Minä äärioikeistolainen?

Hel­sin­gin Sano­mien ana­lyy­si kan­san­edus­ta­jien vaa­li­ko­ne­vas­tauk­sis­ta näyt­tää teke­vän minus­ta edus­kun­nan oikeis­to­lai­sim­man kan­san­edus­ta­jan. Kat­so­taan­pa, mikä tekee minus­ta ”äärioi­keis­to­lai­sen”.

1) Ker­roin aiko­va­ni kaven­taa tuloe­ro­ja lie­väs­ti vaan en huo­mat­ta­vas­ti, kos­ka tie­dos­sa­ni ei ole toi­mi­vaa tapaa alen­taa nii­tä huomattavasti.

2) Pidin parem­pa­na ohja­ta van­hus­pal­ve­lu­ja suo­si­tuk­sil­la kuin nor­meil­la, kos­ka niin moni asian­tun­ti­ja on varoit­ta­nut jäy­kis­tä normeista.

3) Kan­na­tin elä­keiän nos­ta­mis­ta enkä sen las­ke­mis­ta, kos­ka minus­ta on vää­rin antaa hyvin­voin­ti­val­tion tuhou­tua rahoituspulaan
4) Olen sitä miel­tä, että toi­miak­seen tran­sak­tio­ve­ron on kos­ket­ta­va myös veroparatiiseja.

5) Kan­na­tan ener­gia­ve­ro­jen nos­ta­mis­ta ilmas­to­po­liit­ti­sis­ta syis­tä eikä ollut mah­dol­lis­ta kan­nat­taa kuin yhtä veroa.
6) En vas­tus­ta kate­go­ri­ses­ti kaik­kia osto­pal­ve­lu­ja, kos­ka pidän hyvä­nä, että pie­net kun­nat osta­vat esi­mer­kik­si las­ten­suo­je­lu­pal­ve­lut kol­man­nel­ta sektorilta.

On eri­kois­ta mää­ri­tel­lä että vasem­mis­to­lai­suut­ta on esit­tää help­po­ja rat­kai­su­ja vai­kei­siin kysy­myk­siin ja oikeis­to­lai­suut­ta on etsiä totuut­ta. Ilman­kos perus­suo­ma­lais­ta saa­tiin vasemmistopuolue.

Sinän­sä kii­tän Hel­sin­gin Sano­mia vaa­li­ko­ne­ai­neis­ton avaa­mis­ta tut­ki­joi­den vapaas­ti käy­tet­tä­väk­si. Sii­tä saa­daan vie­lä ihan jär­ke­viä­kin analyyseja.

 

 

______________

Jul­kais­tu myös Hel­sin­gin Sano­mien mie­li­pi­de­pals­tal­la 22.4.2011

158 vastausta artikkeliin “Minä äärioikeistolainen?”

  1. Ja tuol­lai­nen jär­ke­väm­pi ana­lyy­si löy­tyy mm. tuolta:

    http://www.loitto.com/tilastot/hsvaalikone11/kartta/

    Sii­nä akse­lit on tuo­tet­tu datan perus­teel­la, ei mutu­tun­tu­mal­ta (toi­sin kuin tuos­sa HS:n omas­sa ana­lyy­sis­sa). “Oikeisto/vasemmisto” ‑akse­li näyt­täi­si aika lail­la sil­tä mil­tä sen voi­si olet­taa­kin näyt­tä­vän. “Liberaali/konservatiivi” ‑akse­lis­sa sen sijaan on jotain outoa, pit­käl­ti var­maan sen vuok­si, ettei kysy­myk­sis­sä ollut kovin pal­joa sel­lai­sia, jot­ka erot­te­li­si­vat arvo­li­be­raa­liut­ta ja arvokonservatiivisuutta.

  2. Osmo:

    Ilman­kos perus­suo­ma­lais­ta saa­tiin vasemmistopuolue. 

    No oli­si sii­tä saa­nut vasem­mis­to­puo­lu­een, jos oli­si vaik­ka vai­vau­tu­nut luke­maan sen vaaliohjelman:

    PS vaa­lioh­jel­ma

    Perus­suo­ma­lai­nen vero­po­li­tiik­ka perus­tuu sosi­aa­li­sel­le oikeu­den­mu­kai­suu­del­le. Jokai­sen työ­hön kyke­ne­vän Suo­men kan­sa­lai­sen on mak­su­ky­kyn­sä perus­teel­la mak­set­ta­va vero­ja, jot­ta val­tio pys­tyy kaven­ta­maan tulo- ja hyvin­voin­tie­ro­ja ja näin pitä­mään yllä poh­jois­mais­ta hyvin­voin­tiyh­teis­kun­ta­mal­lia laa­duk­kai­ne palveluineen. 

    Ja sitä rataa…

    Kari

  3. Osmo, sinun vika on se, että olet ja olet ollut lii­an rehel­li­nen. Kun perin­tei­ses­ti puo­lue­po­li­tiik­kaa lähel­lä ole­vien ja elä­vien koh­dal­la on ollut niin, että hei­dän tulee ainoas­taan liput­taa tiet­ty­jä asioi­ta ja olla liput­ta­mat­ta tiet­ty­jä asioi­ta — kuten perin­tei­sis­sä poliit­ti­sis­sa puo­lueis­sa on jäse­ni­ään ohjat­tu. Ja kun puo­lue­toi­mis­to­kin on vie­res­sä ohjaamassa.

    Läh­de tuos­sa sit­ten rehel­li­sel­le kan­san­val­lan lin­jal­le, kun mei­tä kaik­kia kan­sa­lai­sia on ohjat­tu hiuk­ka har­haan jo kym­me­nien vuo­sien ajan.

    Täs­sä yksi mie­len­kiin­toi­nen, ken­ties popu­lis­ti­nen doku­ment­ti — mut­ta syy­tä on kaik­kien lukea tämä doku­ment­ti. Auke­aa taval­li­sel­le­kin pul­liai­sel­le aivan val­lan toi­nen maa­il­ma kuin perin­tei­ses­ti on totut­tu. Ja ken­ties doku­men­tis­ta löy­tyy yhty­mä­koh­tia Osmon­kin itsen­sä koke­ma­na vai­kei­na SATA-komi­tean työssään :

    #
    RENKIEN KAAPPAUS
    Olli Pusa
    #

  4. Perus­suo­ma­lai­set on vasem­mis­to­po­pu­lis­ti­nen ja sosi­aa­li­kon­ser­va­tii­vi­nen puolue.

  5. Vaa­li­ko­neet ovat vähän ikä­viä sii­nä mie­les­sä, että ne eivät lain­kaan mit­taa annet­tu­jen vas­taus­ten toteuttamiskelpoisuutta.

    Täy­tin mm. HS:n vaa­li­ko­neen, ja Osmo pää­tyi vas­taus­te­ni perus­teel­la sijal­le 19. Tämän jäl­keen luin Osmon kom­men­tit vas­taus vas­tauk­sel­ta, ja tote­sin silk­kaa valis­tu­mat­to­muut­ta­ni vas­tan­nee­ni huo­nos­ti mel­kein kaik­kiin nii­hin kysy­myk­siin, jois­sa kan­tam­me ero­si­vat. Samoin ne ehdok­kaat, jot­ka sai­vat kor­keam­pia sijoi­tuk­sia. Joka iki­sen ehdok­kaan kom­ment­te­ja en luke­nut läpi, joten en saa kos­kaan tie­tää, mit­kä Osmon vas­tauk­sis­ta ovat mah­dol­li­ses­ti olleet valis­tu­mat­to­mia. Kom­ment­ti­ti­la­kin on var­mas­ti rajal­li­nen, joten nii­den­kään luke­mi­nen ei anna kaik­kea olen­nais­ta informaatiota.

  6. Osmo:

    Kat­so­taan­pa, mikä tekee minus­ta ”äärioi­keis­to­lai­sen”.

    No oikees­taan jo pel­käs­tään se, että on edus­kun­nas­sa tar­kot­taa, että ei voi olla “ääri” yhtään mitään.

    Ilman­kos perus­suo­ma­lais­ta saa­tiin vasemmistopuolue.

    Ai kai­kes­ta sii­tä lais­sez-fai­res­ta huolimatta?!

  7. Anteek­si tek­ni­syys, mut­ta R:n MCMC­pack-kir­jas­tos­sa on val­mii­na ordi­naa­li­nen fak­to­ria­na­lyy­si, joka sää­tää kysy­mys­vaih­toeh­to­jen pai­kan laten­til­la reaa­liak­se­lil­la datan mukaan. Sil­lä voi­si joku kat­soa Hesa­rin aineis­toa. Uskon tulos­ten ole­van lähes ident­ti­siä loitto.com:n fak­to­ria­na­lyy­sin kans­sa, ±rotaa­tio. Bonuk­se­na saa epä­var­muuk­sia kai­kel­le, kos­ka mene­tel­mä on bayesiläinen.

    Jos tämä ei rii­tä, on mene­tel­miä jot­ka eivät ole­ta edes ordinaalisuutta.

    Hesa­rin tulok­set ovat tosi­aan kummallisia.

  8. OS edus­taa loo­gis­ta ajat­te­lua. Se on har­vi­nais­ta. Valitettavasti.
    Nyky­ajan “jour­na­lis­tiik­ka” on luku sinä­nä­sä. Vain lie­väs­ti kär­jis­tet­ty yhteen­ve­to Expres­se­nin ja Aftonbla­de­tin vii­me­päi­vien uuti­soin­nis­ta on että Soi­ni on Sta­li­nin ja Hit­le­rin re-inka­ra­naa­tio joka on jo käyn­nis­tä­nyt suo­men­ruots­lais­ten joukkoteloitukset.

  9. Tuon vaa­li­kar­tan tek­ni­se­nä toteut­ta­ja­na täy­tyy sanoa, että on mel­ko surul­lis­ta näh­dä kuin­ka vähän läh­de­kri­tiik­kiä har­joi­te­taan sitä luettaessa.

    HS ker­too avoi­mes­ti miten luvut on teh­ty, ja olen samaa miel­tä Oden kans­sa, vali­tut kysy­myk­set ja pis­tey­tyk­set ovat hyvin eri­koi­sia. Vali­tet­ta­van moni ei kui­ten­kaan iki­nä pää­se sin­ne asti, vaan kat­soo vaan kivaa kuvaa ja ottaa sen sel­lai­se­naan totuu­te­na. Toi­saal­ta täl­lai­set kar­tat pro­vo­soi­vat muka­van pal­jon kes­kus­te­lua, mitä ei voi pitää kuin hyvä­nä asiana.

  10. Vali­tet­ta­vas­ti eli­niän koko ajan kas­vaes­sa on käy­tän­nös­sä mah­do­ton­ta pitää elä­kei­kä sama­na (eli sen on nous­ta­va halut­tiin sitä tai ei). Rea­li­tee­tit on huo­mioi­ta­va. Rea­li­tee­tit on huo­mioi­ta­va toki sii­nä­kin että joil­la­kin aloil­la et vain voi teh­dä töi­tä enää yli 60 vuo­ti­aa­na. Aivan samat rea­li­tee­tit päte­vät kuin sii­hen­kin että useim­mis­sa urhei­lu­la­jeis­sa et voi pär­jä­tä reip­paas­ti yli 30 vuotiaana. 

    Tuo vasem­mis­to-oikeis­to “tilas­toin­ti” oli kyl­lä töke­rön huo­nos­ti teh­ty ja vää­ris­ti myös perus­suo­ma­lais­ten vasem­mis­to-oikeis­to tilas­toin­tia. Ei nyt ihan kuu­del­la kysy­myk­sel­lä tuon asian sel­vit­tä­mi­nen onnis­tu. Ja monel­ta osin on parem­pia­kin luo­kit­te­lu­ta­po­ja kuin wan­ha vasurit/oikeisto asettelu.

  11. Onko ykkös­koh­das­sa oikein “tulo­ve­ro­ja” vai pitäi­si­kö olla “tuloe­ro­ja”?

  12. Nämä vaa­li­ko­ne­da­tas­ta vede­tyt oikeis­to-vasem­mis­to (ja libe­raa­li-kon­ser­va­tii­vi) ‑ana­lyy­sit ovat mel­kein pelk­kää huuhaata.

    Vii­me vaa­lien (2007) jäl­keen, leh­dis­sä oli iso otsi­kot, että Jan Vapaa­vuo­ri on edus­kun­nan oikeis­to­lai­sin kan­san­edus­ta­ja (jokai­nen vähän­kin poli­tiik­kaa seu­raa­va toki tie­tää, ettei Vapaa­vuo­ri sijoi­tu kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­mäs­sä aina­kaan oike­aan laitaan). 

    2007 ana­lyy­sin teki­vät Tam­pe­reen yli­opis­ton tut­ki­jat, nyt 2011 Osmon Hesa­ris­sa oikeal­le sijoit­ti ymmär­tääk­se­ni yksi juu­ri väi­tel­lyt (koke­ma­ton) Hel­sin­gin yli­opis­ton tutkija.

  13. Osmo, kyl­lä sinä olet minun­kin mie­les­tä päi­vän­sel­väs­ti oikeal­la, sil­lä et kan­na­ta suunnitelmataloutta.

    Mau­no Koi­vis­to tai­si jos­kus kysyä, että tar­koit­taa­ko­han sosi­aa­li­de­mo­kra­tia jotain muu­ta­kin kuin velak­si elä­mis­tä. tjsp.

  14. Odel­ta napak­ka reak­tio Hesa­rin jul­kai­se­maan onnah­ta­nee­seen ana­lyy­siin. Osui ja upposi!

    Huo­ma­sin muu­ten tämän Oden vies­tin ensin Uuden Suo­men net­ti­si­vuil­ta ja tulin kat­so­neek­si sii­hen siel­lä tul­lei­ta kom­ment­te­ja. Samaa aihet­ta on kom­men­toi­tu myös täl­lä blo­gil­la jo edel­li­sen pos­tauk­sen koh­dal­la. Itse kukin voi vil­kais­ta molem­pia ja kat­soa, miten hyvin kom­men­toi­jat kum­mal­la­kin sivus­tol­la ovat ymmär­tä­neet sen, mitä kommentoivat.

    Oma joh­to­pää­tök­se­ni on se, että Ode ansait­see kym­me­nen pis­tet­tä sii­tä poru­kas­ta, jon­ka hän on saa­nut mukaan­sa näil­le sivus­toil­le kom­men­toi­maan. Toki tääl­lä­kin on myös pal­jon puo­li­vil­lais­ta, niin kuin aina netis­sä, jos­sa osal­lis­tu­mi­sen mata­la kyn­nys hou­kut­te­lee kir­joit­ta­maan ensin ja ajat­te­le­maan vas­ta sit­ten, mut­ta myös pal­jon todel­la fik­su­ja kom­ment­te­ja, joi­den avul­la ymmär­rys asiois­ta lisään­tyy ja joh­to­pää­tök­set paranevat.

  15. On eri­kois­ta mää­ri­tel­lä että vasem­mis­to­lai­suut­ta on esit­tää help­po­ja rat­kai­su­ja vai­kei­siin kysy­myk­siin ja oikeis­to­lai­suut­ta on etsiä totuutta.”

    Onko se nyt niin omi­tuis­ta jos täl­lä mää­rit­te­lyl­lä Vasem­mis­to­liit­to ja SDP löy­tyy graa­fis­ta vasem­mal­ta ja Kokoo­mus oikealta?

  16. Eikö­hän tuo tulos ker­ro enem­män Hel­sin­gin Sano­mis­ta kuin Osmo Soi­nin­vaa­ras­ta. Aika pelot­ta­vaa että HS mää­rit­te­lee jär­jen käy­tön oikeis­to­lai­sek­si omi­nai­suu­dek­si, oikeis­to = oikeas­sa oleva?

  17. Hyvin­kin lähel­tä koko tuo­ta koko kent­tä­työ­ka­lun syn­tyä seu­ran­nee­na on pak­ko ihme­tel­lä sitä, että kuin­ka kri­tii­kit­tö­mäs­ti ihmi­set näi­tä lukevat.

    Tär­kein­tä tilas­to­ja tul­kit­taes­sa on tar­kis­taa riip­pu­mat­ta visua­li­soin­ti­ta­vas­ta, että mitä nyt oikeas­ti mitataan.

    Täs­sä tapauk­ses­sa siis esi­te­tään toi­mit­ta­jan / yhden kysy­mys­ten tul­kit­si­jan näke­myk­siä sii­tä, että mitä tie­tyt vas­tauk­set tiet­tyi­hin kysy­myk­siin ker­to­vat hen­ki­lön aja­tuk­sis­ta em. poliit­ti­ses­sa neli­ken­täs­sä ilmaistuna.

    Näin sivu­huo­mau­tuk­se­na tote­ai­sin, että hesa­rin vaa­li­ko­ne­da­ta sovel­tuu aika huo­nos­ti oikeis­to-vasem­mis­to / libe­raa­li-arvo­kon­ser­va­tii­vi astei­koil­le aset­te­luun. Mut­ta saa­han sen joten­kin sopi­maan kun valit­see tar­kas­tel­ta­vat kysy­myk­set / vas­tauk­sien pis­tey­tyk­set sopivasti.

  18. Vaa­li­ko­neis­ta, nii­den kysy­myk­sis­tä ja käyt­tä­mäs­tä mate­ma­tii­kas­ta pitäi­si kes­kus­tel­la poru­kas­sa , jos­sa osa­taan poli­tii­kan­tut­ki­mus­ta ja moder­ne­ja mate­mat­ti­sia väli­nei­tä. Sel­lais­ta ei vain tai­da Suo­mes­ta löytyä. 

    Vaa­li­ko­ne­vas­taus­ten ana­lyy­si lie­nee hel­pom­paa toi­mi­tuk­sis­sa kuin lukea vaik­ka nii­tä puo­luei­den ja ehdok­kai­den vaa­lioh­jel­mia ja puo­lue­lin­jauk­sia. Sääli. 

    Sää­li­tä­vää on myös van­ho­jen huo­no­na päi­vä­nä kir­joi­tet­tu­jen blo­gien ja fb/twitter teks­tien poh­jal­ta teh­ty päättely.

  19. Hesa­rin vaa­li­ko­ne oli mel­koi­sen käp­päi­nen. Minul­le se ehdot­ti Arhin­mä­keä ja Zys­seä yhtä vah­voik­si ehdok­kaak­si. Yleis­vaa­li­ko­neis­ta YLE:n vaa­li­ko­ne tun­tui anta­van jok­seen­kin rea­lis­ti­sia vaihtoehtoja. 

    Datan on sen­tään ana­ly­soi­nut alan asiantuntija.

