Helsingin Sanomien analyysi kansanedustajien vaalikonevastauksista näyttää tekevän minusta eduskunnan oikeistolaisimman kansanedustajan. Katsotaanpa, mikä tekee minusta ”äärioikeistolaisen”.
1) Kerroin aikovani kaventaa tuloeroja lievästi vaan en huomattavasti, koska tiedossani ei ole toimivaa tapaa alentaa niitä huomattavasti.
2) Pidin parempana ohjata vanhuspalveluja suosituksilla kuin normeilla, koska niin moni asiantuntija on varoittanut jäykistä normeista.
3) Kannatin eläkeiän nostamista enkä sen laskemista, koska minusta on väärin antaa hyvinvointivaltion tuhoutua rahoituspulaan
4) Olen sitä mieltä, että toimiakseen transaktioveron on koskettava myös veroparatiiseja.
5) Kannatan energiaverojen nostamista ilmastopoliittisista syistä eikä ollut mahdollista kannattaa kuin yhtä veroa.
6) En vastusta kategorisesti kaikkia ostopalveluja, koska pidän hyvänä, että pienet kunnat ostavat esimerkiksi lastensuojelupalvelut kolmannelta sektorilta.
On erikoista määritellä että vasemmistolaisuutta on esittää helppoja ratkaisuja vaikeisiin kysymyksiin ja oikeistolaisuutta on etsiä totuutta. Ilmankos perussuomalaista saatiin vasemmistopuolue.
Sinänsä kiitän Helsingin Sanomia vaalikoneaineiston avaamista tutkijoiden vapaasti käytettäväksi. Siitä saadaan vielä ihan järkeviäkin analyyseja.
______________
Julkaistu myös Helsingin Sanomien mielipidepalstalla 22.4.2011
Ja tuollainen järkevämpi analyysi löytyy mm. tuolta:
http://www.loitto.com/tilastot/hsvaalikone11/kartta/
Siinä akselit on tuotettu datan perusteella, ei mututuntumalta (toisin kuin tuossa HS:n omassa analyysissa). “Oikeisto/vasemmisto” ‑akseli näyttäisi aika lailla siltä miltä sen voisi olettaakin näyttävän. “Liberaali/konservatiivi” ‑akselissa sen sijaan on jotain outoa, pitkälti varmaan sen vuoksi, ettei kysymyksissä ollut kovin paljoa sellaisia, jotka erottelisivat arvoliberaaliutta ja arvokonservatiivisuutta.
Osmo:
No olisi siitä saanut vasemmistopuolueen, jos olisi vaikka vaivautunut lukemaan sen vaaliohjelman:
PS vaaliohjelma
Ja sitä rataa…
Kari
Osmo, sinun vika on se, että olet ja olet ollut liian rehellinen. Kun perinteisesti puoluepolitiikkaa lähellä olevien ja elävien kohdalla on ollut niin, että heidän tulee ainoastaan liputtaa tiettyjä asioita ja olla liputtamatta tiettyjä asioita — kuten perinteisissä poliittisissa puolueissa on jäseniään ohjattu. Ja kun puoluetoimistokin on vieressä ohjaamassa.
Lähde tuossa sitten rehelliselle kansanvallan linjalle, kun meitä kaikkia kansalaisia on ohjattu hiukka harhaan jo kymmenien vuosien ajan.
Tässä yksi mielenkiintoinen, kenties populistinen dokumentti — mutta syytä on kaikkien lukea tämä dokumentti. Aukeaa tavallisellekin pulliaiselle aivan vallan toinen maailma kuin perinteisesti on totuttu. Ja kenties dokumentista löytyy yhtymäkohtia Osmonkin itsensä kokemana vaikeina SATA-komitean työssään :
#
RENKIEN KAAPPAUS
Olli Pusa
#
Perussuomalaiset on vasemmistopopulistinen ja sosiaalikonservatiivinen puolue.
Vaalikoneet ovat vähän ikäviä siinä mielessä, että ne eivät lainkaan mittaa annettujen vastausten toteuttamiskelpoisuutta.
Täytin mm. HS:n vaalikoneen, ja Osmo päätyi vastausteni perusteella sijalle 19. Tämän jälkeen luin Osmon kommentit vastaus vastaukselta, ja totesin silkkaa valistumattomuuttani vastanneeni huonosti melkein kaikkiin niihin kysymyksiin, joissa kantamme erosivat. Samoin ne ehdokkaat, jotka saivat korkeampia sijoituksia. Joka ikisen ehdokkaan kommentteja en lukenut läpi, joten en saa koskaan tietää, mitkä Osmon vastauksista ovat mahdollisesti olleet valistumattomia. Kommenttitilakin on varmasti rajallinen, joten niidenkään lukeminen ei anna kaikkea olennaista informaatiota.
Osmo:
No oikeestaan jo pelkästään se, että on eduskunnassa tarkottaa, että ei voi olla “ääri” yhtään mitään.
Ai kaikesta siitä laissez-fairesta huolimatta?!
Anteeksi teknisyys, mutta R:n MCMCpack-kirjastossa on valmiina ordinaalinen faktorianalyysi, joka säätää kysymysvaihtoehtojen paikan latentilla reaaliakselilla datan mukaan. Sillä voisi joku katsoa Hesarin aineistoa. Uskon tulosten olevan lähes identtisiä loitto.com:n faktorianalyysin kanssa, ±rotaatio. Bonuksena saa epävarmuuksia kaikelle, koska menetelmä on bayesiläinen.
Jos tämä ei riitä, on menetelmiä jotka eivät oleta edes ordinaalisuutta.
Hesarin tulokset ovat tosiaan kummallisia.
OS edustaa loogista ajattelua. Se on harvinaista. Valitettavasti.
Nykyajan “journalistiikka” on luku sinänäsä. Vain lievästi kärjistetty yhteenveto Expressenin ja Aftonbladetin viimepäivien uutisoinnista on että Soini on Stalinin ja Hitlerin re-inkaranaatio joka on jo käynnistänyt suomenruotslaisten joukkoteloitukset.
Tuon vaalikartan teknisenä toteuttajana täytyy sanoa, että on melko surullista nähdä kuinka vähän lähdekritiikkiä harjoitetaan sitä luettaessa.
HS kertoo avoimesti miten luvut on tehty, ja olen samaa mieltä Oden kanssa, valitut kysymykset ja pisteytykset ovat hyvin erikoisia. Valitettavan moni ei kuitenkaan ikinä pääse sinne asti, vaan katsoo vaan kivaa kuvaa ja ottaa sen sellaisenaan totuutena. Toisaalta tällaiset kartat provosoivat mukavan paljon keskustelua, mitä ei voi pitää kuin hyvänä asiana.
Valitettavasti eliniän koko ajan kasvaessa on käytännössä mahdotonta pitää eläkeikä samana (eli sen on noustava haluttiin sitä tai ei). Realiteetit on huomioitava. Realiteetit on huomioitava toki siinäkin että joillakin aloilla et vain voi tehdä töitä enää yli 60 vuotiaana. Aivan samat realiteetit pätevät kuin siihenkin että useimmissa urheilulajeissa et voi pärjätä reippaasti yli 30 vuotiaana.
Tuo vasemmisto-oikeisto “tilastointi” oli kyllä tökerön huonosti tehty ja vääristi myös perussuomalaisten vasemmisto-oikeisto tilastointia. Ei nyt ihan kuudella kysymyksellä tuon asian selvittäminen onnistu. Ja monelta osin on parempiakin luokittelutapoja kuin wanha vasurit/oikeisto asettelu.
Haluaisin nähdä jossain vaaleissa tällaisen vaalikoneen: http://www.latimes.com/news/local/budget/
Ja ette ikinä arvaa miten minä sain budjetin tasapainoon. 🙂
Onko ykköskohdassa oikein “tuloveroja” vai pitäisikö olla “tuloeroja”?
Siis Pusan dokumentti löytyy täältä:
http://www.pusa.fi/Renkien%20kaappaus.pdf
Nämä vaalikonedatasta vedetyt oikeisto-vasemmisto (ja liberaali-konservatiivi) ‑analyysit ovat melkein pelkkää huuhaata.
Viime vaalien (2007) jälkeen, lehdissä oli iso otsikot, että Jan Vapaavuori on eduskunnan oikeistolaisin kansanedustaja (jokainen vähänkin politiikkaa seuraava toki tietää, ettei Vapaavuori sijoitu kokoomuksen eduskuntaryhmässä ainakaan oikeaan laitaan).
2007 analyysin tekivät Tampereen yliopiston tutkijat, nyt 2011 Osmon Hesarissa oikealle sijoitti ymmärtääkseni yksi juuri väitellyt (kokematon) Helsingin yliopiston tutkija.
Osmo, kyllä sinä olet minunkin mielestä päivänselvästi oikealla, sillä et kannata suunnitelmataloutta.
Mauno Koivisto taisi joskus kysyä, että tarkoittaakohan sosiaalidemokratia jotain muutakin kuin velaksi elämistä. tjsp.
Odelta napakka reaktio Hesarin julkaisemaan onnahtaneeseen analyysiin. Osui ja upposi!
Huomasin muuten tämän Oden viestin ensin Uuden Suomen nettisivuilta ja tulin katsoneeksi siihen siellä tulleita kommentteja. Samaa aihetta on kommentoitu myös tällä blogilla jo edellisen postauksen kohdalla. Itse kukin voi vilkaista molempia ja katsoa, miten hyvin kommentoijat kummallakin sivustolla ovat ymmärtäneet sen, mitä kommentoivat.
Oma johtopäätökseni on se, että Ode ansaitsee kymmenen pistettä siitä porukasta, jonka hän on saanut mukaansa näille sivustoille kommentoimaan. Toki täälläkin on myös paljon puolivillaista, niin kuin aina netissä, jossa osallistumisen matala kynnys houkuttelee kirjoittamaan ensin ja ajattelemaan vasta sitten, mutta myös paljon todella fiksuja kommentteja, joiden avulla ymmärrys asioista lisääntyy ja johtopäätökset paranevat.
“On erikoista määritellä että vasemmistolaisuutta on esittää helppoja ratkaisuja vaikeisiin kysymyksiin ja oikeistolaisuutta on etsiä totuutta.”
Onko se nyt niin omituista jos tällä määrittelyllä Vasemmistoliitto ja SDP löytyy graafista vasemmalta ja Kokoomus oikealta?
Eiköhän tuo tulos kerro enemmän Helsingin Sanomista kuin Osmo Soininvaarasta. Aika pelottavaa että HS määrittelee järjen käytön oikeistolaiseksi ominaisuudeksi, oikeisto = oikeassa oleva?
Hyvinkin läheltä koko tuota koko kenttätyökalun syntyä seuranneena on pakko ihmetellä sitä, että kuinka kritiikittömästi ihmiset näitä lukevat.
Tärkeintä tilastoja tulkittaessa on tarkistaa riippumatta visualisointitavasta, että mitä nyt oikeasti mitataan.
Tässä tapauksessa siis esitetään toimittajan / yhden kysymysten tulkitsijan näkemyksiä siitä, että mitä tietyt vastaukset tiettyihin kysymyksiin kertovat henkilön ajatuksista em. poliittisessa nelikentässä ilmaistuna.
Näin sivuhuomautuksena toteaisin, että hesarin vaalikonedata soveltuu aika huonosti oikeisto-vasemmisto / liberaali-arvokonservatiivi asteikoille asetteluun. Mutta saahan sen jotenkin sopimaan kun valitsee tarkasteltavat kysymykset / vastauksien pisteytykset sopivasti.
Vaalikoneista, niiden kysymyksistä ja käyttämästä matematiikasta pitäisi keskustella porukassa , jossa osataan politiikantutkimusta ja moderneja matemattisia välineitä. Sellaista ei vain taida Suomesta löytyä.
Vaalikonevastausten analyysi lienee helpompaa toimituksissa kuin lukea vaikka niitä puolueiden ja ehdokkaiden vaaliohjelmia ja puoluelinjauksia. Sääli.
Säälitävää on myös vanhojen huonona päivänä kirjoitettujen blogien ja fb/twitter tekstien pohjalta tehty päättely.
Hesarin vaalikone oli melkoisen käppäinen. Minulle se ehdotti Arhinmäkeä ja Zysseä yhtä vahvoiksi ehdokkaaksi. Yleisvaalikoneista YLE:n vaalikone tuntui antavan jokseenkin realistisia vaihtoehtoja.
Datan on sentään analysoinut alan asiantuntija.
Olen päivän vanha vihreä. Liityin eilen. Vaalikoneesta sain Sinnemäen suhteen 88 prosenttia, joten puolue osui kohdalleen. Vastauksia luettuani äänestin kuitenkin Helsingissä numeroa 18. Pakko tehdä jotain…
Protovis-ohjelmalla tehty vaalikartta on netissä; ja se on hiukan erilainen kuin Hesarin.
http://www.loitto.com/tilastot/hsvaalikone11/kartta/
Eläkeikää ja veroja on pakko nostaa, ei se ole oikeistolaista eikä vasemmistolaista. Se on pragmaattista. On myös rehellistä kertoa se etukäteen eikä luvata sellaista, mikä ei ole mahdollista.
Martti Leppänen:
“Tuon vaalikartan teknisenä toteuttajana täytyy sanoa, että on melko surullista nähdä kuinka vähän lähdekritiikkiä harjoitetaan sitä luettaessa.
HS kertoo avoimesti miten luvut on tehty, ja olen samaa mieltä Oden kanssa, valitut kysymykset ja pisteytykset ovat hyvin erikoisia. Valitettavan moni ei kuitenkaan ikinä pääse sinne asti, vaan katsoo vaan kivaa kuvaa ja ottaa sen sellaisenaan totuutena. Toisaalta tällaiset kartat provosoivat mukavan paljon keskustelua, mitä ei voi pitää kuin hyvänä asiana.”
Tehdaan siis luokattoman huono analyysi, revitaan siita isot otsikot, ja julkaistaan nayttavia ja harhaanjohtavia kuvia. Ja sitten vedotaan lahdekritiikin puutteeseen, kun jotkut luottavat lehden omaan laaduntarkastukseen eivatka lue pienta pranttia monen linkin takana.
Ja sitten kun tasta sikiaa taysin vaaristyneille kasityksille pohjaava keskustelu jolla ei ole tosiasioiden kanssa juuri mitaan tekemista, “se on vain hyva asia”
Et kai ole tosissasi?
Eiko TEIDAN pitaisi harjoittaa jonkinlaista itsekritiikkia sen suhteen, mita julkaisette? Siitahan lehtenne tilaajat maksavat. Seuraavaksi kai alatte julkaista kaupungilla kiertavia huhupuheita — ja pienella prantilla sitten kerrotaan, etta ei me mitaan faktoja viitsitty tarkistaa.
Hesarin analyysin tekijöiden olisi toivonut tarjoavan jonkinlaiset tiivistetyt määritelmät arvokonservatiivi-arvoliberaali ja vasemmistolainen-oikeistolainen akseleille. Näiden määritelmien perusteella itse kukin olisi nopeasti hahmottanut kuinka paljon painoa tällaiselle tiivistetylle analyysille kannattaa laittaa.
Syltty,
Sosiaalidemokratiaa ei voi luonnehtia velaksi elämiseksi ainakaan, jos tarkastellaan kulunutta 20 vuotta Suomessa.
Demarit ovat olleet pääministeripuolueena tänä aikana kaksi kertaa (Lipponen I ja Lipponen II), eli vuosina 1995–2003. Voittopuolisesti demarihallituksien aika oli reipasta velkojen maksun aikaa. Valtion velka Lipposen hallituksen aloittaessa oli noin 63%/BKT ja Jäätteenmäen aloittaessa vuonna 2003 velka oli enää 43%/BKT.
Kyllähän oikeiston ja vasemmiston tärkeä jakolinja on juuri utopistisuus.
Vasemmisto esimerkiksi vaati aikoinaan, että lasten pitäisi käydä koulua eikä painaa 12-tuntista työpäivää. Tämä oli oikeiston mukaan utopistinen haave. Jos mitään talouden realiteeteista ymmärsi, ymmärsi myös, että lapsi joka ei käy töissä kuolee nälkään. Kahdeksantuntinen työpäivä oli myös utopistista hömppää ja peruskoulu, kansaneläke, lapsilisät, työttömyysturva jne.
Oikeiston rooli on olla inhorealisti, joka kertoo miten talouden kurimuksessa säilyy hengissä ja ehkä joskus, jos poikkeuksellisen hyvin käy, onnistuu jopa hetken kukoistamaan.
Esimerkiksi eläkeiän pitäminen 63(-68) vuodessa on tässä mielessä vasemmistolainen projekti. Jos se onnistuu sen toteuttamaan, seuraus ei välttämättä ole oikeistolaisten maalaama katastrofi tai nuorempien ryövääminen. Oikeastaan ainoa seuraus on, että eläkeiästä tulee reunaehto, johon ei kosketa, kun yritetään keksiä, miten eläkepommi puretaan.
