Äärioikeiston nousu tekee Euroopasta heikomman

92 vastausta artikkeliin “Äärioikeiston nousu tekee Euroopasta heikomman”

1. Tuos­sa Inti­as­sakin on se ongel­ma että iso­jen osien ennuste­taan ilmas­ton takia ole­van asuinkelvot­to­mia jo vuo­teen 2050 mennessä.Tuskin asi­aa vain sisäl­lä olol­la ja ilmas­toin­nil­la voidaan ratkaista.

   Vastaa

2. Euroopan on myös ymmär­ret­tävä Yhdys­val­to­jen nou­se­va uhka kaikille muille. Siel­lä ääri­oikeis­to­lainen kehi­tys on pisim­mäl­lä ja näkyy arvaa­mat­to­muute­na. On valit­ta­va euroop­palainen arvo­maail­ma ja tehtävä siitä toinen napa maail­mas­sa. USA ei enää ole ystävämme.

   Vastaa

3. AfD on onnis­tunut markki­noimaan itsen­sä “vai­h­toe­htona” ole­vaan poli­ti­ikkaan, ihan jo nimessäänkin. Artikke­lien perus­teel­la he ovat tehneet kovasti töitä men­estyk­sen­sä eteen ruo­hon­ju­u­ri­ta­sol­la. Mon­elle äänestäjälle sil­lä on ollut iso arvo, että puolue on jalka­u­tunut tapah­tu­mi­in ja tukenut niitä. “Osti­han” Orbankin pitkään kan­na­tus­taan lap­siper­heille ja kohdis­te­tu­il­la tuilla.

   Vasem­mis­toli­it­to ei halua tätä kuul­la, mut­ta tässä irtiot­tamisen mielessä halu­aisin niput­taa hei­dät saman mekanis­min hyödyt­täjik­si. Kun kaik­ki muut puolueet sopi­vat pitkän lin­jan menokurista, Vasem­mis­to siekailee, eikä lähde mukaan. Sille, joka ei kuvioi­ta ymmär­rä, tämä voi tun­tua virk­istävänä vaihtoehtona.

   Olen var­ma siitä, että sel­l­ainen suo­ma­lainen perus­tur­va­jär­jestelmä, kuten sen tiedämme, on aikansa päätepis­teessä. Mak­set­tu­jen mak­su­jen täy­tyy näkyä parem­min palau­tuk­sis­sa. Iso osa maa­han­muut­to­vas­tus­tus­ta liit­tyy siihen, että muual­ta tullei­den koetaan tule­van epäreilusti valmi­ik­si katet­tuun pöytään. Maa­han­muu­ton lisäk­si se, että seu­raa­va sukupolvi mak­saa edel­lis­ten eläke­vuodet ja ter­vey­den, ei mekanis­mi­na toi­mi supis­tu­vien ikälu­okkien kohdal­la, kuten hyvin tiede­tään — jokaisen oma eläke­tur­va tulee rak­en­taa työelämän aikana (joko omi­na tai keskitet­ty­inä rahastoina).

   Vastaa

   1. Kon­ser­vati­ivi­nen aal­to ei syn­ny tyhjästä

      Kon­ser­vati­ivis­ten ja oikeis­to­lais­ten liikkei­den nousu ei ole sat­tumaa. Se on vas­taus maail­maan, jon­ka moni kokee muut­tuvan nopeam­min kuin sitä pystytään hallitsemaan.

      Inflaa­tio, kallis asum­i­nen, maa­han­muut­to, sota, tur­vat­to­muus ja nopeat kult­tuuriset muu­tok­set ovat syöneet luot­ta­mus­ta poli­it­tiseen jär­jestelmään. Kun ihmiset koke­vat, ettei val­tio hal­litse rajo­jaan, talout­taan tai tur­val­lisu­ut­taan, he alka­vat etsiä vai­h­toe­hto­ja, jot­ka lupaa­vat palaut­taa kontrollin.

      Sik­si poli­ti­ikan pain­opiste on siir­tynyt. Avoimuu­den ja jatku­van muu­tok­sen rin­nalle ovat nousseet järjestys, tur­val­lisu­us, rajat ja kansalli­nen päätösvalta.

      Kyse ei silti ole yksinker­tais­es­ta palu­us­ta van­haan moraa­likon­ser­vatismi­in. Uusi oikeis­to on usein maal­lis­tunut­ta ja sosi­aalis­es­ti melko lib­er­aalia, mut­ta samal­la paljon tiukem­paa maa­han­muu­tossa, rikol­lisu­udessa ja kansal­lises­sa suvereniteetissa.

      Osa muu­tok­ses­ta on myös puh­das­ta protes­tia. Äänestäjät rankai­se­vat val­las­sa ole­via puoluei­ta, jos arki kallis­tuu ja tunne yhteiskun­nan hallinnas­ta heikkenee.

      Ydin on yksinkertainen:

      Kun ihmiset koke­vat muu­tok­sen edis­tyk­sek­si, he halu­a­vat lisää muu­tos­ta. Kun he koke­vat sen kaaok­sek­si, he alka­vat äänestää järjestyk­sen puolesta.

      Mitä tulee Suomen tilanteeseen ja Perus­suo­ma­laisi­in, kan­nat­taa kat­soa Nalle Wahroosin äskeinen haas­tat­telu, jon­ka lopus­sa Riik­ka Purran kommentti:
      https://youtube.com/sharing/invite/YNMI_OylUpM5T7Lc?w=hV4LYhGWzZo

      Vastaa

      1. Nalle Wahlroosin haas­tat­telua ei kan­na­ta — eikä tarvitse — kat­soa. Koskaan. Riit­tää kun tietää hänen ole­van “vain 80 pros­ent­tis­es­ti Trumpin lin­joil­la”. Purran töräyk­sil­lä toki on oma viihdearvonsa.

      2. Hyvä Fidel, kiitos pal­jas­tavas­ta kommentistasi!

         SUOMI TARVITSEE 180 ASTEEN TALOUSKÄÄNNÖKSEN

         Suomen talous ei ole enää tilapäisessä kuopas­sa. Olemme tör­män­neet globaalin reaal­i­talouden seinään ja kasvu on ollut parikym­men­tä vuot­ta erit­täin heikkoa.

         Työt­tömyys on nous­sut yli kymme­neen pros­ent­ti­in, laa­ja työt­tömyys on 422 400. Julki­nen vel­ka läh­estyy 90 pros­ent­tia BKT:stä ja kas­vaa holtit­tomasti edelleen. Veroaste on yli 42 pros­ent­tia BKT:stä – selvästi OECD-maid­en keskiar­von yläpuolella.

         Samaan aikaan Suomen parhaat yri­tyk­set ovat jo vuosikau­sia siir­tyneet ulko­maille, jos­sa niit­ten tytäry­htiöis­sä työsken­telee jo noin 600 000 ihmistä.

         Viesti on yksinker­tainen: suo­ma­lainen osaami­nen pär­jää maail­mal­la, mut­ta Suo­mi ei pär­jää kan­sain­välisessä kil­pailus­sa investoin­neista, pääo­mas­ta ja työpaikoista.

         Mauno Koivis­ton pres­i­dent­tikaudelta läh­tien meille raken­net­ti­in bern­steiniläisen sosial­is­min suo­ma­lainen ver­sio, jol­laiset ovat epäon­is­tuneet kaikkial­la, nyt myös Suomessa.

         Mei­dän hyv­in­voin­timme perus­tuu viime kädessä siihen, että suo­ma­laiset yri­tyk­set myyvät maail­malle enem­män ja arvokkaampia tuot­tei­ta ja palvelui­ta. Tavaroiden ja palvelu­iden vien­nin arvo on noin 42 pros­ent­tia Suomen BKT:stä!

         Ilman tämän tasoisia vien­ti­t­u­lo­ja Suomes­sa ei ole varaa nykyisen tasoisi­in eläkkeisi­in, ter­vey­den­huoltoon, hyvään koulu­tuk­seen, eikä vält­tämät­tömään turvallisuuteen.

         Venäjän hyökkäys­so­ta, Euroopan tur­val­lisu­usym­päristön muu­tos ja kas­va­vat puo­lus­tus­menot tarkoit­ta­vat, että Suomel­la ei ole enää varaa taloudel­liseen heikkouteen. Vah­va talous on osa maanpuolustusta.

         Vuo­den 2027 eduskun­tavaaleis­sa ratkaistaan Suomen tule­vaisu­us: Jatkam­meko val­tiokeskeisen mallin laa­jen­tamista velka­ra­hal­la vai palau­tam­meko Suomen globaalin markki­na­t­alouden kilpailukyvyn?

         Tässä viiden kohdan ohjel­ma Suomen nousuun:

         1. Työn, yrit­tämisen ja omis­tamisen vero­tus alas.
         Suomeen pitää jälleen olla mah­dol­lista perus­taa kil­pailukykyi­nen yri­tys, kas­vat­taa sitä ja ottaa riskiä. Veronalen­nuk­set rahoite­taan meno­ja leikkaa­mal­la, ei velalla.
         Paikallis­es­ti sovit­ta­vat työe­hdot kunkin yrir­tyk­sen tlanteen mukaan laa­jaan käyt­töön, lah­ja- ja per­in­töve­to on PAKKO pois­taa, jot­ta pääo­mat pysyvät Suomessa.

         2. Julki­nen sek­tori takaisin kansan­talouden kan­tokyvyn tasolle.
         Velka­jar­ru käyt­töön. Pysyviä meno­ja ei enää rahoite­ta pysyväl­lä velal­la. Velka­suhde on saata­va lasku­un ja talous raju­un kasvuun.

         3. Suomes­ta Euroopan houkut­televin investointimaa.
         Lupavi­idakko remont­ti­in / Luvat nopeasti, ener­gia kil­pailukykyis­es­ti ja sään­te­ly ennustet­tavasti. Yri­tyk­sen pitää voi­da rak­en­taa Suomes­sa tehdas, datakeskus tai teknolo­giay­htiö ilman vuosia kestävää hallinnol­lista ja valitus-painajaista.

         4. Osaami­nen ja teknolo­gia takaisin kärkeen.
         Perusk­oulus­sa lukem­i­nen, matem­ati­ik­ka ja luon­non­ti­eteet kun­ni­aan. T&K‑panostuksista pitää syn­tyä patent­te­ja, tuot­tei­ta, vien­tiä ja korkea­palkkaisia työpaikkoja.

         5. Jokainen suuri päätös vien­ti- ja kasvutestiin.
         Lisääkö päätös investoin­te­ja, tuot­tavu­ut­ta, vien­tiä ja työ­paikko­ja Suomes­sa? Ellei lisää, päätös pitää arvioi­da uudelleen.

         Suomen on jälleen olta­va maa, jos­sa kan­nat­taa ottaa riskiä, investoi­da, omis­taa, yrit­tää ja palkata. Vain taloudel­lis­es­ti vah­va Suo­mi pystyy säi­lyt­tämään hyv­in­vointin­sa – ja puo­lus­ta­maan vapauttaan.

   2. Mikäli nyt oikein laskin niin näis­sä sak­salai­sis­sa vaaleis­sa oikeis­to menet­ti paikko­ja ja vasem­mis­to lisäsi. No toi vasem­mis­ton lisäys oli lähin­nä niitä putin­is­ti­vas­sare­i­ta mut­ta silti. Eli kun analysoidaan, niin AfD:hen vuoti ääniä nimeno­maan CDU:sta ja FDP:stä.

      Tuol­la vas­sarei­den rom­ah­dus tapah­tui jo yli kymme­nen vuot­ta sitten.

      Vastaa

4. Minus­ta kon­ser­vati­ivi­nen ‑sana on liian yksinker­tais­ta­va yleistys. Ero­ja on paljon sen osalta, minkä suh­teen kukakin on kon­ser­vati­ivi­nen. Maa­han­muut­to­vas­taisu­us on osin päällekkäi­nen, mut­ta myös osin aivan eri asia kuin konservatiivisuus.

   Otsikois­sa olleen Sak­san uuden puolueen osalta en tarkalleen tiedä, mitä se edes ajaa. Nyt kat­soin tekoälystä. Puolue näkyy ole­van perustet­tu vas­tus­ta­maan Kreikalle annet­tua tukipaket­tia. Nykyään puolue on Sak­san markki­nal­ib­er­aaleimpia puoluei­ta. Puolue vas­tus­taa näköjään mm. Ukrainan sodan rahoit­tamista, ja kat­soo sotimisen jatkamisen siel­lä ole­van älytön­tä. Se näyt­tää kan­nat­ta­van ydin­voimaa sekä val­ti­ol­lisen Yleis­ra­dion lakkaut­tamista. Talous­puolel­la se näkyy aja­van mata­lam­paa arvon­lisävero­tus­ta ja mata­lam­paa ansio­tulovero­tus­ta. Sosi­aalipoli­ti­ikas­sa se näkyy tähtäävän siihen, että etu­udet suun­nat­taisi­in vain Sak­san kansalaisille. Alun perin puolue ei ilmeis­es­ti ollut edes nationalistinen.

   Tapah­tuma­paik­ka Sak­sas­sa on siitä mie­lenki­in­toinen kon­tek­sti, että se on ikään­tyvä osaval­tio. Puolueen kan­na­tus tulee eri­tyis­es­ti yli 50-vuo­ti­ail­ta ja siis ikääntyneiltä. 

   Soin­in­vaara:
   “Se, ettei halua muut­taa Suomen sisäl­lä, ei johdu vain kotiseu­tu­rakkaud­es­ta. Moni on arvot­toman asun­non loukus­sa. Jos tämä on se syy, siihen kan­nat­taisi ehkä paneutua.”
   Arvot­toman asun­non loukku on yksi puoli asi­aa, sosi­aaliset sidok­set toinen. Har­va on kovin kotiseu­tu­rakas, mut­ta verkos­to­jen mene­tys ja uudelleen rak­en­t­a­mi­nen toisaalle sen jäl­keen on iso mene­tys ja iso uusi investoin­ti. Pitkäaikaiset vuokra-asukkaat ovat läh­es ison luk­i­tus­vaiku­tuk­sen piiris­sä kuin omis­tusasu­jat, kos­ka sosi­aaliset sidok­set tut­tu­ja naa­pure­i­ta myöten lukit­taa. Esimerkik­si lap­siper­heille on iso vaiku­tus sil­lä, onko ketään tut­tua lähel­lä las­ten­hoitoavuk­si. Huonokun­toinen van­hempi tai iso­van­hempi taas saat­taa tarvi­ta hoita­jaa, jol­loin pitää asua lähel­lä tätä jne.

   Nyt kun yhteiskun­ta huole­htii huonom­min van­huk­sista, läheis­ten rooli taas kasvaa.