  20. Olen päi­vän van­ha vih­reä. Lii­tyin eilen. Vaa­li­ko­nees­ta sain Sin­ne­mäen suh­teen 88 pro­sent­tia, joten puo­lue osui koh­dal­leen. Vas­tauk­sia luet­tua­ni äänes­tin kui­ten­kin Hel­sin­gis­sä nume­roa 18. Pak­ko teh­dä jotain…

    Pro­to­vis-ohjel­mal­la teh­ty vaa­li­kart­ta on netis­sä; ja se on hiu­kan eri­lai­nen kuin Hesarin.

    http://www.loitto.com/tilastot/hsvaalikone11/kartta/

    Elä­kei­kää ja vero­ja on pak­ko nos­taa, ei se ole oikeis­to­lais­ta eikä vasem­mis­to­lais­ta. Se on prag­maat­tis­ta. On myös rehel­lis­tä ker­toa se etu­kä­teen eikä luva­ta sel­lais­ta, mikä ei ole mahdollista.

  21. Mart­ti Leppänen:
    “Tuon vaa­li­kar­tan tek­ni­se­nä toteut­ta­ja­na täy­tyy sanoa, että on mel­ko surul­lis­ta näh­dä kuin­ka vähän läh­de­kri­tiik­kiä har­joi­te­taan sitä luettaessa.

    HS ker­too avoi­mes­ti miten luvut on teh­ty, ja olen samaa miel­tä Oden kans­sa, vali­tut kysy­myk­set ja pis­tey­tyk­set ovat hyvin eri­koi­sia. Vali­tet­ta­van moni ei kui­ten­kaan iki­nä pää­se sin­ne asti, vaan kat­soo vaan kivaa kuvaa ja ottaa sen sel­lai­se­naan totuu­te­na. Toi­saal­ta täl­lai­set kar­tat pro­vo­soi­vat muka­van pal­jon kes­kus­te­lua, mitä ei voi pitää kuin hyvä­nä asiana.”

    Teh­daan siis luo­kat­to­man huo­no ana­lyy­si, revi­taan sii­ta isot otsi­kot, ja jul­kais­taan nayt­ta­via ja har­haan­joh­ta­via kuvia. Ja sit­ten vedo­taan lah­de­kri­tii­kin puut­tee­seen, kun jot­kut luot­ta­vat leh­den omaan laa­dun­tar­kas­tuk­seen eivat­ka lue pien­ta prant­tia monen lin­kin takana. 

    Ja sit­ten kun tas­ta siki­aa tay­sin vaa­ris­ty­neil­le kasi­tyk­sil­le poh­jaa­va kes­kus­te­lu jol­la ei ole tosi­asioi­den kans­sa juu­ri mitaan teke­mis­ta, “se on vain hyva asia”

    Et kai ole tosissasi?

    Eiko TEIDAN pitai­si har­joit­taa jon­kin­lais­ta itse­kri­tiik­kia sen suh­teen, mita jul­kai­set­te? Sii­ta­han leh­ten­ne tilaa­jat mak­sa­vat. Seu­raa­vak­si kai alat­te jul­kais­ta kau­pun­gil­la kier­ta­via huhu­pu­hei­ta — ja pie­nel­la pran­til­la sit­ten ker­ro­taan, etta ei me mitaan fak­to­ja viit­sit­ty tarkistaa.

  22. Hesa­rin ana­lyy­sin teki­jöi­den oli­si toi­vo­nut tar­joa­van jon­kin­lai­set tii­vis­te­tyt mää­ri­tel­mät arvo­kon­ser­va­tii­vi-arvo­li­be­raa­li ja vasem­mis­to­lai­nen-oikeis­to­lai­nen akse­leil­le. Näi­den mää­ri­tel­mien perus­teel­la itse kukin oli­si nopeas­ti hah­mot­ta­nut kuin­ka pal­jon pai­noa täl­lai­sel­le tii­vis­te­tyl­le ana­lyy­sil­le kan­nat­taa laittaa.

  23. Sylt­ty,

    Sosi­aa­li­de­mo­kra­ti­aa ei voi luon­neh­tia velak­si elä­mi­sek­si aina­kaan, jos tar­kas­tel­laan kulu­nut­ta 20 vuot­ta Suomessa.

    Dema­rit ovat olleet pää­mi­nis­te­ri­puo­lu­ee­na tänä aika­na kak­si ker­taa (Lip­po­nen I ja Lip­po­nen II), eli vuo­si­na 1995–2003. Voit­to­puo­li­ses­ti dema­ri­hal­li­tuk­sien aika oli rei­pas­ta vel­ko­jen mak­sun aikaa. Val­tion vel­ka Lip­po­sen hal­li­tuk­sen aloit­taes­sa oli noin 63%/BKT ja Jäät­teen­mäen aloit­taes­sa vuon­na 2003 vel­ka oli enää 43%/BKT.

  24. Kyl­lä­hän oikeis­ton ja vasem­mis­ton tär­keä jako­lin­ja on juu­ri utopistisuus. 

    Vasem­mis­to esi­mer­kik­si vaa­ti aikoi­naan, että las­ten pitäi­si käy­dä kou­lua eikä pai­naa 12-tun­tis­ta työ­päi­vää. Tämä oli oikeis­ton mukaan uto­pis­ti­nen haa­ve. Jos mitään talou­den rea­li­tee­teis­ta ymmär­si, ymmär­si myös, että lap­si joka ei käy töis­sä kuo­lee näl­kään. Kah­dek­san­tun­ti­nen työ­päi­vä oli myös uto­pis­tis­ta hömp­pää ja perus­kou­lu, kan­sa­ne­lä­ke, lap­si­li­sät, työt­tö­myys­tur­va jne.

    Oikeis­ton roo­li on olla inho­rea­lis­ti, joka ker­too miten talou­den kuri­muk­ses­sa säi­lyy hen­gis­sä ja ehkä jos­kus, jos poik­keuk­sel­li­sen hyvin käy, onnis­tuu jopa het­ken kukoistamaan.

    Esi­mer­kik­si elä­keiän pitä­mi­nen 63(-68) vuo­des­sa on täs­sä mie­les­sä vasem­mis­to­lai­nen pro­jek­ti. Jos se onnis­tuu sen toteut­ta­maan, seu­raus ei vält­tä­mät­tä ole oikeis­to­lais­ten maa­laa­ma kata­stro­fi tai nuo­rem­pien ryö­vää­mi­nen. Oikeas­taan ainoa seu­raus on, että elä­keiäs­tä tulee reu­naeh­to, johon ei kos­ke­ta, kun yri­te­tään kek­siä, miten elä­ke­pom­mi puretaan.

    Kyl­lä poli­tii­kas­sa siis pitää olla älyt­tö­miä unel­mia, kun­han nii­tä ei ole lii­kaa tai lian vaa­ral­li­sis­sa pai­kois­sa. Vas­tuul­li­nen vasem­mis­to päät­tää­kin, mis­sä avain­koh­dis­sa unel­maa saa ja voi met­säs­tää niin, että maa­il­ma muut­tuu parem­mak­si yleen­sä eikä vain omil­le äänestäjille.

  25. Hie­man aiheen vie­res­tä, mut­ta mai­ni­taan nyt kun pidän asi­aa tär­keä­nä: Tämä Hesa­rin visua­li­soin­ti aiheut­ti pal­jon kes­kus­te­lua Face­boo­kis­sa ja kun itse­kin kom­men­toin että minus­ta jotain täy­tyy olla pie­les­sä astei­kos­sa jos Osmo ja mm. Astrid Thors sijoit­tu­vat oikeam­mal­le kuin vaik­ka Eero Leh­ti, vas­ta­väit­teek­si hei­tet­tiin heti ”Lex Soininvaara”.

    Paa­vo Arhin­mä­ki on teh­nyt todel­la hyvää pro­pa­gan­da­työ­tä tuon ter­min lan­see­raa­mi­ses­sa ja aina­kin omas­sa tut­ta­va­pii­ris­sä on pal­jon aiem­min vih­rei­tä äänes­tä­nei­tä jot­ka näis­sä vaa­leis­sa siir­tyi­vät vasem­mis­to­lii­ton äänes­tä­jik­si, mai­ni­ten kes­kei­se­nä syy­nä juu­ri ”Lex Soi­nin­vaa­ran”. Minus­ta Osmon kan­nat­tai­si teh­dä mah­dol­li­sim­man sel­väk­si jul­ki­ses­ti se jon­ka on jo aiem­min sano­nut mut­ta joka useim­mil­ta on sel­väs­ti jää­nyt huo­maa­mat­ta, eli että oli­si parem­pi pois­taa koko tuo alle 25-vuo­tiai­den kou­lu­tus­pak­ko­sää­dös, kos­ka sii­tä ei ole mitään hyö­tyä. ”Osmo Soi­nin­vaa­ra vaa­tii Lex Soi­nin­vaa­ran kumoa­mis­ta” oli­si muka­van raflaa­va otsik­ko lehdille. 😉

    Kyse­hän on vuo­den 2003 työt­tö­myys­tur­va­lain uudis­tuk­ses­sa (jon­ka muu­ten vasem­mis­to­liit­to oli muka­na hal­li­tuk­ses­sa hyväk­sy­mäs­sä, kun taas vih­reät oli jo aiem­min ydin­voi­ma­pää­tök­sen takia läh­te­nyt hal­li­tuk­ses­ta sii­nä vai­hees­sa kun lais­ta lopul­li­ses­ti pää­tet­tiin) tapah­tu­nees­ta käm­mis­tä joka nyt kor­jat­tiin niin että type­rä laki toi­mii aavis­tuk­sen vähem­män type­räs­ti, mut­ta se ei pois­ta sitä että koko alku­pe­räi­nen idea on pie­les­sä. Kun koko ”Lex Soi­nin­vaa­ra” yli­pään­sä käy­tän­nös­sä vai­kut­taa vain todel­la har­vo­jen ihmis­ten elä­mään miten­kään, on todel­la sää­li että täl­lai­sen takia vih­reil­lä on aihee­ton mai­ne köy­hien nuor­ten kurittajana.

  26. Ana­lyy­si ker­too puo­luei­den erois­ta, ei nii­den abso­luut­ti­ses­ta sijoit­tu­mi­ses­ta esim. vasem­mis­to-oikeis­to ‑akse­leil­la.

    Cron­bac­hin alfa vasem­mis­to-oikeis­to ‑sum­ma­muut­tu­jas­sa on kuu­del­la kysy­myk­sel­lä 0,698. Riit­tä­nee val­tio­tie­tees­sä, tai edes journalismissa. 

    Jos joku halu­aa pyö­rit­tää aineis­toa, vaa­li­ko­ne­vas­tauk­set löy­ty­vät HS Next ‑blo­gis­ta, kuten myös tämän sel­vi­tyk­sen kaik­ki data avoi­me­na tietona. 

    Aina voi myös kysyä, miten vaa­li­ko­nei­siin vas­ta­taan. Kun kysy­mys­ten vas­taus­ja­kau­ma heit­tää Soi­nin­vaa­ran oikeal­le, ovat­ko useim­mat muut vas­tan­neet niin kuin olet­ta­vat ihmis­ten halua­van vas­tat­ta­van? Ovat­ko vaa­li­ko­ne­vas­tauk­set oikei­ta lupauk­sia vai vaa­li­lu­pauk­sia, joi­ta ei ole tar­koi­tus­kaan pitää?

  27. On kyl­lä kovin har­mil­lis­ta, että tuos­sa Hesa­rin kar­tas­sa [1] ei ole suo­raan näky­vil­lä link­ke­jä näi­hin seli­tyk­siin, mil­lais­ten kysy­mys­ten ja kysy­mys­ten poh­jal­ta vasen-oikea-jako [2] ja pys­ty­as­ke­lin jako [3] on muodostettu.

    [1] http://www2.hs.fi/extrat/kotimaa/puoluekentta/
    [2] http://blogit.hs.fi/hsnext/avodataa-valittujen-kansanedustajien-arvomaailma
    [3] http://blogit.hs.fi/hsnext/ps-konservatiivinen-vihreat-liberaali-hsn-arvoselvitys-avotietona

  28. Puri­si­ko elä­keiän nousuun mie­les­tä­si pel­kät ohjeis­tuk­set (sis. työ­ky­kyä yllä­pi­tä­viäen toi­mien tehos­ta­mi­nen), joi­ta suo­sit­te­let vanhustenhoitoon?
    Mis­sä tar­vi­taan lakia ja mihin riit­tä­vät suositukset?

  29. Osmo:

    Ilman­kos perus­suo­ma­lais­ta saa­tiin vasemmistopuolue”

    Mua kiin­nos­tais kans kuul­la, et miten Per­suis­ta olis voi­nu saa­da mitään muu­ta ku vasem­mis­to­puo­lu­een. Jos­tain ihmeen syys­tä media vaan väki­sin halus vään­tää sii­tä “oikeis­to­po­pu­lis­ti­sen” puolueen.

  30. Ei oikeis­to­lai­suus tai vasem­mis­to­lai­suus ole mikään syn­nyn­näi­nen omi­nai­suus, vaan mie­li­pi­teet ja mit­taus­ta­vat voi­vat vaihdella.
    Useim­mat lie­ne­vät jo muu­ten­kin sitä miel­tä, että oikeis­to-vasem­mis­to ‑jako on aikan­sa elänyt.

    Minus­ta on jok­seen­kin saman­te­ke­vää, mihin HS Oden sijoit­taa. Leh­den pai­noar­vo on muu­ten­kin hii­pu­maan päin. Polii­ti­kot pitä­vät itse netin kaut­ta kon­tak­tin äänes­tä­jiin eivät­kä toi­mit­ta­jat samal­la taval­la enää pää­se väliin muok­kaa­maan vies­tiä. Vaa­leis­sa voit­ti puo­lue ja ehdok­kaat, jota val­ta­me­dia koko ajan yrit­ti vähätellä.

  31. En ihmet­te­le. Minul­le­kin Hesa­rin vaa­li­ko­ne suo­sit­te­li par­haim­mik­si ehdok­kaik­si ihmi­siä, jois­ta osa — ilman konet­ta — oli ehdot­to­mal­la ei-lis­tal­la­ni! Täy­sin pie­leen meni.

  32. Rogue: “Mua kiin­nos­tais kans kuul­la, et miten Per­suis­ta olis voi­nu saa­da mitään muu­ta ku vasemmistopuolueen.”

    Per­sut on oikeis­to­po­pu­lis­te­ja aika samal­la taval­la kuin “vel­jes­puo­lu­eet” pit­kin Euroop­paa (kon­ser­va­tis­mi, laki ja jär­jes­tys, isän­maal­li­suus jne). Lisäk­si Per­su­jen agen­dal­la on teol­li­suu­den eli kapi­ta­lis­tien edun aja­mi­nen. Oli­si­vat­ko täs­sä koh­din hiu­kan poikkeavia? 

    Mut­ta onhan “oikeis­to­po­pu­lis­ti” sil­ti hiu­kan har­haan­joh­ta­va ter­mi, kos­ka heil­lä on pal­jon myös paa­tos­ta pie­nen ihmi­sen puo­les­ta. Ja hyvin­voin­ti­val­tion puo­lus­tus­ta, jon­ka tosin voi tul­ki­ta myös konservatismiksi.

    Popu­lis­mi ei luon­te­vas­ti ase­tu­kaan perin­tei­sil­le aateak­se­leil­le, kos­ka sen idea on poi­mia rusi­nat pul­las­ta siel­tä tääl­tä ja lähin­nä siel­tä, mis­tä muut puo­lu­eet eivät ole tajun­neet tai halun­neet poimia. 

    Mut­ta ei tämä­kään luon­neh­din­ta ihan rei­lu ole SMP:n peril­li­ses­tä. Ei per­sut ole arvot­to­mia oppor­tu­nis­te­ja­kaan, ei aina­kaan Soi­ni puheit­ten­sa perus­tel­la. En usko, että tekojensakaan.

  33. Ero­tuo­ma­ri: “Vaa­leis­sa voit­ti puo­lue ja ehdok­kaat, jota val­ta­me­dia koko ajan yrit­ti vähätellä.”

    Sil­ti kak­si suu­rin­ta puo­luet­ta oli­vat kyl­lä ne, joi­hin toi­mit­ta­jat tun­tu­vat suh­tau­tu­van lämpimimmin.

  34. Kri­ti­soin HS:n lähes­ty­mis­ta­paa vaa­li­ko­ne­da­tan ana­ly­soin­tiin jo sivujen
    http://blogit.hs.fi/hsnext/avodataa-valittujen-kansanedustajien-arvomaailma
    ja
    http://blogit.hs.fi/hsnext/15-uusiokayttoa-hsn-vaalikonedatalle-viikossa
    kom­men­teis­sa. Parem­min toteu­tet­tu ana­lyy­si datas­ta (esim. loitto.com:n fak­to­ria­na­lyy­si) voi kui­ten­kin antaa mie­len­kiin­toi­sen kuvan Suo­men puoluekentästä. 

    Juha Tör­mä­sen (eli loitto.com:n) kuvas­sa suun­ta, jos­sa toi­ses­sa pääs­sä on kokoo­mus ja toi­ses­sa vasem­mis­to­liit­to, suo­ras­taan hyp­pää sil­mil­le. Mie­les­tä­ni tuo ana­lyy­si ei ole huu­haa­ta, ja on suu­ri kiusaus tul­ki­ta tuo akse­li oikeis­to-vasem­mis­to ‑akse­lik­si. Täl­lä akse­lil­la perus­suo­ma­lai­set ovat kes­kus­tan ja SDP:n välis­sä jos­kin PS:n toi­nen lai­ta ulot­tuu kes­kus­tas­ta “oikeal­le”. Vih­reät ovat kuta­kuin­kin SDP:n tasal­la, ja Soi­nin­vaa­ra on vih­rei­den “oikeal­la” laidalla.

  35. Soi­nin­vaa­ra: “5) Kan­na­tan ener­gia­ve­ro­jen nos­ta­mis­ta ilmas­to­po­liit­ti­sis­ta syistä.…”

    Vas­ta­sin aihee­seen pidem­mäl­lä kaa­val­la edel­li­ses­sä vies­ti­ket­jus­sa (noin vies­ti 510).

    http://www.soininvaara.fi/2011/04/18/mika-meni-vikaan/#comments

    Siel­tä nos­tan tiivistelmäksi:

    Kaik­ki lii­ken­teem­me CO2-pääs­töt vas­taa­vat alle seit­se­män vuo­ro­kau­den pääs­tö­kas­vua Kiinassa.”

    Ihan oikeas­ti, miten pal­jon vih­reät halua­vat kurit­taa taval­li­sia, hen­ki­lö­au­toa päi­vit­täin tar­vit­se­via veron­mak­sa­jia ener­gia­ve­roil­la, E10-ben­sii­nil­lä (tulos­sa E15 ja E20) ja ruuh­ka­mak­su­jen GPS-paikkaseurannalla?

    Tähän puu­haan on toki saa­tu mukaan minis­te­re­jä niin kokoo­muk­ses­ta kuin keskustastakin.

    Lisäk­si on todet­ta­va, että erään vih­reän minis­te­rin har­ras­ta­ma maa­il­mo­ja sylei­le­vän suvait­se­vai­suu­den ja samal­la inter­net­sen­suu­rin aja­mi­nen eivät aivan käy yksiin.