Kyllä politiikassa siis pitää olla älyttömiä unelmia, kunhan niitä ei ole liikaa tai lian vaarallisissa paikoissa. Vastuullinen vasemmisto päättääkin, missä avainkohdissa unelmaa saa ja voi metsästää niin, että maailma muuttuu paremmaksi yleensä eikä vain omille äänestäjille.
Hieman aiheen vierestä, mutta mainitaan nyt kun pidän asiaa tärkeänä: Tämä Hesarin visualisointi aiheutti paljon keskustelua Facebookissa ja kun itsekin kommentoin että minusta jotain täytyy olla pielessä asteikossa jos Osmo ja mm. Astrid Thors sijoittuvat oikeammalle kuin vaikka Eero Lehti, vastaväitteeksi heitettiin heti ”Lex Soininvaara”.
Paavo Arhinmäki on tehnyt todella hyvää propagandatyötä tuon termin lanseeraamisessa ja ainakin omassa tuttavapiirissä on paljon aiemmin vihreitä äänestäneitä jotka näissä vaaleissa siirtyivät vasemmistoliiton äänestäjiksi, mainiten keskeisenä syynä juuri ”Lex Soininvaaran”. Minusta Osmon kannattaisi tehdä mahdollisimman selväksi julkisesti se jonka on jo aiemmin sanonut mutta joka useimmilta on selvästi jäänyt huomaamatta, eli että olisi parempi poistaa koko tuo alle 25-vuotiaiden koulutuspakkosäädös, koska siitä ei ole mitään hyötyä. ”Osmo Soininvaara vaatii Lex Soininvaaran kumoamista” olisi mukavan raflaava otsikko lehdille. 😉
Kysehän on vuoden 2003 työttömyysturvalain uudistuksessa (jonka muuten vasemmistoliitto oli mukana hallituksessa hyväksymässä, kun taas vihreät oli jo aiemmin ydinvoimapäätöksen takia lähtenyt hallituksesta siinä vaiheessa kun laista lopullisesti päätettiin) tapahtuneesta kämmistä joka nyt korjattiin niin että typerä laki toimii aavistuksen vähemmän typerästi, mutta se ei poista sitä että koko alkuperäinen idea on pielessä. Kun koko ”Lex Soininvaara” ylipäänsä käytännössä vaikuttaa vain todella harvojen ihmisten elämään mitenkään, on todella sääli että tällaisen takia vihreillä on aiheeton maine köyhien nuorten kurittajana.
Analyysi kertoo puolueiden eroista, ei niiden absoluuttisesta sijoittumisesta esim. vasemmisto-oikeisto ‑akseleilla.
Cronbachin alfa vasemmisto-oikeisto ‑summamuuttujassa on kuudella kysymyksellä 0,698. Riittänee valtiotieteessä, tai edes journalismissa.
Jos joku haluaa pyörittää aineistoa, vaalikonevastaukset löytyvät HS Next ‑blogista, kuten myös tämän selvityksen kaikki data avoimena tietona.
Aina voi myös kysyä, miten vaalikoneisiin vastataan. Kun kysymysten vastausjakauma heittää Soininvaaran oikealle, ovatko useimmat muut vastanneet niin kuin olettavat ihmisten haluavan vastattavan? Ovatko vaalikonevastaukset oikeita lupauksia vai vaalilupauksia, joita ei ole tarkoituskaan pitää?
On kyllä kovin harmillista, että tuossa Hesarin kartassa [1] ei ole suoraan näkyvillä linkkejä näihin selityksiin, millaisten kysymysten ja kysymysten pohjalta vasen-oikea-jako [2] ja pystyaskelin jako [3] on muodostettu.
[1] http://www2.hs.fi/extrat/kotimaa/puoluekentta/
[2] http://blogit.hs.fi/hsnext/avodataa-valittujen-kansanedustajien-arvomaailma
[3] http://blogit.hs.fi/hsnext/ps-konservatiivinen-vihreat-liberaali-hsn-arvoselvitys-avotietona
Purisiko eläkeiän nousuun mielestäsi pelkät ohjeistukset (sis. työkykyä ylläpitäviäen toimien tehostaminen), joita suosittelet vanhustenhoitoon?
Missä tarvitaan lakia ja mihin riittävät suositukset?
Osmo:
“Ilmankos perussuomalaista saatiin vasemmistopuolue”
Mua kiinnostais kans kuulla, et miten Persuista olis voinu saada mitään muuta ku vasemmistopuolueen. Jostain ihmeen syystä media vaan väkisin halus vääntää siitä “oikeistopopulistisen” puolueen.
Ei oikeistolaisuus tai vasemmistolaisuus ole mikään synnynnäinen ominaisuus, vaan mielipiteet ja mittaustavat voivat vaihdella.
Useimmat lienevät jo muutenkin sitä mieltä, että oikeisto-vasemmisto ‑jako on aikansa elänyt.
Minusta on jokseenkin samantekevää, mihin HS Oden sijoittaa. Lehden painoarvo on muutenkin hiipumaan päin. Poliitikot pitävät itse netin kautta kontaktin äänestäjiin eivätkä toimittajat samalla tavalla enää pääse väliin muokkaamaan viestiä. Vaaleissa voitti puolue ja ehdokkaat, jota valtamedia koko ajan yritti vähätellä.
En ihmettele. Minullekin Hesarin vaalikone suositteli parhaimmiksi ehdokkaiksi ihmisiä, joista osa — ilman konetta — oli ehdottomalla ei-listallani! Täysin pieleen meni.
Rogue: “Mua kiinnostais kans kuulla, et miten Persuista olis voinu saada mitään muuta ku vasemmistopuolueen.”
Persut on oikeistopopulisteja aika samalla tavalla kuin “veljespuolueet” pitkin Eurooppaa (konservatismi, laki ja järjestys, isänmaallisuus jne). Lisäksi Persujen agendalla on teollisuuden eli kapitalistien edun ajaminen. Olisivatko tässä kohdin hiukan poikkeavia?
Mutta onhan “oikeistopopulisti” silti hiukan harhaanjohtava termi, koska heillä on paljon myös paatosta pienen ihmisen puolesta. Ja hyvinvointivaltion puolustusta, jonka tosin voi tulkita myös konservatismiksi.
Populismi ei luontevasti asetukaan perinteisille aateakseleille, koska sen idea on poimia rusinat pullasta sieltä täältä ja lähinnä sieltä, mistä muut puolueet eivät ole tajunneet tai halunneet poimia.
Mutta ei tämäkään luonnehdinta ihan reilu ole SMP:n perillisestä. Ei persut ole arvottomia opportunistejakaan, ei ainakaan Soini puheittensa perustella. En usko, että tekojensakaan.
Erotuomari: “Vaaleissa voitti puolue ja ehdokkaat, jota valtamedia koko ajan yritti vähätellä.”
Silti kaksi suurinta puoluetta olivat kyllä ne, joihin toimittajat tuntuvat suhtautuvan lämpimimmin.
Kritisoin HS:n lähestymistapaa vaalikonedatan analysointiin jo sivujen
http://blogit.hs.fi/hsnext/avodataa-valittujen-kansanedustajien-arvomaailma
ja
http://blogit.hs.fi/hsnext/15-uusiokayttoa-hsn-vaalikonedatalle-viikossa
kommenteissa. Paremmin toteutettu analyysi datasta (esim. loitto.com:n faktorianalyysi) voi kuitenkin antaa mielenkiintoisen kuvan Suomen puoluekentästä.
Juha Törmäsen (eli loitto.com:n) kuvassa suunta, jossa toisessa päässä on kokoomus ja toisessa vasemmistoliitto, suorastaan hyppää silmille. Mielestäni tuo analyysi ei ole huuhaata, ja on suuri kiusaus tulkita tuo akseli oikeisto-vasemmisto ‑akseliksi. Tällä akselilla perussuomalaiset ovat keskustan ja SDP:n välissä joskin PS:n toinen laita ulottuu keskustasta “oikealle”. Vihreät ovat kutakuinkin SDP:n tasalla, ja Soininvaara on vihreiden “oikealla” laidalla.
Soininvaara: “5) Kannatan energiaverojen nostamista ilmastopoliittisista syistä.…”
Vastasin aiheeseen pidemmällä kaavalla edellisessä viestiketjussa (noin viesti 510).
http://www.soininvaara.fi/2011/04/18/mika-meni-vikaan/#comments
Sieltä nostan tiivistelmäksi:
“Kaikki liikenteemme CO2-päästöt vastaavat alle seitsemän vuorokauden päästökasvua Kiinassa.”
Ihan oikeasti, miten paljon vihreät haluavat kurittaa tavallisia, henkilöautoa päivittäin tarvitsevia veronmaksajia energiaveroilla, E10-bensiinillä (tulossa E15 ja E20) ja ruuhkamaksujen GPS-paikkaseurannalla?
Tähän puuhaan on toki saatu mukaan ministerejä niin kokoomuksesta kuin keskustastakin.
Lisäksi on todettava, että erään vihreän ministerin harrastama maailmoja syleilevän suvaitsevaisuuden ja samalla internetsensuurin ajaminen eivät aivan käy yksiin.
Jos jossain maassa oikeistolaiset ovat yleensä arvoliberaaleja ja vasemmistolaiset yleensä arvokonservatiiveja, siellä arvoliberalismia mittaavat kysymykset voivat tuottaa korkeammankin Cronbachin alfan oikeistolaisuuden mittaamiselle, mutta se ei silti tee mittaria oikeaksi ja se voi silti saattaa jonkun äärivasemmistolaisen äärioikeistolaiseksi.
Hesarin pitäisi pisteyttää oikeistolaisiksi ainoastaan selkeän oikeistolaisia vastauksia. Myöskään arvoliberalismiksi ei pitäisi pisteyttä kieltoja. Huono suoritus Hesarilta.
Soininvaara on enemmän vasemmistolainen vaikka olikin noissa vastauksissa kovin antipopulisti.
Jos reunaehdoksi asetetaan nykyinen eläkeikä, niin eliniän kasvaessa pitää joko alkaa tapattaa ihmisiä tai ajaa muu hyvinvointivaltio alas, nostaa verotus 100 %:iin ja sen jälkeen pienentää eläkkeitä vuosi vuodelta. Kyllä tämän reunaehdon voi asettaa, mutta ennen pitkää tulee vallankumous. Tulevilta sukupolvilta varastaminen eläkejärjestelmään pitäisi lopettaa heti eikä myöhemmin.
Hesari on siirtynyt newspeak-linjalle, ja määritellyt äärioikeistolaisuuden uudelleen. Koska nyt on näin todistettu, ei liene muuta vaihtoehtoa kuin julistautua ylpeydellä äärioikeistolaiseksi, sillä satuin olemaan jotakuinkin samaa mieltä kuin Ode noiden kysymysten oikeista vastauksista.
Olin kovasti sitä mieltä, että äärioikeistolainen tarkoittaa tyyppiä, joka haluaa potkia vääränvärisiä, ja kuljettaa itsensä kanssa eri mieltä olevaa jengiä itärajalle. Olin väärässä, mielikuvani on vanhentunut. Enää jää mietittäväksi, millä nimellä tätä kuvailemaani väkeä pitäisi jatkossa nimittää. Voisiko joku auttaa tässä?
Voisiko joku määritellä vasemmiston ja oikeiston eron oikeasti?
Itsekin voin yrittää edellistä, jos ajattelen porvarien eli oikeiston ajattelumallia hallitsevan seuraavat ajatukset:
1. Taloudellinen menestys on yksinomaan kiinni kansalaisen kyvykkyydestä, kun taas köyhyys on seurausta kansalaisen kyvyttömyydestä.
2. Sijoittajien vauraus ja veronmaksajien takuu sijoittajille on ehdoton asia kansakuntien vauraudelle.
3. Vika on aina ottolainaajassa ei milloinkaan lainan antajassa.
4. Verotaakka pitää jakaa kansalaisten välillä suhteellisesti suurin piirtein tasan.
Vasemmistosta olen jo kirjoittanut ennenkin:
Mielestäni vasemmistolaisen puolueen tunnusmerkistöön kuuluu ainakin seuraavat asiat: vastuullinen ympäristön huomioonottava markkinatalous, pienen ihmisen asian vilpitön puolustaminen, oikeudenmukaisuus, tasa-arvo muissakin kuin vähemmistökysymyksissä, solidaarisuus eli lähinnä verot maksukyvyn mukaan!
Hermiitti, vaikka määrittelysi pitäisivät paikkansa, voit miettiä, mitä tapahtuisi jos joko oikeisto tai vasemmisto pääsisi määräämään kaikesta. Ei siinä hyvin kävisi, ei kummassakaan tapauksessa.
Itse asiassa, jos uskoo Hegelin teesi-antiteesi-synteesi-himmeliin, vasemmiston ja oikeiston käsitysten olisi pitänyt jo muodostaa synteesi. Ja näin aika pitkälle on tapahtunutkin. Eli vasemmiston ja oikeiston eron ylläpitäminen on tosiasiassa aika keinotekoista — jos vain osaa katsoa asiaa vähän kauempaa.
Hermiitti,
http://gregmankiw.blogspot.com/2007/12/how-do-right-and-left-differ.html
Kari
Parempi on olla vaikka äärioikeistolainen, kunhan on jokin linja.
Tänään A‑studiossa Timo Soini osoitti olevansa katolinen roisto.
Soini söi sanansa Portugali-asiassa. Politiikassa luottamuksen voi menettää vain kerran ja luulenpa, että Soinin luottamus on mennyttä.
Seuraavassa gallupissa tulee jo melkoinen notkahdus ja kuntavaaleissa 2012 lopullinen rojahdus.
“1 Kaikki kuntapalvelut pitää avata kilpailulle ja kunnan automaattisesti kilpailuttaa kaikki tarjoamansa palvelut.
2 2 Ulkoistamista pitää lisätä huomattavasti, koska yritykset tuottavat palvelut tehokkaammin mutta kunnat voivat edelleen itse päättää, mitä kilpailuttavat.
3 Ulkoistamista pitää lisätä, mutta kuntien pitää oppia kilpailuttamaan ulkopuoliset palvelunsa paremmin hinnan ja laadun kannalta.
4 Palveluita ei pidä ulkoistaa nykyistä enempää, sillä ulkoistaminen vaarantaa julkisten palveluiden laadun eikä tuota merkittäviä säästöjä.
* Vasemmistolaisuuspiste
5 Ulkoistettuja palveluita pitää palauttaa kuntien hoidettaviksi. Kunnalla on lakisääteinen tehtävä tarjota palveluita, joten sen pitää myös tuottaa ne itse. * Vasemmistolaisuuspiste
6 Ei mikään näistä.”
Jotta tästäkin saisit täydet oikeistopisteet niin tähänkin on pitänyt vastata kohdan 1 mukaan.
Tuo Osmon selitys viittaa kohtiin 3–4 mutta sillä ei pääse kovin oikealle
Onhan täällä joskus ihmetelty, miksi et kuulu Kokoomukseen. 😉
hermiitti: eiks susta tunnun vähän naiivilta olettaa, että oikeistolaiset olis pahoja ja vasemmistolaiset olis hyviä?
Et johtusko toi sun näkemys ehkä enemmän sun omista ennakkoluuloista kuin oikeistolaisten ja vasemmistolaisten ominaisuuksista?
Jos esim. vertaat tota sun omaa käsitystä vasemmistosta stereotyyppiseen oikeistolaiseen käsitykseen vasemmistosta, niin huomaat varmaan että ne on täysin vastakkaiset. Miten se nyt vaan sattus oleen silleen, että vasemmistolaisilla on oikee käsitys siitä mitä oikeisto ja vasemmisto on ja oikeistolaisilla taas puolestaan väärät käsitykset molemmista?
Änkyrä Kommari kirjoitti: “Hesarin vaalikone oli melkoisen käppäinen. Minulle se ehdotti Arhinmäkeä ja Zysseä yhtä vahvoiksi ehdokkaaksi. Yleisvaalikoneista YLE:n vaalikone tuntui antavan jokseenkin realistisia vaihtoehtoja.”
Sama kokemus täällä. YLE:n vaalikone tuotti aika lailla odotetun tuloksen (Ode ykkösenä, Halla-aho viimeisenä jne.) kun taas Hesarin vaalikoneen tulos oli aika “yllättävä”. YLEn vaalikoneen kysymykset olivat mielestäni muutenkin parempia. Olisikin mielenkiintoista nähdä vastaava graafinen esitys valittujen kansanedustajien YLEn vaalikonevastauksista.
Kotimaisessa merkityksessä äärioikeisto on se joka on kauimpana oikealla.
Mitä Soininvaaran oikeistolaisuuteen tulee, tuon Loitonkin analyysin mukaan hän sopisi paremmin RKP:n kuin Vihreiden riveihin, ja on oikeistolaisuudessaan suunnilleen tasoissa Keskustan oikean laidan kanssa. Persuista menee kolme ohi, Demareista tai Kristillisdemokraateista ei yhtäkään.
