaut­ta ja peda­go­giik­kaa kir­joit­ti “Nyt kyse ei ole kie­li­po­li­tii­kas­ta vaan las­tem­me parhaasta.”

    Pyö­räi­li­jä kir­joit­ti “Itse lai­tan tule­vat lap­se­ni ruot­sin­kie­li­seen kie­li­kyl­pyyn pelk­kä­nä eleenä”

    Niin­pä niin…

  54. Kak­si edel­lis­tä oli­vat, jäl­kim­mäi­nen kak­si­kie­li­nen käy­tän­nön syistä.

    Snell­man ja Lönn­rot oli­vat kak­si­kie­li­siä. Lönn­rot oli äidin­kie­lel­tään suo­ma­lai­nen Snell­man (yhel­lä ännäl­lä) ruot­sa­lai­nen. Rune­berg ei kir­joit­ta­nut suo­mek­si, mut­ta ilmei­ses­ti puhui kangerellen.

  55. Tom, asial­li­seen kes­kus­te­luun kuu­luu, että esi­te­tään omaa näkö­kan­taa tuke­via argu­ment­te­ja ja perus­tel­laan mik­si vas­ta­puo­len argu­men­tit eivät ole päte­viä. Toi­sen hauk­ku­mi­nen popu­lis­tik­si ilman perus­te­lui­ta ei ole hyvää kes­kus­te­lua och man kan för­lo­ra ansik­tet på det där sättet.

  56. Zap­hod: “Uuti­soin­nil­la epäi­le­mät­tä hämär­re­tään sitä, miten suu­ri enem­mis­tö suo­ma­lai­sis­ta pitää nykyis­tä kie­li­po­li­tiik­kaa epä­ta­sa-arvoi­se­na, ja samal­la epä­koh­dis­ta ääneen puhu­via yri­te­tään lei­ma­ta jon­kin­lai­sik­si sur­keik­si häviä­jik­si ja ruikuttajiksi.”

    Sit­ten tulee pai­kal­le Tom (Fon­den för de Rät­ta Åsik­ten): “Osmo Soi­nin­vaa­ra ägnar sig åt en popu­lism som förvå­nar mig. Den tidi­ga­re tän­ka­ren låter nu sin egen blogg bli ett forum för åsik­ter och ytt­ran­den som van­ligt­vis före­kom­mer på mera okont­rol­le­ra­de och ose­riö­sa fora.”

    Sen ver­ran olen asioi­ta seu­ran­nut ruot­sin­kie­li­sel­lä puo­lel­la, että ihan fik­sut tyy­pit tosis­saan tai aina­kin puo­li­to­sis­saan ajat­te­lee, että pak­ko­ruot­sin vas­tus­ta­mi­nen on fen­no­maa­nis­ten höy­ry­päi­den tai sivis­ty­mät­tö­mien junt­tien jut­tu. Osin se on myös tie­tois­ta vas­tus­ta­jan mus­ta­maa­laus­ta: type­rys­ten vaa­ti­muk­sia ei pidä ottaa tosis­saan. Sanoi­sin, että kysees­sä on vas­tuu­ton asioi­den kärjistäminen.

  57. Tom: “Du för­lo­rar ansik­tet på det här sättet”

    Tomin kom­ment­ti on mal­lie­si­merk­ki sii­tä miten “vää­rän” mie­li­pi­teen esit­tä­jä yri­te­tään kom­pro­met­toi­da ja hiljentää.
    Eikä Osmo ole edes ehdot­ta­nut ruot­sin­kie­lis­ten pal­ve­lu­jen vähentämistä.

    Tom, olet var­maan luke­nut tai kuul­lut toi­sen vih­reän, Umaya Abu-Han­nan, näke­myk­ses­tä, jon­ka mukaan ruot­sin­kie­li­set eivät pys­ty säi­lyt­tä­mään nykyi­sen­lais­ta eri­tyis­a­se­maa moni­kult­tuu­ris­tu­vas­sa Suo­mes­sa. Luin jutun ÅU:sta , alun­pe­rin Abu-Han­nan kom­ment­ti tai­si olla Husik­ses­sa. Kukaan ei ole, Tomin tavoin, kehot­ta­nut Abu-Han­naa liit­ty­mään Perus­suo­ma­lai­siin tai uhkail­lut kas­vo­jen menettämisellä.

    Mie­les­tä­ni ruot­si voi­si olla vapaa­eh­toi­nen kie­li, aina­kin osas­sa Suo­mea. Joku muu saa mää­ri­tel­lä kun­nat, jos­sa tämä toteutusi.
    Ruot­sia luet­tai­siin sil­ti riittävästi(?).

    Oma poi­ka­ni lukee nel­jät­tä vuot­ta vapaa­eh­tois­ta A2-ruotsia(alkaa 4. luo­kal­la) hyväl­lä moti­vaa­tiol­la, arvo­sa­nal­la yhdek­sän. En sil­ti ymmär­rä, mik­si kaik­ki pitäi­si pakot­taa sitä lukemaan.

  58. Vih­reä rii­hi­tont­tu Ode on todel­la siir­ty­nyt Soi­nin lin­joil­le kuten Tom tuos­sa kirjoitti.

  59. Mie­len­kiin­tois­ta tämä Ad homi­nem ‑argu­men­toin­ti, kun joku poik­ke­aa ajat­te­lus­saan tähän asti val­lin­nees­ta poliit­ti­ses­ta kon­sen­suk­ses­ta. Suo­mi on todel­la­kin ummeh­tu­nut, mut­ta se ei joh­du sivis­tys­ruot­sia vas­tus­ta­vis­ta perä­kam­ma­rin pojis­ta, vaan kes­kus­te­lu­kult­tuu­ris­ta, jos­sa “viral­li­ses­ta” totuu­des­ta poik­kea­vat ajat­te­li­jat kate­go­ri­ses­ti mar­gi­na­li­soi­daan. Onnek­si muu­ris­sa on hal­kea­mia, jos­ta valo pää­see sisään (Leo­nard Cohe­nia mukaillen).

  60. Aulis Kal­lio: “Vih­reä rii­hi­tont­tu Ode on todel­la siir­ty­nyt Soi­nin lin­joil­le kuten Tom tuos­sa kirjoitti.”

    Vas­tus­ta­jan sol­vaa­mi­nen lie­nee pak­ko­ruot­sin kan­nat­ta­jien ylei­sin kei­no vas­ta­ta kri­tiik­kiin. Se on ymmär­ret­tä­vä sii­nä mie­les­sä, että asia-argu­ment­te­ja ei ole tai aina­kaan oikeu­den­mu­kai­sil­ta kuu­los­ta­via asia-argu­ment­te­ja. Se pis­tää myös miet­ti­mään, kum­mal­la puo­lel­la ne sivis­ty­mät­tö­mät jun­tit oikein ovat.

  61. Nouse­va suku­pol­vi, joka jos­sain vai­hees­sa astuu val­taan, inho­aa pak­ko­ruot­sia niin pal­jon, että lak­kaut­taa sen aivan varmasti.”

    Rkp ja sen hän­nys­te­li­jät jää­vät kyl­lä mie­luum­min odot­ta­maan tätä, kuin anta­vat perik­si vapaaehtoisesti. 

    Pak­ko­ruot­sis­sa on itse asias­sa poh­jim­mil­taan kysy­mys suu­res­ta tulen­siir­to­jär­jes­tel­mäs­tä, jos­sa suo­ma­lai­sil­ta siir­re­tään mil­jar­de­ja ruotsalaisilla. 

    Pak­ko­ruot­si (ja koko maan kak­si­kie­li­syys) ovat vain kei­no­ja jär­jes­tää ruot­sa­lai­sil­le help­po­ja ja hyvin­pal­kat­tu­ja suo­ja­työ­paik­ko­ja ja etuoi­keuk­sia kou­lu­tus­jär­jes­tel­mäs­sä: yksi ruot­sa­lai­sil­le varat­tu kiin­tiö­kor­kea­kou­lu­paik­ka on sato­jen tuhan­sien euro­jen arvoi­nen! Ja kuka sen saa: kuka tahan­sa suo­ma­lai­nen vai­ko joku tyh­mem­pi kiintiöruotsalainen?!?!?

    Ruot­sa­lai­set kyl­lä tais­te­le­vat (suo­ma­lais­ten) pak­ko­ruot­sin, (suo­ma­lais­ten) kak­si­kie­li­syy­den ja (ruot­sa­lais­ten) etuoi­keuk­sien puo­les­ta kat­ke­raan (ruot­sa­lais­ten) lop­puun saak­ka, tyh­mien (suo­ma­lais­ten) maan­pet­tu­ri­po­lii­tik­ko­jen avustamana.

  62. Juk­ka Siren perus­te­li suo­ma­lais­ten pak­ko­ruot­sia ja suo­ma­lais­ten kak­si­kie­li­syyt­tä: “-his­to­rial­li­sen, koto­pe­räi­sen kie­li­vä­hem­mis­tön on saa­ta­va puhua lää­kä­rin ja myös sai­raan­hoi­ta­jan kans­sa äidin­kiel­tään. Samoin tuo­ma­rin kans­sa. Ja vero­vir­kai­li­jan. Kek­si­kää itse lisää.”

    Tot­ta kai ruot­sa­lais­ten­kin pitää saa­da puhua äidin­kiel­tään vaik­ka ase­man ves­san pal­ve­li­jal­le. Mut­ta se, mikä aina menee yli ruot­sa­lais­ten käsi­tys­ky­vyn, on se, että myös ves­sa­pal­ve­li­jan, sai­raan­hoi­ta­jan, tuo­ma­rin ja vero­vir­kai­li­jan (kek­si itse lisää) pitää saa­da puhua äidin­kiel­tään — eikä kenen­kään ole pak­ko puhua vie­rai­den ihmis­ten äidin­kiel­tä! Ei eten­kään jon­kin häviä­vän pie­nen vähem­mis­tön äisidinkieltä.

  63. Tämä Osmon ver­taa­mi­nen Soi­niin on kyl­lä täy­sin moukkamaista.

  64. Tie­de­mies kir­joit­ti: “Tämä kes­kus­te­lu saa myös täl­lai­sia “kie­li­na­tio­na­lis­ti­sia” piir­tei­tä, jois­sa unoh­de­taan suo­ma­lai­suu­den ruot­sin­kie­li­nen his­to­ria lähes täysin.”

    On vää­rin ja tie­de­mies­taus­tal­ta suo­ras­taan val­heel­lis­ta vedo­ta suo­ma­lai­suu­den ruot­sin­kie­li­seen his­to­ri­aan. Suo­men ruot­sin­kie­li­nen his­to­ria joh­tuu pakot­ta­mi­ses­ta, johon suo­ma­lai­set ovat val­loit­ta­jan vaa­ti­muk­ses­ta väliai­kai­ses­ti tai­pu­neet ollak­seen katkeamatta. 

    Ruot­si on Suo­mes­sa entis­ten val­loit­ta­jien kie­li, joka on säi­ly­nyt suh­teet­to­man voi­mak­kaa­na aivan lii­an pit­kään sik­si, että val­loit­ta­jien jäl­ke­läi­sil­lä on ollut suo­ma­lai­sil­ta kupat­tu omai­suus, val­ta ja tie­dos­tus­vä­li­neet hallussaan.

    Inter­net on rik­ko­nut ruot­sa­lais­ten tie­do­tus­he­ge­mo­nian, ja nyt suo­ma­lai­set tai­pu­vat vih­doin­kin takai­sin pys­tyyn. Nyt on ruot­sin vuo­ro joko tai­pua tai kat­ke­ta. Valin­ta on ruotsalaisten.

  65. On kum­mal­lis­ta, että aina löy­tyy aivan absur­de­ja mie­li­pi­tei­tä, joil­la ei ole rea­li­tee­tin kanss­sa mitään teke­mis­tä. Soi­nin­vaa­ral­la ja Sire­nil­la ei ole todel­li­suu­den tajua. Kun Suo­mes­sa ruot­sin­kie­li­nen vähem­mis­tö on vain 4.9% ei voi demo­kra­tian nimes­sä vaa­tia 92.5%sta enem­mis­töä pal­ve­le­maan mini­vä­hem­mis­töä. Ei Ruot­sis­sa­kaan teh­dä näin, mut­ta meil­lä ruot­sa­lai­set tör­keäs­ti vaa­ti­vat sitä kun meil­lä on epä­de­mo­kraat­ti­nen kie­li­la­ki. Oli­sin Soi­nin­vaa­ral­ta odot­ta­nut logiik­kaa, mut­ta tur­haan. Kaik­ki anti­pa­tia ruot­sa­lai­sia koh­taan lisään­tyy vain, kos­ka onne­ton edus­kun­ta on pääs­tä­nyt ulos enem­mis­töä alis­ta­van kie­li­lain. Meil­lä tulee pikai­ses­ti kor­ja­ta perus­tus­la­ki ja kie­li­la­ki, pois­taa opis­ke­lu­kiin­tiöt, nos­taa takai­sin 10%iin kun­tien kie­li­ra­ja tai 20%iin kuten Euroo­pas­sa ja pois­taa aivan absur­din 3000n asuk­kaan vähem­mis­tö­ra­ja. Ruot­siin tuli hyvä kie­li­la­ki, her­rat Siren ja Soininvaara.

  66. Onko todel­la tar­koi­tus, että ruot­sin­kie­li­set ovat pal­vel­ta­via ja suo­men­kie­li­set palvelijoita?”

    Tämä nime­no­maan on ruot­sa­lais­ten tar­koi­tus, ja tämä on myös koko ns. suo­men­ruot­sa­lai­suu­den ydin. Juu­ri täl­le, Axel-Olof Freu­dent­ha­lin (rkp:n hen­ki­nen isä) esit­tä­mäl­le ja oppi­lail­leen julis­ta­mal­le peri­aat­teel­le perus­tuu 1800-luvul­la kek­sit­ty “suo­men­ruot­sa­lai­suus”: ruot­sa­lai­set ovat parem­paa väkeä, jota huo­nom­pi väki pal­ve­lee, tie­ten­kin parem­man väen kie­lel­lä — kan­nat­taa siis ruve­ta ruot­sa­lai­sek­si Suomessa!

    Herää­kin kysy­mys, että kuin­ka moni keh­taa julis­tau­tua suo­men­ruot­sa­lai­sek­si vie­lä sen­kin jäl­keen, kun kaik­ki ruot­sa­lais­ten etuoi­keu­det on pois­tet­tu, ja jäl­jel­lä on vain riis­tä­jäl­le kuu­lu­va häpeä?

  67. Samu­li kir­joit­ti: “Mie­les­tä­ni ruot­si voi­si olla vapaa­eh­toi­nen kie­li, aina­kin osas­sa Suomea.”

    Minun mie­les­tä­ni ruot­sin ei pidä olla Suo­men kou­luis­sa edes vapaa­eh­toi­nen kie­li. Samas­ta syys­tä kuin suo­mi ei ole Ruot­sin kou­luis­sa ylei­ses­ti ope­tet­ta­va vapaa­eh­toi­nen kie­li: sitä ei tarvita.

    Pak­ko­ruot­sil­le on esi­tet­ty usei­ta sato­ja perus­te­lu­ja (voin tar­vit­taes­sa lue­tel­la ne kaik­ki), mut­ta yksi­kään niis­tä ei kes­tä min­kään­lais­ta tar­kas­te­lua. Esi­merk­ki: on kiva osa­ta ruot­sia jos menee Ruotsiin:-) 

    Ne ovat kui­ten­kin täy­sin päte­viä vapaa­eh­toi­sen ruot­sin opis­ke­lun perus­te­luk­si. Ja jos niis­sä sana ruot­si muu­te­taan jon­kin toi­sen kie­len nimek­si, vaik­ka­pa iirik­si, niin tode­taan, että samat perus­te­lut kel­paa­vat min­kä tahan­sa kie­len vapaa­eh­toi­sen opet­te­lun perus­te­luk­si: on kiva ope­tel­la iiriä, jos menee Irlantiin!

    Mut­ta ne eivät kel­paa perus­te­luik­si yhden­kään kie­len opet­ta­mi­sen perus­te­luk­si min­kään maan kouluissa! 

    Suo­mes­sa on ruot­sin osaa­jia luon­nos­taan enem­män kuin iki­nä tar­vit­sem­me. Jos joku vie­lä hei­dän lisäk­seen halu­aa ope­tel­la ruot­sia, teh­köön sen oma­na har­ras­tuk­se­naan omal­la ajal­laan ja omal­la kustannuksellaan.

  68. Heur­lin kir­joit­ti: “Maan Hal­li­tus­muo­dos­sa aikoi­naan mää­ri­tel­ty kak­si­kie­li­syys läh­ti juu­ri sii­tä, että k e n e n k ä ä n * e i * v ä l t t ä m ä t t ö m i e n * a s i o i d e n s a * h o i t a m i s e k s i * t a r v i t s e * o p e t e l l a * i t s e l l e e n * v i e r a s t a * k i e l t ä.”

    No ei var­maan­kaan ihan näin. Syyt oli­vat muut. Ensim­mäi­set luon­nok­set eivät ollen­kaan ehdot­ta­neet ruot­sia toi­sek­si viral­li­sek­si kie­lek­si, kos­ka suo­ma­lai­set eivät näh­neet sitä tar­peel­li­se­na. Mut­ta ruot­sa­lai­set (Ruot­si muka­na) pakot­ti­vat ja kiris­ti­vät Suo­men kak­si­kie­li­sek­si. Oli­han taka­na juu­ri hil­jat­tain voi­tet­tu sisäl­lis­so­ta, jos­sa suo­ma­lai­nen työ­väes­tö oli nitis­tet­ty monek­si kym­me­nek­si vuo­dek­si, ja tilai­suus piti käyt­tää hyväksi.

    Nyky­ään ei kak­si­kie­li­syy­del­le ole enää mitään syy­tä, eikä ruot­sa­lai­sil­la enää riit­tä­vää vipu­vart­ta sen säi­lyt­tä­mi­sek­si. Sen pois­ta­mi­nen var­maan aiheut­tai­si kiu­kut­te­lua piloil­le hem­mo­tel­luis­sa ruot­sa­lai­sis­sa, mut­ta onko sil­lä oikeas­ti mitään väliä?

  69. Tääl­lä puhu­taan minus­ta ohi var­si­nai­sen aiheen.

    Eivät­hän ruot­sin­kie­li­set suo­ma­lai­set ole mikään etni­nen ryh­mä. Monen ruot­sin­kie­li­sen iso­van­hem­mat ovat pesun­kes­tä­viä suo­men­kie­li­siä, jot­ka meni­vät töi­hin ruot­sin­kie­li­sel­le teh­das­paik­ka­kun­nal­le. On sur­ke­aa, että isoi­sä sai aika­naan sel­kään­sä, kos­ka oli tun­kei­li­joik­si koet­tu­ja suo­men­kie­li­siä, ja nyt sit­ten las­ten­lap­si saa varoa puhu­mas­ta ruot­sia, kos­ka taas joku kokee sen tun­kei­li­jan kieleksi.

    Meil­lä kai­kil­la on luul­ta­vas­ti suo­men­kie­li­siä ja ruot­sin­kie­li­siä esi­van­hem­pia. Tääl­lä per­he on usein vaih­ta­nut kiel­tä asui­na­lu­een tai amma­tin muka­na ja yhdes­sä suku­pol­ves­sa suo­men­kie­li­sis­tä on tul­lut ruot­sin­kie­li­siä ja päinvastoin. 

    Tie­tys­ti tähän tee­maan liit­tyy arko­ja tun­to­ja. Suo­men­ruot­sa­lai­sil­le kak­si­kie­li­syys on todel­la tär­keä asia, sel­lai­nen sydä­men asia. Monel­le suo­men­kie­li­sel­le kak­si­kie­li­syys ei mer­kit­se yhtään mitään. Näin se vain on. Samaan aikaan meil­lä kas­vaa lap­sia, jot­ka ovat kak­si­kie­li­siä ihan muil­la yhdis­tel­mil­lä kuin suomi/ruotsi.

    Pis­te­tään nyt nämä tee­mat syr­jään ja kes­ki­ty­tään raken­ta­maan kou­lua, jos­sa eri­lai­set lap­set tule­vat mah­dol­li­sim­man hyvin huo­mioi­duik­si. Sii­nä pitem­män pääl­le voit­ta­vat kaik­ki, ihan kaikki.

  70. Kap­tee­ni Kirk on eden­nyt niin kau­as vii­mei­sil­le kor­pi­mail­le, että hän luu­lee klin­go­nei­ta suo­men­ruot­sa­lai­sik­si. Minus­ta on vas­tuu­ton­ta luo­da tuol­lai­sia älyt­tö­miä vihol­lis­ku­via maan­mie­his­tä. Jopa jos­kus kau­an sit­ten kun yhteis­kun­nal­li­set ris­ti­rii­dat oli­vat sel­väs­ti polt­ta­vam­pia kuin nyky­ään, kie­li­tais­te­lut onnis­tut­tiin hoi­ta­maan suht’ sivis­ty­nees­ti. Älkää nyt pilat­ko hyvää asi­aa käyt­täy­ty­mäl­lä juntisti.

  71. Tomil­le: Ehdo­tat ruot­sin­kie­len opin­to­jen aloit­ta­mis­ta nykyis­tä aikai­sem­min. Kai tie­dät, että ennen vain oppi­kou­lus­sa luet­tiin kie­liä ja ruot­sin opis­ke­lu alkoi jo ensim­mäi­sel­tä luokalta. 

    Omal­ta koh­dal­ta­ni kah­dek­san vuo­den aher­rus meni huk­kaan, sil­lä ker­taa­kaan en ole ruot­sia Suo­mes­sa tar­vin­nut ja naa­pu­ris­sa käy­des­sä­ni­kin olen pär­jän­nyt suu­rin­piir­tein vain tack ja hej-ilmaisuilla.

    Ei siis ole mitään miel­tä opis­kel­la lap­ses­ta läh­tien kiel­tä, jota ei Suo­mes­sa tar­vi­ta. Poh­jois­mais­sa taas kaik­ki puhu­vat englan­tia, joten se vali­taan aina yhtei­sek­si kieleksi.

    Englan­tia käy­tän­kin lähes päi­vit­täin; espan­jaa ja venä­jää on pitä­nyt aikui­se­na ope­tel­la sen ver­ran pal­jon, ettei niis­sä mais­sa sen­tään myy­dyk­si tule.

    On sel­vää, että ruot­sin pak­ko-opis­ke­lus­ta luo­vu­taan nyt jo moni­kult­tuu­ri­ses­sa Suo­mes­sa. Koko ikä­luo­kal­le kah­den kie­len omak­su­mi­nen on yli­voi­mais­ta, sik­si kan­nat­taa voi­ma­va­rat kes­kit­tää englan­nin opis­ke­luun. Moti­voi­tu­neet ja/tai lah­jak­kaat opis­ke­le­vat sit­ten valin­nai­ses­ti mui­ta kie­liä, jois­ta yksi tulee var­mas­ti ole­maan ruotsi.

  72. Toi­sin kuin ylei­ses­ti luul­laan Suo­men kou­lu­lais­ten ja opis­ke­li­joi­den englan­nin­kie­li ei suin­kaan ole miten­kään erin­omai­nen. Kysees­sä lie­nee saman­lai­nen illuusio ja hype kuin luu­lot suo­ma­lais­ten lois­ta­vis­ta tie­to­tek­niik­ka taidoista.

    Yli­opis­tois­sa äidin­kie­li­set englan­nin opet­ta­jat ovat usein huo­maut­ta­neet opis­ke­li­joi­den yllät­tä­vän puut­teel­li­ses­ta englan­nin­kie­len taidoista..

    Ame­rik­ka­lai­nen sisa­ren­poi­ka­ni edi­toi jokin aika sit­ten Polin tuo­tan­to­ta­lou­den englan­nin­kie­li­siä lop­pu­töi­tä ja ker­toi jär­kyt­ty­neen­sä monen
    teek­ka­rin sur­keas­ta englan­nin­kie­li­ses­tä tekstistä.

    Hol­lan­nis­sa puo­let kou­luis­ta on englanninkielisiä,
    las­ten­tar­hois­ta yli­opis­toi­hin. Ruot­sis­sa tavoit­tee­na on saa­da nuo­ril­le äidin­kie­leen ver­rat­ta­vis­sa ole­va englan­nin taito…Siksi siel­lä on englan­tia huo­mat­ta­vas­ti enem­män kai­kil­la kou­luas­teil­la kuin Suomessa.
    Mut­ta niin­pä heil­lä onkin vain yksi pakol­li­nen vie­ras kie­li, englan­ti. Luon­nol­li­ses­ti rii­kin­ruot­sa­lai­sil­la on tie­tys­ti huo­mat­ta­vas­ti hel­pom­pi oppia englan­tia, kos­ka ruot­si lie­nee koh­ta luo­ki­tel­ta­vis­sa englan­nin murteeksi.

    Suo­mes­sa tuli­si ehdot­to­mas­ti lisä­tä pait­si englan­tia myös äidin­kiel­tä kai­kil­la asteilla…Muistettakoon, että län­si­mais­ta Suo­mes­sa on kou­luis­sa vähi­ten äidin­kiel­tä ja perus­kou­lus­sa 60% äidin­kie­len tun­neis­ta on jätet­ty luo­kan­opet­ta­jil­le, ei aineenopettajille.

    Suu­ri vaa­ra on, että jääm­me jopa englan­nin­kie­len tai­dos­sa jäl­keen kilpakumpaneistamme.
    PS
    Mik­si esim. Alexan­der Stub­bin lähes autent­tis­ta englan­nin kie­li­tai­toa heh­ku­te­taan joka kään­tees­sä, jol­lei sil­lä oli­si arvoa ja mer­ki­tys­tä glo­baa­li­ses­sa maailmassa?

    Ennen­kaik­kea mik­si muut suo­ma­lai­set eivät pää­se samaan autent­ti­suu­teen englanninkielellä ?

  73. Ruot­sa­lais­ten kans­sa tulee var­mas­ti parem­min toi­meen englan­nil­la kuin edes koh­tuul­li­sen hyväl­lä kouluruotsilla.

    Sen sijaan ruot­sin­kie­li­sen teks­tin luke­mis­ta ei voi kor­va­ta englan­nil­la tai muil­la kie­lil­lä. En ole kos­kaan opis­kel­lut ruot­sia ja ana­lyy­tik­ko­na olen useas­ti jou­tu­nut töis­sä tilan­tei­siin, jois­sa ruot­sa­lais­yri­tyk­sen doku­men­tit ovat olleet 99%:sti ruot­sik­si ja minus­ta ei ole juu­ri­kaan ollut hyö­tyä. Tie­ten­kään kai­kis­sa amma­teis­sa ei ruot­sil­le ole tar­vet­ta. Ottaen huo­mioon miten pal­jon suo­ma­lais­fir­moil­la on toimintaa/yhteistyötä Ruot­sis­sa ja Venä­jäl­lä, voi­si olla perus­tel­tua pakot­taa oppi­laat valit­se­maan jom­pi kum­pi näis­tä kie­lis­tä. Minul­la ei ollut mah­dol­li­suut­ta ruot­sin opis­ke­luun, mut­ta en arvel­lut sen hait­taa­van, kun rans­ka ja espan­ja ovat kui­ten­kin niin pal­jon laa­jem­min puhut­tu­ja kie­liä. Lomail­les­sa sii­tä onkin iloa, mut­ta työ­elä­mäs­sä ruot­sil­le oli­si­kin yllät­tä­vän pal­jon käyttöä.

  74. Jaa­ha, kir­joi­tuk­se­ni sen­su­roi­tiin. Ilmei­ses­ti Osmo ei halua­kaan, että ihmi­set kes­kus­te­le­vat suo­ma­lai­ses­ta raken­teel­li­ses­ta korruptiosta.

    Ruot­si on jos­tain syys­tä änget­ty perus­tus­la­kiin, jon­ne se ei kuu­lu. Se pitää saa­da siel­tä pois.

    1. Täs­sä kes­kus­te­lus­sa on alet­tu käyt­tää sel­lais­ta kiel­tä, että en jul­kai­se kaik­kea. Kan­nat­taa har­joi­tel­la sanon­to­ja, jois­sa ei ole her­jaa­via attribuutteja.

  75. Snell­man ja Lönn­rot oli­vat kak­si­kie­li­siä. Lönn­rot oli äidin­kie­lel­tään suo­ma­lai­nen Snell­man (yhel­lä ännäl­lä) ruot­sa­lai­nen. Rune­berg ei kir­joit­ta­nut suo­mek­si, mut­ta ilmei­ses­ti puhui kangerellen.”

    Niin­kin luo­tet­ta­vas­ta läh­tees­tä kuin “Koi­ra­mäen Mart­ta ja Ruu­ne­pe­ri” luin äsket­täin, että Lönn­rot puhui lap­se­na ruot­sia yhtä pal­jon kuin Koi­ra­mäen Martta.

    Kuu­los­taa hyväl­tä, että ne, jot­ka eivät valit­se ruot­sia jou­tui­si­vat valit­se­maan sit­ten jon­kin muun kie­len sen tilal­le. Tai onko­han kui­ten­kaan? Perus­kou­lun lii­ka teo­reet­ti­suus pudot­taa huo­nom­mal­la luku­pääl­lä varus­tet­tu­ja kel­kas­ta ja syr­jäyt­tää hei­dän saman tien myös työelämästä.”

    Minus­ta sel­kein­tä oli­si teh­dä toi­ses­ta vie­raas­ta kie­les­tä valin­nai­sai­ne valin­nai­sai­nei­den jou­kos­sa. Monel­le yhden­kin vie­raan kie­len opis­ke­lu on mel­koi­nen pon­nis­tus ja vaik­ka joku “mopon­kor­jaus­kurs­si” saat­tai­si olla mie­lek­kääm­pi valin­ta. Lukios­sa jokai­sen oli­si hyvä lukea vähin­tään kah­ta vie­ras­ta kieltä.

  76. Osmo, minus­ta sen­su­roin­ti­lin­ja­si ei oikein toimi.

    Kun ker­roin ruot­sin­kie­lis­ten vah­van ohjaa­vas­ti vai­kut­ta­neen perus­tus­la­kiin ja muu­hun kes­kei­seen lain­sää­dän­töön, kom­ment­ti oli aivan nau­lan kan­taan eikä sitä kukaan pys­ty kiis­tä­mään. Jopa Claes Anders­son­kin on ker­to­nut suo­ma­lai­sil­le, että ruot­sin­kie­li­set teki­vät lait tääl­lä aikoi­naan (ilmei­sen puolueellisesti).

    Vää­ryys pitää nyt oikais­ta, vaik­ka se onkin kym­me­nien tai sato­jen vuo­sien ikäinen.

    1. Sen­suu­ri ei joh­tu­nut tuos­ta mie­les­tä­ni kyl­lä vähän vai­no­har­hai­ses­ta teo­rias­ta vaan att­ri­buu­tis­ta, jon­ka olit liit­tä­nyt ruot­sin­kie­li­seen vähemmistöön.

  77. Onko mikään media teh­nyt kyse­lyn tos­ta pak­ko­ruot­sis­ta ja ilman Suo­men ruotsinkielisiä?
    En jak­sa ymmär­tää nykyis­tä tilan­net­ta, ellei sii­hen ole enem­mis­tön kan­na­tus. Mik­si ihmees­sä polii­ti­kot pitä­vät lake­ja näin, mikä­li enem­mis­tö kan­sas­ta on tois­ta miel­tä? Voi­si­ko asias­ta pitää kan­san äänes­tyk­sen? Vai oli­si­ko kan­sa päät­tä­jien mie­les­tä niin tyh­mä, että äänes­täi­si väärin?
    Sen­hän voi­si tois­taa, niin­kuin Irlan­nis­sa teh­tiin ja saa­tiin oikea tulos.
    Hlö­koh­tai­ses­ti olen kaik­kia eri­koi­soi­keuk­sia vas­taan vain äidin­kie­len perus­teel­la. Ruot­sin­kie­li­set pyr­ki­jät joka paik­kaan (yli­opis­tot, kor­kea­kou­lut jne) osoit­ta­koon osaa­mi­sen­sa kuten muut­kin. Toki hei­dän oman­kie­li­sen­sä pai­kat olkoon (Hank­ken esim).
    En kyl­lä miten­kään vie­lä­kään näin van­ha­na ymmär­rä, että 95% kan­sas­ta jou­tuu pakol­la opet­te­le­maan 5 % kiel­tä. Ilmei­ses­ti vie­lä aina­kin 90% nois­ta 5% osaa suo­mea koh­tuul­li­ses­ti. Oli­si­ko talou­del­li­ses­ti jär­ke­väm­pää vaa­tia ton vähem­mis­tön opet­te­le­maan enem­mis­tön kie­len ja antaa enem­mis­töl­le vapaus mie­luum­min englan­nin lisäk­si oppi­maan venäjää/kiinaa/ranskaa/espanjaa tai jotain muu­ta? Minus­ta koko tää jut­tu on joten­kin vää­rin. Jos nykyi­nen tah­ti maa­han­muu­tos­sa jat­kuu, meil­lä on koh­ta saman­lai­set vähem­mis­töt jos­tain muis­ta kie­lis­tä. Mitä sitten?
    Mik­si muu­ten vie­lä­kin on noi­ta kiin­tiöi­tä, pak­ko­vaa­ti­muk­sia ruot­sin tai­dos­ta jne? Eikö esim. eri­lai­sis­sa vir­ka­ju­tuis­sa voi­si haus­sa ilmoit­taa, että nyt se tai­to vaa­di­taan tahi sit­ten jos­sain ei?
    Itse luin ruot­sia oppi­kou­lus­sa 8 vuot­ta ja keh­nos­ti sil­lä pär­jään. Työ­elä­mäs­sä koh­te­liai­suus­syis­tä asiak­kaa­seen yri­tin sitä puhua noin 6 kk ajan sil­loin täl­löin. Venä­jä oli­si minul­le ollut pal­jon tär­keäm­pi kie­li. Tulk­ke­ja kui­ten­kin löytyi.
    Sen ver­ran kyl­lä sanoi­sin, että pidet­täi­siin ruot­si kui­ten­kin vapaa­eh­toi­se­na kou­luis­sa jon­kun aikaa.

  78. En ehdi arjen tur­bu­lens­sien vuok­si paneu­tua kiin­nos­ta­vaan aihee­seen riit­tä­väs­ti enkä ole luke­nut kuin joi­ta­kin aiem­pia viestejä.

    Hal­lit­sen ruot­sin kiel­tä koh­tuul­li­ses­ti ja jon­kin ver­ran Kok­ko­lan vai­ke­aa ruot­sin­kie­lis­tä mur­ret­ta per­he­suh­teit­te­ni, kou­luo­pe­tuk­sen (l mul­la­kin) ja Ruot­sis­sa työs­ken­te­lyn vuok­si. Luen jon­kin ver­ran ruot­sin­kie­li­siä päi­vä­leh­tiä ja kat­son ruot­sin­kie­li­siä TV-ohjel­mia sekä Suo­mes­ta että Ruotsista.

    Ruot­sin kie­len hal­lit­se­mi­nen rikas­taa elä­mää, on hel­pom­pi pääs­tä sisään skan­di­naa­vi­seen ajat­te­luun niin Ruot­sis­sa, Nor­jass­sa ja jos­sa­kin mää­rin Tans­kas­sa­kin, mut­ta monen ruot­sin­kie­li­sen mesoa­mi­nen Suo­mes­sa on vink­sah­ta­nut­ta. Äidin­kie­li on ihmi­sen iden­ti­tee­tin perus­taa ja ihmis­ten äidin­kie­leen tulee suh­tau­tua pie­tee­til­lä, mut­ta en pidä joi­den­kin ruot­sia äidin­kie­le­nään puhu­vien itse­riit­toi­suu­des­ta. Eihän kie­li teh­ne tois­ta tois­taan parem­mak­si. Kun tämä itse­riit­toi­nen kie­lel­li­nen etno­sent­ri­syys hyp­pää sil­mil­le, alkaa ruo­sin­kie­li­seen vähem­mis­tööäm­me alun­pe­rin hyvin myön­tei­ses­ti­kin suh­tau­tu­va vie­rok­sua ruot­sin kie­len ope­tus­ta ja perus­tus­lail­li­sia oikeuksia.

    Suo­men kie­li raken­tuu toi­sin kuin muut skan­di­naa­vi­set kie­let, kuu­lin ker­rot­ta­van, että kun Nor­jas­sa on illal­la ikku­nat pimei­nä, tulee TV:stä suo­men­kie­li­nen fil­mi. Suo­men­kie­li pitää kuu­lem­ma sisäl­lään syy-seu­raus­suh­tei­den poh­dis­ke­lun, ruot­sin­kie­li ym. skan­di­naa­vi­set kie­let raken­tu­vat enem­män toimintaan.

    Minus­ta on toi­saal­ta sur­ke­aa, jos nos­tam­me kätem­me ja annam­me englan­nin­kie­lel­le perik­si lii­kaa. Englan­nin kie­len muka­na tulee tie­tys­ti pal­jon muu­ta­kin, ei kie­li ole vain kom­mu­ni­koin­nin väli­ne. Tie­tees­sä vii­ta­taan englan­nin­kie­li­siin teks­tei­hin, lie­kö tämä osa­syy, että olem­me minus­ta niel­lais­seet ame­rik­ka­lais­ta kult­tuu­ria pureskelematta.

    Englan­nin kie­li kat­kai­see tär­keän len­kin poh­jois­mai­seen yhtei­se­loon ja minus­ta oli­si hyvä (kai­kes­ta huo­li­mat­ta), että ruot­sin­kiel­tä vaa­lit­tai­siin kou­luo­pe­tuk­ses­sa ja pal­ve­luis­sa, mut­ta jot­ta näin kävi­si, oli­si monien ruot­sin­kie­lis­ten muu­tet­ta­va suh­tau­tu­mis­taan suo­men­kie­leen. Ruot­sin­kie­li Suo­mes­sa on esi­mer­kik­si tun­neil­mai­su­jen suh­teen köyh­ty­nyt­tä ruot­sin kiel­tä. Asian huo­maa Kes­ki-Poh­jan­maal­la, jos­sa ollaan hyvin oma­la­ki­sia. Piir­re koros­tuu koke­mus­te­ni mukaan eri­tyi­ses­ti ruot­sin­kie­li­sel­lä puolella.

    PS: Kuu­lin taan­noin, että suo­men­ruot­sa­lai­set Ruot­siin muut­ta­nei­den van­hem­pien lap­set ovat maan pahim­pia rasis­te­ja. He eivät epä­röi ko. radiooh­jel­man mukaan pot­kia maas­sa makaa­vaa maa­han­muut­ta­jaa. Oli­si­ko niin, että sisään­läm­piä­vä ryh­mä­hen­ki­syys on sii­nä mää­rin veris­sä, että se etsii kana­voi­tu­mis­ta jär­kyt­tä­väl­lä taval­la myös Ruotsissa.

  79. Osmo, ei teo­ri­aa saa lei­ma­ta mie­li­val­tai­ses­ti vai­no­har­hai­sek­si, jos ei sii­tä tyk­kää. Sel­lainn on mielivaltaista.

    Täs­sä esi­merk­ki, joka vähän valot­taa “teo­ri­aa­ni”:

    Hol­lo­lan kun­nal­lis­po­li­tii­kas­sa oli pää­tet­ty inves­toi­da 1980-luvul­la katu­lamp­pui­hin. Min­ne­käs nii­tä katu­lamp­pu­ja lai­tet­tiin? No tie­tys­ti sin­ne asti, mis­sä kokoo­mus­lai­nen polii­tik­ko asui. Muut sai­vat edel­leen kär­siä pimeäs­sä. Suo­mi on täyn­nä täl­lais­ta politiikkaa.

    Mitä muu­ta tämä ruot­sin­kie­lis­ten tou­hu on kuin katu­lamp­pu­jen istut­ta­mis­ta koti­tien varteen?

    Perus­tus­la­ki pitää repiä auki koko­naan, kos­ka sen laa­ti­jat eivät olleet aikoi­naan teh­tä­vien­sä tasal­la. Ei hait­taa, vaik­ka kysei­nen asia tapah­tui kau­an aikaa sitten.

  80. Eikö jo voi­tai­si lopet­taa tämä juupas-eipäsväittely?
    Mik­sei suo­tai­si ihmi­sil­le vapaus opis­kel­la ruotsia,
    jos halua­vat ja koke­vat sen itsel­leen tärkeäksi.
    Toi­sil­le taas annet­tai­siin mah­dol­li­suus lukea jotain
    muu­ta itsel­leen tär­ke­ää kieltä.
    Olen usein aja­tel­lut Osmo Soi­nin­vaa­ran esil­le tuo­maa asi­aa täs­tä ruot­sin­kie­len perustuslaillisesta
    asemasta,jota ei tun­net­tu ennen perus­kou­lun tuloa.
    Olen miettinyt,että asia pitäi­si vie­dä laajemmalle
    maa­il­man tietoisuuteen,jotta Suo­men päät­tä­jät vih­doin havah­tui­si­vat ja ottai­si­vat kan­sa­lais­ten mie­li­pi­teet huomioon.
    Onko mis­sään muu­al­la täl­lais­ta pakkosyöttöä?
    Kertokaa,jos osaatte.

  81. MIVa: ”Jos nykyi­nen tah­ti maa­han­muu­tos­sa jat­kuu, meil­lä on koh­ta saman­lai­set vähem­mis­töt jos­tain muis­ta kie­lis­tä. Mitä sitten?”

    Toden­nä­köi­ses­ti sitä sit­ten, joku ”kie­li­po­liit­ti­nen lau­ta­kun­ta” tulee laa­ti­maan jon­kun ohjel­man, jos­sa vaa­di­taan ko. kie­len ase­man paran­ta­mis­ta ja kir­jaa­maan lakiin yhtä ja tois­ta ja sitä sun tätä.

    Uuti­nen muu­ta­man päi­vän takaa:

    ”Tut­ki­mus­kes­kuk­sen roma­ni­kie­len lau­ta­kun­ta laa­ti syk­syl­lä kie­li­po­liit­ti­sen ohjel­man, jon­ka avul­la se pyr­kii paran­ta­maan kie­len ase­maa. Ohjel­mas­sa vaa­di­taan roma­ni­kie­len kir­jaa­mis­ta yhteen lakiin.