  36. Jos jos­sain maas­sa oikeis­to­lai­set ovat yleen­sä arvo­li­be­raa­le­ja ja vasem­mis­to­lai­set yleen­sä arvo­kon­ser­va­tii­ve­ja, siel­lä arvo­li­be­ra­lis­mia mit­taa­vat kysy­myk­set voi­vat tuot­taa kor­keam­man­kin Cron­bac­hin alfan oikeis­to­lai­suu­den mit­taa­mi­sel­le, mut­ta se ei sil­ti tee mit­ta­ria oikeak­si ja se voi sil­ti saat­taa jon­kun ääri­va­sem­mis­to­lai­sen äärioikeistolaiseksi.

    Hesa­rin pitäi­si pis­teyt­tää oikeis­to­lai­sik­si ainoas­taan sel­keän oikeis­to­lai­sia vas­tauk­sia. Myös­kään arvo­li­be­ra­lis­mik­si ei pitäi­si pis­teyt­tä kiel­to­ja. Huo­no suo­ri­tus Hesarilta.

    Soi­nin­vaa­ra on enem­män vasem­mis­to­lai­nen vaik­ka oli­kin nois­sa vas­tauk­sis­sa kovin antipopulisti. 

    Jos reu­naeh­dok­si ase­te­taan nykyi­nen elä­kei­kä, niin eli­niän kas­vaes­sa pitää joko alkaa tapat­taa ihmi­siä tai ajaa muu hyvin­voin­ti­val­tio alas, nos­taa vero­tus 100 %:iin ja sen jäl­keen pie­nen­tää eläk­kei­tä vuo­si vuo­del­ta. Kyl­lä tämän reu­naeh­don voi aset­taa, mut­ta ennen pit­kää tulee val­lan­ku­mous. Tule­vil­ta suku­pol­vil­ta varas­ta­mi­nen elä­ke­jär­jes­tel­mään pitäi­si lopet­taa heti eikä myöhemmin.

  37. Hesa­ri on siir­ty­nyt news­peak-lin­jal­le, ja mää­ri­tel­lyt äärioi­keis­to­lai­suu­den uudel­leen. Kos­ka nyt on näin todis­tet­tu, ei lie­ne muu­ta vaih­toeh­toa kuin julis­tau­tua ylpey­del­lä äärioi­keis­to­lai­sek­si, sil­lä satuin ole­maan jota­kuin­kin samaa miel­tä kuin Ode noi­den kysy­mys­ten oikeis­ta vastauksista.

    Olin kovas­ti sitä miel­tä, että äärioi­keis­to­lai­nen tar­koit­taa tyyp­piä, joka halu­aa pot­kia vää­rän­vä­ri­siä, ja kul­jet­taa itsen­sä kans­sa eri miel­tä ole­vaa jen­giä itä­ra­jal­le. Olin vää­räs­sä, mie­li­ku­va­ni on van­hen­tu­nut. Enää jää mie­tit­tä­väk­si, mil­lä nimel­lä tätä kuvai­le­maa­ni väkeä pitäi­si jat­kos­sa nimit­tää. Voi­si­ko joku aut­taa tässä?

  38. Voi­si­ko joku mää­ri­tel­lä vasem­mis­ton ja oikeis­ton eron oikeasti?

    Itse­kin voin yrit­tää edel­lis­tä, jos ajat­te­len por­va­rien eli oikeis­ton ajat­te­lu­mal­lia hal­lit­se­van seu­raa­vat ajatukset: 

    1. Talou­del­li­nen menes­tys on yksi­no­maan kiin­ni kan­sa­lai­sen kyvyk­kyy­des­tä, kun taas köy­hyys on seu­raus­ta kan­sa­lai­sen kyvyttömyydestä.

    2. Sijoit­ta­jien vau­raus ja veron­mak­sa­jien takuu sijoit­ta­jil­le on ehdo­ton asia kan­sa­kun­tien vauraudelle.

    3. Vika on aina otto­lai­naa­jas­sa ei mil­loin­kaan lai­nan antajassa.

    4. Vero­taak­ka pitää jakaa kan­sa­lais­ten välil­lä suh­teel­li­ses­ti suu­rin piir­tein tasan.

    Vasem­mis­tos­ta olen jo kir­joit­ta­nut ennenkin:

    Mie­les­tä­ni vasem­mis­to­lai­sen puo­lu­een tun­nus­mer­kis­töön kuu­luu aina­kin seu­raa­vat asiat: vas­tuul­li­nen ympä­ris­tön huo­mioo­not­ta­va mark­ki­na­ta­lous, pie­nen ihmi­sen asian vil­pi­tön puo­lus­ta­mi­nen, oikeu­den­mu­kai­suus, tasa-arvo muis­sa­kin kuin vähem­mis­tö­ky­sy­myk­sis­sä, soli­daa­ri­suus eli lähin­nä verot mak­su­ky­vyn mukaan!

  39. Her­miit­ti, vaik­ka mää­rit­te­ly­si pitäi­si­vät paik­kan­sa, voit miet­tiä, mitä tapah­tui­si jos joko oikeis­to tai vasem­mis­to pää­si­si mää­rää­mään kai­kes­ta. Ei sii­nä hyvin kävi­si, ei kum­mas­sa­kaan tapauksessa.

  40. Itse asias­sa, jos uskoo Hege­lin tee­si-anti­tee­si-syn­tee­si-him­me­liin, vasem­mis­ton ja oikeis­ton käsi­tys­ten oli­si pitä­nyt jo muo­dos­taa syn­tee­si. Ja näin aika pit­käl­le on tapah­tu­nut­kin. Eli vasem­mis­ton ja oikeis­ton eron yllä­pi­tä­mi­nen on tosia­sias­sa aika kei­no­te­kois­ta — jos vain osaa kat­soa asi­aa vähän kauempaa.

  41. Parem­pi on olla vaik­ka äärioi­keis­to­lai­nen, kun­han on jokin linja. 

    Tänään A‑studiossa Timo Soi­ni osoit­ti ole­van­sa kato­li­nen roisto.

    Soi­ni söi sanan­sa Por­tu­ga­li-asias­sa. Poli­tii­kas­sa luot­ta­muk­sen voi menet­tää vain ker­ran ja luu­len­pa, että Soi­nin luot­ta­mus on mennyttä.

    Seu­raa­vas­sa gal­lu­pis­sa tulee jo mel­koi­nen not­kah­dus ja kun­ta­vaa­leis­sa 2012 lopul­li­nen rojahdus.

  42. 1 Kaik­ki kun­ta­pal­ve­lut pitää ava­ta kil­pai­lul­le ja kun­nan auto­maat­ti­ses­ti kil­pai­lut­taa kaik­ki tar­joa­man­sa palvelut. 

    2 2 Ulkois­ta­mis­ta pitää lisä­tä huo­mat­ta­vas­ti, kos­ka yri­tyk­set tuot­ta­vat pal­ve­lut tehok­kaam­min mut­ta kun­nat voi­vat edel­leen itse päät­tää, mitä kilpailuttavat.

    3 Ulkois­ta­mis­ta pitää lisä­tä, mut­ta kun­tien pitää oppia kil­pai­lut­ta­maan ulko­puo­li­set pal­ve­lun­sa parem­min hin­nan ja laa­dun kannalta.

    4 Pal­ve­lui­ta ei pidä ulkois­taa nykyis­tä enem­pää, sil­lä ulkois­ta­mi­nen vaa­ran­taa jul­kis­ten pal­ve­lui­den laa­dun eikä tuo­ta mer­kit­tä­viä säästöjä.
    * Vasemmistolaisuuspiste

    5 Ulkois­tet­tu­ja pal­ve­lui­ta pitää palaut­taa kun­tien hoi­det­ta­vik­si. Kun­nal­la on laki­sää­tei­nen teh­tä­vä tar­jo­ta pal­ve­lui­ta, joten sen pitää myös tuot­taa ne itse. * Vasemmistolaisuuspiste

    6 Ei mikään näistä.”

    Jot­ta täs­tä­kin sai­sit täy­det oikeis­to­pis­teet niin tähän­kin on pitä­nyt vas­ta­ta koh­dan 1 mukaan.
    Tuo Osmon seli­tys viit­taa koh­tiin 3–4 mut­ta sil­lä ei pää­se kovin oikealle

  43. Onhan tääl­lä jos­kus ihme­tel­ty, mik­si et kuu­lu Kokoomukseen. 😉

  44. her­miit­ti: eiks sus­ta tun­nun vähän naii­vil­ta olet­taa, että oikeis­to­lai­set olis paho­ja ja vasem­mis­to­lai­set olis hyviä?

    Et joh­tus­ko toi sun näke­mys ehkä enem­män sun omis­ta ennak­ko­luu­lois­ta kuin oikeis­to­lais­ten ja vasem­mis­to­lais­ten ominaisuuksista?

    Jos esim. ver­taat tota sun omaa käsi­tys­tä vasem­mis­tos­ta ste­reo­tyyp­pi­seen oikeis­to­lai­seen käsi­tyk­seen vasem­mis­tos­ta, niin huo­maat var­maan että ne on täy­sin vas­tak­kai­set. Miten se nyt vaan sat­tus oleen sil­leen, että vasem­mis­to­lai­sil­la on oikee käsi­tys sii­tä mitä oikeis­to ja vasem­mis­to on ja oikeis­to­lai­sil­la taas puo­les­taan vää­rät käsi­tyk­set molemmista?

  45. Änky­rä Kom­ma­ri kir­joit­ti: “Hesa­rin vaa­li­ko­ne oli mel­koi­sen käp­päi­nen. Minul­le se ehdot­ti Arhin­mä­keä ja Zys­seä yhtä vah­voik­si ehdok­kaak­si. Yleis­vaa­li­ko­neis­ta YLE:n vaa­li­ko­ne tun­tui anta­van jok­seen­kin rea­lis­ti­sia vaihtoehtoja.”

    Sama koke­mus tääl­lä. YLE:n vaa­li­ko­ne tuot­ti aika lail­la odo­te­tun tulok­sen (Ode ykkö­se­nä, Hal­la-aho vii­mei­se­nä jne.) kun taas Hesa­rin vaa­li­ko­neen tulos oli aika “yllät­tä­vä”. YLEn vaa­li­ko­neen kysy­myk­set oli­vat mie­les­tä­ni muu­ten­kin parem­pia. Oli­si­kin mie­len­kiin­tois­ta näh­dä vas­taa­va graa­fi­nen esi­tys valit­tu­jen kan­san­edus­ta­jien YLEn vaalikonevastauksista.

  46. Koti­mai­ses­sa mer­ki­tyk­ses­sä äärioi­keis­to on se joka on kauim­pa­na oikealla. 

    Mitä Soi­nin­vaa­ran oikeis­to­lai­suu­teen tulee, tuon Loi­ton­kin ana­lyy­sin mukaan hän sopi­si parem­min RKP:n kuin Vih­rei­den rivei­hin, ja on oikeis­to­lai­suu­des­saan suun­nil­leen tasois­sa Kes­kus­tan oikean lai­dan kans­sa. Per­suis­ta menee kol­me ohi, Dema­reis­ta tai Kris­til­lis­de­mo­kraa­teis­ta ei yhtäkään. 

    Eikä sii­nä mitään, kyl­lä­hän Soi­nin­vaa­ra sel­keäs­ti edus­taa Vih­rei­den oikein­ta lai­taa, en minä näe miten sitä voi­si kyseenalaistakaan. 

    Sen sijaan minua häi­rit­see että Soi­nin­vaa­ra itse tun­tuu kuvit­te­le­van, että se että hänel­lä on mie­les­tään ratio­naa­li­set syyt mie­li­pi­tei­siin­sä teki­si hänes­tä sel­keäs­ti vähem­män oikeistolaisen.
    Vaan ei se ihan niin­kään mene. Samoil­la argu­men­teil­la moni muu­kin oikeis­to­lai­nen kan­to­jaan perus­te­lee. Kaik­ki ovat omas­ta mie­les­tään hyväl­lä asialla. 

    Toi­sin kuin monet kuvit­te­le­vat, poliit­ti­set näke­myk­set ovat pait­si arvo­ky­sy­myk­siä, myös joh­dan­nai­sia sii­tä mitä kukin pitää rea­lis­mi­na. (“Rea­lis­mi” on usein myös tie­dos­ta­ma­ton­ta prio­ri­soin­tia, joka puo­les­taan on hyvin­kin arvosidonnaista).

    Ts: onhan sil­lä tie­tys­ti väliä miten perus­te­lee mie­li­pi­teen­sä, mut­ta ei se kyl­lä oike­aa vasem­mak­si saa.

  47. Hesa­rin ana­lyy­sis­sä täy­tyy olla jota­kin pahas­ti pie­les­sä, kun Perus­suo­ma­lai­sis­ta on saa­tu vasem­mis­to­lai­nen puo­lue. Useim­mis­sa asiois­sa Vasem­mis­to­liit­to ja Perus­suo­ma­lai­set edus­ta­vat poliit­ti­sen ken­tän ääri­lai­to­ja ja saman­suun­tai­set näke­myk­set vero­po­li­tii­kas­ta ja EU:n vakaus­ra­has­tos­ta ei tätä muuk­si muu­ta. Kan­nat­tai­si kysyä Perus­suo­ma­lai­sil­ta itsel­tään, ovat­ko he omas­ta mie­les­tään vasemmistolaisia.

  48. Esa Mäki­nen: jos vaa­li­ko­neen kysy­myk­set eivät kyke­ne ennus­ta­maan kan­san­edus­ta­jien toi­min­taa, on kai aina­kin kak­si vaihtoehtoa:

    1. kan­san­edus­ta­jat “pet­tä­vät lupauk­sen­sa”, kuten tulkitset
    2. vaa­li­ko­nei­den kysy­myk­set ovat lii­an kau­ka­na niis­tä kysy­myk­sis­tä, joi­ta kan­san­edus­ta­jat edus­kun­nas­sa käsittelevät

    Esi­mer­kik­si seu­raa­vas­ta kysy­myk­ses­tä ei pys­ty päät­te­le­mään, mitä kaik­kia vero­ja ehdo­kas on val­mis korot­ta­maan ja mitä hän toi­saal­ta ei oli­si val­mis korot­ta­maan. Ver­tai­lu ehdok­kaan tai puo­lu­een toi­min­taan edus­kun­nas­sa jää väki­sin torsoksi.

    Mitä vero­muo­toa oli­sit val­mis ensi­si­jai­ses­ti korot­ta­maan? (Valit­se yksi.)”

    Toi­sen­tyyp­pi­nen ongel­ma liit­tyy vaik­ka­pa tuloe­ro­jen kas­vua kos­ke­vaan kysy­myk­seen, ja se liit­tyy tul­kin­taan. Veik­kaan­pa, että Odel­le “lie­vä” tuloe­ro­jen kaven­ta­mi­nen on kokoo­muk­sen kan­san­edus­ta­jal­le “huo­mat­ta­vaa”.

    Jos vaa­li­ko­neen kysy­myk­sis­tä halu­taan sel­lai­sia, että ne ennus­ta­vat hyvin tar­kas­ti edus­ta­jien toi­min­taa, nii­den pitää minus­ta olla pal­jon tar­kem­min ja yksi­se­lit­tei­sem­min muo­toil­tu­ja ja rajattuja.

    Rehel­li­syy­den nimis­sä vaa­li­ko­nees­sa on myös täl­lai­sia kysy­myk­siä koh­tuul­li­ses­ti. Kapei­den kysy­mys­ten ongel­ma on, ja minus­ta nyt myös HS:n vaa­li­ko­neen ongel­ma oli se, että ne hel­pos­ti kos­ke­vat lii­an kape­aa osaa edus­kun­nan päätöksistä. 

    Esi­mer­kik­si kaik­kia van­hus­ten­hoi­toon liit­ty­viä kysy­myk­siä on nyt lähes­tyt­ty vain van­hus­ten­hoi­to­lain kaut­ta. Jos ehdo­kas on val­mis tiu­ken­ta­maan van­hus­ten­hoi­toa kos­ke­via nor­me­ja, mut­ta ei laa­jen­ta­maan kun­tien mah­dol­li­suuk­sia rahoit­taa van­hus­ten­hoi­toa, kan­nat­taa­ko hän hyvää van­hus­ten­hoi­toa? Jos ehdo­kas on val­mis ohjaa­maan rahaa van­hus­ten­hoi­toon eri­tyi­ses­ti siel­lä, mis­sä rahaa tar­vi­taan lisää, mut­ta ei kan­na­ta nor­mioh­jauk­sen lisää­mis­tä, vas­tus­taa­ko hän hyvää vanhustenhoitoa?

  49. Voi­si­ko joku mää­ri­tel­lä vasem­mis­ton ja oikeis­ton eron oikeasti? 

    Ei enää. Ennen tuo oli mah­dol­lis­ta, kun vasem­mis­to vie­lä ylei­ses­ti kan­nat­ti yksi­tyi­so­mai­suu­den sosia­li­soin­tia aina­kin jos­sain mää­rin (lie­vem­pi lin­ja vaa­ti vain suur­teol­li­suu­den, pank­kien, vakuu­tus­yh­tiöi­den jne. sosia­li­soin­tia, kun taas toi­nen ääri­pää vaa­ti yksi­tyi­so­mis­tuk­sen täy­del­lis­tä lopet­ta­mis­ta). Täl­löin jako­lin­ja vasem­mis­ton ja oikeis­ton välil­lä meni sel­keäs­ti suh­tau­ti­mi­ses­sa sosia­li­soin­tiin ja talous­e­lä­män valtiojohtoisuuteen.

    Nyt kun vasem­mis­to ylei­ses­ti (lukuu­not­ta­mat­ta jotain foli­hat­tu­päi­siä uus­kom­mu­nis­te­ja) hyväk­syy mark­ki­na­ta­lou­den aina­kin jos­sain muo­dos­sa, ero­ja on aika vai­kea tehdä.

    Esim. tämän päi­vän kes­kus­ta­lais­tu­neen sosi­aa­li­de­mo­kraa­tin ja oikeis­to­lai­sen uus­kon­ser­va­tii­vin erot­ta­mi­nen toi­sis­taan aat­teen sisäl­lön perus­teel­la lie­nee lähes mah­do­ton­ta — kum­pi­kin kan­nat­taa kor­po­raa­tioi­den val­taa, sää­del­tyä mark­ki­na­ta­lout­ta (+ sii­nä sivus­sa molem­pia hyö­dyt­tä­vää kave­ri­ka­pi­ta­lis­mia) ja val­tion suur­ta mer­ki­tys­tä (ehkä tosin eri pai­no­tuk­sin) — lisäk­si moni dema­ri on alka­nut rat­sas­taa myös uskon­nol­la (mm. Blair ajoi vah­vas­ti kato­lis­ten yksi­tyis­kou­lu­jen tuke­mis­ta bri­teis­sä… ja oli­han Urpo­nai­sel­la­kin kun­non ghet­to-bling-bling ‑tason puo­len­ki­lon kul­tai­nen ris­ti sel­keäs­ti näky­vis­sä kau­las­sa joka vaalitilaisuudessa).