Eikä siinä mitään, kyllähän Soininvaara selkeästi edustaa Vihreiden oikeinta laitaa, en minä näe miten sitä voisi kyseenalaistakaan.
Sen sijaan minua häiritsee että Soininvaara itse tuntuu kuvittelevan, että se että hänellä on mielestään rationaaliset syyt mielipiteisiinsä tekisi hänestä selkeästi vähemmän oikeistolaisen.
Vaan ei se ihan niinkään mene. Samoilla argumenteilla moni muukin oikeistolainen kantojaan perustelee. Kaikki ovat omasta mielestään hyvällä asialla.
Toisin kuin monet kuvittelevat, poliittiset näkemykset ovat paitsi arvokysymyksiä, myös johdannaisia siitä mitä kukin pitää realismina. (“Realismi” on usein myös tiedostamatonta priorisointia, joka puolestaan on hyvinkin arvosidonnaista).
Ts: onhan sillä tietysti väliä miten perustelee mielipiteensä, mutta ei se kyllä oikeaa vasemmaksi saa.
Hesarin analyysissä täytyy olla jotakin pahasti pielessä, kun Perussuomalaisista on saatu vasemmistolainen puolue. Useimmissa asioissa Vasemmistoliitto ja Perussuomalaiset edustavat poliittisen kentän äärilaitoja ja samansuuntaiset näkemykset veropolitiikasta ja EU:n vakausrahastosta ei tätä muuksi muuta. Kannattaisi kysyä Perussuomalaisilta itseltään, ovatko he omasta mielestään vasemmistolaisia.
Esa Mäkinen: jos vaalikoneen kysymykset eivät kykene ennustamaan kansanedustajien toimintaa, on kai ainakin kaksi vaihtoehtoa:
1. kansanedustajat “pettävät lupauksensa”, kuten tulkitset
2. vaalikoneiden kysymykset ovat liian kaukana niistä kysymyksistä, joita kansanedustajat eduskunnassa käsittelevät
Esimerkiksi seuraavasta kysymyksestä ei pysty päättelemään, mitä kaikkia veroja ehdokas on valmis korottamaan ja mitä hän toisaalta ei olisi valmis korottamaan. Vertailu ehdokkaan tai puolueen toimintaan eduskunnassa jää väkisin torsoksi.
“Mitä veromuotoa olisit valmis ensisijaisesti korottamaan? (Valitse yksi.)”
Toisentyyppinen ongelma liittyy vaikkapa tuloerojen kasvua koskevaan kysymykseen, ja se liittyy tulkintaan. Veikkaanpa, että Odelle “lievä” tuloerojen kaventaminen on kokoomuksen kansanedustajalle “huomattavaa”.
Jos vaalikoneen kysymyksistä halutaan sellaisia, että ne ennustavat hyvin tarkasti edustajien toimintaa, niiden pitää minusta olla paljon tarkemmin ja yksiselitteisemmin muotoiltuja ja rajattuja.
Rehellisyyden nimissä vaalikoneessa on myös tällaisia kysymyksiä kohtuullisesti. Kapeiden kysymysten ongelma on, ja minusta nyt myös HS:n vaalikoneen ongelma oli se, että ne helposti koskevat liian kapeaa osaa eduskunnan päätöksistä.
Esimerkiksi kaikkia vanhustenhoitoon liittyviä kysymyksiä on nyt lähestytty vain vanhustenhoitolain kautta. Jos ehdokas on valmis tiukentamaan vanhustenhoitoa koskevia normeja, mutta ei laajentamaan kuntien mahdollisuuksia rahoittaa vanhustenhoitoa, kannattaako hän hyvää vanhustenhoitoa? Jos ehdokas on valmis ohjaamaan rahaa vanhustenhoitoon erityisesti siellä, missä rahaa tarvitaan lisää, mutta ei kannata normiohjauksen lisäämistä, vastustaako hän hyvää vanhustenhoitoa?
Ei enää. Ennen tuo oli mahdollista, kun vasemmisto vielä yleisesti kannatti yksityisomaisuuden sosialisointia ainakin jossain määrin (lievempi linja vaati vain suurteollisuuden, pankkien, vakuutusyhtiöiden jne. sosialisointia, kun taas toinen ääripää vaati yksityisomistuksen täydellistä lopettamista). Tällöin jakolinja vasemmiston ja oikeiston välillä meni selkeästi suhtautimisessa sosialisointiin ja talouselämän valtiojohtoisuuteen.
Nyt kun vasemmisto yleisesti (lukuunottamatta jotain folihattupäisiä uuskommunisteja) hyväksyy markkinatalouden ainakin jossain muodossa, eroja on aika vaikea tehdä.
Esim. tämän päivän keskustalaistuneen sosiaalidemokraatin ja oikeistolaisen uuskonservatiivin erottaminen toisistaan aatteen sisällön perusteella lienee lähes mahdotonta — kumpikin kannattaa korporaatioiden valtaa, säädeltyä markkinataloutta (+ siinä sivussa molempia hyödyttävää kaverikapitalismia) ja valtion suurta merkitystä (ehkä tosin eri painotuksin) — lisäksi moni demari on alkanut ratsastaa myös uskonnolla (mm. Blair ajoi vahvasti katolisten yksityiskoulujen tukemista briteissä… ja olihan Urponaisellakin kunnon ghetto-bling-bling ‑tason puolenkilon kultainen risti selkeästi näkyvissä kaulassa joka vaalitilaisuudessa).
Tässä mielessä vasemmisto-oikeisto ‑akseli olisi hyvä unohtaa, koska ainoa merkittävä poikeama kaikkiin konservatiivisiin kolmannenlinjan / keskustalaisuuden kulkijoihin niiden 15 jäljellä olevan kommunistin rinnalla ovat oikeistoliberaalit, jotka eivät missään nimessä haluaisi tulla rinnastetuiksi (uus)konservatiiviseen oikeistoon. Ehkä ainoa järkevä tapa hahmottaa nykyisiä poliittisia kantoja voisi olla jonkinlainen 3‑ulotteinen himmeli akseleinaan liberaalisuus/konservatiivisuus markkina‑, arvo- ja sosiaaliliberalismien ulottuvuuksissa. Neljänneksi voisi vielä heittää vaikka impivaaralaisuus/kansainvälisyys ‑ulottuvuuden.
Tietysti nykyaikana ongelmalliseksi voi tulla vaikkapa arvoliberalismin sisällön määrittely, mutta itse näkisin sen enemmin klassisen liberalismin ja valistuksen arvojen valossa kuin “braxilaisena” liberalismina eli yksilönvapauksien alkaen sananvapaudesta polkemisena näennäisen suvaitsevaisuuden, kuten kulttuurirelativismin, nimissä.
Kari, tämä Mankiw:n lista on siitä hauska, että sen perusteella minä olen vasemmistolainen. Olen edes jossain määrin oikealla vain kahdessa kohdassa Mankiw:n listalla: verotuksen hyvinvointitappioissa, ja valtiovallan tehottomuudessa. Tämä vastaa toki omaa käsitystänikin siitä, mitä vasemmistolla ja oikeistolla tarkoitetaan. (Oikeisto ei oikeasti välitä veroista ja korruptiosta, kunhan saavat itse pistää korruptiorahat taskuunsa)
Kuitenkin sen perusteella, miten asia Suomessa nähdään, ja sen perusteella, miten kommentteihini on täälläkin suhtauduttu, minun pitäisi olla “oikeistolaisempi” kuin Osmo.
Älä Osmo pahoita mieltäsi noista vaalikonevastauksista — niillä on lähinnä viikkolehtien horoskoopin arvo !
Muuan metsästäjäystäväni testasi vaalikonetta, ja haki sieltä ensin mahdollisimman kielteisesti metsästykseen suhtautuvaa ehdokasta. Vihreä — ei yllätys.
Seuraavaksi hän haki myönteisimmin suhtautuvaa — ylläri, ylläri — vihreä !
Osaatko Osmo sanoa tuohon kohtaan 3 liittyen — eikö hyvinvointivaltion rahoittaminen onnistuisi viikottaista työaikaa pidentämällä…?
Jos eläkeikää pitää nostaa noin 3 vuodella, se vastaa karkeasti 7–8% pidennystä työvuosiin. Jos sama työmäärän lisäys tapahtuisi viikottaista työaikaa pidentämällä, vastaisi se noin 3 tunnin pidennystä. Tämä vaihtoehto houkuttaisi ainakin itseäni enemmän.
Toimisiko homma näin vai onko logiikassa puutteita?
Ari Lehtinen:
Mietipä asiaa vaikka niin, että meillä on yhtyeiskunta, jossa ei ole muita valtion menoja kuin tulonsiirrot ja laskutoimitusten yksinkertaistamiseksi tulonsiirrot takaavat työttömille ja eläkeläisille saman ansiotason kuin työssä oleville. Oletetaan kaksi äärivaihtoehtoa
a) Kaikki ovat puolipäivätyössä eikä kukaan tulonsiirtojen varassa. Veroaste = nolla
b) puolet tekee täysipäiväistä työtä ja puoplet on tulonsiirtojen varassa. Veroaste = 50 %
Molemmissa vaihtoehdoissa tuotannon määrä on sama (tai ainakin työtuntien määrä).
Ruotsissa tehdään henkeä kohden yhtä paljon työtä kuin meillä, mutta töissä on paljon enemmän. Viikkotyöaika vain on lyhyempi. Ruotsin malli on paljon parempi.
Liian vanha:
Tuosta kysymyksestä saa vasemmistolaisuuspisteen, jos vastaus on 4 tai 5. Oikeistopisteitä ei jaeta. Oden vastaus tähän kysymykseen oli 3.
vihertävä
Suomi on pieni kansakunta, eikä tarvitse mennä edes Kiinaan asti vertailemaan ennen kuin meidän CO2-päästöt jäävät pieneksi vähemmistöksi. Jos asiassa kumminkin haluaa noudattaa jonkunlaisia periaatteita, niin päästöjen rajoittamisen pitää kuulua kaikille ja varsinkin niille, jotka päästävät paljon per nuppi, kuten suomalaiset tekevät. Jos ollaan kansainvälisillä foorumeilla esittämässä, että asialle maailmanlaajuisesti tehdään jotain, niin oma huusholli täytyy myös olla jossain järjestyksessä.
En silti itsekään pidä tiukkaa hiilipingotusta kotimaassa kovin järkevänä, kun en usko kansainvälisen päästökaupan toimivan hiilipäästöjä vähentävästi. Esim. Kioton sopimuksella ei ollut ilmakehän hiilidioksidin osapaineen kasvukayrään mitään vaikutusta ja mm. sopimuksen allekirjoittanut Kanada näyttää lähinnä pyyhkineen paperilla takapuolensa (laajensivat öljyhiekan hyödyntämistä massiivisesti). Kioton jälkeiset neuvottelut tuntuvat olleen enemmän tai vähemmän isoja floppeja, joilla on vielä vähemmän vaikutusta itse asiaan. Kiina on nähtävästi päättänyt polttaa niin paljon fossiilisia polttoaineita kuin mihin sillä suinkin on ostovoiman puolesta varaa, ja vesittää sopimukset jotka tätä menoa haittaisivat.
Epäilen, että fossiilisten hiilivetyjen käyttäminen vähenee vasta sitten, kun jonkun sortin tekninen mullistus syrjäyttää ne, tai kun hiilivetyvarat käyvät niukiksi, kumpi sitten tapahtuukaan ensin.
“Ruotsissa tehdään henkeä kohden yhtä paljon työtä kuin meillä, mutta töissä on paljon enemmän. Viikkotyöaika vain on lyhyempi. Ruotsin malli on paljon parempi.”
Näin on, Suomessa työtä jaetaan työttömyyden kautta.
Vielä 80-luvulla työttömyysjaksoja oli n 200000 ja se lyhensi työuraa n yhdellä vuodella.
Nyt meillä on työttömyysjaksoja 800000 ja työura lyhenee jo n 4 vuotta ja suurin osa parhaasta työiästä.
Ruotsissa työntekijän asema on muutenkin suojattu, erityisesti ikääntyneen, joten siellä ei voi harrastaa ikärasismia esim Ericsson halusi päästä eroon tuttavastani 61-vuotiaana. Nyt Ericsson maksaa hänelle palkkaa kotiin 65-vuotiaaksi.
Virallisesti hän eläköityy siis 65-vuotiaana , Suomessa taas on ajateltu elättää 40 vuoden työuran tehneet sossun luukulta viimeiset vuodet.
Kirjoitus on näköjään tänään Hesarin mielipidesivulla.
Miten voit kertoa aikovasi kaventaa tuloveroja, kun ei sellaista edes kysytty? Kysyttiin, miten kasvaneisiin tuloeroihin tulisi suhtautua eli ihan eri asiaa.
Aika paljon valtaa olet jo ennen vaaleja kuvitellut saavasi. Mutta alapas nyt sitten kaventaa — neljä vuotta aikaa.
Elina:
Vaihtoehdot viittaisivat toimintaan, ei siihen, millainen lopputulos olisi hyvä. Tuloeroja on kavennettava huomattavasti tai lievästi. Sanamuodon mukaan kyse ei ollut siitä, millaista tuloerojen tasoa pitää hyvänä. Silloin on otettava huomioon paitsi lopputulos tuloerojen kannalta, myös lääkkeen sivuvaikutukset. Tosin kysymyksen sanamuodossa oli vähän horjuntaa: tuloerojen kannattajien ei tarvinnut kantaa vastuuta lääkkeen sivuvaikutuksista, koska heiltä kysyttiin vain tavoitetilaa.
Vastasin myös sanallisesti:
Ajatuksen pitäisi tulla tästä selville.
Kannatan itsekin ehdottomasti mekanismia, joka motivoi mahdollisimman monen pysymään työelämässä mahdollisimman pitkään.
Tuossa laskuesimerkissä ajattelin, että työssäkäyvien määrä olisi vakio ja vaihtoehdot olisivat joko a) nostaa eläkeikää tai b) pidentää viikottaista työaikaa. Ovatko nuo toistensa vaihtoehtoja vai onko logiikassa vikaa?
Todellisuudessa tietty saattaisi käydä niin, että jos viikkottaista työaikaa pidennetään, se saa ihmiset eläköitymään vieläkin aikaisemmin.
Tiedemies,
No minusta tuo lista ei ole kovin hyvä mittari siihen, onko oikealla vai vasemmalla, ainakaan jos sitä tulkitsee sillä tavoin, että kuinka moneen kohtaan laittaisi räksin puolelle tai toiselle (nuo kysymykset eivät ole samanarvoisia). Sen sijaan se kuvaa minusta erinomaisesti, ja varsin objektiivisesti, niitä näkökulmaeroja, joita vasemmistosta tai oikeistosta esitetään. Ja sitähän kysyttiin.
Minä olen esimerkiksi hyvinkin vahvasti sitä mieltä, että nuo ulkoishaitat ovat ihan oikeasti merkittävä ongelma, eivätkä markkinat niitä ratkaise (=vasemmisto). Mutta sitten kun otetaan tuo valtiovallan tehottomuusargumentti huomioon, niin olenkin jo aika vahvasti sitä mieltä, että se menee melkein aina niillä markkinoilla kuitenkin vähemmän perseelleen (=oikeisto). Näennäinen tasapeli.
Esimerkiksi nyt vaikka tämä ruuhkamaksujuttu/autoilun verotus, josta minä olen täälläkin riittämiin vaahdonnut. Se nyt ei millään lailla optimaalisesti ratkea markkinoilla, koska ei ole mahdollista luoda tehokkaita markkinoita sille, että yksittäinen autoilija maksaisi toisille autoilijoille ja lähiseudun asukkaille aiheuttamistaan haitoista (=systeemioptimi). Yksityisteillä ja sopimuksilla päästäisiin ehkä jonkinlaiseen “second best” ‑ratkaisuun, mutta silti oltaisiin ongelmissa. Mutta kun katsotaan miten se valtion hoitamana on mennyt, niin se onkin sitten jo aivan katastrofaalisen poskellaan kaikkine siltarumpupoliitikkoineen ja autoveroineen…
Jos käsitys siitä julkisen valtiovallan tehottomuudesta ja kyvyttömyydestä ratkaista ongelmat on riittävän vahva, niin se vetää tuollaisella asteikolla kenet vaan sinne oikeaan laitaan, että naksahtaa. Sillä ei sitten ole enää merkitystä, että allokoivatko minusta markkinat hyvinvoinnin oikeudenmukaisesti vai eivät, jos lähtökohta on se, että valtiovalta allokoi ne vielä epäoikeudenmukaisemmin.
Tästä näkökulmasta on tietenkin päivän selvää, että olet Osmosta oikealla, kun Osmo nyt sentään on siellä valtiovallan syövereissä jakelemassa niitä muilta varastettuja rahoja vääriin asioihin, ja sinä jätit äänestämättä.