   Vastaa

   1. Itse asi­as­sa AFD:n äänestäjät eivät ole van­ho­ja. Van­hin väki äänesti suh­teel­lis­es­ti enem­män per­in­teisem­piä puoluei­ta, ja niistä eri­tyis­es­ti CDU:ta. Alle 25-vuo­ti­aista miehistä 51% ja nai­sista 31% äänesti AFD:tä. Selvä ero sukupuolten välil­lä mut­ta nuori­son paris­sa puolue oli käytän­nössä yhtä suosit­tu kuin koko äänestäjäkunnassa.

      Vastaa

      1. Timo, tark­istin tieto­ja. Olin osin väärässä käsi­tyk­sessä ilmeis­es­ti. Tarkkaa jakau­maa äänestäjien ään­ten kohden­tu­mis­es­ta iän mukaan ei oikeasti tiede­tä, kun ääniä ei rek­isteröidä nimi- tai ikätiedon kera. Mut­ta gallu­pei­hin perus­tu­vat arviot jakau­mas­ta iän mukaan ovat näem­mä tällaisia:

         Alle 30-vuo­ti­aat: 44 %
         25–34-vuotiaat: 44 %
         30–44-vuotiaat: 49 %
         35–44-vuotiaat: 52–53 %
         45–59-vuotiaat: 51–53 %
         60–69-vuotiaat: 47 %
         Yli 70-vuo­ti­aat: 31 %

         Eli yli 70-vuo­ti­aiden osalta kan­na­tus­ta sil­lä puolueel­la ei sit­tenkään ollutkaan niin paljoa, ja kan­natuk­sen huip­pu oli 30–69 ‑vuo­ti­ais­sa. Alle 35-vuo­ti­aat ja yli 70-vuo­ti­aan kan­nat­ti­vat sitä ryh­mää mui­ta vähemmän.

   2. Minus­ta kon­ser­vati­ivi­nen ‑sana on liian yksinker­tais­ta­va yleistys. Ero­ja on paljon sen osalta, minkä suh­teen kukakin on konservatiivinen.

      Sana “kon­ser­vati­ivi­nen”, jon­ka alku­peräi­nen ety­mologi­nen merk­i­tys on ‘säi­lyt­tävä’ tai ‘säi­lyt­tämään pyrkivä’, on pitkän mon­imutkaisen his­to­ri­al­lisen syy-seu­raus­ketjun päät­teek­si kään­tynyt merk­i­tys­sisäl­löltään käytän­nössä päin­vas­taisek­si. Ne, jot­ka tänä päivänä itse ilmoit­tau­tu­vat kon­ser­vati­iveik­si, halu­a­vat pääsään­töis­es­ti tuho­ta eivätkä säi­lyt­tää. Eli ety­mol­o­giseen merk­i­tyk­seen ei kan­na­ta tui­jot­taa liikaa.

      Täl­laista poli­it­tis­ten ter­mien merk­i­tyk­sen muut­tumista tapah­tuu paljon. Oma suosikkies­imerkki­ni on se, kuin­ka Tan­skas­sa ja Por­tu­galis­sa on kum­mas­sakin lähin­nä Suomen kokoomus­ta vas­taa­va puolue, jon­ka nimi on Tan­skas­sa Ven­stre (Vasem­mis­to) ja Por­tu­galis­sa Par­tido Social Democ­ra­ta (Sosi­aalidemokraat­ti­nen puolue). Tässä on taustal­la saman­lainen mon­imutkainen tapahtumaketju.

      Vastaa

5. Ei. Nor­maalioikeis­to yrit­tää kor­ja­ta mitä punav­ihreä maail­man­halaus tuhosi; talouden ja turvallisuuden.

   Vastaa

   1. Eli punav­ihreä maail­man­halaus oli se, joka tuhosi Nato-maid­en suh­teet Venäjään — jot­ka AfD:n edus­ta­ma nor­maalioikeis­to yrit­tää nyt saa­da kor­ja­tuik­si ennalleen?

      Vastaa

   2. Ei. Nor­maalioikeis­to yrit­tää kor­ja­ta mitä punav­ihreä maail­man­halaus tuhosi; talouden ja turvallisuuden.

      Jos ‘tur­val­lisu­udel­la’ viitataan maa­han­muut­toon, kan­nat­taa var­maan tarkas­taa, miltä suunnal­ta ‘Suomeen lisää maa­han­muut­ta­jia’ esi­tyk­set tule­vat. Voin toki jo spoila­ta sen ver­ran, etteivät tule vasemmalta.

      Vastaa

      1. Käytän­nössä kaik­ki muut eduskun­ta­puolueet pait­si perus­suo­ma­laiset on muo­dos­sa tai toises­sa haluneet suurim­it­taista maa­han­muut­toa ja myös sen kas­vat­tamista. Esimerkik­si vihrei­den talous­poli­it­tises­sa ohjel­mas­sa vaa­di­taan net­tomaa­han­muu­ton kolminker­tais­tamista, uut­ta “työhön johtavaa maa­han­muu­ton väylää” jon­ka kaut­ta voisi per­hei­neen muut­taa maa­han asumaan pysyvästi vaikkei edes ilmeis­es­ti olisi mitään työ­paikkaa odot­ta­mas­sa jne.

6. “Kon­ser­vati­iviset arvot ovat kas­va­neet eri­tyis­es­ti miesten keskuudessa. ”

   Miehet lienevät naisia herkem­piä sosi­aalisen statuk­sen muu­tok­sille ja “kunn­ian” (jos näin van­hah­tavaa ter­miä sopii käyt­tää) menetykselle.

   Kun miehen ase­ma sosi­aalises­sa hier­arki­as­sa heikke­nee, siir­tyy hän kan­nat­ta­maan sel­l­aisia ide­olo­gioi­ta, jot­ka nos­ta­vat sitä. Ääri­oikeis­ton ajat­telus­sa “alku­peräisväestö” on korkeam­mas­sa ase­mas­sa kuin muut, ja usein vielä miesten ase­ma on korkeampi kuin nais­ten. Tämä on kuin ilmainen lounas ihmiselle, joka janoaa täl­laista statuk­sen kohotusta.

   Mod­erneis­sa arvois­sa on val­ta­va sokea piste per­in­teiselle “kun­ni­alle”, ase­malle sosi­aalises­sa hier­arki­as­sa ja statuk­selle. Stereo­tyyp­pinen, per­in­teinen mies ennem­min menet­tää henken­sä kuin ase­mansa ja kun­ni­ansa. Kaik­ki ei tietysti voi olla sosi­aalisen hier­arkian huip­ul­la, mut­ta ehkä riit­tää kun on edes ole­mas­sa keino kiivetä siinä halutes­saan, tai ainakaan ase­man ei pitäisi laskea kauheasti elämän mittaa.

   Vastaa

   1. Ja mon­elle tun­tuu ole­van tärkeää että on ole­mas­sa ainakin tunne siitä että joil­lakin menee vielä huonom­min ja on niitä joi­ta voi syyl­listää kuten työt­tömiä ja maa­han­muut­ta­jia. Ja ääri­oikeis­to­han tar­joaa juuri sen purkau­tu­mistien kos­ka siel­lä hyväksytään rasis­mi ja väheksytään ihmis­ar­voa, ihmisoikeuk­sia ja tasa-arvoa, mikä ruokkii sit­ten joidenkin miesten muuten alen­tunut­ta itsetuntoa.

      Vastaa

7. Ode. Ei sinus­ta globaa­li­nen vauras­tu­mi­nen ja luon­non­suo­jelu ole mitenkään ris­tiri­idas­sa? Eli miten ekol­o­giset ongel­mat ratkaistaan?

   Vastaa

   1. Jukalle tiedok­si että globaali vauras­tu­mi­nen vähen­tää pitkäl­lä aikavälil­lä kulu­tus­ta ja päästöjä sekä väestön kasvua. Näin on tapah­tunut kaikissa teol­lisu­us­mais­sa. Ympäristö ongelmia on eniten siel­lä mis­sä on absolu­ut­tista köyhyyttä .

      Vastaa

8. Nyt olisi hyvä yrit­tää ymmärtää AfD:ia äänestänei­den mie­len­maise­maa. Olen näh­nyt väit­teitä että äänestäjät eivät ole lainkaan “ääri­oikeis­to­laisia”, mitä se ter­mi venyvien ja vanu­vien yläkäsit­tei­den nyky­maail­mas­sa sit­ten tarkoit­taakin. Eivät ainakaan siinä mielessä että oli­si­vat anti­semi­it­te­jä tai tavoit­telisi­vat total­i­taarista hallintoa, tavoit­tel­e­vat­pa vain mitä hyvän­sä muu­tos­ta siihen minkä koke­vat “nyky­menok­si”.

   Yksi mah­dol­lisu­us on lukea Junge Frei­heit ‑lehteä kään­nö­so­hjel­man läpi. En ole sitä itse vielä merkit­tävässä määrin tehnyt, mut­ta otsikoiden ensisilmäi­ly tuo kyl­lä mieleen Suomen Uutiset PS-puolueen jytky­jen ajoilta.

   Toinen vink­ki tuli Uuden Jutun kom­ment­ti­pal­stal­ta: Juli Zeh’in romaan­it, joista esim. “Yli-ihmisiä” oli Sak­san myy­dyin rom­sku v.2021.

   Vastaa

   1. Niinikään Uuden Jutun kom­ment­ti­pal­stal­ta nap­at­tu vink­ki: Juli Zeh’in haas­tat­telu. Kyseessä siis Län­si-Sak­sas­sa kas­vanut SPD:tä kan­nat­ta­va juristi ja men­estyskir­jail­i­ja, joka on muut­tanut Berli­in­istä pikkukylään AfD:n ydinkan­na­tusalueelle ja tutus­tunut naapureihinsa.

      Vastaa

   2. Kyl­lähän alku­peräisiä nat­se­jakin vähätelti­in, eikä ole mitään järkeä lähteä tähän juu­pas-eipäs-keskustelu­un tämän asian osalta.

      Sen sijaan luin hyvän mak­simi­in somesta:

      ”Ihmi­nen, joka ei pidä AfD:tä ääri­oikeis­to­laisen, on itse äärioikeistolainen.”

      Puolueen nat­sah­tavu­us on loppuunkäsitelty.

      Vastaa

      1. Nyt olisi hyvä yrit­tää ymmärtää AfD:ia äänestänei­den mie­len­maise­maa. Olen näh­nyt väit­teitä että äänestäjät eivät ole lainkaan “ääri­oikeis­to­laisia”…

         Kyl­lähän alku­peräisiä nat­se­jakin vähäteltiin… 

         Itse tek­isin eron alku­peräisen AfD:n ja niiden uusien äänestäjien välil­lä jot­ka vuosi vuodelta kas­vat­ta­vat ko. puolueen kan­na­tus­ta. Alku­peräi­nen AfD lie­nee kiis­tat­ta nat­sah­ta­va — en tunne puoluet­ta, mut­ta onpa­han sikäläi­nen Suopo sen luokitel­lut ääri­oikeis­to­laisek­si. Mut­ta tapa jol­la se vetää puoleen­sa uusia äänestäjiä muis­tut­taa mielestäni Perus­suo­ma­lais­ten kasvua takavu­osi­na ja liike­hd­in­tää salonkikelpoisu­u­den ja jonkun Suomen Sisun tai Pohjo­is­maisen Vas­tar­in­tali­ik­keen puris­tuk­ses­sa. AfD:llä toki on vielä paljon vahvem­mat … öh … per­in­teet. Tau­ti [*] on syytä ymmärtää jot­ta pystyy löytämään paran­nuskeino­ja tai säätelemään omia reak­tioitaan tai omaa varautumistaan. 

         Syitä on etsiskel­lyt blo­gi-isän­täkin 1, 2, 3, 4, ja kyl­lä nuo tun­tu­vat AfD:ia nos­tavi­in mekanis­mei­hin kuu­lu­van. Suo­ma­lasil­ta puut­tuvana lisätek­i­jänä on koke­mus dik­tatu­urin alla elämis­es­tä. Juli Zeh:in haaastattelusta:

         Zeh: Ihmiset ovat yksinker­tais­es­ti äärim­mäisen tyy­tymät­tömiä. Heil­lä ei ole minkään­laista luot­ta­mus­ta vaki­in­tuneisi­in puolueisi­in, kos­ka perus­tarpei­ta on pulaa kaikkial­la: koulu­tus, liikenne, ter­vey­den­huolto, van­hus­ten­hoito, kohtu­uhin­tainen asum­i­nen. Eräs nainen ker­toi min­ulle, että hänen tyt­tärelleen määrät­ti­in koulu­paik­ka, jonne oli käytän­nössä mah­do­ton­ta päästä. Meil­lä ei oikeas­t­aan ​​ole julk­ista liiken­net­tä tääl­lä. Tytön piti vai­h­taa junaa luke­mat­to­mia ker­to­ja. Äiti ei halun­nut lapsen­sa seiso­van yksin juna-ase­mal­la kylmässä ja pimeässä, joten hän aina ajoi hän­tä. Seu­rauk­se­na oli, että äiti myöhästyi töistä joka päivä. Kah­den viikon kulut­tua hänet erotet­ti­in. Kuusi kuukaut­ta myöhem­min he sai­vat vih­doin koulu­paikan hie­man lähempänä kotia, onnek­si. Mut­ta äiti menet­ti työ­paikkansa. Min­ua ei yllätä, että ihmiset, jot­ka koke­vat täl­laisia ​​asioi­ta, äänestävät AfD:tä.

         taz: Luuleeko tämä äiti todel­la, että AfD tar­joaisi lisää koulupaikkoja?

         Zeh: Ei. Useim­mat ihmiset, joiden kanssa puhun, eivät usko, että AfD:llä on mitään ratkaisuja.

         taz: Mut­ta?

         Zeh: AfD vetoaa moni­in retori­ikallaan, vihamielisyy­del­lään eli­it­tiä kohtaan ja halvek­sun­nal­laan poli­itikko­ja kohtaan. Sanois­in, että läh­es kaik­ki tääl­lä jaka­vat tämän halvek­sun­nan eli­it­tiä kohtaan, jopa ne, jot­ka eivät äänestä AfD:tä. Jopa ne, joil­la on lukion ja yliopis­ton tutk­in­to. Mut­ta siitä ei voi­da päätel­lä, että kaik­ki vas­tus­taisi­vat demokra­ti­aa. Sekä ääri­oikeis­tossa että ääri­vasem­mis­tossa on ihmisiä, jot­ka todel­la usko­vat, että demokra­tia ei ole oikea hallinto­muo­to. Mut­ta he eivät ole enem­mistö; he ovat vain muutama.

         taz: Het­ki­nen. AfD:n äänestäjät tääl­lä kylässä eivät odota lib­er­aalidemokraat­tiselta hal­li­tuk­selta mitään muu­ta, mut­ta he pitävät demokra­ti­aa itsessään hyvänä asiana?