    Täs­sä mie­les­sä vasem­mis­to-oikeis­to ‑akse­li oli­si hyvä unoh­taa, kos­ka ainoa mer­kit­tä­vä poi­kea­ma kaik­kiin kon­ser­va­tii­vi­siin kol­man­nen­lin­jan / kes­kus­ta­lai­suu­den kul­ki­joi­hin nii­den 15 jäl­jel­lä ole­van kom­mu­nis­tin rin­nal­la ovat oikeis­to­li­be­raa­lit, jot­ka eivät mis­sään nimes­sä haluai­si tul­la rin­nas­te­tuik­si (uus)konservatiiviseen oikeis­toon. Ehkä ainoa jär­ke­vä tapa hah­mot­taa nykyi­siä poliit­ti­sia kan­to­ja voi­si olla jon­kin­lai­nen 3‑ulotteinen him­me­li akse­lei­naan liberaalisuus/konservatiivisuus markkina‑, arvo- ja sosi­aa­li­li­be­ra­lis­mien ulot­tu­vuuk­sis­sa. Nel­jän­nek­si voi­si vie­lä heit­tää vaik­ka impivaaralaisuus/kansainvälisyys ‑ulot­tu­vuu­den.

    Tie­tys­ti nyky­ai­ka­na ongel­mal­li­sek­si voi tul­la vaik­ka­pa arvo­li­be­ra­lis­min sisäl­lön mää­rit­te­ly, mut­ta itse näki­sin sen enem­min klas­si­sen libe­ra­lis­min ja valis­tuk­sen arvo­jen valos­sa kuin “braxi­lai­se­na” libe­ra­lis­mi­na eli yksi­lön­va­pauk­sien alkaen sanan­va­pau­des­ta pol­ke­mi­se­na näen­näi­sen suvait­se­vai­suu­den, kuten kult­tuu­ri­re­la­ti­vis­min, nimissä.

  50. Kari, tämä Mankiw:n lis­ta on sii­tä haus­ka, että sen perus­teel­la minä olen vasem­mis­to­lai­nen. Olen edes jos­sain mää­rin oikeal­la vain kah­des­sa koh­das­sa Mankiw:n lis­tal­la: vero­tuk­sen hyvin­voin­ti­tap­piois­sa, ja val­tio­val­lan tehot­to­muu­des­sa. Tämä vas­taa toki omaa käsi­tys­tä­ni­kin sii­tä, mitä vasem­mis­tol­la ja oikeis­tol­la tar­koi­te­taan. (Oikeis­to ei oikeas­ti väli­tä verois­ta ja kor­rup­tios­ta, kun­han saa­vat itse pis­tää kor­rup­tio­ra­hat taskuunsa) 

    Kui­ten­kin sen perus­teel­la, miten asia Suo­mes­sa näh­dään, ja sen perus­teel­la, miten kom­ment­tei­hi­ni on tääl­lä­kin suh­tau­dut­tu, minun pitäi­si olla “oikeis­to­lai­sem­pi” kuin Osmo.

  51. Älä Osmo pahoi­ta miel­tä­si nois­ta vaa­li­ko­ne­vas­tauk­sis­ta — niil­lä on lähin­nä viik­ko­leh­tien horos­koo­pin arvo !
    Muu­an met­säs­tä­jäys­tä­vä­ni tes­ta­si vaa­li­ko­net­ta, ja haki siel­tä ensin mah­dol­li­sim­man kiel­tei­ses­ti met­säs­tyk­seen suh­tau­tu­vaa ehdo­kas­ta. Vih­reä — ei yllätys.
    Seu­raa­vak­si hän haki myön­tei­sim­min suh­tau­tu­vaa — yllä­ri, yllä­ri — vihreä !

  52. Osaat­ko Osmo sanoa tuo­hon koh­taan 3 liit­tyen — eikö hyvin­voin­ti­val­tion rahoit­ta­mi­nen onnis­tui­si vii­kot­tais­ta työ­ai­kaa pidentämällä…?

    Jos elä­kei­kää pitää nos­taa noin 3 vuo­del­la, se vas­taa kar­keas­ti 7–8% piden­nys­tä työ­vuo­siin. Jos sama työ­mää­rän lisäys tapah­tui­si vii­kot­tais­ta työ­ai­kaa piden­tä­mäl­lä, vas­tai­si se noin 3 tun­nin piden­nys­tä. Tämä vaih­toeh­to hou­kut­tai­si aina­kin itseä­ni enemmän.

    Toi­mi­si­ko hom­ma näin vai onko logii­kas­sa puutteita?

    1. Ari Leh­ti­nen:
      Mie­ti­pä asi­aa vaik­ka niin, että meil­lä on yhty­eis­kun­ta, jos­sa ei ole mui­ta val­tion meno­ja kuin tulon­siir­rot ja las­ku­toi­mi­tus­ten yksin­ker­tais­ta­mi­sek­si tulon­siir­rot takaa­vat työt­tö­mil­le ja elä­ke­läi­sil­le saman ansio­ta­son kuin työs­sä ole­vil­le. Ole­te­taan kak­si äärivaihtoehtoa
      a) Kaik­ki ovat puo­li­päi­vä­työs­sä eikä kukaan tulon­siir­to­jen varas­sa. Veroas­te = nolla
      b) puo­let tekee täy­si­päi­väis­tä työ­tä ja puoplet on tulon­siir­to­jen varas­sa. Veroas­te = 50 %
      Molem­mis­sa vaih­toeh­dois­sa tuo­tan­non mää­rä on sama (tai aina­kin työ­tun­tien määrä).
      Ruot­sis­sa teh­dään hen­keä koh­den yhtä pal­jon työ­tä kuin meil­lä, mut­ta töis­sä on pal­jon enem­män. Viik­ko­työ­ai­ka vain on lyhyem­pi. Ruot­sin mal­li on pal­jon parempi.

  53. Lii­an vanha:
    Tuos­ta kysy­myk­ses­tä saa vasem­mis­to­lai­suus­pis­teen, jos vas­taus on 4 tai 5. Oikeis­to­pis­tei­tä ei jae­ta. Oden vas­taus tähän kysy­myk­seen oli 3.

  54. viher­tä­vä

    “Kaik­ki lii­ken­teem­me CO2-pääs­töt vas­taa­vat alle seit­se­män vuo­ro­kau­den pääs­tö­kas­vua Kiinassa.” 

    Suo­mi on pie­ni kan­sa­kun­ta, eikä tar­vit­se men­nä edes Kii­naan asti ver­tai­le­maan ennen kuin mei­dän CO2-pääs­töt jää­vät pie­nek­si vähem­mis­tök­si. Jos asias­sa kum­min­kin halu­aa nou­dat­taa jon­kun­lai­sia peri­aat­tei­ta, niin pääs­tö­jen rajoit­ta­mi­sen pitää kuu­lua kai­kil­le ja var­sin­kin niil­le, jot­ka pääs­tä­vät pal­jon per nup­pi, kuten suo­ma­lai­set teke­vät. Jos ollaan kan­sain­vä­li­sil­lä foo­ru­meil­la esit­tä­mäs­sä, että asial­le maa­il­man­laa­jui­ses­ti teh­dään jotain, niin oma huus­hol­li täy­tyy myös olla jos­sain järjestyksessä.

    En sil­ti itse­kään pidä tiuk­kaa hii­li­pin­go­tus­ta koti­maas­sa kovin jär­ke­vä­nä, kun en usko kan­sain­vä­li­sen pääs­tö­kau­pan toi­mi­van hii­li­pääs­tö­jä vähen­tä­väs­ti. Esim. Kio­ton sopi­muk­sel­la ei ollut ilma­ke­hän hii­li­diok­si­din osa­pai­neen kas­vu­kay­rään mitään vai­ku­tus­ta ja mm. sopi­muk­sen alle­kir­joit­ta­nut Kana­da näyt­tää lähin­nä pyyh­ki­neen pape­ril­la taka­puo­len­sa (laa­jen­si­vat öljy­hie­kan hyö­dyn­tä­mis­tä mas­sii­vi­ses­ti). Kio­ton jäl­kei­set neu­vot­te­lut tun­tu­vat olleen enem­män tai vähem­män iso­ja flop­pe­ja, joil­la on vie­lä vähem­män vai­ku­tus­ta itse asi­aan. Kii­na on näh­tä­väs­ti päät­tä­nyt polt­taa niin pal­jon fos­sii­li­sia polt­toai­nei­ta kuin mihin sil­lä suin­kin on osto­voi­man puo­les­ta varaa, ja vesit­tää sopi­muk­set jot­ka tätä menoa haittaisivat.

    Epäi­len, että fos­sii­lis­ten hii­li­ve­ty­jen käyt­tä­mi­nen vähe­nee vas­ta sit­ten, kun jon­kun sor­tin tek­ni­nen mul­lis­tus syr­jäyt­tää ne, tai kun hii­li­ve­ty­va­rat käy­vät niu­kik­si, kum­pi sit­ten tapah­tuu­kaan ensin.

  55. Ruot­sis­sa teh­dään hen­keä koh­den yhtä pal­jon työ­tä kuin meil­lä, mut­ta töis­sä on pal­jon enem­män. Viik­ko­työ­ai­ka vain on lyhyem­pi. Ruot­sin mal­li on pal­jon parempi.”

    Näin on, Suo­mes­sa työ­tä jae­taan työt­tö­myy­den kautta.
    Vie­lä 80-luvul­la työt­tö­myys­jak­so­ja oli n 200000 ja se lyhen­si työ­uraa n yhdel­lä vuodella.
    Nyt meil­lä on työt­tö­myys­jak­so­ja 800000 ja työ­ura lyhe­nee jo n 4 vuot­ta ja suu­rin osa par­haas­ta työiästä.

    Ruot­sis­sa työn­te­ki­jän ase­ma on muu­ten­kin suo­jat­tu, eri­tyi­ses­ti ikään­ty­neen, joten siel­lä ei voi har­ras­taa ikä­ra­sis­mia esim Erics­son halusi pääs­tä eroon tut­ta­vas­ta­ni 61-vuo­ti­aa­na. Nyt Erics­son mak­saa hänel­le palk­kaa kotiin 65-vuotiaaksi.
    Viral­li­ses­ti hän elä­köi­tyy siis 65-vuo­ti­aa­na , Suo­mes­sa taas on aja­tel­tu elät­tää 40 vuo­den työ­uran teh­neet sos­sun luu­kul­ta vii­mei­set vuodet.

  56. Kir­joi­tus on näkö­jään tänään Hesa­rin mielipidesivulla. 

    Miten voit ker­toa aiko­va­si kaven­taa tulo­ve­ro­ja, kun ei sel­lais­ta edes kysyt­ty? Kysyt­tiin, miten kas­va­nei­siin tuloe­roi­hin tuli­si suh­tau­tua eli ihan eri asiaa. 

    Aika pal­jon val­taa olet jo ennen vaa­le­ja kuvi­tel­lut saa­va­si. Mut­ta ala­pas nyt sit­ten kaven­taa — nel­jä vuot­ta aikaa.

    1. Eli­na:
      Vaih­toeh­dot viit­tai­si­vat toi­min­taan, ei sii­hen, mil­lai­nen lop­pu­tu­los oli­si hyvä. Tuloe­ro­ja on kaven­net­ta­va huo­mat­ta­vas­ti tai lie­väs­ti. Sana­muo­don mukaan kyse ei ollut sii­tä, mil­lais­ta tuloe­ro­jen tasoa pitää hyvä­nä. Sil­loin on otet­ta­va huo­mioon pait­si lop­pu­tu­los tuloe­ro­jen kan­nal­ta, myös lääk­keen sivu­vai­ku­tuk­set. Tosin kysy­myk­sen sana­muo­dos­sa oli vähän hor­jun­taa: tuloe­ro­jen kan­nat­ta­jien ei tar­vin­nut kan­taa vas­tuu­ta lääk­keen sivu­vai­ku­tuk­sis­ta, kos­ka heil­tä kysyt­tiin vain tavoitetilaa.
      Vas­ta­sin myös sanallisesti:

      Jos ajat­te­li­si vain tuloe­ro­ja, oli­si perus­tel­tua kaven­taa nii­tä roi­mas­ti, mut­ta tun­ne­tuil­la kei­noil­la on niin pal­jon huo­no­ja sivu­vai­ku­tuk­sia, että lie­vä kaven­ta­mi­nen on realistisempaa. 

      Aja­tuk­sen pitäi­si tul­la täs­tä selville. 

  57. Kan­na­tan itse­kin ehdot­to­mas­ti meka­nis­mia, joka moti­voi mah­dol­li­sim­man monen pysy­mään työ­elä­mäs­sä mah­dol­li­sim­man pitkään.

    Tuos­sa las­kue­si­mer­kis­sä ajat­te­lin, että työs­sä­käy­vien mää­rä oli­si vakio ja vaih­toeh­dot oli­si­vat joko a) nos­taa elä­kei­kää tai b) piden­tää vii­kot­tais­ta työ­ai­kaa. Ovat­ko nuo tois­ten­sa vaih­toeh­to­ja vai onko logii­kas­sa vikaa?

    Todel­li­suu­des­sa tiet­ty saat­tai­si käy­dä niin, että jos viik­kot­tais­ta työ­ai­kaa piden­ne­tään, se saa ihmi­set elä­köi­ty­mään vie­lä­kin aikaisemmin.

  58. Tie­de­mies,

    No minus­ta tuo lis­ta ei ole kovin hyvä mit­ta­ri sii­hen, onko oikeal­la vai vasem­mal­la, aina­kaan jos sitä tul­kit­see sil­lä tavoin, että kuin­ka moneen koh­taan lait­tai­si räk­sin puo­lel­le tai toi­sel­le (nuo kysy­myk­set eivät ole sama­nar­voi­sia). Sen sijaan se kuvaa minus­ta erin­omai­ses­ti, ja var­sin objek­tii­vi­ses­ti, nii­tä näkö­kul­mae­ro­ja, joi­ta vasem­mis­tos­ta tai oikeis­tos­ta esi­te­tään. Ja sitä­hän kysyttiin.

    Minä olen esi­mer­kik­si hyvin­kin vah­vas­ti sitä miel­tä, että nuo ulkois­hai­tat ovat ihan oikeas­ti mer­kit­tä­vä ongel­ma, eivät­kä mark­ki­nat nii­tä rat­kai­se (=vasem­mis­to). Mut­ta sit­ten kun ote­taan tuo val­tio­val­lan tehot­to­muusar­gu­ment­ti huo­mioon, niin olen­kin jo aika vah­vas­ti sitä miel­tä, että se menee mel­kein aina niil­lä mark­ki­noil­la kui­ten­kin vähem­män per­seel­leen (=oikeis­to). Näen­näi­nen tasapeli.

    Esi­mer­kik­si nyt vaik­ka tämä ruuhkamaksujuttu/autoilun vero­tus, jos­ta minä olen tääl­lä­kin riit­tä­miin vaah­don­nut. Se nyt ei mil­lään lail­la opti­maa­li­ses­ti rat­kea mark­ki­noil­la, kos­ka ei ole mah­dol­lis­ta luo­da tehok­kai­ta mark­ki­noi­ta sil­le, että yksit­täi­nen autoi­li­ja mak­sai­si toi­sil­le autoi­li­joil­le ja lähi­seu­dun asuk­kail­le aiheut­ta­mis­taan hai­tois­ta (=sys­tee­miop­ti­mi). Yksi­tyis­teil­lä ja sopi­muk­sil­la pääs­täi­siin ehkä jon­kin­lai­seen “second best” ‑rat­kai­suun, mut­ta sil­ti oltai­siin ongel­mis­sa. Mut­ta kun kat­so­taan miten se val­tion hoi­ta­ma­na on men­nyt, niin se onkin sit­ten jo aivan kata­stro­faa­li­sen pos­kel­laan kaik­ki­ne sil­ta­rum­pu­po­lii­tik­koi­neen ja autoveroineen…

    Jos käsi­tys sii­tä jul­ki­sen val­tio­val­lan tehot­to­muu­des­ta ja kyvyt­tö­myy­des­tä rat­kais­ta ongel­mat on riit­tä­vän vah­va, niin se vetää tuol­lai­sel­la astei­kol­la kenet vaan sin­ne oike­aan lai­taan, että nak­sah­taa. Sil­lä ei sit­ten ole enää mer­ki­tys­tä, että allo­koi­vat­ko minus­ta mark­ki­nat hyvin­voin­nin oikeu­den­mu­kai­ses­ti vai eivät, jos läh­tö­koh­ta on se, että val­tio­val­ta allo­koi ne vie­lä epäoikeudenmukaisemmin.

    Täs­tä näkö­kul­mas­ta on tie­ten­kin päi­vän sel­vää, että olet Osmos­ta oikeal­la, kun Osmo nyt sen­tään on siel­lä val­tio­val­lan syö­ve­reis­sä jake­le­mas­sa nii­tä muil­ta varas­tet­tu­ja raho­ja vää­riin asioi­hin, ja sinä jätit äänestämättä.

    Kari

  59. Kun kysyin tar­kem­min ao hen­ki­löl­tä niin kysees­sä on ns avgåns­pen­sion eli hen­ki­lö saa var­hai­se­lä­ket­tä 60–65-ikävuoden välis­sä , eläk­keen suu­ruus on 70–75 % vii­mei­si­tä pal­kois­ta + lisä­kor­vaus eläk­keen pie­ne­ne­mi­ses­tä eli vas­taa pit­käl­ti Suo­mes­sa jo sul­jet­tua työttömyyseläkettä

    http://www.ptk.se/Vad-hander-nar-jag/blir-pensionar/Avgangspension/

    Elä­kek­su­te­lua on joh­det­tu har­haan sil­lä, että on ver­tail­tu vain vanhuuseläkeikikä,mutta tie­toi­ses­ti kes­kus­te­lus­ta on unoh­det­tu muis­sa mais­sa ylei­set var­hai­se­lä­ke­jär­jes­tel­mät, joi­ta Suo­mes­sa ei enää ole
    Esim Sak­sas­sa on yleis­tä irti­sa­no­mi­kor­vaus, n 1 kk pal­ve­lu­vuot­ta koh­ti +muu­ta­man vuo­den var­hen­nus, mikä mah­dol­lis­taa työs­tä luo­pu­mi­sen käy­tän­nös­sä 60+vuotiaana.
    EK:n pro­ba­gan­dan­dan mukaan kate­go­ri­nen elä­köi­ty­mi­si­kä on 67-vuotta.

    Olen huo­man­nut, että meil­lä on hyvin yhte­näi­nen eliit­ti, joka vai­ke­nee näis­tä asioista

  60. Osmo:

    Sana­muo­don mukaan kyse ei ollut sii­tä, mil­lais­ta tuloe­ro­jen tasoa pitää hyvänä.

    Oikeas­taan oli ja var­mas­ti monet sen niin otti­vat. Ana­lyy­sis­sa ei tie­ten­kään otet­tu huo­mioon sanal­lis­ta osuutta. 