Kari
Kun kysyin tarkemmin ao henkilöltä niin kyseessä on ns avgånspension eli henkilö saa varhaiseläkettä 60–65-ikävuoden välissä , eläkkeen suuruus on 70–75 % viimeisitä palkoista + lisäkorvaus eläkkeen pienenemisestä eli vastaa pitkälti Suomessa jo suljettua työttömyyseläkettä
http://www.ptk.se/Vad-hander-nar-jag/blir-pensionar/Avgangspension/
Eläkeksutelua on johdettu harhaan sillä, että on vertailtu vain vanhuuseläkeikikä,mutta tietoisesti keskustelusta on unohdettu muissa maissa yleiset varhaiseläkejärjestelmät, joita Suomessa ei enää ole
Esim Saksassa on yleistä irtisanomikorvaus, n 1 kk palveluvuotta kohti +muutaman vuoden varhennus, mikä mahdollistaa työstä luopumisen käytännössä 60+vuotiaana.
EK:n probagandandan mukaan kategorinen eläköitymisikä on 67-vuotta.
Olen huomannut, että meillä on hyvin yhtenäinen eliitti, joka vaikenee näistä asioista
Osmo:
Sanamuodon mukaan kyse ei ollut siitä, millaista tuloerojen tasoa pitää hyvänä.
Oikeastaan oli ja varmasti monet sen niin ottivat. Analyysissa ei tietenkään otettu huomioon sanallista osuutta.
Joka tapauksessa olisi ollut selvempää käyttää sitä sanamuotoa vastineessasi, joka vaalikoneessakin oli eikä sekoittaa mitään aikomuksia mukaan. Se on jo kovan luokan lupaus.
Persuja ei myöskään olisi kannattanut taas mennä haukkumaan. On vähän myöhäistä nyt — juna meni jo.
Siinä varmasti olet oikeassa, että kartta oli kohtalaisen tyhjänpäiväinen. Ylipäänsä vaalikoneet ovat melko tyhjänpäiväisiä. Tällainen blogi antaa paljon paremman kuvan ehdokkaan ajatuksista, mutta kaikki nyt eivät ole niin viitseliäitä kuin sinä tai heillä ei yksinkertaisesti ole mitään sanottavaa.
Tein aika monta konetta ja olihan se nyt jollain tavoin suuntaa antavaa. Jos ei yhtään tiedä, ketä äänestää, niin jotain osviittaa voi saada.
Olit minulla usein aika ylhäällä, mutta ihan kärjessä yleensä oli joku piraatti, Muutos 2011 ehdokas tai persu. Hännänhuippuna oli järjestään liuta vihreitä naisia.
No joo.. kyllä olet oikeassa, että vaihtoehdot viittaavat toimintaan.
Kuitenkin minusta oli vähän huono muuntaa se muotoon “kerroin aikovani kaventaa tuloeroja lievästi” ikään kuin sinä siitä yksin päättäisit — arroganttia jotenkin.
Ehkä saivartelen, mutta pisti silmään.
Itse asiassa tuo eläkeikäkeskustelu on hyvä rehellisyystesti päättäjille.
Onko sellainen ihminen rehellinen,joka kyllä tietää olelelisia asioihin vaikuttavia faktoja, mutta ei kerro niitä ??
Esim Esittää muiden maiden viralliset vanhuuseläkeiät mutta ei kerro varhaiseläkejärjestelyjä ?
Tai, että vanhuuseläkkeelle Suomessa siirrytään 63,5 vuoden iässä ja eläkeikä nousee 0,2 vuotta joka vuosi eli 65 vuoden vanhuuseläköitymisikä saavutetaan 2018 .
Keskimääräinen eläköitymisikä jää silti johonkin 61–63 vuoteen, mikä johtuu työkyvyttömyyseläkkeistä.
Vasemmisto-oikeisto konservatiivi-liberaali akseleiden sijasta pitäisikin testata todellista rehellisyyttä/asiantuntemusta eri teemojen suhteen.
Mutta eipä taida toimittajien/tutkijoidenkaan ammattitaito riittää ???
Aloitetaan nyt vaikka siitä että oikeistolla on kaksi merkitystä, taloudellisesti oikealla ja perinteisemmin konservativiinen. Äärioikeisto on oikeistoa jälkimmäisessä merkityksessä.
Oikeiston ja vasemmiston sisältö on helpointa nähdä niissä kohdissa missä aletaan puhumaan hassuja.
Oikeistolla (taloudellinen sellainen) tälläinen asia on työttömyys, yleisemmin köyhyys. Kun usko on kova että markkinat toimii niin aikuiset ihmiset hoopoimmillaan selittää että ihmiset nyt vaan preferoi enemmän vapaa-aikaa. Ja suhdanneluontoistakin työttömyyttä selitetään rakenteilla jotka on aina vain ja ainoastaan nimenomaan valtion rakenteita, verotusta, tms. Konservatiivioikeisto taas refleksiivisesti on sitä mieltä että työttömissä on jotain vikaa, he ovat laiskoja, pummeja, tms. eli heillä on jotenkin väärät arvot. Ja arvot eivät koskaan ole oikeat eikä mikään määrä empiiristä todistusaineistoa, kuten vaikkapa se että konservatiivisilla alueilla on pikemmin korkeampi työttömyys, tätä vakaumusta mihinkään muuta.
Vasemmistolla taas vastaava asia on verotuksen ohjausvaikutukset. Kun verotukselle on vain yksi kriteeri, progressivisuus, niin esimerkiksi vasta-argumenteihin että korkeimpien tulojen ylikireä verotus saattaa tuottaa itseasiassa jopa pienemmän verokertymän ei sanota mitään. Ja ympäristöverot on väärin, koska ne eivät ole progressiivisia. Itsepetos on suurimmillaan siinä että ohjausverojen sijaan halutaan subventioita hyville asioille, ikäänkuin tämä eroaisi mitenkään siitä että niitä vaan verotettaisiin vähemmän.
Jos ei nyt oikein koe omakseen vasemmistoa tai oikeistoa, niin voi hyvinkin olla sitä mieltä että järjestelmissä, niin markkinat kuin valtio, on virheitä, ihmiset nyt on laiskoja ja mukavuudenhaluisia siinä kuin yritteliäitä ja uhrautuvaisia eli ihmisiä, järjestelmät tehdään ihmisten mukaan eikä tehdä parempia ihmisiä, verotuksen tasa-arvoisuus on kokonaisuus, jne. Ja näin saa oikealta vasemmistolaisen leiman ja vasemmalta oikeistolaisen.
Miksi on niin kauheata olla oikeistolainen? Osmo on yksiselitteisesti oikealla, jos katsotaan hänen suosimaansa keinovalikoimaa.
Ainakin oma näkemykseni Odesta on, että karrikoidusti hän haluaa muuttaa yhteiskuntarakenteen sellaiseksi, että markkinat hoitavat suurimman osan ongelmista ja yhteiskunta sitten hoitaa ulkoisvaikutukset verottamalla tai mahdollisimman vähillä määräyksillä. Ei muuttaa Suomea suunnitelmatalouden linnakkeeksi, jossa tuloerot kapenisivat siten että valtio palkkaisi monopoliyhtiöihin ihmisiä seisomaan tumput suorina.
Vasemmistossa ja oikeistossa ajattelukykyiset ihmiset tuntuvat nykyisin ajattelevan aika samalla tavalla. Fiksu vasemmistolainen ymmärtää markkinatalouden voiman, ja fiksu oikeistolainen puolestaan ymmärtää, ettei sen avulla voi aivan kaikkea ratkaista ihmisten parhaaksi. Nämä suuntaukset erottaakin toisistaan lähinnä niitä edustavien typerysten kannat: hölmö vasemmistolainen ajaa sinänsä hyviä tavoitteita huonoilla keinoilla — typerä oikeistolainen puolestaan kyllä keksii toimivat keinot, mutta tavoittelee niillä huonoja asioita (= kapeakatseisesti oman eturyhmänsä etua).
Äänestäjä joutuu sitten valitsemaan kahdesta äärimmäisestä pahasta omasta mielestään pienemmän, koska joka puolueeseen mahtuu noita typeriä änkyröitä. Valitsisin paljon mieluummin puolueen, jossa änkyrät loistaisivat poissaolollaan ja vasemmisto-oikeisto jaottelu olisi vanhentuneena heitetty romukoppaan.
Voisiko tuo “piste fi” nyt sentään olla vihreä, tai vaikka sateenkaarenvärinen?
Viikko- ja vuosityöaikojani haluaisin lyhentää mutta työuraani olisin valmis pidentämään vaikka 10 vuotta.
Jos joku haluaa valita toisin päin, maksakoon ensin ylityötunneillaan niin paljon eläkevakuutusmaksuja, että voi sen tehdä tulematta kukkarolleni sosiaaliturvan kautta.
Jotkin ammatit on hyvä lopettaa 30‑, 40- tai 55-vuotiaana, niinhän myös mallit ja upseerit tekevät, mutta sitten opetellaan toinen ammatti, ellei ole säästetty tarpeeksi omia rahoja. Uusi ura pitäisi saada aloittaa alle TES-palkkojen ja ilman irtisanomissuojaa, jotta työllistäminen olisi yrityksellekin kannattavaa.
Minun tulkintani mukaan ihmiset arpovat muiden ihmisten vasemmistolaisuuden/oikeistolaisuuden niiden kysymysten mukaan, joista ovat eri mieltä, ei samaa mieltä. Ja tämän seurauksena kun minä olen lähes jokaisen ihmisen kanssa eri mieltä jostakin merkittävästä asiasta, vasemmalle kallellaan oleva näkee minut lahtarina, oikealle kallellaan oleva stallarina, ja keskellä oleva näkee minut kajahtaneena fundamentalistina. Samaan aikaan nuo eivät näe, että olen monesta merkittävästä asiasta samaa mieltä kaikkien noiden kanssa.
@Esa Mäkinen: Cronbachin alfa kuvastaa vain muuttujan osioiden sisäistä yhdenmukaisuutta (yhdenlaista teknistä luotettavuutta), ei validiteettia (tavoiteltua sisältöä). HS:n indeksit on muodostettu siten, että niissä on käytetty binääripisteytystä — on tiettyä mieltä (1) vs. on ihan mitä tahansa muuta mieltä (0) — lähes kaikkien väittäminen kohdalla, joka näin ollen sivuuttaa eri vastausvaihtoehtojen tarjoaman sisällön. Nollan saavien vastaajien kohdalle ei tällöin tehdä eroa, joka saattaa harhauttaa vastaajien sijoittumista indeksin mukaiselle jatkumolle.
Plottasin Oden ja puoluejohtajat (paitsi Urpilaisen, joka ei vaalikoneeseen vastannut) hieman toisenlaiselle kartalle (tosikot älkööt vaivautuko), jossa HS:n konservatiivisuusindeksin rinnalle on muodostettu toinen, ensin mainittuun nähden ortogonaali eli korreloimaton “konservatiivisuusindeksi”. Onhan Ode selvästi liberaali, ei siitä mihinkään pääse. Ja hyvä niin 🙂
http://web.me.com/makenboksi/Sivusto/Konservatiivisuuskartta.html
Kysymyksessä on tietysti tuloeroja eikä tuloveroja… No, vähän ehdin ihmetelläkin tuloverojen kavennusta alentamalla niitä.
Nyt se on sitten Hesarissakin pielessä.
Mihin sä oikein loppujen lopuksi oletit vastaavasi?
Tiedemies:
?! No ei kaikki ihmiset oo vasemmistossa eikä oikeistossa mukana vaan kauhomassa itselleen taskut täyteen rahaa. Et varmaan molemmissa puolueissa on jengiä, jotka haluu käyttää vaan hyväks poliittista järjestelmää. Se ei silti tarkota sitä etteikö tollasta Mankiwn hahmottelemaa jakoa mielipiteissä vois olla.
Muutenkin mä oon ihmeissäni, että sä lasket ittes noilla Mankiw mittareilla vasemmistolaiseks, kun noi kaikki mittarit on suhteellisia.
Miksi on niin kauheata olla oikeistolainen?
Itse lähestyn asiaa bayesilaisittain. Ihminen, joka on valmis nimittämään itseään “oikeistolaiseksi”, on arveluttava. Joku totesi joskus, että Suomessa “oikeistolaisuus” on vähän niinkuin pahanhajuinen hengitys, ihmiset hieman kavahtavat, jos joku toteaa olevansa oikeistolainen.
Ja koska oikeistolaisuuden nimellä kulkee kaikenlaista kammottavaa ja yhteiskuntafilosofisesti täysin mätää matskua, “oikeistolaiseksi” tunnustautuminen on samalla vähän niinkuin allekirjoittaisi kaiken sen. Sama pätisi tavallaan tietenkin vasemmistolaisuuteenkin, mutta kaikki ymmärtävät, että Che Guevara-paitaan pukeutuva jannu ei oikeasti menisi mihinkään viidakkoon sisseilemään. Oikeistolaiseksi tunnustautuvan kohdalla kukaan ei voi olla varma.
Eli suomeksi: Minusta kuuluu ihan vaan hyviin käytöstapoihin, ettei kutsu itseään oikeistolaiseksi.
“Jotkin ammatit on hyvä lopettaa 30‑, 40- tai 55-vuotiaana, niinhän myös mallit ja upseerit tekevät, mutta sitten opetellaan toinen ammatti, ellei ole säästetty tarpeeksi omia rahoja.”
Upseerit jäävät vanhuuseläkkelle eivätkä opettele uutta ammattia.
Toisaalta ‚maksat koko ajan erilaisia vakuutusmaksuja, mutta harva saa enenmän kuin on itse maksanut.
Voit myös miettiä, mitä hyötyä yhteiskunnalle on uuden aaamtin opiskelusta 60-vuotiaana ??
Minäkin olen opiskellut opettajaksi, mutta asetusmuutos takaa sen, että se jää saavuttamatta eli parin vuoden opiskelu valuu hukkaan eli vahinko on kaksinkertainen
“Vasemmistolla taas vastaava asia on verotuksen ohjausvaikutukset. Kun verotukselle on vain yksi kriteeri, progressivisuus, niin esimerkiksi vasta-argumenteihin että korkeimpien tulojen ylikireä verotus saattaa tuottaa itseasiassa jopa pienemmän verokertymän ei sanota mitään”
Meillä on lähes tasaverotus TOTEUTUNEESSA verotuksessa vaikka verotus esitetään progresiivisena. Hajontakin on melkein kadonnut 4 viime vuoden aikana.
Vroprogersilla ja eri tulolajien erialisella verotsuksella ei ole merkitystä ‚jos lopullista veroastetta voi säädellä vähennyksillä ja/tai vaihtamalla .
Tämäkin on niitä vaiettuja asioita.
Ei ole tärkeää mitä puhutaan vaan mistä vaietaan
Veronalainen tulo vero %
1 — 4 999 5,8
5 000 — 9 999 8,0
10 000 — 14 999 13,5
15 000 — 19 999 16,9
20 000 — 24 999 17,7
25 000 — 34 999 20,9
35 000 — 54 999 25,8
55 000 — 74 999 30,0
75 000 — 99 999 32,6
100 000 — 149 999 33,6
150 000 — 299 999 33,4
300 000 29,0
Hei!
Listasta unohtui Helsingin huima tontinkorotus jota Vihreät ajoivat ponnnekaaasti Vaikka ei eduskunta vaaleissa koska asia ratkaistiin kunnalisvaaleissa,mutta nekin on kohta edessä!
Minusta Osmo olet eduskunnan analyyttisimpia kansanedustajia. Miten määritellään muuten oikeistolaisuus, ennen se oli suhteessa tuotantokapasiteetin omistamiseen. Äärihenkilöksi olet liian analyyttinen, eli jatka vain samaan linjaa.
Osmohan on Kokoomuslainen, paitsi puuttuvan taikauskon kohdalta.
Eikös cityvihreät ole aika rajoittuneita ja haluavat rajoittaa myös muita, ohjailla verotusta ja ihmisten käyttäytymistä stalinistisella kurilla?
Ei tuota voi oikeistolaiseksi tuomita, kyllä sinä OS olet ihan oikea vassari.
Voin hyvin ymmärtää, jos joku näkee sinut yhtenä Suomen (liberaali-)oikeistolaisimmista kärkipään poliitikoista. Julkituodut näkemykset meritokratian säätykierron luontaisesta heikkenemisestä, pakolaisleirien ÄO-testeistä, vähälahjaisuudesta merkittävänä nuorisotyöttömyyden selittäjänä, eriytyneen matematiikan opetuksen tarpeesta lahjakkaille lapsille (kuten musiikkia opetetaan konservatorioissa ja Sibelius-akatemiassa) ja monet muut samanhenkiset saavat vasemmistoliittolaisella niskakarvat pystyyn. Aivan varmasti myös oman puolueesi nuorella vasemmistosiivellä, vaikka eivät sitä ääneen lausuisi.