         Zeh: Kyl­lä, tietenkin. Ne ovat kak­si täysin eri asi­aa. Jotkut AfD:tä äänestävistä halu­a­vat itse asi­as­sa lisää demokra­ti­aa. He halu­a­vat lisää kansanäänestyk­siä, enem­män vaiku­tus­val­taa kansalle. He usko­vat, että suuri osa väestöstä jakaa hei­dän näke­myk­sen­sä esimerkik­si maa­han­muut­toa koskev­as­ta kri­ti­ik­istä ja että niin kut­su­tut eli­itit ovat todel­lisu­udessa epädemokraat­tisia insti­tuu­tioi­ta. Tästä näkökul­mas­ta kat­sot­tuna eli­itit ovat rajoit­ta­neet lehdis­tön­va­paut­ta ja luoneet homogeenisen medi­akeskustelun. Eli­it­tien olete­taan tekevän päätök­siä, joi­ta kansa ei tue. He har­joit­ta­vat maas­sa ylhäältä alas suun­tau­tu­vaa poli­ti­ikkaa, vaik­ka hei­dät on valit­tu demokraattisesti.

         — snip —

         taz: Ajau­tu­mal­la pois tarkoi­tatko irtau­tu­mista järjestelmästä?

         Zeh: San­o­taan­pa näin. Kun on elänyt dik­tatu­uris­sa vuosikym­meniä, epälu­ot­ta­mus val­tion insti­tuu­tioi­ta kohtaan on luon­nol­lis­es­ti vielä suurem­pi, ja se periy­tyy seu­raav­ille sukupolville. Min­ulle län­si­maalaise­na on nor­maalia sanoa: Minä olen koto­nani Sak­san nykyisessä hallinto­muo­dos­sa; luotan valit­tui­hin edus­ta­ji­in, vaik­ka he eivät olisikaan suosikke­jani. Mut­ta näin vah­va samais­tu­mi­nen val­tioon voi tun­tua oudol­ta Itä-Sak­sas­ta kotoisin ole­valle. Dik­tatu­ureis­sa ihmiset oppi­vat: Pysyt­tele tutkan alla, ota väli­matkaa poli­ti­ikkaan äläkä toi­vo siltä liikoja. 

         Jonkun asian luokit­telu kat­e­go­ri­aan X ja asian toteami­nen lop­pu­unkäsitel­lyk­si pysäyt­tää ainakin tämän lop­pu­unkäsit­telijän oman ajat­telun, mut­ta luopa leimau­tu­misen pelko painet­ta ulkop­uoli­sis­sakin ajat­telun lopet­tamiseen. Täm­möiselle on syytä viita­ta kin­taal­la, vrt. jälleen blo­gi-isän­tä.

         Toisaal­ta on het­ken pohdin­nan väär­ti sekin että voisiko 30-luvun Sak­san kehi­tyskulku tois­tua AfD:n kaut­ta, mihin lausah­dus “Kyl­lähän alku­peräisiä nat­se­jakin vähätelti­in” tun­tuu viit­taa­van. Se tarkoit­taisi että saat­u­aan ker­ran liit­to­val­tion laa­juisen enem­mistön, puolue saman tien lopet­taisi vaalit ja val­taisi val­tion insti­tuu­tiot. Fidez’hän teki jotain saman­ta­paista Unkaris­sa. Ovatko olot Sak­sas­sa sem­moi­set että vaikka­pa Unkarin tie voisi tois­tua? Jotenkin vaikea uskoa, mut­ta onhan siel­lä käyn­nis­sä iso ryt­inä jon­ka lop­putule­ma on vielä näkemät­tä. Jos esimerkik­si Sak­san auto­te­ol­lisu­us rom­ah­taa ja aiheut­taa mas­satyöt­tömyy­den, ollaan jo paljon lähempänä 30-luvun olo­ja. Tekoä­lyn aiheut­ta­ma ris­ki työ­paikko­jen kados­ta osoit­taa samaan suuntaan.

         [*] Tun­nelau­tau­tunut ter­mi ‘tau­ti’ tarkoit­taa tässä lähin­nä Euroopan hajoamisen riskiä, mihin Putinin ja Trumpin puris­tuk­ses­sa ei olisi varaa.

9. Omas­takin kohdal­ta olen per­in­teisenä markki­na­su­un­tau­tuneena talousoikeis­to­laise­na huo­man­nut sym­pa­tiseer­aa­vani eniten perussuomalaisia.
   Minus­ta ns. kon­ser­vati­iviset miehet eiivät varsi­nais­es­ti ole liikkuneet yhtään aikaisem­paa kon­ser­vati­ivisem­mik­si, vaan pysyneet useis­sa kysynyk­sis­sä totu­tuis­sa min­un mielestä maalaisjärk­i­sis­sä aja­tus­mall­eis­sa. Ote­taan esimerkik­si vaikka­pa jok­seenkin yhden­tekevä kysynys sukupuolten määrästä. Toinen on myös pridelipun tyrkyt­tämi­nen julk­isten insti­tuu­tioiden salkoi­hin. Sit­ten on vielä puolueelli­nen YLE, rälssin hillo­tol­pat ja Helsin­gin yliois­ton kun­ni­a­to­htorin kek­simä ilmas­touskon­to. Niin eipä sitä oikein jää kuin per­sut, mitä kannattaa.
   Muu­ta­ma vuosi sit­ten ajat­telin, että piraat­tipuolueesta voisi tul­la oma kansan­li­ik­keen­sä. Mut­ta nyt näyt­tää, ettei se koskaan saa nos­tet­ta. Mut­ta eiköhän aikaa myöten joku uusi teema löydy.

   Vastaa

   1. Nimeno­maan näin. Netis­sä on näkynyt meemiku­va, jos­sa itse on pysynyt arvokar­tal­la täs­mälleen samas­sa kohdas­sa, mut­ta koor­di­naatis­to ympäril­lä on ajan myötä liikkunut niin paljon vasem­malle, että enti­nen keskusta­lainen on nykyään ääri­oikeis­toa. Tämä on ehkä vähän liioit­telua mut­ta ei niin paljon, ettei olisi tot­ta toinen puoli.

      Tuo maa­han­muu­ton vält­tämät­tömyys on totu­us, jota kukaan ei väl­itä kyseenalais­taa. Maail­mas­sa on menos­sa yhteiskun­nal­lisia kokeilui­ta sekä Japanis­sa että Etelä-Kore­as­sa siitä, miten väestö voi vähen­tyä ja van­hen­tua ilman mas­si­ivista maa­han­muut­toa. Tois­taisek­si tulok­set ovat olleet ihan rohkaisevia.

      Vastaa

      1. Väite siitä, ettei Japanis­sa olisi työperäistä maa­han­muut­toa ei tai­da olla totta.

      2. Maail­mas­sa on menos­sa yhteiskun­nal­lisia kokeilui­ta sekä Japanis­sa että Etelä-Kore­as­sa siitä, miten väestö voi vähen­tyä ja van­hen­tua ilman mas­si­ivista maa­han­muut­toa. Tois­taisek­si tulok­set ovat olleet ihan rohkaisevia.

         Tämä on mie­lenki­in­toinen väite, jon­ka olen kuul­lut aikaisem­minkin. Näin pin­ta­puolis­es­ti vaikut­taa, etteivät ao. maat itse pidä kehi­tyskulkua ‘rohkai­se­vana’.

      3. Väite ei tai­da olla tot­ta. Lokaku­us­sa 2025 Japanis­sa työsken­teli 2,57 ulko­maalaista. Vuodessa luku oli nous­sut 270 000:lla hengellä.

   2. Minus­ta Perus­suo­ma­lais­ten isoin sumu­tus on se, että juuri he edus­taisi­vat muista poiketen ns. jär­jen ään­tä, muiden ollessa usko­vaisia tai muuten vain ide­ol­o­gisia. Per­sut ovat kuitenkin haa­li­neet rivei­hin­sä pahim­mat juopot, hih­hulit ja pikkurikol­liset. Min­ulle on mys­teeri miten he ovat onnis­tuneet vaku­ut­ta­maan niin mon­et omas­ta väite­tys­tä järkevyy­destään. Ehkä ihmi­nen uskoo siihen mihin halu­aa uskoa.

      Vastaa

      1. No tuos­sa edel­lähän se jo tuli. “Maalaisjär­ki ker­too, ettei ilmas­ton­muu­tos ole tot­ta”. Mitään todis­tei­ta tai tieteel­listä pros­es­sia ei tarvi­ta, ‘maalaisjär­ki’ riittää.

      2. Tätä itsekin olen ihme­tel­lyt. Pidän OS:n ana­lyysia kuitenkin sikäli virheel­lisenä, että eivät PS-miehet ehkä pääosinkaan ole mitään rep­panoi­ta. Ja onhan puolueessa ja sen kan­nat­ta­jis­sa naisi­akin. Molem­mat sukupuo­let näyt­tävät siinä samal­la taval­la ”per­in­teisiltä” kuin suuri osa ns. taval­li­sista ihmi­sistä 80-luvul­la. Naiset pitävät jöötä mut­ta eivät uhkaa miesten ase­maa, ja miehet arvosta­vat näitä ”kun­nol­lisia” naisia, jot­ka saat­ta­vat olla vaik­ka aka­teemisi­akin kuten puolueen pj. 

         Muu maail­ma on vain men­nyt eteenpäin.

10. Ko puolueen kan­na­tus johtuu siitä mihin maan on vetänyt viher­vasem­mis­toinen toim­inta, täy­teen tuhoon 3 maail­man hlauk­ses­sa joista Sak­saan on aiheutu­nun biljooni­nen euro­jen vahin­got, tur­val­lisu­us naisil­la, lap­sil­la ja kan­taväestön miehilläkin on men­nyt­tä. En ymmär­rä väkeä joka ei näe mitään vaaraa islamin työ­tyessä ja val­lates­sa euroop­paa. Ei his­to­ria ole noil­la sokeil­la kan­nat­ta­jil­la tiedos­sa mitä aiheutuu kun isla­mi alkaa valtaukseen.

    Vastaa

11. “Kun Suomes­sa on noin 300 000 työtön­tä, mik­si tuo­da tänne työvoimaa? Vähän numeroista. Ulko­maalais­taus­taisia on Suomes­sa paljon enem­män kuin työt­tömiä, joten”

    Työl­lisiä ulko­maalais­taus­taisia lie­nee noin 250 000 — 300 000. (Mik­si lask­isimme lapset ja opiske­li­jat luku­un mukaan?)

    Vastaa

12. “Parem­pi kuin vaikeut­taa pako­laisek­si pääsyä kaik­il­ta, on nopeut­taa huo­mat­tavasti pako­laisu­u­den käsit­te­lyä niin, että selvis­sä tapauk­sis­sa lop­ulli­nen päätös tulee jok­seenkin heti.”

    Afgan­istanis­sa asuu noin 22 miljoon­aa naista ja tyt­töä. Annet­taisi­inko jokaiselle heistä pako­lais­sta­tus ja oleskelulu­pa Suomeen heti?

    Vastaa

13. “Sen sijaan, että sadat miljoonat intialaiset muut­taisi­vat Euroop­paan hei­dän on hyvä jäädä Inti­aan rak­en­ta­maan maa­ta vau­raam­mak­si, ja mei­dän on tehtävä kaup­pa­poli­ti­ikalla Int­ian vauras­tu­mi­nen helpommaksi.”

    On tehtävä, jos se on maamme (taloudelli­nen) etu. Intia on tarpeek­si suuri val­tio pär­jäämään hyvin omavarais­es­tikin, kun­han itse jär­jestää asiansa kuntoon.

    Vastaa

    1. Nim­imerk­ki Aika ajatel­la kom­ment­ti­na että Intia on onnis­tunut Kiinan lisäk­si ole­maan muun muas­sa ruuan tuotan­nos­sa omavarainen. Intia päin­vas­toin tukee monia Afrikan val­tioi­ta ja pieniä Aasian mai­ta taloudellisesti

       Vastaa

14. “On vaikea sanoa, mihin ääri­oikeis­ton nousu johtaa, sil­lä noiden puoluei­den ohjel­mat ovat kovin epämääräisiä.

    Yksi asia lie­nee kuitenkin selvä. Maa­han­muu­ton sään­nöt tiuken­tu­vat. Mitä Tan­s­ka edel­lä, sitä Euroop­pa perässä.”

    Tähän on pakko tode­ta se ilmeinen: Tan­skas­sa val­las­sa ei (kai) ole ollut ääri­oikeis­to vaan sosiaalidemokraatit.

    Vastaa

15. Oman ase­man menet­tämisen pelko ajaa kan­nat­ta­maan laitaoikeis­ton puoluei­ta, jot­ka eivät edus­ta vai­h­toe­htoa millekään. Jos per­suil­la olisi jokin vai­h­toe­hto, kai he oli­si­vat sen ker­toneet, varsinkin nyt kun heille men­ti­in anta­maan vähän val­taakin. Ei se val­ta vaan näytä mihinkään riittävän.

    Laitaoikeis­to­lainen maail­manku­va perus­tuu pelkoon. Koko ajan joku uhkaa viedä työ­paikat ja naiset, ja osit­tain viekin. Tuskin Ylilau­dal­la nylkyt­tävä hep­pu on kovinkaan kiin­nos­ta­va niiden nais­ten silmis­sä, joi­ta hän halveksii.

    Poli­ti­ikas­sa tärkeät ratkaisut on aina tehty kom­pro­missien avul­la ja laa­jal­la keskikaistal­la. Ääri-ilmiöt on parem­pi pitää sivus­sa. Kun oikeis­tol­la ei ole hal­li­tuk­ses­sa mitään tas­apain­ot­tavia vas­tavoimia, syn­tyy vain sosi­aal­ista kor­jausvelkaa kuten Suomes­sa ollaan nyt nähty.

    Kyl­lä minäkin kaipaan men­nyt­tä aikaa, melko sopuisaa ja tyl­sää sisäpoli­ti­ikkaa, joka meil­lä val­lit­si ennen vuot­ta 2011, mut­ta tajuan kyl­lä, ettei se palaa ehkä koskaan.

    Vastaa

16. Sanois­in, että ongel­ma on “per­in­teis­ten puoluei­den” epäon­nis­tu­mi­nen posi­ti­ivisen tule­vaisu­usvi­sion luomises­sa. Tule­vaisu­udessa tar­jo­taan pelkästään uhkia ja velan­mak­sua, leikkauk­sia ja kur­ju­ut­ta, hyvin vähän mitään posi­ti­ivista mitä kohti pyrk­iä. Täl­laises­sa ilmapi­iris­sä kon­ser­vati­ivi­su­us ja kaipuu men­neeseen on houkut­tel­e­vaa. Ja kun siis todel­lisu­udessa maail­ma menee jatku­vasti parem­paan päin, ja nuo­rille olisi täysin mah­dol­lista rak­en­taa nyky­istä parem­pi tule­vaisu­us, jos vain tah­toa olisi.