    Joka tapauk­ses­sa oli­si ollut sel­vem­pää käyt­tää sitä sana­muo­toa vas­ti­nees­sa­si, joka vaa­li­ko­nees­sa­kin oli eikä sekoit­taa mitään aiko­muk­sia mukaan. Se on jo kovan luo­kan lupaus. 

    Per­su­ja ei myös­kään oli­si kan­nat­ta­nut taas men­nä hauk­ku­maan. On vähän myö­häis­tä nyt — juna meni jo.

    Sii­nä var­mas­ti olet oikeas­sa, että kart­ta oli koh­ta­lai­sen tyh­jän­päi­väi­nen. Yli­pään­sä vaa­li­ko­neet ovat mel­ko tyh­jän­päi­väi­siä. Täl­lai­nen blo­gi antaa pal­jon parem­man kuvan ehdok­kaan aja­tuk­sis­ta, mut­ta kaik­ki nyt eivät ole niin viit­se­liäi­tä kuin sinä tai heil­lä ei yksin­ker­tai­ses­ti ole mitään sanottavaa. 

    Tein aika mon­ta konet­ta ja oli­han se nyt jol­lain tavoin suun­taa anta­vaa. Jos ei yhtään tie­dä, ketä äänes­tää, niin jotain osviit­taa voi saada. 

    Olit minul­la usein aika ylhääl­lä, mut­ta ihan kär­jes­sä yleen­sä oli joku piraat­ti, Muu­tos 2011 ehdo­kas tai per­su. Hän­nän­huip­pu­na oli jär­jes­tään liu­ta vih­rei­tä naisia.

  61. No joo.. kyl­lä olet oikeas­sa, että vaih­toeh­dot viit­taa­vat toimintaan. 

    Kui­ten­kin minus­ta oli vähän huo­no muun­taa se muo­toon “ker­roin aiko­va­ni kaven­taa tuloe­ro­ja lie­väs­ti” ikään kuin sinä sii­tä yksin päät­täi­sit — arro­gant­tia jotenkin. 

    Ehkä sai­var­te­len, mut­ta pis­ti silmään.

  62. Itse asias­sa tuo elä­kei­kä­kes­kus­te­lu on hyvä rehel­li­syys­tes­ti päättäjille. 

    Onko sel­lai­nen ihmi­nen rehellinen,joka kyl­lä tie­tää ole­le­li­sia asioi­hin vai­kut­ta­via fak­to­ja, mut­ta ei ker­ro niitä ??
    Esim Esit­tää mui­den mai­den viral­li­set van­huuse­lä­keiät mut­ta ei ker­ro varhaiseläkejärjestelyjä ?

    Tai, että van­huuse­läk­keel­le Suo­mes­sa siir­ry­tään 63,5 vuo­den iäs­sä ja elä­kei­kä nousee 0,2 vuot­ta joka vuo­si eli 65 vuo­den van­huuse­lä­köi­ty­mi­si­kä saa­vu­te­taan 2018 .
    Kes­ki­mää­räi­nen elä­köi­ty­mi­si­kä jää sil­ti johon­kin 61–63 vuo­teen, mikä joh­tuu työkyvyttömyyseläkkeistä.

    Vasem­mis­to-oikeis­to kon­ser­va­tii­vi-libe­raa­li akse­lei­den sijas­ta pitäi­si­kin tes­ta­ta todel­lis­ta rehellisyyttä/asiantuntemusta eri tee­mo­jen suhteen.

    Mut­ta eipä tai­da toimittajien/tutkijoidenkaan ammat­ti­tai­to riittää ???

  63. Aloi­te­taan nyt vaik­ka sii­tä että oikeis­tol­la on kak­si mer­ki­tys­tä, talou­del­li­ses­ti oikeal­la ja perin­tei­sem­min kon­ser­va­ti­vii­nen. Äärioi­keis­to on oikeis­toa jäl­kim­mäi­ses­sä merkityksessä.

    Oikeis­ton ja vasem­mis­ton sisäl­tö on hel­poin­ta näh­dä niis­sä koh­dis­sa mis­sä ale­taan puhu­maan hassuja.

    Oikeis­tol­la (talou­del­li­nen sel­lai­nen) täl­läi­nen asia on työt­tö­myys, ylei­sem­min köy­hyys. Kun usko on kova että mark­ki­nat toi­mii niin aikui­set ihmi­set hoo­poim­mil­laan selit­tää että ihmi­set nyt vaan pre­fe­roi enem­män vapaa-aikaa. Ja suh­dan­ne­luon­tois­ta­kin työt­tö­myyt­tä seli­te­tään raken­teil­la jot­ka on aina vain ja ainoas­taan nime­no­maan val­tion raken­tei­ta, vero­tus­ta, tms. Kon­ser­va­tii­vioi­keis­to taas reflek­sii­vi­ses­ti on sitä miel­tä että työt­tö­mis­sä on jotain vikaa, he ovat lais­ko­ja, pum­me­ja, tms. eli heil­lä on joten­kin vää­rät arvot. Ja arvot eivät kos­kaan ole oikeat eikä mikään mää­rä empii­ris­tä todis­tusai­neis­toa, kuten vaik­ka­pa se että kon­ser­va­tii­vi­sil­la alueil­la on pikem­min kor­keam­pi työt­tö­myys, tätä vakau­mus­ta mihin­kään muuta.

    Vasem­mis­tol­la taas vas­taa­va asia on vero­tuk­sen ohjaus­vai­ku­tuk­set. Kun vero­tuk­sel­le on vain yksi kri­tee­ri, progres­si­vi­suus, niin esi­mer­kik­si vas­ta-argu­men­tei­hin että kor­keim­pien tulo­jen yli­ki­reä vero­tus saat­taa tuot­taa itsea­sias­sa jopa pie­nem­män vero­ker­ty­män ei sano­ta mitään. Ja ympä­ris­tö­ve­rot on vää­rin, kos­ka ne eivät ole progres­sii­vi­sia. Itse­pe­tos on suu­rim­mil­laan sii­nä että ohjaus­ve­ro­jen sijaan halu­taan sub­ven­tioi­ta hyvil­le asioil­le, ikään­kuin tämä eroai­si miten­kään sii­tä että nii­tä vaan vero­tet­tai­siin vähemmän.

    Jos ei nyt oikein koe omak­seen vasem­mis­toa tai oikeis­toa, niin voi hyvin­kin olla sitä miel­tä että jär­jes­tel­mis­sä, niin mark­ki­nat kuin val­tio, on vir­hei­tä, ihmi­set nyt on lais­ko­ja ja muka­vuu­den­ha­lui­sia sii­nä kuin yrit­te­liäi­tä ja uhrau­tu­vai­sia eli ihmi­siä, jär­jes­tel­mät teh­dään ihmis­ten mukaan eikä teh­dä parem­pia ihmi­siä, vero­tuk­sen tasa-arvoi­suus on koko­nai­suus, jne. Ja näin saa oikeal­ta vasem­mis­to­lai­sen lei­man ja vasem­mal­ta oikeistolaisen.

  64. Mik­si on niin kau­hea­ta olla oikeis­to­lai­nen? Osmo on yksi­se­lit­tei­ses­ti oikeal­la, jos kat­so­taan hänen suo­si­maan­sa keinovalikoimaa. 

    Aina­kin oma näke­myk­se­ni Odes­ta on, että kar­ri­koi­dus­ti hän halu­aa muut­taa yhteis­kun­ta­ra­ken­teen sel­lai­sek­si, että mark­ki­nat hoi­ta­vat suu­rim­man osan ongel­mis­ta ja yhteis­kun­ta sit­ten hoi­taa ulkois­vai­ku­tuk­set verot­ta­mal­la tai mah­dol­li­sim­man vähil­lä mää­räyk­sil­lä. Ei muut­taa Suo­mea suun­ni­tel­ma­ta­lou­den lin­nak­keek­si, jos­sa tuloe­rot kape­ni­si­vat siten että val­tio palk­kai­si mono­po­liyh­tiöi­hin ihmi­siä sei­so­maan tum­put suorina.

  65. Vasem­mis­tos­sa ja oikeis­tos­sa ajat­te­lu­ky­kyi­set ihmi­set tun­tu­vat nykyi­sin ajat­te­le­van aika samal­la taval­la. Fik­su vasem­mis­to­lai­nen ymmär­tää mark­ki­na­ta­lou­den voi­man, ja fik­su oikeis­to­lai­nen puo­les­taan ymmär­tää, ettei sen avul­la voi aivan kaik­kea rat­kais­ta ihmis­ten par­haak­si. Nämä suun­tauk­set erot­taa­kin toi­sis­taan lähin­nä nii­tä edus­ta­vien type­rys­ten kan­nat: höl­mö vasem­mis­to­lai­nen ajaa sinän­sä hyviä tavoit­tei­ta huo­noil­la kei­noil­la — type­rä oikeis­to­lai­nen puo­les­taan kyl­lä kek­sii toi­mi­vat kei­not, mut­ta tavoit­te­lee niil­lä huo­no­ja asioi­ta (= kapea­kat­sei­ses­ti oman etu­ryh­män­sä etua).

    Äänes­tä­jä jou­tuu sit­ten valit­se­maan kah­des­ta äärim­mäi­ses­tä pahas­ta omas­ta mie­les­tään pie­nem­män, kos­ka joka puo­lu­ee­seen mah­tuu noi­ta type­riä änky­röi­tä. Valit­si­sin pal­jon mie­luum­min puo­lu­een, jos­sa änky­rät lois­tai­si­vat pois­sao­lol­laan ja vasem­mis­to-oikeis­to jaot­te­lu oli­si van­hen­tu­nee­na hei­tet­ty romukoppaan.

  66. Viik­ko- ja vuo­si­työ­ai­ko­ja­ni haluai­sin lyhen­tää mut­ta työ­uraa­ni oli­sin val­mis piden­tä­mään vaik­ka 10 vuotta.

    Jos joku halu­aa vali­ta toi­sin päin, mak­sa­koon ensin yli­työ­tun­neil­laan niin pal­jon elä­ke­va­kuu­tus­mak­su­ja, että voi sen teh­dä tule­mat­ta kuk­ka­rol­le­ni sosi­aa­li­tur­van kautta.

    Jot­kin amma­tit on hyvä lopet­taa 30‑, 40- tai 55-vuo­ti­aa­na, niin­hän myös mal­lit ja upsee­rit teke­vät, mut­ta sit­ten ope­tel­laan toi­nen ammat­ti, ellei ole sääs­tet­ty tar­peek­si omia raho­ja. Uusi ura pitäi­si saa­da aloit­taa alle TES-palk­ko­jen ja ilman irti­sa­no­mis­suo­jaa, jot­ta työl­lis­tä­mi­nen oli­si yri­tyk­sel­le­kin kannattavaa.

  67. Kui­ten­kin sen perus­teel­la, miten asia Suo­mes­sa näh­dään, ja sen perus­teel­la, miten kom­ment­tei­hi­ni on tääl­lä­kin suh­tau­dut­tu, minun pitäi­si olla “oikeis­to­lai­sem­pi” kuin Osmo.

    Minun tul­kin­ta­ni mukaan ihmi­set arpo­vat mui­den ihmis­ten vasemmistolaisuuden/oikeistolaisuuden nii­den kysy­mys­ten mukaan, jois­ta ovat eri miel­tä, ei samaa miel­tä. Ja tämän seu­rauk­se­na kun minä olen lähes jokai­sen ihmi­sen kans­sa eri miel­tä jos­ta­kin mer­kit­tä­väs­tä asias­ta, vasem­mal­le kal­lel­laan ole­va näkee minut lah­ta­ri­na, oikeal­le kal­lel­laan ole­va stal­la­ri­na, ja kes­kel­lä ole­va näkee minut kajah­ta­nee­na fun­da­men­ta­lis­ti­na. Samaan aikaan nuo eivät näe, että olen mones­ta mer­kit­tä­väs­tä asias­ta samaa miel­tä kaik­kien noi­den kanssa.

  68. @Esa Mäki­nen: Cron­bac­hin alfa kuvas­taa vain muut­tu­jan osioi­den sisäis­tä yhden­mu­kai­suut­ta (yhden­lais­ta tek­nis­tä luo­tet­ta­vuut­ta), ei vali­di­teet­tia (tavoi­tel­tua sisäl­töä). HS:n indek­sit on muo­dos­tet­tu siten, että niis­sä on käy­tet­ty binää­ri­pis­tey­tys­tä — on tiet­tyä miel­tä (1) vs. on ihan mitä tahan­sa muu­ta miel­tä (0) — lähes kaik­kien väit­tä­mi­nen koh­dal­la, joka näin ollen sivuut­taa eri vas­taus­vaih­toeh­to­jen tar­joa­man sisäl­lön. Nol­lan saa­vien vas­taa­jien koh­dal­le ei täl­löin teh­dä eroa, joka saat­taa har­haut­taa vas­taa­jien sijoit­tu­mis­ta indek­sin mukai­sel­le jatkumolle.

    Plot­ta­sin Oden ja puo­lue­joh­ta­jat (pait­si Urpi­lai­sen, joka ei vaa­li­ko­nee­seen vas­tan­nut) hie­man toi­sen­lai­sel­le kar­tal­le (tosi­kot älkööt vai­vau­tu­ko), jos­sa HS:n kon­ser­va­tii­vi­suusin­dek­sin rin­nal­le on muo­dos­tet­tu toi­nen, ensin mai­nit­tuun näh­den orto­go­naa­li eli kor­re­loi­ma­ton “kon­ser­va­tii­vi­suusin­dek­si”. Onhan Ode sel­väs­ti libe­raa­li, ei sii­tä mihin­kään pää­se. Ja hyvä niin 🙂

    http://web.me.com/makenboksi/Sivusto/Konservatiivisuuskartta.html

  69. Kysy­myk­ses­sä on tie­tys­ti tuloe­ro­ja eikä tulo­ve­ro­ja… No, vähän ehdin ihme­tel­lä­kin tulo­ve­ro­jen kaven­nus­ta alen­ta­mal­la niitä.

    Nyt se on sit­ten Hesa­ris­sa­kin pielessä. 

    Mihin sä oikein lop­pu­jen lopuk­si ole­tit vastaavasi?

  70. Tie­de­mies:

    Oikeis­to ei oikeas­ti väli­tä verois­ta ja kor­rup­tios­ta, kun­han saa­vat itse pis­tää kor­rup­tio­ra­hat taskuunsa

    ?! No ei kaik­ki ihmi­set oo vasem­mis­tos­sa eikä oikeis­tos­sa muka­na vaan kau­ho­mas­sa itsel­leen tas­kut täy­teen rahaa. Et var­maan molem­mis­sa puo­lueis­sa on jen­giä, jot­ka haluu käyt­tää vaan hyväks poliit­tis­ta jär­jes­tel­mää. Se ei sil­ti tar­ko­ta sitä ettei­kö tol­las­ta Man­kiwn hah­mot­te­le­maa jakoa mie­li­pi­teis­sä vois olla.

    Muu­ten­kin mä oon ihmeis­sä­ni, että sä las­ket ittes noil­la Man­kiw mit­ta­reil­la vasem­mis­to­lai­seks, kun noi kaik­ki mit­ta­rit on suhteellisia.

  71. Mik­si on niin kau­hea­ta olla oikeistolainen?

    Itse lähes­tyn asi­aa baye­si­lai­sit­tain. Ihmi­nen, joka on val­mis nimit­tä­mään itse­ään “oikeis­to­lai­sek­si”, on arve­lut­ta­va. Joku tote­si jos­kus, että Suo­mes­sa “oikeis­to­lai­suus” on vähän niin­kuin pahan­ha­jui­nen hen­gi­tys, ihmi­set hie­man kavah­ta­vat, jos joku tote­aa ole­van­sa oikeistolainen. 

    Ja kos­ka oikeis­to­lai­suu­den nimel­lä kul­kee kai­ken­lais­ta kam­mot­ta­vaa ja yhteis­kun­ta­fi­lo­so­fi­ses­ti täy­sin mätää mats­kua, “oikeis­to­lai­sek­si” tun­nus­tau­tu­mi­nen on samal­la vähän niin­kuin alle­kir­joit­tai­si kai­ken sen. Sama päti­si taval­laan tie­ten­kin vasem­mis­to­lai­suu­teen­kin, mut­ta kaik­ki ymmär­tä­vät, että Che Gue­va­ra-pai­taan pukeu­tu­va jan­nu ei oikeas­ti meni­si mihin­kään vii­dak­koon sis­sei­le­mään. Oikeis­to­lai­sek­si tun­nus­tau­tu­van koh­dal­la kukaan ei voi olla varma. 

    Eli suo­mek­si: Minus­ta kuu­luu ihan vaan hyviin käy­tös­ta­poi­hin, ettei kut­su itse­ään oikeistolaiseksi.

  72. Jot­kin amma­tit on hyvä lopet­taa 30‑, 40- tai 55-vuo­ti­aa­na, niin­hän myös mal­lit ja upsee­rit teke­vät, mut­ta sit­ten ope­tel­laan toi­nen ammat­ti, ellei ole sääs­tet­ty tar­peek­si omia rahoja.”

    Upsee­rit jää­vät van­huuse­läk­kel­le eivät­kä opet­te­le uut­ta ammattia. 

    Toi­saal­ta ‚mak­sat koko ajan eri­lai­sia vakuu­tus­mak­su­ja, mut­ta har­va saa enen­män kuin on itse maksanut.
    Voit myös miet­tiä, mitä hyö­tyä yhteis­kun­nal­le on uuden aaam­tin opis­ke­lus­ta 60-vuotiaana ??
    Minä­kin olen opis­kel­lut opet­ta­jak­si, mut­ta ase­tus­muu­tos takaa sen, että se jää saa­vut­ta­mat­ta eli parin vuo­den opis­ke­lu valuu huk­kaan eli vahin­ko on kaksinkertainen

  73. Vasem­mis­tol­la taas vas­taa­va asia on vero­tuk­sen ohjaus­vai­ku­tuk­set. Kun vero­tuk­sel­le on vain yksi kri­tee­ri, progres­si­vi­suus, niin esi­mer­kik­si vas­ta-argu­men­tei­hin että kor­keim­pien tulo­jen yli­ki­reä vero­tus saat­taa tuot­taa itsea­sias­sa jopa pie­nem­män vero­ker­ty­män ei sano­ta mitään”

    Meil­lä on lähes tasa­ve­ro­tus TOTEUTUNEESSA vero­tuk­ses­sa vaik­ka vero­tus esi­te­tään progre­sii­vi­se­na. Hajon­ta­kin on mel­kein kadon­nut 4 vii­me vuo­den aikana.
    Vro­pro­ger­sil­la ja eri tulo­la­jien eria­li­sel­la verot­suk­sel­la ei ole mer­ki­tys­tä ‚jos lopul­lis­ta veroas­tet­ta voi sää­del­lä vähen­nyk­sil­lä ja/tai vaihtamalla .
    Tämä­kin on nii­tä vai­et­tu­ja asioita.
    Ei ole tär­ke­ää mitä puhu­taan vaan mis­tä vaietaan

    Vero­na­lai­nen tulo vero %

    1 — 4 999 5,8
    5 000 — 9 999 8,0
    10 000 — 14 999 13,5
    15 000 — 19 999 16,9
    20 000 — 24 999 17,7
    25 000 — 34 999 20,9
    35 000 — 54 999 25,8
    55 000 — 74 999 30,0
    75 000 — 99 999 32,6
    100 000 — 149 999 33,6
    150 000 — 299 999 33,4
    300 000 29,0

  74. Hei!
    Lis­tas­ta unoh­tui Hel­sin­gin hui­ma ton­tin­ko­ro­tus jota Vih­reät ajoi­vat ponn­ne­kaaas­ti Vaik­ka ei edus­kun­ta vaa­leis­sa kos­ka asia rat­kais­tiin kunnalisvaaleissa,mutta nekin on koh­ta edessä!