Melkein kaikista noista kannoista olen kanssasi samaa mieltä, mutta tällä nyt kommentoin vain sitä, että oikeistolaisen maineessa nyt ei ole mitään järin ihmeteltävää, koska olet esittänyt monia sellaisia kantoja, mitkä toisille ovat sitä pahaa oikeistolaisuutta ja sille nyt ei vain mitään voi.
Elinan kanssa vaalikoneista muuten vastaava kokemus. Osmo saattoi olla esimerkiksi 4. ja Emma Kari toiseksi viimeinen kommunistien seassa. Jos on persuissa sekalaista sakkia, joista ihmetellä kuinka mahtuvat samaan puolueeseen, niin on kyllä vihreissäkin.
No Soininvaara ei tietenkään ole kaikkein oikeistolaisimpia Vihreistä. Olenpa minäkin vanhana vasemmistolaisena joskus äänestänyt Osmoa, tällä kertaa tosin perussuomalaista. Eivätköhän kaikkein oikeistolaisimpia arvoja kannattavat henkilöt ole jo loikanneet Vihreistä Kokoomukseen — kuten sekin helsinkiläinen punatukkainen eläintensuojelija ja ekonomisti, joka esitti varsin äärioikeistolaisia kantoja vaalikoneessa.
Vihreät ja persut ovat molemmat sosialistisia puolueita, vihreät perinteisiä arvoja vastaan ja persut perinteisten puolesta. Mutta jostain kumman syystä kansallissosialismi muuttuukin äärioikeistoksi.
Sekin on jännä, miksi kanssallissosialisteja syytetään populismista, vaikka vihervasemmistojan on sillä saralla suomen ykköspuolue, ja oikeisto hyvänä kakkosena talouspoliittisine totuuksineen ja työväenpuolueineen. Sanovat kaikkea mistä luulevat kannattajien tykkäävään, mutta ikinä eivät pysty lupauksiaan pitämään.
Professori (tilastotiede) Mikko Ketokivi arvioi Hesarin analyysia blogillaan.
No vähän vielä Osmon sivulle ja alle
Osmon laatiman otsikon.
Onko kenenkäään mielestä yritykselle apuna se,
että vääntää kapulakieltä yrityksensä sivulle
tai mainosdokumenteihinsa. Ja näin yrittää
saada asiakkaita yritykseensä.
Mutta miten sitten on valtion hallinnon
kanssa verrattuna edellä mainituun.
Kuinka kauan ihmisten pinna kestää
kuunnella kapulakieltä esim. virastojen
ja poliitikoiden kertomana.
Se on ihan varma asia, että kapulakielellä
ei yksikään yrittäjä saa kohdalleen yhtäkäään
asiakasta. Mutta virastot vaan jatkavat omaa
toimintaansa, ikään kuin eivät koskaan olisi
kuulleet markkinataloudesta yhtään mitään.
No toki ovat kuulleet kilpailutuksesta,
mutta kun eivät ole virkamiesasemansa perusteella
koskaan pätevöityneet esim. tarjouslaskentaan.
En tarkoita tässä sitä, että Suomenkin olisi
ryhdyttävä jenkkimäisesti mainostamaan yritystään
taikka kuntaansa, mutta puheissa ja kirjoituksissa
tulisi Suomessakin ottaa huomioon, että turhasta
kirjoittaminen (=useasti virkamiesten kirjoitukset) ei edistä kenenkään asiaa. Paitsi virkamiehen asiaa ja asemaa.
No mitä on turha kirjoittaminen. No sitä, mitä usein kunnat webbisivuillaan kirjoittavat.
Esimerkiksi kunnan sivustolla esitellään hymyilevää kunnan asunnossa asuvaa, kun kunnan kerrostalokyttääjä on päässyt kunnan asuntoon tarkailemaan asujiaan.
Oletko ajatellut sitä, ettei verotuksen tarkoituksena välttämättä aina ole verokertymän kasvattaminen vaan tavoitteena voi olla myös taloudellisen tasavertaisuuden parantaminen?
(Vrt. ruuhkamaksut — ne saavat olla myös tappiollista toimintaa, kunhan ne vähentävät ruuhkia.)
Vihreät ilmentävät yhteiskuntakäsityksessään tieteellistä yhteiskuntamallia, vrt. tieteellinen sosialismi, kuten sitä Neuvostoliitossa sovellettiin ja tieteellinen liikkeenjohto, jonka arkkityyppi on tayloristinen liukuhihnatyöntekijä, jolle pitää palkka maksaa kaksi kertaa kuukaudessa Pavalonin koiran ehdollistamiskokeiden mukaisesti jälkikäteen toisin kuin valkokaulustyöntekijöille, joille palkka maksettiin kerran kuukaudessa etukäteen.
Vihreässä yhteiskunnassa rahvasta ohjataan energiansäästölampuilla ja ‑veroilla samaan aikaan, kun puolueen eliitti lomailee ja lentelee kaukomailla ym. ym.
Osmolla taitaapi olla ei-insinöörinä väärinymmärretty humanisti-vihreä. Hän tosin näkee maailman aika paljon desiileinä, kohortteina, suhdelukuina ja sen sellaisina. Hyvä esimerkki on väestön ikääntyminen, joka tilastollisen determinismin valossa on kauheeta, mutta ihmis/yhteiskuntatieteiden kannalta voidaan sanoa, että yhteiskunta sopeutuu ongelmiin kuukausissa. Eli jos nälkä uhkaa, “kylvetään lisää perunoita ja kaikki kynnelle kykenevät tulevat nostamaan perunoita. Näin on käynyt kautta historian ja näin tulee käymään aina.
Tilastotieteellinen determinismillä eläisimme jatkuvassa kurimuksessa pahan päivän varalle ja pahimman skenaarion mukaan.
Jos haluaa esiintyä mielenkiintoisena, totuutta etsivänä ja omaperäisenä ajattelijana ja on tätä tarkoitusta varten omaksunut sosiaaliseksi strategiakseen esimerkiksi roolin “vasemmalle kallellaan oleva liberaali, joka on lukenut paljon taloustiedettä (eikä vain haukkuakseen sitä)”, niin silloin joutuu jatkuvasti korjailemaan myös oman puolen väärinkäsityksiä ja virhepäätelmiä ja todistamaan uskollisuutensa uudestaan silloin tällöin. Yleensä lojaliteettiepäilyt saa hälvenemään parilla retorisella ja semanttisella kikalla, ovathan ulkoiset, pinnalliset symbolit ja signaalit usein tärkeimpiä.
Tiedemies:
Ei yhtään sen arveluttavampi kuin henkilö, joka kannattaa avoimesti yhtä negatiivisia mielikuvia herättävän “tehokkuuden” maksimointia. 🙂
Riippuu tilanteesta ja henkilön iästä ja sosiaalisesta ryhmästä. Esimerkiksi kokoomusnuorten ehdokkaat voivat huoletta mainostaa itseään oikeistolaisina, kapitalisteina, porvareina jne. eikä se kuulosta mitenkään erityisen mauttomalta tai arveluttavalta vaan nuorekkaan räväkältä ja suoralta. Wille “Vastuullisesti oikeistolainen” Rydmanin kampanja oli arveluttava ihan muista syistä.
Otetaan tämä tilastotieteellinen väittely seis ja pohditaan aivan mielipideperusteisesti tätä asiaa.
Jos ihminen esittää vaikkapa väitteen, että eläkeikää on nostettava, on hän sen silloin esittänyt eikä sitä voi vetkuttelemalla enää perua.
Onko väite vasemmistolainen vai oikeistolainen ?
On hyvin luultavaa, että kevyessä työssä olevat säilyttävät työkykynsä pitempään kuin raskaassa ja vaarallisessa ympäristössä työssä olevat.
Tämä näkemys puoltaa huomattavasti koulutettua kansanosaa. Yleisesti koulutetut ovat enennän poliittiselta kannaltaan oikeistolaisia kuin vasemmistolaisia. Vasemmistossa painotetaan enemmän työuran kehittämistä ja työssä jaksamista pitempään.
Tämä on siis oikeistolainen mielipide enemmän kuin vasemmistolainen ><
Jos kaikki Soininvaaran kannanotot käsitellään tällä tavoin akselilla oikeistolainen-vasemmistolainen saadaan lopputulemaksi hänen olevan oikeistolainen. Ei tässä tarvita mitään “lineaarisia regressioanalyysejä” selittämään asioita.
Kun luotaan puolueohjelmat Perussuomalaiset vs. Vihreät, saadaan heti käsitys kumman laidan puolueesta on kysymys.
Kyllä kai Osmo Soininvaara on lukenut ja hyväksynyt Vihreiden puolueohjelman kun ehdokkaana oli, siis tämän oikeistolaiselta näyttävän vaali/puolueohjelman ?
anonyymi kysyy:
Jos se ei tuota isompaa verokertymää ne hyvätuloiset verotettavat eivät tosiasiallisesti maksa enempää veroja. En ymmärrä miten se että joku hyvätuloinen maksaa vähemmän veroja lisää sosiaalista tasa-arvoa. Vai tarkoitako sitä että tuloerojen kaventaminen on hyvä asia vaikka se tapahtuisi pienentämällä suurimpia tuloja ilman että muut tulot kasvavat?
Hmm, ruuhkamaksut niin kuin minä ne ymmärrän on liikenteenohjauskeino siinä kuin liikennevalot. Niihinkin sisältyy valintoja, esimerkiksi se että jos kummastakin suunnasta risteykseen tulee yhtä paljon autoja niin ne saa yhtä pitkän vuoron, tai että joukkoliikenne saa etuuksia. Ruuhkamaksuilla vastaava asia tehdään vain niin että etuus hinnoitellaan, keskimäärin niillä joilla on suurempi tarve ajaa on enemmän intressiä maksaa, ja niitä joille maksuille ei ole väliä ei ole niin paljon että he saisivat ruuhkan aikaan.
Mutta ajattelet ilmeisesti ruuhkamaksua verona jonka tarkoitus on vähentää autoja tieltä. Ja analogisesti tasaisempi tulojako johtaisi siihen että joihinkin rajallisiin hyödykkeisiin on useammilla mahdollisuus kun on vähemmän ostajia joilla on maksukyky hinnoitella muut ulos esimerkiksi merenrantatonteista. Tuo on lottotasa-arvoa, kaikilla on mahdollisuus. Itse ymmärrän tasa-arvon enemmän niin että kaikki saa enemmän, mutta voi noi toki ajatella. Itseasiassa sanoisin että tuo on Suomessa yleinen ajattelutapa.
Tosiasia on, että Hesarin julkaisema mittari oikeistolaisuudesta on täysin kohtuuton, mitätön ja väärin rakennettu. Mittari, joka ei mittaa sitä, mitä sen pitäisi on kelvoton, eikä tällä mitattuja ehdokkaita pitäisi tällä perusteella tuomita tai jättää tuomitsematta.
Tosiasia kuitenkin on Lex Soininvaaran myötä, että siinä missä muut puolueet (Vasemmistoliittoa jne. myöten) olivat tehneet virheen työvoimapoliittisen koulutuksen ja työttömyyskorvauksen suhteen — niin vihreät ilmeisesti Soininvaaran johdolla (jos lain nimeen on uskomista) olivat valmiit viemään viheliäiseen arkipäivään ja toteutukseen asti alennuksen vihoviimeisestä turvaverkosta eli toimeentulotuesta. Siinä missä muut olivat kunnille jättäneet viimeisen oljenkorren, veivät Vihreät (yhdessä muiden porvaripuolueiden kanssa) tämän pois näiltä kaikista onnettomimmilta. Ja tämä on täysin tosiasia, jota ei pääse karkuun. Siinä missä muut heittivät uhrit (ehkä poliittisista syistä) valtiolta kuntien kontolle, Vihreät olivat valmiita “tappamaan köyhyyteen”.
Ja sitä myöten näkemys oikeistolaisesta Soininvaarasta on täysin ansaittu — henkilö, joka on valmis viemaan Suomen köyhimmiltä 20–40% siitä viimeisestä armonpalasta, jonka varassa ei todellakaan juhlita tai osteta yhtään mitään ylimääräistä, on ansaittu.
“Natsi“vartija ei pääse karkuun suurempien “natsien” selän taakse, jos näin härskiä ja suoraa puhetta haluaa käyttää. Joskus on pakko.
Seppo P.
Asiasta on useampikin artikkeli tällä blogilla. On vaikea hyväksyä tuota lain nimeä, sillä kun olin asiasta pariinkiin otteeseen eduskunnassa kuultavana, esitin, että noiden kahden lain ristiriitakorjattaisiin poistamalla tuo mainittu vaatimus työttömyysturvalaista. Siis se, että jättäytyminen pois toisen asteen koulutuksesta vie automaattisesti oikeuden työmarkkinatukeen.
Taidan jättää nämä oikeisto-vasemmisto akselia koskevat kommentoinnit väliin. Niistä on jo niin monta kannanottoa. Siitä liberaali-konservatiivi akselista on kyllä pakko sanoa jotakin, kun se on jo perusteiltaankin virheellinen, Liberaalin vastakohta ei ole konservatiivi vaan autoritäärinen. Konservatiivin vastakohta ei ole liberaali vaan radikaali. Kun jo vaalikoneen lähtökohdissa on sekoiltu, ei ihme jos tuloksetkin ovat mielivaltaisia.
anonyymi:
ööö… sä et vissiin tajunnu mitä tpyyluoma kommentoi, jos tollanen kysymys tuli mieleen.
Eli tpyyluoman pointti oli just se, että vasemmisto haluaa progressiivisia veroja vaikka se tuhois hyvinvointia.
Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että koko käsitteistä “oikeisto” ja “vasemmisto” pitäisi luopua. Syy tähän ei ole se, että niiden väliltä olisi löytynyt joku synteesi, vaan se, että asiakysymykset nyt vaan eivät mene nätisti yhdelle dimensiolle ja jokainen yritys määritellä tällainen yksi dimensio johtaa metakeskusteluun käsitteiden merkityksestä.
Lisäksi sellaiset yritykset latistavat yhteiskunnallisen keskustelun ja alentavat sen tasoa muutenkin. Siitä, että ihmiset kokevat pääsääntöisesti olevansa joko “vasemmalla” tai “oikealla” seuraa aivan tarpeetonta erimielisyyttä asiakysymyksissä joissa käsitysten pitäisi periaatteessa olla lähinnä sidoksissa tarkoituksenmukaisuuteen.
Ei tämä tietty rajoitu vasen/oikea-jakoon. Hyvä esimerkki tällaisista tuli edellisessä ketjussa, jossa Vihreitä (aivan oikein) syytettiin kaikenlaisten näennäisten lakien ja toimenpiteiden tukemista, jos ne vaan näyttävät tai kuulostavat riittävän vihreiltä. Itsekin syytän vihreitä tästä lähinnä ydinvoimakysymyksessä, josta on tehty siis jonkinlainen vihreyden aksiooma.
Tpyyluoma selitti hyvin sen, miten tämä näkyy vasemmisto/oikeisto-jutussa, eli siinä, miten aletaan puhua höpsöjä oman puolen identiteetin kannalta olennaisissa asioissa.
Siksi minusta politiikassa pitäisikin olla enemmän kyse arvoista. Tässä on kuitenkin se ongelma, että jos politiikassa käydään arvokeskustelua, juuri nuo höpöjutut pääsevät pintaan, kun niin oikealla, vasemmalla, kuin edelläkin sotketaan autuaasti keinot ja päämäärät. Osmon valtti on minusta yleensä ollut tässä. Valitettavasti politiikassa “tarkoituksenmukaisuus” on sisällöltään sellainen, että asia pitä myydä massoille helposti pureskeltavassa muodossa, ja joskus käy niin, että tulee leimatuksi “äärioikeistolaiseksi”.
Evert The NeveRest:
(“mikä meni vikaan ketju”; mutta tänne se kai paremmin sopii)
“äärioikeistolaisuutta ainakin vaalikoneissa, joiden vastausten perusteella moni valitsi edustajansa.
Turun Sanomien vaalikoneeseen annettujen vastausten perusteella vain Petteri Orpo (kok),Annika Saarikko (kesk), Ville Niinistö (vihr) ja Stefan Wallin ® kannattavat kokonaan tai osittain väitettä, jonka mukaan ”eläkeikää on nostettava nykyisestä 63 vuodesta”.”
Ainakin tässä kysymyksessä Soininvaara oli rehellisempi kuin moni muu.
Kuten blogissa tuli nostettua jo esiin, SDP otti omassa ohejlemassaan tavoitteeksi, että ihmisten pitäisi keskimääirin olla töissä yli 40 vuotta — siis sen jälkeen kun esimerkiksi perhe- ja sairausvapaat ja työttömyysajat on vähennetty pois. Ilmeisesti joissakin sosiallidemokraattisissa vuosissa, jotka ovat eripituisia kuin normaalit vuodet, tämän pitäisi tapahtua opintojen päättymisen ja eläköitymisen välisessä ajassa ilman eläkeiän nostoa.
Muistaakseni Soininvaara on siteerannut viljalti Milton Friedmania, joka on eriarvoisuuden ja uusliberalismin oppi-isä.