    Lau­ta­kun­nan mukaan kie­len perus­o­pe­tus­ta tuli­si laa­jen­taa. Kai­kil­la roma­niop­pi­lail­la tuli­si olla mah­dol­li­suus kie­len­ope­tuk­seen. Lisäk­si roma­ni­kie­len opet­ta­mi­nen lukios­sa tuli­si aloit­taa. Lau­ta­kun­ta toi­voo tele­vi­sioon roma­ni­kie­lis­tä uutis­lä­he­tys­tä ja muu­ta ohjelmaa.”

    http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/romanikieli-uhkaa-kadota-suomesta/505664

    Ihan jät­te­ki­va, ettei sen­tään ehdo­te­ta pak­ko­ro­ma­ni­kiel­tä kaik­kien suo­ma­lais­ten opiskeltavaksi.

  82. Jaså, dis­kus­sio­nen fort­sät­ter ännu!?
    I går publice­ra­des Utbild­ningss­ty­rel­sens utvär­de­rin­gen av inlär­nings­re­sul­ta­ten i svens­ka i åk 9.
    Ni som inte vill lära er svens­ka behö­ver inte vara oro­li­ga — ni är inte ensam­ma. En stor del, tju­go procent, av resul­ta­ten i UBS:s prov var så usel att den inte gick att bedöma.
    Timo Lan­ki­nen som är UBS:s direk­tör skru­var på sig och säger att resul­ta­tet inte är oror­väc­kan­de säm­re än vid för­ra mät­nin­gen. Vil­ket det är!!
    Varför skall en majo­ri­tet, som ni finsksprå­ki­ga, vara så nega­tiv och hatisk mot ert eget folk?
    De som hän­vi­sar till hur det var förr i värl­den är ute i ogjort väder. Det är nulä­get som är int­res­sant. Svens­ka är inte ett officiellt språk i Fin­land, lis­kom inte hel­ler fins­ka, rys­ka eller soma­lis­ka. Svens­ka är Fin­lands natio­nalspråk! Precis som fins­kan. Kom gär­na ihåg det, då ni snac­kar om att vi ska bör­ja läsa rys­ka i våra sko­lor tidigt i stäl­let för svenska.
    Svens­ka skall inte/får inte för de finsksprå­ki­ga upp­fat­tas som ett främ­man­de språk.
    De fles­ta argu­ment på den här dis­kus­sionss­pal­ten är rena rama råd­digåg­gan, utan fak­ta­bas. Slu­ta tja­ta om “pak­ko­ruot­si” och inse i stäl­let att ni som är finsksprå­ki­ga nog kan lära er svens­ka. Då ni kan språ­ket har ni också använd­ning för det.
    Nu får Osmo S. cen­su­re­ra (eller kans­ke han väl­jer att kal­la det refuse­ra) inlägg som går under ans­tän­dig­hetsgrän­sen. Ingen är över­ras­kad, åtmins­to­ne inte Osmo, som nog viss­te precis vil­ka åsik­ter som kom­mer att kom­ma fram här på bloggen.
    Jag uppre­par: rena, rama popu­lis­men att med en enkel bloggs­krift sty­ra folk så här. För­mod­li­gen sit­ter du Osmo och skrat­tar litet både åt mina åsik­ter, som åt dina språk­het­san­de andra läsa­re. Inte seriös politik!
    Jag säger som fin­nen: Voj, voj!

  83. Luin taan­noin Time-leh­des­tä kir­joi­tuk­sen, jos­sa kir­joit­ta­ja oli syväs­ti huo­lis­saan sii­tä, mitä espan­jan kas­va­va ase­ma tekee demo­kra­tian ym. hyvien asioi­den kehi­tyk­sel­le Yhdys­val­lois­sa. Toi­sin kuin Suo­mes­sa, USA:ssa vähem­mis­tö­kie­len ase­ma ei nojaa enem­mis­tö­kie­lis­ten pakot­ta­mi­seen. Suo­mes­sa ei, ilmei­ses­ti ns. his­to­rial­li­sis­ta syis­tä, käy­dä kes­kus­te­lua sii­tä mitä hait­to­ja täl­lai­ses­ta väes­tön kie­lel­li­ses­tä eriy­ty­mi­ses­tä on. Hai­tat ovat ilmei­set, mut­ta suo­ma­lai­ses­sa tar­kas­te­luis­sa ne jäte­tään sys­te­maat­ti­ses­ti pois.

  84. Soi­nin­vaa­ral­le voi puhua mitä tahan­sa, se ei auta kos­ka hänel­lä on blok­ki pääs­sä. Ei halua kom­men­toi­da myös­kään Ruot­sin kie­li­la­kia vaik­ka meil­lä oli­si enem­män syy­tä kuin Ruot­sil­la saa­da täl­lai­sen lain. Yes, that’s a fact.

  85. Kir­joi­tin ehkä huo­li­mat­to­mas­ti kun puhuin “suo­ma­lai­suu­den ruot­sin­kie­li­ses­tä his­to­rias­ta”, mut­ta siis, ruot­sin­kie­li­nen väes­tön­osa oli aika­naan hyvin aktii­vi­nen suo­ma­lai­sen kan­sal­li­sen iden­ti­tee­tin ja kult­tuu­rin luo­mi­ses­sa. Suo­ma­lai­suu­des­sa on siis vah­va ruot­sin­kie­li­nen perin­ne, ja tämän kiis­tä­mi­nen on kyl­lä jon­kin­lais­ta revisionismia.

    Itse en pidä “pak­ko­ruot­sia” tar­koi­tuk­sen­mu­kai­se­na kos­ka en usko, että se saa aikaan edes sitä, mitä ruot­sin­kie­li­nen vähem­mis­tö sil­tä toi­voo. Ellei­vät sit­ten suo­men­kie­li­sen väes­tön kat­ke­ruus ja inho ole toi­vot­tu­ja vai­ku­tuk­sia. Täl­lai­nen voi tie­tys­ti olla jon­kun tahon mie­les­tä hyvä asia, kos­ka näin syn­ty­nyt voi­ma­kas vas­tak­kai­na­set­te­lu lujit­taa vähem­mis­tön yhteen­kuu­lu­vuu­den tunnetta. 

    Mie­les­tä­ni tämän­tyyp­pi­nen pakot­ta­mis­po­li­tiik­ka ei kui­ten­kaan kuu­lu sivis­ty­nee­seen yhteiskuntaan.

  86. Bonuk­se­na pie­ni kie­li­kurs­si, kun nämä mene­vät ihmi­sil­lä (ml. Osmo) niin usein väärin:

    Pie­nel­lä ja erik­seen: ruot­sin kie­li, ruot­sin kiel­tä, suo­men kieli

    Pie­nel­lä ja yhteen: ruot­sin­kie­li­nen, suomenkielinen

    Ja itse aihee­seen vain pie­ni kom­ment­ti, että olen kir­joit­ta­nut ruot­sis­ta hel­pon lau­da­tu­rin ja vir­ka­mies­ruot­si­ni suo­rit­ta­nut, mut­ta en todel­la­kaan ymmär­rä, mik­si jokai­sen pitää sitä pakol­la ope­tel­la. Mitään vah­vo­ja tun­tei­ta aihe ei minus­sa muu­ten herät­täi­si, mut­ta on huvit­ta­vaa, kuin­ka viral­li­sen kan­nan puo­lus­ta­jien asia-argu­men­tit lop­pu­vat aina heti kät­te­lys­sä ja ale­taan suol­taa tuu­baa rik­kau­des­ta ja lei­ma­taan vas­tus­ta­jat jun­teik­si. Olen val­mis vaih­ta­maan kan­taa­ni, kun­han minul­le lue­tel­laan ilman tun­ne­ryöp­py­jä niin hyviä perus­te­lui­ta pak­ko­ruot­sil­le, että ne pai­na­vat vaa­ka­ku­pis­sa enem­män kuin hai­tat (jois­ta suu­rin on minus­ta kan­sa­kun­nan ener­gian tuh­laa­mi­nen vähä­pä­töi­sen kie­len opiskeluun).

  87. Itse­kään en ole työ­ura­ni aika­na tar­vin­nut ker­taa­kaan ruot­sia. Kun työs­ken­te­lin suu­res­sa suo­ma­lai­ses­sa kone­pa­ja­fir­mas­sa, yhdes­sä pala­ve­ris­sa käy­tet­tiin ruot­sia, mut­ta kos­ka minä en sitä kiel­tä osaa puhua, ruot­sa­lai­set vaih­toi­vat minun kans­sa­ni kes­kus­tel­les­sa suju­vas­ti englan­tiin (mei­dän fir­man van­hem­mat asian­tun­ti­jat puhui­vat hyvää ruot­sia). Yllät­täen, kos­ka he oli­vat myy­mäs­sä tuot­tei­taan meille.

    Tämä on ollut koko ura­ni aika­na ainoa ker­ta, kun oli­sin jos­sain mää­rin tar­vin­nut ruotsia.

    Epsan­jan­tai­dol­le minul­la oli­si tar­vet­ta, sil­lä toi­sin kuin ruot­sa­lais­ten, espan­ja­lais­ten kie­li­tai­to on huo­no. Barce­lo­nan alu­eel­la espan­jan­kie­li­set luke­vat nerok­kaas­ti kata­laa­nia ja kata­laa­nit espan­jaa ja näin englan­ti jää monel­ta ihan täy­sin oppimatta.

  88. Tämä vai­kut­taa minun sil­mään täy­sin sel­väl­tä asial­ta. Ei ole mitään syy­tä pak­ko­ruot­siin. Ei ylä-asteel­la, luo­kios­sa, yli­opis­tos­sa tai val­tion viras­tos­sa. Jul­ki­set pal­ve­lut pitää toki taa­ta myös ruot­sik­si, mut­ta se ei tosi­aan edel­ly­tä sitä että jokai­nen atk-asian­tun­ti­ja puhuu ruot­sia. Val­tiol­la­kin läh­tö­koh­tai­ses­ti käy­te­tään kään­tä­jiä ruot­sin­kie­li­sen teks­tin tuot­ta­mi­seen, kos­ka vir­ka­mies­ruot­si ei anna sii­hen hyviä val­miuk­sia. Jot­ta kai­kis­sa rele­van­teis­sa viras­tois­sa voi­daan antaa pal­ve­lua ruot­sik­si, edel­lyt­tää että ehkä 10% työ­väes­tös­tä puhuu ruot­sia hyvin. Tun­tuu jär­jet­tö­mäl­tä pak­ko­kou­lut­taa ruot­sia koko väes­töl­le tämän tavoit­teen saa­vut­ta­mak­si. Ei meil­lä ole val­ta­kun­nal­lis­ta pak­ko­saa­mea­kaan, mut­ta sil­ti viras­tot peri­aat­tees­sa pal­ve­le­vat saa­mek­si. Vapaa­eh­toi­sia kyl­lä riit­tää enem­män kuin tar­peek­si, eten­kin kun opis­ke­li­jat sit­ten tie­tä­vät että hyvä ruot­sin­kie­len­tai­to on valt­ti hakies­sa töi­tä val­tiol­ta­kin. Nyt­hän on yhden­te­ke­vää puhuu­ko ruot­sia kuin natii­vi vai pää­si­kö vir­ka­mies­ruot­sis­ta läpi sää­lis­tä, kaik­kien ole­te­taan osaa­van sitä samal­la tavalla.

    Täl­lä ei ole mitään teke­mis­tä sen kans­sa, kuka val­loit­ti mitä ja kos­ka. Nyt pitää teh­dä poli­tiik­kaa joka mak­si­moi nykyis­ten ihmis­ten etu­ja, eikä pyr­kiä kor­jaa­maan jotain kuvi­tel­tu­ja vää­ryyk­siä vii­me vuo­si­tu­han­nel­ta. On mie­les­tä­ni ymmär­ret­tä­vää että ruot­sil­la ja saa­mel­la on Suo­mes­sa eri­tyis­a­se­ma ver­rat­tu­na vaik­ka­pa venä­jään. Venä­läi­set maa­han­muut­ta­jat muut­ta­vat tän­ne tie­täen että venä­jäk­si ei saa aina pal­ve­lua, jol­loin ei ole suu­ri vää­rys ettei­vät he aina saa pal­ve­lua venä­jäk­si. Ruot­sin ja saa­men kie­li­set sen sijaan ovat asu­neet tääl­lä vuo­si­sa­to­ja, jol­loin hei­dän oikeuk­sis­taan pitää pitää kiin­ni. Jois­sain tapauk­sis­sa saa­vu­te­tut edut ovat perus­tel­lus­ti tär­keäm­piä kuin tavoi­te­lut edut. 

    Pak­ko­ruot­sin lopet­ta­mis­ta voi tukea asial­li­sin argu­men­tein. Ne argu­men­tit eivät muu­tu sen huo­nom­mik­si sen takia osa pak­ko­ruot­sia vas­tus­ta­vis­ta esit­tä­vät nau­ret­ta­via tai sää­lit­tä­viä perusteluita.

  89. Ote­taan­pa rau­ta­lan­kaa, vaik­ka se ei hyvään kes­kus­te­lu­kult­tuu­riin kuu­lu­kaan. Jos­kus näkö­jään tarttee.

    1) Suo­mes­sa on asu­nut sekä ruot­sin- että suo­men­kie­li­siä ns. taval­li­sia ihmi­siä sato­ja vuo­sia, yli tuhat vuot­ta var­maan­kin minimissään.

    2) Sil­lä kuka tuli 3000 ja kuka 1000–1500 vuot­ta sit­ten ei pitäi­si olla vai­ku­tus­ta oikeu­teen saa­da perus­pal­ve­lut äidin­kie­lel­lään, kuten Osmo jo sanoi. 

    3) Sen pie­nem­män tääl­lä puhu­tun kie­len kans­sa samaa kiel­tä puhu­va väki val­ta­si nykyi­sen Suo­men­kin alu­een (“Suo­mes­ta” on hiu­kan anak­ro­nis­tis­ta puhua) ja ruot­sis­ta tuli kar­ta­non­her­ro­jen ja ylem­män vir­ka­mie­his­tön ja ylem­män ope­tuk­sen kie­li. Tilan­ne säi­lyi 1900-luvun alkuun saak­ka. Se ei ollut oikein. Esi­mer­kik­si yli­opis­ton suo­ma­lai­suus­tais­te­lu oli oikeal­la asial­la vaik­ka 20-luvul­la meni överiksikin.

    4) Tot­ta että var­si­nai­nen eliit­ti­kie­li oli kes­kia­jal­la lati­na. Ja sit­tem­min rans­ka. Ja että Tuk­hol­mas­sa asui jo 1600-luvul­la pal­jon suo­ma­lai­sia. Miten liittyy?

    Sivu­huo­mau­tus: suur­val­ta-Ruot­sin suu­rin kau­pun­ki oli aina­kin jos­sain vai­hees­sa Riika.

    5) Ruot­sia puhui äidin­kie­le­nään vie­lä sil­loin kun kak­si­kie­li­sen itse­näi­sen Suo­men lake­ja rus­tat­tiin, mon­ta ker­taa suu­rem­pi osuus kuin kvee­nit ovat Nor­jas­sa. Ja sel­väs­ti suu­rem­pi yhä.
    Tilan­ne on kyl­lä sotien jäl­keen nopeas­ti muut­tu­nut. Nyt ruot­sin­kie­lis­ten hupe­ne­mi­nen on kai pysäh­ty­nyt tai aina­kin hidastunut.

    6) En vaa­di KAIKKIA perus­pal­ve­lu­teh­tä­vis­sä ole­via osaa­maan ruot­sia. Päin­vas­toin ehdo­tin ruot­sin ja jon­kin muun kie­len teke­mis­tä vaihtoehtoisiksi.
    Aina­kin yksi­kie­li­sis­sä kunnissa. 

    Täs­sä olin ehkä epä­sel­vä. Aina­kin tar­koi­tin näin: kun ruot­sin­kie­li­nen menee ruot­sin- tai kak­si­kie­li­ses­sä kun­nas­sa lää­kä­riin tai riko­sil­moi­tus­ta teke­mään or wha­te­ver:) hänen on saa­ta­va puhua äidinkieltään.
    Suun­nil­leen niin­kuin Sveit­sis­sä, täs­tä alkaa taas tie­tys­ti uusi sivuraide.

    7) Asia ei kun­nol­la rat­kea ennen­kuin ruot­sin­kie­li­nen yhtei­sö tuot­taa omat lähi­hoi­ta­jan­sa, kons­taa­pe­lin­sa ja auto­na­sen­ta­jan­sa. Jos tämä kuu­los­taa erik­seen repäis­ty­nä karul­ta — jopa “hie­nos­te­le­via hur­re­ja” sol­vaa­val­ta — niin tie­dok­si että ruot­sin­kie­li­set itse kes­kus­te­li­vat aihees­ta Husik­ses­sa pari vuot­ta sit­ten. Ei vain ylei­sön­osas­tos­sa vaan kolumneissakin.

  90. Heh,

    Kii­tos Foobar!

    Olen­kin täs­sä pidä­tel­lyt itseä­ni huo­maut­ta­mas­ta asias­ta. Ajat­te­len, että olen lii­an täti­mäi­nen tai suo­ras­taan v*******nen akka, jos läh­den asias­ta nipottamaan. 

    Joh­to­pää­tös kuitenkin: 

    Ruot­sin kie­len tilal­le lisää äidin­kie­len tunteja.

    Foo­ba­rin kans­sa jaan saman men­nei­syy­den. Ruot­si oli ehkä hel­poin aine koko kou­lu-ural­la ja lau­da­tur tuli teke­mät­tä muu­ta kuin tun­neil­la nyt olin usem­mi­ten läsnä. 

    Mut­ta sii­tä­hän ei ole kyse, vaan vaih­toeh­dois­ta. Oli­sin voi­nut teh­dä jotain muutakin. 

    Erit­täin har­voin puhun ruot­sin kiel­tä, kos­ka en osaa sitä puhua. Asun kyl­lä seu­dul­la, jos­sa sii­hen oli­si ala­ti mah­dol­li­suuk­sia. Kaik­ki ruot­sin­kie­li­set nyt vain puhu­vat tääl­lä huo­mat­ta­vas­ti suju­vam­paa suo­men kiel­tä kuin minä ruot­sin kieltä. 

    (tuli­ko nyt kai­kil­le sel­väk­si miten kie­let kir­joi­te­taan. Kuu­lee­ko Osmo?)

    Sen sijaan minul­le on mil­tei yhden­te­ke­vää luen­ko Hoblaa vai Hesa­ria noin kie­len ymmär­täi­mi­sen puo­les­ta. Pas­sii­vi­nen sana­va­ras­to on erinomainen. 

    Hie­noa oli­si, jos voi­sin lukea leh­tiä vaik­ka rans­kan kie­lel­lä. Arvos­tai­sin sitä enemmän.

  91. Ilk­ka kir­joit­ti: “Jul­ki­set pal­ve­lut pitää toki taa­ta myös ruotsiksi”

    Täl­lai­sia sivu­men­nen teh­ty­jä heit­to­ja näkee jat­ku­vas­ti. Nii­tä vain ei kos­kaan perus­tel­la. Ehkä sik­si, että perus­te­lu­ja ei ole. Herää kysy­mys: miten niin “toki” ne pitäi­si taa­ta ruotsiksi?

    Tänään Suo­men talou­del­li­nen tilan­ne on jo niin vaka­va, että alkaa olla hyvä, jos pys­tym­me tuot­ta­maan jul­ki­sia pal­ve­lu­ja edes suo­ma­lais­ten omal­la kielellä!

    Jos täl­lais­ten perus­teet­to­mien heit­to­jen anne­taan aina men­nä ohi ilman kiin­ni­tart­tu­mis­ta, niin lop­pu­tu­los on se, että Suo­mes­sa ruot­sa­lai­set pal­ve­lut pelaa­vat vie­lä sii­nä­kin vai­hees­sa, kun suo­ma­lai­set pal­ve­lut on jo rahan puut­teen takia lopetettu!

    Suo­ma­lai­sia ei voi vaa­tia takaa­maan mitään etu­ja ruot­sa­lai­sil­le: ruot­sa­lai­set taat­koon itse omat palvelunsa.

  92. Ilk­ka kir­joit­ti: “Ruot­sin ja saa­men kie­li­set sen sijaan ovat asu­neet tääl­lä vuo­si­sa­to­ja, jol­loin hei­dän oikeuk­sis­taan pitää pitää kiinni.”

    Näin on. Mut­ta on myös syy­tä sel­keäs­ti ero­tel­la oikeu­det ja etuoi­keu­det. Saa­me­lai­sil­la on kie­lel­li­siä oikeuk­sia omil­la asui­na­lueil­laan, niin kuin pitää­kin, mut­ta heil­lä ei ole etuoi­keuk­sia, kuten ruot­sa­lai­sil­la: koko maan viral­li­nen kak­si­kie­li­syys, pak­ko­ruot­si, perus­teet­to­mat kiin­tiö­etuoi­keu­det opetusjärjestelmässä.

    Kan­sa­lais­ten tasa­ver­tai­suu­den vuok­si nämä etuoi­keu­det pitää ruot­sa­lai­sil­ta poistaa.

  93. Osmo kir­joit­ti: “Niin, USA:sta tai­taa puut­tua pak­koen­gan­ti espan­jan­kie­li­sil­tä. Meil­lä ruot­sin­kie­li­sil­lä on pakkosuomi.”

    Tar­koi­tat­ko, että USA:n kai­kis­sa kou­luis­sa, mukaan­luet­tu­na espan­jan­kie­lis­ten kou­lut, ei ope­tet­tai­si englan­tia? Vai­kea uskoa. Viite?

    En tien­nyt­kään, että olet ruot­sin­kie­li­nen. Mut­ta anyways, ei ole mie­les­tä­ni ihan rehellistä/fiksua puhua pak­ko­suo­mes­ta ja pak­ko­ruot­sis­ta samal­la foo­ru­mil­la, eikä aina­kaan sama­na päi­vä­nä. Ne ovat nimit­täin kak­si täy­sin eri asiaa. 

    Suo­men kie­li on Suo­men yli­voi­mai­ses­ti tär­kein kie­li, jota puhu­taan ja ymmär­re­tään kaik­kial­la Suo­mes­sa. Ruot­sa­lai­set saa­vat siis “pakon var­jol­la” oppia erit­täin hyö­dyl­li­sen kie­len — samaan aikaan kun suo­ma­lai­set pako­te­taan opet­te­le­maan suo­ma­lai­sil­le täy­sin tur­haa pien­tä vähem­mis­tö­kiel­tä, joka kai­kis­sa kuvi­tel­ta­vis­sa ole­vis­sa tilan­teis­sa voi­daan kor­va­ta jol­lain muul­la kai­kil­le suo­ma­lai­sil­le myös ope­tet­ta­val­la kie­lel­lä, suo­mel­la tai englannilla.

    Ruot­sa­lai­set ovat “pak­ko­suo­men­sa” ansios­ta jo saa­vut­ta­neet tie­tyn­lai­sen (suomi+ruotsi-) kak­si­kie­li­syy­den, jon­ka ansios­ta he pys­ty­vät otta­maan pal­ve­lun­sa vas­taan mil­lä viral­li­sel­la kan­sal­lis­kie­lel­lä tahan­sa. Pal­ve­lun­tar­joa­jien­kaan ei siis enää tar­vit­se ope­tel­la ruotsia.

  94. Tom skrev: “Slu­ta tja­ta om “pak­ko­ruot­si” och inse i stäl­let att ni som är finsksprå­ki­ga nog kan lära er svens­ka. Då ni kan språ­ket har ni också använd­ning för det.”

    Hyvä Tom, mik­si ihmees­sä tuh­lai­sin rajal­li­sia pauk­ku­ja­ni ruot­siin, kun yhtä hyvin voi­sin ope­tel­la vaik­ka iirin kie­len? Tie­sit­kö, että on kiva osa­ta iiriä, kun menee Irlan­nis­sa pubiin?

  95. Tie­de­mies kir­joit­ti: “ruot­sin­kie­li­nen väes­tön­osa oli aika­naan hyvin aktii­vi­nen suo­ma­lai­sen kan­sal­li­sen iden­ti­tee­tin ja kult­tuu­rin luomisessa.”

    Näin jäl­keen­päin voi­daan var­mas­ti sanoa vain se, että se sivis­ty­neis­tö, joka joka oli luo­mas­sa suo­ma­lais­ta iden­ti­teet­tiä ja kult­tuu­ria, osa­si ruot­sia. Se osa­si sitä käy­tän­nön pakos­ta, kos­ka muu­ten ei pääs­syt “sivis­ty­mään”, kos­ka kaik­ki kier­to­kou­lua kor­keam­pi ope­tus oli ruot­sik­si. Sivis­ty­neis­tö saat­toi olla joko suo­men- tai ruotsinkielistä.

    Se, että suo­ma­lai­nen sivis­ty­neis­tö 1800-luvul­la osa­si ruot­sia, ei voi olla mikään perus­te­lu tämän päi­vän ruot­sia suo­si­val­le kielipolitiikalle.

  96. Jos pak­ko­ruot­si nyt pois­te­taan, niin myös vir­ka­mies­ruot­si on pois­tet­ta­va, ja taat­taa­va ruot­sin­kie­lis­ten pal­ve­lut esim. tulk­kaus­pal­ve­luin. Emme voi pääs­tää tilan­net­ta sii­hen, että ruot­si ei ole perus­kou­lus­sa ja lukios­sa pakol­lis­ta, mut­ta vir­ka­mies­ruot­sin pakol­li­suus säi­lyi­si, kos­ka täl­löin ruot­sin­kie­lis­ten ylie­dus­tus kor­kea­kou­lu­tuk­ses­sa pahe­ni­si enti­ses­tään. Ruot­sin­kie­lis­ten opis­ke­lu­paik­ka­kiin­tiöi­hin tulee myös puut­tua koval­la kädellä.

  97. Eli­na kir­joit­ti: “Sen sijaan minul­le on mil­tei yhden­te­ke­vää luen­ko Hoblaa vai Hesa­ria noin kie­len ymmär­täi­mi­sen puolesta.”

    Myös sisäl­lön puo­les­ta se on yhden­te­ke­vää. Hesa­ri on vain ehkä vie­lä­kin armot­to­mam­pi pak­ko­ruot­sit­ta­ja­leh­ti kuin HBL. Hesa­ri on pak­ko­ruot­sit­ta­jien pää-äänen­kan­nat­ta­ja. Täs­sä taan­noin se jopa pää­kir­joi­tuk­ses­saan sol­va­si pak­ko­ruot­sin vas­tus­ta­jia asennevammaisiksi!

  98. Sil­lä kuka tuli 3000 ja kuka 1000–1500 vuot­ta sit­ten ei pitäi­si olla vai­ku­tus­ta oikeu­teen saa­da perus­pal­ve­lut äidinkielellään 

    Veik­kai­sin, että suu­rin osa blo­gin luki­jois­ta on tul­lut tän­ne vii­mei­sen sadan vuo­den aikana.

    Tom väläyt­te­li aiem­min (jos oikein ymmär­sin) että ruot­si ei ole ainoas­taan yksi Suo­men viral­li­sis­ta kie­lis­tä, vaan yksi kan­sal­lis­kie­lis­tä. Kie­li­tais­te­lu tun­tuu aina ole­van kyt­kök­sis­sä kan­sal­lis­val­tio­ajat­te­luun, joka on oman hen­ki­lö­koh­tai­sen mie­li­pi­tee­ni mukaan ummeh­tu­nut tuu­lah­dus men­nei­syy­des­tä — ja lisäk­si ikä­väl­lä taval­la kyt­kök­sis­sä kysy­myk­siin vallasta.

    Kos­ka hal­lin­nol­li­sia rajo­ja on piir­rel­ty kie­lia­luei­den mukaan tai kie­lia­luei­ta siir­rel­ty hal­lin­non toi­vei­den mukaan, voi­si kak­si­kie­lis­tä val­tioi­ta, jos­ta val­tao­sas­sa kie­let eivät sekoi­tu kes­ke­nään, pitää jon­kin­lai­se­na kummajaisena.

    En suin­kaan toi­vo Suo­men jaka­mis­ta kie­li­ra­jo­jen mukaan kah­tia, vaan toi­von, että kan­sal­li­set hal­li­tuk­set heik­ke­ne­vät val­lan jakau­tues­sa kun­tien ja Brys­se­lin ( — jon­ka val­ta­ra­ken­tei­den toi­min­nas­ta minul­le ei vie­lä ole tul­lut kovin ruusuis­ta kuvaa -) kes­ken. Nykyi­nen ongel­ma 330 000 km^2 alu­een kie­li­po­li­tii­kas­ta häviäi­si ker­ral­la, kun kun­nil­le tai muil­le val­tio­ta pie­nem­mil­le val­tayk­si­köil­le annet­tai­siin itse­mää­rää­mi­soi­keut­ta vie­rai­den kiel­ten ope­tuk­sen suh­teen. Käsit­tääk­se­ni suu­rin osa moni­kie­li­sis­tä Euroo­pan mais­ta on hoi­ta­nut asioi­ta nime­no­maan osavaltiotasolla.

    Tätä pien­tä huo­mio­ta lukuu­not­ta­mat­ta jää­vään itse­ni täs­tä argu­men­taa­tios­ta, kos­ka olen yksin­ker­tai­ses­ti kat­ke­ra ruot­sin­tun­neil­la tuh­la­tus­ta ajasta.

  99. Tom skrev 25.11.2009 kl 8:46: “Varför skall en majo­ri­tet, som ni finsksprå­ki­ga, vara så nega­tiv och hatisk mot ert eget folk?

    Vi är inte hatis­ka mot nåt annat än onö­digt tvång! Tom, fat­tar du det fak­tiskt inte?

    Jag varmt rekom­men­de­rar fri­vil­li­ga svensks­tu­dier. Svens­kan är por­ten till Nor­dis­ka län­der och deras media och annan skrift­lig kul­tur (men inte till andra språk, såsom man ofta hör påstås!). Vi råkar ju leva i ett av de Nor­dis­ka län­der­na. För mig har det varit ett stort gläd­je att kun­na läsa svensk media på nätet. De skri­ver om sam­ma saker som vi talar om här i Fin­land, men ur en annor­lun­da syn­punkt, vil­ket all­tid är uppfriskande.

    Tom skrev också: “Svens­ka skall inte/får inte för de finsksprå­ki­ga upp­fat­tas som ett främ­man­de språk.

    Nu cite­rar jag mig själv i en kom­men­tar till blog­gin­läg­get Mitä pak­ko­ruot­sil­la sit­ten tekee? : “Ei ruot­sin vaa­ti­mus suo­men­ruot­sa­lai­sel­ta ehkä ihan pelk­kää lain suo­maa voi­man­näyt­töä ole. Suo­men­ruot­sa­lai­nen ei ymmär­rä sitä, että ruot­si on suo­men­kie­li­sel­le yhtä vie­ras kie­li kuin rans­ka. Suo­men­ruot­sa­lai­nen, joka elää suo­men­ruot­sa­lai­ses­sa yhtei­sös­sä ruot­sin­kie­li­sen puheen ympä­röi­mä­nä, ei tajua sitä, että suo­men­kie­li­sel­le ruot­si ei ole arkie­lä­mäs­sä joka het­ki läs­nä ole­va ilmiö – ei edes kak­si­kie­li­sil­lä paik­ka­kun­nil­la, jos enem­mis­tön kie­li on suo­mi.

    Utanför Åland och några andra enbart svensksprå­ki­ga små orter hör en fin­landss­vensk med­bor­ga­re fins­ka talas öve­rallt omkring sig och han/hon mås­te kom­mu­ni­ke­ra på fins­ka så snart han/hon läm­nar hem­met. Han/hon tror att det är omvänt det­sam­ma med svens­kan för fin­nar. Det tycks vara svårt för en svensksprå­kig med­bor­ga­re att fat­ta att en fin­ne inte hör svens­ka talas omkring sig, att för en fin­ne sko­lan är den enda kon­tak­ten med svenskan.

    Fin­landss­vens­ken lär sig fins­ka gra­tis. För fin­nen är svens­kan ett främ­man­de språk.

    Vill­fa­rel­sen om att en fin­ne lär sig svens­ka ‘gra­tis’ såsom fin­landss­vens­ken lär sig fins­kan har lett till port­teo­rin. Ett språk fun­ge­rar som en port till andra språk endast när man redan kan portsprå­ket. Eller tyc­ker ni att för att lära mig spans­ka ska jag anmä­la mig till italienskakursen?

  100. Ai niin: ei ole tot­ta että ruot­sin voi­si aina kor­va­ta jol­la­kin muul­la kie­lel­lä. Ihmis­ten väli­ses­sä kans­sa­käy­mi­ses­sä var­mas­ti­kin, mut­ta ei, jos halu­aa seu­ra­ta ruot­sin­kie­lis­tä medi­aa joko ver­kos­sa tai painettuna.

    Hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti minul­la on juu­ri sik­si ollut suu­ri hyö­ty ruot­sin tai­dos­ta: ruot­sa­lai­set ovat edel­lä­kä­vi­jöi­tä kah­des­sa har­ras­tuk­se­ni koh­tees­sa ja seu­raan tii­viis­ti ruot­sa­lais­ta medi­aa nii­den osal­ta. Samal­la tulen lues­kel­leek­si myös mui­ta uutis­jut­tu­ja, mikä on kiin­nos­ta­vaa sekin.

    Ruot­sa­lai­nen yhteis­kun­ta on lähel­lä mei­tä. Vaik­ka englan­ti­ni on erin­omai­nen, parem­pi kuin ruot­si­ni, en viit­si­si seu­ra­ta uusi­see­lan­ti­lais­ta medi­aa har­ras­tus­te­ni tii­moil­ta, kos­ka sikä­läi­set jutut eivät nat­saa yhteen mei­kä­läis­ten kanssa.

    Suo­sit­te­len siis läm­pi­mäs­ti ruot­si­no­pis­ke­lua — vapaa­eh­toi­ses­ti. Ja vas­tus­tan syn­käs­ti pak­ko­ruot­sia ja sii­hen liit­ty­vää pak­ko­vir­ka­mies­ruot­sia sel­lai­se­na kuin se nyky­ään vaaditaan.

  101. Ennen kaik­kea täs­tä kes­kus­te­lu­ket­jus­ta pais­taa enem­mis­tön viha vähem­mis­tö­jä ja nii­den oikeuk­sia koh­taan. Sen vuok­si kes­kus­te­lu on saman­lais­ta kuin maa­han­muu­ton osalta.En vei­si ruot­si­pak­koa vaan kan­sal­ta äänioi­keu­den, on kom­ment­ti­ket­jus­ta seu­raa­va ensim­mäi­nen tun­ne­pi­toi­nen ajatukseni. 

    Vähem­mis­töl­tä halu­taan vie­dä oikeus saa­da pal­ve­lua äidinkielellään,joka on toi­nen koti­mai­sem­me mones­ta­kin his­to­ri­aan ja kult­tuu­ri­pe­rin­töön liit­ty­väs­tä syys­tä. Sii­hen­hän tuo vapaa­eh­toi­suus johtaisi.

    Kar­keas­ti ottaen voi­si useim­mil­la tääl­lä esi­te­tyil­lä kom­men­teil­la perus­tel­la min­kä tahan­sa oppiai­neen pakol­li­suu­den lopettamista.Sitähän tie­tys­ti monet haluai­si­vat lap­sil­leen, mark­ki­noin­nin ja joh­ta­mi­sen ja myyn­ti­tai­to­jen ope­tus­ta, kos­ka niis­tä on HYÖTYÄ, toi­sin kuin ruot­sin kie­les­tä tai his­to­rias­ta tai uskon­nos­ta jne. 

    Sivis­tys ja vähem­mis­töt on se, mitä tämä kan­sa nyky­ään eni­ten inhoaa.

  102. Kun oli­si­kin kyse pel­käs­tä kie­lia­sias­ta ja äidin­kie­len har­joit­ta­mi­sest, jota vas­taan ei kai kel­lään peri­aat­tees­sa ole mitään vas­taan, mut­ta kun ei. 

    Hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti, minul­la ei ole mitään ruot­sin kiel­tä tai ruot­sa­lai­sen etni­sen taus­tan omaa­via vas­taan yleen­sä, mut­ta poliit­ti­ses­ti aktii­vi­set ja suo­ma­lai­sia jat­ku­vas­ti yltiö­päi­ses­ti ja sys­te­maat­ti­ses­ti kri­ti­soi­vat tahot otta­vat jo pää­hän. Onhan minul­la­kin lau­da­tu­rin ruot­sin tai­to, eli olen kyl­lä itse par­haa­ni yrit­tä­nyt, mut­ta ei se rii­tä. Suo­ma­lai­nen seu­ra ei vain kel­paa. Suu­rin syy on syr­jin­tä talou­del­lis­ten syi­den perus­teel­la, omas­ta mielestäni.
    Mitä jää vaih­toeh­dok­si suo­ma­lai­sel­le? Oppia nii­den kan­so­jen kiel­tä, joi­den kans­sa yhteis­työ toimii.

    Entäs RKP:n mis­sio. Onko sii­tä tul­lut kim­mel­tä­vän tarun­hoh­toi­sen Län­si­maan yhte­näi­sen kunin­gas­kun­nan politiikkaa? 

    Mis­sä ovat täl­lai­set van­han­ai­kai­set tavoitteet:

    För arbetar‑, bon­de- och fis­kar­be­folk­nin­gens rätt,
    Mot de högre tjäns­te­män­nens löneförhöjing

    JNE.

  103. The Menace kir­joit­ti: “Kap­tee­ni Kirk on eden­nyt niin kau­as vii­mei­sil­le kor­pi­mail­le, että hän luu­lee klin­go­nei­ta suomenruotsalaisiksi.”

    Hyvä kun otit asian esil­le, sil­lä minus­ta klin­go­nien kie­li kyl­lä hie­man muis­tut­taa suomenruotsia:-)

    Asi­aa­si liit­tyy toi­nen­kin yhteys: pak­ko­ruot­sia on perus­tel­tu (erit­täin epä-älyl­li­ses­ti ja jopa val­ta­kun­nan kor­keim­mal­la tahol­la) mm. sil­lä, että “onhan meil­lä pakkomatematiikkakin”.

    No nyt voi jokai­nen kysyä hil­jaa itsel­tään, että ope­te­taan­ko­han klin­go­neil­le mate­ma­tiik­kaa — ja tähän voi­si vie­lä lisä­tä, että kuin­ka kor­keal­la tasol­la, sil­lä hehän ilmei­ses­ti ovat jo käy­neet tääl­lä jol­lain muul­la kuin höy­ry­käyt­töi­sel­lä kulkuneuvolla…?:-)

    Ja sen jäl­keen voi esit­tää toi­sen kysy­myk­sen, että ope­taan­ko­han klin­go­neil­le väki­sin myös pak­ko­ruot­sia? Ja jos ei ope­te­ta, niin mik­si­kö­hän ei?

  104. OSMO: “On joten­kin peri­aa­te­ky­sy­mys, että kou­luo­pe­tus­ta arvioi­daan läh­tien oppi­laan omas­ta edus­ta eikä jon­kun muun edus­ta. Sik­si asi­aa on har­kit­ta­va sen kan­nal­ta, onko ruot­sin pakol­li­ses­ta opis­ke­lus­ta hyö­tyä oppi­laal­le itselleen.”

    Miten lap­si tai hänen van­hem­pan­sa tie­tä­vät tuos­sa vai­hees­sa, tulee­ko ruot­sin kie­les­tä ole­maan hyö­tyä van­hem­pa­na? Eikö ole parem­pi antaa mah­dol­li­sim­man laa­jat perus­tie­dot, jot­ta ei sul­jet­tai­si ovia etu­kä­teen. Samal­la perus­teil­la voi­si vie­dä pakon his­to­rial­ta tai mate­ma­tii­kal­ta tai maan­tie­dol­ta tai bio­lo­gial­ta jne…

    Noh, yleis­si­vis­tyk­sel­lä, laa­jal­la perus­osaa­mi­sel­la ei tie­ten­kään ole mitään itsei­sar­voa, eihän? Kun­han eri­kois­tuu yhteen kape­aan alu­ee­seen ja on hyvä sii­nä niin kaik­ki on hyvin?

  105. The Menace jat­koi vie­lä klin­gon-jut­tu­aan: “Minus­ta on vas­tuu­ton­ta luo­da tuol­lai­sia älyt­tö­miä vihol­lis­ku­via maanmiehistä.”

    Et kai yri­tä selit­tää, ettei Suo­mes­sa oli­si menos­sa jat­ku­va kie­li­so­ta? Sii­nä on kak­si puol­ta: suo­ma­lai­set ja ruot­sa­lai­set (ml. Ruot­sin-). Kai­kil­le Suo­men ruot­sa­lai­sil­le tämä on ollut aina sel­vä asia: he ovat kai­kis­sa tilan­teis­sa soti­neet suo­men kiel­tä vas­taan ja ruot­sin kie­len puo­les­ta. Mut­ta se on teh­ty lähin­nä vain ruot­sik­si ja ruot­sa­lais­ten omil­la foo­ru­meil­la. Esi­mer­kik­si Ylen ruot­sa­lai­sil­la radio­ka­na­vil­la kuu­lee usein suo­ras­taan usko­ma­ton­ta suomalaisvihaa.

    Minus­ta on jo kor­kea aika, että myös suo­ma­lai­set herää­vät puo­lus­ta­maan kie­lel­li­siä oikeuk­si­aan, niin kau­an kuin nii­tä vie­lä on. Ja repi­mään alas ruot­sa­lais­ten suo­ma­lai­sil­le kal­liik­si tule­vat etuoi­keu­det. Aiem­min sii­hen ei ollut mah­dol­li­suuk­sia, Erkon & kump­pa­nei­den ansios­ta, mut­ta nyt on, inter­ne­tin ansiosta.

    1. En kyl­lä ole jat­ku­vaa kie­li­so­taa havain­nut, vaik­ka Kap­tee­ni onkin kovin sotai­san oloi­nen. Sotaa ei pitäi­si myös­kään lietsoa.