  75. Minus­ta Osmo olet edus­kun­nan ana­lyyt­ti­sim­pia kan­san­edus­ta­jia. Miten mää­ri­tel­lään muu­ten oikeis­to­lai­suus, ennen se oli suh­tees­sa tuo­tan­to­ka­pa­si­tee­tin omis­ta­mi­seen. Ääri­hen­ki­lök­si olet lii­an ana­lyyt­ti­nen, eli jat­ka vain samaan linjaa.

  76. Osmo­han on Kokoo­mus­lai­nen, pait­si puut­tu­van tai­kaus­kon kohdalta.

  77. Eikös city­vih­reät ole aika rajoit­tu­nei­ta ja halua­vat rajoit­taa myös mui­ta, ohjail­la vero­tus­ta ja ihmis­ten käyt­täy­ty­mis­tä sta­li­nis­ti­sel­la kurilla?

    Ei tuo­ta voi oikeis­to­lai­sek­si tuo­mi­ta, kyl­lä sinä OS olet ihan oikea vassari.

  78. Voin hyvin ymmär­tää, jos joku näkee sinut yhte­nä Suo­men (liberaali-)oikeistolaisimmista kär­ki­pään polii­ti­kois­ta. Jul­ki­tuo­dut näke­myk­set meri­to­kra­tian sää­ty­kier­ron luon­tai­ses­ta heik­ke­ne­mi­ses­tä, pako­lais­lei­rien ÄO-tes­teis­tä, vähä­lah­jai­suu­des­ta mer­kit­tä­vä­nä nuo­ri­so­työt­tö­myy­den selit­tä­jä­nä, eriy­ty­neen mate­ma­tii­kan ope­tuk­sen tar­pees­ta lah­jak­kail­le lap­sil­le (kuten musiik­kia ope­te­taan kon­ser­va­to­riois­sa ja Sibe­lius-aka­te­mias­sa) ja monet muut saman­hen­ki­set saa­vat vasem­mis­to­liit­to­lai­sel­la nis­ka­kar­vat pys­tyyn. Aivan var­mas­ti myös oman puo­lu­ee­si nuo­rel­la vasem­mis­to­sii­vel­lä, vaik­ka eivät sitä ääneen lausuisi.

    Mel­kein kai­kis­ta nois­ta kan­nois­ta olen kans­sa­si samaa miel­tä, mut­ta täl­lä nyt kom­men­toin vain sitä, että oikeis­to­lai­sen mai­nees­sa nyt ei ole mitään järin ihme­tel­tä­vää, kos­ka olet esit­tä­nyt monia sel­lai­sia kan­to­ja, mit­kä toi­sil­le ovat sitä pahaa oikeis­to­lai­suut­ta ja sil­le nyt ei vain mitään voi.

    Eli­nan kans­sa vaa­li­ko­neis­ta muu­ten vas­taa­va koke­mus. Osmo saat­toi olla esi­mer­kik­si 4. ja Emma Kari toi­sek­si vii­mei­nen kom­mu­nis­tien seas­sa. Jos on per­suis­sa seka­lais­ta sak­kia, jois­ta ihme­tel­lä kuin­ka mah­tu­vat samaan puo­lu­ee­seen, niin on kyl­lä vihreissäkin.

  79. No Soi­nin­vaa­ra ei tie­ten­kään ole kaik­kein oikeis­to­lai­sim­pia Vih­reis­tä. Olen­pa minä­kin van­ha­na vasem­mis­to­lai­se­na jos­kus äänes­tä­nyt Osmoa, täl­lä ker­taa tosin perus­suo­ma­lais­ta. Eivät­kö­hän kaik­kein oikeis­to­lai­sim­pia arvo­ja kan­nat­ta­vat hen­ki­löt ole jo loi­kan­neet Vih­reis­tä Kokoo­muk­seen — kuten sekin hel­sin­ki­läi­nen puna­tuk­kai­nen eläin­ten­suo­je­li­ja ja eko­no­mis­ti, joka esit­ti var­sin äärioi­keis­to­lai­sia kan­to­ja vaalikoneessa.

  80. Vih­reät ja per­sut ovat molem­mat sosia­lis­ti­sia puo­luei­ta, vih­reät perin­tei­siä arvo­ja vas­taan ja per­sut perin­teis­ten puo­les­ta. Mut­ta jos­tain kum­man syys­tä kan­sal­lis­so­sia­lis­mi muut­tuu­kin äärioikeistoksi.

    Sekin on jän­nä, mik­si kans­sal­lis­so­sia­lis­te­ja syy­te­tään popu­lis­mis­ta, vaik­ka viher­va­sem­mis­to­jan on sil­lä saral­la suo­men ykkös­puo­lue, ja oikeis­to hyvä­nä kak­ko­se­na talous­po­liit­ti­si­ne totuuk­si­neen ja työ­väen­puo­luei­neen. Sano­vat kaik­kea mis­tä luu­le­vat kan­nat­ta­jien tyk­kää­vään, mut­ta iki­nä eivät pys­ty lupauk­si­aan pitämään.

  81. No vähän vie­lä Osmon sivul­le ja alle
    Osmon laa­ti­man otsikon.

    Onko kenen­käään mie­les­tä yri­tyk­sel­le apu­na se,
    että vään­tää kapu­la­kiel­tä yri­tyk­sen­sä sivulle
    tai mai­nos­do­ku­men­tei­hin­sa. Ja näin yrittää
    saa­da asiak­kai­ta yritykseensä.

    Mut­ta miten sit­ten on val­tion hallinnon
    kans­sa ver­rat­tu­na edel­lä mainituun.

    Kuin­ka kau­an ihmis­ten pin­na kestää
    kuun­nel­la kapu­la­kiel­tä esim. virastojen
    ja polii­ti­koi­den kertomana.

    Se on ihan var­ma asia, että kapulakielellä
    ei yksi­kään yrit­tä­jä saa koh­dal­leen yhtäkäään
    asia­kas­ta. Mut­ta viras­tot vaan jat­ka­vat omaa
    toi­min­taan­sa, ikään kuin eivät kos­kaan olisi
    kuul­leet mark­ki­na­ta­lou­des­ta yhtään mitään.
    No toki ovat kuul­leet kilpailutuksesta,
    mut­ta kun eivät ole vir­ka­mies­a­se­man­sa perusteella
    kos­kaan päte­vöi­ty­neet esim. tarjouslaskentaan.

    En tar­koi­ta täs­sä sitä, että Suo­men­kin olisi
    ryh­dyt­tä­vä jenk­ki­mäi­ses­ti mai­nos­ta­maan yritystään
    taik­ka kun­taan­sa, mut­ta puheis­sa ja kirjoituksissa
    tuli­si Suo­mes­sa­kin ottaa huo­mioon, että turhasta
    kir­joit­ta­mi­nen (=useas­ti vir­ka­mies­ten kir­joi­tuk­set) ei edis­tä kenen­kään asi­aa. Pait­si vir­ka­mie­hen asi­aa ja asemaa.

    No mitä on tur­ha kir­joit­ta­mi­nen. No sitä, mitä usein kun­nat web­bi­si­vuil­laan kirjoittavat.

    Esi­mer­kik­si kun­nan sivus­tol­la esi­tel­lään hymyi­le­vää kun­nan asun­nos­sa asu­vaa, kun kun­nan ker­ros­ta­lo­kyt­tää­jä on pääs­syt kun­nan asun­toon tar­kai­le­maan asujiaan.

  82. Vasem­mis­tol­la taas vas­taa­va asia on vero­tuk­sen ohjaus­vai­ku­tuk­set. Kun vero­tuk­sel­le on vain yksi kri­tee­ri, progres­si­vi­suus, niin esi­mer­kik­si vas­ta-argu­men­tei­hin että kor­keim­pien tulo­jen yli­ki­reä vero­tus saat­taa tuot­taa itsea­sias­sa jopa pie­nem­män vero­ker­ty­män ei sano­ta mitään.

    Olet­ko aja­tel­lut sitä, ettei vero­tuk­sen tar­koi­tuk­se­na vält­tä­mät­tä aina ole vero­ker­ty­män kas­vat­ta­mi­nen vaan tavoit­tee­na voi olla myös talou­del­li­sen tasa­ver­tai­suu­den parantaminen?
    (Vrt. ruuh­ka­mak­sut — ne saa­vat olla myös tap­piol­lis­ta toi­min­taa, kun­han ne vähen­tä­vät ruuhkia.)

  83. Vih­reät ilmen­tä­vät yhteis­kun­ta­kä­si­tyk­ses­sään tie­teel­lis­tä yhteis­kun­ta­mal­lia, vrt. tie­teel­li­nen sosia­lis­mi, kuten sitä Neu­vos­to­lii­tos­sa sovel­let­tiin ja tie­teel­li­nen liik­keen­joh­to, jon­ka ark­ki­tyyp­pi on tay­lo­ris­ti­nen liu­ku­hih­na­työn­te­ki­jä, jol­le pitää palk­ka mak­saa kak­si ker­taa kuu­kau­des­sa Pava­lo­nin koi­ran ehdol­lis­ta­mis­ko­kei­den mukai­ses­ti jäl­ki­kä­teen toi­sin kuin val­ko­kau­lus­työn­te­ki­jöil­le, joil­le palk­ka mak­set­tiin ker­ran kuu­kau­des­sa etukäteen.

    Vih­reäs­sä yhteis­kun­nas­sa rah­vas­ta ohja­taan ener­gian­sääs­tö­lam­puil­la ja ‑veroil­la samaan aikaan, kun puo­lu­een eliit­ti lomai­lee ja len­te­lee kau­ko­mail­la ym. ym.

    Osmol­la tai­taa­pi olla ei-insi­nöö­ri­nä vää­ri­nym­mär­ret­ty huma­nis­ti-vih­reä. Hän tosin näkee maa­il­man aika pal­jon desii­lei­nä, kohort­tei­na, suh­de­lu­kui­na ja sen sel­lai­si­na. Hyvä esi­merk­ki on väes­tön ikään­ty­mi­nen, joka tilas­tol­li­sen deter­mi­nis­min valos­sa on kau­hee­ta, mut­ta ihmis/yhteiskuntatieteiden kan­nal­ta voi­daan sanoa, että yhteis­kun­ta sopeu­tuu ongel­miin kuu­kausis­sa. Eli jos näl­kä uhkaa, “kyl­ve­tään lisää peru­noi­ta ja kaik­ki kyn­nel­le kyke­ne­vät tule­vat nos­ta­maan peru­noi­ta. Näin on käy­nyt kaut­ta his­to­rian ja näin tulee käy­mään aina. 

    Tilas­to­tie­teel­li­nen deter­mi­nis­mil­lä eläi­sim­me jat­ku­vas­sa kuri­muk­ses­sa pahan päi­vän varal­le ja pahim­man ske­naa­rion mukaan.

  84. Jos halu­aa esiin­tyä mie­len­kiin­toi­se­na, totuut­ta etsi­vä­nä ja oma­pe­räi­se­nä ajat­te­li­ja­na ja on tätä tar­koi­tus­ta var­ten omak­su­nut sosi­aa­li­sek­si stra­te­giak­seen esi­mer­kik­si roo­lin “vasem­mal­le kal­lel­laan ole­va libe­raa­li, joka on luke­nut pal­jon talous­tie­det­tä (eikä vain hauk­kuak­seen sitä)”, niin sil­loin jou­tuu jat­ku­vas­ti kor­jai­le­maan myös oman puo­len vää­rin­kä­si­tyk­siä ja vir­he­pää­tel­miä ja todis­ta­maan uskol­li­suu­ten­sa uudes­taan sil­loin täl­löin. Yleen­sä loja­li­teet­tie­päi­lyt saa häl­ve­ne­mään paril­la reto­ri­sel­la ja semant­ti­sel­la kikal­la, ovat­han ulkoi­set, pin­nal­li­set sym­bo­lit ja sig­naa­lit usein tärkeimpiä.

    Tie­de­mies:

    Ihmi­nen, joka on val­mis nimit­tä­mään itse­ään “oikeis­to­lai­sek­si”, on arveluttava.

    Ei yhtään sen arve­lut­ta­vam­pi kuin hen­ki­lö, joka kan­nat­taa avoi­mes­ti yhtä nega­tii­vi­sia mie­li­ku­via herät­tä­vän “tehok­kuu­den” maksimointia. 🙂

    Eli suo­mek­si: Minus­ta kuu­luu ihan vaan hyviin käy­tös­ta­poi­hin, ettei kut­su itse­ään oikeistolaiseksi.

    Riip­puu tilan­tees­ta ja hen­ki­lön iäs­tä ja sosi­aa­li­ses­ta ryh­mäs­tä. Esi­mer­kik­si kokoo­mus­nuor­ten ehdok­kaat voi­vat huo­let­ta mai­nos­taa itse­ään oikeis­to­lai­si­na, kapi­ta­lis­tei­na, por­va­rei­na jne. eikä se kuu­los­ta miten­kään eri­tyi­sen maut­to­mal­ta tai arve­lut­ta­val­ta vaan nuo­rek­kaan rävä­käl­tä ja suo­ral­ta. Wil­le “Vas­tuul­li­ses­ti oikeis­to­lai­nen” Ryd­ma­nin kam­pan­ja oli arve­lut­ta­va ihan muis­ta syistä.

  85. Ote­taan tämä tilas­to­tie­teel­li­nen väit­te­ly seis ja poh­di­taan aivan mie­li­pi­de­pe­rus­tei­ses­ti tätä asiaa.

    Jos ihmi­nen esit­tää vaik­ka­pa väit­teen, että elä­kei­kää on nos­tet­ta­va, on hän sen sil­loin esit­tä­nyt eikä sitä voi vet­kut­te­le­mal­la enää perua.

    Onko väi­te vasem­mis­to­lai­nen vai oikeistolainen ?

    On hyvin luul­ta­vaa, että kevyes­sä työs­sä ole­vat säi­lyt­tä­vät työ­ky­kyn­sä pitem­pään kuin ras­kaas­sa ja vaa­ral­li­ses­sa ympä­ris­tös­sä työs­sä olevat.
    Tämä näke­mys puol­taa huo­mat­ta­vas­ti kou­lu­tet­tua kan­san­osaa. Ylei­ses­ti kou­lu­te­tut ovat enen­nän poliit­ti­sel­ta kan­nal­taan oikeis­to­lai­sia kuin vasem­mis­to­lai­sia. Vasem­mis­tos­sa pai­no­te­taan enem­män työ­uran kehit­tä­mis­tä ja työs­sä jak­sa­mis­ta pitempään.
    Tämä on siis oikeis­to­lai­nen mie­li­pi­de enem­män kuin vasemmistolainen >< 

    Jos kaik­ki Soi­nin­vaa­ran kan­na­no­tot käsi­tel­lään täl­lä tavoin akse­lil­la oikeis­to­lai­nen-vasem­mis­to­lai­nen saa­daan lop­pu­tu­le­mak­si hänen ole­van oikeis­to­lai­nen. Ei täs­sä tar­vi­ta mitään “line­aa­ri­sia regres­sio­ana­lyy­se­jä” selit­tä­mään asioita.

    Kun luo­taan puo­lueoh­jel­mat Perus­suo­ma­lai­set vs. Vih­reät, saa­daan heti käsi­tys kum­man lai­dan puo­lu­ees­ta on kysymys.
    Kyl­lä kai Osmo Soi­nin­vaa­ra on luke­nut ja hyväk­sy­nyt Vih­rei­den puo­lueoh­jel­man kun ehdok­kaa­na oli, siis tämän oikeis­to­lai­sel­ta näyt­tä­vän vaali/puolueohjelman ?

  86. ano­nyy­mi kysyy:

    Olet­ko aja­tel­lut sitä, ettei vero­tuk­sen tar­koi­tuk­se­na vält­tä­mät­tä aina ole vero­ker­ty­män kas­vat­ta­mi­nen vaan tavoit­tee­na voi olla myös talou­del­li­sen tasa­ver­tai­suu­den parantaminen?

    Jos se ei tuo­ta isom­paa vero­ker­ty­mää ne hyvä­tu­loi­set vero­tet­ta­vat eivät tosia­sial­li­ses­ti mak­sa enem­pää vero­ja. En ymmär­rä miten se että joku hyvä­tu­loi­nen mak­saa vähem­män vero­ja lisää sosi­aa­lis­ta tasa-arvoa. Vai tar­koi­ta­ko sitä että tuloe­ro­jen kaven­ta­mi­nen on hyvä asia vaik­ka se tapah­tui­si pie­nen­tä­mäl­lä suu­rim­pia tulo­ja ilman että muut tulot kasvavat?

    (Vrt. ruuh­ka­mak­sut – ne saa­vat olla myös tap­piol­lis­ta toi­min­taa, kun­han ne vähen­tä­vät ruuhkia.)

    Hmm, ruuh­ka­mak­sut niin kuin minä ne ymmär­rän on lii­ken­tee­noh­jaus­kei­no sii­nä kuin lii­ken­ne­va­lot. Nii­hin­kin sisäl­tyy valin­to­ja, esi­mer­kik­si se että jos kum­mas­ta­kin suun­nas­ta ris­teyk­seen tulee yhtä pal­jon auto­ja niin ne saa yhtä pit­kän vuo­ron, tai että jouk­ko­lii­ken­ne saa etuuk­sia. Ruuh­ka­mak­suil­la vas­taa­va asia teh­dään vain niin että etuus hin­noi­tel­laan, kes­ki­mää­rin niil­lä joil­la on suu­rem­pi tar­ve ajaa on enem­män int­res­siä mak­saa, ja nii­tä joil­le mak­suil­le ei ole väliä ei ole niin pal­jon että he sai­si­vat ruuh­kan aikaan.