Soininvaara voi esittää vastapuolensa oppien toimimattomuutta, toisaalta tekee sen ilman perusteita.
Esim. Vasemmistoliiton doktriinit toimivat, kuten on empiirisesti osoitettu Suomessa 80-luvulla ja Ruotsissa. Soininvaaran oppeja on sen sijaan kokeiltu Iso-Britanniassa ja jenkeissä tuhoisin seurauksin.
Osmon opit eivät edusta äärioikeistoa vaan ääriliberalismia, joka yleensä johtaa äärioikeiston nousuun eriarvoisuuden ja maahanmuuton lisääntyessä.
Perussuomalaiset ovat vasemmalla oleva konservatiivinen työväenpuolue, jolla on nyt hyvä sauma demarien kallistuessa oikealle.
“Ilmeisesti joissakin sosiallidemokraattisissa vuosissa, jotka ovat eripituisia kuin normaalit vuodet, tämän pitäisi tapahtua opintojen päättymisen ja eläköitymisen välisessä ajassa ilman eläkeiän nostoa.”
Kyllä se onnistuu, minullekin tuli työtodistusten mukaan työuraa n 40,5 vuotta. Mutta silloin pitää aloittaa 14-vuotiaana,pitää olla joka kesä töissä ja osa opiskeluajastakin on oltava töissä,
Työttömänäkin ehdin olla ennen 63-vuoden ikää 4 vuotta eli työuran normityöttömyyden verran.
Mutta ei vanhuuseläkeikä tuo lisää työvoimaa, sillä tarjonta lisääntyy 60–70-vuotiaissa ja työnantajien kysyntä kohdistuu 25–40-vuotiaisiin eli syntyy vain suuri kohtaanto-ongelma.
Liian vanha. Käytä vähän empiriaa. Vertaa yli 60-vuotiaiden työllisyysastetta niissä maissa, joissa lakisääteinen eläkeikä on korkeampi niihin maihin, joissa se on matalampi. Kun työnantajan on pidettävä työntekijä töissä 65-vuotiaaksi tai maksettava hänen sairauseläkkeensä, motivaatio mukauttaa työolot kasvaa kummasti. Nythän monissa yrityksissä on henkilöitä, jotka ovat erikoistuneet savustamaan 63-vuotiaan pihalle.
Liian vanha, 60-vuotiaan harvoin kannattaa opiskella uutta ammattia yliopistossa, useammin työharjoittelussa kuten usein tehtiinkin ennen minimipalkkojen nostamista kohtuuttoman korkeiksi.
Jos upseerit saavat täyden eläkkeen jo 50-vuotiaina, järjestelmässä on vikaa. Moni onneksi tekee silti vielä toisen uran.
Monissa tehtävissä kannattaisi työllistää 60–70-vuotiaitakin, jos saisi maksaa työn arvoa vastaavaa palkkaa eikä työnantaja joutuisi maksamaan kohtuuttomasti työntekijöiden sairasteluista.
Tuomas, aika moni tuossa finanssikriisin kourissa siteerasi Milton Friedmania että korkopolitiikka ei toimi kun korot on nollassa, Keynes sanoi tämän niin että narulla ei voi työntää.
Ja kun nyt meni klassikoihin, niin lukeeko siellä vasemalla enää kukaan Marxia? Minusta Ode nimittäin on analyysissään marxilainen. Ei se uusliberalismi taivaasta tipu, tuotantomuodot johtaa yhteiskuntajärjestelmiin. Ihan niin kuin Ode selittää hyvinvointivaltion ongelmia kun siirrytään teollisuudesta palveluihin. 🙂
Minusta ei kuulu 2000-luvulle vouhotus kumpaakaan taloudellista ääripäätä kohtaan. Vastakkainasettelu todellakin kuuluisi olla jo ohi.
Molemmilla laidoilla on hyvät pointtinsa, eikä pitäisi olla suuri häpeä jos mielipiteinensä asettuu kummalle tahansa.
Sen sijaan liberaali-konservatiivi ‑akselilla selvästi konservatiivi puoli on väärässä ja huonompi ja liberaali puoli oikeassa. Kannattaisi ehkä tämän esilletuomiseen panostaa enemmän?
Minkähän laisia kummitustarinoita vasemmiston keskuudessa Friedmanista oikein mahtaa liikkua? Kyseessä taitaa olla ihan oma tarinaperinne, koska kukaan vasuri aina jostain Naomi Kleinistä lähtien ei todistetusti ole ikinä lukenut yhtään mitään Friedmanin tuotannosta.
Todellisuudessa Friedman on muiden (uus)liberaalien rinnalla niitä harvoja, jotka jaksoivat ajaa vapauden, tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden periaatteitta Valistuksen ajan rationaalisessa hengessä henkisesti köyhän vasemmiston ajaessa tasa-arvon nimissä tiukaa tasapäistävää kontrolliyhteiskuntaa.
Kannattaisi ihan vähän lukea historiaa ennen kuin alkaa heittelemään tuollaista potastkaa. Ennen Thatcheriä UK oli konkurssin partaalla hoippuva lähes toimintakyvytön valtio, jonka olivat rapauttaneet jatkuvat avainalojen lakot, ay-liikkeen valta yli laillisten hallitusten — maa jossa sähköä säännösteltiin, jätteet mätänivät kaduille ja julkinen liikenne toimi milloin toimi. Kansa toivottikin Thatcherin karvaat lääkkeet tervetulleiksi ja niiden avulla “Euroopan köyhästä miehestä” tuli parissa vuosikymmenessä taas yksi maailman rikkaimmista maista.
Vastaavasti USA oli lähes yhtä syvässä suossa ennen Regania.
Niin — se on tietysti valitettavaa, että vapauden lisääntyminen voi johtaa monissa tapauksissa autoritaarisuutta kaipaavaan vastareaktioon. Omasta mielestäni vapaus on kuitenkin sen verran arvokas asia, että sitä kannattaa kokeilla riskienkin uhalla — eikä tarjota ainoaksi vaihtoehdoksi sosialistista kontrolliyhteiskuntaa.
Persut voisivatkin ihan hyvin muuttaa nimensä Suomen kansallissosialistiseksi työväen
puolueeksi.
Sinänsä aivan validi huomio, mutta ehkä tällaista jakoa ei mitä ilmeisimmin haluta yleisesti ottaa käyttöön, koska silloin käsite “vasemmistolainen liberaali” osoittautuu mahdottomaksi — vasemmistolaiset ideathan käytännössä toteutettuna aina lopulta johtavat autoritaarisuuteen — olisi se sitten alkuperäinen tarkoitus tai ei (Mises: Omnipotent government, Hayek: The road to serfdom).
Ai, jaa?
Eikös se ole ennemmin niin, että vasemmistolaiseksi julistautuminen on sama kuin sanoisi “minulla toki saattaa olla aivot, mutta en halua käytä niitä”, “jos tosiasiat ovat ristiriidassa teorioidenkin kanssa, niin sen pahempi tosiasioille” tai “Kommunismin musta kirja on CIAn propagandaa ja jos muutama porvari jossain kuolikin, niin se oli vain välttämätöntä ja aivan oikeudenmukaista”.
Artturi B:
Käsitin oikein hyvin.
Itse et nyt tainnut käsittää sitä vaihtoehtoa, että tuloerojen pieneneminen jo itsessään kasvattaa hyvinvointia.
Vasemmistoliberalistisesti tällöin voidaan puhua vaikkapa (taloudellisen) tasa-arvon kasvattamisesta.
Oikeistolla on paha tapa mitata kaikki rahassa.
tpyyluoma:
Ruuhkamaksujen tarkoitus ei ole pelkästään ohjata liikennettä. Puhutaan vaikkapa Helsingin keskustasta. Jos joku hölmö oikeasti ajaa autolla keskustan läpi niin joo ohjataan ihan mielellään ajamaan toista kautta vaikka tarpeettomankin kovalla kädellä.
Minun nähdäkseni tätä läpiajoliikennettä ei kuitenkaan ole tarkoitus korvata keskustaan suuntautuvalla autoliikenteellä (=optimointi/liikenteenohjaus) vaan tosiasiallinen tarkoitus on oikeasti vähentää keskusta-autoilua. Sitä kautta parannetaan “pakollisen” autoliikenteen sujuvuutta, nostetaan kevyen liikenteen osuutta ja kasvatetaan yleistä viihtyisyyttä.
Kerropa Suomen viimeaikaisesta historiasta milloin näin olisi tapahtunut. Ainakaan 1990-luvun alun “suuri tuloerojen kavennus” ei tainnut hyvin voinnin kannalta olla mitenkään kulta-aikaa. Aika harva taisi myöskään taputtaa 2008/9, kun tuloerot alkoivat taas supistua.
Ville, mielummin asuisin vasemmistolaisessa paratiisissa kuin köyhien helvetissä.
Kari Koskinen, ei mun tartte yleensä proffilta kysyä mitä mieltä asioista kuuluu olla.
Artturi B, tulkinta johtuvat siitä, että olen 20 vuotta jollakin lailla seurannut suomalaista politiikkaa.
Vasemmistolla ja oikeistolla on Suomessa selvä ero, jonka päätelmän tein itse, kun käytin Hesarin
vaalikonevastauksia ja tutkailin puolueiden yhteensopivuutta omien ajatusteni kanssa. Itse olen omasta mielestäni muuten aito vasemmistovihreä kansalainen.
“Vertaa yli 60-vuotiaiden työllisyysastetta niissä maissa, joissa lakisääteinen eläkeikä on korkeampi niihin maihin, joissa se on matalampi. Kun työnantajan on pidettävä työntekijä töissä 65-vuotiaaksi tai maksettava hänen sairauseläkkeensä, motivaatio mukauttaa työolot kasvaa kummasti. ”
Olen käyttänytkin.Korkeampi yli 60-vuotiaiden työlilsiysyasteon vain Islannissa, Norjassa, Ruotsissa, Tanskassa, Hollannissa mutta kaikissa näissä on irtisanomisjärjestys tai irtisanomiskorvaus, joka suojaa iäkästä .
Mutta suurin syy on asenne pitää vanhat työssä.
Suomessakin viimeinen teyönantja joutuu maksamaan sairauseläkkeen mutta ei se ole mikään hidaste suomalaiselle työnantajalle.
Ja samoin putkeen työnnöstä viimeinen työnantaja maksaa 80 % kuluista, mutta ei se ole hidastanut putkeen työntöä .
Aivan noin empiidrisellä kokemuksella.
Mikähän on virallinen eläkeikä Islannissa, Norjassa, Ruotsissa, Tanskassa ja Hollannissa?
Voiko oikeistoa ja vasemmistoa määritellä ottamatta huomioon, minkä yhteiskuntaluokan etuja nämä puolustavat? Hyvä testi on suhtautuminen työläisten oikeuksiin ( erityisesti työtaisteluoikeuteen ja työttömyysturvaan). Yhdysvaltainen ja Englannin taloudellinen nousu uusliberalismin nousun myötä lienee ainakin osittain totta, mutta talouskehityksen tulonjakovaikutukset ovat olleet erittäin kielteiset ( harvat rikkaat rikastuneet kohtuuttomasti ja köyhyys lisääntynyt). Suurena syynä tähän kehitykseen on myös työtaisteluoikeuksien rajoittaminen. Nyt kun vasemmisto ei enää tavoittele sosialismia, tärkeä erottava tekijä on suhtautuminen markkinoiden valtiolliseen sääntelyyn. Tosin vapaan markkinatalouden epärealistisuus lienee valjennut useimmille viimeistään vuoden 2008 finanssikriisin myötä. Taloudellinen sääntely on aivan muuta kuin ihmisten yksityiselämän rajoittaminen. “Laki ja järjestys” lienee enemmän poliittisen oikeiston tunnus.
Köyhän puolella eivät ole ne, jotka tukevat ammattiliittojen valtaa. Sehän on johtanut hyväosaisten duunarien 50 000 euron vuosipalkkoihin samalla kun huono-osaisten työllisyys ja turva on heikentynyt entisestään.
Köyhän puolella ovat enemmän ne, jotka haluavat kunnon perustulon ja vähemmän valtaa ammattiliitoille.
Jopa Palkansaajien tutkimuslaitoksen mukaan korkea irtisanomissuoja vahvistaa työntekijöiden kahtiajakoa ja heikentää huono-osaisten duunarien työllisyyttä, samoin naisten ja nuorten työllisyyttä ja työmarkkina-asemaa.
http://liberalismi.net/wiki/Sis%C3%A4piiri
http://liberalismi.net/wiki/Ty%C3%B6suhdeturva
Matti Kärkkäinen:
“Tosin vapaan markkinatalouden epärealistisuus lienee valjennut useimmille viimeistään vuoden 2008 finanssikriisin myötä”
Miks siitä mitään epärealistisuutta olis valjennu, kun se kriisi oli pitkälti just erinäisen säätelyn ja valtioiden luomien vääristymien tulosta?
“Liian vanha, 60-vuotiaan harvoin kannattaa opiskella uutta ammattia yliopistossa, useammin työharjoittelussa kuten usein tehtiinkin ennen minimipalkkojen nostamista kohtuuttoman korkeiksi. ”
Miksi vanhan pitäisi tyytyä hanttitöihinopsikeluun jos kyvyt riittävät hyväpalkkaiseen ammattiinkin ??
Suurin osa 60–70-vuotaista kykenee normaaleihin valkoakaulustöihin, ruummillinen työ on eri asia.
Tuskinpa kukaan projetipäällikkö haluaa työmaalle esim muuraria, joka kykenee enää puoleen työsuoritukseen. Muurari saa palkan per tiili joten kulute ivät muutu.
Mutta rakennus viivästyy muutaman päivän ja korkokuluja tulee esim viikosta miljoonan projektissa 40000–50000 euroa, joten vaikka muurari tekisi työn ilmaiseksi niin se ei kompensoi viivästyksen aiheuttamia lisäkuluja
Kse: kommentillasi melkeinpä vain alleviivaat pointtiani. Kyse on kielenkäytöstä. Suomalaisessa poliittisessa kentässä suurinpiirtein on niin, että Osmo on “oikeistolainen”, mutta tämän sanominen on haukkumista. Se nyt vaan on niin.
Meillä kaikki politiikka on melko vasemmistolaista. Lisäksi meillä on painolastia historiasta. “oikeistolainen” viittaa kaiken maailman verikouriin ja lahtareihin, joten oikeistolasuuden rummuttaminen on jotain mikä assosioituu lähinnä murhanhimoon, köyhien kyykytykseen, vankileireihin, sotilasdiktaattoreihin jne. En ole vielä tavannut ketään “oikeistolaista” joka olisi halunnut pitää termistä kiinni ilman, että lopulta olisi paljastunut näiden verikourien fanittajaksi.
Itse pidä Friedmania arvossa, mutta kokemukseni mukaan suuri osa “oikeistolaisista” tosiasiassa ei.
Tuossa on hiemna dtaa EU tasolta. Suomessa työuran pituus on kuudenneksi pisin ja erityisesti ero miesten ja naisten välillä on pienin.Työuran pituus on 34,5 vuotta kun se pisimmillään on 38,5 vuotta
Työvoimaan Suomessa kuulutaan myös kuudeneksi pisimpään eli 37,5 vuotta , Ruotsissa 40 vuotta.
Huomoimmassa eli Italiassa vastaavat luvut ovat 27,5 ja 29,5 vuotta
Nyt yritetään hyppyä 40 työvuoteen ja työvoimaan kuulutaan 45 vuotta.
Vahinko ettei löydy vartailutietoa moniko EU:ssa siirtyy vanhuuseläkkeelle työstä eikä työttömyydestä.
Suomessa kuin myös Ruotsissa ja Tanksassa lukua nostaa suuri julkinen sektori .
Kun kuntatyönantajan mukaan luku sielläkin on 50 % luokkaa niin yksityisellä se on todennäköisesti alhaisempi eli vain 35 % siirtyy vanhuuseläkkeelle työstä ???
http://www.etk.fi/Page.aspx?Section=44447
Sorry nyt Liian Vanha. Jälleen kerran käytät argumenttina väärää riippuvuutta. Alan vähän kyllästyä tähän. Kun Italiassa naiset ovat aika paljon kotona hoitamassa lapsia ja sitten vanhuksiaan, panet tämän yhtä-äkkiä eläkepolitiikan tiliin. Olisi8 kohtuullista irrottaa heidän sukupuolipolitiikkansa ja verrata vain miesten työurien pituutta, jotta tilasto kertoisi niistä muuttujista, joista on puhe.
ETK:n sivuilta
Ruotsi
Eläkeikä
Takuueläkkeen vanhuuseläkeikä on 65 vuotta.
Työeläkkeelle voi siirtyä 61 vuoden iästä haluamanaan ajankohtana.
Sen päälle yritysten rahoittama avgångpension
Tanska
Eläkeikä
Kansaneläke: 65 vuotta
Lykätty kansaneläke 75‑v. asti (lykkäyskorotus)
Työeläke (ATP): 67 vuotta, varhennettuna 65 vuotta, lykätty 70‑v.