  106. Kap­tee­ni Kirk:
    Olit­kin ilmei­ses­ti jo tois­ta kom­ment­tia­si kir­joit­taes­sa huo­man­nut että olin perus­tel­lut min­kä takia jul­ki­set pal­ve­lut pitää toki tar­jo­ta myös ruot­sik­si. Jos nyt kui­ten­kin pitää vie­lä uudes­taan ker­ra­ta, niin oikeus asioi­da viran­omais­ten kans­sa omal­la äidin­kie­lel­lä on sel­lai­nen oikeus jota ei jäl­ki­kä­teen oikeus­val­tios­sa pidä aina­kaan kevyin perus­tein kenel­tä­kään riis­tää. Sinun väit­tee­si että Suo­men talou­del­li­nen tilan­ne oli­si nyt yht’äk­kiä niin heik­ko ettei ole enää varaa var­mis­taa oikeut­ta asioi­da äidin­kie­lel­lä viran­omais­ten kans­sa on vähin­tään­kin yhtä perus­tee­ton heit­to. Ero­na tie­tys­ti se, ettei tuo­ta väi­tet­tä voi rehel­li­ses­ti perus­tel­la vaik­ka yrit­täi­si. Se ei oikeas­ti ole kovin kal­lis­ta. Yleen­sä tar­vit­ta­va kie­li­tai­to löy­tyy viras­tois­ta ihan jo vahin­gos­sa, kun aika iso osuus kan­sas­ta puhuu ruot­sia muu­ten­kin. Aina välil­lä pitäi­si ehkä lait­taa työ­paik­kail­moi­tuk­seen kie­li­tai­to­vaa­ti­muk­sek­si hyvä ruot­si. Sel­lai­sia haki­joi­ta riit­tää eikä niis­tä tar­vit­se mitään eri­tyis­tä palk­kapree­mio­ta mak­saa. En yksin­ker­tai­ses­ti tajua miten täl­lai­nen voi­si mak­saa mitään val­tion­ta­lou­den-mit­ta­kaa­vas­sa mer­kit­tä­vää summaa.

    Pak­ko­ruot­sis­ta minä­kin haluan luo­pua, se vähen­tää vapaut­ta vali­ta ilman mitään sanot­ta­vaa yhteis­kun­nal­lis­ta hyö­tyä. Kiin­tiöt ovat sen sijaan joil­lain aloil­la perus­tel­tu­ja, esi­mer­kik­si nii­den äidin­kie­li-tasois­ten tuo­ma­rei­den kou­lut­ta­mi­ses­sa. Idea­han on nime­no­maan se, että kor­va­taan kaik­kia kos­ke­va pak­ko­ruot­si pien­tä osaa kos­ke­val­la todel­li­sel­la ruot­sin kie­len osaa­mi­sel­la. Se paran­taa suo­men­kie­lis­ten oikeuk­sia ilman että hei­ken­tää ruot­sin­kie­lis­ten oikeuk­sia. Sel­vä ja yksin­ker­tai­nen pareto-parannus.

  107. Juk­ka Siren:“kun ruot­sin­kie­li­nen menee ruot­sin- tai kak­si­kie­li­ses­sä kun­nas­sa lää­kä­riin tai riko­sil­moi­tus­ta teke­mään or wha­te­ver:) hänen on saa­ta­va puhua äidinkieltään.
    Suun­nil­leen niin­kuin Sveit­sis­sä, täs­tä alkaa taas tie­tys­ti uusi sivuraide.”

    Sveit­si on Suo­mes­ta poik­kea­va sii­nä mie­les­sä, että siel­lä suu­rin­ta kiel­tä sak­saa puhuu vain noin 2/3 väes­tä äidin­kie­le­nään. Se on siis pal­jon aidom­min moni­kie­li­nen maa kuin Suo­mi. Bel­gia on vas­taa­va tapaus. Nois­ta kah­des­ta ei siis voi vetää joh­to­pää­tös­tä sii­tä, miten 5%:n kie­li­vä­hem­mis­töä pitäi­si käsitellä. 

    Saa­men­kie­li­sil­lä käsit­tääk­se­ni on juu­ri tuol­lai­nen kuvaa­ma­si tilan­ne Suo­mes­sa, eli viran­omais­ten kans­sa asioi­des­saan heil­lä on oikeus saa­men kie­len käyttöön. 

    Sinäl­lään on hie­man nurin­ku­ris­ta, että noil­la n. 2000:lla saa­men­kie­li­sel­lä on tuol­lai­nen oikeus, mut­ta Suo­mes­sa asu­vil­la 50 000 äidin­kie­le­nään venä­jää puhu­val­la ei ole mitään oikeuk­sia (toki nois­ta kaik­ki eivät ole Suo­men kan­sa­lai­sia, mut­ta hei­tä­kin on enem­män kuin saa­me­lai­sia). Oli­si­ko­han taus­tal­la jotain sel­lais­ta, että suo­ma­lai­sil­la on huo­no oma­tun­to men­neis­tä saa­me­lai­siin koh­dis­tu­neis­ta sor­to­toi­mis­ta, jota sit­ten kie­li­lail­la on koi­tet­tu pyy­del­lä anteeksi. 

    Yleis­sään­tö­nä tuo ehdo­tuk­se­si on aika hyvä, kos­ka se antaa kun­nil­le mah­dol­li­suu­den jär­kä­tä ne pal­ve­lut halua­mal­laan tavoin, eikä jokai­sen kak­si­kie­li­sen kun­nan jokai­sen vir­ka­mie­hen tar­vit­se olet­taa osaa­van ruot­sia. Sit­ten pitää vie­lä miet­tiä, mikä on sen kak­si­kie­li­syy­den sopi­va raja. Minus­ta se nykyi­sen lain pro­sent­ti­lu­ku (6%) voi­si olla hyvä, mut­ta luku­mää­rän (3000) voi­si jät­tää pois. Näin suur­ten kau­pun­kien, jois­sa on pik­ki­riik­ki­nen osuus ruot­sin­kie­li­siä, ei tar­vit­si­si olla kak­si­kie­li­siä. Kuin­ka suu­ri osa esim. Hel­sin­gin 6.1%:sta ruot­sin­kie­li­siä ei oikeas­ti pär­jää suo­men kie­lel­lä, vaan tar­vit­see pal­ve­lu­ja ruot­sik­si? Jos­sain Pie­tar­saa­res­sa uskon täl­lai­sia ole­van paljonkin.

  108. Ylen ruot­sa­lai­sil­la radio­ka­na­vil­la kuu­lee usein suo­ras­taan usko­ma­ton­ta suomalaisvihaa.

    Sat­tuu­pi ole­maan niin, että kie­li­tai­toa yllä­pi­tääk­se­ni kuun­te­len ruot­sin­kie­li­sen YLE:n kes­kus­te­luoh­jel­mia hyvin aktii­vi­ses­ti (ihan vink­ki­nä ker­rot­ta­koon, että ne kaik­ki saa podcastina). 

    Mitään “suo­ma­lais­vi­haa” siel­lä ei ole kos­kaan tul­lut vas­taan. Joku Juha Jan­hu­nen ‑kään­nyn­näi­nen Svens­ka sam­lin­gis­ta on ollut pahim­mas­ta pääs­tä esit­täes­sään outo­ja pai­no­tuk­sia, jois­sa suo­ma­lai­suus on ikään kuin suo­men­ruot­sa­lais­ten luo­mus. Sitä­kään en osaa tul­ki­ta suo­ma­lais­vi­hak­si (jon­kin­lai­sek­si itsein­hok­si ehkä). 

    Tyy­pil­li­nen toi­mit­ta­ja, kes­kus­te­li­ja ja haas­ta­tel­ta­va tun­tee itsen­sä — tie­tys­ti — tyys­tin suo­ma­lai­sek­si ja ei pel­kää esit­tää esit­tää yhteis­kun­ta­kri­tiik­kiä sii­nä kuin vas­taa­vat suo­men­kie­li­set. Tämä on mai­nio jut­tu. Oli­si ikä­vää, jos tuhat vuot­ta maas­sa asu­nut kan­san­osa pel­käi­si ilmais­ta itse­ään vapaasti.

    Se kyl­lä täy­tyy sanoa, että poliit­ti­ses­ti usein tun­tuu, että kysees­sä on RKP:n radio­ka­na­va: niin arvat­ta­via ne kan­na­no­tot ja agen­dat tup­paa­vat ole­maan. Toi­saal­ta, eikös joku 70–80% hei­kä­läi­sis­tä äänes­tä RKP:tä?

  109. Vähem­mis­töl­tä halu­taan vie­dä oikeus saa­da pal­ve­lua äidinkielellään,joka on toi­nen koti­mai­sem­me mones­ta­kin his­to­ri­aan ja kult­tuu­ri­pe­rin­töön liit­ty­väs­tä syys­tä. Sii­hen­hän tuo vapaa­eh­toi­suus joh­tai­si.

    Tämä argu­ment­ti ei toi­mi, kos­ka pakol­li­suus ei takaa nyt­kään, että riit­tä­vän moni oppii ruot­sin niin hyvin, että voi­si pal­vel­la sil­lä. Itse olen saa­nut sii­tä hyvät arvo­sa­nat lukios­sa ja vir­ka­mies­ruot­sis­sa ja ymmär­rän kyl­lä Hbl:ää ja suku­lais­te­ni puhet­ta, mut­ta pal­ve­lu­tai­to­ni rajoit­tui­si kyl­lä lat­tioi­den kuu­raa­mi­seen ja kah­vin tarjoilemiseen. 

    Ottaen huo­mioon muun kou­lu­tuk­se­ni ja kom­pe­tens­si­ni, pidän joten­kin epä­tar­koi­tuk­sen­mu­kai­se­na, että ryh­tyi­sin pii­ak­si jon­kun suo­men­ruot­sa­lai­sen kar­ta­noon. Vaan ehkä sii­tä jotain yleis­tä hyö­tyä voi­si olla­kin, en tiedä.

  110. kake:“Vähemmistöltä halu­taan vie­dä oikeus saa­da pal­ve­lua äidinkielellään,joka on toi­nen koti­mai­sem­me mones­ta­kin his­to­ri­aan ja kult­tuu­ri­pe­rin­töön liit­ty­väs­tä syys­tä. Sii­hen­hän tuo vapaa­eh­toi­suus johtaisi.”

    Tääl­lä mai­nit­tiin jo Sveit­si. Siel­lä ei ole pak­ko opis­kel­la nii­tä kaik­kia nel­jää viral­lis­ta kiel­tä, mut­ta sil­ti nii­tä puhu­vil­la on oikeus saa­da pal­ve­lua äidin­kie­lel­lään. Miten tämä on mahdollista? 

    Oli­si­ko miten­kään mah­dol­lis­ta, että nuo pal­ve­lut on mah­dol­lis­ta tuot­taa ilman sitä, että koko väes­tö pako­te­taan opis­ke­le­maan sitä vähem­mis­tön kieltä? 

    Entä mitä olet miel­tä sii­tä, että Suo­mes­sa asuu 50 000 venä­jän­kie­lis­tä, joil­la ei ole mitään oikeuk­sia saa­da mitään pal­ve­lui­ta äidin­kie­lel­lään? Mitä jos tämä luku kas­vaa ja ruot­sin­kie­lis­ten mää­rä vähe­nee ja jonain kau­nii­na päi­vä­nä ruot­sin­kie­li­siä on vähem­män kuin venä­jän­kie­li­siä, niin onko sinus­ta edel­leen perus­tel­tua pakot­taa koko kan­sa opis­ke­le­maan sitä maan toi­sek­si suu­rin­ta vähem­mis­tö­kiel­tä, mut­ta vii­ta­ta kin­taal­la sil­le suurimmalle?

  111. Kake: “Miten lap­si tai hänen van­hem­pan­sa tie­tä­vät tuos­sa vai­hees­sa, tulee­ko ruot­sin kie­les­tä ole­maan hyö­tyä van­hem­pa­na? Eikö ole parem­pi antaa mah­dol­li­sim­man laa­jat perus­tie­dot, jot­ta ei sul­jet­tai­si ovia etukäteen.”

    Hyö­dys­tä emme voi tie­tää. Hyö­tyä voi­si olla mis­tä kie­les­tä tahan­sa ja yleen­sä onkin, jos kiel­tä osaa.

    Sen sijaan lap­ses­ta kyl­lä näkee, min­kä­lai­set ovat hänen tai­pu­muk­sen­sa, miten hän omak­suu äidin­kie­len­sä, lukee­ko hän jo suju­vas­ti vai edel­leen kuu­to­sel­la takel­lel­len, miten hän omak­suu uusia käsitteitä…

    Lap­si, jol­la on vai­keuk­sia oppi­mi­ses­sa, ei pel­käl­lä sisul­la omak­su lisä­kie­liä vaan hänen koh­dal­laan yli­mää­räi­nen kie­li voi hai­ta­ta myös mui­ta opintoja.

  112. kake:
    “Vähem­mis­töl­tä halu­taan vie­dä oikeus saa­da pal­ve­lua äidinkielellään,joka on toi­nen koti­mai­sem­me mones­ta­kin his­to­ri­aan ja kult­tuu­ri­pe­rin­töön liit­ty­väs­tä syys­tä. Sii­hen­hän tuo vapaa­eh­toi­suus johtaisi.”

    Mik­si vapaa­eh­toi­suus joh­tai­si tuo­hon? Uskon että jos ruot­si oli­si vapaa­eh­toi­nen (eli siis käy­tän­nös­sä opis­ke­li­jan pitäi­si vali­ta vaik­ka­pa ruot­sin, rans­kan, sak­san ja venä­jän välil­tä), niin suu­rin osa valit­si­si edel­leen ruot­sin. Ei toki kaik­ki, mut­ta onnek­si 100% väes­tös­tä ei ole pal­ve­lu­teh­tä­vis­sä ole­via vir­ka­mie­hiä kak­si­kie­li­sil­lä alueil­la. Ja useim­mis­sa tapauk­sis­sa tosi­aan riit­tää että yksi­kös­sä osa osaa puhua ruot­sia, kos­ka vir­ka­mie­het eivät ole kor­vaa­mat­to­mia. Jos KELAn toi­mis­tos­sa istuu kah­dek­san vir­kai­li­jaa, oikeas­ti riit­tää että yksi tai kak­si niis­tä osaa ruot­sia. On hyvin yksin­ker­tai­nen logis­ti­nen ope­raa­tio ohja­ta ruot­sin­kie­li­set tämän yhden vir­kai­li­jan puheil­le. Aina välil­lä KELAn pitäi­si tie­tys­ti rek­ry­toi­des­saan var­mis­taa että haki­ja (oikeas­ti) osaa ruot­sia, mut­ta täl­lai­sia haki­joi­ta var­mas­ti riit­tää. Jos niis­tä näyt­täi­si ole­van pulaa, niin van­hem­mat ohjai­si­vat lap­sen­sa innol­la ruot­sin­kurs­seil­le kos­ka tajua­vat että se kie­li­tai­to on työ­mark­ki­noil­la lois­ta­va valttikortti.

    En vaan pys­ty ymmär­tä­mään miten ilman mitään pak­koa Suo­mes­sa on riit­tä­väs­ti vaik­ka­pa kan­san­ta­lous­tie­te­li­jöi­tä, rans­kan kie­len osaa­jia ja rek­ka-kor­tin aja­nei­ta, mut­ta ruot­sin kie­len osaa­jia ei oli­si­kaan yhtään jos pak­ko­ruot­si pois­te­taan. Eihän ruot­si nyt mikään vas­ten­mie­li­nen tai tur­ha kie­li ole, vaikk­ka jot­kut täs­sä­kin kes­kus­te­lus­sa niin yrit­tä­vät väit­tää, vaan var­sin hyö­dyl­li­nen asia jon­ka var­mas­ti monet van­hem­mat ja lap­set valit­si­si­vat. Eri­tyi­ses­ti kun tämä viran­omais­ten vel­vol­li­suus tar­jo­ta pal­ve­lua ruot­sik­si tekee ruot­sia osaa­vis­ta työ­mark­ki­noil­la läh­tö­koh­tai­ses­ti arvokkaita.

  113. Nusut otti­vat 1998 kiel­tei­sen kan­nan pak­ko­ruot­siin, mut­ta myön­tei­sen suh­tau­tu­mi­sen kan­sa­kun­nan kak­si­kie­li­syy­teen. Jäl­kim­mäi­nen on arvo ja pää­mää­rä sinän­sä, edel­li­nen on kei­no, ja aika huo­no sellainen.

    Tämän kes­kus­te­luai­heen kuu­muu­des­ta ker­too se, ettei kukaan ymmär­tä­nyt mei­tä oikein. Saim­me posi­tii­vis­ta palau­tet­ta niil­tä jot­ka inhoa­vat kak­si­kie­li­syyt­tä. Ei niil­le nyt tie­ten­kään viit­si­nyt sanoa ääneen, että me olim­me juu­ri sano­neet kak­si­kie­li­syy­des­tä jotain päinvastaista.

    Ruot­sin­kie­li­set kan­nat­ta­jam­me tie­tys­ti her­mos­tui­vat kos­ka pak­ko­ruot­si on saman­lai­nen totee­mi heil­le kuin vaik­ka tuu­li­voi­ma ympä­ris­tön­suo­je­li­joil­le: kei­no ja pää­mää­rä ovat yhdis­ty­neet sel­lai­sel­la ideo­lo­gi­sel­la oiko­su­lul­la, ettei nii­tä saa enää pel­käl­lä jär­ke­väl­lä argu­men­til­la toi­sis­taan irti. Tur­ha sii­nä oli sit­ten selit­tää kuin­ka tär­kei­nä pidim­me panos­taa sii­hen, että suju­van ruot­sin puhu­jia oli­si nykyis­tä enemmän.

  114. Pakol­li­suus takaa sen, että suu­rel­la jou­kol­la on jon­kin­lai­set perus­tie­dot jon­ka poh­jal­ta on help­po osaa­mis­ta myö­hem­min täy­den­tää kun huo­maa ruot­sin kiel­tä tar­vit­se­van­sa. Nämä valin­nat kou­lus­sa tapah­tu­vat niin aikai­sin, että valin­nat tekee käy­tän­nös­sä usein kave­ri­pii­ri, “kapi­na­hen­ki” tai van­hem­mat. Sen vuok­si vie­ras­tan valin­nai­suut­ta monien mui­den­kin ainei­den kohdalla.

    Moni­muo­toi­suu­den kaven­tu­mi­nen on usein vapau­den seu­raus, vaik­ka asia tie­tys­ti esi­te­tään juu­ri päin­vas­toin. Sil­loin men­nään mas­so­jen ehdoil­la, on kysees­sä sit­ten kaup­pa tai kou­lu. Ruot­sin kie­len opis­ke­li­joi­ta oli­si niin vähän, että heil­le kävi­si niin kuin mar­gi­naa­leil­le aina “vapau­des­sa” käy: tar­jon­ta loppuu,koska kysyn­tää ei riit­tä­väs­ti. Perus­tel­laan sil­lä, ettei voi­da jär­jes­tää ope­tus­ta kun on vaan seit­se­män oppi­las­ta. Tiet­ty­jä asioi­ta pitää tukea, jos halu­taan nii­den säi­ly­vän elin­voi­mai­si­na. Jos­kus sii­hen tar­vi­taan ihan pak­koa­kin, vaik­ka se län­si­maa­il­man epä­muo­dik­kain sana onkin.

  115. Suo­sit­te­len siis läm­pi­mäs­ti ruot­si­no­pis­ke­lua – vapaa­eh­toi­ses­ti. Ja vas­tus­tan syn­käs­ti pak­ko­ruot­sia ja sii­hen liit­ty­vää pak­ko­vir­ka­mies­ruot­sia sel­lai­se­na kuin se nyky­ään vaa­di­taan by Anna-Liisa.»

    Mitä miel­tä Anna-Lii­sa on KIE­POn D‑vaihtoehdosta ?
    Mik­si sii­tä ei kes­kus­tel­la missään ??
    KIE­PO-pro­jek­ti toteu­tet­tiin jo 2007.
    KIE­PO-pro­jek­tia rahoit­ti ope­tus­mi­nis­te­riö, ja sitä koor­di­noi Jyväs­ky­län yli­opis­ton Sovel­ta­van kie­len­tut­ki­muk­sen keskus.
    Tutustukaa!

  116. Samu­li Saa­rel­ma: “Entä mitä olet miel­tä sii­tä, että Suo­mes­sa asuu 50 000 venä­jän­kie­lis­tä, joil­la ei ole mitään oikeuk­sia saa­da mitään pal­ve­lui­ta äidinkielellään?”

    Kyl­lä heil­lä on oikeus jois­sa­kin tilan­teis­sa tulk­kiin tai puhe­lin­tulk­kauk­seen. En kyl­lä tie­dä mis­sä. Viran­omais­ten kans­sa, joo, mut­ta entäs lää­kä­ris­sä, vanhainkodissa? 

    Maas­sa on muu­ta­ma suo­men­ruot­sa­lai­nen, jot­ka puhu­vat huo­nom­min suo­mea kuin kes­ki­ver­to pak­ko­ruot­sin opis­kel­lut vir­kai­li­ja (jos puhuu parem­min, kan­nat­taa tie­tys­ti puhua suo­mea). Näi­tä var­ten pide­tään nyt yllä mil­jar­de­ja mak­sa­vaa pak­ko­ruot­sia. Tämä ei voi jat­kua. Näi­den suo­men­ruot­sa­lais­ten pitää vain tot­tua aja­tuk­seen tulk­kauk­ses­ta mui­den vähem­mis­tö­jen tapaan.

    PS. Nuo “mil­jar­dit” tuos­sa yllä on hatus­ta vedet­ty luku, mut­ta suu­ris­ta sum­mis­ta on kyse, kun aja­tel­laan, miten pak­ko­ruot­si hei­ken­tää suo­ma­lais­ten kie­li­tai­toa ja siten bis­nes­mah­dol­li­suuk­sia. Pääl­le tulee sit­ten vie­lä kaik­ki suo­rat kulut, kuten opet­ta­jien pal­ka­ta, byro­kra­tian pääl­lek­käi­syys yms. yms.

  117. Tar­ken­ne­taan vie­lä, että en tie­ten­kään tar­koi­ta, että “ummik­ko­hur­rin” pitäi­si aina tyy­tyä tulk­kauk­seen vaan vain sel­lai­sis­sa tapauk­sis­sa, jois­sa ruot­sin­kie­lis­tä pal­ve­lua ei ilman koh­tuu­ton­ta vai­vaa löy­dy. Oikeas­taan en väi­tä, että “pitäi­si” mitään vaan että näin ennus­tan käy­vän ennem­min tai myö­hem­min. Ennus­tan siis, että suo­men­ruot­sa­lai­sen ase­ma muut­tuu lähem­mäs mitä tahan­sa län­sieu­roop­pa­lais­ta vähem­mis­töä, esi­mer­kik­si suo­ma­lai­sia Ruotsissa.

    Sitä en kui­ten­kaan usko, että esi­mer­kik­si ruot­sin­kie­li­nen kou­lu­lai­tos tai kiin­tiöt lope­tet­tai­siin. Sik­si heil­lä tulee ole­maan etuoi­keu­tet­tu ase­ma esi­mer­kik­si suh­tees­sa venä­läi­siin — tai suo­ma­lai­siin ruotsissa.

  118. Deja­vu: “KIE­PO-pro­jek­tia rahoit­ti ope­tus­mi­nis­te­riö, ja sitä koor­di­noi Jyväs­ky­län yli­opis­ton Sovel­ta­van kie­len­tut­ki­muk­sen keskus.”

    Vali­tet­ta­vas­ti Jyväs­ky­lä on lii­an kau­ka­na suur­ten kes­kus­ten kipu­pis­teis­tä, eivät­kä kiel­ten­tut­ki­jat tun­nus­ta nii­tä vai­keuk­sia, joi­ta useam­pi vie­ras kie­li monel­le perus­kou­lu­lai­sel­le aiheuttaa. 

    Kaik­ki KIEPO:n mal­lit ovat minus­ta lii­an vaa­ti­via. Mis­sään ei edes mai­ni­ta “Ruot­sin mal­lia” eli mah­dol­li­suut­ta lukea äidin­kie­len rin­nal­la joko kah­ta vie­ras­ta kiel­tä tai kor­va­ta toi­nen vie­ras kie­li ensim­mäi­sen lisä­kurs­seil­la. Tämä oli­si mie­les­tä­ni rea­lis­mia moni­kie­li­sis­sä lähiökouluissa.

  119. Ruot­sin­kie­li­sis­tä pal­ve­luis­ta kir­joi­te­taan kovin kevyes­ti, ikään­kuin oli­si kysy­mys vain ystä­väl­li­ses­tä elees­tä pien­tä kie­li­vä­hem­mis­töä koh­taan. Kaik­kien val­tion viras­to­jen ja lai­tos­ten ruot­sin­kie­li­set puhe­lin- ja net­ti­pal­ve­lut, muu mate­ri­aa­li sekä kaik­ki asia­pa­pe­rit, KELA, verot­ta­ja, edus­kun­ta, koko lain­sää­dän­tö. Kai­ken huip­pu­na “kak­si­kie­li­sen” maan suo­men­kie­li­sel­lä armei­jal­la on ruot­sin­kie­li­nen varus­kun­ta. Kyse on val­ta­vas­ta kulus­ta joka vuosi.

    Kuin­ka tämä karil­le aja­nut kie­li­po­li­tiik­ka sit­ten pitäi­si kor­ja­ta ? Ote­taan vaan mal­lia vas­taa­vis­ta naa­pu­ri­mais­ta kuten Ruot­sis­ta ja on nii­tä pal­jon mui­ta­kin. Muu­te­taan Suo­mi viral­li­ses­ti yksi­kie­li­sek­si, mitä se de fac­to jo onkin. Tur­va­taan ruot­sin­kie­li­sil­le vähem­mis­tö­ase­ma siel­lä mis­sä asuu mer­kit­tä­vä mää­rä (20–30%) ruot­sin­kie­li­siä paik­ka­kun­nan väestöstä.

    Tapaus Kok­ko­la osoit­taa nyky­ti­lan­teen koh­tuut­to­muu­den. Monien kok­ko­la­lais­ten todi­tuk­sen mukaan n. 6000 hen­gen pie­ni vähem­mis­tö on vai­vat­to­mas­ti suo­men­tai­toi­sia koko poruk­ka. Pal­ve­lut saa siten Oulus­ta, suo­mek­si. Tähän pie­net vähem­mis­töt kai­kis­sa muis­sa­kin ver­tai­lu­kel­poi­sis­sa mais­sa tyy­ty­vät. Sii­hen mei­dän­kin on päästävä.

    Mei­dän on myös koh­del­ta­va kaik­kia kie­li­vä­hem­mis­tö­jä yhden­ver­tai­ses­ti. His­to­ria ei oikeu­ta syrjintää.

    Tilan­teen kes­tä­vä kor­jaa­mi­nen vaa­tii perus­tus- ja kie­li­la­kien muut­ta­mis­ta, mut­ta sen suo­men­kie­li­nen val­tae­nem­mis­tö tulee kyl­lä teke­mään ja sehän on vain demokraattista.

  120. Hei Osmo, mitä tein vää­rin? Pois­tit minul­ta mie­li­val­tai­ses­ti nipun vies­te­jä, vaik­ka niis­sä oli täy­sin asial­li­nen sana­muo­to ja sävy.

    Onko pak­ko­ruot­si sit­ten­kin sinul­le­kin lii­an arka paikka?

    1. Kap­tee­ni Kirk kijoit­ti yksin­ker­tai­ses­ti lii­kaa ja tois­ti itse­ään. Oli­si hyvä pysyä otsi­kos­sa (ruot­sin kie­len opis­ke­lun pakol­li­suus perus­kou­lus­sa). Se, ettei nimi­merk­ki pidä ruot­sin­ki­li­sis­tä, tuli hyvin sel­vil­le jo aiem­mis­sa kom­men­teis­sa. Kir­joi­tuk­set oli­vat sävyl­tään sel­lai­sia, että ne sopi­vat padr­fem­min Suo­mi 24-palstalle.

  121. Nouse­va suku­pol­vi, joka jos­sain vai­hees­sa astuu val­taan, inho­aa pak­ko­ruot­sia niin pal­jon, että lak­kaut­taa sen aivan varmasti.”

    Tot­ta. Teem­me sen.

  122. Tiet­ty­jä asioi­ta pitää tukea, jos halu­taan nii­den säi­ly­vän elin­voi­mai­si­na.’ (Kake)
    OK, mut­ta kun tämä pak­ko­pul­la ei todel­la­kaan pidä suo­men­ruot­sia elin­voi­ma­se­na. Onko tämän myön­tä­mi­nen tai ymmär­tä­mi­nen ylivoimaista?

  123. Kake kir­joit­ti:
    Ruot­sin kie­len opis­ke­li­joi­ta oli­si niin vähän, että heil­le kävi­si niin kuin mar­gi­naa­leil­le aina “vapau­des­sa” käy: tar­jon­ta loppuu,koska kysyn­tää ei riit­tä­väs­ti. Perus­tel­laan sil­lä, ettei voi­da jär­jes­tää ope­tus­ta kun on vaan seit­se­män oppilasta.

    Tämä on mie­les­tä­ni hyvä ja vali­di point­ti. Jos pak­ko­ruot­si ei ole­kaan vält­tä­mä­tön, tuli­si kyl­lä taa­ta kai­kil­le mah­dol­li­suus opis­kel­la ruot­sia. Lakiin pitäi­si kir­joit­taa, että kou­lul­la on vel­vol­li­suus jär­jes­tää ope­tus­ta, vaik­ka oppi­lai­ta oli­si vain yksi.

  124. Ylei­ses­ti ottaen ruot­sin­kie­len ala­mä­ki tulee jat­ku­maan, kos­ka pak­koa on aina vai­kea hyväksyä.

    Eri­tyi­ses­ti vai­ke­aa pak­koa on perus­tel­la maa­il­mas­sa, jos­sa ruot­sa­lais­ten kans­sa pär­jää hyvin englan­nil­la, eli ruot­si­kiel­tä ei tar­vi­ta kuin kes­kus­tel­taes­sa suo­men­ruot­sa­lais­ten kanssa. 

    Yksit­täi­sil­le hen­ki­löil­le ruot­sin­kie­len opet­te­lu voi kui­ten­kin olla ihan hyvä idea. Jos kiel­ten opis­ke­lu kiin­nos­taa, niin ruot­sin hyvä osaa­mi­sen Suo­mes­sa tar­jo­aa enem­män vaih­toeh­to­ja opis­ke­lun ja työ­elä­män pii­ris­sä. Molem­pia kie­liä osaa­va kun voi vali­ta sekä suo­men­kie­li­ses­tä, että ruot­sin­kie­li­ses­tä tar­jon­nas­ta mieleisensä. 

    Kun ruot­sin­kie­li­sil­le on Suo­mes­sa muka­vas­ti kor­kea­kou­lu­paik­ko­ja, kult­tuu­rin run­sas talou­del­li­nen tuki ja työ­elä­mäs­sä muu­ta­mil­la osa-alueil­la tiu­kat kie­li­vaa­ti­muk­set, niin osaa­mal­la kiel­tä yksit­täi­sel­lä hen­ki­löl­lä on enem­män valin­nan varaa.

  125. Yri­tän tuo­da kes­kus­te­luun vähän uut­ta näkö­kul­maa: Monet ilmai­se­vat asian niin että suo­men­ruot­sa­lai­sil­la on koh­tuut­to­mia etuoi­keuk­sia. Suo­men­ruot­sa­lai­nen kan­ta on että kos­ka he ovat yhtä­lail­la maan kan­ta-asuk­kai­ta, niin heil­lä on yhtä­lai­nen oikeus elää omaa kiel­tään ja kult­tuu­ri­aan viljellen.

    Kana­das­sa on rans­kan­kie­li­nen vähem­mis­tö (Que­bec), joka on vah­va mut­ta USA:n (ja Hol­lywoo­din!) naa­pu­ruu­den huo­mioo­not­taen, kie­li­po­liit­ti­ses­ti erit­täin han­ka­las­sa ase­mas­sa. Que­becin polii­ti­kot aja­vat­kin asi­aan­sa taval­la joka on suo­ma­lai­sil­le tut­tua. Eri­lai­suuk­sia­kin tie­tys­ti on, esim. itsenäisyyskysymys.

    Venä­jäl­lä on useam­pia suo­men­su­kui­sia kan­so­ja joi­den yhteen­las­ket­tu luku­mää­rä on pari mil­joo­naa. He ovat yllä­mai­nit­tui­hin ver­rat­tu­na poliit­ti­ses­ti voi­mat­to­mia oman maan­sa sisä­po­li­tii­kas­sa. Näin ollen näi­den kan­so­jen tule­vai­suus on kyseenalainen. 

    Nyt ihmet­te­len­kin niil­tä jot­ka pro­pa­goi­vat kovem­pia ottei­ta suo­men­ruot­sa­lais­ten kie­li­po­liit­ti­sia eril­lis­rat­kai­su­ja vas­taan, että miten suh­tau­dut­te sit­ten jol­la­kin tapaa vas­taa­vaan tilan­tee­seen Venä­jäl­lä ja Kana­das­sa ? Tie­ten­kin sen voi kui­ta­ta ”ettei se tähän kuu­lu”, mut­ta jos edus­kun­ta ryh­tyy tosis­saan miet­ti­mään suo­men­ruot­sa­lais­ten ase­maa, niin täl­lä glo­ba­li­soi­tu­neel­la aika­kau­del­la kan­sain­vä­lis­tä­kin näkö­kul­maa tul­ta­neen ajat­te­le­maan. Ellei tääl­lä niin sit­ten rajan takana.
    Jos mai­ni­tuis­sa tapauk­sis­sa val­ta­väes­tös­tä sano­taan “Ei etuoi­keuk­sia ranskalaisille/suomensukuisille!”, niin hyväk­syt­te­kö argu­men­tin impli­kaa­tioi­neen ? Nyt tie­ten­kin help­po vas­taus menee esim. Venä­jän­maan tilan­teen suh­teen vaik­ka­pa näin: ”Ne mei­dän hur­rit nyt on pal­jon parem­mas­sa ase­mas­sa kuin hei­mo­vel­jem­me idäs­sä!” Mut­ta väi­tän että jos suo­men­su­kuis­ten kult­tuu­rien ole­mas­sao­lo pit­käl­lä täh­täi­mel­lä halu­taan taa­ta niin sii­hen vaa­di­taan (Suo­men kokoi­sis­sa pro­vins­seis­sa) moni saman­lai­nen rat­kai­su joka nyt on Suo­mes­sa arki­päi­vää. Se onnis­tu­nee ilman että iso­ve­nä­läis­ten var­pail­le tal­lo­taan kipeäs­ti mut­ta vähän se kyl­lä tuli­si kutit­ta­maan pik­ku­var­vas­ta. Voi­si­vat­ko­han he sie­tää sellaista ?

  126. Hyvä Osmo Soininvaara; 

    Kii­tos, tämä oli todel­la rai­kas avaus ja yllät­tä­vän­kin kor­keal­ta tahol­ta. Tai yllät­tä­vän pit­kään meni, ennen­kuin sen joku gra­niit­ti­pyl­väi­den takaa on tuo­ta miel­tä jul­ki­ses­ti, jos Soi­nia ja kumpp. ei lasketa. 

    Tun­tuu sil­tä, että hal­lit­se­va eliit­ti täl­lä het­kel­lä ei vas­taa aina­kaan täl­tä osin kan­san syvien rivien mie­li­pi­tei­tä. Eihän pakol­li­nen toi­nen koti­mai­nen toki ainoa äänes­tys­pe­rus­te ole, mut­ta pel­kääm­pä, että tämä kie­li­ky­sy­mys on tule­vai­suu­des­sa niin tär­keä monil­le, että se tulee ole­maan sel­lai­nen mui­den asioi­den ohi. Tulos­sa pal­jon ns. kapi­na­ää­niä sil­le ainoal­le puo­lu­eel­le, joka pak­ko­ruot­sia vastustaa. 

    Tämä joh­tuu ihan sii­tä, että meil­lä on pakol­lis­ta tois­ta koti­mais­ta rai­vok­kaas­ti aja­va puo­lue mut­ta ei yhtään sitä vas­tus­ta­vaa. Tai on yksi, mut­ta on vähän “ääri” monil­le muis­sa kysy­myk­sis­sä. Tämä ei vas­taa todel­lis­ta tilan­net­ta ken­täl­lä. Monet EU-myön­tei­set, kou­lu­te­tut ja viher­tä­vät vas­tus­ta­vat pak­ko­ruot­sia, he voi­vat kokea vai­keak­si äänes­tää EU-vas­tais­ta puoluetta. 

    Täs­sä epäi­lyt­tää, että saa­vat­ko myös ns. suu­rim­mat val­ta­puo­lu­eet (ken­ties vih­reät­kin?) rahoi­tus­ta ruot­sin­kie­lis­taus­taisl­ta sää­tiöil­tä, ollak­seen vas­ti­neek­si “oike­aa” miel­tä kie­li­ky­sy­myk­sis­sä. Tämä ei pal­joa enää yllät­täi­si täs­sä syk­syn mit­taan kuul­tu­jen kabi­net­ti­ra­hoi­tus­ten jälkeen. 

    Perus­te­lusi oli­vat erit­täin päte­viä, eni­ten ehkä mie­ti­tyt­tää se, että todel­la­kin, mik­si opis­ke­lem­me ensin 6 vuot­ta ja sit­ten yli­opis­tos­sa “tjäns­tes­vens­kan”, jos se ei kui­ten­kaan rii­tä ruot­sin­kie­lis­ten pal­ve­le­mi­seen, vrt. Oulun tapaus? Pitäi­si­kö mie­dän todel­la­kin lukea ruot­si äidin­kie­len tasol­le ollak­sem­me riit­tä­vän hyviä viran­omai­sia mm. Kok­ko­lan ruot­sin­kie­li­sil­le? En voi sie­tää. Ehkä­pä, tätä taus­taa vas­ten oli­si pai­kal­laan kou­lut­taa 50–70% ikä­luo­kas­ta niin, että he oli­si­vat moti­voi­tu­neem­pia ja osi­si­vat ruot­sia parem­min, he hoi­tai­si­vat vaa­di­tut viran­omais­vel­voit­teet. Jos jol­le­kin työ­pai­kan vaih­don tms. vuok­si tulee ruot­sin kie­len vaa­ti­mus yllät­täen eteen, sen kyl­lä opis­ke­lee puo­len vuo­den inten­sii­vi­kurs­si­tuk­sel­la + kie­li­ko­keel­la parem­mal­le­kin tasol­le mitä 6 vuo­des­sa epä­mo­ti­voi­tu­nee­na. Ehkä voi­sit tämän­tyyp­pis­tä ehdot­taa siel­lä por­tai­den yläpäässä? 

    Ne 30–50(?)%, jot­ka todel­la vihaa­vat pak­ko­ruot­sia, eivät sitä opi tai iki­nä puhu joka tapauk­ses­sa — tämä on resurs­sien haas­kaus­ta ja tavat­to­man kie­li­ryh­mien väli­sen kiu­kun kylvöä. 

    Monet ovat täs­sä tilan­tees­sa kovin lan­nis­tu­nei­ta — mitä täs­sä voi teh­dä, ketä täs­sä voi äänes­tää — tar­vit­sem­me­ko uuden puo­lu­een, kos­ka nyky­puo­luei­den val­taa­pi­tä­vät kumar­ta­vat RKP:tä, joka on AINA hal­li­tuk­ses­sa. No nuo­ril­la on eri mie­li­pi­tei­tä, vrt. Kokoo­mus­nuor­ten kan­nan­ot­to, mut­ta hei­dät­kin nui­jit­tiin hil­jai­sik­si. Ja media sensuroi. 

    Mitä täs­sä voi teh­dä? Usko demo­kra­ti­aan hor­juu — tai aina­kin tähän Suo­men ver­sioon demokratiasta.

  127. Itseä­ni täs­sä kie­li­kes­kus­te­lus­sa häi­rit­see eri­tyi­ses­ti se, että aina kun vas­tus­te­taan ruot­sia jol­la­kin tapaa tai edes vih­jais­taan sii­hen suun­taan, Rkp:läiset, ruot­sin kie­len mie­li­set polii­ti­kot, HS:n toi­mit­ta­jat, sve­ko­ma­nit ja muut ruot­sin kie­len ääri­puo­lus­ta­jat ovat nimit­te­le­mäs­sä popu­lis­teik­si, kapea­kat­sei­sik­si, höy­ry­päik­si tai muu­ta vas­taa­vaa. Ja samaan hen­geen vetoon vaa­ti­vat asial­lis­ta ja raken­ta­vaa keskustelua.

    Iloi­nen asia kui­ten­kin on, että ajan mit­taan täs­tä­kin “ongel­mas­ta” pääs­tään, sil­lä uusi suku­pol­vi, nyky­nuo­ret, ovat pää­osin täy­sin tym­pään­ty­nei­tä ruot­sin opis­ke­luun, eivät­kä näe sitä ollen­kaan tar­peel­li­se­na. Sii­nä ei pal­jon his­to­ria, kult­tuu­ri, poh­jois­mai­suus ja muu löpi­nä pai­na. Oma­koh­tai­ses­ta koke­muk­ses­ta voin sanoa, että perus­kou­lus­sa var­sin­kin ilme­nee ruot­sin opis­ke­luun koh­dis­tu­vaa tur­hau­tu­mis­ta, ammat­ti­kou­luis­sa eri­to­ten ja myös lukiois­sa. Nekin oppi­laat, jot­ka pitä­vät ruot­sin kie­les­tä, eivät sitä muil­le väki­sin tyrk­kyt­täi­si, vaan var­mas­ti valit­si­si­vat vapaa­eh­toi­suu­den (mukaan lukien alle­kir­joit­ta­nut). Myös tun­te­ma­ni ruot­sin­kie­li­set sekä kak­si­kie­li­set (nuo­ret) eivät pidä nykyis­tä ruot­sin kie­len ope­tuk­sen sisäl­lyt­tä­mis­tä ope­tus­suun­ni­tel­maan miten­kään tär­keä­nä. Nuo­ril­la ei myös­kään ole vas­taa­van­lais­ta me ja ne ase­tel­maa, kie­li ei sii­nä mie­les­sä ole rajoite.

  128. Kii­tos Osmo esiin­tu­los­ta­si. Tämän het­ki­nen tilan­ne on kes­tä­mä­tön. Olen asu­nut ulko­mail­la vuo­sia ja tämän jäl­keen Suo­meen palat­tua­ni ihmet­te­len suu­res­ti val­lal­la ole­vaa ilmapiiriä.