    Mikään ei ole niin surullista kuin nuori kon­ser­vati­ivi. Sen ymmärtää että radikaal­ista tulee van­hem­miten kon­ser­vati­ivi kun aiv­ot eivät vain ikään­tyessä pysy muu­tok­sen mukana, mut­ta mitä tulee van­hentues­sa ihmis­es­tä, joka kaipaa men­neisyy­teen jo nuorena?

    Vastaa

17. Taan­tu­van syr­jäseudun ongel­mat epä­vakaut­ta­vat yhteiskuntia. 

    Itä-Sak­saakin on tuet­tu suurel­la rahal­la ja investoitu infra­struk­tu­uri­in sekä saatu tuotan­nol­lisia investoin­te­ja. Pääkont­tori- ja tuoteke­hi­tys­toimin­not, eli koulutet­tu­jen työn­tek­i­jöi­den hyvä­palkkaiset tehtävät, ovat kuitenkin jääneet län­teen. Sik­si jokaises­ta sukupolves­ta huo­mat­ta­va osa koulute­tum­mas­ta nuorisos­ta muut­taa Län­si-Sak­saan tai Berli­ini­in. Täl­lä on vaiku­tuk­sen­sa jäl­jelle jäävien mielialaan. 

    Sama tapah­tuu myös val­tioiden välil­lä: Balka­nin maat ovat menet­täneet yrit­teliäin­tä nuorisoaan Län­si-Euroop­paan. Mik­si jäädä koti­in, mis­sä palk­ka on pieni mur­to-osa siitä mitä län­nessä olisi saatavissa?

    Mut­ta pelkästään mus­lim­ien pelosta ei maa­han­muut­to­vas­taisu­udessa ole kysymys, vaik­ka nämä ääri­oikeis­to­laiset rat­sas­ta­vatkin nyt mus­lim­ien uhal­la yhtä innokkaasti kuin 1930-luvun edeltäjän­sä juu­ta­lais­ten. Kuka muis­taa, mil­laista kam­pan­jaa käyti­in 20 vuot­ta sit­ten “puo­lalaista putkimi­estä” vastaan?

    Itä-Sak­saa on tuet­tu suurel­la rahal­la ja investoitu infra­struk­tu­uri­in sekä saatu tuotan­nol­lisia investoin­te­ja. Pääkont­tori- ja tuoteke­hi­tys­toimin­not, eli koulutet­tu­jen työn­tek­i­jöi­den hyvä­palkkaiset tehtävät, ovat kuitenkin jääneet län­teen. Sik­si jokaises­ta koulus­ta valmis­tu­vas­ta sukupolves­ta huo­mat­ta­va osa koulute­tum­mas­ta nuorisos­ta muut­taa Län­si-Sak­saan tai Berli­ini­in. Täl­lä on vaiku­tuk­sen­sa mielialaan. 

    Mis­tään uud­es­ta asi­as­ta ei maa­han­muut­to­vas­taisu­udessa siis ole kysymys ja his­to­ri­as­ta pitäisi oppia. Kevääl­lä 1939 ääri­oikeis­ton voitet­tua Espan­jan sisällissodan:

    “Ran­skan vira­nomaiset eivät olleet kuu­naan valmis­tau­tuneet sel­l­aiseen pako­lais­tul­vaan, mut­ta vaik­ka inhimil­lisen katas­trofin mit­ta­suh­teet oli­vat selvät, he oli­vat hyvin hitai­ta ja nyr­peitä toim­i­maan. Se ei ollut yllät­tävää, kos­ka niin suures­ta pako­lais­määrästä huole­htimi­nen mak­soi seit­semän miljoon­aa fran­gia päivässä. Oikeis­to­lainen lehdis­tö kävi jatku­vasti Daladier’n hal­li­tuk­sen kimp­pu­un siitä, että se oli päästänyt maa­han niin paljon vasem­mis­to­laisia, ja Can­dide valit­ti hei­dän ruokkimis­taan. Ran­skan vira­nomaiset yllyt­tivät pako­laisia palaa­maan Espan­jaan ja antau­tu­maan kansal­lis­mielisille. Leireiltä päästet­ti­in pois vain ne, joil­la oli suku­laisia Ran­skas­sa ja jot­ka oli­vat valmi­it allekir­joit­ta­maan lomak­keen, etteivät he ikinä pyytäisi hal­li­tuk­selta apua. Vai­h­toe­htona Espan­jaan palu­ulle oli emi­groi­tu­mi­nen Uuteen maail­maan tai mihin tahansa maa­han, joka suos­tu­isi otta­maan hei­dät vas­taan, tai suos­tu­mi­nen ’vapaae­htoisek­si’ Ran­skan muukalaisle­gioon­aan tai työ­pataljooni­in, joi­ta käytet­ti­in uud­is­ta­maan lin­noituk­sia ja mui­hin hankkeisiin.”

    Antony Beevor, ”Tais­telu Espan­jas­ta. Espan­jan sisäl­lis­so­ta 1936–1939”, Suom. Mat­ti Kin­nunen, 2006.

    Vastaa

18. Täl­laista se tulee ole­maan kun jaet­ta­va kakku piene­nee ja jaka­jia on enem­män ja jaka­jat ei ole edes samaa sukua ja klaa­nia. Tekoä­ly jät­tää mon­et työt­tömäk­si ja nyt jää duu­nit­ta valkokaulusväkeä.

    Vastaa

19. Kyl­lä se on myös niin että ääri­oikeis­ton nousu johtuu myös globaal­ista kap­i­tal­is­mista joka heiken­tää nykyään varsinkin pieni ja keski­t­u­lois­t­en työn­tek­i­jöi­den ase­maa kehit­tyneis­sä län­si­mais­sa vaik­ka aikaisem­min he siitä hyö­tyivät. Kun siihen lisätään kas­va­vat tulo­erot ja var­al­lisu­u­den keskit­tymi­nen, mitkä eivät johdu mis­tään viher­vasem­mis­to­lais­es­ta poli­ti­ikas­ta vaik­ka kaik­ki eivät sitä ymmär­räkään, vaan aidos­ta uus­lib­er­al­is­tis­es­ta oikeistopoli­ti­ikas­ta ja hal­lit­se­mat­tomas­ta kapitalismista.

    Ja kun ihmiset on saatu haukku­maan väärää puu­ta eli arvolib­er­al­is­mia ja viher­vasem­mis­to­laisu­ut­ta ja heitä vedät­tävät putinit ja trumpit sekä mus­lim­ivi­haa lietso­vat dem­a­gog­it, niin seu­rauk­se­na on nykyi­nen irra­tionaa­li­nen ääri­oikeis­to­lais­tu­mi­nen. Kyse on samankaltais­es­ta ilmiöstä kuin oli Ital­ias­sa ja Sak­sas­sa 1920 ja ‑30 luvuil­la. Sen ilmiön tun­tomerkke­jä ovat kuvan­neet mm. Umber­to Eco ja Lawrence Britt lis­taa­mal­la 14 fasis­min tun­nus­pi­ir­ret­tä. Tar­mo Kun­naksen teos Fasis­min lumous avaa sitä mikä saa ihmiset lumou­tu­maan äärioikeistolaisuudesta.

    Vastaa

    1. Valitet­tavasti vasem­mistop­uolueet eivät ole paljoa välit­täneet kri­ti­soi­da globaalia kap­i­tal­is­mia ja uus­lib­er­al­is­mia, sen sijaan vaalei­hin on men­ty arvo- ja sosi­aalilib­er­al­is­mil­la ja uno­hdet­tu työvä­ki ja glob­al­isaa­tion häviäjät. Eli vasem­mis­to on laa­jas­sa mielessä hyväksynyt uus­lib­er­aalin globaalin markki­na­t­alouden. Sen takia äänestäjät hakeu­tu­vat ääri­oikeis­ton piiri­in, kos­ka vasem­mis­to ei ole suos­tunut toim­i­maan uus­lib­er­aalia poli­ti­ikkaa vas­taan tai pehmen­tämään sen vaiku­tuk­sia juurikaan.

       Euroopas­sakin demareista lähin­nä Mette Fred­erik­sen vaikut­taa tajun­neen kokon­aisu­u­den ja ryhtyneen toimi­in. Tämä osaltaan kuvas­taa sitä, kuin­ka kyvytön­tä euroop­palainen vasem­mis­to ja varsinkin demar­it ovat minkään­laiseen syväl­lisem­pään ajat­telu­un. Sit­ten ihme­tel­lään, kun ei pär­jätä vaaleis­sa vaik­ka ei luva­ta käytän­nössä mitään ja syytetään oikeis­toa pop­ulis­mista. Tosin pop­ulis­mi-syytök­set demokra­ti­as­sa ovat kyl­lä paras­ta viihdet­tä. Edus­tuk­selli­nen demokra­tia on ihan niin kuin määritelmäl­lis­es­ti pop­ulis­tista, mut­ta tämäkään iro­nia ei tun­nu monille korkeak­oulute­tu­ille avautuvan. 

       Ilmeis­es­ti eli­itin mielestä ain­oa oikea pop­ulis­mi on sel­l­aista, joka puo­lus­taa rikkaan eli­itin ja pääo­man etu­ja, eli vain tietyt etu­ryh­mät ovat oikeutet­tu­ja pop­ulis­mi­in, joka on tätä parem­paa ja oikeaa, uus­lib­er­aalia pop­ulis­mia. Uus­lib­er­al­is­mia on edis­tet­ty nimeno­maan rikkaiden ja pääo­man etu edel­lä, markki­nat ovat keskit­tyneet ja yri­tyk­set tekevät paljon suurem­pia voit­to­ja kuin aikaisem­min. Hallinnon, johto­por­taan ja toim­i­tusjo­hta­jien palkat ovat nousseet paljon nopeam­min kuin muil­la työn­tek­i­järyh­mil­lä. Uus­lib­er­al­is­mi on siirtänyt tuotan­non muualle ja tänne on syn­tynyt paljon varakkai­ta välistävetäjiä, jot­ka eivät tuo­ta mitään mut­ta naut­ti­vat hal­lit­sev­as­ta markkina-asemasta. 

       Val­tio­val­ta myös suo­jelee näi­den ryh­mien etu­ja, eri­no­mainen esimerk­ki tästä ovat Kiinan tuotan­nolle asetet­ta­vat suo­jat­ul­lit, eihän tuot­tam­a­ton­ta työtä teke­vien välistävetäjien ase­maa saa hor­jut­taa, mut­ta työn­tek­i­jän saa ain­oa potkia vit­tuun, tämä on jopa hyve.

       Vastaa

20. “On vaikea sanoa, mikä on perussyy kon­ser­vati­ivis­ten arvo­jen nousu­un. Ennen ajat­telin sen johtu­van siitä, että osal­la väestöä sosi­aa­li­nen kehi­tys on ollut negatiivista.”

    Vs. no kun pop­ulis­tit oikeal­ta vasem­malle lupaa­vat tyy­tymät­tömille äänestäjille help­po­ja ratkaisuja
    arjen ongelmi­in. Mis­sä on paljon tyy­tymät­tömyyt­tä, on aina ole­mas­sa tilaa uusille ja “raikkaille ajatuksille”..

    UK & Brex­it: “let’s take back control”

    USA & tur­vat­to­muus, laiton maa­han­muut­to: “We need to build a wall”
    “Amer­i­ca first” „, Trump said he “want­ed to change the name of ICE… to NICE…

    Sak­sa & AfD: “Every­thing for Germany”

    Ran­s­ka, Marine Le Pen: “We will be all about the local, not the global.”

    Argen­ti­ina, Javier Milei: “May Argenti­na and Argen­tines be great again”

    Ai niin ja tietysti.… ”Mis­sä EU siel­lä ongelma”

    Vastaa

21. En luovu tästä seli­tyk­ses­tä, sil­lä ääri­oikeis­to­laisu­us men­estyy parhait­en alueil­la, joil­la menee huonos­ti, kuten entisessä Itä-Saksassa.

    Tämä pitää paikkansa, mut­ta samaan aikaan ääri­oikeis­to­laisu­us ei niiden aluei­den sisäl­lä, joil­la menee huonos­ti, men­esty parhait­en sen väestönosan kesku­udessa, jol­la menee huonosti.

    Esimerkik­si Sak­sas­sa on sel­l­ainen mie­lenki­in­toinen tilanne, että 1) AfD:n kan­natuk­sen tilas­tolli­nen ykkös­seli­tys­tek­i­jä on huolestuneisu­us maa­han­muu­tos­ta; 2) huono sosioekonomi­nen ase­ma ja mata­la koulu­tus­ta­so lisäävät toden­näköisyyt­tä olla huolestunut maa­han­muu­tos­ta; mut­ta samaan aikaan päin­vas­toin 3) hyvä sosioekonomi­nen ase­ma ja korkea koulu­tus­ta­so lisäävät maa­han­muu­tos­ta huolestuneen väestönosan sisäl­lä toden­näköisyyt­tä AfD:n kannattamiselle.

    Lähde: https://statsandsociety.substack.com/p/migration-worries-not-economic-concerns

    Euroopas­sa maa­han­muut­to­vas­taisu­ut­ta on itse asi­as­sa suun­nilleen saman ver­ran kaikissa koti­talouk­sien tulode­si­ileis­sä. Sen sijaan se, että ihmi­nen kokee oman taloudel­lisen ase­mansa vaikeak­si, kor­reloi maa­han­muut­to­vas­taisu­u­den kanssa. Maa­han­muut­to­vas­taisia ovat siis huono-osaiset, joil­la on koke­mus omas­ta huono-osaisu­ud­estaan (kvan­ti­tati­ivisil­la sosioekonomisil­la mittareil­la mitat­tuna), mut­ta myös hyväo­saiset, joil­la on harhainen ja paikkansapitämätön käsi­tys, että nimeno­maan he itse ovat huono-osaisia tai ainakin huono-osaisem­pia kuin todel­lisu­udessa ovat. Nämä hyväo­saiset ovat maa­han­muut­to­vas­taisem­pia kuin sel­l­aiset heitä huono-osaisem­mat, joil­la ei ole samaa huono-osaisu­u­den koke­mus­ta kuin heil­lä on. Ja heitä on merkit­tävän paljon.

    Lähde: https://statsandsociety.substack.com/p/who-are-europes-immigration-worriers

    Yksi merkit­tävä tek­i­jä täl­laises­sa oman ase­man virheel­lis­es­ti alakant­ti­in arvioimises­sa on se, että suurel­la osal­la ihmi­sistä, jot­ka ovat yhteiskun­nan net­tosaa­jia, on harhainen mieliku­va, että he ovat todel­lisu­udessa net­tomak­sajia. Ehkä hähkähdyt­tävin tilas­toti­eto miltään elämä­nalueelta, johon olen itse koko tänä vuon­na tör­män­nyt, on se, että Bri­tan­ni­as­sa 53 % ihmi­sistä on net­tosaa­jia, mut­ta vain 12 % osaa kysyt­täessä sanoa ole­vansa. Ja eläkeläis­ten (jot­ka ovat Bri­tan­ni­as­sa maa­han­muut­to­vas­taisu­u­den, oikeistopop­ulis­min, brex­itin jne. uskol­lis­in­ta ja akti­ivisim­min äänestäv­in­tä kan­nat­ta­jakun­taa) kohdal­la samat luvut ovat 90 % ja 14 %. Eli ihmiset, joiden edun ajamisek­si suuri osa koko yhteiskun­nas­ta on osaop­ti­moivasti vinoutet­tu, koke­vat että se on vinoutet­tu hei­dän tap­piok­seen.