Osa-aikaeläke ja työttömyysvakuutuksen varhaiseläke: 60 vuotta (avgångpension)
Hollanti
Eläkeikä
Eläkeikä 65 vuotta. Ei varhennus- tai lykkäysmahdollisuutta.
Mutta tämä on vaatimaton persueläke, alle 1000 euroa kuussa ‚Mutta 90 % kuuluu ammatti-yrityskohtaiseen lisäeläkejärjestelmään ‚joka mahdollistaa aikaisemman eläköitymiesen, yleensä riittää 25 työaika.
Lisäki monimutakine työkyvyttömyys ‑ja perhe-eläkejärjestelmä mahdollistaa varhenneteun eläköitymisen.
Täsä nyt muutama esimerkki ja yhteistä näyttää olevan varhaiselökekanavat, jotka mahdollistavat aikaisemman eläköitymisen kuin virallinen eläkeikä on.
Kun ikääntyneitä työssäolijoita on Suomea enemmän niin työnantajien pitää pitää kiinni työntekijöistä, jotta eivät pakene eläkkeelle.
Suomessa taas työnnetään kortistoon ja eläkkeelle.
Tämä on se suurin ero
“Jälleen kerran käytät argumenttina väärää riippuvuutta. Alan vähän kyllästyä tähän.”
Lukisit tarkemmin, Italiassa miehet ovat vain 33 vuotta työelämässä, Suomessa 36.
Yleesnäkin erot meiten ja naisten välillä ovat
suuret Suomea lukuunottamatta, joten ei tuo Italia niin suuri poikkeus ole kuin annat ymmärtää. Jopa muissa Pohjoismaisa ero on selvä.
Ja Italian syntyvyys on sen verran pientä, että tyhjää keinua siellä heilutellaan suurimmassa osassa perheitä.
Brittien rautarouva sai kyllä finanssipuolta nousuun, mutta se oli vain näennäistä hyvinvoinnin lisäystä. Konkreettiset indikaattorit, kuten katulasten määrä ja köyhyyden lisääntyminen kasvoivat tulevina vuosina räjähdysmäisesti. Katulapsia ei ennen MT:a juuri ollut. Myös työtä tekevä köyhälistö oli/on surullista todellisuutta.
Mitä vapauteen tulee niin ammattiliittojen johtajat ja vapaat ajattelijat laitettiin vankilaan ja ihmisiä pakkotöihin. Poliisin pamput heiluivat kuukausitolkulla. Uusliberalistien vapaus ei koske työväestöä.
Milton Friedmanit olen lukenut, kuten Keynesin opit ja Marxin pääomankin. Parhaiten Suomessa on toiminut Keynesiläinen säätely yhdistettynä Marxilaiseen tuotantoväline ja julkispalvelusosialismiin. Nyt yhteinen omaisuus on pääosin myyty Wahlrooseille (esim. postipankki) ja muille liikemiehille (mm. Fortum…) Verotusta alennettu siten, ettei julkiset palvelut toimi kunnolla. Kiitos Friedmanin oppien, maan velka ja eriarvoisuus kasvaa. Keynes on vaihdettu Friedmaniin ja se oli paha virhe. Julkista sektoria ei olisi saanut leikata näin pahasti.
Huoltosuhteen kannalta ole merkitystä„ syntyvätkö ne työvuodet naisten tai miesten tekemänä, työvuosien kokonaismäärä per hekilö sen loppujen lopuksi ratkaisee.
Jos naiset tai miehet ovat kotona niin sehän vain huonontaa huoltosuhdetta ja alentaa työvuosien keskimääräistä määrää mutta ei sillä ole väliä kumpi on kotona.
Pitää vain ihmetellä miten Italia pärjää vaikka huoltosuhde on onneton verrattuna Suomeen.
Kyllä olisi syytä ajoissa erota ainakin eurosta ellei koko EU:sta, joudumme vielä maksamaan italialaistenkin eläkkeet.
“Sorry nyt Liian Vanha. Jälleen kerran käytät argumenttina väärää riippuvuutta. Alan vähän kyllästyä tähän. Kun Italiassa naiset ovat aika paljon kotona hoitamassa lapsia ja sitten vanhuksiaan, panet tämän yhtä-äkkiä eläkepolitiikan tiliin. Olisi8 kohtuullista irrottaa heidän sukupuolipolitiikkansa ja verrata vain miesten työurien pituutta, jotta tilasto kertoisi niistä muuttujista, joista on puhe.”
Pitääkö tämä paikkansa? Käsittääksnei Italiassa naisetn työssäkäyntiaste on samaa luokkaa kuin Suomessakin , ellei korkeampi. Pitäisi olla kirjoittjalla koko ajan ajanmukaiset tilastot vieressä. Itse niitä en välttämättä löydä, siis oikeita, ja kohtuuvaivalla.
Vahvat ennakkokäsitykset ohjaavat aivan liikaa sosiaalipoliitikkojen ajattelua. Eikä OS ole edes pahimmasta päästä.
Häh?
Naisten työllisyysaste vuonna 2009
Suomi 67,9 %
Italia 46,4 %
OECD employment outlook 2010
Nuo Britannian lakot 70-luvulla olivat seurausta, eivät syy mihinkään.
Britannian autoteollisuus oli auttamattomasti vanhentunut ja autoja tehtiin nyrkkipajoissa pieninä sarjoina
Autohistorian huonoimmat mallit ovat juuri 60–70-luvuila tehtyjä englantilaisia.
Lordit istuivat vain klubeillaan eivätkä huomanneet maailman muuttuvan eikä uudistuksiin ryhdytty.
Sen sijaan kannattavuutta yritettiin parantaa ottamalla enemmän irti työläisen selkänahasta.
Se johti taas lakkoihin ja laadun romahtamiseen.
Ei kannata aina uskoa Kokoomuksen ja EK:n probangandaosastoa, kannatta alukea vaikkapa autoteollisuuden historiateoksia.
Brittiläinen ammattiyhdistysliike myös vastusti teollisuusautomaation tuomista autotehtaisiin.
anonyymi:
Ruuhkamaksu on tuohon vaan täysin väärä keino, hinnoittelulla jaetaan niukkkuutta, estoja varten on normiohjaus. Läpiajokielto on halvempi ja yksinkertaisempi. Voi tuon tehdä sulkemalla katuja niin että läpiajo on vaikeaa tai mahdotonta mutta sisäänajo toimii, ja itseasiassa paremmin kun on vähemmän läpiajoa. Joku päivä Kauppakamari vielä tajuaa että pysähtymättä keskustan läpi ajava auto ei ole asiakas vaan ihan puhdas haitta keskustan liike-elämälle.
No jos taas halutaan vähentää keskusta-autoilua niin sekin onnistuu paremmin vähentämällä katukapasiteettia. Samalla saa tilaa muuhun käyttöön.
Ruuhkamaksut on muuten minusta lähinnä kehäteitä varten, ei niinkään ydinkeskustaa. Kun en autolla kehällä aja niin minulle tämä on sinänsä suht samantekevä asia. Tai sanotaan niin päin että jos autoilijat mieluummin jonoittaa kuin maksaa niin se on heidän asiansa.
Liian vanha:
“Kyllä se onnistuu, minullekin tuli työtodistusten mukaan työuraa n 40,5 vuotta. Mutta silloin pitää aloittaa 14-vuotiaana,pitää olla joka kesä töissä ja osa opiskeluajastakin on oltava töissä”
Sinänsä täydellä kunnioituksella työuran pittuutasi kohtaan, ei tuokaan ole kovin suurella marginaalilla yli sen, minkä pitäisi olla demarien tavoite*keskiarvo*.
Marginaalia pienentää vielä hieman se, että ne ennen 15-vuotissyntymäpäivää tehdyt kuukaudet eivät ymmärtääkseni kuulu työssäkäyntiasteen viralliseen määritelmään.
Enemmistö voi (kuten pitäisi myös olla tavoitteena) välttää vakavammat vammautumiset ja sairaudet, keskiarvo ei koskaan täysin. Keskimäärisen työntekijän työajasta on myös pois puolet perhekunnan yhteenasketuista asevelvollisuus- ja perhevapaa-ajoista (Ehkä kohdallasi olikin, tiedän että nuo viimeksi mainitut olivat aiemmin paljon lyhyempiä. Demarit tosin eivät ole myöskään kammpanjoineet tuon asiantilan palauttamiseksi “entiselleen”.)
- mutta eneen kaikkea, minua kiinnostaisi tietää Urpilaisen & co mielipde siitä, kuinka lyhyeksi he opiskeluaikojen näkevät muodostuvan. Hyvä jos ne lyhenisivät, mutta tavoite saisi kuitenkin olla realistinen.
” Käsittääksnei Italiassa naisetn työssäkäyntiaste on samaa luokkaa kuin Suomessakin , ellei korkeampi. Pitäisi olla kirjoittjalla koko ajan ajanmukaiset tilastot vieressä. Itse niitä en välttämättä löydä, siis oikeita, ja kohtuuvaivalla.
Häh?
Naisten työllisyysaste vuonna 2009
Suomi 67,9 %
Italia 46,4 %”
Kiitos tarkennuksesta. Mutta mistä on kysymys, työtömyydestä? Italiaasa syntvyyshän on pitkään ollut L‑Euroopan alhaismipia. (1,4).
OECD employment outlook 2010
Työvoimaan kuuluminen, naiset
Suomi 73,5 %
Italia 51,1 %
Työttömyys, naiset
Suomi 7,6 %
Italia 4,0 %
Pari kommenttia:
1) 80-luvun loppuun asti tuloerot pienenivät ja me, jotka olimme silloin velkaisina työuran alkupäässä, voimme kertoa, että se oli hyvää aikaa mm duunissa, mutta huonot merkit olivat jo ilmassa. Sorsan elvytys (=verorahojen syytäminen firmoille) synnytti valtavat harmaan rahan markkinat, ja niiden purkamiseksi(ko?) + EY-suuntauksen takia valuutan vienti ja tuonti vapautettiin. Se synnytti 90-luvun alun pankkikriisin, jonka kustannukset veronmaksajille olivat samat kuin nykyisen, n. 8 mrd euroa (E.Seppänen). Osinkotulot vapautettiin veroista 1994 (palautettiin pörssiyhtiöiden osalta 2006, nettovero nyt 19%) ja pääomavero tasattiin oliko 29%:iin. Niitä hedelmiä nyt nautimme.
Osmon verolinjaus + ilmastolinjaus on tosiaan oikeistolainen. Energiaveron nosto kaatuu keski- ja alaluokan kontolle eikä juuri alenna kulutusta, josta valtaisa enemmistö tapahtuu tehtaissa+kaupoissa.
Jos sen sijaan pääomatulot pannaan kunnolla verolle, supistuu rikkaiden superkulutus ja sen tuottama elämänmalli. Samalla tuloerot pienenevät ja saadaan rahaa tulonsiirtoihin. Siis kaikki tulot samaan pussiin ja reippaasti kohoava progressio 3000 e/kk alkaen. Ja riittävä perustulo, mieluiten 1000 e/kk niille, joilla ei ole työ- tai pääomatuloja.
Tämä tosin vaatisi poliittista tahtoa mm SDP:ltä:(
Kirsti-täti. Lue verolinjaukseni tuolta vaalisivuilta (vaaliohjelmani) Siellä tuo energiaverojen tulonjakovaikutuskin on käsitelty.
“Brittiläinen ammattiyhdistysliike myös vastusti teollisuusautomaation tuomista autotehtaisiin.”
Tämäkin johtui siitä, että hätäpäissään lordit yrittivät ottaa käyttöön 1900 alun kaltaisia pakkotyöhihnoja.Eikä tuottavuuden nousua haluttu jakaa työntekijöiden kanssa
Muualla oli jo siirrytty aivan toisenlaisiin tuotantotekniikoihin ja johtamiseen.
Brittiläinen aristokraattinen ja ylimielinen johtamistapa johti jatkuvasti konflikteihin
Esim kevyttuotanto (Lean-tuotanto) on lähtöisin Toyotan moottoritehtaalta 1950-
luvulta. Kevyttuotantoa sovellettiin 1960-luvulla Toyotan autojen kokoonpanolinjoilla
ja 1970-luvulla kevyttuotantomalli ulotettiin koskemaan toimitusketjua.
Samoin tuotannon humanisointi muualla tuotti merkittävästi tuottavamman ympäristön ja vähensi konflikteja.
Eikä brittejä helpottanut teollisuuden pitäytyminen tuumamitoissa, se esti tehokkaasti vientiä ja verkottumista alihankkijoiden kanssa.
Liian vanha:
>Lordit istuivat vain klubeillaan eivätkä
>huomanneet maailman muuttuvan eikä uudistuksiin
>ryhdytty.
Joo, heitä ei varmaan enää suuresti kiinnostanut, kun autotehtaat oli kansallistettu valtion omistukseen British Leylandiksi.
Ay-liike taas oli sitä mieltä, että koska valtio olemme me, on silkkaa johtajarenkien ilkeyttä vaatia äijiä tekemään työnsä kunnolla, tai uudistamaan työtapoja esimerkiksi käyttämällä hitsausrobottia. Joten jos liksa ei nouse tai vastahakoiset pitäisi laittaa luiskaan, koko tehdas pistää perseen penkkiin.
Niillä opeilla sitten mentiin. Nykyään Britanniassa tehdään muutamaa käsityöverstaan autoa, ja tehdasvalmistuksesta huolehtivat Toyota, Nissan ja Opel — ihan hyvällä menestyksellä.
Sattui silmään Taloussanomien uutinen eli todellisuudessa olemme subventoimassa Saksaa, Ranskaa ja Englantia näissä kriisituissa
“Suurista kaikkein vähimmällä pääsee Britannia, koska se osallistuu pääosin euromaita sitoviin kriisitoimiin vapaaehtoisesti – jos katsoo aiheelliseksi.
Britannian osallistuminen kriisitoimiin on vapaaehtoista siitä huolimatta, että sen pankeilla on kriisimaiden kyseenalaisissa luotoissa kaikista maailman maista kolmanneksi suurimmat riskit.
Kansanomaisesti sanottuna Britannia onkin velkatalkoiden todellinen pummilla matkustaja. Edes Saksa ja Ranska eivät pääse talkoista yhä kevyellä laskulla kuin Britannia.
Toki myös Saksa ja Ranska yrittävät livahtaa velkatalkoista vähemmin vastuin kuin pikkuruinen Suomi, jos vastuut suhteutetaan kunkin talkoomaan omien pankkien riskeihin. ”
“Ay-liike taas oli sitä mieltä, että koska valtio olemme me, on silkkaa johtajarenkien ilkeyttä vaatia äijiä tekemään työnsä kunnolla, tai uudistamaan työtapoja esimerkiksi käyttämällä hitsausrobottia. Joten jos liksa ei nouse tai vastahakoiset pitäisi laittaa luiskaan, koko tehdas pistää perseen penkkiin. ”
Ei muutaman tuhannen auton pajalla ollut varaa robotteihin eikä mihinkään muuhunkaan kehittyneeseen tekniikkaan. Ongelmia yritettiin ratkaista pelkästään henkilökuntaa vähentämällä , se johti tietsyti hosumiseen ja huonoon laatuun . Tinen syy oli yrittää pelastaa teollisuus tuomalla alkeellista luikuhihnatekniikkaa.
Suurin syy kurimukseen oliva kehnot autot, jotka eivät käynee kaupaksi. Suurin syy siihen oli , että tekniikka periytyi 30-luvulta.
Kannattaisi tutustua kirjaan Huonoimmat autot kautta aikojen, siinä selviää syykin huonoon menestykseen, kun vähän miettii asioita.
Liian vanha.
Entä ne lordit kansallistetussa autoteollisuudessa?
Kirsti-täti
“Jos sen sijaan pääomatulot pannaan kunnolla verolle, supistuu rikkaiden superkulutus ja sen tuottama elämänmalli. Samalla tuloerot pienenevät ja saadaan rahaa tulonsiirtoihin.”
Suomessahan rikkaita ei juuri ole ja siitä syystä yritysten kasvuun tarvittavat pääomasijoitukset on jouduttu hakemaan valtaosin ulkomailta ja sitä kautta sitten tuototkin ovat menneet valtaosin ulkomaille. Onneksi suomalainen luova työ on ollut niin tuottavaa, että vaikka valtaosa tuotosta on mennyt ulkomaille, meillekin on jäänyt niin paljon, että suomalaisten ostovoima on EU:n keskitasoa. Ymmärränkö nyt oikein, että toivot, että sekin vähä pääomien kertyminen mitä on saatu aikaiseksi pitäisi pyrkiä estämään ja pudottaa suomalaisten ostovoima EU:n alasarjaan? Riittääkö se vai pitäisikö Suomen olla kaikista köyhin? Ketä se hyödyttäisi?