    Parem­mal­le kan­sain­vä­li­sel­le kie­li­tai­dol­le on aivat sel­vät tar­peet, mut­ta kes­kus­te­lua käy­dän edel­leen lap­sel­li­sel­la “kak­si­kie­li­syys on rik­kaut­ta” ja “suo­ma­lai­set on tyh­miä kun eivät opi ruot­sia” ‑tasol­la.

    Pää­me­diat hesa­ri myö­ten, jul­kai­se­vat edel­leen vii­kot­tai­sia pää­kir­joi­tuk­si­aan suo­men­kie­lis­ten asen­neon­gel­mas­ta ja ruot­sin­kie­len tär­key­des­tä. Mis­sään muus­sa maas­sa en ole näh­nyt vas­taa­vaa — on aivan jär­je­tön­tä, että jul­ki­nen debat­ti on näin luk­kiu­tu­nut yhteen tunk­kai­seen näkö­kul­maan aihees­ta — ja sel­lai­seen näkö­kul­maan, jon­ka jokai­nen ajat­te­le­va ja maa­il­maa näh­nyt ihmi­nen ymmär­tää täy­dek­si huijaukseksi.

    Mei­dän on lopet­ta­va tasoi­tuk­sen anta­mi­nen muil­le mail­le ja kou­lu­tet­ta­va nuo­ri­som­me niin, että pys­tym­me toi­mi­maan ja käy­mään kaup­paa maa­il­man­laa­jui­ses­ti. Vien­ti lop­pu­pe­leis­sä rat­kai­see Suo­men tule­vai­suu­den, joten täs­sä isot asiat kysymyksessä. 

    Osmo kan­nus­ta myös puo­lue­to­ve­rei­ta­si tule­maan ulos tämän asian kans­sa. Eten­kin J.J Kas­vil­la on ollut vah­vo­ja mie­li­pi­tei­tä pak­ko­ruot­sin puo­les­ta, mikä sai alle­kir­joit­ta­neen vaih­ta­maan puoluetta.

  129. Xerxes, jos oli­sit tutus­tu­nut parem­min asi­aan, niin ymmär­täi­sit ver­ra­ta Suo­mea euroop­pa­lai­siin yksi­kie­li­siin mai­hin. Suo­mi on nume­roi­den valos­sa Euroo­pan yksi­kie­li­sin maa, joten ei täs­sä tar­vi­ta mitään ver­tai­lua oikeas­ti moni­kie­li­siin mai­hin kuten Kanadaan.

    Muu­ten, Kana­das­sa ei ole kie­lien pak­ko-ope­tus­ta eikä mitään mui­ta­kaan raken­tei­ta, mit­kä Suo­mes­sa lii­te­tään suomenruotsalaisuuteen.

  130. Deja­vu kysyi, mitä miel­tä olen Kie­po-pro­jek­tin (pro­jek­tin yhteen­ve­to ja kie­li­kou­lu­tus­mal­lit tääl­lä) D‑vaihtoehdosta. Pak­ko­ruot­sin vas­tus­ta­jien sivus­ton yhteen­ve­toa­na­lyy­si Kie­pon mal­leis­ta on näh­däk­se­ni var­sin käyttökelpoinen. 

    D‑vaihtoehto oli­si san­gen kel­vol­li­nen (K=kieli):
    Perusopetus:
    K1 pakoll. ala­kou­lus­ta (en, ru, sa, ra, ve) 12 vvt
    K2 pakoll. ala­kou­lus­ta (en, ru, sa, ra, ve) 10 vvt
    sub­jek­tii­vi­nen oikeus ruot­sin opiskeluun
    Lukio:
    K1+K2
    Amma­til­li­nen koulutus:
    K1+K2
    Korkea-aste:
    K1+K2

    Kaik­kein par­haal­ta on vai­kut­ta­nut (nimi­mer­kin Vapaut­ta ja peda­go­giik­kaa ehdot­ta­ma?) mal­li, jos­sa lap­sen kie­li­pa­let­ti mää­räy­tyy sen mukaan, miten kie­le­no­pis­ke­lu sujuu. Vie­rai­ta kie­liä oli­si pakol­li­ses­ti vain yksi, ja lisäk­si voi­si vali­ta joko toi­sen vie­raan kie­len tai saman ver­ran lisä­tun­te­ja ensim­mäi­ses­sä kie­les­sä. Vapaa­eh­toi­sia kie­liä oli­si myö­hem­min tar­jol­la enemmänkin.

    En ole miet­ti­nyt mie­leis­tä­ni mal­lia val­miik­si. Vir­ka­mies­ruot­si vaa­tii oman mal­lin­sa. Jos nuo­ri ei ole valin­nut perus­kou­lus­sa eikä lukios­sa ruot­sia ja tote­aa sit­ten halua­van­sa (virka)uralle, jos­sa vaa­di­taan ruot­sin­tai­to, hän jou­tuu aloit­ta­maan alkeista. 

    Suo­men sijain­nil­la ja naa­pu­reil­la on mer­ki­tys­tä. Kie­li­rii­das­sa on monen mon­ta ker­taa hei­tet­ty kehiin “maa­il­man­kie­li” ja mai­nit­tu kii­nat ja ara­biat. Epäi­le­mät­tä muu­ta­ma näi­den kiel­ten tai­ta­ja Suo­mes­sa onkin tar­peen, mut­ta tii­viin naa­pu­ruus­suh­teen takia ruot­sia tar­vi­taan enem­män. Kuten aiem­min kir­joi­tin, vaik­ka hen­ki­lö­kon­tak­teis­sa englan­ti käy­kin mai­nios­ti, kir­jal­li­sen vies­tin­nän (myös verk­ko!) seu­raa­mi­nen vaa­tii ruot­sin taitoa.

  131. Mah­ta­vaa!
    Vih­doin joku tar­peek­si iso poliitikko
    ottaa kan­taa asi­aan ja vie­lä­pä perustelee
    sen täy­sin oikein.
    Olen näh­nyt punais­ta kun luke­nut V Niinistön
    kom­ment­te­ja että hän hyväk­syy pakkoruotsin…
    Olet var­maan jo saa­nut vihai­sia soit­to­ja ja viestejä
    RKP:n edustajilta..tai sit­ten he ovat ajatelleet
    että olet niin van­ha teki­jä jo että sinua
    ei voi mää­räil­lä peru­maan puheesi =)
    Kun­nioi­tus­ta sin­ne päin!

  132. Mitä se Soi­nin­vaa­ra oikein höpi­see? Vai onko hän vit­sik­kääl­lä päällä?

    Että­kö suo­men­ruot­sa­lai­set tar­vit­se­vat pal­ve­lu­ja äidin­kie­lel­lään? Muis­ta vähem­mis­töis­tä ei ole väliä.

    Val­tias­kan­sas­sa ei ole pal­ve­lu­vä­keä, joten suo­men­kie­li­set sii­tä vaan opet­te­le­maan muu­mi­ruot­sia ja pas­saa­maan hei­tä hei­dän omi­tui­sel­la kielellään.

    Oli­pa rai­kas blogi!
    Sen alle­kir­joi­tan, että hävit­tyä sotaa ei kan­na­ta jat­kaa. Suo­mi rysäh­tää pian viral­li­ses­ti yksi­kie­li­sek­si ja tur­hat pak­ko­ruot­sion­gel­mat häi­py­vät historiaan.

  133. del­ler­vo:
    “Itseä­ni täs­sä kie­li­kes­kus­te­lus­sa häi­rit­see eri­tyi­ses­ti se, että aina kun vas­tus­te­taan ruot­sia jol­la­kin tapaa tai edes vih­jais­taan sii­hen suun­taan, Rkp:läiset, ruot­sin kie­len mie­li­set polii­ti­kot, HS:n toi­mit­ta­jat, sve­ko­ma­nit ja muut ruot­sin kie­len ääri­puo­lus­ta­jat ovat nimit­te­le­mäs­sä popu­lis­teik­si, kapea­kat­sei­sik­si, höy­ry­päik­si tai muu­ta vastaavaa.”

    Aivan vas­taa­vas­ti (ja itse asias­sa suu­rem­mis­sa mää­rin) pai­kal­le hurah­taa pai­kal­le kasa kie­li­so­taa liet­so­via fen­no­maa­ne­ja jot­ka ovat jos­tain kek­si­neet että “hur­rit” syök­se­vät maan tuhoon. Kum­man­kin puo­len argu­men­toin­ti on välil­lä on niin sur­ke­aa että oli­si hou­kut­te­le­vaa aja­tel­la että pahim­mat trol­lit oli­si­vat vas­ta­puo­len agent pro­voca­teu­re­ja jot­ka pyr­ki­vät saat­ta­maan vas­ta­puo­len nau­ru­na­lai­sek­si. Ikä­vä kyl­lä luu­len että nämä ovat ihan tosissaan.

    Tai en kyl­lä tie­dä. Nämä Kap­tee­ni Kir­kin “Onko pak­ko­ruot­si sit­ten­kin sinul­le­kin lii­an arka paik­ka?” kom­men­tit ovat niin absur­de­ja että vai­kea uskoa hänen ole­van tosis­saan. Eihän kukaan voi kuvi­tel­la pak­ko­ruot­sin ole­van Osmol­le lii­an arka paik­ka sen jäl­keen kun Osmo on kir­joit­ta­nut blo­gi-mer­kin­nän jos­sa hän jul­ki­ses­ti vas­tus­taa pakkoruotsia?

  134. Ruot­sin pak­ko-ope­tus­ta perus­tel­laan kak­si­kie­li­syy­del­lä niin usein, että on syy­tä miet­tiä mitä kak­si­kie­li­syy­del­lä tarkoitetaan:

    Jokai­nen voi tar­koit­taa sil­lä mitä haluaa.

    Maa­il­mas­sa on usei­ta ns. kak­si­kie­li­siä mai­ta. Kui­ten­kaan ei ole ole­mas­sa mitään mää­ri­tel­mää sii­tä, mil­lai­nen lain­sää­dän­tö tai ope­tus­oh­jel­ma tar­vi­taan, että maa­ta voi sanoa kaksikieliseksi.
    Suo­mea on lupa sanoa kak­si­kie­li­sek­si, vaik­ka koh­tuut­to­mik­si pai­su­neet ruot­sin­tai­to­va­tai­muk­set pois­te­taan­kin. Ei vas­taa­via ole muis­sa­kaan “kak­si­kie­li­sis­sä” maissa.

  135. Niko Ruo­ko­nen
    “tar­vit­sem­me­ko uuden puo­lu­een, kos­ka nyky­puo­luei­den val­taa­pi­tä­vät kumar­ta­vat RKP:tä, joka on AINA hallituksessa. ”

    Mihin sitä uut­ta puo­luet­ta tarvitsee? 

    Itsel­lä­ni on erään puo­lu­een jäsen­kir­ja, mut­ta olen vaka­vis­sa­ni aja­tel­lut pro­tes­tik­si äänes­tää Per­su­ja. Näyt­tää väh­väs­ti sil­tä, että vaik­ka ihan ehdo­kas­ta­sol­la moni ajat­te­lee samoin kuin minä ja sen kes­kus­te­luis­sa tuo esil­le, se ei vai­ku­ta tuon tai­vaal­lis­ta puo­lu­een val­ta­kun­nal­li­seen lin­jaan mamu- ja pakkoruotsiasiassa.

  136. Moi Xerxes;

    En ehdi nyt laa­jal­ti otta­maan kan­taa mut­ta lyhyt kommentti:

    [quo­te]
    “Suo­men­ruot­sa­lai­nen kan­ta on että kos­ka he ovat yhtä­lail­la maan kan­ta-asuk­kai­ta, niin heil­lä on yhtä­lai­nen oikeus elää omaa kiel­tään ja kult­tuu­ri­aan viljellen.”
    [/quote]

    Ei kai kukaan ole sitä miel­tä, että suo­men­ruot­sa­lai­set eivät voi­si elää omaa kiel­tään ja kult­tuu­ri­aan vil­jel­len (no, jätä pro­vo­soi­vat kir­joi­tuk­set omaan arvoon­sa, mut­ta noin yleisesti)? 

    Muu­ta­ma pointti:
    — Jos suo­men­su­kui­nen vähem­mis­tö Vänä­jäl­lä alkai­si vaa­ti­maan omien Ugri-kiel­ten­sä opet­ta­mi­sen pakol­li­se­na venä­hän­kie­li­siel­le val­ta­väes­töl­le ns. toi­se­na koti­mai­se­na ja sai­si sen jol­lain ihmeen kei­nol­la läpi, luu­li­sit­ko, että tämä oli­si ko. vähem­mis­töl­le hyväk­si vai olis­ko vähem­mis­tö koh­dan­nut aika äkkiä lop­pun­sa val­ta­väes­tös­sä herät­tä­män­sä vihan vuoksi?
    — Pitää­kö KAIKKIEN Kana­das­sa opis­kel­la rans­kaa Que­pecin alu­een ran­kan­kie­lis­ten vuok­si? (asia jota en oikeas­ti tiedä..)

    Ei monel­la­kaan ole mitään vähemm­si­tö­jä ja kult­tuu­rian­sa vas­taan, kun­han eivät hait­taa koh­tuut­to­mas­ti yhteis­kun­taa ja sen järkevää/tehokasta toi­min­taa (jon­ka enem­mis­tö mää­rit­te­lee). Esim. jos ala­ti kas­va­va mus­li­mi­vä­hem­mis­töm­me alkai­si vaa­tia pakol­li­sia Koraa­nin opis­to­ja kai­kil­le, ei sii­tä­kään hyvä seuraisi.

  137. Näen­näis­tä uska­liai­suut­taa Osmol­ta. Osmo­han ei ole enää kan­san­edus­ta­ja eikä siis vih­rei­den puo­lue­ap­pa­raa­tin pihdeissä. 

    Ris­pek­tiä tulee heti vih­reil­le met­ri lisää kun joku istu­vis­ta kan­san­edus­ta­jis­ta uskal­taa ottaa kie­len­ope­tuk­sen vapaut­ta­mi­sen puo­les­ta kan­taa. Vii­mek­si Rönn­ber­gil­le julis­tet­tiin vih­rei­den kes­kus­ko­mi­teas­ta poliit­ti­nen kuolemantuomio.

  138. Minä ja moni muu on aika var­mo­ja sii­tä, että pak­ko­ruot­si koh­ta pois­tuu. Se tuli mie­leen, että tytöt suh­tau­tu­vat pak­ko­ruot­siin sel­väs­ti poi­kia myön­tei­sem­min. Samaan aikaan puo­lu­eet suo­si­vat sel­väs­ti nuo­ria nais­po­lii­tik­ko­ja (eri­tyi­ses­ti vih­reät). Yhä useam­pi nuo­ri mies taas syr­jäy­tyy kai­ken muun ohel­la poli­tii­kas­ta­kin. Eri­tyi­ses­ti ne nuo­ret, jot­ka sel­vim­min vas­tus­ta­vat pak­ko­ruot­sia. Näin aja­tel­len pak­ko­ruot­sin päi­vät eivät ehkä sit­ten­kään ole luetut.

  139. Näin nimi­mer­kin takaa on tur­val­lis­ta ennus­taa. Ennus­tan että 2013 Suo­mes­sa ei ole pak­ko­ruot­sia sii­nä mer­ki­tyk­ses­sä kuin se nyky­ään ymmär­re­tään. Vuo­teen 2020 ruot­si on menet­tä­nyt ase­man­sa ns. toi­se­na koti­mai­se­na kie­le­nä. Eri vähem­mis­tö­kiel­ten asiat hoi­de­taan sil­loin yhte­ne­väi­sen sapluu­nan mukai­ses­ti. Eli vie­lä on asias­ta huo­les­tu­neil­la aikaa hyö­dyn­tää kiin­tiö­kou­lu­tus­paik­ko­ja ja ‑vir­ko­ja.

    Ennus­teen peru­te­lu: Opti­mis­ti näkee, että jär­ki ja oikeu­den­mu­kai­suus lopul­ta voittaa .

    Ps. Talous­e­lä­mäs­sä Esko Ran­ta­nen esit­tää Osmo Soi­nin­vaa­ran sano­mi­set mie­len­kiin­toi­ses­ti tulkittuna.

  140. Suo­men viral­li­ses­ta kie­les­tä, eli suo­men kie­les­tä, pitäi­si saa­da Edus­kun­nal­ta äänes­tys­tu­los. Sitä voi­si edel­tää kan­sa­nää­nes­tys, jos kulut eivät muo­dos­tu ongel­mak­si. Kie­li­ti­lan­ne­han muut­tuu. Täl­lä het­kel­lä tilan­ne on se, että suo­mi on yli­voi­mai­ses­ti tar­peel­li­sin kie­li suo­ma­lai­ses­sa yhteiskunnassa.

    Mie­les­tä­ni viral­li­ses­ta kak­si­kie­li­syy­des­tä on pääs­tä­vä val­tion talou­den ja vir­ka­teh­tä­vien toi­mi­vuu­den takia eroon. Kaik­kien Suo­men val­tion alu­eel­la vaki­tui­ses­ti asu­vien, Suo­men kan­sa­lais­ten tulee osa­ta riit­tä­väs­ti suo­men kiel­tä, kos­ka sitä ilman tääl­lä ei pärjää.

    Tuo­te­se­los­tus­ten osal­ta pitäi­si mie­les­tä­ni antaa tie­toa edel­leen useal­la kie­lel­lä. Eikö tätä mää­ri­tä jo EU-lain­sää­dän­tö, mitä kie­liä ne ovat?

  141. Kake näkee asian niin, että jos pako­ruot­si pois­te­taan heil­tä ollaan vie­mäs­sä oikeus ruot­sin­kie­li­siin palveluihin.

    Mik­si ruot­sin­kie­li­set edel­lyt­tä­vät monin­ker­tai­set kiin­tiöt aka­tee­mi­siin kou­lu­tuk­siin, jos he ker­ran huu­ta­vat pal­ve­lu­jen perään ? Mik­si ruot­sin­kie­li­siä täy­tyy kou­lut­taa, kuten he itse ylväs­te­le­vät, 20% mm. Suo­men eko­no­meis­ta ? Täy­sin suh­tee­ton mää­rä 5% väes­tön­osan tarpeisiin
    . Samoin moi­nin­ker­tai­ses­ti väki­lu­kuun­sa näh­den lää­kä­rei­tä, juristeja,kasvatustieteilijöitä,valtiotieteilijöitä jopa tähtitieteilijöitä ?
    Jot­ta oikeus ja tasa-arvo toteutuu
    näi­tä ruot­sin­kie­lis­ten ylem­män kou­lu­tuk­sen kiin­tiöi­tä on luon­nol­li­ses­ti vähen­net­tä­vä ja lisät­tä­vä ruot­sin­kie­lis­tä var­si­nais­ta pal­ve­lua­lan ( sai­raan­hoi­ta­jat, apu­hoi­ta­jat, vah­ti­mes­ta­rit, ym. ym ) koulutusta.
    Hyvin monet ruot­sin­kie­li­set kiin­tiö­lää­kä­rit eivät edes hakeu­du kun­tiin tai ter­veys­kes­kuk­siin töi­hin vaan parem­min pal­kat­tui­hin yksi­tyi­siin lääkärifirmoihin. 

    Kakel­la on perus­ta­vaa laa­tua ole­va ajat­te­lu­vir­he, kun hän läh­tee sii­tä, että lähes yksi­no­maan suo­men­kie­li­set voi­daan pak­ko­ruot­sin avul­la kou­lut­taa pal­ve­le­maan hän­tä. Vas­taa­vas­ti ruot­sin­kie­li­set voi­vat yli­mi­toi­tet­tu­jen kiin­tiöi­den­sä tur­vin siir­tyä joh­to­teh­tä­viin. Hei­tä ei ole luo­tu pal­ve­le­maan, Kaken mielestä.

    Jot­ta asi­aan tuli­si jotain tolk­kua alka­koot ruot­sin­kie­li­set pal­vel­la edes toi­nen tois­taan kai­kis­sa pal­ve­luam­ma­teis­sa. Siivojien,Sivan kassoilla,
    vah­ti­mes­ta­rei­den ym. ammateissa. 

    Ruot­sin­kie­li­set vaa­ti­vat tasa-arvoa. Mil­lä he perus­te­le­vat yli­kiin­tiön­sä ? Ei aina­kaan tasa-arvol­la voi perus­tel­la 5%:lle taat­tu­ja monin­ker­tai­sia kiin­tiö­tä. Ne ovat perus­teet­to­mak­si ETUOIKEUKIA

    . Kaik­kial­la maa­il­mas­sa täl­lai­set koh­tuut­to­mat pie­nen vähem­mis­tön edut ymmär­re­tään korruptioksi.

    On käsit­tä­mä­tön­tä, että Jaa­kob Söder­man, Mar­tin Schein, Bjar­ne Kal­lis ym. “huma­nis­tit” eivät voi myön­täää sitä omal­la kohdallaan. 

    Nime­no­maan suo­men­kie­li­set tar­vit­se­vat ja vaa­ti­vat itsel­leen tasa-arvoa.
    Ns:a posi­tii­vi­nen syr­jin­tä ei ole tar­koi­tet­tu par­hai­ten menes­ty­vän väes­tön­osan lisä­pön­kit­tä­mi­sek­si. Banaa­ni­val­tio­han täl­li­ses­ta tulee mieleen.
    Oikea tasa-arvo edel­lyt­tää oikeu­den­mu­kai­sia kou­lu­tus­mah­dol­li­suuk­sia muil­le­kin kuin vain hyväosaisille.
    Ennen­kaik­kea oikeu­den­mu­kai­suus edel­lyt­tää omi­tui­sen suo­ma­lai­sen vir­ka­kiel­lon, joka perus­tuu ruot­sin pak­ko-osaa­mi­seen, kumoamista.

  142. Den­nis,

    Onko tosi­aan niin, että tytöt suh­tau­tu­vat ruot­sin kie­len pakol­li­suu­teen myön­tei­sem­min kuin pojat?

    Tytöt näh­däk­se­ni suh­tau­tu­vat yli­pään­sä kiel­ten opis­ke­luun myön­tei­sem­min. Eri­tyi­sen mer­kit­tä­vä ero on suh­tau­tu­mi­ses­sa äidin­kie­leen ja kirjallisuuteen.

    Mut­ta, jos sinul­la on jokin link­ki tut­ki­muk­seen, jos­sa tosi­aan nime­no­maan pakol­li­suu­teen asen­noi­tu­mi­ses­sa on suku­puo­lie­ro, niin lai­ta se ihmees­sä tänne.

  143. Eli­na: “Onko tosi­aan niin, että tytöt suh­tau­tu­vat ruot­sin kie­len pakol­li­suu­teen myön­tei­sem­min kuin pojat?”

    En haluai­si pal­jas­tua sovi­nis­tik­si, mut­ta täs­sä on erään kyse­lyn mie­les­tä­ni arvat­ta­vat tulokset:

    Ruot­sin kie­len tuli­si olla
    • pakol­lis­ta tytöt 44 pro­sent­tia pojat 19 prosenttia
    • valin­nais­ta tytöt 31 pro­sent­tia pojat 45 prosenttia
    • vapaa­eh­tois­ta tytöt 25 pro­sent­tia pojat 36 prosenttia.

    http://www.oph.fi/download/49224_toisen_kotimaisen_kielen_opetuksen_kehittamisen_suuntaviivoja.pdf

    Tos­ta talous­e­lä­män jutus­ta: Sii­nä Esko Ran­ta­nen sitee­raa juu­ri sitä koh­taa Soi­nin­vaa­ran blo­gi­kir­joi­tuk­ses­ta, joka meni pie­leen. Eihän kukaan voi perus­tel­la tosis­saan pak­ko­ruot­sia ihmi­sen oikeu­del­la puhua äidin­kiel­tään aina ja kaik­kial­la. Sil­loin­han meil­lä pitäi­si olla koh­ta pak­ko­viet­na­mi ja tois­ta sataa muu­ta pak­ko­kiel­tä. Ulko­mail­le ei voi­si mat­kus­taa menet­tä­mät­tä oikeuksiaan.

  144. Tytöt suh­tau­tu­vat esi­val­taan ja auk­to­ri­teet­tei­hin lam­mas­mai­sen alis­tu­vas­ti, ovat nii­tä kilt­te­jä ja velvollisuudentuntoisia.
    Pojat kysee­na­lais­ta­vat auk­to­ri­tee­tit ja ylhääl­tä tule­vat käs­ky­tyk­set, ellei niil­le ole jär­ke­viä perus­te­lui­ta. Luke­kaa­pa Lin­nan teok­set muu­ta­man kerran,
    siel­lä se suo­ma­lai­sen mie­hen luon­ne kuvataan..
    “Kyl­lä tär­keät hom­mat hoi­de­taan, mut­ta kiviä ei ruve­ta sun polun var­teen kasaamaan”-
    vai miten se meni.

  145. Jos nuo­ri ei ole valin­nut perus­kou­lus­sa eikä lukios­sa ruot­sia ja tote­aa sit­ten halua­van­sa (virka)uralle, jos­sa vaa­di­taan ruot­sin­tai­to, hän jou­tuu aloit­ta­maan alkeista.»
    Mut­ta suo­men­ruot­si­han on help­po oppia aikui­se­na, ään­tä­mi­nen on suo­men kal­tais­ta ja englan­ti on port­ti ruotsiin.
    Rans­kaa ja venä­jää sen sijaan pitäi­si alkaa opis­kel­la mah­dol­li­sim­man var­hai­sel­la iällä.
    Ään­tä­mi­nen pal­jon vai­keam­paa kuin suomenruotsissa.
    Nyky­ään­kin kor­kea­kou­lu­jen ongel­ma on se, että iso jouk­ko jou­tuu aloit­ta­maan pak­ko­ruot­sin alkeis­ta, vaik­ka sitä on luet­tu vuo­si­kausia ennen kor­kea­kou­luo­pin­to­ja. Kat­so Opet­ta­ja-leh­ti 21/2008
    “Kor­kea­kou­luis­ta tuli kie­li­tai­don paikkaajia”–

    Muu­ten, Suo­men Kuva­leh­des­sä oli ehdo­tus kie­lio­pin­to­jen siir­tä­mi­sek­si lukuai­neis­ta tai­to- ja tai­de­ai­nei­siin. Mie­len­kiin­toi­nen avaus.

  146. Osmo kir­joit­ti: “Kap­tee­ni Kirk kijoit­ti yksin­ker­tai­ses­ti lii­kaa ja tois­ti itseään.”

    Pak­ko­ruot­si­kes­kus­te­lu tois­taa itse itse­ään jat­ku­vas­ti. Sii­hen ei ole vii­mei­seen kym­me­neen vuo­teen tul­lut mitään uut­ta. Sii­hen aktii­vi­ses­ti osal­lis­tu­va tois­taa väki­sin­kin itse­ään, kos­ka kaik­ki muut­kin tois­ta­vat samo­ja, jo sataan ker­taan snaot­tu­ja asioi­ta asioi­ta. Ja sil­ti pak­ko­ruot­sil­le ei löy­dy mitään asial­li­sia perusteluja.

    Oli­si hyvä pysyä otsi­kos­sa (ruot­sin kie­len opis­ke­lun pakol­li­suus peruskoulussa).”

    ???? Otsik­ko oli “Minä ja pak­ko­ruot­si”. Kes­kus­te­lua ei ollut rajoi­tet­tu perus­kou­luun. Kaik­ki pakol­li­nen ruot­sin ope­tus mil­lä kou­lu­tus­ta­sol­la tahan­sa on pak­ko­ruot­sia. pak­ko­ruot­si kuu­luu samaan ongel­ma­vyyh­teen kuin kak­si­kie­li­syys ja ruot­sa­lais­ten etuoi­keu­det. Vai­kea niis­tä on kes­kus­tel­la mui­ta poissulkien.

    Se, ettei nimi­merk­ki pidä ruot­sin­ki­li­sis­tä, tuli hyvin sel­vil­le jo aiem­mis­sa kommenteissa.”

    Sit­ten ymmär­sit täy­sin vää­rin. Tun­nen usei­ta ruot­sin­kie­li­siä niin Suo­mes­sa kuin Ruot­sis­sa­kin, jois­ta pidän. Minä en pidä pak­ko­ruot­sit­ta­jis­ta. Pak­ko­ruot­sit­ta­ja voi olla joko ruot­sin­kie­li­nen tai suo­men­kie­li­nen. Pak­ko­ruot­sit­ta­jis­ta on vai­kea pitää, kos­ka he eivät pys­ty perus­te­le­maan outo­ja ajatuksiaan.

    Kir­joi­tuk­set oli­vat sävyl­tään sel­lai­sia, että ne sopi­vat padr­fem­min Suo­mi 24-palstalle.”

    Pitää­kö tääl­lä eri­tyi­ses­ti pitää pak­ko­ruot­sit­ta­jis­ta, jot­ta saa osal­lis­tua pakkoruotsikeskusteluun?

  147. Anna-Lii­sa kir­joit­ti: “En ole miet­ti­nyt mie­leis­tä­ni mal­lia val­miik­si. Vir­ka­mies­ruot­si vaa­tii oman mal­lin­sa. Jos nuo­ri ei ole valin­nut perus­kou­lus­sa eikä lukios­sa ruot­sia ja tote­aa sit­ten halua­van­sa (virka)uralle, jos­sa vaa­di­taan ruot­sin­tai­to, hän jou­tuu aloit­ta­maan alkeista.”

    Mie­les­tä­ni kii­peät tuos­sa istu­ma­li­hak­set edel­lä puu­hun. Otat vir­ka­mies­ruot­sin kiveen kir­joi­tet­tu­na perus­asia­na ja läh­tö­koh­ta­na, jos­ta kiel­ten­ope­tuk­sen tar­peet pitäi­si joh­taa. Näin­hän ei suin­kaan ole, kos­ka on vää­rin vaa­tia suo­ma­lai­sil­ta vir­ka­mie­hil­tä ruot­sin osaamista.

    Vir­ka­mies­ruot­si on vain yksi tapa yrit­tää teh­dä virois­ta suo­ja­työ­paik­ko­ja kiin­tiö­kou­lu­te­tuii­le ruot­sa­lai­sil­le. Vir­ka­mies­ruot­si voi­daan aivan hyvin (ja pitää) kor­va­ta ammat­ti­mai­sil­la ruot­sin­osaa­jil­la, tulkeilla.

  148. Oulun yli­opis­tos­sa teh­ty tut­ki­mus 2008.
    ISSN 1796–2242 (Onli­ne)
    URN:ISBN:9789514287046

    Vuo­sit­tain vähin­tään 20 % kor­kea­kou­luo­pis­ke­li­jois­ta sai tut­kin­to­to­dis­tuk­siin­sa mer­kin­nän vir­ka­mies­ruot­sin hyväk­sy­tys­tä kie­li­tai­dos­ta, jon­ka tai­to­ta­so ei todel­li­suu­des­sa vas­tan­nut sää­det­tyä Euroop­pa­lai­sen vii­te­ke­hyk­sen mukais­ta vähim­mäis­tai­to­ta­soa B1.

    Tut­ki­mus­tu­lok­set tuki­vat käsi­tys­tä sii­tä, että yhä useam­pien lukion B‑ruotsin oppi­mää­rän suo­rit­ta­nei­den kor­kea­kou­luo­pis­ke­li­joi­den kie­lel­li­nen läh­tö­ta­so oli niin alhai­nen, että he eivät saa­vut­ta­neet kor­kea­kou­lu­tut­kin­toon kuu­lu­vien pakol­lis­ten ruot­si­no­pin­to­jen­sa aika­na vir­ka­mies­ruot­siin vaa­dit­ta­vaa taitotasoa. 

    Poh­din­tao­sas­sa esi­te­tään jat­ko­toi­men­pi­tei­tä kor­kea­kou­lu­tut­kin­toon kuu­lu­van vir­ka­mies­ruot­sin tai­to­ta­so­vaa­ti­muk­sen madaltamiseksi.”

    Polii­ti­kot vai­ke­ne­vat nämä tulok­set kuoliaiksi…

  149. Jag hål­ler till stor del med Osmos inlägg. Juk­ka Siren har också skri­vit bra kommentarer.

    Det vik­ti­gas­te för mig som svensksprå­kig i Fin­land är att kun­na få tjäns­ter som sju­kvård och juri­disk hjälp på svens­ka. Att inte var­je tjäns­te­man på var­je minis­te­rium kan tala per­fekt svens­ka med mig är något som jag bryr mig betyd­ligt mindre om.

    Det är klart att det kos­tar med tvåsprå­kig­het. Bil­li­gast skul­le det bli om alla tala­de sam­ma språk. Om det är mål­sätt­nin­gen bor­de väl steg ett vara att avveckla fins­kan, som i ett glo­balt pers­pek­tiv är ett betyd­ligt mindre språk än svens­kan. Obs! Det­ta bara för att visa hur idio­tis­ka den här typen av argu­ment är.

    Jag är, lik­som Osmo, inte över­ty­gad om att pak­ko­ruot­si är nöd­vän­dig. Framför allt inte i hela lan­det. Däre­mot ska det stäl­las reel­la språk­krav på vis­sa tjäns­ter. Kans­ke ska det också ges språktillägg.

    Det kan kän­nas gans­ka depri­me­ran­de att läsa webb­de­bat­ter om svens­kans ställ­ning i Fin­land. Atti­ty­der­na är ofta skräm­man­de, på sam­ma sätt som de ofta är skräm­man­de i invan­drar­de­bat­ten. Men! Jag vill sam­ti­digt påpe­ka att jag som fin­landss­vensk näs­tan aldrig i verkli­ga livet stött på dis­kri­mi­ne­ring eller dåli­ga atti­ty­der på grund av mitt modersmål. Tvär­tom. Det här är något jag är myc­ket tack­sam för.

  150. Tämän on men­nyt välii­lä off topicik­si. Muu­ta­ma vuo­si sit­ten molem­pien koti­mais­ten kiel­ten tai­to tuli polii­seil­le pakol­li­sek­si. Sain ottei­ta polii­sio­pis­ton ruot­sin­kie­len käännöstehtävistä:

    Suo­mek­si: Kädet ylös!

    Ruot­sik­si: Ja ber Eder att lyf­ta händerna.

    Suo­mek­si: Olet­te pidätetty.

    Ruot­sik­si: Med den störs­ta högakt­nins­full­he­ten Jag anmä­ler Eder, at Ni är under avhållning.

    Suo­mek­si: Autoon siitä!

    Ruot­sik­si: Ja beder Eder Skur­het vän­li­gen att ta sin plats i bilen.

  151. Heja Osmo!

    Onkin jo kor­kea aika hyväk­syä tosi­asiat ja tun­nus­taa monien mui­den kiel­ten (mm. Englan­ti, Rans­ka ja Espan­ja) ole­van huo­mat­ta­vas­ti ruot­sia hyö­dyl­li­sem­piä ja sivis­tä­väm­piä. Ruot­sin kie­len opis­ke­luun kulu­van ajan voi­si käyt­tää huo­mat­ta­vas­ti jär­ke­väm­mäl­lä taval­la, kaik­kein mie­lui­ten valin­nais­ten ainei­den tar­jon­taa lisää­mäl­lä. Toki jokai­nen sai­si ruot­sia halu­tes­saan opis­kel­la — pak­ko-opis­ke­lul­le sen sijaan en ole kuul­lut vie­lä yhtään jär­ke­vää perustelua.

    Olen jo pit­kään ihme­tel­lyt polii­tik­ko­jen men­nei­syy­teen jämäh­ty­nyt­tä aja­tus­mal­lia kie­li­po­lii­tii­kan osal­ta. Muu­ten edis­tys­mie­li­set ja fik­sut ihmi­set yksin­ker­tai­ses­ti kiel­täy­ty­vät kat­so­mas­ta totuut­ta sil­miin. Ruot­sin kie­len mer­ki­tys ei ole enää sama kuin muu­ta­ma sata vuot­ta sit­ten — jopa Poh­jois­mai­den neu­vos­ton nuo­ret ovat jo vaih­ta­neet englan­tiin! Oli­sin­kin ute­lias kuu­le­maan Soi­nin­vaa­ran miet­tei­tä suo­ma­lais­ten polii­tik­ko­jen enem­mis­tön (omas­ta mie­les­tä­ni var­sin ahdas­mie­li­sen) ajat­te­lu­ta­van taus­tois­ta. Onko kysees­sä vil­pi­tön itse­näi­sen ajat­te­lun puu­te? Vai löy­ty­vät­kö syyt jos­tain muualta?

  152. Hauskaa,ettei Jen­siä ole kur­muu­tet­tu ruot­sin puhu­mi­sen takia! Ehkä­pä hän myös sat­tuu tie­tä­mään, että ruot­sis­sa on vie­lä­kin ran­gais­ta­vaa puhua suomea!
    Ehkä­pä hän myös oikein kovas­ti pon­nis­te­le­mal­la voi­si taju­ta, että kan­san enem­mis­tön sor­ta­mi­nen pie­nen ja enti­siä siir­to­maa-isän­tiä edus­ta­van vähem­mis­tön etu­jen hyväk­si on mätä­pai­se, joka väis­tä­mät­tä aja­no­loon purkaantuu!
    Kes­kus­te­lu maa­han tun­ke­vis­ta vihol­li­sis­ta on sit­ten vie­lä vaa­ral­li­sem­pi tulehduspesäke!

  153. Minus­ta tääl­lä joi­den­kin ehdot­ta­ma aja­tus, että ruot­sin opis­ke­lu oli­si pakol­lis­ta vain jois­sa­kin kun­nis­sa, ei yksin­ker­tai­ses­ti toi­mi. Mitä sit­ten teh­dään, kun joku muut­taa kun­nas­ta, jos­sa ruot­si on vapaa­eh­toi­nen kun­taan, jos­sa se on pakollinen. 

    Sitä pait­si aika har­va asuu koko ikän­sä samal­la seudulla.

  154. >Mark­ku:
    >Xerxes, jos oli­sit tutus­tu­nut parem­min asi­aan, >niin ymmär­täi­sit ver­ra­ta Suo­mea euroop­pa­lai­siin >yksi­kie­li­siin mai­hin. Muu­ten, Kana­das­sa ei ole >kie­lien pak­ko-ope­tus­ta eikä mitään mui­ta­kaan >raken­tei­ta, mit­kä Suo­mes­sa lii­te­tään >suo­men­ruot­sa­lai­suu­teen.

    Euroo­pas­sa ei löy­dy ihan Suo­men tapais­ta esi­merk­kiä. Irlan­ti oli­si muu­ten ehkä lähin mut­ta siel­lä pai­kal­li­nen Snell­man, Daniel O’Connell, teki päin­vas­tai­sen rat­kai­sun kuin mei­dän. Kuten sanoin, Que­becis­sä on mon­ta eri­lai­suut­ta Suo­meen näh­den mut­ta väi­tän edel­leen että suo­men­ruot­sa­lai­set ja Que­beci­läi­set tun­nis­tai­si­vat yhtei­siä ongel­mia kie­li­po­li­tii­kas­sa. Mut­ta en ole käy­nyt siel­lä joten jätän tämän asiantuntijoille. 

    >Niko Ruo­ko­lai­nen:
    >- Jos suo­men­su­kui­nen vähem­mis­tö Venä­jäl­lä >alkai­si vaa­ti­maan omien Ugri-kiel­ten­sä >opet­ta­mi­sen pakol­li­se­na venäjänkielisille…
    >- Pitää­kö KAIKKIEN Kana­das­sa opis­kel­la ranskaa… 

    Täs­sä siir­re­tään suo­raan Suo­men rat­kai­su kan­sal­lis­ten kiel­ten ope­tuk­ses­ta noi­hin man­te­reen kokoi­siin val­tioi­hin mitä minä EN ehdot­ta­nut. Myön­ne­tään että minä en pysy Soi­nin­vaa­ran tähän kiel­ten­ope­tuk­seen rajaa­mas­sa aihees­sa, mut­ta minä en sen laa­jen­ta­mis­ta aloit­ta­nut. Radi­kaa­leim­mat siis halua­vat pal­jon mui­ta­kin muu­tok­sia ruot­sin kie­len ase­maan kuin sen tun­ti­mää­rät perus­kou­lus­sam­me. Täl­löin herää kysy­mys että suo­sit­te­le­vat­ko nämä tahot vas­taa­vaa poli­tii­kan muu­tos­ta Kana­dal­le (rans­kan­kie­li­set) ja Venä­jäl­lä nykyi­sen poli­tii­kan jat­koa (suo­men­su­kui­set (ja muut)) ?
    Mitä tulee Soi­nin­vaa­ran täl­le kes­kus­te­lul­le anta­mal­le aiheel­le niin voin pit­käl­ti yhtyä kir­joit­ta­jaan Jens (26.11.2009 kel­lo 20:37)

  155. Sini­vih­reä kyse­li edem­pä­nä, mik­si ruot­sin­kie­li­set pär­jää­vät yli­op­pi­las­kir­joi­tuk­sis­sa koh­ta­lai­sen hyvin, vaik­ka arvos­te­lun pitäi­si olla Gaus­sin-käy­rän mukainen. 

    Hyvä kysy­mys. Taan­noin­han HBL:n enti­nen pää­toi­mit­ta­ja Erik Wahl­ström nal­jai­li, ” olem­me­ko me iloi­sia, mut­ta tyh­miä ” vii­ta­ten ruot­sin­kie­lis­ten huo­nom­piin tulok­siin Pisas­sa nyky­ään pisois­sa. Jäl­leen ker­ran suo­men­kie­li­set kou­lu­lai­set pär­jä­si­vät parhaiten.

    Vas­taus sini­vih­reäl­le on, että yli­opi­las­kir­joi­tuk­set ovat, kuten tun­net­tua, enim­mäk­seen kielikoe.
    Niin­pä useim­mat ruot­sin­kie­li­set kir­joit­ta­vat suo­men vie­raa­na kie­le­nä, vaik­ka ovat kak­si­kie­li­siä. Ruot­si alkaa olla englan­nin mur­re, joten englan­ti­kin sujuu heil­tä yo-kirjoituksissa.

    Täs­sä yhtey­des­sä on hyvä muis­taa, että muu­ta­ma vuo­si sit­ten jot­kut ruot­sin­kie­li­set fanaa­ti­kot alkoi­vat vaa­tia, että myös mate­ma­tiik­ka arvos­tel­tai­siin jael­len ruot­sin­kie­li­sil­le suh­tees­sa samo­ja arvo­sa­no­ja kuin mitä suo­men­kie­li­set saa­vat. Ihme kyl­lä jopa ruot­sin­kie­li­set pro­fes­so­rit aset­tui­vat vas­tus­ta­maan ehdo­tus­ta. Mate­ma­tii­kas­sa teh­tä­vät kai yleen­sä ovat joko oikein tai vää­rin. Nii­tä ei voi suh­teut­taa suo­men­kie­lis­ten parem­piin tuloksiin.