    Olisi erit­täin kiin­nos­tavaa nähdä samat luvut esimerkik­si Sak­san tai Suomen osalta. Kyl­lähän Suomes­sakin esimerkik­si ilme­nee eläkeläisväestössä laa­jaa kyvyt­tömyyt­tä ymmärtää, että Suomen työeläke­jär­jestelmä ei ole täysin rahas­toi­va eivätkä he siten ole itse mak­sa­neet eläkkeitään.

    Lähde: https://kellnerp.substack.com/p/burnhams-biggest-problem-ungrateful

    Vastaa

    1. Ratkaisu tuo­hon Burn­hamin ongel­maan (viimeinen lähde Tom­mi Uschanovil­la tuos­sa yllä) olisi keskit­tyä työikäisi­in ja nuori­in, jot­ka äänestävät enim­mäk­seen vasem­mis­toa, ja jät­tää kon­ser­vati­ive­ja ja reformia äänestävät eläkeläiset oikeistolle.
       Mut­ta kos­ka tarkoi­tus on tehdä poli­ti­ikkaa, jolle löy­tyy kan­na­tus­ta vain oikeal­ta, on pakko mielis­tel­lä oikeis­ton äänestäjiä, ja potkia vas­sare­i­ta, lib­er­aale­ja, hippe­jä ja vähem­mistöjä. Starmer­il­la meni vähän överik­si se potkimi­nen, ja puolueen kan­na­tus notkahti niin, että uhkasi kaksipuoluejärjestelmää.

       Vastaa

22. “Mik­si työt­tömät eivät työl­listy, mut­ta maa­han­muut­ta­jat työllistyvät?”

    Heinäku­un 2026 tilas­tois­sa vierask­ielisiä työt­tömiä työn­hak­i­joi­ta oli 82 000, joka luku sisältää sekä Suomen kansalaisia, että ilman sitä ole­via maas­sa ole­via työt­tömiä työn­hak­i­joi­ta. Vierask­ieliset työt­tömät eivät jakaan­nu tasais­es­ti koko maas­sa. Osas­sa sijain­neista enem­mistö työt­tömistä on vierask­ielisiä, osas­sa taas työt­tömät ovat lähin­nä suomenkielisiä.

    Maa­han­muut­ta­jil­la työt­tömyys on selvästi korkeam­paa kuin suomen- ja ruotsinkielisel­lä väestöl­lä siitä huoli­mat­ta, että osa tekee myös ali­palkat­tuna töitä todel­la matal­in tuntiansioin.

    Yksi ratkaisu asi­as­sa olisi koit­taa työl­listää ihmisiä enem­män näi­den äidinkielel­lä. Olin joskus tehtaas­sa, jos­sa yksi osas­to toi­mi eri äidinkielel­lä. Työn­jo­hto oli monikieli­nen. Samaa on raken­nustyö­mail­la. Sitä olen miet­tinyt, voisiko ter­vey­den­hoito työl­listää joskus vielä samoin niin, että on joku joka kom­mu­nikoi ääneen asi­akkaalle tämän kielel­lä, ja muut voivat toimia töis­sä oma­l­la äidinkielel­lään osaa­mat­ta koti­maisia kieliä. Se voisi aut­taa vierask­ielisiä työl­listymään, jos kieli­v­aa­timuk­sia vähennettäisiin.

    Vastaa

23. “Sekä Yhdys­val­lat että Venäjä tuke­vat Euroopan ääri­oikeis­to­laisia puoluei­ta samas­ta syys­tä: heiken­tääk­seen ja hajot­taak­seen Eurooppaa.”

    Jokainen dik­tatu­uri­val­tio tukah­dut­taa oppo­si­tiotoimin­nan täl­lä samal­la perus­teel­la, “ulko­val­lat halu­a­vat heiken­tää ja hajot­taa meitä”. On kai nyt selvää että yli 40 % kan­na­tus ei ole mikään ulko­val­to­jen juoni vaan äänestäjien tah­donil­maus. Samoin vaa­timuk­set Afd:n kieltämis­es­tä ovat suo­raan dik­tatu­urin pelikirjasta.
    Afd:tä vas­taan kyhä­tyn palo­muurin tarkoi­tus on ilmeis­es­ti että demarien ja kris­til­lis­demokraat­tien koali­tio hal­lit­sisi ikuis­es­ti — vain apupuolueet vaihtuisivat.

    Vastaa

24. No olen aka­teemis­es­ti koulutet­tu, erit­täin hyvä­palkkainen ja työelämän huip­ul­la kan­sain­väli­sis­sä työte­htävis­sä. Koen ole­vani markki­nal­ib­er­aali ja muis­sakin asiois­sa hyvin lib­er­aali, jos lib­er­aal­ius määritel­lään klas­sise­na lib­er­al­is­mi­na. Ja Suomen viher­vasem­mis­to on kyl­lä täysin klas­sisen lib­er­al­is­min vas­tako­h­ta, min­ulle vihreät ja koko vasem­mis­to­blok­ki edus­ta­vat kon­ser­vati­ivista sosial­is­mia. Mik­si Sak­sal­la menee huonos­ti, lyhyt vas­taus on IG Met­all. Suomes­sa sama vas­taus olisi SAK. Toinen vas­taus on huolto­suhdet­ta heiken­tävä maahanmuutto.

    Kaik­ki Suomen puolueet ja kokoomus ovat minus­ta liian vasem­mal­la, ajat­telin äänestää seu­raavis­sa vaaleis­sa per­su­ja ensim­mäistä ker­taa elämässä. Kiitos Purran ja Ryd­manin leikkauslin­jan, sitä pitäisi Suomes­sa jatkaa.

    Sak­san AfD:n nousu on reak­tio tietyn­laisen maa­han­muu­ton tuo­maan tur­vat­to­muu­teen, joka näkyy kyl­lä kaduil­la kes­ki-Euroopas­sa. Näkyy Suomes­sakin mut­ta tois­taisek­si tääl­lä vielä vähem­män mitä muual­la. Tan­skan demar­it ovat tuon tajunneet.

    Vastaa

    1. Kysyin vielä tekoä­lyltä, ketkä ovat suo­ma­laises­sa poli­ti­ikas­sa klas­sisia liberalisteja.
       Eli­na Val­to­nen (kok), Heik­ki Pur­si­ainen (kok), Tere Sam­mal­lahti (kok), Atte Kale­va (kok), Berg­bom (ps), Vigelius (ps), Sakari Puis­to (ps), Ville Ryd­man (ps)…

       Entä kuka tai ketkä noi­ta vas­tus­ta­vat, ja vas­tus­ta­vat tätä OECD maid­en suurim­man julkisen talouden purkamista? Sofia Vir­ta (vih), Antti Lindt­man (sdp)…

       Jos siis nyt joku ihmettelee mik­si talous­lib­er­aalit miehet äänestävät “ääri­oikeis­toa”.

       Vastaa

    2. Aka­teem­i­nen koulu­tus ei takaa minkään­laista ymmär­rystä maailmasta…

       Vastaa

       1. Ei takaa, lähin­nä aka­teem­i­nen tutk­in­to aikoinaan ja tutk­i­jana toim­imi­nen avasi silmät sille kuin­ka vajail­la tiedoil­la ja eri­laisil­la poli­it­tisil­la agen­doil­la nämä turhat kaiken maail­man dosen­tit medi­as­sa selit­tävät omia näkemyksiään. 

          Mut­ta jos tois­te­taan sitä että per­sut ovat syr­jäy­tyneitä maaseudun miehiä, niin sanois­in kyl­lä että per­su­is­sa on aika paljon erit­täin koulutet­tu­ja ja men­estyneitä henkilöitä, jot­ka eivät vain uskalla julkises­ti ker­toa ole­vansa persuja. 

          Suomes­sa on mon­ta eri­laista kuplaa joil­la on aivan eri­lainen ymmär­rys maail­mas­ta kun kat­so­taan sen oman kuplansa sisältä. Muu­ta maail­maa tuo ei vain kiin­nos­ta. Itse en ihmettele yhtään Suomen heikkoa talousti­lan­net­ta ja oikeis­ton nousua euroopas­sa, noiden asioiden syitä ja seu­rauk­sia on selitet­ty jo vuosikymmenet.

       2. Aka­teem­i­nen koulu­tus ei takaa minkään­laista ymmär­rystä maailmasta…

          Ei takaa, lähin­nä aka­teem­i­nen tutk­in­to aikoinaan ja tutk­i­jana toim­imi­nen avasi silmät sille kuin­ka vajail­la tiedoil­la ja eri­laisil­la poli­it­tisil­la agen­doil­la nämä turhat kaiken maail­man dosentit… 

          Maaseudun Tule­vaisu­u­den mielipi­de­pal­stal­la “Sep­po Vuokko, tietokir­jail­i­ja” siteer­aa Kansal­lisen ennal­lis­tamis­su­u­nitel­man sivua 4:

          Vesien- ja meren­hoidon suun­nitel­mat toimen­pitei­neen sisältävät keskeisiä toimen­piteitä luon­to­tyyp­pi­en ennal­lis­tamis­tavoit­tei­den saavut­tamisek­si, eikä tavoit­tei­ta voi­da saavut­taa ilman vesien- ja meren­hoito­su­un­nitelmien tehokas­ta toimeenpanoa. 

          Enpä ihmettele jos alku­tuotan­non paris­sa työsken­televät saa­vat näitä lukies­saan käsi­tyk­sen hyv­in­palkatus­ta mut­ta varsin tarpeet­tomas­ta eli­itistä. Ja äänestävät protestik­si Per­su­ja tai AfD:tä.

          Rohke­nen esit­tää hypo­teesin että mekanis­mi joka aiheut­taa näitä pape­ria tuot­tavia ammat­te­ja on pyrkimys ratkaista tulon­jako-ongel­ma maail­mas­sa jos­sa sub­stanssin tuot­tavu­us on kas­vanut räjähdys­mäis­es­ti. Kun yksi maanvil­jeli­jä konei­neen ja trako­r­ei­neen ruokkii esim. 1 000 ihmistä, yksi tehda­som­peli­ja niinikään vaatet­taa 1 000 ihmistä , lop­ut ihmiset tarvit­se­vat jotain puuhasteltavaa jon­ka kaut­ta he saa­vat oikeu­den tähän ruokaan, vaat­teisi­in jne. Luter­i­lainen eikä kovin moni muukaan moraalipe­rus­ta ei sal­li tuotan­non jakamista vastik­keet­ta, joten yhteiskun­ta joutuu kek­simään muka-ammatteja. 

          Itsekin tieteen­tek­i­jänä ja tutk­i­jana ihmette­len että mis­sä määrin val­tavasti paisuneen yliopis­to­laitok­senkin pääte­htävä on työl­listää, so. tuot­taa oikeuk­sia osal­lis­tua tulon­jakoon, minkä sivu­tuot­teena syn­tyy läjäpäin tieteel­lisiä julka­isu­ja joi­ta kukaan ei lue — tai oikeas­t­aan niitä luke­vat vain uusien tieteel­lis­ten julka­isu­jen kir­joit­ta­jat. (Toki tämä on kär­jistys, tutkimus­maail­ma on tuot­tanut myös val­ta­van määrän hyv­in­voin­tia kas­vat­tavia keksin­töjä, mut­ta vaati­iko tämä tosi­aan että 1/2 ikälu­okas­ta suorit­taa aka­teemisen loppututkinnon?)

          Ehkä tekoälystä aiheutu­va mullis­tus onkin pääosin sitä että muka-ammateis­sa toimi­vat menet­tävät oikeuten­sa tulon­jakoon, kun kie­li­mallit pystyvät hel­posti otta­maan muka-tehtävät hoitaakseen?

    3. Jos olet ker­ran päässyt työelämän huip­ulle, niin kehtaatko kat­soa alaisi­asi silmi­in kun tulet työ­paikalle, kun he tietävät että kan­natat puoluet­ta joka halu­aa heiken­tää työläis­ten oikeuk­sia ja sor­sia vähem­mistöjä? Minne ovat kadon­neet suo­ma­laiset rehdit ja esimerkil­lä johta­vat pomot?

       Vastaa

25. No nyt kun taas ääri­oikeis­toa kauhis­tel­laan, niin viit­si­ikö joku teistä kauhis­telijoista perustel­la, mik­si Ryd­manin sote-jär­jestöleikkauk­set oli­vat väärin tai huono­ja? Nämä leikkauk­set taita­vat kohdis­tua val­taosin toimis­tois­sa istu­vi­in paper­in­pyörit­telijöi­hin ja ‑kir­joit­ta­ji­in, eikä nämäkään kir­joituk­set ole kovin laadukkai­ta mitä jär­jestö­jen “tutkimus­pa­pere­i­ta” joskus vilkuillut.

    En pidä Ryd­man­ista juuri yhtään, mut­ta tääl­lä pitäisi taju­ta ja hyväksyä se, että hyv­in­voin­ti syn­tyy kun tehdään työtä joka tuot­taa hyv­in­voin­tia (kyseenalais­tan esimerkik­si Woltin hyv­in­voin­ti­vaiku­tuk­set). Mon­es­sa tapauk­ses­sa toimis­tois­sa istu­vat byrokraatit eivät tuo­ta kenellekään hyv­in­voin­tia, samoin joku verkos­sa julka­istu heikko­laa­tu­inen raport­ti ei tuo­ta juuri yhtään hyv­in­voin­tia, edes luk­i­jalle. Vaik­ka per­su­ista en pidä, niin valitet­tavasti he tun­tu­vat käsit­tävän tämän työn ja hyv­in­voin­nin yhtey­den, toisin kuin esimerkik­si Kokoomus joka on saman­lainen etu­ryh­mien puo­lus­ta­japuolue kuten demaritkin.

    Valitet­tavasti sote-jär­jestöt eivät ilmeis­es­ti edes pystyneet osoit­ta­maan oman palkatun henkilöstön­sä kohtaa­van työn määriä tai vaiku­tuk­sia, kun mon­esti sitä kohtaavaa työtä tehneet ihan muut kuin toimis­tois­sa istu­vat byrokraatit, joil­la vielä parem­pi palk­ka kuin käytän­nön työtä tekevil­lä. Tuol­la olisi ihmis­ten ihan itse pitänyt taju­ta, että jos val­tio on talousongelmis­sa ja ei itse tee mitään vaikut­tavaa eikä hae muu­tos­ta tähän niin jos­sain vai­heessa sinne olisi leikkuri iskenyt, Ryd­man nyt, ja muu­ta­man vuo­den päästä joku toinen jos ei Ryd­man nyt.