    Mut­ta ajat­te­let ilmei­ses­ti ruuh­ka­mak­sua vero­na jon­ka tar­koi­tus on vähen­tää auto­ja tiel­tä. Ja ana­lo­gi­ses­ti tasai­sem­pi tulo­ja­ko joh­tai­si sii­hen että joi­hin­kin rajal­li­siin hyö­dyk­kei­siin on useam­mil­la mah­dol­li­suus kun on vähem­män osta­jia joil­la on mak­su­ky­ky hin­noi­tel­la muut ulos esi­mer­kik­si meren­ran­ta­ton­teis­ta. Tuo on lot­to­ta­sa-arvoa, kai­kil­la on mah­dol­li­suus. Itse ymmär­rän tasa-arvon enem­män niin että kaik­ki saa enem­män, mut­ta voi noi toki aja­tel­la. Itsea­sias­sa sanoi­sin että tuo on Suo­mes­sa ylei­nen ajattelutapa.

  87. Tosia­sia on, että Hesa­rin jul­kai­se­ma mit­ta­ri oikeis­to­lai­suu­des­ta on täy­sin koh­tuu­ton, mitä­tön ja vää­rin raken­net­tu. Mit­ta­ri, joka ei mit­taa sitä, mitä sen pitäi­si on kel­vo­ton, eikä täl­lä mitat­tu­ja ehdok­kai­ta pitäi­si täl­lä perus­teel­la tuo­mi­ta tai jät­tää tuomitsematta.

    Tosia­sia kui­ten­kin on Lex Soi­nin­vaa­ran myö­tä, että sii­nä mis­sä muut puo­lu­eet (Vasem­mis­to­liit­toa jne. myö­ten) oli­vat teh­neet vir­heen työ­voi­ma­po­liit­ti­sen kou­lu­tuk­sen ja työt­tö­myys­kor­vauk­sen suh­teen — niin vih­reät ilmei­ses­ti Soi­nin­vaa­ran joh­dol­la (jos lain nimeen on usko­mis­ta) oli­vat val­miit vie­mään vihe­liäi­seen arki­päi­vään ja toteu­tuk­seen asti alen­nuk­sen viho­vii­mei­ses­tä tur­va­ver­kos­ta eli toi­meen­tu­lo­tues­ta. Sii­nä mis­sä muut oli­vat kun­nil­le jät­tä­neet vii­mei­sen oljen­kor­ren, vei­vät Vih­reät (yhdes­sä mui­den por­va­ri­puo­luei­den kans­sa) tämän pois näil­tä kai­kis­ta onnet­to­mim­mil­ta. Ja tämä on täy­sin tosia­sia, jota ei pää­se kar­kuun. Sii­nä mis­sä muut heit­ti­vät uhrit (ehkä poliit­ti­sis­ta syis­tä) val­tiol­ta kun­tien kon­tol­le, Vih­reät oli­vat val­mii­ta “tap­pa­maan köyhyyteen”.

    Ja sitä myö­ten näke­mys oikeis­to­lai­ses­ta Soi­nin­vaa­ras­ta on täy­sin ansait­tu — hen­ki­lö, joka on val­mis vie­maan Suo­men köy­him­mil­tä 20–40% sii­tä vii­mei­ses­tä armon­pa­las­ta, jon­ka varas­sa ei todel­la­kaan juh­li­ta tai oste­ta yhtään mitään yli­mää­räis­tä, on ansaittu.

    Natsi“vartija ei pää­se kar­kuun suu­rem­pien “nat­sien” selän taak­se, jos näin härs­kiä ja suo­raa puhet­ta halu­aa käyt­tää. Jos­kus on pakko.

    1. Sep­po P.
      Asias­ta on useam­pi­kin artik­ke­li täl­lä blo­gil­la. On vai­kea hyväk­syä tuo­ta lain nimeä, sil­lä kun olin asias­ta pariin­kiin ottee­seen edus­kun­nas­sa kuul­ta­va­na, esi­tin, että noi­den kah­den lain ris­ti­rii­ta­kor­jat­tai­siin pois­ta­mal­la tuo mai­nit­tu vaa­ti­mus työt­tö­myys­tur­va­lais­ta. Siis se, että jät­täy­ty­mi­nen pois toi­sen asteen kou­lu­tuk­ses­ta vie auto­maat­ti­ses­ti oikeu­den työmarkkinatukeen.

  88. Tai­dan jät­tää nämä oikeis­to-vasem­mis­to akse­lia kos­ke­vat kom­men­toin­nit väliin. Niis­tä on jo niin mon­ta kan­nan­ot­toa. Sii­tä libe­raa­li-kon­ser­va­tii­vi akse­lis­ta on kyl­lä pak­ko sanoa jota­kin, kun se on jo perus­teil­taan­kin vir­heel­li­nen, Libe­raa­lin vas­ta­koh­ta ei ole kon­ser­va­tii­vi vaan auto­ri­tää­ri­nen. Kon­ser­va­tii­vin vas­ta­koh­ta ei ole libe­raa­li vaan radi­kaa­li. Kun jo vaa­li­ko­neen läh­tö­koh­dis­sa on sekoil­tu, ei ihme jos tulok­set­kin ovat mielivaltaisia.

  89. ano­nyy­mi:

    Olet­ko aja­tel­lut sitä, ettei vero­tuk­sen tar­koi­tuk­se­na vält­tä­mät­tä aina ole vero­ker­ty­män kas­vat­ta­mi­nen vaan tavoit­tee­na voi olla myös talou­del­li­sen tasa­ver­tai­suu­den parantaminen?

    ööö… sä et vis­siin tajun­nu mitä tpyy­luo­ma kom­men­toi, jos tol­la­nen kysy­mys tuli mieleen.

    Eli tpyy­luo­man point­ti oli just se, että vasem­mis­to halu­aa progres­sii­vi­sia vero­ja vaik­ka se tuhois hyvinvointia.

  90. Hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti olen sitä miel­tä, että koko käsit­teis­tä “oikeis­to” ja “vasem­mis­to” pitäi­si luo­pua. Syy tähän ei ole se, että nii­den välil­tä oli­si löy­ty­nyt joku syn­tee­si, vaan se, että asia­ky­sy­myk­set nyt vaan eivät mene nätis­ti yhdel­le dimen­siol­le ja jokai­nen yri­tys mää­ri­tel­lä täl­lai­nen yksi dimen­sio joh­taa meta­kes­kus­te­luun käsit­tei­den merkityksestä. 

    Lisäk­si sel­lai­set yri­tyk­set latis­ta­vat yhteis­kun­nal­li­sen kes­kus­te­lun ja alen­ta­vat sen tasoa muu­ten­kin. Sii­tä, että ihmi­set koke­vat pää­sään­töi­ses­ti ole­van­sa joko “vasem­mal­la” tai “oikeal­la” seu­raa aivan tar­pee­ton­ta eri­mie­li­syyt­tä asia­ky­sy­myk­sis­sä jois­sa käsi­tys­ten pitäi­si peri­aat­tees­sa olla lähin­nä sidok­sis­sa tarkoituksenmukaisuuteen. 

    Ei tämä tiet­ty rajoi­tu vasen/oi­kea-jakoon. Hyvä esi­merk­ki täl­lai­sis­ta tuli edel­li­ses­sä ket­jus­sa, jos­sa Vih­rei­tä (aivan oikein) syy­tet­tiin kai­ken­lais­ten näen­näis­ten lakien ja toi­men­pi­tei­den tuke­mis­ta, jos ne vaan näyt­tä­vät tai kuu­los­ta­vat riit­tä­vän vih­reil­tä. Itse­kin syy­tän vih­rei­tä täs­tä lähin­nä ydin­voi­ma­ky­sy­myk­ses­sä, jos­ta on teh­ty siis jon­kin­lai­nen vih­rey­den aksiooma. 

    Tpyy­luo­ma selit­ti hyvin sen, miten tämä näkyy vasem­mis­to/oi­keis­to-jutus­sa, eli sii­nä, miten ale­taan puhua höp­sö­jä oman puo­len iden­ti­tee­tin kan­nal­ta olen­nai­sis­sa asioissa. 

    Sik­si minus­ta poli­tii­kas­sa pitäi­si­kin olla enem­män kyse arvois­ta. Täs­sä on kui­ten­kin se ongel­ma, että jos poli­tii­kas­sa käy­dään arvo­kes­kus­te­lua, juu­ri nuo höpö­ju­tut pää­se­vät pin­taan, kun niin oikeal­la, vasem­mal­la, kuin edel­lä­kin sot­ke­taan autu­aas­ti kei­not ja pää­mää­rät. Osmon valt­ti on minus­ta yleen­sä ollut täs­sä. Vali­tet­ta­vas­ti poli­tii­kas­sa “tar­koi­tuk­sen­mu­kai­suus” on sisäl­löl­tään sel­lai­nen, että asia pitä myy­dä mas­soil­le hel­pos­ti pures­kel­ta­vas­sa muo­dos­sa, ja jos­kus käy niin, että tulee lei­ma­tuk­si “äärioi­keis­to­lai­sek­si”.

  91. Evert The NeveRest:
    (“mikä meni vikaan ket­ju”; mut­ta tän­ne se kai parem­min sopii)

    äärioi­keis­to­lai­suut­ta aina­kin vaa­li­ko­neis­sa, joi­den vas­taus­ten perus­teel­la moni valit­si edustajansa.

    Turun Sano­mien vaa­li­ko­nee­seen annet­tu­jen vas­taus­ten perus­teel­la vain Pet­te­ri Orpo (kok),Annika Saa­rik­ko (kesk), Vil­le Nii­nis­tö (vihr) ja Ste­fan Wal­lin ® kan­nat­ta­vat koko­naan tai osit­tain väi­tet­tä, jon­ka mukaan ”elä­kei­kää on nos­tet­ta­va nykyi­ses­tä 63 vuodesta”.”

    Aina­kin täs­sä kysy­myk­ses­sä Soi­nin­vaa­ra oli rehel­li­sem­pi kuin moni muu. 

    Kuten blo­gis­sa tuli nos­tet­tua jo esiin, SDP otti omas­sa ohej­le­mas­saan tavoit­teek­si, että ihmis­ten pitäi­si kes­ki­mää­i­rin olla töis­sä yli 40 vuot­ta — siis sen jäl­keen kun esi­mer­kik­si per­he- ja sai­raus­va­paat ja työt­tö­myy­sa­jat on vähen­net­ty pois. Ilmei­ses­ti jois­sa­kin sosial­li­de­mo­kraat­ti­sis­sa vuo­sis­sa, jot­ka ovat eri­pi­tui­sia kuin nor­maa­lit vuo­det, tämän pitäi­si tapah­tua opin­to­jen päät­ty­mi­sen ja elä­köi­ty­mi­sen väli­ses­sä ajas­sa ilman elä­keiän nostoa.

  92. Muis­taak­se­ni Soi­nin­vaa­ra on sitee­ran­nut vil­jal­ti Mil­ton Fried­ma­nia, joka on eriar­voi­suu­den ja uus­li­be­ra­lis­min oppi-isä.

    Soi­nin­vaa­ra voi esit­tää vas­ta­puo­len­sa oppien toi­mi­mat­to­muut­ta, toi­saal­ta tekee sen ilman perusteita.

    Esim. Vasem­mis­to­lii­ton dokt­rii­nit toi­mi­vat, kuten on empii­ri­ses­ti osoi­tet­tu Suo­mes­sa 80-luvul­la ja Ruot­sis­sa. Soi­nin­vaa­ran oppe­ja on sen sijaan kokeil­tu Iso-Bri­tan­nias­sa ja jen­keis­sä tuhoi­sin seurauksin.

    Osmon opit eivät edus­ta äärioi­keis­toa vaan ääri­li­be­ra­lis­mia, joka yleen­sä joh­taa äärioi­keis­ton nousuun eriar­voi­suu­den ja maa­han­muu­ton lisääntyessä.

    Perus­suo­ma­lai­set ovat vasem­mal­la ole­va kon­ser­va­tii­vi­nen työ­väen­puo­lue, jol­la on nyt hyvä sau­ma dema­rien kal­lis­tues­sa oikealle.

  93. Ilmei­ses­ti jois­sa­kin sosial­li­de­mo­kraat­ti­sis­sa vuo­sis­sa, jot­ka ovat eri­pi­tui­sia kuin nor­maa­lit vuo­det, tämän pitäi­si tapah­tua opin­to­jen päät­ty­mi­sen ja elä­köi­ty­mi­sen väli­ses­sä ajas­sa ilman elä­keiän nostoa.”

    Kyl­lä se onnis­tuu, minul­le­kin tuli työ­to­dis­tus­ten mukaan työ­uraa n 40,5 vuot­ta. Mut­ta sil­loin pitää aloit­taa 14-vuotiaana,pitää olla joka kesä töis­sä ja osa opis­ke­lua­jas­ta­kin on olta­va töissä,
    Työt­tö­mä­nä­kin ehdin olla ennen 63-vuo­den ikää 4 vuot­ta eli työ­uran nor­mi­työt­tö­myy­den verran.

    Mut­ta ei van­huuse­lä­kei­kä tuo lisää työ­voi­maa, sil­lä tar­jon­ta lisään­tyy 60–70-vuotiaissa ja työ­nan­ta­jien kysyn­tä koh­dis­tuu 25–40-vuotiaisiin eli syn­tyy vain suu­ri kohtaanto-ongelma.

    1. Lii­an van­ha. Käy­tä vähän empi­ri­aa. Ver­taa yli 60-vuo­tiai­den työl­li­syy­sas­tet­ta niis­sä mais­sa, jois­sa laki­sää­tei­nen elä­kei­kä on kor­keam­pi nii­hin mai­hin, jois­sa se on mata­lam­pi. Kun työ­nan­ta­jan on pidet­tä­vä työn­te­ki­jä töis­sä 65-vuo­ti­aak­si tai mak­set­ta­va hänen sai­rause­läk­keen­sä, moti­vaa­tio mukaut­taa työ­olot kas­vaa kum­mas­ti. Nyt­hän monis­sa yri­tyk­sis­sä on hen­ki­löi­tä, jot­ka ovat eri­kois­tu­neet savus­ta­maan 63-vuo­ti­aan pihalle. 

  94. Lii­an van­ha, 60-vuo­ti­aan har­voin kan­nat­taa opis­kel­la uut­ta ammat­tia yli­opis­tos­sa, useam­min työ­har­joit­te­lus­sa kuten usein teh­tiin­kin ennen mini­mi­palk­ko­jen nos­ta­mis­ta koh­tuut­to­man korkeiksi. 

    Jos upsee­rit saa­vat täy­den eläk­keen jo 50-vuo­tiai­na, jär­jes­tel­mäs­sä on vikaa. Moni onnek­si tekee sil­ti vie­lä toi­sen uran.

    Monis­sa teh­tä­vis­sä kan­nat­tai­si työl­lis­tää 60–70-vuotiaitakin, jos sai­si mak­saa työn arvoa vas­taa­vaa palk­kaa eikä työ­nan­ta­ja jou­tui­si mak­sa­maan koh­tuut­to­mas­ti työn­te­ki­jöi­den sairasteluista.

  95. Tuo­mas, aika moni tuos­sa finans­si­krii­sin kou­ris­sa sitee­ra­si Mil­ton Fried­ma­nia että kor­ko­po­li­tiik­ka ei toi­mi kun korot on nol­las­sa, Key­nes sanoi tämän niin että narul­la ei voi työntää.

    Ja kun nyt meni klas­si­koi­hin, niin lukee­ko siel­lä vase­mal­la enää kukaan Marxia? Minus­ta Ode nimit­täin on ana­lyy­sis­sään marxi­lai­nen. Ei se uus­li­be­ra­lis­mi tai­vaas­ta tipu, tuo­tan­to­muo­dot joh­taa yhteis­kun­ta­jär­jes­tel­miin. Ihan niin kuin Ode selit­tää hyvin­voin­ti­val­tion ongel­mia kun siir­ry­tään teol­li­suu­des­ta palveluihin. 🙂

  96. Minus­ta ei kuu­lu 2000-luvul­le vou­ho­tus kum­paa­kaan talou­del­lis­ta ääri­pää­tä koh­taan. Vas­tak­kai­na­set­te­lu todel­la­kin kuu­lui­si olla jo ohi.

    Molem­mil­la lai­doil­la on hyvät point­tin­sa, eikä pitäi­si olla suu­ri häpeä jos mie­li­pi­tei­nen­sä aset­tuu kum­mal­le tahansa.

    Sen sijaan libe­raa­li-kon­ser­va­tii­vi ‑akse­lil­la sel­väs­ti kon­ser­va­tii­vi puo­li on vää­räs­sä ja huo­nom­pi ja libe­raa­li puo­li oikeas­sa. Kan­nat­tai­si ehkä tämän esil­le­tuo­mi­seen panos­taa enemmän?

  97. Muis­taak­se­ni Soi­nin­vaa­ra on sitee­ran­nut vil­jal­ti Mil­ton Fried­ma­nia, joka on eriar­voi­suu­den ja uus­li­be­ra­lis­min oppi-isä. 

    Min­kä­hän lai­sia kum­mi­tus­ta­ri­noi­ta vasem­mis­ton kes­kuu­des­sa Fried­ma­nis­ta oikein mah­taa liik­kua? Kysees­sä tai­taa olla ihan oma tari­na­pe­rin­ne, kos­ka kukaan vasu­ri aina jos­tain Nao­mi Klei­nis­tä läh­tien ei todis­te­tus­ti ole iki­nä luke­nut yhtään mitään Fried­ma­nin tuotannosta.

    Todel­li­suu­des­sa Fried­man on mui­den (uus)liberaalien rin­nal­la nii­tä har­vo­ja, jot­ka jak­soi­vat ajaa vapau­den, tasa-arvon ja oikeu­den­mu­kai­suu­den peri­aat­teit­ta Valis­tuk­sen ajan ratio­naa­li­ses­sa hen­ges­sä hen­ki­ses­ti köy­hän vasem­mis­ton ajaes­sa tasa-arvon nimis­sä tiu­kaa tasa­päis­tä­vää kontrolliyhteiskuntaa.

    Esim. Vasem­mis­to­lii­ton dokt­rii­nit toi­mi­vat, kuten on empii­ri­ses­ti osoi­tet­tu Suo­mes­sa 80-luvul­la ja Ruot­sis­sa. Soi­nin­vaa­ran oppe­ja on sen sijaan kokeil­tu Iso-Bri­tan­nias­sa ja jen­keis­sä tuhoi­sin seurauksin. 

    Kan­nat­tai­si ihan vähän lukea his­to­ri­aa ennen kuin alkaa heit­te­le­mään tuol­lais­ta potast­kaa. Ennen Thatc­he­riä UK oli kon­kurs­sin par­taal­la hoip­pu­va lähes toi­min­ta­ky­vy­tön val­tio, jon­ka oli­vat rapaut­ta­neet jat­ku­vat avai­na­lo­jen lakot, ay-liik­keen val­ta yli lail­lis­ten hal­li­tus­ten — maa jos­sa säh­köä sään­nös­tel­tiin, jät­teet mätä­ni­vät kaduil­le ja jul­ki­nen lii­ken­ne toi­mi mil­loin toi­mi. Kan­sa toi­vot­ti­kin Thatc­he­rin kar­vaat lääk­keet ter­ve­tul­leik­si ja nii­den avul­la “Euroo­pan köy­häs­tä mie­hes­tä” tuli paris­sa vuo­si­kym­me­nes­sä taas yksi maa­il­man rik­kaim­mis­ta maista.