    Tai ei pitäi­si voi­da suh­teut­taa. Kukaan ulko­puo­li­nen ei ota sel­vää, mitä ruot­sin­kie­li­set sen­so­rit lop­pu­jen lopuk­si tekevät.

    Esim. Vaa­sas­sa ruot­sin­kie­li­sil­lä on pää­sy­ko­keis­sa mm lai­no­pil­li­siin opin­toi­hin ERI teh­tä­vät kuin suo­men­kie­li­sil­lä. Siis samaan “tie­de­kun­taan” pyrit­täes­sä ruot­sin­kie­li­set kysy­myk­set ovat eri­lai­sia. Ei voi vält­tyä aja­tuk­sel­ta, että ne ovat hel­pom­mat. Eri­tyi­ses­ti kun arvos­tel­taes­sa vas­tauk­set suh­teu­te­taan vain toi­sen kie­len kokelaisiin…Jos toi­sen kie­li­ryh­män taso on heik­ko, ja yleen­sä­hän ruot­sin­kie­lis­ten taso puk­kaa ole­maan hei­kom­pi, hei­dät arvioi­daan lempeämmin. 

    Toi­vott­ta­vas­ti Sini­vih­reä saa täs­tä jon­kin­lai­sen vas­tauk­sen ihmet­te­lyyn­sä. Lop­pu­pä­tel­mä on, että ruot­sin­kie­li­set livah­ta­vat aina hel­pom­min arvo­sa­noi­hin ja opiskeluun.

    Aivan oma, käsit­tä­mä­tön lukun­sa, on Social ja kom­mu­nal högs­ko­la­nin kaut­ta val­tio­tie­teel­li­seen pujahtaminen.

    Aikoi­naan eräs tun­net­tu ruot­sin­kie­li­nen hen­ki­lö ker­toi, että kun hän­tä ei huvit­ta­nut paker­taa pää­sy­ko­kei­siin, hän päät­ti “men­nä” Soc & kom­mu­naa­liin, kun sin­ne vaa­dit­tiin muis­taak­se­ni vain puo­li­tois­ta kir­jaa pääsykokeisiin.
    Nyt kun lai­tos on solut­tau­tu­nut val­tio­tie­teel­li­sen pihal­le jokai­nen ymmär­tää miten hel­pos­ti he solah­ta­vat suo­raan valtiotieteelliseen.

  156. Tähän pak­ko­ruot­siin tep­sii muu­ten sama lää­ke kuin mel­kein mihin tahan­sa muu­hun­kin ongel­maan: val­tio voi­si lopet­taa sen mää­rää­mi­sen mitä kou­luis­sa ope­te­taan ja jät­tää pää­tök­sen kun­nil­le. Kun­nat voi­si­vat sit­ten kil­pail­la kes­ke­nään sii­tä miten jär­jes­tää paras­ta kou­lu­tus­ta väes­töl­leen pie­nim­mil­lä kustannuksilla. 

    Ne kun­nat jois­sa koe­taan, että kaik­ki kun­ta­lai­set kan­nat­taa pakot­taa opis­ke­le­maan ruot­sia voi­si­vat niin teh­dä ja kun­nat jois­sa tätä ei pide­tä niin tär­keä­nä voi­si­vat jät­tää ruot­sin opis­ke­lun ihmis­ten yksityisasiaksi.

    Tämän lisäk­si oli­si hyvä, että vir­ka­mies­ten kie­li­tai­to­vaa­ti­muk­sia päi­vi­te­tään niin, että ruot­sin tai­toa vaa­dit­tai­siin ainoas­taan niil­tä, jot­ka sitä työ­elä­mäs­sä tarvitsevat.

  157. Tuo edel­lä vii­tat­tu Talous­e­lä­män Esko Ran­ta­sen kolum­ni löy­tyy tääl­tä: http://www.talouselama.fi/uutiset/article351165.ece

    Lai­naus: “Hal­li­tus pois­ti pak­ko­ruot­sin yli­op­pi­las­kir­joi­tuk­sis­ta. Täs­sä hal­li­tus tai­pui popu­lis­ti­sen rah­vaan edes­sä taval­la, joka ei ole kun­niak­si Suomelle.

    Suu­ri osa suo­men­kie­lis­tä nuo­ri­soa hyl­jek­sii, jopa hal­vek­sii ruot­sin kiel­tä. Asen­ne perus­tui tie­tä­mät­tö­myy­teen, koke­mat­to­muu­teen ja rasis­mia lähen­te­le­vään suh­tau­tu­mi­seen itsel­le tun­te­ma­ton­ta väes­tö­ryh­mää ja kult­tuu­ria koh­taan. Asen­ne hei­jas­taa his­to­rian­tun­te­muk­sen puu­tet­ta. Ruot­sin­kie­len vihaa­ja sekoit­taa tun­tei­siin­sa vie­lä alem­muus­komplek­sin Suo­mea rik­kaam­man ja kehit­ty­neem­män Ruot­sin kunin­gas­kun­nan edes­sä.”

    Ran­ta­sen kir­joi­tus on edus­ta­va esi­merk­ki pak­ko­ruot­sit­ta­jien argu­men­taa­tios­ta: län­si­maa­lais­tyyp­pi­sen kie­li­va­pau­den kan­nat­ta­jat lei­ma­taan kau­nai­sek­si ros­ka­sa­kik­si ilman pie­nin­tä­kään pyr­ki­mys­tä vas­ta­ta näi­den esit­tä­miin asia-argu­ment­tei­hin. Kai­ken kuk­ku­rak­si Ran­ta­nen sitee­raa Soi­nin­vaa­ran pak­ko­ruot­si­vas­tais­ta kir­joi­tus­ta vali­koi­vas­ti antaen ymmär­tää, että Soi­nin­vaa­ra kan­nat­taa pak­ko­ruot­sia! Muis­ta nyt kui­ten­kin Osmo, että olet tie­tä­mä­tön, koke­ma­ton, alem­muus­komplek­sis­ta kär­si­vä rasisti. 

    Ran­ta­sen yrjäyk­sen kal­tai­sia kir­joi­tel­mia ruot­sin kie­len autuu­des­ta ilmes­tyy vähän väliä suo­men­kie­li­sil­tä kir­joit­ta­jil­ta suo­men­kie­li­sis­sä leh­dis­sä. Anteek­si epäi­lyk­se­ni, mut­ta luu­len, ettei näi­tä väke­viä todis­tuk­sia teh­tail­la pel­käs­tään Pyhän Hen­gen innoittamana.

  158. Kii­tok­sia vastanneelle. 

    Alku­pe­räi­nen ihmet­te­ly­ni perus­tui sii­hen, että olen kuvi­tel­lut yli­op­pi­la­sar­vo­sa­no­ja annet­ta­van siten, että tiet­tyä arvo­sa­naa saa eri vuo­si­na aina suu­rin piir­tein sama suh­teel­li­nen osuus kai­kis­ta koke­lais­ta — riip­pu­mat­ta kokeen vaikeudesta/helppoudesta. Niin­pä hyl­sy­jä­kin pitäi­si tul­la suu­rin piir­tein sama suh­teel­li­nen mää­rä eri vuo­si­na — koke­laan äidin­kie­les­tä riip­pu­mat­ta. Sik­si minua on häm­mäs­ty­tä­nyt se, että näh­däk­se­ni ruot­sin­kie­li­sis­tä koke­lais­ta on reput­ta­nut suh­teel­li­ses­ti pie­nem­pi osuus kuin suo­men­kie­li­sis­tä — tämän ei kai pitäi­si olla mah­dol­lis­ta, jos samaa gaus­sin käy­rää sovel­let­tai­siin molem­piin kieliryhmiin.

    Mut­ta kii­tos vie­lä. Ei ole vas­taa­jan vika jos alle­kir­joit­ta­nut ei ymmär­tä­nyt asiaa.

  159. Tun­net­ko sinä Osmo tuon Esko Ran­ta­sen, vai mis­tä päät­te­let, että hänen kir­joi­tuk­sen­sa on parodiaa?

  160. Osmo kir­joit­ti: “Her­ra isä! Ran­ta­sen kir­joi­tus oli parodia.”

    Tsii­sös Kraist! Koko pak­ko­ruot­si­kes­kus­te­lu on suur­ta paro­di­aa: yri­te­tään kes­kus­tel­la asial­li­ses­ti — mut­ta epä­rea­lis­ti­sia kier­toil­mai­su­ja käyt­täen — maa­il­man idioot­ti­mai­sim­mas­ta asias­ta, ja vie­lä­pä kiroi­le­mat­ta, ettei eräs hem­mo­tel­tu vähem­mis­tö sai­si näppylöitä.

    Täs­sä asias­sa tar­vit­tai­siin perin­teis­tä suo­ma­lais­ta pää­tök­sen­te­ko­ky­kyä, eikä ruot­sa­lais­ta keskustelukulttuuria.

  161. Osmo: sinun sen­su­roin­ti­si on täy­sin mie­li­val­tais­ta. Voit olla var­ma sii­tä, että en äänes­tä tuol­lais­ta hil­jen­tä­jää koskaan.

  162. Vaa­sas­sa ruot­sin­kie­li­sil­lä on pää­sy­ko­keis­sa mm lai­no­pil­li­siin opin­toi­hin ERI teh­tä­vät kuin suo­men­kie­li­sil­lä. Siis samaan “tie­de­kun­taan” pyrit­täes­sä ruot­sin­kie­li­set kysy­myk­set ovat eri­lai­sia. Ei voi vält­tyä aja­tuk­sel­ta, että ne ovat helpommat.”

    Tääl­tä löy­ty­vät esi­mer­kik­si tämä vuo­den pää­sy­ko­keet (samat Hel­sin­kiin ja Vaasaan?):
    http://www.helsinki.fi/oik/tdk/valintakokeet/2009/valkoe2009.htm

    Suo­men­kie­li­sil­lä on kysymykset
    — perusoikeuksista
    — case perus­oi­keuk­sien sovel­ta­mi­ses­ta työsuhdeasiassa
    — kak­si essee­tä oikeushistoriasta
    — case ranta-asemakaavoituksesta
    — monivalintatehtävä
    — case kiinteistö‑, vesi- ja ympäristöoikeudesta

    Ruot­sin­kie­li­sil­lä on kysymykset
    — case kiin­teis­tön kiinnityksestä
    — case lai­na­tun pol­ku­pyö­rän kaupasta
    — käsit­tei­den mää­rit­te­lyä (10 kpl)
    — case rat­ti­juo­pon aiheut­ta­mis­ta vahingoista
    — käsit­tei­den mää­rit­te­lyä (5 kpl)
    — kak­si monivalintatehtävää

    Pitäi­si var­maan olla juris­ti, jot­ta voi­si arvioi­da teh­tä­vien todel­li­sen vaa­ti­vuu­den. Näin maal­li­kos­ta pari essee­tä oikeus­his­to­rias­ta on vaa­ti­vam­paa kuin käsitemäärittelyt.

    Mik­si kum­mas­sa ruot­sin­kie­li­sen kokeen ohjees­sa lukee:“Om Du ansö­ker om int­rä­de i det svens­ka urvals­pro­vet, skall Du också sva­ra på svenska.”?
    Vas­taa­vaa ohjet­ta ei ole suo­men­kie­li­ses­sä kokeessa.

    Pel­kil­lä koe­pis­teil­lä (max 70) pää­si Hel­sin­kiin 50 pis­teel­lä kum­mal­la­kin kie­lel­lä. Vaa­saan riit­ti 45 pis­tet­tä suo­mek­si ja 35 pis­tet­tä ruot­sik­si. Jos pak­ko­ruot­si on miten kuten hal­lus­sa, kan­nat­taa hakea Vaa­saan ruot­sin­kie­lis­ten kiintiössä?

  163. Osmo Soi­nin­vaa­ra kir­joit­ti 27.11.2009 kel­lo 9:25: “Her­ra isä! Ran­ta­sen kir­joi­tus oli paro­dia.

    Väit­täi­sin lue­tu­nym­mär­tä­mi­se­ni ole­van aika hyväl­lä mal­lil­la. Tajuan myös tyy­lil­li­siä fines­se­jä — olen jopa saa­nut sel­lai­seen kou­lu­tus­ta. Kaik­keis­ta haus­kin­ta minus­ta on lukea kie­li pos­kel­la kir­joi­tet­tu­ja jut­tu­ja. Eni­ten pidän ver­baa­li­ses­ta iro­nian­ta­pai­ses­ta kär­jis­tyk­ses­tä ja hyperbolasta.

    Paro­dia Wiki­pe­dian mukaan: “Paro­dia on ival­li­nen, pii­kit­te­le­vä, lii­oit­te­le­va tai koo­mi­nen toi­sen (yleen­sä tun­ne­tun ja vaka­van) teok­sen jäl­ji­tel­mä (myös pie­net epä­suo­rat viit­tauk­set riit­tä­vät). Alku­pe­räi­nen teos teh­dään nau­ru­na­lai­sek­si. Paro­dia voi koh­dis­tua myös johon­kin laji­tyyp­piin, jol­loin irvail­laan laji­tyy­pin kli­seil­le. Toi­saal­ta monia­kin asioi­ta voi paro­dioi­da, kuten jon­kun elämäntyyliä.

    Paro­dia muis­tut­taa satii­ria, mut­ta pää­e­ro lie­nee, että paro­dial­la tar­koi­te­taan yleen­sä humo­ris­tis­ta mukael­maa teok­ses­ta, kun taas satii­ril­la vii­ta­taan humo­ris­ti­seen mukael­maan reaa­li­maa­il­mas­ta. Esi­mer­kik­si satii­ri­nen elo­ku­va käsit­te­lee jotain yhteis­kun­nal­lis­ta ilmiö­tä tai hen­ki­löä, kun taas paro­di­nen elo­ku­va käsit­te­lee jotain tois­ta elo­ku­vaa tai laji­tyyp­piä. Mer­ki­tyk­set ovat kui­ten­kin osit­tain sekoit­tu­neet ja paro­di­aa käy­te­tään myös satii­rin mer­ki­tyk­ses­sä ja kään­täen.”

    Minus­ta Ran­ta­sen kir­joi­tus on aivan oikeas­ti kan­nan­ot­to pak­ko­ruot­sin puo­les­ta eikä paro­dia pak­ko­ruot­sin kan­nat­ta­mi­ses­ta. Osmol­le annet­tu epi­teet­ti ‘yleis­vii­sas’ toki on humo­ris­ti­nen ja kir­joi­tuk­sen yleis­sä­vy muu­ten­kin kepeä, ei virallinen.

    Paro­di­aa tai iro­ni­aa Ran­ta­sen kolum­nis­sa oli vain vii­mei­sen kap­pa­leen loh­kai­su USAn osa­val­tiok­si pyr­ki­mi­ses­tä. Osmoa ei sitee­rat­tu paro­dian­omai­ses­ti. Nois­sa lai­nauk­sis­sa tulee Osmon ihan oikea mie­li­pi­de esiin niin kuin hän sen on ilmais­sut. Sit­ten Ran­ta­nen on tar­koi­tus­ha­kui­ses­ti jät­tä­nyt ker­to­mat­ta, että Osmo epäi­lee, onnis­tu­taan­ko tavoit­teet saa­vut­ta­maan pak­ko­ruot­sin avul­la. Täs­sä Ran­ta­nen hiu­kan vää­ris­te­lee Osmon kan­nan­ot­toa, mut­ta ei se paro­di­aa ole.

    Vähän väsy­neek­si ja lai­meak­si paro­diak­si Ran­ta­sen kir­joi­tuk­sen voi­si ymmär­tää, jos tie­täi­si hänen ole­van kiih­keä pak­ko­ruot­sin vas­tus­ta­ja. Täm­möis­tä tie­toa ei minul­la ole.

  164. Her­ra isä! Ran­ta­sen kir­joi­tus oli parodia.”

    Mis­sä kohdassa?

  165. Min­ne mene­vät ruot­sin­kie­lis­ten kiin­tiöis­sä kou­lu­te­tut lää­kä­rit? Hoi­ta­maan nii­tä umpi­ruot­sin­kie­li­siä mum­mo­ja Poh­jan­maal­le, mitä var­ten hei­tä kou­lu­te­taan? Vää­rä vas­taus.… http://www.doctagon.fi/laakarit/

  166. @Jens:

    Jag kun­de inte hål­la med dig mer. Ha nöd­vän­dig ser­vice­nivå för svens­ka mino­ri­te­ten är vik­tigt men inte nöd­vän­digt­vis krä­ver obli­ga­to­risk svens­ka för alla. Base­ra­de på loka­la behov, mån­ga behö­ver göra affä­rer med till exem­pel rys­sar. Och det är svårt för mån­ga att stu­de­ra tre främ­man­de språk. Också, jag vet att mån­ga kom­men­ta­rer i foru­men är skräm­man­de och depri­me­ran­de för den svens­ka mino­ri­te­ten. Jag kan säga er, den främs­ta anled­nin­gen är den obli­ga­to­ris­ka svens­ka runt om i Fin­land, vi mest har ingen­ting emot dig som mino­ri­tet eller språk. 

    Också att det är gans­ka oar­tigt kom­men­ta­rer Från svensk-talan­de sida hela tiden, främst pekar alla som inte hål­ler med dem att vara dum och behö­ver en his­to­rie­lek­tion. Inte alla har så för­domsfria åsik­ter som du. Jag är säker på att det finns en lös­ning någons­tans i mit­ten av des­sa krav. Vi skul­le behö­va ordent­lig dis­kus­sion sna­ra­re än att skyl­la på och hål­la på vun­nit fördelar.

    @Xerxes:

    Niin, tar­jo­sit Kana­dan esi­merk­ki­nä hyväs­tä kie­li­vä­hem­mis­tön asioi­den hoi­dos­ta, Venä­jän olles­sa huo­no — ymmär­sin­kö oikein? Tote­sim­pa­han vaan, että ei se Kana­das­sa­kaan vaa­di sitä, että kaik­ki opi­se­kel­vat ko. vähem­mis­tö­kie­len, vaik­ka ko. vähemm­si­tö on siel­lä pal­jon suu­rem­pi — mik­si se Suo­mes­sa vaa­ti­si? En tie­dä, viit­ta­sit­ko radi­kaa­li­kom­men­til­la­si minuun — aina­kin minun — sanoi­sim­pa että val­tao­sil­taan mui­den­kin mie­les­tä on kyse juu­ri­kin ruot­sin­kie­len pakol­li­sis­ta tun­ti­mää­ris­tä kou­luis­sa. Ääri­kom­ment­te­ja on aina puo­lin ja toi­sin — ero­na on se, että vähem­mis­tö­kie­lem­me puo­lel­ta ne ääri­kom­men­tit tule­vat hei­dän edun­val­von­taor­ga­ni­saa­tion­sa hui­puil­ta (ks. esim. hbl tänään), suo­men­kie­lis­ten ääri­kom­me­toi­jien jupis­tes­sa lähin­nä näil­lä foorumeilla. 

    @Osmo:

    Ei se Ran­ta­sen kir­joi­tus ollut paro­dia — tuon­tyy­lis­tä jut­tua on suo­men­kie­li­sis­sä leh­dis­sä kovin usein — vai ovat­ko ne kaik­ki parodiaa?

  167. Mis­tä tie­tää, että se on paro­dia? Argu­men­taa­tio on täy­sin samaa, jota esi­te­tään vaka­val­la naa­mal­la jokai­ses­sa pak­ko­ruot­si­kes­kus­te­luis­sa. Paro­dian pitäi­si jol­lain taval­la lii­oi­tel­la kohdettaan.

  168. Luin jutun.

    Ei sii­nä mitään muu­ta paro­di­aa ollut kuin että Osmo Soi­nin­vaa­raa kut­sut­tiin “yleis­vii­saak­si”…

  169. Tai­si­pa Osmo Soi­nin­vaa­ra olla ainoa joka tun­nis­ti teks­tin paro­diak­si. Toi­saal­ta nyt kun teks­ti on luo­ki­tel­tu huu­mo­rik­si, ei tar­vit­se ottaa kan­taa sii­hen, että se antaa Soi­nin­vaa­ran omis­ta sano­mi­sis­ta nurin­ku­ri­sen kuvan. Kuka­pa nyt vit­sis­tä viit­si­si ottaa pult­tia, ja kun se talous­sa­no­mat­kin on vie­lä tun­net­tu huu­mo­ri­jul­kai­su, jon­ka tun­net­tui­hin teho­kei­noi­hin paro­dia ja satii­ri kuu­lu­vat yhtä oleel­li­ses­ti kuin lapa­nen käteen.

  170. Oli­ko se ope­tus­mi­nis­te­ri Riit­ta Uosu­kai­nen, jon­ka aika­na yri­tet­tiin sel­lais­ta rat­kai­sua jos­kus 1991, että englan­ti kai­kil­le pakol­li­nen ja toi­nen pakol­li­nen kie­li valin­nai­nen, ruot­sil­la ei sii­nä etuoi­keuk­sia. Se oli todel­la äly­käs esi­tys. RKP junai­li sen sivuun.

  171. Osmo paro­dioi: “Minä pidän ihmis­ten oikeut­ta äidin­kie­leen ja äidin­kie­li­siin pal­ve­lui­hin tär­keä­nä. Sik­si on vält­tä­mä­tön­tä, että riit­tä­vä osa suo­ma­lai­sis­ta osaa ruotsinkieltä.”

    Sano­pa Osmo, oli­ko tämä paro­di­aa vai­ko rehel­li­nen mie­li­pi­de? Voi­ko täs­tä vetää sel­lai­sen joh­to­pää­tök­sen, että mie­les­tä­si vain ruot­sia puhu­vat ovat ihmi­siä ja muun­kie­li­set eivät ole ihmi­siä? Nimit­täin jos se ei ole paro­di­aa niin sit­ten se hais­kah­taa pahas­ti aidol­ta freu­dent­ha­li­lai­sel­ta rasismilta.

  172. Yri­te­tään uudelleen.

    Suo­men-ja ruot­sin­kie­li­set arvos­tel­laan yo-kir­joi­tuk­sis­sa YHTENÄ ryh­mä­nä gaus­sin-käy­rän mukaan.
    Useim­mat ruot­sin­kie­li­set kir­joit­ta­vat suo­men VIERAANA kie­le­nä, vaik­ka he ovat käy­tän­nöl­li­ses­ti kat­soen kaksikielisiä.
    Luon­nol­li­ses­ti he saa­vat täs­tä “vie­raas­ta” kie­les­tä parem­pia arvo­sa­no­ja kuin suo­men­kie­li­set sur­keis­ta pak­ko­ruot­sin tuotoksistaaan.
    Ruot­sin­kie­li­set sijoit­tu­vat näi­nol­len gaus­sin-käy­rän ylä­pää­hän. Myös englan­ti on heil­le hel­pom­paa. Taas yläpäähän.

    Mut­ta he YRITTIVÄT erot­taa itsen­sä omak­si ryh­mäk­si mate­ma­tii­kas­sa. Eli, että hei­dät oli­si mate­ma­tii­kas­sa arvos­tel­tu gaus­sin-käy­rän mukaan vain keskenään.
    Yri­tys epä­on­nis­tui. Sik­si he mate­ma­tii­kas­sa saa­vat keh­nom­pia arvo­sa­no­ja. Toi­saal­ta on muis­tet­ta­va, että mate­ma­tiik­ka ei ole pakol­li­nen. Vain osa valit­see sen. Mate­ma­tii­kas­sa joka on neut­raa­li aine kai­kil­le, suo­men­kie­li­set ovat
    parempia.
    Yli­op­pi­las­kir­joi­tuk­set, jot­ka yhä edel­leen ovat pal­jol­ti kie­li­ko­kei­ta, ovat aikan­sa elä­nei­tä. Sik­si oli aivan oikein että pakol­li­nen ruot­si lop­pui pakol­li­se­na. Mut­ta yhä edel­leen suo­men­kie­li­set saa­vat ruot­sis­ta (vapaa­eh­toi­ses­ta ) hei­kom­pia arvo­sa­no­ja kuin ruot­sin­kie­li­set suo­mes­ta, heil­le muka vie­raas­ta kielestä.
    Reaa­liai­nei­ta ruot­sin­kie­li­set sen­so­rit voi­vat var­maan­kin arvos­tel­la omien kri­tee­rien­sä mukaan. Kuka hei­dän arvos­te­lui­hin­sa pys­tyy puuttumaan.

  173. Kes­kus­te­lun run­saus ja aggres­sii­vi­suus osoit­taa, että kysy­mys pak­ko­ruot­sis­ta on tulehtunut.”

    - Ei vaan Suo­men kie­li­po­li­tiik­ka on tulehtunut.

    Minä pidän ihmis­ten oikeut­ta äidin­kie­leen ja äidin­kie­li­siin pal­ve­lui­hin tärkeänä.” 

    - Täl­löin Suo­mes­sa pitäi­si jär­jes­tää pal­ve­lu­ja yli 100 eri kielellä.

    Sik­si on vält­tä­mä­tön­tä, että riit­tä­vä osa suo­ma­lai­sis­ta osaa ruotsinkieltä.” 

    - Ei vaan on vält­tä­mä­tön­tä, että riit­tä­vä osa viran­omais­ten hen­ki­lö­kun­nas­ta osaa ruot­sin kiel­tä, ennen kaik­kea ruotsinkieliset.
    Mikään ihmi­soi­keus tms. ei toi­sin vaa­di yllä­pi­tä­mään Suo­mes­sa ruot­sin­kie­li­siä pal­ve­lu­ja. Kysees­sä ei ole oikeus vaan sisä­po­liit­ti­nen pää­tös Tämä on hyvä ymmärtää. 

    Kos­ka ruot­sin­kie­lis­ten ammat­ti­ja­kau­ma ei vas­taa suo­men­kie­lis­ten ammat­ti­ja­kau­maa, ei rii­tä, että ruot­sin­kie­li­set osaa­vat ruot­sia ja pal­ve­le­vat sai­raa­lois­sa toisiaan.”

    - Tämän takia ammat­ti­ja­kau­maa pitää muut­taa, eli ruot­sin­kie­lis­tä aka­tee­mis­ta kou­lu­tus­ta pitää vähen­tää ja vas­taa­vas­ti lisä­tä ruot­sin­kie­lis­tä pal­ve­lua­lo­jen kou­lu­tus­ta, sekä eriyt­tää suo­men- ja ruot­sin­kie­li­set pal­ve­lut toi­sis­taan. Ei sai­raa­las­sa jokai­sen tar­vit­se osta ruot­sia, vaan ruot­sin­tai­toi­nen hen­ki­lö voi­daan hakea paikalle.

    Sii­hen, että jul­ki­sia pal­ve­lu­ja on saa­ta­vis­sa myös ruot­sin­kie­lel­lä ei tar­vi­ta sitä, että jokai­nen suo­ma­lai­nen osaa ruot­sia. Se ei edel­ly­tä edes, että jokai­nen kysei­sis­sä virois­sa toi­mi­va osaa ruot­sia, sil­lä riit­tää, että jokai­ses­sa toi­mi­pis­tees­sä on riit­tä­väs­ti ruot­sia osaavia.”

    - Nime­no­maan, ja tämä kos­kee myös sairaaloita.

    On joten­kin taat­ta­va, että riit­tä­vän moni opis­ke­lee ruot­sia, mut­ta kak­si­kie­lis­ten pal­ve­lu­jen yllä­pi­to ei vaa­di sataa pro­sent­tia väes­tös­tä; eikä huo­nol­la pak­ko­ruot­sil­la myös­kään voi tuot­taa kel­vol­li­sia palveluja.” 

    - Olen eri miel­tä. Kyse on peri­aat­teel­li­nen ja liit­tyy demo­kra­tian käsit­tee­seen. Demo­kra­tias­sa val­tio ja yksi­löt ero­te­taan toi­sis­taan. Käy­tän­nös­sä tämä tapah­tuu siten, että on ole­mas­sa viran­omai­set, jot­ka hoi­ta­vat val­tiol­le ja kun­nil­le kuu­lu­vat teh­tä­vät. Samoin kuin esim. ter­veys­vi­ran­omai­sen teh­tä­vä­nä on itse hank­kia riit­tä­väs­ti ammat­ti­tai­tois­ta hen­ki­lö­kun­taa pys­tyäk­seen toteut­ta­maan sil­le mää­rä­tyt teh­tä­vät, on kak­si­kie­li­sen viran­omai­sen teh­tä­vä­nä itse hank­kia riit­tä­väs­ti ruot­sia osaa­vaa hen­ki­lö­kun­taa pys­tyäk­seen toteut­ta­maan sil­le mää­rä­tyt teh­tä­vät. Ruot­sin­kie­lis­ten pal­ve­lu­jen yllä­pi­to ei ole kou­lu­lais­ten teh­tä­vä vaan viran­omais­ten teh­tä­vä. Viran­omai­set voi­vat mak­saa vaik­ka käteis­tä rahaa sii­tä, että oppi­laat opis­ke­le­vat ruot­sia, mut­ta ainoa­ta­kaan yksi­löä ei voi pakot­taa opis­ke­le­maan jotain sen takia, että viran­omai­sel­le on mää­rät­ty tiet­ty­jä tehtäviä.

    On joten­kin peri­aa­te­ky­sy­mys, että kou­luo­pe­tus­ta arvioi­daan läh­tien oppi­laan omas­ta edus­ta eikä jon­kun muun edus­ta. Sik­si asi­aa on har­kit­ta­va sen kan­nal­ta, onko ruot­sin pakol­li­ses­ta opis­ke­lus­ta hyö­tyä oppi­laal­le itselleen.”

    - Mie­les­tä­ni vero­ra­hoin yllä­pi­de­tyis­sä kou­luis­sa voi­daan läh­teä myös yhteis­kun­nan edus­ta, annet­tu perus­te­lu on se, joka rat­kai­see. Pak­ko­ruot­si ei ole yhteis­kun­nan etu, eikä perus­te­lu voi olla jon­kin viran­omai­sel­le ase­te­tun pal­ve­lun toteu­tu­mi­nen. Yhteis­kun­nan etu on se, että yksi­löt opet­te­le­vat omia vah­vuuk­si­aan, mut­ta toi­saal­ta se, että tar­jon­taa rajoi­te­taan, kos­ka kaik­keen ei ole varaa, on myös yhteis­kun­nan etu.

    Jos kat­som­me oikeu­dek­sem­me pakot­taa oppi­laat luke­maan heil­le vähem­män tar­peel­lis­ta ainet­ta ylei­sen edun nimis­sä, pakot­tai­sim­me sata­tu­hat­ta perus­kou­lu­lais­ta vaih­ta­maan ruot­sin venäjään.”

    - Ylei­sen edun nimis­sä oli­sin val­mis pakot­ta­maan kou­lu­lai­set luke­maan äidin­kiel­tä, englan­tia sekä jotain kol­mat­ta kiel­tä, jota kun­ta pys­tyy tarjoamaan.

  174. kake kir­joit­ti 25.11.2009:
    “Pakol­li­suus takaa sen, että suu­rel­la jou­kol­la on jon­kin­lai­set perus­tie­dot jon­ka poh­jal­ta on help­po osaa­mis­ta myö­hem­min täy­den­tää kun huo­maa ruot­sin kiel­tä tar­vit­se­van­sa. Nämä valin­nat kou­lus­sa tapah­tu­vat niin aikai­sin, että valin­nat tekee käy­tän­nös­sä usein kave­ri­pii­ri, “kapi­na­hen­ki” tai vanhemmat.”

    Pak­ko­ruot­si alkaa 7. luo­kal­la — ja jos pak­ko­ruot­sin kan­nat­ta­jien vaa­ti­mus toteu­tuu, alkaa se tule­vai­suu­des­sa jo 5. luo­kal­la — jat­kuu koko lukion ja lop­puu pahim­mil­laan vas­ta 6 opin­to­pis­teen pak­ko­ruot­sin opis­ke­lun jäl­keen AMK:ssa, ei voi­da puhua ruot­sin perusteista. 

    Toi­sek­seen, kou­luo­pe­tus ei voi mis­sään asias­sa läh­teä sii­tä, että joku aine on pakol­li­nen, kos­ka sitä saat­taa tar­vi­ta. Tus­kin olet vaa­ti­mas­sa kou­lui­hin pak­ko­ve­nä­jää, kos­ka venä­jää saat­taa tarvita.

    Kol­man­nek­si, ajat­te­lusi asias­sa on pää­lael­laan. Ihmi­set opis­ke­le­vat sitä, mitä he itse ajat­te­le­vat tar­vit­se­van­sa ja työ­nan­ta­jat palk­kaa­vat nii­tä, joil­la on tar­vit­ta­va osaa­mi­nen. Ei niin päin, että yksi­löl­le pako­te­taan jokin tai­to, kos­ka hän saat­taa tar­vi­ta tai­toa jos­kus. Ilmei­ses­ti läh­det­kin sii­tä, että pak­ko­ruot­sil­la pitää taa­ta se, että viran­omai­siin riit­tää ruot­sin osaa­jia, jol­loin läh­det sii­tä, että yksi­löt ovat viran­omai­sia var­ten. Demo­kra­tias­sa viran­omai­set ovat yksi­löi­tä var­ten, ei toi­sin­päin. Emme edes pako­ta ihmi­siä lää­ke­tie­teel­li­seen opis­ke­le­maan, vaik­ka monis­sa kun­nis­sa on lää­kä­ri­pu­la, eli kyse on jopa ihmis­ten hengestä.

    Nel­jän­nek­si, jos ei näe kie­lel­le tar­vet­ta eikä halua oppia sitä, ei opi. Ajat­te­let, että ihmi­set oppi­vat ruot­sin, kun se pako­te­taan ihmi­sil­le, mut­ta näin­hän ei ole. Vain ne oppi­vat, joil­la on halu ja kyky oppia.

    Vii­den­nek­si, port­ti kaik­kiin kie­liin on äidin­kie­li. Jos haluam­me, että ihmi­set oppi­vat kie­liä, tulee pitää huo­li hyväs­tä suo­men kie­len osaa­mi­ses­ta, joka yo-kir­joi­tus­ten perus­teel­la kui­ten­kin huo­no­nee koko ajan. 

    Kuu­den­nek­si, en usko että oppi­laat tai oppi­lai­den van­hem­mat ovat niin tyh­miä, että kie­let vali­taan kapi­na­hen­gen tai kave­ri­pii­rin. Jos taas vali­taan, on täl­lai­sel­le lap­sel­le tur­ha yrit­tää pakot­taa ruot­sin kiel­tä, kos­ka sehän vain lisäi­si “kapi­na­hen­keä”. Kun Suo­mes­sa sel­vi­te­tään todel­li­nen suo­men­kie­li­siä kos­ke­va ruot­sin tar­ve, löy­tyy ruot­sin luki­joi­ta­kin. Pak­ko­ruot­sin kan­nat­ta­jat eivät halua, että ruot­sin­kie­li­siä pal­ve­lu­ja ratio­na­li­soi­tai­siin ja pyrit­täi­siin kus­tan­nus­syis­tä sii­hen, että ruot­sin osaa­jia tar­vit­tai­siin mah­dol­li­sim­man vähän, kos­ka sil­loin huo­mat­tai­siin, miten vähän ruot­sin osaa­jia todel­li­suu­des­sa Suo­mes­sa tarvitaan.

    Seit­se­män­nek­si, suo­men osaa­mis­ta, ruot­sin osaa­mis­ta ja vie­rai­den kiel­ten osaa­mis­ta pitäi­si kaik­kia lisä­tä, joten pak­ko­ruot­sin säi­lyt­tä­mi­nen on täs­sä mah­do­ton yhtä­lö. Pitää siis pyr­kiä sii­hen, että nykyis­tä pie­nem­pi osa lukee ruot­sia, mut­ta oppii sitä parem­min. Ruot­sin kie­li pitää siis muut­taa vaih­toeh­toi­sek­si kie­lek­si venä­jän, sak­san, rans­kan ym. kiel­ten kanssa.

  175. Sik­si on vält­tä­mä­tön­tä, että riit­tä­vä osa suo­ma­lai­sis­ta osaa ruot­sin­kiel­tä. Kos­ka ruot­sin­kie­lis­ten ammat­ti­ja­kau­ma ei vas­taa suo­men­kie­lis­ten ammat­ti­ja­kau­maa, ei rii­tä, että ruot­sin­kie­li­set osaa­vat ruot­sia ja pal­vel­le­vat sai­raa­lois­sa toisiaan.”

    Pitää kysyä mik­si on näin??? Voi­tai­siin­ko ruot­sin­kie­lis­ten opis­ke­lu­kiin­tiöi­tä pie­nen­tää suo­men­kie­lis­ten tasol­le? Se oli­si demo­kra­ti­aa, mut­ta ei sii­hen ole totut­tu Suo­mes­sa. Suo­mes­sa suo­ma­lai­nen väis­tää ruot­sin­kie­lis­tä aina perin­tei­ses­ti jo 500 vuo­den ajan. Mik­si siis sii­hen halut­tai­siin muu­tos 2000-luvulla?

    Tark­kaan ottaen pitäi­si puhua perus­ta­vam­mas­ta demo­kra­tian puut­tees­ta Suo­mes­sa. Kuin­ka suo­ma­lai­nen voi olla ali­te­tus­sa ase­mas­sa ruot­sin­kie­li­seen kan­sa­lai­seen verrattuna?

  176. Pakkoruotsi.netin yllä­pi­tä­jän (?) mai­nioi­ta kir­joi­tuk­sia kun lukee, tuli mie­leen aina­kin kol­me aihet­ta, jot­ka pitäi­si nos­taa kan­san­kun­nan asialistalle:
    1) Yri­te­tään arvioi­da, kuin­ka suu­ren hyvin­voin­ti­tap­pion pak­ko­ruot­sin aiheut­ta­ma heik­ko kie­li­tai­to aiheut­taa suo­men­kie­li­sil­le, maa­han­muut­ta­jil­le ja kansantaloudelle.
    2) Mil­tä osin kiin­tiö­opis­ke­lu­pai­kat toi­mi­vat väi­te­tyn tar­koi­tuk­sen­sa mukaan (ruot­sin­kie­li­set pal­ve­lut) ja mis­sä mää­rin ne ovat tulon­siir­to huo­no-osai­sem­mil­ta parem­pio­sai­sil­le (eri­tyi­ses­ti Han­ke­nin kiin­tiö­pai­kat). Täl­lä­kin asial­la on yhteys pakkoruotsiin.
    3) Min­kä­lai­set voi­mat pak­ko­ruot­sia yllä­pi­tä­vät ja mil­lä kei­noin? Taus­tal­la on var­mas­ti muu­ta­kin kuin se mikä jul­ki­suu­teen näkyy. Eri­tyi­ses­ti tähän koh­taan oli­si kiva kuul­la jon­kun roh­kean enti­sen val­ta­kun­nan­po­lii­ti­kon ja minis­te­rin aja­tuk­sia. Pak­ko­ruot­si­ky­sy­mys on nimit­täin niin sol­mus­sa, että nykyi­set päät­tä­jät eivät uskal­la sii­hen jul­ki­ses­ti koskea.

  177. Kom­men­teis­sa on use­aan ker­taan mai­nit­tu Kanada.

    Toi­sen viral­li­sen kie­len pak­ko-opis­ke­lus­ta Kana­das­sa ei heti löy­dy tie­toa. Vain se löy­tyy hel­pos­ti, että val­tio takaa jokai­sel­le oikeu­den opis­kel­la sitä tois­ta viral­lis­ta ja sitä tue­taan voi­mak­kaas­ti esim. kie­li­kyl­vyin. Pen­gon asi­aa. Jos­kus aikai­sem­min olen pää­ty­nyt sel­lai­seen tulok­seen, ettei kie­li- eikä kou­lu­la­ki Kana­das­sa mää­rää pakol­lis­ta toi­sen viral­li­sen opis­ke­lua, mut­ta että pai­kal­lis­ta­son sää­dök­sil­lä se kyl­lä oli­si kai­kis­sa pro­vins­seis­sa pakol­li­nen. Nyt en osu­nut tuon muis­ti­ku­van lähteeseen.

    Ver­kos­ta löy­tyy val­ta­va mää­rä viral­lis­ta teks­tiä Kana­dan kie­li­ti­lan­tees­ta. Päh­ki­nän­kuo­reen ne on kerät­ty Wiki­pe­dia-artik­ke­liin Official bilin­gua­lism in Cana­da.

    Wiki­pe­dia-artik­ke­lin mukaan kan­sa­lai­sel­la on oikeus saa­da kou­luo­pe­tuk­sen­sa rans­kan kie­lel­lä Que­becin ulko­puo­lel­la, jos jom­pi­kum­pi van­hem­mis­ta tai joku sisa­ruk­sis­ta on käy­nyt kou­lun­sa rans­kak­si Kana­das­sa TAI jos jom­man kum­man van­hem­man äidin­kie­li on rans­ka. Que­becis­sä on oikeus saa­da kou­luo­pe­tuk­sen­sa englan­nin kie­lel­lä, jos jom­pi­kum­pi van­hem­mis­ta tai yksi sisa­ruk­sis­ta on käy­nyt kou­lun­sa englan­nik­si Kana­das­sa. Täs­tä seu­raa, että Que­beciin tule­vien maa­han­muut­ta­jien on pan­ta­va lap­sen­sa rans­kan­kie­li­seen kou­luun – myös englan­nin­kie­lis­ten maahanmuuttajien!

    Viral­li­sem­paa ja jos­sa­kin mie­les­sä kaik­kein luo­tet­ta­vin­ta tie­toa halua­va voi vil­kais­ta Kana­dan viral­lis­ten kiel­ten komis­sion yllä­pi­tä­mää OCOL-sivus­toa — sil­lä varauk­sel­la tosin, että viral­li­nen teks­ti tukee aina viral­lis­ta mis­sio­ta eikä ota huo­mioon poliit­ti­ses­ti kor­rek­tin kans­sa mah­dol­li­ses­ti ris­ti­rii­das­sa ole­vaa todellisuutta.