Eikö olisi parempi, että Suomessakin olisi enenmmän rikkaita yrityksen omistajia ja pankkiireita, ettei niin suuri osa tuotosta menisi ulkomaille?
Jos nämä rikkaat onnistuisivat kasvattamaan tuotantoa, eikä heidän tarvitsisi käyttää niin paljon aikaa rutiineihin, vaan heidän olisi varaa palkata enemmän avustajia, silloin ulkomaisetkin yhteistyökumppanit hyötyisivät euroissa enemmän, vaikka Suomeen jäisi suurempi osuus kokonaistuotoista.
Tuo vertauskuvallisen esimerkkini timanttikoruja ja minkkiturkkiavustusta vaimolleen antava pankkiiri on nykyisin sveitsiläinen tai muu ulkomaalainen, ei suomalainen.
Suomen rikkaat ovat köyhiä ja köyhät rikkaita muuhun maailmaan verrattuna.
Kannattaa joskus käydä kehitysmaiden slummeissa, niin tulee valitukseen vähän perspektiiviä. On toki niin, että Suomessakaan kaikki ei ole täydellistä, mutta emme me “Suomen herrat :)” nyt niin kelvottomia ole kuin monissa palopuheissa väitetään.
Sitten voi käydä vaikka Zurichin kaupoissa ihmettelemässä mitä rahalla saa. Olisi hienoa, että Suomessakin olisi enemmän laadukasta ja kestävää luksusta myyviä liikkeitä, mutta ymmärtäähän sen, että Suomessa täytyy myydä huonolaatuista krääsää, koska suomalaisten varallisuuden halutaan olevan huono.
Kieltämättä suurin asia Suomen vasemmiston politiikassa, jota en ymmärrä on se, että miksi suomalaisten varallisuuden halutaan olevan huono?
Ei kansallistaminen lordeja mihinkään hävittänyt teollisuuden johdosta, heillä kun oli/ON ikimuistoinen oikeus korkeisin toimiin ja virkoihin.
Vasta kun Honda ‚Toyota, Ford ym toivat uuden tuotantotekniikan ja uuden johtamisen autoteollisuus elpyi.
Samoin nuo entiset laatumerkitkin saivat uuden renessanssin ulkomaalaisessa johdossa .
Eikä Thatcher autoteollisuuden ongelmia ratkaissut, 80-ja 90-luvun alun Jaguarit ovat vikapesiä, vasta Ford sai laadun nousemman.
Eikä Rols, benteley ymm nousseet laatuluokkaan ennen kuin ulkomaalaisessa johdossa 2000 luvun teknologialla 90-ja 2000-luvuilla.Ay-liike oli pistetty ojennukseen jo plajon aikaisemmin
Liian vanha: brittien autotehtaat eivät olleet muutaman tuhannen auton pajoja, vaan silloisen Euroopan suurimpia autotehtaita. Yksin Morris Marinaa tehtiin Britannian markkinoille 807 000 kappaletta, ja niitä riitti vientiinkin. Valitettavasti. Yksi riitti meidänkin sukuumme.
Tuo miljoonatuotanto on valtaisa määrä, kun ottaa huomioon autojen luokattoman laadun. Mutta koko teollisuus tuhoutui sisäiseen riitelyyn, ja tilalle tulivat japanilaisten ja amerikkalaisten tehtaiden tehokkuusajattelu ja tuotantomenetelmät. Laiskoilla lordeilla, ylimielisillä suunnittelijoilla ja kehnolla johtamisella oli siinä osansa, mutta merkittävä osuus oli myös sillä, että laitavasemmistolainen työväenliike ei suostunut myöntämään muutosten tarvetta, vaan teollisuus nähtiin vain valtataistelun kenttänä. Huono idea, matto lähti jalkojen alta.
Tuo oppitunti olisi syytä muistaa kaikkialla.
Aika kauas on tämä keskustelu mennyt vasemmisto-oikeisto ‑ulottuvuuksien arvioinista…
Yksi tärkeä vasemmistoa ja oikeistoa erottava ulottuvuus on se, että oikeisto useammin perustelee kantansa koko yhteiskunnan edulla, vaikka kyseessä olisikin luokkaetuun perustuva kanta.
Näyttää siltä, että nykyisestä eduskunnasta puuttuu kokonaan äärivasemmisto, mutta siellä on Perussuomalaisiin kuuluva äärioikeisto. Vaikka Soininvaara kuuluneekin oikeistoon, hän on todella kaukana äärioikeistosta! Olisi mielenkiintoista kuulla, miten Osmo Soininvaara määrittelee oman poliittisen sijaintinsa suhteessa tuohon Perussuomalaisten oikeistoon
Kommentteja:
palkansaajalle: Kommentissasi on ainakin osa totuudesta ja tässä on vasemmistolla syytä itsekritiikkiin. En kuitenkaan ottanut kantaa politiikan sisältöön, vaan mikä oikeistoa ja vasemmistoa erottaa.
Roguelle: Sinun väitteesi, että vuoden 2008 talouskriisi olisi ollut sääntelyn ja valtion luomien vääristymien tulosta, lienee aika harvinainen. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan lähes kaikki puoluekantaan katsomatta vaativat kriisin aikana pankkien tiukempaa valvontaa ja pitivät pääsyynä pankkien kohtuutonta riskinottoa. Mielipteelläsi saattaa silti olla kannattajia, joita minä en valitettavasti tunne.
“Eikö olisi parempi, että Suomessakin olisi enenmmän rikkaita yrityksen omistajia ja pankkiireita, ettei niin suuri osa tuotosta menisi ulkomaille?”
Skenaariosi on fiktiivinen. Vilkaisu eri puolelle maailmaa ja valtiollisiin järjestelmiin riittänee selittämään, miksei vaihtoehtosi toimi. Tarkastellaan maita, joissa on suuret ginikertoimet, kuten USA, Britannia, Etelä-Euroopan ja Afrikan maat, joissa malliasi on toteutettu kussakin regiimissä hieman eri tavoin. Toiseksi vertailukohteeksi otetaan pohjoismaat, joissa perinteisesti on ollut suuri julkinen omistus ja matalat ginikertoimet. Huomataan, että yhteinen hyvinvointi on riippuvainen tasaisesta tulonjaosta ja suurten tulonjakojen systeemit synnyttävät köyhyyttä, joka estää hyvinvoinnin.
Totta on se, että suomalaisia tulisi houkutella jatkamaan hyvien liikeyritysten ja innovaatioiden ylläpitämistä sen sijaan, että toimivan keksinnön tehtyä se myydään heti hyvällä voitolla eteenpäin ja vielä suuremmat voitot jäävät saamatta.
Rikkaiden pennosista menee suhteellisesti enemmän ulkomaille kuin matalatuloisten. Rikkaiden pääoma voi synnyttää lisää tuloja kotimaahan. Kansantalouden kannalta on paras vaihtoehto se, jossa mahdollisimman paljon tuloista jää kotimaahan. Empiirisesti mitattuna pohjoismainen 80-luvun malli on tuottanut suhteessa eniten. Silloin Suomi oli kolme kertaa nykyistä köyhempi (bkt), mutta kaikki palvelut toimivat paremmin eikä leipäjonoja yms. ollut.
“Laiskoilla lordeilla, ylimielisillä suunnittelijoilla ja kehnolla johtamisella oli siinä osansa, mutta merkittävä osuus oli myös sillä, että laitavasemmistolainen työväenliike ei suostunut myöntämään muutosten tarvetta, vaan teollisuus nähtiin vain valtataistelun kenttänä. Huono idea, matto lähti jalkojen alta.”
Ei autoteollisuus mihinkään lähtenyt Englannista, tilalae tulivat yritykset , joilla oli parempi teknologia, paremmat tuotteet ja paremmat jontamismenetelmät.
Ja ne palkkasivat jopa noita vasemmistoänkyriä töihin, mutta konflikteja ei enää syntynyt modernin johtamisjärjestelmän myötä
Brittien vanhanaikainen teollisuus säästyi sodan tuhoilta pienin vaurioin.Toiset rakensivat tuhoutuneiden tilalle uutta ja parempaa.Saksassa työttömyys piti palkat alhaisina .Uudenaikainen teollisuus ja halvat kulut. Saksa oli aikansa Kiina .
Sodan jälkeen teollisuus muuttui ylikansalliseksi,samaa tuotetta valmistettiin useassa maassa erityisesti autoja.
Tuumamittojen vuoksi englantilaiset autot ja koneet eivät kelvanneet globaaliin tuotantoon, lähinnä Intiaan
Marinaa tehtiin tosiaan vain 807000 kpl kun VW kuplaa tehtiin puolestaan 21 000 000 , Marina oli siis nyrkkipajatuote
Tuomas:
Niinpä. Olisi vain mielenkiintoista tietää, että miten tämä tapahtuisi ilman kotimaisia riskisijoittajia — joita meillä pääomaköyhässä maassa on noin kourallinen (ja aika pieni sellainen). Lähes kaikki merkittävät innovaatiot nimittäin joutuvat heti kilpailemaan kansainvälisillä markkinoilla saavuttaakseen menestystä. Niillä arenoilla ei ihan heti saavuteta menestystä Tekesin toimintatonnilla ja sukulaisilta lainatulla kymppitonnilla.
Itse arvelen, ettei meillä ole tietä ulos tästä nykyisestä tilanteesta ennen kuin niitä varhaisen vaiheen ideoita on myyty ulkomaisille tahoille pari vuosikymmentä. Siinä vaiheessa meillä toivottavasti olisi runsaasti uusrikkaita teknologiayrittäjiä, joilla olisi kokemusta keksintöjen puskemisesta kv-markkinoille parinkin kierroksen verran — ja ennen kaikkia siinä sivussa syntyneet toimivat verkostot.
Tosin tämäkin pysytään vasemmistolaisella kateusverotuksella helposti ryssimään ja takaamaan se, että niiden uusrikkaiden miljoonat hyödyntävät vain jotain Monacoa ja luksusjahtien rakentajia.
Tossa listauksessa arvoliberaali tarkoitti ei niin jyrkkää mielipidettä kun taas esim. Timo Soini luokiteltiin jyrkkämieliseksi vasuriksi. Jos tutkimuskysymyksessä on kannatatko kustannussäästöjä-tyyppisiä kysymyksiä ne luonnollisesti katsotaan oikeistolaisiksi mielipiteiksi mutta jos taas kannatat palvelujen saatavuutta joista ei tingitä päädyt vasemmistolaiseksi. Oikeistolaisuuden ja vasemmistolaisuuden raja on hämärtynyt jo kauan sitten. Timo Soini luokittelee itsensä oikeistopopulistiseksi mutta puhuu koko ajan kuin köyhän miehen Batman eli se jolla on se maksakoon.
Matti Kärkkäinen kirjoitti:
“Näyttää siltä, että nykyisestä eduskunnasta puuttuu kokonaan äärivasemmisto, mutta siellä on Perussuomalaisiin kuuluva äärioikeisto. Vaikka Soininvaara kuuluneekin oikeistoon, hän on todella kaukana äärioikeistosta! Olisi mielenkiintoista kuulla, miten Osmo Soininvaara määrittelee oman poliittisen sijaintinsa suhteessa tuohon Perussuomalaisten oikeisto”
Minsuat Perussuomalaisia on vähän huono määritelä äärioikeistolaiseksi puolueeksi. Joitakin ääriedustajia siinä on, niin kuin muissakin puolueisssa. — Lähinnä kai kyseessä on keskustapopulismi.
80-luvun malli oli, että minimipalkat olivat paljon nykyistä alhaisemmat, verotus kevyempää ja sosiaaliturva vähäisempää. Se selittää tuolloisen paremman työllisyyden. Nykyinen syrjäytyminen ja köyhyys johtuvat lähinnä työttömyydestä.
Aloituspaikat ja huono-osaisten tehtävät on hinnoiteltu pois työmarkkinoilta monella alalla ja STM kilpailee työnantajien kanssa työvoimasta muillakin entistä paljon avokätisemmin. Tarvitaan mm. kannustava perustulo ja vapaammat työmarkkinat.
Tuomas:
“Empiirisesti mitattuna pohjoismainen 80-luvun malli on tuottanut suhteessa eniten. Silloin Suomi oli kolme kertaa nykyistä köyhempi (bkt), mutta kaikki palvelut toimivat paremmin eikä leipäjonoja yms. ollut.”
Ehkä oli paremmin ehkä ei. Suomi oli silloin suljettu talous nyt avoin. Suuri osa silloisesta vakaudesta perustui Neuvostoliiton 5‑vuotissuunnitelmien ennustettavuuteen. Kyllä nykyisin on parempi ostovoima ja enemmän valinnanvaraa melkein kaikilla.
Kysyntä suomalaiselle tuotannolle oli vakaata. Ongelmaksi tuolloin muodostui se, että NL:n suunnitelmatalouden tuotteille ei ollut vastaavaa kysyntää länsimarkkinoilla, koska tuotteita ei lähtökohtaisesti pyrittykään valmistamaan kysynnän perusteella, vaan politbyroon suunnitelmiin pohjautuen.
90-luvulla ei ollut enää NL:n 5‑vuotissuunnitelmia ja taloutemme täytyi lyhyessä ajassa sopeuttaa länsimarkkinoiden vaatimuksiin. Onnistuimme siinä hyvin.
kse, hyvin kirjoitettu.
Tosin luulen, että verotus sinänsä ei juurikaan aja rikastuneita kasvuyrittäjiä maasta. Sen tekee ennemminkin ilmapiiri, ettei pidä yrittää. Ja jos yrittääkin, niin ei ainakaan saa onnistua, puhumattakaan siitä, että olisi saanut onnistumisesta rahaakin. Björn Wahlroos sanoi taannoin hyvin, että pitäisi käyttää enemmän sanaa menestys ja vähemmän sanaa öky.
Liian vanha, en kyllä oikein suostu uskomaan, että KDF-Wagen olisi ollut 1970-luvulle tultaessa niin paljon Morris Marinaa edistyksellisempi, että se olisi siksi päässyt isompiin tuotantomääriin.
Sen sijaan kyse oli mm. luotettavuudesta ja toimitusvarmuudesta. Jos tehdas on lakossa niin että myyjä ei saa autoa, niin ostaja ei sitä osta. Ja jos männänrenkaiden tilalle on laitettu kuminauha siksi, että lordi katsoi aamulla duunaria rumasti, niin sekään ei paranna laatumielikuvaa. Tässä taistelussa englantilainen autoteollisuus tuhosi itsensä ihan kokonaisuutena. Uusien valmistajien tehtaissa on jonkin verran samoja työntekijöitä, ehkä muutamia johtajiakin, mutta ei varmasti juurikaan samoja luottamusmiehiä kuin Cowleyn tehtailla.
“Tosin tämäkin pysytään vasemmistolaisella kateusverotuksella helposti ryssimään ja takaamaan se, että niiden uusrikkaiden miljoonat hyödyntävät vain jotain Monacoa ja luksusjahtien rakentajia.”
Mikä ihmeen kateusvero? Jokainen maksaa maksukykynsä mukaan. Montako matalan verotuksen hyvinvointivaltiota tunnet? Esim. Ruotsissa ja Tanskassa verotus on meitä korkeampaa. Suomessa sitä paitsi iso osa oikeistostakin haluaa maksaa veronsa mukisematta.
Niin ikävää kuin veroeurojen maksaminen onkin, se kuitenkin tuottaa paljon enemmän kuin ottaa, kuten pohjoismaissa. Suomikin on kokolailla resurssiköyhä maapläntti. Ilman Ruotsista kopioitua järjestelmää olisimme taatusti köyhien valtioiden joukossa.
Suomalaisia pitäisi tietoa lisäämällä kannustaa rekisteröimään tavaramerkkejään ja ideoitaan yhä enemmän. Jokainen lantti viennissä on plussaa. Verotuksella tätä ei voida tehdä, jos hyvinvointi halutaan säilyttää. Verotusta voisi sen sijaan kiristää tulo/pääomaverotuksessa sekä uusmerkantilistisin opein mm. lomamatkojen alv.
Björn Wahlroosin “menestys”!
Tyyppihän rikastui, kun toimi konsulttina Korkmanin kanssa ja yksityisti konsultoidessaan Postipankin pikkurahalla omaan Mandaattumiinsa. Sehän oli varastamista kansalta itselle; ikävä kyllä hallituksen laillistamana.
Sen jälkeen ylimielistä ökyilyä on riittänyt. Tyyppi olisi uponnut 1990-luvun lamaan ellei olisi pelastettu yhteiskunnan rahoilla näitä casinopelureita, joista silloin BW oli toki mitätön tekijä.
Tuomas, Björn ei ehkä tarkoittanut itseään (tai saattoi tarkoittaakin, mistä minä tietäisin). Mutta tuo ilmiö on kyllä ihan todellinen. Talouselämä esimerkiksi taannoin kirjoitti Suomessa rikastuneista IT-miljonääreistä pitäen niitä hyvin epäilyttävinä tyyppeinä.