    Tämä koko esimerk­ki pal­jas­taa myös eri­no­mais­es­ti, mik­si Perus­suo­ma­lais­ten kaltainen lyhyem­män his­to­ri­an ja vaki­in­tu­misen puolue on tarpeelli­nen niit­tämään pöhöt­tynyt­tä etu­ryh­mäa­jat­telu­un perus­tu­vaa julk­ista hallintoa ja 3. sek­to­ria. Mut­ta valitet­tavasti tätäkään ei voi­da tehdä tehokkaasti, sil­lä val­taosa mei­dän poli­ti­ikan ja medi­an kom­men­taat­tor­eista val­it­see ennem­min pop­ulis­tisen retori­ikan fak­to­jen sijaan, ilmeis­es­ti sen vuok­si että monil­la on kytkök­siä mui­hin puolueisi­in kuin per­sui­hin ja per­sut nyt tietenkin ovat vähän ide­ol­o­gis­es­ti epäpuolue kun sitä äänestävät huono-osaiset, duu­narim­iehet, yksinyrit­täjät ja pk-yrit­täjät, eli juuri ne ryh­mät joil­la on ollut vuosikau­sia ja ‑kym­meniä erit­täin heikko edus­tus muiden puoluei­den sisällä.

    Te ette vain halua myön­tää, kuin­ka röyhkeää etu­ryh­mäa­jat­telua ja ‑poli­ti­ik­ka moni teistäkin itse edus­taa. Moni teistä ei yksinker­tais­es­ti käsitä omaa toimintaansa.

    Vastaa

26. Soin­in­vaara esit­tää kysymyk­sen: Mik­si työt­tömät eivät työl­listy, mut­ta maa­han­muut­ta­jat työl­listyvät? Tämähän on täyt­tä huuhaa­ta. Suurin osa uusista työt­tömistä on maa­han­muut­ta­jataus­taisia. Eikö Soin­in­vaara tilas­toti­eteil­i­jänä osaa lukea lukuja?

    Vastaa

27. Mei­dän ei tule aut­taa Inti­aa vauras­tu­maan glob­al­isaa­ti­ol­la vaan koit­taa pär­jätä sille kv. kil­pailus­sa. Euroop­pa ei ole kolo­nial­isti jon­ka pitää jakaa omaansa lop­ut­tomi­in vaan lib­er­al­is­min­sa kui­h­dut­ta­ma maanosa joka tekee kuole­maa. Kan­nat­taa lukea Philip Pilk­ing­tonin The Col­lapse of Glob­al Liberalism

    Vastaa

    1. Tot­ta, Euroopalle tärkeäm­pää on aut­taa Pohjois-Afrikkaa vauras­tu­maan globalisaatiolla.

       Vastaa

28. Atlanti­cis­sa (suosit­te­len tilaamista) oli eilen jut­tu, jos­sa isohkon aineis­ton keru­un yhtey­dessä (Yhdys­val­lois­sa) saa­tu­i­hin koke­muk­si­in perustuen tyr­mät­ti­in tehokkaasti äänestäjän koher­ent­ti maail­manku­va yksilötasolla:

    
    Here’s what I’ve learned: Peo­ple are wild. They are full of con­tra­dic­tions. They lament our deep polit­i­cal divi­sions while rag­ing about their polit­i­cal ene­mies. They believe in grace but cut their Trumpy broth­er out of their life for­ev­er. They’re mar­ried to an immi­grant but vot­ed for the guy who wants to deport mil­lions of peo­ple who have the same immi­gra­tion sta­tus as their wife. They hate the gov­ern­ment and want to low­er the nation­al debt, but they also want the gov­ern­ment to spend more to help them and their com­mu­ni­ties. They call them­selves pro-life but believe in a woman’s right to choose. I could go on.

    Kan­nat­taa hyväksyä että on suuri joukko äänestäjiä, joil­la sanat eivät ollenkaan kytkey­dy sel­l­aisi­in käsit­teisi­in, joista voisi rak­en­taa edes pin­tata­sol­la koher­ent­tia maail­manku­vaa ja ennustet­tavia syy-seu­raus­suhtei­ta. Vaikut­ta­mi­nen ei ole loogista argu­men­toin­tia, vaan affek­tien herät­tämistä, para­sosi­aal­isu­ut­ta, karis­maat­tisu­ut­ta, tietoista dem­a­gogiaa — ja mikä onnis­tuu vain har­voil­ta — todel­lisu­u­den vääristämistä.

    Muuan hyvä yri­tys jakaa arvo­maail­maa dimen­sioi­hin löy­tyy Jonathan Haidtin viime vuon­na suomen­netus­ta teok­ses­ta Oikeamieli­nen. Siinä arvoavaru­us raken­netaan viidestä ulot­tuvu­ud­es­ta, jos­sa viher­vasem­mis­to tyyp­il­lis­es­ti noteer­aa vain kak­si. Jaon tarkku­ud­es­ta voi olla mon­taa mieltä, mut­ta läh­estymistapa on hyvä: halut­taes­sa selit­tää yksilön (äänestys)käyttäytymistä, loogiseen maail­manku­vaan keskit­tymisen sijaan lähde­täänkin selvit­tämään kuin­ka affek­tit heräävät.

    Vastaa

    1. Tässä ilmais­link­ki tuo­hon juttuun.

       Sinän­sähän asi­as­sa ei ole mitään uut­ta. Itsekin kir­joitin jo 16 vuot­ta sit­ten kir­jas­sani Suuri kaal­i­hui­jaus ns. poli­it­tis­es­ta psykolo­gias­ta, val­tio-opin ja sosi­aalip­sykolo­gian väli­maas­tossa liikku­vas­ta tutkimustra­di­tios­ta, jon­ka suun­nilleen kaik­ki robustit tutkimus­tu­lok­set osoit­ta­vat tähän samaan suun­taan. Tra­di­tion käyn­nisti vuon­na 1964 ilmestynyt Philip Con­versen artikke­li, jon­ka aineis­to oli 1950-luvun lop­un Yhdys­val­loista, ja jo siinä tulos oli sama.

       Yhdys­val­lois­sa ain­oa ero sil­loisen ja nykyti­lanteen välil­lä on se, että tuol­loin 1950-luvul­la ihmis­ten yleisin poli­it­ti­nen maail­manku­va oli seka­va, osit­tain sisäis­es­ti ris­tiri­itainen yhdis­telmä usko­muk­sia, joiden lop­putule­m­ana oli, että kaik­ki on oikeas­t­aan ihan hyvin, kun taas nykyään yleisin poli­it­ti­nen maail­manku­va on seka­va, osit­tain sisäis­es­ti ris­tiri­itainen yhdis­telmä usko­muk­sia, joiden lop­putule­m­ana oli, että kaik­ki on päin helvettiä.

       Vastaa

29. Muis­te­taan pelotel­la nat­seil­la, mut­ta harvem­min kysytään, mitä vai­h­toe­hto­ja Sak­san äänestäjil­lä oli 1932?

    Van­hat puolueet oli­vat vie­neet Sak­san ensim­mäiseen maail­man­so­taan. Van­hat puolueet oli­vat tuoneet Sak­saan inflaa­tion 1923 ja myöhem­min laman.

    Näi­hinkö puolueisi­in olisi edelleen pitänyt luot­taa? Ne oli­vat näyt­tön­sä anta­neet. Van­hat puolueet oli­vat tuoneet pelkkää kur­ju­ut­ta ja kuole­maa taval­liselle äänestäjälle jo parikym­men­tä vuotta.

    Oikeal­la laidal­la nat­sit tar­jo­si­vat omaa vai­h­toe­htoaan, vasem­mal­la kom­mu­nis­tit. Neu­vos­toli­it­to ei houkutel­lut, joten pääomapi­ir­it val­it­si­vat natsit.

    Sak­sas­sa nykyiset val­ta­puolueet ovat näyt­tön­sä anta­neet. Niihinkö äänestäjän edelleen pitäisi luottaa?

    Vastaa

    1. Näi­hinkö puolueisi­in olisi edelleen pitänyt luottaa?

       Niihin puolueisi­in luotet­ti­in. Pait­si että ne sai­vat kaikissa vapais­sa vaaleis­sa selvästi yli puo­let äänistä, nat­sit hävi­sivät val­taan­nousuaan välit­tömästi edeltäneet mar­rasku­un 1932 vaalit menet­täen niis­sä peräti 34 kansane­dus­ta­jaa. Muut puolueet eivät vain tulleet toimeen keskenään eivätkä siten saa­neet yhdessä muo­doste­tuk­si hal­li­tus­ta, kohtalokkain seurauksin.

       Vastaa

       1. Jos Wikipedi­aan luot­taa, niin Sak­san mar­rasku­un 1932 vaaleis­sa enem­mistöön vaa­dit­ti­in 293 paikkaa valtiopäivillä.

          Nat­sit sai­vat 196 paikkaa ja kom­mu­nis­tit 100 paikkaa eli yhteen­sä enem­mistön paikoista 196+100=296.

          Sak­san kansan enem­mistö ei siis luot­tanut per­in­teisi­in val­ta­puolueisi­in mar­rasku­us­sa 1932.

          Mik­si olisi luot­tanut, kun per­in­teiset val­ta­puolueet oli­vat tuoneet taval­liselle äänestäjälle pelkkää kuole­maa ja kur­ju­ut­ta jo vuodes­ta 1914?

    2. AFD tar­joaa nimen­sä mukaises­ti tosi­aan vai­h­toe­hdon niin san­o­tu­ille val­ta­puolueille. Se on sit­ten eri asia onko vai­h­toe­hto automaat­tis­es­ti parem­pi, ote­taan nyt ver­tailuko­hdak­si vaikka­pa tuo mainit­tu 1930-luku. Turhau­tu­mi­nen on inhimil­listä, mut­ta ei vält­tämät­tä joh­da hyvään päätöksentekoon.

       Vastaa

30. Suomen media ei oikein osaa käsitel­lä Sak­si-Anhaltin vaal­i­t­u­lok­sen syitä eikä pysty selit­tämään, miten maa­han­muu­ton vas­tus­ta­japuolue halu­aa yhteistyötä Venäjän kanssa

    Sak­si-Anhaltil­la ei ole yhteisöl­lisyyt­tä, sil­lä se oli lakkautet­tuna itä-Sak­sas­sa vuosi­na 1952–1990. Eli Sak­si-Anhalt on pieni epäy­ht­enäi­nen osaval­tio, jon­ka DDR-kom­mu­nis­mi lopet­ti kokon­aan, mut­ta se pan­ti­in pystyyn uud­estaan 1990 uudelleenperustamislaissa

    AfD iski siis kul­ta­suoneen tar­joten yhteisöllisyyttä

    Syy AfD:n kan­natuk­sel­la on Merke­lin (itäsak­salaisen papin tytär, fyysikko), joka pilasi Sak­san monel­la tavalla

    Merkel päästi maa­han mas­si­ivis­es­ti maa­han­muut­ta­jia, esimerkkinä hip­pikaupun­ki Berli­i­ni, työt­tömyysalue, jota suo­ma­lais­toimit­teli­jat (aina?) ylistävät

    Merkel (siis fyysikkona) antoi pain­os­taa itseään virhreäl­lä ja AJOI ALAS YDINVOIMAN ja halusi ostaa kaa­sua Venäjältä, joka rak­en­si mas­si­ivis­es­ti omaa ydin­voimaa, JOTTA SAISI MYYTYÄ KAASUA SAKSAAN JA SITOA SEN ITSEENSÄ, näin onnet­tomasti kävi saksalaisille

    Merkel antoi venäjänkie­len opetuk­sen jatkua eri­tyis­es­ti itäisen Sak­san alueel­la, nyt kan­namme tämän virheen tulosta ristiriitaisuutena

    Kun sit­ten Venäjältä ostet­tu kaa­su halu­taan kieltää/rajoittaa ja kon­ser­vati­ivi Merkel suosi sitä, nyt sit­ten Sak­sa on ongelmis­sa ja ener­giapoli­ti­ik­ka sol­mus­sa. LOPUKSI vielä Ham­purin sosialidemokraat­ti­nen expormes­tari Scholz myi liit­tokans­le­ri­na osan Ham­purin sata­maa Kiinalle (Cosco, 2023) saadak­seen met­al­lim­iehille töitä autovi­en­nistä Kiinaan

    Mei­dän kan­nat­taa ottaa opik­si, hait­ta­maa­han­muut­to poik­ki, ei venäjäri­ip­pu­vu­ut­ta ener­gias­sa eikä kieli/kulttuuriopetuksessa, ja on syytä olla varuil­laan Kiinan suhteen

    Vastaa

    1. AFD halu­aa että Venäjän kanssa tehdään jälleen yhteistyötä, mut­ta mei­dän kan­nat­taa ottaa siitä oppia ja irtau­tua Venäjäri­ip­pu­vu­ud­es­ta ener­gias­sa? Siis kumpi? Tyyp­il­listä per­supuhet­ta, täysin epäjo­hdon­mukaista vaik­ka teesken­telee järkevää. Ain­oa asia mikä on aina selvä, on se että hait­ta­maa­han­muut­to pitää lopet­taa, mut­ta kukaan ei halua sanoa sitäkään suo­raan että mikä on hait­ta­maa­han­muut­toa ja mikä ei. Kos­ka tosi­asial­liset peruste­lut ovat uskon­to ja ihonväri.

       Vastaa

31. Työt­tömyy­den suurin syy on se, että kaik­ki eivät saa töitä.

    Tätä on vihrei­den lisen­si­aat­tien ja dosent­tien vaikea myöntää.

    Vastaa

    1. Kaikkien työ­panos­ta ei enää koskaan tul­la tarvit­se­maan. Tätä on oikeis­ton mah­do­ton myön­tää, mut­ta eipä se heitä hait­taakaan. Löy­tyypähän ihmis­ryh­mä potkittavaksi!

       Vastaa

32. YLE:n ruotsinkielisil­lä sivuil­la on yksi tulk­in­ta AfD:n voit­toon Sach­sen-Anhaltin osaval­tios­sa https://yle.fi/a/7–10102723

    “Öst­tyskar­na åkte snål­skjuts på väst och tvin­gades aldrig frigöra sig från Sov­jets arv. Där­för rös­tar de nu in ryskvän­li­ga AfD i öst­tys­ka delstatsregeringar.”