    Kie­lel­li­set oikeu­det Kana­das­sa:
    — viran­omai­sis­sa voi asioi­da molem­mil­la viral­li­sil­la kielillä,
    — viran­hal­ti­jat voi­vat teh­dä työn­sä kum­mal­la tahan­sa viral­li­sis­ta kie­lis­tä kak­si­kie­li­sik­si mää­ri­tel­lyil­lä alueil­la [(!!) toim. huom: näin se muis­taak­se­ni kyl­lä Suo­mes­sa­kin on, mut­ta ei tai­da toteu­tua käytännössä],
    — kai­kil­la kana­da­lai­sil­la äidin­kie­les­tä riip­pu­mat­ta on val­tion takaa­ma oikeus tasa-arvoi­seen työn­saan­tiin jul­ki­sel­la sek­to­ril­la sekä ete­ne­mi­seen virkauralla.

    OCO­Lin tilas­to­si­vun mukaan rans­kan­pu­hu­jia on 24 %, englan­nin­pu­hu­jia 75 % Kana­dan väes­tös­tä. Pelk­kää englan­tia osaa­vien osuus on Que­beciä (4,6 %) ja New Brunswic­kia (56,5 %) lukuu­not­ta­mat­ta 83–95,7 % väestöstä.

    Sivul­ta käy ilmi, että kaik­ki val­tion virat mää­ri­tel­lään Kana­das­sa kak­si- tai yksi­kie­li­sik­si seuraavasti:
    — kak­si­kie­li­ses­sä viras­sa kaik­ki teh­tä­vät tai osa niis­tä täy­tyy suo­rit­taa molem­mil­la kielillä,
    — englan­nin­kie­li­ses­sä viras­sa kaik­ki teh­tä­vät suo­ri­te­taan englanniksi,
    — rans­kan­kie­li­ses­sä viras­sa kaik­ki teh­tä­vät suo­ri­te­taan ranskaksi,
    — joko-tai-viras­sa kaik­ki teh­tä­vät voi­daan suo­rit­taa kum­mal­la kie­lel­lä tahansa.

    Lisä­tie­toa saa kie­li­la­kia täy­den­tä­väs­tä ase­tus­ko­koel­mas­ta Official Lan­gua­ges Regu­la­tions. Tämän mukaan viran­omai­nen on kak­si­kie­li­nen, jos pal­ve­luil­le vähem­mis­tö­kie­lel­lä on mer­kit­tä­vää tar­vet­ta (sig­ni­ficant demand). Mer­kit­tä­vää tar­vet­ta on, jos viran­omai­nen sijait­see kau­pun­kia­lu­eel­la (CMA), jol­la on vähin­tään 5000 toi­sen viral­li­sen kie­len puhu­jaa (plus hui­maa­van mut­kik­kai­ta tar­ken­nuk­sia), tai jos se sijait­see pro­vins­sis­sa, jos­sa toi­sen viral­li­sen kie­len puhu­jia on 5 % väes­tös­tä (plus mut­kik­kai­ta tar­ken­nuk­sia)… [toim. huom.: tämä vaa­tii oman pereh­ty­mi­sen­sä, huh].

    [Toim. huom.: Joten­kin has­su­na pis­tä­vät sil­mään eri­tyis­mää­räyk­set mat­kai­lua­lan toi­mi­joil­le.] Mat­kai­lua­lan pal­ve­luik­si mää­ri­tel­lään a) ravintola‑, kahvila‑, autonvuokraus‑, matkavakuutus‑, valuu­tan­vaih­to- ja hotel­li­pal­ve­lut (sekä hämä­räk­si jää­nyt ‘ground trans­por­ta­tion dis­patch’), b) itse­pal­ve­luap­pa­raa­tit kuten pank­ki­au­to­maa­tit ja makeis- ym. auto­maa­tit ja yleis­ten puhe­lin­ten ja elekt­ro­nis­ten pelien käyt­tö­oh­jeet, c) mat­kus­ta­jien tar­kas­tuk­set, jul­ki­set kuu­lu­tuk­set ja tie­do­tuk­set sekä lipunmyynti‑, check-in- ym. pal­ve­lut, ei kui­ten­kaan rau­ta­tie­a­se­mil­ta tai laut­ta­ter­mi­naa­leis­ta läh­te­vää bus­si­lii­ken­net­tä. Näis­sä mai­ni­tuis­sa on kaik­ki etu­kä­teen tuo­tet­tu infor­maa­tio (opas­teet, nau­hoi­te­tut kuu­lu­tuk­set, pai­net­tu mate­ri­aa­li, ruo­ka­lis­tat) olta­va molem­mil­la viral­li­sil­la kie­lil­lä. Jos kom­mu­ni­koi­daan spon­taa­nis­ti, on huo­leh­dit­ta­va sii­tä että kenen tahan­sa mat­kus­ta­vai­sen on mah­dol­lis­ta saa­da kysei­nen pal­ve­lu halua­mal­laan viral­li­sel­la kielellä.

  178. Ai niin, yli­op­pi­las­ko­kees­ta on tääl­lä unoh­tu­nut ker­toa koko­nais­ku­va. Ruot­sin­kie­li­sel­lä puo­lel­la hyvin sujuu kie­let. Matik­ka sujuu mel­kein yhtä hyvin kuin suo­men­kie­li­sil­lä. Reaa­liai­neet sen sijaan mene­vä his­to­ri­aa lukuun otta­mat­ta huo­nos­ti. His­to­ria menee vain vähän huonommin. 

    Seli­tyk­sek­si on esi­tet­ty reaa­lin huo­nom­pia oppi­ma­te­ri­aa­le­ja. Voi olla. Tosia­sia on myös se, että ruot­sin­kie­li­sel­lä puo­lel­la pää­see opet­ta­jak­si hel­pom­min eli opet­ta­jat eivät ole yhtä hyviä. Oppi­lai­den kan­nus­ti­met ovat myös hei­kom­mat, kos­ka jat­ko-opis­ke­lu­paik­ka irto­aa huo­noil­la­kin papereilla.

    PISAn 15-vuo­tiai­ta kos­ke­vat tulok­set ovat niin vähän huo­nom­pia, että niis­tä ei kan­na­ta vetää kovin pit­käl­le mene­viä johtopäätöksiä. 

    Ohi­men­nen sanot­tu­na suo­men­ruot­sa­lai­set pär­jää­vät aika tark­kaa suo­ma­lais­ten ja ruot­sa­lais­ten kes­kiar­von mukai­ses­ti — mikä tuo mie­leen kysy­myk­sen sii­tä, mit­taa­ko PISA kou­lu­lai­tok­sen tasoa vai kan­sa­kun­tien älyk­kyyt­tä. Muis­taak­se­ni täs­sä­kin blo­gis­sa on asi­aa käsitelty. 

    Aina­kin yksi tut­ki­mus on suo­men­ruot­sa­lais­ten PISA-menes­tyk­ses­tä kui­ten­kin teh­ty. Oleel­li­sia ero­ja oli­vat muun muas­sa kir­ja­hyl­lyn kir­jo­jen mää­rä ja oma kir­joi­tus­pöy­tä. Niin tai näin, suo­ma­lai­suu­den raken­ta­mi­seen iät ja ajat kuu­lu­nut sivis­tyk­sen ihai­lu on ilmei­ses­ti tuot­ta­nut tulosta.

    Tai­taa siis olla niin, että pak­ko­ruot­si suo­sii suo­men­ruot­sa­lai­sia vah­vis­taes­saan hei­dän kie­lel­lis­tä etu­mat­kaan­sa enti­ses­tään. Kiin­tiö­kou­lu­tus­pai­kat sen sijaan hei­ken­tä­vät opis­ke­lu­mo­ti­vaa­tio­ta ja siten hait­taa­vat opis­ke­lua — mut­ta vain kes­ki­mää­räi­ses­ti. Tämä on siis hypoteesini. 

    Suo­men­ruot­sa­lai­sen yksi­lön valin­nan­va­pau­den ja mah­dol­li­suuk­sien kan­nal­ta kiin­tiö ovat tie­tys­ti vain ja ainoas­taan etuoi­keus suh­tees­sa mui­hin suomalaisiin.

  179. Anna-Lii­sa jakoi asial­lis­ta tie­toa Kana­dan kie­lio­lois­ta ja eri­tyi­ses­ti sen kak­si­kie­li­syy­den toteuttamisesta.

    Suo­men ja Kana­dan kie­li­po­li­tiik­kaa ver­tail­taes­sa tulee kui­ten­kin aina muis­taa mai­den oleel­li­nen kie­lel­li­nen ero: Kana­das­sa sekä englan­ti että rans­ka ovat suu­ria ns. maa­il­man­kie­liä, jot­ka molem­mat “kan­nat­tai­si” opis­kel­la mel­kein vaik­ka ei tarvitsisikaan.

    Suo­mes­sa molem­mat viral­li­set kie­let ovat pie­niä pai­kal­li­sia kie­liä, joi­ta todel­la­kaan ei kan­na­ta äidin­kiel­tä ja maan pää­kiel­tä enem­pää opetella.

    Lisäk­si Kana­das­sa pie­nem­pää viral­lis­ta kiel­tä puhuu sen­tään noin nel­jän­nes väes­tös­tä, eli huo­mat­ta­va osa. Suo­mes­sa vas­taa­vas­ti vain n. kah­des­kym­me­nes osa.

    Sil­ti Suo­mes­sa on monin­ker­roin anka­ram­mat (vähem­mis­töä suo­si­vam­mat, enem­mis­töä kyy­kyt­tä­väm­mät) kak­si­kie­li­syys­lait kuin Kana­das­sa, kai­ken huip­pu­na pie­nem­män kie­len pak­ko-ope­tus koko kansalle.

  180. Kun Kana­das­sa on 25% rans­kan­kie­li­siä ja Suomessa
    5% ruot­sin­kie­li­siä, Kana­dan mal­li ei ole sovel­let­ta­vis­sa Suomeen.
    Sen­si­jaan oli­si mie­len­kiin­tois­ta tie­tää min­kä­lai­sia kiin­tiöi­tä kor­kea­kou­luo­pin­toi­hin Kana­das­sa on, jos mitään.

  181. Kii­tos Mai­jal­le Doctagan.fi/laakarit yksi­tyi­sen koti­pal­ve­lu­lää­kä­ria­se­man linkistä.
    Sii­nä lää­kä­ri­fir­man 19:sta lää­kä­ris­tä 16 oli ruot­sin­kie­lis­tä, aina­kin nimet oli­vat täy­sin ruotsinkielisiä.

    Siis kiin­tiö­lää­kä­rei­tä, aina­kin osa. Mik­sei mm tääl­lä kir­joit­ta­va Kake ole tyy­ty­väi­nen, vaan vaa­tii lisää ruot­sin­kie­lis­tä pal­ve­lua ? Kake ja
    Poh­jan­maan ruot­sin­kie­li­set mum­mot men­kööt Doctagoniin.
    Mut­tei­vät tie­ten­kään minun verorahoillani.Edelletyn ettei sit­ten mitään yli­hin­noit­te­lua Doctagonissa.

  182. Osaa ne kana­dan­rans­ka­lai­set­kin (Uusi Suo­mi 31.10.2007):

    Tun­net­tu laki­mies Guy Bert­rand sanoi CBC:n val­ta­kun­nal­li­sis­sa tele­vi­sio­uu­ti­sis­sa ole­van kan­sa­lais­ten oikeuk­sien vas­tais­ta, että Mont­real Cana­dien­sin kap­tee­ni Saku Koi­vu edel­leen antaa lausun­to­ja englan­nik­si, vaik­ka on asu­nut Mont­rea­lis­sa jo kym­me­nen vuotta.

    Koi­vun englan­nin käyt­tö on laki­mie­hen mukaan vas­toin kan­sa­lais­ten oikeuk­sia saa­da pal­ve­lua ranskaksi. 

    […] työ­lu­pa­poh­jai­ses­ti (eikä siir­to­lai­si­na) nime­no­maan Que­beciin mene­vil­tä ulko­maa­lai­sil­ta vaa­di­taan rans­kaa jo viran­omais­tar­kas­tuk­ses­sa. […] Suo­mes­ta Kana­daan suun­tau­tu­neen suu­ren siir­to­lai­suu­den aika­na suo­ma­lai­sia muut­ti myös Que­beciin, mut­ta vähem­män puh­taas­ti rans­kan­kie­li­sil­le alueil­le. Kun pro­vins­sin tiu­kat kie­li­lait tuli­vat voi­maan 1970-luvun lopul­la, monet suo­ma­lai­set muut­ti­vat Onta­rion puolelle.

    Que­becin kie­li­lait sai­vat myös monet kan­sain­vä­li­sen tason pää­kont­to­rit siir­ty­mään Toron­toon.”

  183. Hyvä Anna-lii­sa (28.11.2009 kl. 14:56)!

    Tuo­ta näkö­kul­maa vähän ajoin­kin tähän debattiin.
    Kah­den kie­li­ryh­män yhtee­ne­lo luo väis­tä­mät­tä kit­kaa jon­ka voit­ta­mi­sek­si vaa­di­taan pit­kää pin­naa. Molem­mil­ta puolilta.

    Toki voi aja­tel­la niin että antaa kie­li­ryh­mien ase­man kehit­tyä itsek­seen, näi­den mah­dol­li­ses­ta itsei­sar­vos­ta välit­tä­mät­tä. Mut­ta sil­loin suo­men­ruot­sa­lai­sia ja Que­beci­läi­siä vie­lä kal­te­vam­mal­la pin­nal­la ovat Venä­jän suomensukuiset.

    Huo­ma­sit­te­ko muu­ten Hesa­rin artik­ke­lin muu­ta­ma päi­vä sit­ten, jos­sa ker­rot­tiin että ensi ker­taa Hel­sin­gin kes­kus­tan ravin­to­lat ovat jät­tä­neet vaa­ti­muk­sen suo­men kie­len osaa­mi­ses­ta joil­ta­kin tar­joi­li­joil­taan. What’s next ?

  184. Pak­ko­ruot­si­kes­kus­te­luis­sa esi­te­tään usein kie­lio­lo­jen ver­tai­lua Kana­dan, Sveit­sin tai jon­kun muun maan kans­sa. Onhan se sinän­sä avar­ta­vaa, mut­ta mui­den mai­den rat­kai­sut eivät rajoi­ta mei­dän vapaut­tam­me päät­tää par­haak­si kat­so­mal­lam­me tavalla. 

    Pak­ko­ruot­si kos­kee 95% kan­sa­lai­sis­ta, jot­ka ovat siis ainoat asian­osai­set ja samal­la demo­kra­tias­sa val­tae­nem­mis­tö. Ei tämän enem­mis­tön oikeut­ta päät­tää omas­ta kiel­ten opis­ke­lus­taan voi aset­taa mil­lään tavoin kysee­na­lai­sek­si. Kie­li­vä­hem­mis­töil­lä on suo­ja­naan kan­sain­vä­li­set sopi­muk­set, joi­ta tie­tys­ti on nou­da­tet­ta­va, mut­ta pää­tök­set tekee demo­kra­tias­sa enem­mis­tö. Enem­mis­tö voi myös mil­loin tahan­sa muut­taa perus­tus- ja mui­ta lake­ja halua­mal­laan tavalla.

    Pak­ko­ruot­sis­ta käy­tä­vä kir­joit­te­lu ei oikeas­taan täy­tä yhteis­kun­nal­li­sen kes­kus­te­lun tun­nus­merk­ke­jä, kos­ka sii­hen eivät osal­lis­tu lain­kaan poliit­ti­set päät­tä­jät ja vai­kut­ta­jat. Ruot­sin­kie­li­sel­lä vähem­mis­töl­lä on tie­ten­kin sanan vapaus, mut­ta hehän eivät ole asian­osai­sia, eikä asia siten heil­le kuulu. 

    Suo­men­kie­li­set selit­te­le­vät asi­aa tur­haan, ikään kuin todis­tus­taak­ka oli­si meil­lä. Ei mei­dän pidä kysel­lä Folk­tin­ge­tin tai RKP:n lupaa voi­dak­sem­me olla luke­mat­ta ruotsia. 

    Pakol­li­ses­ta ruot­sin opi­ke­lus­ta pää­see hel­pol­la eroon. Pitää vain päät­tää asias­ta. Val­tae­nem­mis­tön mie­li­pi­det­tä ei voi ohit­taa aidos­sa demo­kra­tias­sa. Kenen mie­li­pi­teen mukaan pää­te­tään , ellei enemmistön.

    Suo­mes­sa tilan­ne on kes­tä­mä­tön, kaik­kien sel­vi­tys­ten mukaan kan­san val­tae­nem­mis­tö vas­tus­taa pakol­lis­ta ruot­sin ope­tus­ta. Enem­mis­tön mie­li­pi­det­tä ei voi ohit­taa loppumattomiin.

    Kes­kus­te­luis­sa kiin­ni­te­tään lii­an vähän huo­mio­ta kak­si­kie­li­syy­den aiheut­ta­miin kus­tan­nuk­siin. Välit­tö­miä kus­tan­nuk­sia löy­tyy hel­pos­ti usei­ta sato­ja mil­joo­nia vuo­des­sa. Kysy­myk­ses­sä on siis tlou­del­li­ses­ti­kin mer­kit­tä­vä asia.

    Man­ner­maal­la Suo­mes­saa asuu n. 250.000 ruot­sin­kie­li­sek­si ilmoit­tau­tu­nut­ta. Täs­tä jou­kos­ta val­tae­nem­mis­tö oman ilmoi­tuk­sen­sa­kin mukaan osaa suo­mea yhtä hyvin kuin ruot­sia ja vähin­tään tyy­dyt­tä­väs­ti suu­rin osa lopuis­ta. Ruot­si­kie­lis­ten pal­ve­lui­den todel­li­nen tar­ve on siis vähäi­nen. Kie­li­vä­hem­mis­tö­hän lukee kou­lus­sa suomea.

    Yksi perus­ky­sy­mys on, halu­aa­ko suo­ma­lais­ten enem­mis­tö kus­tan­taa yhtei­sil­lä vero­va­roil­la ruot­sin­kie­li­siä pal­ve­lui­ta pie­nel­le lähes vii­meis­tä myö­ten suo­men­tai­toi­sel­le vähem­mis­töl­le, vai jär­jes­te­tään­kö näil­lä varoil­la parem­paa hoi­toa van­hoil­le ja sai­rail­le äidin­kie­leen kat­so­mat­ta. Pää­tös­val­ta on enemmistöllä.

  185. Den­nis kir­joit­ti: “Min­kä­lai­set voi­mat pak­ko­ruot­sia yllä­pi­tä­vät ja mil­lä kei­noin? Taus­tal­la on var­mas­ti muu­ta­kin kuin se mikä jul­ki­suu­teen näkyy. Eri­tyi­ses­ti tähän koh­taan oli­si kiva kuul­la jon­kun roh­kean enti­sen val­ta­kun­nan­po­lii­ti­kon ja minis­te­rin ajatuksia.”

    Täs­tä aihees­ta löy­tyy aina­kin yksi tal­teen jää­nyt lausun­to. Erk­ki Pul­liai­nen on sanonut: 

    (Hallitus-)Neuvotteluissa on joka ker­ta ollut muka­na myös ryh­mit­ty­mä, joka poik­ke­aa täy­del­li­ses­ti muis­ta. Se on Ruot­sa­lai­nen kan­san­puo­lue, rkp. Olin vuon­na 1999 talous­ryh­mäs­sä muka­na. Kun muut nel­jä puo­luet­ta argu­men­toi­vat välil­lä var­sin kii­vaas­ti­kin, niin yksi poruk­ka sanoi, että “meil­le käy kaik­ki, kun­han pääs­tään mukaan hal­li­tuk­seen”. Se oli juu­ri tuon rkp:n edus­ta­ja. Nel­jä vuot­ta ei ole tilan­net­ta muuk­si muut­ta­nut. Nyt rkp vaa­ti vain yhden virk­keen hal­li­tus­oh­jel­maan: “Ruot­sin­kie­li­set pal­ve­lut tur­va­taan”. Heil­le riit­tää kuu­lem­ma yksi minis­te­rin­salk­ku, eikä sen­kään laa­dul­la ole väliä. Näin hep­poi­set ehdot sopi­vat luon­nol­li­ses­ti kah­del­le muul­le, dema­reil­le ja kepu­lai­sil­le, jot­ka nyt voi­vat sopia kes­ke­nään hallitusohjelmatekstistä. 

    Jämä minis­te­riys, esim. kans­lia­mi­nis­te­riys, anne­taan lopuk­si rkp:lle, joka jou­tuu puhei­den­sa jäl­keen siu­naa­maan kaik­ki mitä kak­si muu­ta ovat sopi­neet. Rkp ei oikeas­taan ole puo­lue lai­sin­kaan. Se on ruot­sin­kie­li­nen ruot­sin­kie­lis­ten yhdis­tys, joka val­voo sii­nä mis­sä mikä tahan­sa etu­jär­jes­tö ruot­sin­kie­li­sen vähem­mis­tön etuja.”

  186. No, ei ole ihme, että Koi­vu läh­ti­kin sit­ten Ana­hei­miin. Mont­rea­lin kan­nat­ta­jat ovat var­maan tyytyväisiä…

    Aika usko­ma­ton­ta muu­ten, että “pal­ve­lui­den saa­mi­sen evää­mi­sek­si” kat­so­taan se, että yksi­tyi­sen jää­kiek­ko­jouk­ku­een kap­tee­ni puhuu yksi­tyi­sen tv-yhtiön haas­tat­te­lus­sa maan tois­ta viral­lis­ta kiel­tä. No, ehkä­pä Kana­das­sa jää­kiek­ko on jul­ki­sen pal­ve­lun asemassa.

  187. Pitäi­si muis­taa, että ruot­si on suo­men­kie­li­sil­le vie­ras kie­li! Tämä näkö­kul­ma yleen­sä unoh­de­taan puhut­taes­sa pakkoruotsista.

    Kun Suo­mi on yli 90-pro­sent­ti­ses­ti suo­men­kie­li­nen maa, niin on kyl­lä aika mie­le­tön­tä pakot­taa yli 90-pro­sent­tia kan­sas­ta opet­te­le­maan var­sin hyö­dyt­tö­mäk­si havait­tua vie­ras­ta kiel­tä, ruot­sia, jota koh­taan tun­ne­ta lie­vem­pää tai voi­mak­kaam­paa vastenmielisyyttä. 

    Vaik­ka val­tio on edel­leen muo­dol­li­ses­ti “kak­si­kie­li­nen”, niin sii­tä ei voi teh­dä joh­to­pää­tös­tä, että kaik­kien pitäi­si ope­tel­la ja osa­ta ruot­sia. Ns.ruotsinkielisten pal­ve­lu­jen jär­jes­tä­mi­nen ei voi olla perus­te pak­ko­ruot­sin ylläpitämiselle. 

    Suo­men­kie­lis­ten pitäi­si saa­da vapaas­ti vali­ta vie­raat kie­let, joi­ta halu­taan ope­tel­la. Ruot­sin pitäi­si olla vain yksi valit­ta­va­na ole­va kie­li valin­nais­ten kiel­ten joukossa.

  188. Ai niin, yli­op­pi­las­ko­kees­ta on tääl­lä unoh­tu­nut ker­toa koko­nais­ku­va. — Tosia­sia on myös se, että ruot­sin­kie­li­sel­lä puo­lel­la pää­see opet­ta­jak­si hel­pom­min eli opet­ta­jat eivät ole yhtä hyviä. Oppi­lai­den kan­nus­ti­met ovat myös hei­kom­mat, kos­ka jat­ko-opis­ke­lu­paik­ka irto­aa huo­noil­la­kin papereilla.

    PISAn 15-vuo­tiai­ta kos­ke­vat tulok­set ovat niin vähän huo­nom­pia, että niis­tä ei kan­na­ta vetää kovin pit­käl­le mene­viä joh­to­pää­tök­siä.

    Ruot­sin­kie­li­sis­tä suu­rem­pi osa menee lukioon kuin suo­men­kie­li­sis­tä. Ruot­sin­kie­li­siin lukioi­hin on hel­pom­pi pääs­tä ja ruot­sin­kie­lis­tä amma­til­lis­ta kou­lu­tus­ta on suh­tees­sa vähem­män. Kai­ken toden­nä­köi­syy­den mukaan siis suo­men­ruot­sa­lai­set lukio­lai­set ovat kes­ki­mää­rin hei­kom­pia oppi­lai­ta kuin suo­men­kie­li­set lukiolaiset.

    Yli­op­pi­las­ko­kees­sa hei­dän hei­kom­muu­ten­sa kom­pen­soi­tuu sil­lä, että englan­ti ruot­sin suku­lais­kie­le­nä on heil­le hel­pom­paa, ja sil­lä, että suo­mi on heil­le todel­li­nen toi­nen koti­mai­nen, jota käy­te­tään arkie­lä­mäs­sä, kun taas useim­mil­le suo­men­kie­li­sil­le ruot­si on de fac­to ulko­mai­nen kie­li, jota ei kuu­le kuin oppitunneilla.

    Onko jol­la­kul­la tie­to­ja sii­tä, kuin­ka suu­ri osa suo­men­kie­li­sis­tä ja ruot­sin­kie­li­sis­tä lukio­lai­sis­ta ottaa pit­kän matematiikan?

  189. Ruot­sin pitäi­si olla vain yksi valit­ta­va­na ole­va kie­li valin­nais­ten kiel­ten joukossa.”

    Veron­mak­sa­ja­na saa­nen esit­tää eriä­vän mielipiteeni. 

    Suo­men resurs­sit ovat rajal­li­set niin ope­tus- kuin opis­ke­lu­puo­lel­la­kin. Kan­sal­li­ses­ti ope­tet­ta­vat aineet, vapaa­eh­toi­set­kin, pitäi­si siis vali­ta koko kan­san kan­nal­ta jär­ke­vin perus­tein eikä jon­kin pie­nen kan­san­osan tun­tei­den perusteella.

    Suo­ma­lai­set eivät tar­vit­se ruot­sia mihin­kään. Suo­mes­sa pär­jää parem­min suo­mel­la. Ruot­sis­sa pär­jää kaik­kial­la parem­min englan­nil­la ja — yllät­täen — monin pai­koin hyvin myös suomella. 

    Mik­si pitäi­si tar­jo­ta suo­ma­lai­sil­le tur­haa kiel­tä, kun kou­luis­sa oikeas­ti kai­va­taan enem­män ope­tus­pauk­ku­ja tar­peel­li­siin aineisiin?

    Ruot­sia voi kukin halu­tes­saan ope­tel­la kuten iiriä tai lat­vi­aa: har­ras­tuk­se­na omal­la ajal­la ja kus­tan­nuk­sel­la. Tur­hien­kin kiel­ten opis­ke­lu on kai­kin puo­lin kehit­tä­vä har­ras­tus. Mut­ta nii­den tar­joa­mi­nen kan­sal­li­ses­sa kou­lu­tus­jär­jes­tel­mäs­sä ei ole järkevää.

  190. Kol­mas, edel­leen sti­li­soi­tu versio.

    Den­nis the Menace kir­joit­ti Osmon blo­gis­sa: “Pak­ko­ruot­si­ky­sy­mys on nimit­täin niin sol­mus­sa, että nykyi­set päät­tä­jät eivät uskal­la sii­hen jul­ki­ses­ti koskea.”

    Sol­mun voi ava­ta vain vaa­leil­la, tai mie­kal­la, kuten Alek­san­te­ri Suu­ri teki Gor­dio­nis­sa. Polii­tik­ko­jen kie­li­po­liit­tis­ta oikeu­den­mu­kai­suut­ta on tähän asti tehok­kaas­ti ohjan­nut se help­pous, jol­la ruot­sa­lai­set saa­daan tuke­maan mitä tahan­sa pää­puo­luei­den han­ket­ta sil­lä (polii­ti­koil­le itsel­leen) pie­nel­lä hin­nal­la, että ruot­sa­lais­ten anne­taan edel­leen pitää kak­si­kie­li­syy­ten­sä, pak­ko­ruot­sin­sa ja etuoi­keu­ten­sa. Erk­ki Pul­liai­nen on sel­vit­tä­nyt asi­aa julkisuudessa.

    Ruot­sa­lai­sia ja polii­tik­ko­ja ei ole häi­rin­nyt se “pie­ni” sivuseik­ka, että pak­ko­ruot­si­tus on ras­kas taak­ka sekä taval­li­sil­le veron­mak­sa­jil­le että Suo­men kan­sain­vä­li­sel­le kil­pai­lu­ky­vyl­le. Ruot­sa­lai­sil­le Suo­men menes­ty­mi­nen ei ole tär­keä­tä. Ruot­sa­lai­sil­le on tär­keä­tä se, että he menes­ty­vät parem­min kuin suomalaiset. 

    Lisäk­si ruot­sa­lai­sil­la on pal­jon sää­tiöi­tyä rahaa, jota kan­nat­taa liru­tel­la — ja var­mas­ti on liru­tel­tu — pie­nis­sä mää­rin suo­ma­lais­ten­kin polii­tik­ko­jen tas­kuun, jot­ta raho­jen val­ta­vir­ta pysyy ruot­sa­lais­ten kan­nal­ta oikeansuuntaisena. 

    Pak­ko­ruot­si­tuk­sen poliit­ti­sen hin­nan pie­nuu­den on taan­nut se, että tie­do­tus­vä­li­neet ovat suu­rel­ta osin ruot­sa­lais­ten tai pak­ko­ruot­si­jär­jes­tel­män edun­saa­jien omis­tuk­ses­sa tai hal­lin­nas­sa, aina Hesa­ria ja Yleis­ra­dio­ta myö­ten. Media ei ole vetä­nyt polii­tik­ko­ja vas­tuuseen ruot­sa­lai­son­gel­mas­ta. Media ei edes tun­nus­ta sel­lai­sen ole­mas­sao­loa. Eikä tule vetä­mään, kos­ka nii­den tilaus­tu­lot ovat pie­nem­mät kuin ruot­sa­lai­sil­ta yri­tyk­sil­tä saa­ta­vat ilmoi­tus­tu­lot sekä pak­ko­ruot­si­tus­jär­jes­tel­mäl­lä aikaan­saa­ta­vat edut ja tulon­siir­rot. Perin­tei­ses­sä medias­sa on täy­del­li­nen sanan­va­paus vain ruot­sa­lai­sil­la ja hei­dän hännystelijöillään.

    Inter­ne­tin käy­tön yleis­ty­mi­sen myö­tä tilan­ne muut­tuu; nyt suo­ma­lai­sil­la­kin alkaa olla täy­del­li­nen sanan­va­paus (ehkä ei kui­ten­kaan ihan kai­kis­sa blo­geis­sa:-). Tie­toi­suus ruot­sa­lai­son­gel­mas­ta leviää. 

    Hal­li­tus­puo­luei­den har­joit­ta­mal­le pak­ko­ruot­si­tuk­sel­le voi­daan saa­da oikea poliit­ti­nen hin­ta vain vaa­leis­sa. Kun vaa­li­kar­ja alkaa teh­dä valin­tan­sa puo­luei­den kie­li­po­li­tii­kan perus­teel­la, polii­ti­kot herää­vät ruot­sa­lai­ses­ta ruususenunestaan. 

    Ja äänes­tys­va­lin­nat voi­daan nykyi­sin teh­dä vaik­ka pel­käs­tään kie­li­po­li­tii­kan perus­teel­la, kos­ka useim­mat muut tär­keät asiat hoi­de­taan joka tapauk­ses­sa jos­sain muu­al­la kuin Arka­dian­mäen lampolassa.

  191. Osmo haluai­si pak­ko­ruot­sit­taa vain ihan vähä­sen. Hän ei tajua sitä, että pak­ko­ruot­sia ei voi har­ras­taa edes rajoi­te­tus­ti, eikä pak­ko­ruot­sis­ta voi edes kes­kus­tel­la rajoi­te­tus­ti. Ennen pit­kää kes­kus­te­lu menee kui­ten­kin koko ruot­sa­lai­son­gel­man syvim­piin­kin syn­tyi­hin, ja tode­taan, että itse asias­sa ei ole mitään perus­te­lu­ja mil­le­kään ruot­sa­lais­ten naut­ti­mil­le etuoi­keuk­sil­le, vaan kaik­ki pitäi­si lopet­taa. Sii­nä vai­hees­sa ei rajal­li­sen­kaan pak­ko­ruot­sit­ta­jan auta enää muu kuin teh­dä paniik­ki­jar­ru­tus ja pan­na täy­si sen­suu­ri päälle.

  192. Kir­joi­tin tämän vies­tin Hesa­rin kes­kus­te­luun, joka käsit­te­li perus­kou­lun oppi­lai­den hei­ken­ty­nyt­tä ruot­sin­tai­toa. Moneen rön­syil­leen kes­kus­te­lun jäl­keen oma näke­myk­se­ni on tämä:

    Osal­le oppi­lais­ta kak­si kiel­tä on lii­kaa. Tois­ta vie­ras­ta kiel­tä opit­tai­siin huo­nos­ti, oli­si se mikä tahan­sa. Vapaus lie­nee täs­sä kova sana. Samoin maa­han­muut­ta­jien kie­li­tai­to­vaa­ti­muk­siin ja kiel­ten­ope­tuk­seen tar­vi­taan jous­ta­vuut­ta. Ope­tus­suun­ni­tel­man on läh­det­tä­vä oppi­jas­ta ja hänen parhaastaan.

    Toi­saal­ta ruot­sin kie­len oppi­mi­sen hel­pot­ta­mi­sek­si ei käy­te­tä riit­tä­väs­ti moder­ne­ja kei­no­ja. Lap­set­han eivät useim­mil­la alueil­la kuu­le eivät­kä pää­se mis­sään käyt­tä­mään ruot­sia (ellei­vät halua leik­kiä ruot­sin­kie­lis­tä R‑kioskilla). Heil­le pitäi­si tar­jo­ta dril­laa­via haus­ko­ja pele­jä netis­sä, jot­ta heil­le muo­dos­tui­si koke­mus oppi­mi­ses­ta ja se oli­si vie­lä haus­kaa­kin. Samat ongel­mat ovat niil­lä ruot­sin­kie­li­sil­lä lap­sil­la, jot­ka elä­vät täy­sin ruot­sin­kie­li­sil­lä alueil­la. Ei lie­ne haus­kaa heilläkään.

    Suo­men kah­ta kan­sal­lis­kiel­tä ja Itä­me­ren ikiai­kais­ta moni­kie­li­syyt­tä voi­si juh­lis­taa vaik­ka kar­ne­vaa­li­päi­väl­lä Turun kes­kiai­kais­ten mark­ki­noi­den tapaan. Esi­tel­lään his­to­ri­aa ja nyky­ai­kaa iloi­ses­ti. Näin syn­tyi­si aito­ja posi­tii­vi­sia koke­muk­sia. Mie­lui­ten läm­pi­mään aikaan. Jos hom­ma oli­si elo­kuun lopul­la, kou­lut­kin pää­si­si­vät mukaan. Oli­si hyvä motivointialoitus.

    Ennen kaik­kea lisä­tään rin­nan vapaut­ta ja kan­sal­lis­kiel­ten veto­voi­maa. Teh­dään oppi­mi­nen mah­dol­li­sim­man yksi­löl­li­sek­si ja hel­pok­si eikä nun­nu­te­ta vain, että “asen­teis­sa on vikaa” tai “mitä sil­lä tekee”. Kom­pro­mis­sin sijaan kai­paan winwin-tilan­net­ta (ei nyt löy­ty­nyt koti­mai­sis­ta tätä ilmai­sua, sori).

  193. Mis­tä ei voi vai­e­ta, sii­tä on puhuttava.”

    Juu­ri näin, Osmo. Nyt alat pääs­tä asian ytimeen.

    Wovon Mann nicht schwei­gen kann, darü­ber muss Mann sprechen!

  194. Hesa­ri sen enem­pää kuin Osmo­kaan ei var­maan aja­tel­lut kah­ta ker­taa ennen kuin pääs­ti “vapaut­ta ja pedagogiikkaa”-nimimerkin löy­sän kir­joi­tuk­sen läpi sen­suu­rin siivilästä:

    Osal­le oppi­lais­ta kak­si kiel­tä on liikaa.”

    Tämä ei voi olla pak­ko­ruot­sin lope­tuk­sen syy, vaan se, että se on kai­kil­le oppi­lail­le lii­kaa, kos­ka se on turhaa.

    Vapaus lie­nee täs­sä kova sana.”

    Lie­nee-sana täs­sä osoit­taa, miten kau­ka­na lie­vät­kin pak­ko­ruot­sit­ta­jat ovat todellisuudesta.

    Samoin maa­han­muut­ta­jien kie­li­tai­to­vaa­ti­muk­siin ja kiel­ten­ope­tuk­seen tar­vi­taan joustavuutta.”

    Maa­han­muut­ta­jat eivät eri­tyi­ses­ti lii­ty pak­ko­ruot­siin mil­lään taval­la, ellei sit­ten käsi­te­tä ruot­sa­lai­sia­kin maa­han­muut­ta­jik­si. Kaik­ki maa­han­muut­ta­jat pitäi­si kotout­taa Suo­meen mah­dol­li­sim­man tehok­kaas­ti. Sii­hen ei sovi tuh­la­ta sato­ja vuo­sia, kuten ruot­sa­lais­ten koh­dal­la on tehty. 

    Ope­tus­suun­ni­tel­man on läh­det­tä­vä oppi­jas­ta ja hänen parhaastaan.”

    Kyl­lä se voi läh­teä myös veron­mak­sa­jan par­haas­ta: nykyis­ten veron­mak­sa­jien pitää var­mis­taa, että vero­ja mak­se­taan myös tule­vai­suu­des­sa, ja sik­si enem­mis­tön tur­hik­si koke­mia ainei­ta ei kan­na­ta opet­taa. Ruot­sil­la ei vero­ker­ty­mää kasvateta. 

    ruot­sin kie­len oppi­mi­sen hel­pot­ta­mi­sek­si ei käy­te­tä riit­tä­väs­ti moder­ne­ja keinoja.”

    Kenen mie­les­tä­si pitäi­si käyt­tää moder­ne­ja kei­no­ja ruot­sin opet­ta­mi­sek­si suo­ma­lai­sil­le? Suo­ma­lais­ten­ko? Mik­si? Ruot­sa­lai­set sitä kyl­lä voi­vat har­ras­taa, mut­ta omil­la rahoil­laan ja ajallaan. 

    Lap­set­han eivät useim­mil­la alueil­la kuu­le eivät­kä pää­se mis­sään käyt­tä­mään ruotsia”

    Eivät­kä mon­taa muu­ta­kaan kiel­tä. Joten mikä tekee ruot­sin eri­koi­sek­si täs­sä suhteessa?

    Heil­le pitäi­si tar­jo­ta dril­laa­via haus­ko­ja pele­jä netis­sä, jot­ta heil­le muo­dos­tui­si koke­mus oppi­mi­ses­ta ja se oli­si vie­lä hauskaakin.”

    No ei sit­ten muu­ta kuin netis­sä hää­rää­vä rkp:n palk­kaa­ma pak­ko­ruot­sin puo­les­ta kir­joit­te­le­va jouk­kio teke­mään haus­ko­ja pele­jä nettiin.

    Suo­men kah­ta kan­sal­lis­kiel­tä ja Itä­me­ren ikiai­kais­ta moni­kie­li­syyt­tä voi­si juh­lis­taa vaik­ka kar­ne­vaa­li­päi­väl­lä Turun kes­kiai­kais­ten mark­ki­noi­den tapaan.”

    Aloit­ta­kaa se molem­pien kan­sal­lis­kiel­ten juh­lin­ta vaik­ka Ahve­nan­maal­la tai När­piös­sä. Mie­lel­lään tie­tys­ti molem­mil­la kan­sal­lis­kie­lil­lä. Ehkä suo­ma­lai­set­kin sit­ten innostuvat.

    Kom­pro­mis­sin sijaan kai­paan winwin-tilannetta.”

    Eli tasa­pe­liä ollaan jo kaipaamassa? 

    Jos ruot­sia todel­la aikuis­ten oikeas­ti halu­taan opet­taa suo­ma­lai­sil­le, sii­tä pitää mak­saa opis­ke­li­joil­le kun­non palk­ka, sano­taan nyt vaik­ka 100 euroa tunti. 

    Put your money whe­re your mouth is.

  195. Kirk, ruot­si on monel­le suo­ma­lai­sel­le todel­la tär­keä kie­li. Epäi­len, pääs­tään­kö pak­ko­ruot­sis­ta, jos sitä kri­ti­soi­vat käyt­tä­vät kovin äärim­mäis­tä ilmaisutapaa.

    Itse läh­den vain koh­taa­mis­ta­ni ongel­mis­ta. Tänään maa­han­muut­ta­ja­lap­sil­la ja kie­lel­li­ses­ti hitaas­ti kehit­ty­vil­lä lap­sil­la on vai­keuk­sia kah­den vie­raan kie­len kans­sa. Tätä vai­keut­ta ei pois­ta se, että perus­kou­luun tuo­tai­siin ruot­sin tilal­le jokin toi­nen pakol­li­nen kie­li, vaik­ka­pa venä­jä. Sitä ei pois­ta sekään, että toi­sen pakol­li­sen kie­len sai­si vali­ta useam­mas­ta vaih­toeh­dos­ta. Lap­sil­le pitäi­si taa­ta mah­dol­li­suus opis­kel­la omis­ta läh­tö­koh­dis­taan, ja jos se tar­koit­taa vain yhtä vie­ras­ta kiel­tä, sii­hen on olta­va mahdollisuus.

    Suo­men­kie­li­siä lap­sia moi­ti­taan usein vää­ris­tä asen­teis­ta ja huo­nos­ta kie­li­tai­dos­ta. Minus­ta kum­pi­kaan moi­te ei ole oikeu­tet­tu. Jos oppi­mi­nen on ongel­mal­lis­ta tai jos ei pää­se itse vai­kut­ta­maan opis­ke­luun­sa esim. kie­li­va­lin­nan koh­dal­la, tot­ta kai se vai­kut­taa asen­tei­siin. Jos kiel­tä luke­vat aivan kaik­ki (eikä vain vali­koi­dut ryh­mät, kuten vapaa­eh­toi­sis­sa kie­lis­sä), niin ei kai kes­ki­mää­räi­nen osaa­mi­nen voi olla kum­mois­ta. Jos kai­ken lisäk­si kiel­te­nop­pi­mi­ses­sa luo­te­taan van­hoi­hin resep­tei­hin, jos­sa lap­sen pitäi­si dril­la­ta kir­jan ja vihon kans­sa, niin voi voi. Suu­tut­taa, että huo­not tulok­set lai­te­taan las­ten syyksi.

