Listaamattomien yritysten osinkoverohuojennusta on vähintäänkin korjattava

Kuun­te­len juna­matkallamme ympäri Euroop­paa Heik­ki Het­emäen, Six­ten Kork­manin, Eli­na Pylkkäsen ja Vesa Vihriälän kir­jaa Selviy­tyvän Suomen suun­ta. Kun saan sen lop­pu­un, yritän kir­joit­taa arvion koko kir­jas­ta. Nyt matkalla Ham­purista kohti Lun­dia kir­joi­tan eräistä asioista, joi­ta tähän men­nessä on tul­lut mieleen.

Lis­taa­mat­tomien yri­tys­ten osinko­jen vero­huo­jen­nus­ta jok­seenkin kaik­ki ekon­o­mistit pitävät hyödyt­tömänä ja siis vas­tustet­ta­vana vero­tuk­sen por­saan­reikänä. Six­ten Kork­man pitää tätä jopa haitallise­na, mis­tä tämän kir­joituk­sen lopussa.

Huo­mat­takoon, että minäkin hyö­dyn tuos­ta pykälästä, sil­lä min­ul­la on edelleen osakey­htiö Tietokeino oy, jos­ta mak­san itsel­leni osinkoja.

On var­maankin mon­ta tari­naa siitä, miten ja mik­si tuo käytän­tö pan­ti­in pystyyn. Min­un ver­sioni on tämä.

Korot ja osingot samalle viivalle

Joskus 1990-luvul­la havait­ti­in, ettei yrit­täjien kan­nat­tanut sijoit­taa yri­tyk­si­in­sä osakepääo­maa vaan rahoit­taa yri­tys­tä anta­mal­la sille lainaa. Osinkoa ja lainan korkoa verotet­ti­in yhtäläis­es­ti, mut­ta osin­got verotet­ti­in kah­teen ker­taan jo korot vain ker­taalleen. Sik­si osinko­jen vero­tus­ta piti huo­jen­taa niin, että se vas­tasi suun­nilleen korko­jen vero­tus­ta. Yhdek­sään pros­ent­ti­in asti osin­got verotet­ti­in huo­jen­net­tuna siten, että niistä vain neljännes las­ket­ti­in saa­jan pääo­mat­u­lok­si. Suomen val­u­ut­tasekoilu­jen takia korot oli­vat tuol­loin korkeat ja yhdek­sän pros­ent­tia jok­seenkin käypä korko. Oli sil­loin, ei ole enää.

Sit­ten korot lask­i­vat ja yhdek­sän pros­ent­tia alen­net­ti­in kahdek­sak­si pros­en­tik­si. Nyky­maail­mas­sa kahdek­san pros­ent­tia on rajusti markki­nako­rkoa suurem­pi, joten tuo kahdek­san pros­ent­tia pitäisi vähin­tään puolit­taa. Yhteisövero on laskenut 28 pros­en­tista 20 pros­ent­ti­in ja las­kee edelleen 18 pros­ent­ti­in, ellei hal­li­tus tule järki­in­sä. Niin­pä osin­got ovat nyt huo­mat­tavasti kevyem­min verotet­tu­ja kuin itselle mak­set­ta­va korko. Alku­peräisin idean mukaan  tuo 75 % pitäisi laskea nyt noin 40 prosentiksi.

Toisaal­ta omis­ta­jalle mak­se­tut korot ovat nyky­isin peri­aat­teessa vähen­nyskelvot­to­mia yri­tyk­sen vero­tuk­ses­sa, mut­ta tätä on niin help­po kiertää, ettei se tuo­ta kek­si­jälleen edes kek­simisen iloa.

Yrit­täjä voi tietysti mak­saa itselleen palkkaa, jos halu­aa vält­tää kaksinker­taisen vero­tuk­sen. Siitä ei kuitenkaan pitäisi per­iä sel­l­aisia sosi­aali­vaku­u­tus­mak­su­ja, joiden osalta yrit­täjä ei ole vaku­utet­tu – siis esimerkik­si työttömyysvakuutusta.

Ei tämäkään saa tilan­net­ta tas­apain­oisek­si. Minä olen kerän­nyt yri­tyk­sel­leni pääo­maa mak­samal­la itsel­leni yri­tyk­sen tulosta vähem­män, siis jät­tämäl­lä voiton yri­tyk­seen. Tästä voitos­ta olan mak­sanut veroa. Sik­si jokin huo­jen­nut on perustel­tu, mut­ta nykyi­nen on aivan liian iso.

Nettovarallisuutta ei enää tarvitakaan

Nyt ei kuitenkaan pidä edes kerätä yri­tyk­seen­sä pääo­maa, jota äsken käytin perustel­tuna. Hyvä vero­juristi riit­tää. Pari vuot­ta sit­ten kohut­ti­in mas­simui­jien kir­jan­pitokikas­ta, jos­sa yri­tyk­sen pääo­mak­si merkit­ti­in haaveet sen tulev­as­ta tuo­to­s­ta ilman, että näin syn­tynyt pääo­ma menisi yri­tyk­sen tuloveron kaut­ta. Riik­ka Purra lupasi lopet­taa käytän­nön, mut­ta ymmärtääk­seni ei ole lopet­tanut. Syynä taitaa olla, että samaa kikkaa käytetään laa­jasti yksi­tyisessä ter­vey­den­huol­los­sa ja sen käyt­tämän kepu­likon­stit ovat hal­li­tuk­sen eri­tyisessä suojelussa.

Tämän jär­jeste­lyn perustelemat­to­muus on niin ilmi­selvä, että ekon­o­mistit ovat jok­seenkin samaa mieltä siitä, että se pitäisi pois­taa. Nykyisen hal­li­tuk­sen mielestä ilmainen raha sen tuk­i­joille on kuitenkin aina perustel­tu, sanovat asiantun­ti­jat mitä hyvänsä.

Six­ten Kork­manin mukaan tämä vähen­nys on jopa haitalli­nen – siis sen lisäk­si, että se pakot­taa keräämään saman rahan jol­lakin toisel­la verol­la, mis­tä sinän­sä on haittaa.

Hänen perustelun­sa on, että yri­tys­ten kan­nat­taa kerätä rahaa kas­saan voidak­seen mak­saa enem­män huo­jen­net­tu­ja osinko­ja, minkä seu­rauk­se­na pääo­ma on tehot­tomas­sa käytössä. En osaa ottaa tähän kan­taa. Voihan sen rahan sijoit­ta vaik­ka toisi­in yrityksiin.