    “Prästen Jus­tus Geil­hufe i östra Tysk­land säger att AfD:s framgång inte beror på ekono­mi eller migra­tion. I Großschir­ma fick AfD över hälften av rösterna.
    De som inte stod ut med DDR läm­nade öst. Öst­tysk­land fick pen­gar från väst utan att behö­va käm­pa från ryskt inflytande.
    Folk stan­nade i DDR-men­tal­itet och njöt av västs för­mån­er. AfD utnyt­t­jar DDR-nos­tal­gin och är Rysslandsvänligt.! ”

    Eli kyse ei ole haas­tatel­lun papin Jus­tus Geilhufe:n mukaan se että entisessä Itä-Sak­sas­sa olisi asi­at eri­tyisen huonos­ti vaan sinne lapi­oiti­in rahaa Sak­so­jen yhd­stymisen jäl­keen, eikä siel­lä työt­tömyyskään tai maa­han­muu­ton ongel­matkaan vaivaa. DDR-nos­tal­gias­sa elävät ihmiset ovat olleet vapaa­matkus­ta­jia kun ovat saa­neet naut­tia län­nen tuomista eduista, ja toisaal­ta itäis­es­tä Sasksas­ta on muutet­tu pois kos­ka ilmapi­iri on ahdis­tavaa ja sinne ovat jääneet muu­tosvas­tar­in­taiset ja venäläismieliset.

    Vastaa

    1. Ehkä asi­at eivät ole eri­tyisen huonos­ti, mut­ta ne ovat selvästi huonom­min kuin län­tisil­lä naa­pureil­la. Ja kyl­lä se työt­tömyys vaan vaivaa pahiten Sak­san itäisiä osia. Sak­si-Anhaltissa on työt­tömiä 8,2 %, Meck­len­burg-Vor­pom­meris­sa 8,1 %, kun taas niiden län­ti­sis­sä rajanaa­pureis­sa Alasak­sis­sa on työt­tömiä 5,9 % ja Schleswig-Hol­steinis­sa 6,0 % (luke­mat eloku­ul­ta). Keskian­siot (2025) puolestaan S‑A 48300 e, M‑V 47800 e, Alasak­si 52800 e ja S‑H 51 800 e (Hes­sen ja Bai­jeri 58000 e).

       Vastaa

       1. Kyl­lä 48300 euron vuosi­t­u­loil­la elää ihan mukavasti Sak­si-Anhaltissa, kuvit­telisi että asumisen hin­tata­so on huo­mat­tavasti alem­pi kuin Bai­jeris­sa tai Hessenissä!
          Se on toinen jut­tu jos töitä ei löy­dy, mut­ta aina­han voi muut­taa töi­den perässä tai pen­delöidä. Sak­sa ei ole niin har­vaan asut­tua kuin Suo­mi , moot­toriteitä on tiheään ja junatkin toimivat.

       2. Junat toimi­vat kyl­lä Sak­sas­sa aika huonosti.

33. Afd on 44% kan­natuk­sel­la val­tavir­tais­tunut puolue, eikä mikään radikaali laita­puolue. 44%:ssa äänestäjistä on taa­tusti mukana vasem­mis­to­lais­es­ti, keskusta­lais­es­ti ja oikeis­to­lais­es­ti ajat­tele­via. Var­maan ainakin yksi moti­vaa­tio äänestää on lähet­tää viesti pääkaupun­gin poli­it­tiselle eli­it­ille, että Sak­si-Anhaltin ihmisetkin ovat ole­mas­sa ja hei­dän osaval­tion­sa taloushuoli­in ja elämisen edel­ly­tyk­si­in tulisi liit­to­val­tio­ta­sol­la kiin­nit­tää huomiota.

    Jotkut väit­tävät, ettei osaval­tios­sa edes juuri olisi ulko­maalaisia, mut­ta eikös ulko­ma­l­la syn­tynei­den ja ulko­mail­la syn­tyneille van­hem­mille syn­tynei­den osu­us ole siel­lä kuitenkin 11% eli merkit­tävä? Mah­dol­lis­es­ti maa­han­muu­ton laatu ei ole ollut korkea edes esim. Soin­in­vaaran pistey­tyk­sel­lä. Eiköhän se kor­pea, jos muutenkin menee huonos­ti ja sit­ten ulko­mail­ta muut­ta­va väestö on paikallisen viher­vasem­mis­ton kalli­iden ja tehot­tomien “kotout­tamis­toimien” kohteena. Jos ylipäätään sel­l­aisen maa­han­muu­ton ja kotout­tamis­toimien tarpeen väestön val­taosa kyseenalais­taa. Puhu­mat­takaan jos ja kun maa­han­muut­ta­jat ovat yliedustet­tuina jois­sain näkyvim­mis­sä rikol­lisu­u­den muodoissa.

    Vastaa

34. Entä jos maa­han­muu­ton par­a­dig­ma kään­net­täisi­in? Paljon­han esim. EK/Etla ovat kan­nat­ta­neet muut­topoli­ti­ikkaa, jos­sa muut­ta­jil­la on pienem­pi tulo ja tätä sit­ten täy­den­netään tulon­si­ir­roil­la ja syn­type­r­äiset kansalaiset sit­ten oli­si­vat pääosin töis­sä, joiden tuli­ja ei täy­den­netä tulon­si­ir­roil­la. Entä jos tuo par­a­dig­ma kään­net­täisi­in niin, että kan­takansalaiset oli­si­vatkin osa-aikatöis­sä, joi­ta täy­den­net­täisi­in tulon­si­ir­roil­la ja muut­ta­jien pitäisi ansai­ta paikkansa oikeu­teen noi­hin ren­toi­hin osa-aikatöi­hin. Eli ensin pitäisi olla vuosia kovas­sa kap­i­tal­is­tises­sa työelämässä ilman tulon­si­ir­to­ja uute­na muut­ta­jana. Ja hyvä maa­han­muut­to olisi sel­l­aista, joka vahvis­taisi taloudel­lista poh­jaa tehdä tulon­si­ir­to­ja osa-aikaisille kan­takansalaisille. Eli pyrit­täisi­in siihen, että jatku­vasti muut­tuvi­in asiantun­ti­jatöi­hin, jois­sa pitää opiskel­la oma­l­la ajal­la jatku­vasti uut­ta ja jois­sa on jatku­via YT-neu­vot­telui­ta, oli­si­vatkin niitä töitä, joi­hin pyrit­täisi­in saa­maan maahanmuuttajia. 

    Tuol­la taval­la saataisi­in se “vapaa-ajan val­lanku­mous”, jon­ka puoles­ta Soin­in­vaarakin on puhunut. Jos vapaa-aika eikä tulot ovat tärkeitä, niin voisiko tuo­ta kokeilla?

    Vastaa

    1. “Vesien- ja meren­hoidon suun­nitel­mat toimen­pitei­neen sisältävät keskeisiä toimen­piteitä luon­to­tyyp­pi­en ennal­lis­tamis­tavoit­tei­den saavut­tamisek­si, eikä tavoit­tei­ta voi­da saavut­taa ilman vesien- ja meren­hoito­su­un­nitelmien tehokas­ta toimeenpanoa. 

       Enpä ihmettele jos alku­tuotan­non paris­sa työsken­televät saa­vat näitä lukies­saan käsi­tyk­sen hyv­in­palkatus­ta mut­ta varsin tarpeet­tomas­ta eli­itistä. Ja äänestävät protestik­si Per­su­ja tai AfD:tä.

       Kaima Kivi­ran­nalle:

       Asi­ay­htey­destä irrotet­tuna virke vaikut­taa tarpeet­toman mutkikkaal­ta ja tahat­toman koomiseltakin. Kan­nat­taa kuitenkin käy­dä luke­mas­sa ko. kap­pale (löy­tyy hel­posti googlaa­mal­la “ennal­lis­tamis­su­un­nitel­ma”).

       Kyse on siis Kansal­lisen ennal­lis­tamis­su­un­nitel­ma luon­nok­sen yhteenve­dos­sa, joka laitet­ti­in lausun­tok­ier­rokselle 1.7. Virke on luvus­ta 2 Taus­taa, kap­paleesta 2.3 Vesien ja meren hoito. Luke­mal­la lain­aus­ta edeltävä ja seu­raa­va tek­stilohko asia selviää. Vih­jaan sen ver­ran että mainit­tu vesien- ja meren hoito­su­un­nitel­ma (eri asia kuin nyt ajanko­htainen ennal­lis­tamis­su­un­nitel­ma) on tehty jo 2005 ja toimen­piteitäkin siitä läh­tien, mut­ta kovin tehottomasti.

       Itsekin mm. “alku­tuotan­non paris­sa tyoskelleena” pidän aika halvek­si­vana sitä, ettei min­un kaltaiseni olete­ta ymmärtävän eroa yhteenve­don ja varsi­naisen raportin välil­lä. Tai kuvitel­laan, että en osaa hakea kon­tek­s­tia jos jokin vaikut­taa epäselvälta.

       Vastaa

35. Kos­ka ääri­oikeis­ton kan­nat­ta­jien päähuoli on maa­han­muut­to ja he puhu­vat “väestön­vai­h­dos­ta” ja “islamin uhas­ta län­si­maiselle sivil­isaa­ti­olle” yms., esitän että pääsyy ääri­oikeis­ton nousu­un on homo sapi­ensin ylivirit­tynyt uhkatut­ka. Syvästi van­hoil­li­sista maista tullei­den raiskauk­set pait­si aikuisia naisia niin eri­tyis­es­ti alaikäisiä tyt­töjä kohtaan ovat eri­tyisen kärke­viä liioitel­lun uhkaku­van rak­en­ta­jia. Asi­aa ei auta ulkoinen erinäköisyys. Miehet ovat (luon­nos­taan?) keskimäärin vier­aan­pelkoisem­pia, mis­tä saadaan miesten yliedus­tus, vaik­ka koet­tu uhka kohdis­tuu enem­män naisiin.

    Itse edis­tys­mielisenä olisin toivonut käyneen niin, että edis­tys­mieliset puolueet ja muut tahot oli­si­vat saa­neet ansaitun paikkansa myös siir­to­lais­ten van­hoil­lisu­u­den suurimp­ina kri­itikkoina. Nyt, iro­nis­es­ti kyl­lä, kotiku­toiset van­hoil­liset ovat ase­moituneet siir­to­lais­ten van­hoil­lisu­u­den päävastustajiksi.

    Vastaa

36. Voisi sanoa, että sille kokoomus­poli­ti­ikalle, joka ollut kokoomuk­sen strate­gia parikym­men­tä vuot­ta, ei oikein ole enää tilausta.

    Vastaa

37. Päivän uuti­nen: Suomes­sa diesel on pumpul­la Euroopan kallein­ta. Muu­ta­ma päivä sit­ten ker­rot­ti­in että alko­holi on Suomes­sa Euroopan kalleinta.

    Her­mostuuko suo­ma­lainen moi­ses­ta? Ei her­mostu; kun­han puris­telee kiukuis­saan muni­aan taskus­saan. Alis­tu­mi­nen on suo­ma­lainen geeni.

    Yrit­tääkö poli­it­ti­nen jär­jestelmä — so. poli­it­tikot — jotenkin aut­taa keski­t­u­loisia suo­ma­laisia ahdin­gos­saan? Ei yritä, päin­vas­toin niin kuin Soin­in­vaarakin julis­taa: ei kukaan autoa tarvitse; ei ainakaan jos Krunikas­sa asuu. Kos­ka Krunikan väki ei tarvitse, ei kukaan muukaan tarvitse joten… 

    Edel­lisen perus­teel­la sanon: Suomes­sa on mah­do­ton ymmärtää mik­si kansalaiset muual­la eivät tyy­dy kur­jis­tavaan tilanteeseen. Sik­si emme ymmär­rä hih­hulili­ikkeitä jot­ka keräävät jär­jestelmään suut­tunei­ta äänestäjiä puolelleen.

    Vastaa

    1. Keski­t­u­loinen suo­ma­lainen tääl­lä, ter­ve. En ole ahdin­gos­sa. Ben­sa mak­saa mitä mak­saa, en edes kiin­nitä huomio­ta hintaan.
       Meil­lä on nyt juurikin se hal­li­tus, jon­ka saa äänestämäl­lä tik­tokpelle­jä, joiden mielestä hal­li­tus päät­tää polt­toainei­den hin­nas­ta, ja jot­ka lupaa­vat tehdä asialle jotain.
       Jos se hal­li­tus ei kuitenkaan tee ben­sas­ta eikä dieselistä hal­paa, niin voisiko sen äänestäjä men­nä itseensä?

       Vastaa

    2. Jär­jestelmä toimii huonos­ti. Julkisen val­lan ja yksilöi­den pitäisi ryhtyä polt­toainei­den säästö­toimi­in koordi­noidusti ja jär­jestelmäl­lis­es­ti. Näin pidet­täisi­in hin­ta kuris­sa kun kysyn­tä laskisi.

       Mut­ta kos­ka tähän ei yksinker­tais­es­ti pystytä eikä moni halua ottaa pyörää alle tai elämä on raken­net­tu niin autoilus­ta riip­pu­vaisek­si niin lop­putu­lok­sek­si jää EKP:n koron­nos­tot. Hin­tat­uet polt­toaineille, kun polt­toaineis­sa on tar­jon­tashok­ki, ovat pop­ulisti­nen ja haitalli­nen liike — kulu­tus ei jous­ta alas kos­ka mik­si säästää jos val­tio pitää tuil­la hin­nan alhaalla?
       EKP:n koron­nos­tot ovat myös mil­lä tahansa logi­ikalla virheelli­nen liike, jos polt­toainei­den hin­ta nousee ylös tar­jon­tashokin myötä niin koron­nos­tot eivät tätä markki­naepä­tas­apain­oa kor­jaa, kysyn­tä pitää saa­da alas. Samoin tämä inflaa­tioshok­ki suurem­mista kus­tan­nuk­sista val­uu hin­toi­hin joka tapauk­ses­sa, nos­ti EKP korko­ja tai ei. Valitet­tavasti näi­den kanssa on myös nähty, että hin­nat näyt­tävät jäävän pysyvästi korkeam­malle tasolle aina hin­tashokin jäl­keen vaik­ka aikaisem­mat hin­nat palau­tu­isi­vat eivätkä palkat ole ehti­neet reagoida.

       Vaikut­taa siis kovasti siltä, että län­si­mais­sa inflaa­tio­ta pitävät yllä yri­tys­ten puut­teelli­nen kil­pailu eli markki­noiden heikko toim­inta. Mut­ta tietenkin ekon­o­mistit ker­to­vat meille, että kun hin­tashok­ki tulee niin palkat nou­se­vat heti (pait­si eivät nouse) ja tämä sit­ten aiheut­taa inflaa­tio­ta. Mut­ta ekon­o­mis­teista nyt val­taosa on mak­set­tu­ja vale­htelijoi­ta, suurin osa puhuu aina jonkun etu­jär­jestön palkoil­la ja val­tionkin virkamiehiä vaikut­taa usein kiin­nos­ta­van varakkaiden etu muiden kus­tan­nuk­sel­la. Se nyt on selvää, että korkea­palkkainen virkamies iden­ti­fioituu toden­näköisem­min suu­rit­u­lois­t­en kanssa kuin taval­lis­ten duunarei­den kanssa ja syn­tyy ns. kollek­ti­ivi­nen etu.