    Voi­sim­me­ko me net­ti­kes­kus­te­li­jat tavoi­tel­la sel­lais­ta argu­men­toin­ti­tyy­liä, jol­la kun­nioit­tai­sim­me sekä toi­siam­me että nii­tä tavoit­tei­ta, joi­ta yri­täm­me edis­tää — jot­ta poliit­tis­ten päät­tä­jien jouk­ko kiin­nos­tui­si kuun­te­le­maan meitä?

  196. EU:n viral­li­nen tavoi­te on vähin­tään kak­si vie­ras­ta kiel­tä per kou­lu­lai­nen. Täs­sä suo­ma­lai­set ovat taas ker­ran luo­kan prii­muk­sia. Mut­ta vain teo­rias­sa. Todel­li­suu­des­sa suo­men­kie­li­nen suo­ma­lai­nen osaa lähin­nä englan­tia ja jon­kin ver­ran eräs­tä var­sin mar­gi­naa­lis­ta kiel­tä. Näen­näi­ses­ti huo­nom­min pär­jää­vis­sä mais­sa osa­taan englan­nin lisäk­si jotain tois­ta maailmankieltä. 

    EU:n tavoi­te on kan­na­tet­ta­va inte­graa­tion ja yhtei­sym­mär­ryk­sen lisää­mi­sen kan­nal­ta, mut­ta vain jos pak­ko­ruot­sis­ta luo­vu­taan. Kun kaik­ki opis­ke­le­vat ruot­sia, EU:n tavoi­te ei täyty.

    Pak­ko­ruot­si hait­taa las­ten kie­li­har­ras­tus­ta myös sii­nä mie­les­sä, että se käy­tän­nös­sä hait­taa kie­li­kyl­py­jen yleis­ty­mis­tä. Van­hem­mat oli­si­vat var­mas­ti enem­män innos­tu­nei­ta kie­li­kyl­vyis­tä, jos se ei tar­koit­tai­si vas­ten­mie­li­sek­si tai suh­teel­li­sen tar­peet­to­mak­si koe­tun ruot­sin oppi­mis­ta. Vaik­ka ruot­si­kin toki käy parem­man puut­tees­sa, koko kie­li­kyl­py­hom­ma osui kun­nol­la tut­kaa­ni vas­ta sit­ten kun kuu­lin sak­sa­lai­ses­ta kie­li­kyl­vys­tä. Vie­lä enem­män oli­sin ollut innois­sa­ni vaik­ka­pa kii­nan­kie­li­kyl­vys­tä. Sel­lais­ten yleis­ty­mi­ses­tä lie­nee tur­ha haa­veil­la maas­sa, jos­sa resurs­se­ja ohja­taan pak­ko­ruot­sin vink­ke­lis­tä. Mitä lyö­dään vetoa, että ruot­sin­kie­li­sil­le kie­li­kyl­vyil­le jae­taan tule­vai­suu­des­sa rahaa yhä avokätisemmin?

  197. EU:n viral­li­nen tavoi­te on vähin­tään kak­si vie­ras­ta kiel­tä per koululainen.”

    Olen pal­jon miet­ti­nyt tätä tavoi­tet­ta. Mie­les­tä­ni se onkin ihan hyvä suo­si­tus kes­ki­ver­to euroop­pa­lai­sel­le. Euroo­pas­sa naa­pu­ri­kie­let ovat usein maa­il­man­kie­liä ja yleen­sä myös suku­kie­liä. Jos­tain syys­tä siel­lä ei kui­ten­kaan opis­kel­la kie­liä kovin­kaan innok­kaas­ti, joten täl­lai­sia valis­tu­nei­ta toi­vei­ta on syy­tä esit­tää. Ohjail­tai­siin­pa meil­lä­kin kiel­ten­ope­tus­ta enem­män valis­tu­nei­den toi­vei­den kuin pak­ko­jen avulla.

    hait­taa kie­li­kyl­py­jen yleistymistä”

    Käsit­tääk­se­ni van­hem­mat ovat nykyi­sin erit­täin kiin­nos­tu­nei­ta myös ruot­sin kie­li­kyl­vyis­tä, kos­ka kyl­vyn var­jol­la saa­daan lap­sel­le hyvin vali­koi­tu­nut luok­ka­to­ve­rien jouk­ko. Jo pel­käl­lä A‑ruotsin valin­nal­la pääs­tään ryh­mään, jos­sa luok­ka­ka­ve­rei­den kodit ovat kiin­nos­tu­nei­ta las­ten kou­lu­tuk­ses­ta eikä oppi­lail­la ole isom­pia ongel­mia oppi­mi­ses­sa (se on yleen­sä ehto­na kyl­vyis­sä ja poik­keuk­sel­li­sis­sa kielivalinnoissa). 

    Kie­li­kyl­vyis­sä on ongel­man­sa. Eivät lap­set vält­tä­mät­tä opi niin hyvin kuin voi­si toi­voa. Esi­mer­kik­si maan­tie­don ja fysii­kan sanas­tot ovat sel­lai­sia, että osal­le jää iso­ja auk­ko­ja ymmär­tä­mi­seen ja oman kie­len kie­li­tai­toon. En miten­kään varauk­set­to­mas­ti puol­la opis­ke­lua useam­mal­la kie­lel­lä edes ns. aka­tee­mi­ses­ti hyvien oppi­lai­den kohdalla.

    Perus­kou­lun ongel­mak­si on nyt nouse­mas­sa se, että har­va van­hem­pi halu­aa lap­sen­sa samal­le luo­kal­le maa­han­muut­ta­jien, luki­vai­keuk­sis­ten tai muu­ten haas­ta­vis­ta läh­tö­koh­dis­ta tule­vien las­ten kans­sa. Itse kan­nan nime­no­maan huol­ta sii­tä, miten saa­daan myös eri­lai­sil­le lap­sil­le paras mah­dol­li­nen perus­kou­lu­tus ja ilo omas­ta osaa­mi­ses­ta ja vah­va itseluottamus.

  198. Anna-Lii­sa kir­joit­ti 28.11.2009:
    “Kom­men­teis­sa on use­aan ker­taan mai­nit­tu Kanada.
    Toi­sen viral­li­sen kie­len pak­ko-opis­ke­lus­ta Kana­das­sa ei heti löy­dy tie­toa. Vain se löy­tyy hel­pos­ti, että val­tio takaa jokai­sel­le oikeu­den opis­kel­la sitä tois­ta viral­lis­ta ja sitä tue­taan voi­mak­kaas­ti esim. kie­li­kyl­vyin. Pen­gon asi­aa. Jos­kus aikai­sem­min olen pää­ty­nyt sel­lai­seen tulok­seen, ettei kie­li- eikä kou­lu­la­ki Kana­das­sa mää­rää pakol­lis­ta toi­sen viral­li­sen opis­ke­lua, mut­ta että pai­kal­lis­ta­son sää­dök­sil­lä se kyl­lä oli­si kai­kis­sa pro­vins­seis­sa pakol­li­nen. Nyt en osu­nut tuon muis­ti­ku­van lähteeseen.”

    Kana­das­sa ei ole ainoat­kaan pak­ko­kiel­tä. Ainoas­taan Que­becin vie­rei­ses­sä pro­vins­sis­sa Onta­rios­sa on rans­ka pakol­li­nen vuo­si­luo­kil­la 4 — 8. Mut­ta sii­hen se sit­ten lop­puu­kin. Lisäk­si pro­vins­sit päät­tä­vät itse­näi­ses­ti kou­luo­pe­tu­kes­ta (kuten myös neli­kie­li­ses­sä Sveit­sis­sä ja kol­me­kie­li­ses­sä Bel­gias­sa on itse­näi­set kielialueet).

    http://pakkoruotsi.net/linkit.shtml#Kanada

    Vaik­ka Kana­das­sa oli­si pak­ko­rans­ka, oli­si tilan­ne sama, kuin jos Suo­mes­sa oli­si pak­koenglan­ti. Englan­ti on kana­da­lais­ten äidin­kie­li. Vaik­ka Kana­das­sa oli­si kak­si pak­ko­kiel­tä, jois­ta toi­nen oli­si rans­ka, ei tämä oli­si perus­te. Suo­mi kun on itse­näi­nen valtio. 

    Lisäk­si Kana­das­sa on rans­kan­kie­li­siä ympä­ri maa­ta, Suo­mes­sa ruot­sin­kie­li­siä on vain ran­ni­kol­la, ja rans­kan­kie­li­siä on Kana­das­sa 23 %.

  199. Tar­ken­nus edelliseen:

    Vaik­ka Kana­das­sa oli­si pak­ko­rans­ka, oli­si tilan­ne siel­lä sama, kuin jos Suo­mes­sa oli­si ainoas­taan pak­koenglan­ti. Englan­ti kun on kana­da­lais­ten äidinkieli.

  200. Anna-Lii­sa kir­joit­ti 28.11.2009:
    “Kie­lel­li­set oikeu­det Kanadassa:
    — viran­omai­sis­sa voi asioi­da molem­mil­la viral­li­sil­la kielillä,
    — viran­hal­ti­jat voi­vat teh­dä työn­sä kum­mal­la tahan­sa viral­li­sis­ta kie­lis­tä kak­si­kie­li­sik­si mää­ri­tel­lyil­lä alueil­la [(!!) toim. huom: näin se muis­taak­se­ni kyl­lä Suo­mes­sa­kin on, mut­ta ei tai­da toteu­tua käytännössä],
    — kai­kil­la kana­da­lai­sil­la äidin­kie­les­tä riip­pu­mat­ta on val­tion takaa­ma oikeus tasa-arvoi­seen työn­saan­tiin jul­ki­sel­la sek­to­ril­la sekä ete­ne­mi­seen virkauralla.
    Sivul­ta käy ilmi, että kaik­ki val­tion virat mää­ri­tel­lään Kana­das­sa kak­si- tai yksi­kie­li­sik­si seuraavasti:
    — kak­si­kie­li­ses­sä viras­sa kaik­ki teh­tä­vät tai osa niis­tä täy­tyy suo­rit­taa molem­mil­la kielillä
    englan­nin­kie­li­ses­sä viras­sa kaik­ki teh­tä­vät suo­ri­te­taan englanniksi”

    Toi­sek­si vii­mei­ses­tä koh­das­ta pitäi­si Suo­men ehdot­to­mas­ti ottaa mal­lia Kana­das­ta! Suo­mes­sa kun ei mää­ri­tel­lä vir­ko­ja kak­si­kie­li­sik­si, vaan mää­ri­tel­lään koko viran­omai­nen kak­si­kie­li­sek­si, jol­loin ruot­sin tai­don vaa­ti­mus ei kos­ka vir­ko­ja vaan koko­nai­sia ammat­ti­ryh­miä. Toi­sek­seen, Kana­das­sa mää­ri­tel­lään siis vain val­tion osal­ta asia, kun Suo­mes­sa mää­ri­tel­lään myös kun­tien kaksikielisyys.

    Vii­mei­ses­tä koh­das­ta pitäi­si myös ottaa mal­lia. Suo­mes­sa kun myös yksi­kie­li­ses­ti suo­men­kie­li­sis­sä(!) val­tion viran­omai­sis­sa pitää vir­ka­mies­ten vähin­tään ymmär­tää ruotsia.

    Sel­vi­tä Anna-Lii­sa, mikä on “viran­omai­nen” Kana­das­sa. Käsit­tääk­se­ni Kana­dan kie­li­la­ki kos­kee vain val­tion ja pro­vins­sien viran­omai­sia. Kun­nal­lis­ten viran­omais­ten kie­lis­tä pro­vins­sit päät­tä­vät ehkä itse­näi­ses­ti. Suo­mes­sa taas laki mää­rää, että kak­si­kie­li­syys kos­kee myös kun­nal­li­sia viran­omai­sia. Esim. Onta­rios­sa muis­taak­se­ni ei ole oikeut­ta saa­da pal­ve­lua rans­kak­si kun­nal­li­sis­sa viranomaisissa.

    Sel­vi­tä Anna-Lii­sa, mikä on “kak­si­kie­li­nen alue” Kana­das­sa. Muis­taak­se­ni Kana­das­sa ei ole kuin yksi kak­si­kie­li­nen pro­vins­si, New Brunswick.

    Suo­mes­sa suo­men­kie­li­sil­lä ei ole val­tion takaa­ma oikeus tasa-arvoi­seen työn­saan­tiin jul­ki­sel­la sek­to­ril­la sekä ete­ne­mi­seen vir­kau­ral­la, vaan ruot­sin­kie­li­sil­lä on etu­lyön­tia­se­ma kai­kes­sa, kos­ka ruot­sin tai­don vaa­ti­muk­set ovat yli­mi­toi­te­tut. Suu­rin osa ruot­sin­kie­li­sis­tä kun on todel­li­suu­des­sa kaksikielisiä.

  201. Tämä ei voi olla pak­ko­ruot­sin lope­tuk­sen syy, vaan se, että se on kai­kil­le oppi­lail­le lii­kaa, kos­ka se on turhaa.

    Lie­nee lii­kaa vaa­dit­tu, että antai­sit ihmis­ten ihan itse arvioi­da min­kä kie­len oppi­mi­nen on tar­peel­lis­ta ja min­kä ei? 

    Disclai­mer: Olen suo­men­suo­ma­lai­nen, tun­nen joi­ta­kin suo­men­ruot­sa­lai­sia (jois­ta ne, joi­den kans­sa pak­ko­ruot­sis­ta on tul­lut puhet­ta, kan­nat­ta­vat sii­tä luo­pu­mis­ta), kan­na­tan pak­ko­ruot­sis­ta luo­pu­mis­ta, ja jou­dun työs­sä­ni käyt­tä­mään ruot­sia sil­loin tällöin.

  202. niin, jos ruot­si teh­dään vapaa­eh­toi­sek­si, niin sil­loin pitää tie­ten­kin ottaa joku toi­nen pakol­li­sek­si sen tilal­le. Suo­ma­lais­ten vie­rai­den kiel­ten osaa­mi­nen on hälyt­tä­vän huo­noa, suo­men lisäk­si ei osa­ta muu­ta kuin englan­tia, sitä­kin huo­noh­kos­ti. Vas­toin yleis­tä luu­loa, tämä ei joh­du pakol­li­ses­ta ruot­sin opis­ke­lus­ta joka muka söi­si motivaatiota/resursseja muil­ta kie­lil­tä, vaan on huo­mat­tavs­ti myö­hem­pää perua eli kv. poliit­ti­nen kehi­tys viim. 20 v. Ennen sitä Suo­mes­sa­kin puhut­tiin kii­tet­tä­väs­ti esim. sak­saa, samoin venä­jää kir­joit­ta­vien mää­rää yo. kir­joi­tuk­sis­sa on puo­lit­tu­nut. Ja jos ruot­si pois­te­taan niin mikä­päs sil­loin luon­te­vam­paa kuin pak­ko­ve­nä­jä, ainoa rea­lis­ti­nen vaih­toeh­to. Venä­jä on naa­pu­ri­maa ja oma v‑kielinen vähem­mis­töm­me­kin kas­vaa nopeasti.

    Minul­le ns. pak­ko­ruot­sin/-suo­men perus­teek­si on aina riit­tä­nyt se tosia­sia että molem­pia on puhut­tu täs­sä maas­sa ties kuin­ka kau­an. Toi­sek­si on kysy­mys sii­tä jos haluam­me että mei­dät vas­te­des­kin lue­taan Poh­jois­maak­si vai bal­ti­lai­sek­si reu­na­val­tiok­si. EU:sta huo­li­mat­ta maan­tie­teen para­met­rit eivät ole mihin­kään hävin­neet ja kun Usa:n “uni­po­lar moment” pik­ku hil­jaa hävi­ää ja menem­me moni­na­pai­seen maa­il­maan, raja-aita ajat­te­lu ja reu­na­maa käsi­te­kin saa uut­ta (vai pitäi­si­kö sanoa uus­van­haa) sisältöä.

    Lopuk­si sitaat­ti Talous­e­lä­män pää­kir­joi­tuk­ses­ta “Pak­ko­ruot­si äkkiä takai­sin” 26.11 “Hal­li­tus pois­ti pak­ko­ruot­sin yli­op­pi­las­kir­joi­tuk­sis­ta. Täs­sä hal­li­tus tai­pui popu­lis­ti­sen rah­vaan edes­sä taval­la, joka ei ole kun­niak­si Suomelle”.….“Pitää näkö­jään vie­lä tämän jäl­keen tavoi­tel­la 51. osa­val­tion ase­maa Ame­ri­kan Yhdysvalloissa”.

  203. Vil­le: “Suo­ma­lais­ten vie­rai­den kiel­ten osaa­mi­nen on hälyt­tä­vän huo­noa, suo­men lisäk­si ei osa­ta muu­ta kuin englan­tia, sitä­kin huo­noh­kos­ti. Vas­toin yleis­tä luu­loa, tämä ei joh­du pakol­li­ses­ta ruot­sin opis­ke­lus­ta joka muka söi­si motivaatiota/resursseja muil­ta kie­lil­tä, vaan on huo­mat­tavs­ti myö­hem­pää perua eli kv. poliit­ti­nen kehi­tys viim. 20 v.”

    Var­maan­kin se joh­tuu pää­osin juu­ri pak­ko­ruot­sis­ta. Vai­kea­han asi­aa on kyl­lä todis­taa. Loo­gi­ses­ti on toki niin että, jos aikaa käy­te­tään johon­kin, se on pois jos­tain muus­ta. Tie­dän myös, että monet huo­nos­ti kie­liä oppi­vat eivät uskal­la ottaa kol­mat­ta vie­ras­ta kiel­tä. Olet myös vää­räs­sä, kun väi­tä, että suo­ma­lais­ten kie­li­tai­to oli­si hälyt­tä­vän huo­no. Suo­men­ruot­sa­lais­ten kie­li­tai­to on maa­il­man­luok­kaa, mut­ta heil­lä­hän ei ole pak­ko­ruot­sia riesanaan.

    Suo­men oikea vii­te­ryh­mä ei ole sen parem­min Poh­jois­maat kuin Bal­tia­kaan vaan EU. Bal­tian mai­ta ei kan­nat­tai­si halveksia.

  204. Tämä kom­ment­ti kuvas­taa aika hyvin asenteita:

    popu­lis­ti­sen rah­vaan edes­sä taval­la, joka ei ole kun­niak­si Suo­mel­le” “Pitää näkö­jään vie­lä tämän jäl­keen tavoi­tel­la 51. osa­val­tion ase­maa Ame­ri­kan Yhdysvalloissa”.

    Tiet­ty tuo­hon sano­maan kuu­luu se olet­ta­ma, että ihmi­nen on popu­lis­ti­nen ja rah­vas ellei kan­na­ta pak­ko­ruot­sia. (Tämä fak­ta on var­mas­ti Åbo Aka­de­mis­sa tie­teel­li­ses­ti tut­kit­tu joten en viit­si taker­tua tämän tul­kin­nan oikeellisuuteen).

    Kos­ka ruot­sin­kie­li­nen vähem­mis­tö tun­tuu kan­nat­ta­van pak­ko­ruot­sia, voi­daan olet­taa että
    he nyt eivät aina­kaan ole rah­vas­ta tahik­ka populisteja. 

    Lisäk­si joten­kin ole­te­taan että kun­nia hävi­ää.. Hävi­ää mis­sä, ja mikä kun­nia? Alkaa­ko mei­dän minis­te­rei­täm­me sit­ten kovas­ti nolot­taa jos pak­ko­ruot­si hävi­ää? Jos ovat noin ujo­ja jo noin pik­ku­ju­tus­sa, niin osaa­ko ne mitään mui­ta­kaan asioi­tam­me ajaa? Oli­si­ko syy­tä mie­luum­min vaih­taa polii­ti­kot jo viiein.

    Niin­kun haloo!
    Kan­nat­tai­si koet­taa tyr­kyt­tää sitä ruot­sia vaik­ka miel­lyt­tä­väl­lä asen­teel­la niin hom­ma voi­si toi­mia parem­min mei­dän keh­nom­man kan­san­osan parissa.

  205. Var­maan­kin se(muiden kiel­ten vähäi­nen opis­ke­lu) joh­tuu pää­osin juu­ri pak­ko­ruot­sis­ta. Vai­kea­han asi­aa on kyl­lä todistaa.”

    Help­po­han asia oli­si tutkia.
    Kyse­ly 12-vuo­tiai­den vanhemmille:

    Min­kä kie­len lap­sen­ne aloit­tai­si ensi vuon­na, jos ruot­sin vaih­toeh­to­na oli­si myös mui­ta kieliä?

    Yksin­ker­tai­nen ja sel­keä tutkimus.
    Eri asia halu­aa­ko ope­tus­hal­li­tus kuul­la tuloksia.

  206. Den­nis kirjoitti:
    “3) Min­kä­lai­set voi­mat pak­ko­ruot­sia yllä­pi­tä­vät ja mil­lä kei­noin? Taus­tal­la on var­mas­ti muu­ta­kin kuin se mikä jul­ki­suu­teen näkyy. Eri­tyi­ses­ti tähän koh­taan oli­si kiva kuul­la jon­kun roh­kean enti­sen val­ta­kun­nan­po­lii­ti­kon ja minis­te­rin aja­tuk­sia. Pak­ko­ruot­si­ky­sy­mys on nimit­täin niin sol­mus­sa, että nykyi­set päät­tä­jät eivät uskal­la sii­hen jul­ki­ses­ti koskea.”

    Hyvä kysy­mys ja tär­kein kysy­mys pak­ko­ruot­sin ymmär­tä­mi­sek­si. Täs­sä joi­ta­kin omia näke­myk­siä­ni sii­tä mik­si poli­tii­kas­sa pak­ko­ruot­si on sivuseik­ka. Sama kos­kee lähes samoin sanoin opet­ta­jiin ja professoreihin. 

    POLIITIKOT

    1. Tie­tä­mät­tö­myys

    Luul­laan että perus­tus­la­ki mää­rää pak­ko­ruot­sin. Näin­hän ei ole. Perus­tus­lain 17 § mää­rit­te­lee vain arvot ja tavoitteet,ei kei­no­ja. Lait ja ase­tuk­set mää­rit­te­le­vät kuin­ka perus­tus­lain tavoit­teet käy­tän­nös­sä saa­vu­te­taan ja miten 17 § tul­ki­taan. Pak­ko­ruot­si ja vir­ka­ruot­si ovat lake­ja, eivät pykä­liä perustuslaissa. 

    Kos­ka pape­ri­leh­det ja muu media ei kom­men­toi kie­li­po­li­tiik­kaa, luu­lee polii­tik­ko että taval­li­nen Suo­ma­lai­nen on tyy­ty­väi­nen Sta­tus Quo’on. Ei ymmär­re­tä mitä ollaan teke­mäs­sä, ollaan komi­teoi­den ja neu­vo­nan­ta­jien lie­as­sa. Kan­san huu­to ei kan­tau­du lasi­tor­niin asti, välis­sä on lii­an mon­ta sini­kel­tais­ta palo­muu­ria. Inter­net on ainoa media jos­sa tätä asi­aa käsi­tel­lään laa­jas­ti ja päi­vit­täin, mut­ta polii­ti­koil­le sen arvo on nol­la, Wal­li­nin sanoin “avo­hoi­to­po­ti­lai­nen höpinöitä”.

    Ei tie­de­tä kuin­ka suu­ria ongel­mia ruot­sin pakol­li­suus tuo kou­luis­sa eri­tyi­ses­ti tänä moni­kult­tuu­riui­den aika­na. Ei ymmär­re­tä sitä että ruot­sia osaa­mat­to­mal­le on voi­mas­sa vir­ka­kiel­to, tämä kie­li­sään­nös ohjaa myös suu­ren osan poten­ti­aa­lis­ta vir­ka­mies- ja pal­ve­lu­työ­voi­maa muil­le aloil­le ja jopa kes­keyt­tä­mään kou­lun (eri­tyi­ses­ti pojat).

    Ei ymmär­re­tä että ylit­se­vuo­ta­va suvait­se­vai­suus 5% koh­taan voi olla samal­la suvait­se­mat­to­muut­ta 95% koh­taan. Ei ymmär­re­tä että posii­tii­vi­nen syr­jin­tä on tar­koi­tet­tu vähem­mis­töil­le joil­la ei ole mah­dol­li­suut­ta pitää huol­ta itse itsestään. 

    2. Ympä­ris­tön paine

    Jos vai­mo tai käly on suo­men­ruot­sa­lai­nen, on paha men­nä sano­maan jul­ki­ses­ti mitään ruot­sin kie­leen liit­ty­vää. Kehua tie­ten­kin saa. Ihmi­sen motii­vit ovat poh­jim­mil­taan hyvin yksin­ker­tai­set: jos vai­mo on Raken­ne­kyn­siklu­bis­sa ei mies tee jul­kis­ta aloi­tet­ta klu­bin lopet­ta­mi­sek­si tai sen toi­min­ta­ta­van muut­ta­mi­sek­si vaik­ka teki­si kuin­ka mieli.

    Vai­mon lisäk­si suo­men­ruot­sa­lai­set ystä­vät, alai­set, työ­to­ve­rit, pomot ja puo­lu­een ala­jaos­tot ovat näky­mä­tön köy­si kau­las­sa kun kysy­tään pitää­kö ruot­sin kiel­tä edis­tää tai pal­ve­lu­ja sää­tää. Mitä jos naa­pu­ri­ni Göran saa kuul­la että vaa­din pak­ko­ruot­sin pois­toa? Entä mitä jos menee Eiran päi­vä­ko­ti­paik­ka ohi suun? Mitä pojan tyt­töys­tä­vä sanoo? Mitä Län­si-Suo­men ala­jaos­ton ruot­sin­kie­li­nen sivu­toi­mis­to sanoo?

    Todel­li­suu­des­sa­han kysees­sä on itse itsen­sä kah­lit­se­mi­nen luul­len että oman mie­li­pi­teen rehel­li­nen ilmai­su tuo har­mia elä­mään ja pöl­lön lei­man. Tosia­sias­sa ihmi­set mukau­tu­vat ja osaa­vat puhua asiois­ta kuten HBL:n Sam­po Ter­hon haas­tat­te­lu http://www.hbl.fi/text/inrikes/2009/11/27/d40369.php todistaa. 

    3. Popu­lis­mi, sosi­aa­li­nen status

    Luul­laan että ruot­sin­kie­lis­ten kans­sa kavee­raa­mi­nen on eliit­tiin kuu­lu­mis­ta ja sil­loin saa osan hei­dän säde­ke­häs­tään. Suo­men­kie­li­nen taas on har­maa­ta mas­saa jon­ka puo­len pitä­mi­nen ei tuo lisä­ar­voa polii­ti­kon per­soo­naan. Luul­laan että on kul­ti­voi­tu­nut ja sivis­ty­nyt kun mai­nit­see joka välis­sä kuin­ka tär­ke­ää ruot­sin­kie­li­syys ja his­to­ria Ruot­sin kans­sa on (ker­too­han RKP koko ajan kuin­ka Suo­men sivis­tys on ruot­sin­kie­len ansio­ta). Ollaan seit­se­män­nes­sä tai­vaas­sa kun FST tai HBL halu­aa haas­ta­tel­la. Tur­ha­mai­suut­ta ja heik­koa itse­tun­toa? Niin kai sitten.

    4. Ei kyseenalaisteta

    Polii­tik­ko ei saa lähes mitään pos­tia kos­kien pak­ko­ruot­sia. Hänel­tä ei kysy­tä pak­ko­ruot­sis­ta kuin ehkä ker­ran vuo­des­sa, ja useim­mi­ten kysy­jä ei ole äänestyikäinen. 

    Äänes­tä­jät eivät toreil­la vaa­lien aikaan kysy kan­taa pak­ko­ruot­siin. Medias­sa ei puhu­ta pak­ko­ruot­sis­ta (ollaan ainoas­taan huo­lis­saan ruot­sin­kie­lis­ten ase­mas­ta ja suo­ma­lais­ten huo­nos­ta toi­sen koti­mai­sen tai­dos­ta). Pak­ko­ruot­si ei ole kos­kaan vaa­li­tee­ma, mik­si polii­tik­ko käyt­täi­si aikaa sii­hen. RKP tekee mitä tahan­sa toi­sen puo­lu­een eteen kun­han ruot­sin ase­maan ei kos­ke­ta, siis “what’s not to like”, hal­li­tuk­seen vain.

    Hänen näkö­kul­mas­taan pak­ko­ruot­si ei ole siis mikään ongel­ma joka pitäi­si kyseenalaistaa.

    http://www.hbl.fi/text/inrikes/2009/11/25/d40283.php todis­taa kuin­ka useim­mat puo­lu­eet vain liuk­kaas­ti myö­täi­le­vät RKP:n mant­ro­ja, eli oman puo­lu­een kie­li­asioi­den pää­tös­val­ta on käy­tän­nös­sä siir­ret­ty RKP:lle.

  207. Val­veu­tu­nut kirjoitti:
    “Luul­laan että perus­tus­la­ki mää­rää pakkoruotsin”.

    Tot­ta. Täs­sä kes­kus­te­lu on puu­rou­tu­nut. Perus­tus­la­ki mää­rää kie­li­ryh­mien oikeu­det ja hyvä niin. 

    Val­veu­tu­nut: “Ei tie­de­tä kuin­ka suu­ria ongel­mia ruot­sin pakol­li­suus tuo kou­luis­sa eri­tyi­ses­ti tänä moni­kult­tuu­riui­den aikana.”

    Tämä­kin on totta. 

    Val­veu­tu­nut: “Ei ymmär­re­tä sitä että ruot­sia osaa­mat­to­mal­le on voi­mas­sa vir­ka­kiel­to, tämä kie­li­sään­nös ohjaa myös suu­ren osan poten­ti­aa­lis­ta vir­ka­mies- ja pal­ve­lu­työ­voi­maa muil­le aloil­le ja jopa kes­keyt­tä­mään kou­lun (eri­tyi­ses­ti pojat).”

    En usko että kou­lu­pu­dok­kaat ajat­te­le­vat pit­kän opin­to­put­ken toi­ses­sa pääs­sä hää­möt­tä­vää vir­ka­mies­koet­ta. Sen sijaan ylä­as­teen kie­li­mää­rä itses­sään voi olla rasi­te, kuten tääl­lä ovat monet sano­neet­kin. Ja sil­loin ruot­sin pakol­li­suut­ta­kin on tarkasteltava. 

    Jos vai­mo tai käly on suo­men­ruot­sa­lai­nen, on paha men­nä sano­maan jul­ki­ses­ti mitään ruot­sin kie­leen liittyvää.” 

    Entäs kun vai­mo on riikinruotsalainen?:)

    Valveutunut:“Luullaan että ruot­sin­kie­lis­ten kans­sa kavee­raa­mi­nen on eliit­tiin kuu­lu­mis­ta ja sil­loin saa osan hei­dän sädekehästään.” 

    Hih hih. 30 vuot­ta melon­ta­ret­kei­lyä ulko­saa­ris­tos­sa har­ras­ta­nee­na olen toden­nut ruotsinkiel(ist)en elitistisyyden. 

    Äänes­tä­jät eivät toreil­la vaa­lien aikaan kysy kan­taa pakkoruotsiin”. 

    Joh­tui­si­ko sii­tä, että useim­mil­le tori­kah­vi­lois­sa kie­li­ky­sy­mys on kuten se oli Väi­nö Tan­ne­ril­le; kuu­den­nen luo­kan kysymys.

  208. Pak­ko­ruot­sia yllä­pi­tä­vät myös has­sut ruot­sa­lais­mie­li­set polii­ti­kot, kir­joit­ta­mal­la has­su­ja, ruot­sa­lais­myön­tei­siä jut­tu­ja blo­gei­hin­sa, Hesa­riin ja mui­hin tiedotusvälineisiin.

    Se mikä Soi­nin­vaa­ran­kin alus­tuk­ses­sa tök­kii, on täy­sin pää­lael­laan ole­va läh­tö­koh­ta: Soi­nin­vaa­ra halu­aa yllä­pi­tää edes jon­kin­lais­ta pak­ko­ruot­sia, kos­ka hän on aidos­ti huo­les­tu­nut sii­tä, että yli­kou­lu­te­tut ruot­sa­lai­set eivät enää saa ali­hin­noi­tel­tu­ja pal­ve­lu­jaan ruot­sik­si, kos­ka suo­ma­lai­set eivät enää halua ope­tel­la ruotsia. 

    – Ikään kuin asias­sa oli­si jokin todel­li­nen ongelma.

    Se ei ole mikään ongel­ma, kos­ka Suomessa

    - lähes kaik­ki ruot­sa­lai­set osaa­vat jo suo­mea aina­kin välttävästi.

    - yli­kou­lu­te­tuil­la ruot­sa­lai­sil­la on varaa ostaa pal­ve­lun­sa yksi­tyi­ses­ti halua­mal­laan kie­lel­lä, jos rah­vaan suo­mek­si tar­joa­mat pal­ve­lut eivät kelpaa.

    - sitä var­ten ruot­sa­lai­sil­la­kin on ollut “pak­ko­suo­men­sa”, että he pys­tyi­si­vät elä­mään Suo­mes­sa suo­ma­lais­ten tavoin ja otta­maan pal­ve­lun­sa vas­taan suomeksi.

    Todel­li­nen ongel­ma on parem­min­kin se, että kaik­ki ruot­sa­lai­set eivät ole oppi­neet kun­nol­la suo­men kiel­tä. Eten­kin objek­tii­vien tai­vu­tuk­set tök­ki­vät monel­la vie­lä pahem­man ker­ran. Joh­tuu­ko se asen­ne­vam­mas­ta? Asi­aa var­maan kan­nat­tai­si tutkia.

    Osmo toi­mi­si raken­ta­vam­min, jos hän ilmai­si­si huo­les­tu­mi­sen­sa ruot­sa­lais­ten lii­an hitaas­ta kotoutumisesta.

  209. Siren:“Entäs kun vai­mo on riikinruotsalainen?:)”

    Lon­kal­ta veik­kai­sin, että rii­kin­ruot­sa­lai­sil­la on rea­lis­ti­sem­pi suh­tau­tu­mi­nen sii­hen, mikä 5%:n vähem­mis­tön kie­len ase­man pitäi­si maas­sa olla, kos­ka he osan­ne­vat kat­soa asi­aa ulko­puo­li­se­na, eikä hei­dän ajat­te­lu­aan sumen­na se, mikä ruot­sin kie­len ase­ma Suo­mes­sa on his­to­rial­li­ses­ti ollut. 

    On mel­ko lail­la sel­vää, että he eivät ole pitä­mäs­sä miten­kään itses­tään­sel­vä­nä sitä, että ulko­mail­la hei­tä pal­vel­laan hei­dän äidin­kie­lel­lään aivan kuten eivät ole muut­kaan ulko­maa­lai­set Suo­mes­sa tai suo­ma­lai­set ulkomailla.

  210. Muis­tui­pa mie­lee­ni kes­kus­te­lu lukio­ajoil­ta. Joku luok­ka­to­ve­ri sanoi usko­van­sa, että pak­ko­ruot­si säi­lyy vie­lä pit­kään: “Niil­lä, jot­ka asias­ta päät­tä­vät tai saa­vat äänes­tää on jo pak­ko­ruot­si kärsittynä.”

    Tai­si olla ihan oikeas­sa: aina­kaan minul­le ruot­sin­ope­tus ei ole sel­lai­nen kyn­nys­ky­sy­mys, joka suo­raan vai­kut­tai­si äänestyskäyttäytymiseeni.

  211. Nimi­merk­ki Pakkoruotsi.net (saman­ni­mi­sen sivus­ton yllä­pi­tä­jä?) vas­ta­si apri­koin­tii­ni Kana­dan pak­ko­rans­kas­ta lin­kil­lä kysei­sel­le sivus­tol­le. Kävin kyl­lä kat­so­mas­sa ne lin­kit kom­ment­tia­ni kir­joit­taes­sa­ni, mut­ta en löy­tä­nyt sel­lais­ta läh­det­tä, jos­sa toi­sen viral­li­sen kie­len pakol­li­suu­des­ta mai­nit­tai­siin kokoa­vas­ti koko maan osal­ta. En edel­leen­kään ole löy­tä­nyt täsmätietoa. 

    En sitä tar­koi­ta­kaan, että Kana­dan sen enem­pää kuin min­kään muun­kaan val­tion kie­li­po­li­tiik­ka vel­voit­tai­si mei­tä mihin­kään. Kiin­nos­taa muu­ten vain.

    En uskal­tai­si itse­kään men­nä oikeu­teen todis­ta­maan, mitä Kana­dan “viran­omai­nen” täs­sä yhtey­des­sä tar­koit­taa, mut­ta mie­les­tä­ni se tar­koit­ti yleen­sä jul­kis­ta sek­to­ria, siis sekä val­tion viras­to­ja että pai­kal­li­sia. Mat­kus­tuse­lin­kei­nol­la on näh­däk­se­ni myös yksi­tyi­siä yri­tyk­siä kos­ke­via velvoitteita.

    Nimi­merk­ki Pakkoruotsi.net kehot­taa minua sel­vit­tä­mään, mitä Kana­dan “kak­si­kie­li­nen alue” tar­koit­taa. No sen näkee kir­joi­tuk­ses­ta­ni 28.11.2009 kel­lo 12:19: “Lisä­tie­toa saa kie­li­la­kia täy­den­tä­väs­tä ase­tus­ko­koel­mas­ta Official Lan­gua­ges Regu­la­tions. Tämän mukaan viran­omai­nen on kak­si­kie­li­nen, jos pal­ve­luil­le vähem­mis­tö­kie­lel­lä on mer­kit­tä­vää tar­vet­ta (sig­ni­ficant demand). Mer­kit­tä­vää tar­vet­ta on, jos viran­omai­nen sijait­see kau­pun­kia­lu­eel­la (CMA), jol­la on vähin­tään 5000 toi­sen viral­li­sen kie­len puhu­jaa (plus hui­maa­van mut­kik­kai­ta tar­ken­nuk­sia), tai jos se sijait­see pro­vins­sis­sa, jos­sa toi­sen viral­li­sen kie­len puhu­jia on 5 % väes­tös­tä (plus mut­kik­kai­ta tar­ken­nuk­sia)…

    Tar­ken­nuk­set voi lukea lin­kis­tä. En nyt(kään) ryh­dy nii­tä tul­kit­se­maan – sii­nä on sitä pait­si aina se vaa­ra että suo­men­nan vää­rin hir­vit­tä­vää lakijargonia.

  212. Riit­ta
    “Muis­tui­pa mie­lee­ni kes­kus­te­lu lukio­ajoil­ta. Joku luok­ka­to­ve­ri sanoi usko­van­sa, että pak­ko­ruot­si säi­lyy vie­lä pit­kään: “Niil­lä, jot­ka asias­ta päät­tä­vät tai saa­vat äänes­tää on jo pak­ko­ruot­si kärsittynä.””

    kos­kee myös ase­vel­vol­li­suusar­mei­jaa. Sekin kos­kee käy­tän­nös­sä vain pik­ku­pik­ku­riik­kis­tä osaa äänestäjistä.

  213. Anna-Lii­sa kir­joit­ti 30.11.2009:
    “Nimi­merk­ki Pakkoruotsi.net kehot­taa minua sel­vit­tä­mään, mitä Kana­dan “kak­si­kie­li­nen alue” tar­koit­taa. No sen näkee kir­joi­tuk­ses­ta­ni 28.11.2009 kel­lo 12:19: “Lisä­tie­toa saa kie­li­la­kia täy­den­tä­väs­tä ase­tus­ko­koel­mas­ta Official Lan­gua­ges Regu­la­tions. Tämän mukaan viran­omai­nen on kak­si­kie­li­nen, jos pal­ve­luil­le vähem­mis­tö­kie­lel­lä on mer­kit­tä­vää tar­vet­ta (sig­ni­ficant demand). Mer­kit­tä­vää tar­vet­ta on, jos viran­omai­nen sijait­see kau­pun­kia­lu­eel­la (CMA), jol­la on vähin­tään 5000 toi­sen viral­li­sen kie­len puhu­jaa (plus hui­maa­van mut­kik­kai­ta tar­ken­nuk­sia), tai jos se sijait­see pro­vins­sis­sa, jos­sa toi­sen viral­li­sen kie­len puhu­jia on 5 % väes­tös­tä (plus mut­kik­kai­ta tarkennuksia).”

    Ajoin takaa sitä, että käsit­tääk­se­ni Kana­dan kie­li­lais­sa “viran­omai­nen” tar­koit­taa vain val­tion ja pro­vins­sien viran­omai­sia, mut­ta ei kun­tia. Kun­tien (munici­pa­li­ties) kak­si­kie­li­syy­des­tä pro­vins­sit päät­tä­vät käsit­tääk­se­ni itse­näi­ses­ti — toi­sin kuin Suo­mes­sa, jos­sa jo 3 000 ruot­sin­kie­lis­tä tekee kun­nas­ta kak­si­kie­li­sen. En myös­kään löy­dä mis­tään, että pro­vins­seis­sa rans­ka oli­si pakol­li­nen aine (pait­si Onta­rios­sa 5 vuot­ta peruskoulussa). 

    New Brunswick on Kana­dan ainoa viral­li­ses­ti kak­si­kie­li­nen pro­vins­si. En ole vie­lä pereh­ty­nyt asi­aan, mut­ta tie­to­ja New Brunswic­kis­ta löy­tyy aina­kin seu­raa­vil­ta sivustoilta.

    New Brunswick­sin oma, pro­vins­si­koh­tai­nen kie­li­la­ki (Lan­gua­ges act):

    http://www.gnb.ca/0062/Acts/acts/o‑00–5.htm

    ja edel­li­seen perus­tu­vat sään­nöt (Regu­la­tions):

    http://www.gnb.ca/0062/Acts/acts‑e.asp#GlossO

    Koko Kana­daa kos­ke­va kie­li­la­ki (Lan­gua­ges act):

    http://laws.justice.gc.ca/en/O‑3.01/FullText.html

    Rans­kan ope­tuk­ses­ta New Brunswic­kis­sa löy­tyy tie­toa aina­kin seu­raa­val­ta sivustolta.

    http://www.gnb.ca/0000/eng-cu‑e.asp

  214. Olen näi­tä pak­ko­ruot­si­kes­kus­te­lu­ja seu­ran­nee­na — ja nii­hin jou­tu­nee­na — tul­lut sii­hen tulok­seen, että päät­tä­vät polii­ti­kot kovas­ti luu­le­vat, että
    a)kaikki suo­men­ruot­sa­lai­set kan­nat­ta­vat pak­ko­ruot­sia ja
    b)kaikki ruot­sin­kie­len­opet­ta­jat kan­nat­ta­vat pak­ko­ruot­sia ja että
    c)suurimmalle osal­le ihmi­sis­tä pak­ko­ruot­si on yhdentekevää.

    Oma koke­muk­se­ni suo­men­ruot­sa­lais­ten (ei toki kovin mon­taa) asen­teis­ta on aivan päin­vas­tai­sia. Useat jopa ihmet­te­le­vät suo­men­kie­lis­ten pakol­lis­ta ruot­si­no­pis­ke­lua. Usea ruot­sin­kie­len opet­ta­ja on otta­nut yhteyt­tä ja ker­to­nut ole­van sa aivan samaa miel­tä kans­sa­ni ruot­sin teke­mi­ses­tä valin­nai­sek­si. Ja aivan usko­ma­ton mää­rä tut­ta­via­ni ja puo­li­tut­tu­ja on ker­to­nut vas­tus­ta­van­sa (kiih­kot­to­mas­ti) pak­ko­ruot­sia (enem­mis­tö toki Jyväs­ky­läs­sä) — ja monet heis­tä ruot­sin­kie­len tai­toi­sia kou­lu­tet­tu­ja ihmisiä.

    Vii­mei­sin tut­ki­mus jon­ka olen löy­tä­nyt asen­noi­tu­mi­ses­ta pak­ko­ruot­siin on vuo­del­ta 1998: “nel­jä vii­des­tä perus­kou­lu­lai­ses­ta ja yhtä moni hei­dän van­hem­mis­taan on esit­tä­nyt Nikin (1998: 40–41) tut­ki­muk­ses­sa toi­sen koti­mai­sen kielen
    opis­ke­lun teke­mis­tä vapaa­eh­toi­sek­si.” (Nik­ki, M.-L. 1998. Kie­li­kou­lu­tus­po­li­tii­kan toi­meen­pa­no. Teok­ses­sa Taka­la ja Saja­vaa­ra (toim.)1998).

  215. Riit­ta Jär­vi kirjoitti:
    >Perus­kou­lua luo­taes­sa Rei­no H.Oittinen, van­ha >mies, ymmär­si jouk­koi­neen nuo­ria parem­min kuin >nyky­vih­reät maailmanparantajat.…poikkeuksina >Ris­to Rönn­berg ja Osmo Soininvaara.”

    tähän ystä­vä­ni halu­aa kommentoida:

    >Tämä ei oikeas­taan ole tot­ta, sil­lä vaik­ka >Oit­ti­nen ei var­si­nai­ses­ti kan­nat­ta­nut­kaan >pak­ko­ruot­sia, niin ymmär­tääk­se­ni hän­kin tai­pui >pak­ko­ruot­sin kan­nal­le sii­nä vai­hees­sa kun >teh­tiin poliit­ti­sia leh­män­kaup­po­ja: Kek­ko­nen sai >tuen RKP:ltä poik­keus­lail­le, jol­la Kekkosesta
    >tuli uudes­taan Kek­ko­nen ilman
    >pre­si­den­tin­vaa­le­ja. Vaih­to­kau­pas­sa tuli
    >perus­kou­luun pak­ko­ruot­si. Erk­ki Aho on kuvan­nut >asi­aa muis­tel­ma­kir­jas­saan “Myrs­kyn silmässä”.

    Ovat­ko muu­ten vaih­toeh­dot vain:
    A) nykyi­nen pakol­li­nen toi­sen koti­mai­sen opin­not, nykyi­ses­sä laa­juu­des­saan ja
    B) täy­sin vapaa­eh­toi­nen toi­nen kotimainen

    Oli­si­ko mah­dol­lis­ta pitää toi­nen koti­mai­nen pakol­li­se­na mut­ta (lyhye­nä vaih­toeh­to­na) huo­mat­ta­vas­ti pie­ne­mäl­lä tuntimäärällä ?
    Täl­löin tavoit­tee­na ei oli­si yo-lakin saa­neel­la suju­va puhu­tun ruot­sin kie­len tai­to mut­ta esim. jon­kin­ta­soi­nen ruot­sin­kie­li­sen teks­tin ymmärtäminen.

  216. Kah­lat­tua­ni kom­men­tit, tulin tulok­seen, ettei ainut­kaan kom­ment­ti anna jär­ke­vää perus­tet­ta pak­ko­ruot­siin. Ilman muu­ta olta­va valin­nai­nen ja nuo­ri­sol­le teh­tä­vä sel­väk­si jo ajois­sa, että tie­tyis­sä jul­ki­sis­sa virois­sa sitä vaa­di­taan, aina­kin toistaiseksi.
    Itse tai­sin käyt­tää 8 vuo­den aika­na aika pal­jon aikaa oppi­tun­tei­hin ja koti­ju­tut pääl­le. Omal­la koh­dal­la­ni ilmei­ses­ti tur­hin­ta pakol­lis­ta ajan­ku­lua. Ehkä ase­vel­vol­li­suu­den suo­rit­ta­mi­nen jota­kuin­kin samaa. Se nyt kui­ten­kin eri asia.
    Joi­den­kin kom­ment­tien mikaan ruo­sin­kie­len tai­to mah­dol­lis­taa esim englan­nin opis­ke­lun. Mitä mah­ta­vin­ta soo­paa taas kave­rit kir­joit­taa. Poi­ka­ni oppi käy­tän­nös­sä englan­nin jo vaik­ka kuin­ka aikai­sin ja tap­pe­li sit­ten koh­tuul­li­ses­ti sen kiroa­man­sa ruot­sin kans­sa. Tie­tys­ti syy­nä tie­to­ko­ne­ju­tut, mut­tei se asi­aa mik­si­kään muu­ta. Jos kiin­nos­tu­nut jos­tain, sitä halu­aa opiskella.
    Itse­kin inho­sin ruot­sin­kiel­tä joten englan­ti meni paremmin.
    Mikä ton vapaa­eh­toi­suu­den estää???

  217. Nimim. Pakkoruotsi.net: kyse oli sii­tä, voi­daan­ko sanoa yks­kan­taan, että Kana­dan kou­lu­jen ope­tus­oh­jel­mis­sa toi­nen viral­li­nen kie­li ei ole pakol­li­nen. Sel­lais­ta tie­toa ei vie­lä ole löy­ty­nyt (eikä sel­lais­ta, että se oli­si pakol­li­nen, tie­ten­kään, myöskään).

    Luu­len että omal­ta osal­ta­ni jätän asian sel­vit­tä­mi­sen täl­lä erää tähän. Ehkä pon­net­to­mas­ti ajan kans­sa hivu­tan, mut­ta hivu­tus­tu­los jää sit­ten vain omak­si tiedokseni. 🙂

  218. Sem­moi­nen näkö­kul­ma vie­lä, että jos­kus 60–70 ‑luvul­la ruot­sin opis­ke­lu oli mie­le­käs­tä jo sen­kin takia, että moni läh­ti Ruot­siin töi­hin. Ne, joil­la oli oppi­kou­lus­ta edes jon­kin­lai­set alkeet hal­lus­sa, oppi­vat kie­len ja kiin­nit­tyi­vät ruot­sa­lai­seen yhteis­kun­taan parem­min kuin ne, joi­den kou­lun­käyn­ti oli jää­nyt kansakouluun. 

    Suo­ma­lai­sen yhteis­kun­nan kan­nal­ta ei kyl­lä ollut jär­ke­vää hoi­taa maas­ta­muut­ta­jien kie­len­ope­tus­ta­kin vas­taa­not­ta­van maan puolesta.

  219. Ris­to Rönn­berg: “Oma koke­muk­se­ni suo­men­ruot­sa­lais­ten (ei toki kovin mon­taa) asen­teis­ta on aivan päin­vas­tai­sia. Useat jopa ihmet­te­le­vät suo­men­kie­lis­ten pakol­lis­ta ruot­si­no­pis­ke­lua. Usea ruot­sin­kie­len opet­ta­ja on otta­nut yhteyt­tä ja ker­to­nut ole­van sa aivan samaa miel­tä kans­sa­ni ruot­sin teke­mi­ses­tä valin­nai­sek­si. Ja aivan usko­ma­ton mää­rä tut­ta­via­ni ja puo­li­tut­tu­ja on ker­to­nut vas­tus­ta­van­sa (kiih­kot­to­mas­ti) pak­ko­ruot­sia (enem­mis­tö toki Jyväs­ky­läs­sä) – ja monet heis­tä ruot­sin­kie­len tai­toi­sia kou­lu­tet­tu­ja ihmisiä.”

    Tämä onkin karu tilan­ne: aidot, yksi­tyi­set kan­na­no­tot pii­lo­te­taan jul­ki­suu­del­ta, jul­ki­suu­des­sa voi olla vain nykyi­sen käy­tän­nön kannalla. 

    Huo­maan usein kes­kus­te­le­va­ni kol­le­go­jen kans­sa sii­tä, miten mie­le­tön­tä pakol­li­nen ruot­si, tai yli­pää­tään pakol­li­nen toi­nen kie­li, on monen lap­sen ja nuo­ren kan­nal­ta. Olem­me tätä miel­tä niin opet­ta­ji­na kuin vanhempina.

    Puhum­me täs­tä vain yksi­tyi­sis­sä tilan­teis­sa eli väli­tun­ti­val­von­nois­sa, puhe­li­mes­sa, hil­jaa kah­den kes­ken tyh­jäs­sä luo­kas­sa, näin ano­nyy­mi­nä netis­sä. Täs­tä ei iki­nä puhu­ta opet­ta­jan­huo­nees­sa tai kah­vi­pöy­däs­sä, jos pai­kal­la on useam­pia ihmi­siä. Aitoa, avoin­ta kes­kus­te­lua ei ole. 

    Jul­ki­ses­ti “saa” (nolaa­mat­ta itsään ja louk­kaa­mat­ta toi­sia) vain vali­tel­la kotien ja oppi­lai­den asen­tei­ta ja las­ten lais­kuut­ta ja miet­tiä, miten onnis­tu­taan nipis­tä­mään vie­lä suu­rem­pi osa eri­tyi­so­pe­tuk­ses­ta ruotsille. 

    Oli­si kor­kea aika antaa kie­li­kes­kus­te­lul­le peda­go­gi­set ja ylei­sin­hi­mil­li­set perus­teet poliit­tis­ten läh­tö­koh­tien sijaan. Meil­lä tuli­si voi­da olla arvos­tet­tua kak­si­kie­li­syyt­tä ja kor­kei­ta tavoit­tei­ta kiel­ten­ope­tuk­sel­le ilman tur­haa pakol­li­suut­ta, jos­sa yksi­lön etua ei muka voi kuunnella.

    Usein nämä net­ti­kan­na­no­tot pääs­tään kuit­taa­maan vain viha­pu­heek­si. Kui­ten­kaan en usko, että meil­lä useim­mil­la on mitään ruot­sin kiel­tä tai suo­men­ruot­sia vas­taan, päin­vas­toin. Kou­lun kie­li­pa­kon kri­tiik­ki ei sisäl­lä mitään suo­men­ruot­sa­lai­suu­den vas­tus­tus­ta. Miten tämän toi­si riit­tä­vän sel­keäs­ti esille?

  220. Kou­lun kie­li­pa­kon kri­tiik­ki ei sisäl­lä mitään suo­men­ruot­sa­lai­suu­den vas­tus­tus­ta. Miten tämän toi­si riit­tä­vän sel­keäs­ti esille?»

    Jos vas­ta­puo­le­na on val­taan­sa var­je­le­va poliit­ti­nen eliit­ti, jon­ka ainoa ole­mas­sao­lon oikeu­tus on pak­ko­ruot­si, vas­taan: ei mitenkään.
    RKP ei halua kuun­nel­la edes ruotsinkielisiä.
    Mut­ta mik­si kokoo­mus ja kes­kus­ta eivät tajua ?

    Glöm tvångss­vens­kan, Sfp!

    Sfp:s age­ran­de i frå­gan om svens­ka skall vara ett obli­ga­to­riskt exa­men­säm­ne i den fins­ka stu­den­texa­men är lindrigt sagt ömkans­värd. Att Hbl sedan på förs­ta sidan kom­mer med jäm­ran­de rubri­ker förs­tär­ker int­ryc­ket av total dikeskörning.

    Sfp, som all­män­po­li­tiskt intar en beröm­värt väl avvägd libe­ral­kon­ser­va­tiv ställ­ning, har i språkfrå­gan steg för steg manöv­re­rat in sig i en her­me­tiskt slu­ten återvändsgränd.

    Sfp:s egent­li­ga upp­gift tor­de vara att vär­na om den svensk­ta­lan­de folkgrup­pens rät­tig­he­ter. De är: Rät­ten att föra sin sak inför myn­dig­he­ter på svens­ka, rät­ten att få sko­lut­bild­ning på sitt eget språk och rät­ten till ett skä­ligt utbud av offent­li­ga tjäns­ter på svenska.

    Des­su­tom skall Sfp, allt enligt egna defi­ni­tio­ner, ver­ka för att den svensk­ta­lan­de folkgrup­pen inte för­sätts i en dis­kri­mi­ne­rad ställ­ning jämfört med den betyd­ligt stör­re finsk­ta­lan­de gruppen.

    Att insis­te­ra på att tvångs­ma­ta finsksprå­ki­ga barn med svens­kun­der­vis­ning och kra­vet på att svens­ka skall utgö­ra en ofrån­kom­lig del av stu­den­texa­men tjä­nar inget av Sfp:s mål som de svensk­ta­lan­des int­res­se­be­va­ka­re och inte hel­ler Fin­lands övergri­pan­de mål att utvecklas vida­re som inter­na­tio­nellt verk­sam kulturnation.

    Genom sin åsneak­ti­ga envis­het i frå­gan har Sfp spe­lat bort en myc­ket stor del av sitt poli­tis­ka svängrum och häri­ge­nom för­säm­rat sina möj­lig­he­ter att till­va­ra­ta de int­res­sen som verkli­gen behö­ver beva­kas. Age­ran­det har också fram­kal­lat en väl­mo­ti­ve­rad ovil­ja mot par­tiet, och vad vär­re är, dess väl­jarkår, bland de finsk­ta­lan­de finnarna.

    Fin­lands natio­nel­la int­res­se krä­ver å sin sida att man inser att båda natio­nalsprå­ken, fins­ka och svens­ka, är obe­tyd­li­ga som kul­turbä­ra­re i stör­re sam­man­hang. Ett gedi­get behärs­kan­de av modersmå­let är trots det­ta ytterst vik­tigt, men att där­till tvin­ga skol­bar­nen att plug­ga ytter­li­ga­re en språklig kurio­si­tet ökar var­ken Fin­lands inter­na­tio­nel­la eller natio­nel­la bärkraft.

    Efter­som det knap­past är möj­ligt att över­ty­ga de nuva­ran­de makt­ha­var­na i Sfp om hur de bor­de ändra sin ins­täll­ning för att par­tiet skall kun­na fyl­la sin upp­gift blir resul­ta­tet att Sfp fortgåen­de mar­gi­na­li­se­ras och de så kal­la­de svens­ka frå­gor­na efter hand läm­nas helt utan föresprå­ka­re. Ur Fin­lands syn­vin­kel är det­ta av mindre bety­del­se, men för den svensk­ta­lan­de folkgrup­pen innebär det stör­re svå­rig­he­ter och höga kost­na­der för att upprätthål­la modersmålet.”

  221. Kana­das­sa­kin pro­tes­ti­mie­lia­laa, vaik­ka kak­si­kie­li­syys on mei­hin ver­rat­tu­na luonnollista: 

    Cana­dians for Lan­gua­ge Fair­ness is an orga­niza­tion in Cana­da that cam­paigns against the applica­tion and enforce­ment of the official bilin­gua­lism policy in various juris­dic­tions wit­hin the count­ry. Cana­dians for Lan­gua­ge Fair­ness sta­te that the applica­tion and enforce­ment of official bilin­gua­lism policy by the Fede­ral Govern­ment over the years has unfair­ly inc­rea­sed the French (first lan­gua­ge) emplo­yees to 40.2% (count­rywi­de) of all Public ser­vice emplo­yees. Cana­dians for Lan­gua­ge Fair­ness main­tain the Trea­su­ry Board (see ref) and Fede­ral Bureauc­rats have vio­la­ted their own gui­de­li­nes by not hiring English only emplo­yees. The orga­niza­tion had taken the City of Ottawa to court over the city’s bilin­gua­lism policy which requi­res all upper eche­lon posi­tions to be ful­ly bilin­gual. Cana­dians for Lan­gua­ge Fair­ness main­tain that the City of Ottawa is fol­lowing a simi­lar path to the Fede­ral Govern­ment that will over time inc­rea­singly disc­ri­mi­na­te against hiring uni­lin­gual English employees.
    Cana­dians for Lan­gua­ge Fair­ness main­tain that bilin­guals are inc­rea­singly trea­ted as a special and eli­te class to the det­ri­ment of English unilinguals.

  222. Vie­lä Kana­das­ta: on tot­ta että Que­beci­läi­set ovat n. 25 % Kana­dan väes­tös­tä, mut­ta yhtä rele­vant­ti luku on että he ovat USA:n ja Kana­dan koko­nais­väes­tös­tä kor­kein­taan 2 %. Toi­nen ero Suo­meen on että rans­kan­kie­li­set asu­vat lähin­nä omas­sa osa­val­tios­saan (Que­bec) jos­sa he ovat sel­vä enem­mis­tö. Näin ollen Suo­men ja Kana­dan ihan yks-yhteen ver­tai­lu ei käy.

    Netis­tä löy­sin minä­kin: http://www3.telus.net/linguisticsissues/french.html, seu­raa­vat koh­dat varsinkin:

    »> That chan­ged in 1974, when French was made the official lan­gua­ge of this pro­vince, after a growing concern that the francop­ho­ne mino­ri­ties in
    Cana­da were gra­dual­ly being assimilated»>

    »> This is enforced in the busi­ness sec­tor by the so-cal­led ‘lan­gua­ge police‘-a term coi­ned by the right-wing English lan­gua­ge press — who are
    res­pon­sible for dea­ling with complaints about vio­la­tions of the lan­gua­ge laws. The­se civil ser­vants are also allowed to make investigations
    them­sel­ves, hence the media’s use of ‘lan­gua­ge police’. For example, they ensu­re that busi­ness signs are writ­ten bold­ly in French and, if an
    English sign is requi­red too, that it is one third of the size of the French sign.»>

    Eli kun vaih­taa ter­mit “lan­gua­ge police” ja “right-wing English lan­gua­ge press” ter­mei­hin “pak­ko­ruot­si” ja “Suo­ma­lai­suu­den liit­to” niin eikö ala kuu­los­taa tutulta ?
    Täl­lä en tar­koi­ta että “lan­gua­ge police” ja “pak­ko­ruot­si” oli­si­vat omis­sa ympy­röis­sään ja sel­lai­si­naan täy­sin jees jut­tu, jot­ka eivät kai­pai­si refor­mia, vaan että Suo­mes­ta ei vält­tä­mät­tä löy­dy se pla­nee­tan hul­luin vähem­mis­tö­ryh­mä, kuten jot­kut täl­lä foo­ru­mil­la ovat yrit­tä­neet todis­tel­la. Tämän kan­sain­vä­li­sen pers­pek­tii­vin huo­mioo­not­taen ehdo­tan otet­ta­vak­si jäi­tä hat­tuun tähän kes­kus­te­luun. Monel­la kyl­lä­kin on jo.

  223. Heh­heh, Flersprå­kig fin­län­da­ren ruot­sin­kie­li­nen teks­ti näyt­tää levin­neen ver­kos­sa laa­jal­le. 😀 En pääs­syt sel­vyy­teen sii­tä, mis­sä se on alun perin julkaistu.

    Seu­raa­va kai­paa tar­ken­nus­ta: “Sfp:s egent­li­ga upp­gift tor­de vara att vär­na om den svensk­ta­lan­de folkgrup­pens rät­tig­he­ter. De är: Rät­ten att föra sin sak inför myn­dig­he­ter på svens­ka, rät­ten att få sko­lut­bild­ning på sitt eget språk och rät­ten till ett skä­ligt utbud av offent­li­ga tjäns­ter på svenska.

    Des­su­tom skall Sfp, allt enligt egna defi­ni­tio­ner, ver­ka för att den svensk­ta­lan­de folkgrup­pen inte för­sätts i en dis­kri­mi­ne­rad ställ­ning jämfört med den betyd­ligt stör­re finsk­ta­lan­de grup­pen.”

    Kuten näis­sä kom­men­teis­sa on moneen ker­taan todet­tu, monet suo­men­ruot­sa­lai­set kan­nat­ta­vat kie­li­va­lin­nan vapaut­ta. Kui­ten­kin he kysyt­täes­sä tyr­mis­tyen tor­ju­vat sen kie­li­va­pau­den muka­naan tuo­man seu­rauk­sen, että ruot­sin­kie­lis­tä pal­ve­lua ei enää sai­si kaik­kial­la Suo­mes­sa kai­kis­sa viras­tois­sa heti kun oves­ta sisään astuu.

    Kie­li­va­paus edel­lyt­tää vir­ka­ruot­si­vaa­ti­mus­ten lie­ven­tä­mis­tä siten, että jokai­sen viran ruot­sin­tai­to­vaa­ti­muk­set mää­ri­tel­lään erik­seen. Täl­löin saat­taa käy­dä niin, että ruot­sin­kie­lis­tä pal­ve­lua halua­van on jois­sa­kin viras­tois­sa jois­sa­kin pai­koin Suo­mea var­mis­tet­ta­va etu­kä­teen, että ruot­sin­tai­toi­nen hen­ki­lö on paikalla.

    Jos vaa­di­taan joka­het­kis­tä ruot­si­val­miut­ta kai­kil­ta viras­toil­ta kaik­kial­la Suo­mes­sa, vaa­di­taan käy­tän­nös­sä myös pak­ko­ruot­sia kouluun.

  224. Löy­sin­päs tuon ruot­sin­kie­li­sen, jo van­han teks­tin alku­läh­teen! Se on kan­san­edus­ta­ja Mik­ko Elon pitä­mä puheen­vuo­ro Edus­kun­nas­sa 20.4.2004. Tuol­loin käsi­tel­tiin hal­li­tuk­sen esi­tys­tä uudek­si lukiolaiksi.

    Val­tio­päi­vä­asia­kir­ja tuos­ta löy­tyy Googlen väli­muis­tis­ta.

    Oli­si kyl­lä kor­rek­tia mai­ni­ta lähde.

  225. Tai­vaan tali­kynt­ti­lät, mikä suo on val­tio­päi­vä­asia­kir­jat ver­kos­sa! Tuo Googlen väli­muis­tis­sa ole­va, mihin annoin lin­kin yllä, löy­tyi kuuk­ke­lin fraa­si­haul­la. Löy­tyy tie­ten­kin myös val­tio­päi­vä­asia­kir­jois­ta, kun­han ensin syven­tyy niihin.

    Kyse oli siis hal­li­tuk­sen esi­tyk­ses­tä laik­si lukio­lain 18. pykä­län muut­ta­mi­ses­ta, nime­no­maan sen lähe­te­kes­kus­te­lus­ta.

    Osmo var­maan oli­si kan­san­edus­ta­ja­kon­ka­ri­na heti tien­nyt miten tuo löytyy. 🙂

  226. Olen spam­mauk­ses­ta pahoil­la­ni, mut­ta nyt vas­ta luin huo­lel­li­ses­ti Mik­ko Elon puheen­vuo­ron ja huo­ma­sin, että hän­kin lai­naa kysei­sen ruot­sin­kie­li­sen teks­tin, joka on Chris­ter Nykop­pin Huf­vuds­tadsbla­de­tis­sa 2.4. (ilmei­ses­ti) v. 2004 jul­kais­tu kir­joi­tus.

  227. Onko väliä, kuka sanoo..
    Tär­kein­tä on se, mitä sanotaan..
    Kysees­sä ei ole tai­de­teos tai muu teki­jä­noi­keu­teen liit­ty­vä teos, vaan mie­li­pi­de, jos­ta voi olla joko samaa miel­tä tai eri mieltä..
    Olen yrit­tä­nyt tavoit­taa Nykop­pia, mut­ta toi­saal­ta minul­le riit­tää, että joku on jo vii­si vuot­ta sit­ten näh­nyt asian oikean lai­dan ja sanoo sen juu­ri niin kuin itse­kin ajattelen.. 

    Ruot­sin­kie­lis­ten pal­ve­lui­den jär­jes­tä­mi­nen onnis­tui ennen perus­kou­lua aivan hyvin, vaik­ka suu­rin osa Suo­men kan­sas­ta ei luke­nut ruotsia..
    sen ver­ran his­to­ri­aa pitäis tuntea..

  228. Ajan­koh­tai­nen Ykkö­nen: Mikä suo­men­ruot­sa­lai­sia oikein vaivaa?

    http://areena.yle.fi/audio/573060

    Haas­ta­tel­laan vain suo­men­ruot­sa­lais­ta näkö­kul­maa. Siis perin­teis­tä YLE:n ohjelmaa. 

    Ajan­koh­tai­ses­sa kak­ko­ses­sa tiis­tai­na TV2 1.12.2009 klo 21.00 alkaa ohjel­ma “Pitäi­si­kö kak­si­kie­li­syy­des­tä vih­doin pääs­tä eroon? Tulee­ko venä­jä pak­ko­ruot­sin tilalle?”

    http://atuubi.yle.fi/keskustelu/id-2005656

    Veik­kaan että samaan “surut kom­men­toi­vat” ‑for­maat­tiin pää­dy­tään, eli todis­tel­laan kuin­ka kan­sa on vää­räs­sä ja sivistymätöntä. 

    Toi­von että olen vää­räs­sä ja Ajan­koh­tai­nen Kak­ko­nen ottaa här­kää sar­vis­ta ja puhuu asias­ta suo­men­kie­li­sen näkö­kul­mas­ta, siis sen jota pak­ko­ruot­si koskettaa.

  229. Ruot­sin­kie­li­set eivät todel­li­suu­des­sa halua pal­vel­la toi­si­aan. He halua­vat men­nä yksi­tyi­siin busi­ness­fir­moi­hin ja yksi­tyi­siin lää­kä­ri­fir­moi­hin ja hoi­taa varak­kaim­pien kan­sa­lais­ten, olkoot suo­men- tai ruotsinkielisä,
    lakijutut.

    Illan A‑studiossa Hen­riks­son valeh­te­li väit­täes­sään että ruot­sin­kie­li­siä on yhtä pal­jon kai­ki­sa amma­teis­sa kuin suomenkielisiä.

    Tämä on sula mah­dot­to­muus kos­ka 5%:n ruot­sin­kie­li­sis­tä kou­lu­te­taan n. 20% Suo­men eko­no­meis­ta. Samoin yli­opis­to­jen eri lin­joil­la mm. kas­va­tus­tie­teis­sä ja psy­ko­lo­gias­sa hei­tä on huo­mat­ta­vas­ti väes­tön­osaan­sa enemmän.
    Myös val­tio­tie­tei­li­jöis­sä, ja lisää tulee kun “soc & kom ” nyt on “osa” yli­opis­toa. Siis ruot­sin­kie­li­nen alem­pi ammattikorkeakoulu. 

    Reh­to­ri Leo Havu­kai­nen oli oikeas­sa tode­tes­saan, että he halua­vat kaik­kien suo­men­kie­lis­ten ole­van “muka­mas ” val­miit pal­ve­le­maan heitä. 

    Näh­däk­se­ni he ennen­kaik­kea halua­vat ruot­sin­kie­lis­tää Suo­men vir­ka­kun­nan. He halua­vat joh­taa meitä.

    Näki­hän sen jo Suo­men ensim­mäi­sis­tä EU:n vir­ka­mie­his­tä Lähes kaik­ki mer­kit­tä­vät virat Suo­mes­ta oli ohjat­tu ruotsinkielisille.

    Pak­ko­ruot­si on vain ove­la sala­juo­ni. Kuten joku tääl­lä tote­si, sai­vat­han ruot­sin­kie­li­set pal­ve­lua ruot­sik­si jo ennen perus­kou­lun pakkoruotsia.

    Yksi pakol­li­nen kie­li äidin­kie­len lisäk­si ja vapaa­eh­toi­nen, valin­nai­nen vie­ras kie­li lisäksi.
    ainoa jär­keä rat­kai­su ongel­maa kou­lu­jen kieliaineisiin.

    Sekä tota­li­ta­ris­ti­nen vir­ka­kiel­to kumoon. 

    Leo Havu­kai­nen oli­si voi­nut muis­tut­taa Suo­men Kuva­leh­den gal­lu­pis­ta, jon­ka mukaan vain 15% tie­si mitään kie­li­lais­ta. Ja heis­tä­kin osa vain luu­li tietävänsä.
    Sel­lai­sia lake­ja kan­san­edus­ta­jam­me meil­le laa­ti­vat. SALAISIA.
    Mik­sei kie­li­lais­ta voi­nut etu­kä­teen puhua, jos ei ollut mitään salattavaa ?
    Oli­ko lii­an tule­nar­kaa ainetta ?
    His­to­ria tulee kovin ottein tuo­mit­se­maan Paa­vo Lip­po­sen, joka oli kie­li­lain ykköskätilö.

    Tosin hänet his­to­ria tuo­mit­see mones­ta muus­ta­kin. Lähes kai­kes­ta mitä hän junaili. 

    PS Hel­sin­gin yli­opis­ton kie­li­kes­kus kou­lut­taa ulko­maa­lai­sia ruot­sin­kie­li­sik­si ! Ulkomalaisia.
    Niin on Suo­mi vau­ras maa. …
    Mut­ta Ruot­sil­le on lii­an kal­lis­ta antaa suo­men­kie­li­sil­le suo­men­kie­lis­tä peruskoulutusta.
    Eikä puhet­ta­kaan, että he alkai­si­vat kou­lut­taa yli­opis­tois­saan ulko­maa­lai­sia suomenkielisiksi.

  230. EU halusi tutus­tua tar­kem­min Suo­men kie­li­po­li­tiik­kaan jos­kus vuon­na 2002. OPM kuu­lem­ma torp­pa­si hank­keen. Ketä­hän siel­lä mah­toi olla, hmmm.…

  231. Uskon ihmis­ten (ja yri­tys­ten) kykyyn ajaa omaa etu­aan. Ruot­sia opis­kel­laan ja pal­ve­lu­ja tar­jo­taan jos/kun sii­tä on hyö­tyä. Pak­ko ei aja kenen­kään etua. Kie­li­va­paus ajaa.

  232. Hyvä Ode!

    Puhut asi­aa. Hie­noa, että Suo­mes­ta­kin löy­tyy suo­ra­sel­käi­siä ja reh­te­jä poliitikkoja.

  233. Hei Osmo, kysyi­sin sinul­ta … kun nyt näy­tät jos­kus vastailevankin. 

    Tuol­la aiem­min puhuit vai­no­har­hai­suu­des­ta. No seli­tä­pä seu­raa­va ilman mitään saalliittoteorioita:

    1. PISA-tut­ki­mus­ten perus­teel­la suo­men­kie­lis­ten kou­lu­lais­ten taso on olen­nai­ses­ti kor­keam­pi kuin ruotsinkielisten.

    2. Lukioon vali­taan suh­tees­sa enem­män ruot­sin­kie­li­siä kuin suomenkielisiä.

    3. Sil­ti ruot­sin­kie­lis­ten reput­ta­nei­den mää­rä on olen­nai­ses­ti pie­nem­pi ja arvo­sa­nat muu­ten­kin parem­mat kuin suomenkielisillä.

    Mys­tee­ri­kö? Vai joh­tui­si­ko se sii­tä, että, ruot­sin­kie­li­sil­lä on oma yli­op­pi­las­tut­kin­to­lau­ta­kun­tan­sa, ja oma Gaus­sin käy­räs­tön­sä. — Ja sit­ten ruot­sin­kie­li­siä pitää vie­lä suo­sia muil­la­kin tavoin yli­opis­toon pääsyssä!

    Täl­lai­set ovat olen­nai­sia oikeudenmukaisuuskysymyksiä.

  234. Katai­nen on vai­keuk­sis­sa, kun jouk­kue pää­si äänes­tä­mään vää­rin. Por­va­rit ovat kyl­lä niin äärim­mäi­sen nöy­rää väkeä rkp:n suun­taan, kun kivi­nie­mi­kin heti ensi töik­seen otti vah­vas­ti kan­taan kou­lu­ruot­sin puo­les­ta. Ikään kuin muu­ta tär­ke­ää ei oli­si ollut…

    Voi tätä alen­nus­ti­laa kokoo­muk­ses­sa ja keskustassa.….

  235. Ruotsalainen/Suomalainen/Saamelainen/Marsilainen jne. on asu­nut tääl­lä aina­kin 500/1000/1500/25000/joku mil­jar­di vuotta”:

    Tämän het­kis­ten tie­to­jen mukaan kukaan meis­tä ei ole asu­nut tääl­lä pal­jon­kaan yli sataa vuot­ta, suu­rin osa jon­kun kym­me­nen vuot­ta. Tulee­ko mei­dän tosi­aan jär­jes­tää yhteis­kun­nan *nykyi­nen* muo­to niin, että voim­me kuvi­tel­la sen tyy­dyt­tä­vän tääl­lä jos­kus asu­nei­ta, mut­ta kau­an sit­ten kuol­lei­ta ihmisiä?

    Mitäs jos kes­ki­tyt­täi­siin elä­viin ja tule­viin, sen sijaan että elet­täi­siin menneessä?

  236. Hie­noa. Toi­von kan­tan­ne voit­ta­van myös koros­te­tun kak­si­kie­li­ses­sä puolueessanne.
    Pidit­te itses­tään­sel­vyy­te­nä, että ruot­sin­kie­li­set pal­ve­lut on taat­ta­va koko maas­sa. Mik­si? Ei Suo­mi ole aidos­ti kak­si­kie­li­nen. Kak­si­kie­li­siä ovat vain parin ran­nik­ko­kais­tan ja jot­kut saa­ris­to­jen kunnat.
    Suo­mi on julis­tet­ta­va mah­dol­li­sim­man pian viral­li­ses­ti yksi­kie­li­sek­si, ei pak­ko­ruot­sin pois­to voi olla kuin väli­ta­voi­te, ja vähem­mis­tö­jen kie­lel­li­set tar­peet voi­daan hoi­taa alu­eel­li­sel­la kak­si­kie­li­syy­del­lä ja tulkkauspalveluilla.
    Ei ole tui­jo­tet­ta­va ruot­sin­kie­lis­tem­me tapaan men­nei­syy­teen vaan elet­tä­vä tätä päi­vää ja raken­net­ta­va tulevaisuutta.

  237. Olen seu­ran­nut tätä kes­kus­te­lua noin 6 kuu­kaut­ta ja poh­ti­nut vaik­ka mil­tä kan­til­ta asi­aa. Olen tul­lut sii­hen tulok­seen, että Suo­mes­ta teh­tä­vä viral­li­ses­ti yksi­kie­li­nen. Samoin kuin Ruot­si on yksi­kie­li­nen ja muut kie­let ovat vähem­mis­tö­kie­liä. Suo­ma­lai­nen kou­lu­jär­jes­tel­mä teh­tä­vä sel­lai­sek­si koko maas­sa (Ahve­nan­maa olkoon poik­keus), että kaik­ki oppi­vat riit­tä­vän hyvin suo­mea. Mikä­li jos­tain syys­tä ei opi tai pää­see elä­män aikan unoh­tu­maan, niin sit­ten tulk­ki­pal­ve­lu­ja, jos ei löy­dy ruot­sia puhu­vaa hätiin. Nykyi­nen meno ei voi jat­kua, että 95 % opet­te­lee ruot­sia 5 % takia, nyky­ti­lan­ne on nurinkurinen.

  238. Hie­noa, että jär­jen ääni on joil­la­kin poli­tii­koil­la. Toi­von, että omat nyt alle kou­lui­käi­set lap­se­ni vält­ty­vät täl­tä kes­kus­te­lul­ta ja vir­ka­mies- ym. pak­ko­ruot­sil­ta. Toi­vot­ta­vas­ti muut­kin vih­reät kan­nat­tai­si­vat valinnanvapautta.

  239. Kuin­ka kum­mas­sa yksin­ker­tai­ses­ta asias­ta on saa­tu näin moni­mut­kai­nen! Asia on niin, että ruot­si Suo­mes­sa on röyh­keyt­tä, pak­ko­ruot­si on silk­kaa rasismia.

    Suo­mes­sa on teh­tä­vä samoin kuin on ollut, ja on, tapa­na muu­al­la­kin Poh­jo­las­sa suo­men suh­teen — ruot­si on hävi­tet­tä­vä jär­jes­tel­mäl­li­ses­ti koko maas­ta, Ahve­nan­maa mukaan lukien.

  240. Paa­vo Turu­nen:
    Suo­mes­sa on teh­tä­vä samoin kuin on ollut, ja on, tapa­na muu­al­la­kin Poh­jo­las­sa suo­men suh­teen – ruot­si on hävi­tet­tä­vä jär­jes­tel­mäl­li­ses­ti koko maas­ta, Ahve­nan­maa mukaan lukien.

    Kyl­lä me voim­me suh­tau­tua ruot­siin sivis­tys­val­tion tavoin vai­ka Ruot­si ei ole suo­meen suh­tau­tu­nut­kaan niin.

    Mitään anteek­si­pyyn­töä­kään Ruot­sis­ta ei ole kuultu.

    Kii­tos, Osmo, minun­kin las­te­ni puolesta.

  241. Itse yksi­kie­li­sel­lä paik­ka­kun­nal­la vart­tu­nee­na olen sit­tem­min oppi­nut pitä­mään suu­re­na rik­kau­te­na että voin pereh­tyä vaik­ka­pa Tope­liuk­sen runoi­hin ja mui­hin vas­taa­viin kan­sal­li­saar­tei­siin alku­pe­räis­kie­lel­lä, juu­ri­kin aika­naan tei­ni­nä kri­ti­soi­ma­ni pak­ko­ruot­sin ansiosta. 

    Jos sit­ten halu­taan tyys­ten ohit­taa nyky­ään kovin epä­muo­dik­kaat kult­tuu­ri­his­to­rial­li­set arvot, niin suo­ta­vaa oli­si että pak­ko­ruot­sin vaih­toeh­to­na oli­si pak­ko­ve­nä­jä. Saat­tai­si sii­nä pahin fen­no­ma­nia karis­ta kyril­lis­ten aak­kos­ten äärellä :). 

    Vali­tet­ta­vaa onkin että täs­sä kes­kus­te­lus­sa huk­kuu se olen­nai­sin kysy­mys: mik­si kie­liä ei yli­pää­tän­sä ope­te­ta enem­män heti perus­kou­lun ala­luo­kil­la, jol­loin lap­sil­la on sii­hen liit­ty­vä herk­kyys­kausi? Tun­nen usei­ta ihmi­siä jot­ka ovat lap­se­na oppi­neet hel­pos­ti 3–4 kiel­tä moni­kie­li­sen ympä­ris­tön ansios­ta, lei­kin ja satu­jen kaut­ta, ei kie­liop­pia pänttäämällä.

    Mate­ma­tiik­kaa ehtii oppia myö­hem­min­kin, itse asias­sa monia mate­maat­ti­sia asioi­ta ei edes kan­na­ta opet­taa ennen kuin lap­sen kog­ni­tii­vi­set val­miu­det ovat tar­peek­si kehit­ty­neet. Sen sijaan kiel­ten koh­dal­la aikai­sem­mas­ta aloi­tuk­ses­ta oli­si sel­vää hyö­tyä. Kiel­ten oppi­mi­nen ei myös­kään ole nol­la­sum­ma­pe­liä jos­sa jokai­nen opit­tu kie­li oli­si muil­ta kie­lil­tä jotain pois, vaan jokai­nen uusi kie­li on aina edel­lis­tä hel­pom­pi. Itsel­lä­ni pak­ko­ruot­si hel­pot­ti aika­naan sak­san opin­to­ja, samoin kuin englan­ti ja rans­ka alkoi­vat alkei­den jäl­keen yllät­täen tukea toi­si­aan lati­na­lais­pe­räi­sen sanas­ton ansiosta.

  242. Osmo­han puhuu asi­aa! Hie­noa että polii­ti­kot uskal­ta­vat tul­la kaa­pis­ta täs­sä­kin asias­sa. Vapaa­eh­toi­nen kiel­ten — myös ruot­sin- opis­ke­lu oli­si las­tem­me paras työl­li­syy­den ja koko maam­me kil­pai­lu­ky­vyn tae. Edel­li­nen kes­kus­te­li­ja perus­te­li tyy­pil­li­seen pak­ko­ruot­si­myön­tei­seen tapaan pakon hyö­tyä port­ti­na mui­hin kie­liin. Tämä­hän on jär­je­tön­tä: oli­sit oppi­nut sak­saa, englan­tia ja rans­kaa hel­pom­min opis­ke­le­mal­la näi­tä kie­liä suo­raan. Nol­la­sum­ma­pe­liä on ope­tus­suun­ni­tel­man tun­ti­mää­rät: mikä­li siel­lä on “pak­ko­ruot­sia” vie­mäs­sä aikaa vapaa­eh­toi­sil­ta kie­lil­tä se todel­la­kin on pois toi­sil­ta kie­lil­tä. Itse olen pak­ko­ruot­si­ni aika­naan tur­haan kär­si­nyt. Nau­rat­taa ruot­sin­opet­ta­ja­ni hoke­mat “tar­vit­set­te ruot­sia päi­vit­täin”. Toi­von että lap­se­ni sai­si­vat opis­kel­la itse valit­se­mi­aan hyö­dyl­li­siä kieliä.

  243. Pitä­si var­maan ker­toa bal­teil­le että on ole­mas­sa oikeus äidin­kie­leen ja äidin­kie­li­siin palveluihin.

    Siel­lä­hän mel­kein puo­let asuk­kais­ta asuu ilman sem­mois­ta ihmeel­lis­ta oikeut­ta. Js Euroo­pan poli­tii­kot hyväk­sy­vät sen aivan mainiosti!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.