       Vastaa

       1. Tiedän muuten myös var­mana fak­tana, että mon­es­sa tapauk­ses­sa polt­toainei­den hin­nan­nousu pää­tyy läh­es täysimääräisenä kul­je­tusyrit­täjän omak­si tap­piok­si — Mut­ta kau­pat ja muut asi­akkaat silti tehokkaasti siirtävät hei­dän “nousseet” kus­tan­nuk­set hin­toi­hin. Eli tar­jon­tashok­ki saadaan siir­ret­tyä hin­toi­hin, mut­ta sopimusten luon­teen ja markki­na-ase­man epä­tas­apain­on vuok­si osa markki­na­toim­i­joista saa kään­net­tyä hin­tashok­it omik­si kat­teik­si käytän­nössä muiden kustannuksella.

          Tämän tiedon val­os­sa on minus­ta sit­ten äärim­mäisen irvokas­ta, että ekon­o­mistit tule­vat selit­tämään kuin­ka palkko­jen nousu aiheut­taa inflaatiota.

          Tässä maas­sa (ja laa­jem­min maail­mas­sa) on sel­l­ainen perus­ta­van­laa­tu­inen ongel­ma, että iso osa eli­it­tiä ei käytän­nössä tiedä miten jär­jestelmä toimii. Sen sijaan jauhetaan suu vaah­dos­sa jotain teo­reet­tista ja ide­ol­o­gista son­taa, jol­la ei ole mitään tai hyvin vähän tekemistä todel­lisu­u­den kanssa. Mer­i­tokra­tia ei toi­mi, se on se per­im­mäi­nen ongel­ma. Jos jär­jestelmä olisi mer­i­tokraat­ti­nen, niin päät­täjät ja eli­it­ti tietäi­sivät miten jär­jetelmä toimii, mut­ta käytän­nössä moni kohoaa ase­maansa ohi­tuskaistaa korkeak­oulu­tuk­sen kaut­ta reaal­i­maail­man ohi.

       2. Edelli­nen hal­li­tus antoi polt­toainetuet. Val­tavia miljoon­amääriä. Valvon­taa ei ollut. Muis­tan kun eräskin fir­ma sit­ten haki näitä tukia, ja selvit­ti, mil­laiset doku­men­tit hake­muk­seen tarvi­taan. Monis­sa muis­sa asiois­sa tarvi­taan kuit­te­ja, kir­jan­pitoti­eto­ja tai vaik­ka tilin­tarkas­ta­jan lausunto. 

          Vas­taus oli: ei mitään taus­ta­doku­ment­te­ja tarvin­nut val­ti­olle toimit­taa. Piti antaa vain ener­gianku­lu­tus­luku­ja. Val­tio olet­ti, että joka fir­ma antoi oikeat tiedot ja luot­ti siihen. Rahaa ilmeis­es­ti oli jakaa. Fir­moissa ihme­telti­in niin lev­äperäistä hakupros­es­sia: että eikö val­tio­ta oikeasti kiin­nos­ta. Ei kiinnostanut.

38. Mitä se nopea tur­va­paikkapäätös hyödyt­tää, jos ja kun kiel­teisen päätök­sen saanei­ta ei saa­da lähtemään pois? Vihreäthän jopa ovat vaati­neet oleskelulupi­en myön­tämistä maa­han lait­tomasti jääville kiel­teisen tur­va­paikkapäätök­sen saaneille.

    Vastaa

39. Itse yksi­ty­istäisin työlu­vat kokon­aan: voimas­sa ole­va työ­sopimus on samal­la työlu­pa. Nor­jas­sa taitaa olla näin.

    Työ­nan­ta­ja vapau­tuu työn­tek­i­jän­sä elatuk­ses­ta kunnes työn­tek­i­jä on pois­tunut maas­ta. Mak­set­tu sosi­aal­i­tur­va ja käsit­te­lyku­lut per­itään työ­nan­ta­jal­ta. Jos työ­nan­ta­ja ei mak­sa ja on ulko­maalainen, hänet karkote­taan maas­ta (sosi­aal­i­tur­van väärinkäyt­tö) samal­la kuin työn­tek­i­jäkin. Myös ennakko­mak­su / vaku­us työn­tek­i­jän palu­un var­al­ta voisi tul­la kyseeseen.

    Vastaa

40. Vaal­i­t­u­lok­ses­sa saat­taa näkyä se, että ihmiset ali­ta­juis­es­ti alka­vat kokea, että yhteiskun­nas­sa on enem­män nol­la­summapeliä, kun tekoä­lyn myötä korkean tason työ­paikko­ja on vähem­män. Korkean tason työ­paikko­jen luonne nähdään nollasummapelinä.

    Vastaa

41. Ääri­oikeis­ton nousu on vain loogi­nen jatku­mo neolib­er­al­is­mille, jos­sa kap­i­tal­is­mi julis­tet­ti­in voit­ta­ja­jär­jestelmäk­si kylmän sodan jäl­keen. Yhdys­val­lois­sa ja muual­lakin ääri­oikeis­ton retori­ik­ka on kuin Pinochetin Chilestä. Ay-liike halu­taan kieltää, van­no­taan ääret­tömän vapau­den nimeen (tosin vain jos se kos­ket­taa itseä) ja syytetään ongelmista “kom­mu­nis­te­ja”. Ilmas­to­de­nial­is­mi sopii tähän kuvaan — onhan kyseessä öljyra­hoil­la räl­läävien mil­jardöörien etu­jen puolustaminen.

    2000-luvun alus­sa inter­net on vienyt tämän kehi­tyk­sen ääripäähän­sä. Ihmisille on luo­tu keinotekoinen tarve tyrkyt­tää omaa egoaan inter­netis­sä, mikä on sosi­aalisen medi­an aikaansaan­nos­ta. Tämä on johtanut jatku­vaan itsekeskeisyy­den kasvu­un. Kun itsekkyys on uusi ihanne, ihmisi­in vetoa­vat ne ideat, jot­ka puo­lus­ta­vat lähin­nä itseä, omaa elämän­ta­paa ja omaa heimoa, eli ääri­oikeis­ton näke­myk­set. Ääri­oikeis­to­han teesken­telee ole­vansa taval­lisen ihmisen puolel­la. Se myös hyö­tyy me vas­taan muut vas­takkainaset­telus­ta. Ei ole kär­jis­tet­tyä sanoa, että ääri­oikeis­to hyö­tyy nykyis­es­tä itsekkyy­den ihanteesta, jon­ka juuret ovat kap­i­tal­is­min voitossa ja sosi­aalises­sa mediassa.

    Kun yhteisöl­lisyys, yhteinen hyvä ja tois­t­en ihmis­ten kun­nioi­tus uhrataan rahan eteen, sil­loin ääri­oikeis­ton on help­po voit­taa ihmis­ten mielet puolelleen. Sosi­aalises­sa medi­as­sa sen on myös help­po kylvää vihaa, vas­takkainaset­telua ja muukalais­vas­taisu­ut­ta. Ainakin Face­bookissa algo­rit­mit ovat sen puolel­la. Tämän juuret ovat kuitenkin kauem­pana, neolib­er­al­is­tises­sa ide­olo­gias­sa, jos­sa jokainen on oman onnen­sa sep­pä ja häikäilemätön nar­sisti vain yhteiskun­nalle hyödylli­nen liikemies.

    Kun toisen­lainen tapa ajatel­la on leimat­tu vain vaar­al­lisek­si kom­mu­nis­mik­si, mitään vas­tavoimaa nykya­jan itsekkyy­delle ja ääri­oikeis­tolle ei oikeas­t­aan ole.

    Vastaa

42. AfD kan­na­tus nouse liit­tyy maa­han­muut­toon, mut­ta asi­as­ta on vaikea puhua.

    Vastaa

43. Alkukesästä koko suo­mi oli täyn­nä koti­maista talousih­mettä, jos­sa euro­statin ennakos­sa Suomes­sa menee parem­min kuin mis­sään. Ei var­maan ole sel­l­aista kokoomus­laista tai perus­suo­ma­laista, joka ei olisi tätä kasvua ylistänyt. Viit­tauk­set kaikissa jutuis­sa oli­vat euro­statin talouskasvun Q2 ennakossa.

    Sit­ten jos­sain vai­heessa se Q2 data valmis­tui. Jokainen voi käy­dä kat­so­mas­sa Suomen sijoituk­sen. Paska­han se sijoi­tus sit­ten oikeasti oli. Selkeästi siel­lä heikoimpi­en joukos­sa ja selvästi EU:n keskiar­von alle. Tästä on uutisia nolla. 

    Laitoin itse hs:lle kor­jaus­pyyn­nön uutiseen jo kesäku­us­sa, sil­lä se ennakon ylistävä uuti­soin­ti ei mielestäni ollut fak­toi­hin perus­tu­vaa, vaan jokin poli­it­ti­nen taho halusi vale­hdel­la ennakois­sa ja päästä kesäk­si tekemään omaa rinkirunk­kaus­ta somes­sa näi­den val­hei­den avul­la. Edelleen on pas­ka jaos­sa eikä kor­jaavia uutisia ole tehty fak­to­jen perusteella. 

    Se on sääli, että tässä ajas­sa ei ketään kiin­nos­ta se mikä on tot­ta kun­han vain saadaan hyvä tarina.

    Vastaa

    1. Kat­soin tuon tilaston.

       Ennakkoluke­ma 0,9 putosi luku­un 0,4.

       Toteu­tunut työl­lisyy­den trendiluku oli ‑0,8, huonoin koko EU:ssa. Talous kuulem­ma “kas­vaa” mut­ta työl­lisyys vain heikkenee.

       Sen nyt ei pitäisi olla mikään yllä­tys, että Helsin­gin Sanomat on hyvin myön­teinen Kokoomuk­selle ja Orpolle. Välil­lä heit­tävät hie­man sym­bol­ista kri­ti­ikkiä, mut­ta Kokoomuk­sen talous­poli­ti­ikkaa ja säästölu­pauk­sia ja nyky­hal­li­tuk­sen lupauk­sia ja toteu­tunei­ta säästöjä ei juurikaan kri­ti­soi­da, mut­ta SDP:ltä HS kyl­lä vaatii usein kovia luku­ja säästöistä ja säästöko­hteista. Lehti on kyl­lä niin selvästi puolueelli­nen, he vain peit­televät sitä eri­no­mais­es­ti. Samoin HS on koit­tanut man­a­ta asun­to­jen hin­to­ja nousu­un jo mon­ta vuot­ta, siel­lä on hyvin sään­nöl­lisin väli­a­join joku ker­tomas­sa, että asun­to­jen hin­nat lähtevät nyt juuri ihan koh­ta nousu­un. HS on aika selkeästi osoit­tanut ole­vansa varakkaiden ja pääo­man äänikel­lo, vaik­ka kovasti koit­ta­vat esit­tään neu­traalia ja puoluee­ton­ta ja onnis­tu­vat siinä ilmeisen hyvin kun moni ei jostain syys­tä huo­maa kuin­ka maltil­lis­es­ti esimerkik­si kokoomus­ta tai Orpoa todel­lisu­udessa kri­ti­soidaan. Tuo­ta puoluet­ta kohdel­laan käytän­nön talouden suo­ri­u­tu­misen ja säästö­jen osalta oikein silkkihansikkain.

       Mut­ta kau­palli­nen media ei voi ikinä olla riip­puma­ton media. Näin se vaan maail­ma toimii, jos ei tätä ymmär­rä tai tajua niin on nai­ivi tai tyh­mä. Toivon että usea olisi nai­ivi, mut­ta mitä enem­män näen elämää ja ihmiset ker­to­vat ja kir­joit­ta­vat ajatuk­sis­taan niin kallis­tun toiseen vai­h­toe­htoon. Monia ohjaa pikem­minkin nar­sisti­nen mieliku­va-ajat­telu ja toiveet eivätkä suinkaan todel­liset fak­tat ja teot.

       Vastaa

44. Suomes­sa on viimeistään kun­tavaaleis­sa nähty ensim­mäiset merk­it maa­han­muut­ta­jien äänien ohjau­tu­mis­es­ta esimerkik­si demareille.
    On puhut­tu ns. taku­uäänestäjistä > puolue takaa riit­tävän tulon­si­ir­to­ta­son ääniä vastaan.
    Ihmi­nen tietenkin äänestää omien etu­jen­sa mukaises­ti mut­ta vaalire­tori­ik­ka on muut­tumas­sa koroste­tusti tuo­hon suuntaan. 

    Ruot­sis­sa­han tämä on ollut pelin hen­ki pitkään. Kaik­ki on toki ollut täysin vapaaehtoista.
    Mut­ta nyt sekin on mur­rokses­sa: https://yle.fi/a/74–20248591
    Ollaan jo suo­ran vaalivilpin puolella. 

    Ylen jutus­sa käytetään ter­miä “klaaniäänestämi­nen.” Pitää olla tarkkana ettei saman ilmiön ensi merkke­jään kan­taudu Suomeen kevään vaaleissa.
    Kovasti ollaan huolis­saan äärim­mäisen oikeis­ton tem­puista, niin kuin pitääkin, niin tässäkin blo­gis­sa — mut­ta samaan aikaan pitää seu­ra­ta myös näitä ilmiöitä siel­lä toisel­la laidalla.
    Ehdokkaat kan­nat­taa lait­taa ajois­sa tarkkaan syyni­in ettei tule pettymyksiä.
    Jälkikä­teen Ruot­sis­sa on pal­jas­tanut vasem­mis­ton ehdokkaista laa­jaa ja sys­temaat­tista antisemitismiä.

    Vastaa

    1. Nim­imerkille Ruotsin vaalivilp­pi ja suo­ma­lainen taku­uäänestämiselle kom­ment­ti­na että tämä Ruotsin vaalivilp­pi epäi­ly on hyvin mon­imutkainen asia jos­sa sekoit­tuu Ruotsin mon­imutkainen vaal­i­jär­jestelmä. Tämä vaal­i­jär­jestelmä on ollut Ruot­siss­sa käytössä ennen kuin Ruot­si­in alkoi siir­to­laisu­us suurel­la volyymillä

       Vastaa

       1. Ruotsin vaalivilp­pi­ta­pauk­si­in kan­nat­taa meil­läkin suh­tau­tua vakavasti.
          On ihan odotet­tavis­sa että meil­lä, vaik­ka äänestysjär­jestelmä ei ole niin type­rä kuin Ruot­sis­sa, tul­laan yrit­tämään vaikut­taa vaalei­hin ja yksit­täisi­in äänestäjiinkin.