    Vas­taa­vas­ti USA oli lähes yhtä syväs­sä suos­sa ennen Regania.

    Osmon opit eivät edus­ta äärioi­keis­toa vaan ääri­li­be­ra­lis­mia, joka yleen­sä joh­taa äärioi­keis­ton nousuun eriar­voi­suu­den ja maa­han­muu­ton lisääntyessä. 

    Niin — se on tie­tys­ti vali­tet­ta­vaa, että vapau­den lisään­ty­mi­nen voi joh­taa monis­sa tapauk­sis­sa auto­ri­taa­ri­suut­ta kai­paa­vaan vas­ta­reak­tioon. Omas­ta mie­les­tä­ni vapaus on kui­ten­kin sen ver­ran arvo­kas asia, että sitä kan­nat­taa kokeil­la ris­kien­kin uhal­la — eikä tar­jo­ta ainoak­si vaih­toeh­dok­si sosia­lis­tis­ta kontrolliyhteiskuntaa.

    Perus­suo­ma­lai­set ovat vasem­mal­la ole­va kon­ser­va­tii­vi­nen työ­väen­puo­lue, jol­la on nyt hyvä sau­ma dema­rien kal­lis­tues­sa oikealle. 

    Per­sut voi­si­vat­kin ihan hyvin muut­taa nimen­sä Suo­men kan­sal­lis­so­sia­lis­ti­sek­si työväen
    puolueeksi.

  98. Sii­tä libe­raa­li-kon­ser­va­tii­vi akse­lis­ta on kyl­lä pak­ko sanoa jota­kin, kun se on jo perus­teil­taan­kin vir­heel­li­nen, Libe­raa­lin vas­ta­koh­ta ei ole kon­ser­va­tii­vi vaan autoritäärinen. 

    Sinän­sä aivan vali­di huo­mio, mut­ta ehkä täl­lais­ta jakoa ei mitä ilmei­sim­min halu­ta ylei­ses­ti ottaa käyt­töön, kos­ka sil­loin käsi­te “vasem­mis­to­lai­nen libe­raa­li” osoit­tau­tuu mah­dot­to­mak­si — vasem­mis­to­lai­set ideat­han käy­tän­nös­sä toteu­tet­tu­na aina lopul­ta joh­ta­vat auto­ri­taa­ri­suu­teen — oli­si se sit­ten alku­pe­räi­nen tar­koi­tus tai ei (Mises: Omni­po­tent govern­ment, Hayek: The road to serfdom).

  99. Ihmi­nen, joka on val­mis nimit­tä­mään itse­ään “oikeis­to­lai­sek­si”, on arveluttava. 

    Ai, jaa?

    Eikös se ole ennem­min niin, että vasem­mis­to­lai­sek­si julis­tau­tu­mi­nen on sama kuin sanoi­si “minul­la toki saat­taa olla aivot, mut­ta en halua käy­tä nii­tä”, “jos tosi­asiat ovat ris­ti­rii­das­sa teo­rioi­den­kin kans­sa, niin sen pahem­pi tosi­asioil­le” tai “Kom­mu­nis­min mus­ta kir­ja on CIAn pro­pa­gan­daa ja jos muu­ta­ma por­va­ri jos­sain kuo­li­kin, niin se oli vain vält­tä­mä­tön­tä ja aivan oikeudenmukaista”.

  100. Art­tu­ri B:

    ano­nyy­mi:

    Olet­ko aja­tel­lut sitä, ettei vero­tuk­sen tar­koi­tuk­se­na vält­tä­mät­tä aina ole vero­ker­ty­män kas­vat­ta­mi­nen vaan tavoit­tee­na voi olla myös talou­del­li­sen tasa­ver­tai­suu­den parantaminen?

    ööö… sä et vis­siin tajun­nu mitä tpyy­luo­ma kom­men­toi, jos tol­la­nen kysy­mys tuli mieleen.

    Eli tpyy­luo­man point­ti oli just se, että vasem­mis­to halu­aa progres­sii­vi­sia vero­ja vaik­ka se tuhois hyvinvointia.

    Käsi­tin oikein hyvin.
    Itse et nyt tain­nut käsit­tää sitä vaih­toeh­toa, että tuloe­ro­jen pie­ne­ne­mi­nen jo itses­sään kas­vat­taa hyvinvointia.
    Vasem­mis­to­li­be­ra­lis­ti­ses­ti täl­löin voi­daan puhua vaik­ka­pa (talou­del­li­sen) tasa-arvon kasvattamisesta.

    Oikeis­tol­la on paha tapa mita­ta kaik­ki rahassa.

    tpyy­luo­ma:

    Hmm, ruuh­ka­mak­sut niin kuin minä ne ymmär­rän on lii­ken­tee­noh­jaus­kei­no sii­nä kuin liikennevalot.

    Ruuh­ka­mak­su­jen tar­koi­tus ei ole pel­käs­tään ohja­ta lii­ken­net­tä. Puhu­taan vaik­ka­pa Hel­sin­gin kes­kus­tas­ta. Jos joku höl­mö oikeas­ti ajaa autol­la kes­kus­tan läpi niin joo ohja­taan ihan mie­lel­lään aja­maan tois­ta kaut­ta vaik­ka tar­peet­to­man­kin koval­la kädellä.

    Minun näh­däk­se­ni tätä läpia­jo­lii­ken­net­tä ei kui­ten­kaan ole tar­koi­tus kor­va­ta kes­kus­taan suun­tau­tu­val­la auto­lii­ken­teel­lä (=optimointi/liikenteenohjaus) vaan tosia­sial­li­nen tar­koi­tus on oikeas­ti vähen­tää kes­kus­ta-autoi­lua. Sitä kaut­ta paran­ne­taan “pakol­li­sen” auto­lii­ken­teen suju­vuut­ta, nos­te­taan kevyen lii­ken­teen osuut­ta ja kas­va­te­taan yleis­tä viihtyisyyttä.

  101. Itse et nyt tain­nut käsit­tää sitä vaih­toeh­toa, että tuloe­ro­jen pie­ne­ne­mi­nen jo itses­sään kas­vat­taa hyvinvointia. 

    Ker­ro­pa Suo­men vii­me­ai­kai­ses­ta his­to­rias­ta mil­loin näin oli­si tapah­tu­nut. Aina­kaan 1990-luvun alun “suu­ri tuloe­ro­jen kaven­nus” ei tain­nut hyvin voin­nin kan­nal­ta olla miten­kään kul­ta-aikaa. Aika har­va tai­si myös­kään taput­taa 2008/9, kun tuloe­rot alkoi­vat taas supistua.

  102. Vil­le, mie­lum­min asui­sin vasem­mis­to­lai­ses­sa para­tii­sis­sa kuin köy­hien helvetissä.

    Kari Kos­ki­nen, ei mun tart­te yleen­sä prof­fil­ta kysyä mitä miel­tä asiois­ta kuu­luu olla.

    Art­tu­ri B, tul­kin­ta joh­tu­vat sii­tä, että olen 20 vuot­ta jol­la­kin lail­la seu­ran­nut suo­ma­lais­ta politiikkaa.

    Vasem­mis­tol­la ja oikeis­tol­la on Suo­mes­sa sel­vä ero, jon­ka pää­tel­män tein itse, kun käy­tin Hesarin
    vaa­li­ko­ne­vas­tauk­sia ja tut­kai­lin puo­luei­den yhteen­so­pi­vuut­ta omien aja­tus­te­ni kans­sa. Itse olen omas­ta mie­les­tä­ni muu­ten aito vasem­mis­to­vih­reä kansalainen.

  103. Ver­taa yli 60-vuo­tiai­den työl­li­syy­sas­tet­ta niis­sä mais­sa, jois­sa laki­sää­tei­nen elä­kei­kä on kor­keam­pi nii­hin mai­hin, jois­sa se on mata­lam­pi. Kun työ­nan­ta­jan on pidet­tä­vä työn­te­ki­jä töis­sä 65-vuo­ti­aak­si tai mak­set­ta­va hänen sai­rause­läk­keen­sä, moti­vaa­tio mukaut­taa työ­olot kas­vaa kummasti. ”
    Olen käyttänytkin.Korkeampi yli 60-vuo­tiai­den työ­lil­siy­sy­as­teon vain Islan­nis­sa, Nor­jas­sa, Ruot­sis­sa, Tans­kas­sa, Hol­lan­nis­sa mut­ta kai­kis­sa näis­sä on irti­sa­no­mis­jär­jes­tys tai irti­sa­no­mis­kor­vaus, joka suo­jaa iäkästä .

    Mut­ta suu­rin syy on asen­ne pitää van­hat työssä.

    Suo­mes­sa­kin vii­mei­nen teyö­nant­ja jou­tuu mak­sa­maan sai­rause­läk­keen mut­ta ei se ole mikään hidas­te suo­ma­lai­sel­le työnantajalle.
    Ja samoin put­keen työn­nös­tä vii­mei­nen työ­nan­ta­ja mak­saa 80 % kuluis­ta, mut­ta ei se ole hidas­ta­nut put­keen työntöä .

    Aivan noin empiidri­sel­lä kokemuksella.

  104. Voi­ko oikeis­toa ja vasem­mis­toa mää­ri­tel­lä otta­mat­ta huo­mioon, min­kä yhteis­kun­ta­luo­kan etu­ja nämä puo­lus­ta­vat? Hyvä tes­ti on suh­tau­tu­mi­nen työ­läis­ten oikeuk­siin ( eri­tyi­ses­ti työ­tais­te­luoi­keu­teen ja työt­tö­myys­tur­vaan). Yhdys­val­tai­nen ja Englan­nin talou­del­li­nen nousu uus­li­be­ra­lis­min nousun myö­tä lie­nee aina­kin osit­tain tot­ta, mut­ta talous­ke­hi­tyk­sen tulon­ja­ko­vai­ku­tuk­set ovat olleet erit­täin kiel­tei­set ( har­vat rik­kaat rikas­tu­neet koh­tuut­to­mas­ti ja köy­hyys lisään­ty­nyt). Suu­re­na syy­nä tähän kehi­tyk­seen on myös työ­tais­te­luoi­keuk­sien rajoit­ta­mi­nen. Nyt kun vasem­mis­to ei enää tavoit­te­le sosia­lis­mia, tär­keä erot­ta­va teki­jä on suh­tau­tu­mi­nen mark­ki­noi­den val­tiol­li­seen sään­te­lyyn. Tosin vapaan mark­ki­na­ta­lou­den epä­rea­lis­ti­suus lie­nee val­jen­nut useim­mil­le vii­meis­tään vuo­den 2008 finans­si­krii­sin myö­tä. Talou­del­li­nen sään­te­ly on aivan muu­ta kuin ihmis­ten yksi­tyi­se­lä­män rajoit­ta­mi­nen. “Laki ja jär­jes­tys” lie­nee enem­män poliit­ti­sen oikeis­ton tunnus.

  105. Köy­hän puo­lel­la eivät ole ne, jot­ka tuke­vat ammat­ti­liit­to­jen val­taa. Sehän on joh­ta­nut hyvä­osais­ten duu­na­rien 50 000 euron vuo­si­palk­koi­hin samal­la kun huo­no-osais­ten työl­li­syys ja tur­va on hei­ken­ty­nyt entisestään.

    Köy­hän puo­lel­la ovat enem­män ne, jot­ka halua­vat kun­non perus­tu­lon ja vähem­män val­taa ammattiliitoille. 

    Jopa Pal­kan­saa­jien tut­ki­mus­lai­tok­sen mukaan kor­kea irti­sa­no­mis­suo­ja vah­vis­taa työn­te­ki­jöi­den kah­tia­ja­koa ja hei­ken­tää huo­no-osais­ten duu­na­rien työl­li­syyt­tä, samoin nais­ten ja nuor­ten työl­li­syyt­tä ja työmarkkina-asemaa.
    http://liberalismi.net/wiki/Sis%C3%A4piiri
    http://liberalismi.net/wiki/Ty%C3%B6suhdeturva

  106. Mat­ti Kärkkäinen: 

    Tosin vapaan mark­ki­na­ta­lou­den epä­rea­lis­ti­suus lie­nee val­jen­nut useim­mil­le vii­meis­tään vuo­den 2008 finans­si­krii­sin myötä”

    Miks sii­tä mitään epä­rea­lis­ti­suut­ta olis val­jen­nu, kun se krii­si oli pit­käl­ti just eri­näi­sen sää­te­lyn ja val­tioi­den luo­mien vää­ris­ty­mien tulosta?

  107. Lii­an van­ha, 60-vuo­ti­aan har­voin kan­nat­taa opis­kel­la uut­ta ammat­tia yli­opis­tos­sa, useam­min työ­har­joit­te­lus­sa kuten usein teh­tiin­kin ennen mini­mi­palk­ko­jen nos­ta­mis­ta koh­tuut­to­man korkeiksi. ”

    Mik­si van­han pitäi­si tyy­tyä hant­ti­töi­hi­nop­si­ke­luun jos kyvyt riit­tä­vät hyvä­palk­kai­seen ammattiinkin ??

    Suu­rin osa 60–70-vuotaista kyke­nee nor­maa­lei­hin val­koa­kau­lus­töi­hin, ruum­mil­li­nen työ on eri asia.

    Tus­kin­pa kukaan pro­je­ti­pääl­lik­kö halu­aa työ­maal­le esim muu­ra­ria, joka kyke­nee enää puo­leen työ­suo­ri­tuk­seen. Muu­ra­ri saa pal­kan per tii­li joten kulu­te ivät muutu.
    Mut­ta raken­nus vii­väs­tyy muu­ta­man päi­vän ja kor­ko­ku­lu­ja tulee esim vii­kos­ta mil­joo­nan pro­jek­tis­sa 40000–50000 euroa, joten vaik­ka muu­ra­ri teki­si työn ilmai­sek­si niin se ei kom­pen­soi vii­väs­tyk­sen aiheut­ta­mia lisäkuluja

  108. Kse: kom­men­til­la­si mel­kein­pä vain alle­vii­vaat point­tia­ni. Kyse on kie­len­käy­tös­tä. Suo­ma­lai­ses­sa poliit­ti­ses­sa ken­täs­sä suu­rin­piir­tein on niin, että Osmo on “oikeis­to­lai­nen”, mut­ta tämän sano­mi­nen on hauk­ku­mis­ta. Se nyt vaan on niin.

    Meil­lä kaik­ki poli­tiik­ka on mel­ko vasem­mis­to­lais­ta. Lisäk­si meil­lä on pai­no­las­tia his­to­rias­ta. “oikeis­to­lai­nen” viit­taa kai­ken maa­il­man veri­kou­riin ja lah­ta­rei­hin, joten oikeis­to­la­suu­den rum­mut­ta­mi­nen on jotain mikä asso­sioi­tuu lähin­nä mur­han­hi­moon, köy­hien kyy­ky­tyk­seen, van­ki­lei­rei­hin, soti­las­dik­taat­to­rei­hin jne. En ole vie­lä tavan­nut ketään “oikeis­to­lais­ta” joka oli­si halun­nut pitää ter­mis­tä kiin­ni ilman, että lopul­ta oli­si pal­jas­tu­nut näi­den veri­kou­rien fanittajaksi.

    Itse pidä Fried­ma­nia arvos­sa, mut­ta koke­muk­se­ni mukaan suu­ri osa “oikeis­to­lai­sis­ta” tosia­sias­sa ei.

  109. Tuos­sa on hiem­na dtaa EU tasol­ta. Suo­mes­sa työ­uran pituus on kuu­den­nek­si pisin ja eri­tyi­ses­ti ero mies­ten ja nais­ten välil­lä on pienin.Työuran pituus on 34,5 vuot­ta kun se pisim­mil­lään on 38,5 vuotta
    Työ­voi­maan Suo­mes­sa kuu­lu­taan myös kuu­de­nek­si pisim­pään eli 37,5 vuot­ta , Ruot­sis­sa 40 vuotta.
    Huo­moim­mas­sa eli Ita­lias­sa vas­taa­vat luvut ovat 27,5 ja 29,5 vuotta

    Nyt yri­te­tään hyp­pyä 40 työ­vuo­teen ja työ­voi­maan kuu­lu­taan 45 vuotta.

    Vahin­ko ettei löy­dy var­tai­lu­tie­toa moni­ko EU:ssa siir­tyy van­huuse­läk­keel­le työs­tä eikä työttömyydestä.
    Suo­mes­sa kuin myös Ruot­sis­sa ja Tank­sas­sa lukua nos­taa suu­ri jul­ki­nen sektori .
    Kun kun­ta­työ­nan­ta­jan mukaan luku siel­lä­kin on 50 % luok­kaa niin yksi­tyi­sel­lä se on toden­nä­köi­ses­ti alhai­sem­pi eli vain 35 % siir­tyy van­huuse­läk­keel­le työstä ???

    http://www.etk.fi/Page.aspx?Section=44447

    1. Sor­ry nyt Lii­an Van­ha. Jäl­leen ker­ran käy­tät argu­ment­ti­na vää­rää riip­pu­vuut­ta. Alan vähän kyl­läs­tyä tähän. Kun Ita­lias­sa nai­set ovat aika pal­jon koto­na hoi­ta­mas­sa lap­sia ja sit­ten van­huk­si­aan, panet tämän yhtä-äkkiä elä­ke­po­li­tii­kan tiliin. Olisi8 koh­tuul­lis­ta irrot­taa hei­dän suku­puo­li­po­li­tiik­kan­sa ja ver­ra­ta vain mies­ten työ­urien pituut­ta, jot­ta tilas­to ker­toi­si niis­tä muut­tu­jis­ta, jois­ta on puhe.

  110. ETK:n sivuil­ta

    Ruot­si
    Eläkeikä
    Takuu­eläk­keen van­huuse­lä­kei­kä on 65 vuotta.
    Työ­eläk­keel­le voi siir­tyä 61 vuo­den iäs­tä halua­ma­naan ajankohtana.

    Sen pääl­le yri­tys­ten rahoit­ta­ma avgångpension

    Tans­ka
    Eläkeikä
    Kan­sa­ne­lä­ke: 65 vuotta
    Lykät­ty kan­sa­ne­lä­ke 75‑v. asti (lyk­käys­ko­ro­tus)
    Työ­elä­ke (ATP): 67 vuot­ta, var­hen­net­tu­na 65 vuot­ta, lykät­ty 70‑v.
    Osa-aikae­lä­ke ja työt­tö­myys­va­kuu­tuk­sen var­hai­se­lä­ke: 60 vuot­ta (avgång­pen­sion)

    Hol­lan­ti

    Elä­kei­kä
    Elä­kei­kä 65 vuot­ta. Ei var­hen­nus- tai lykkäysmahdollisuutta.
    Mut­ta tämä on vaa­ti­ma­ton per­sue­lä­ke, alle 1000 euroa kuus­sa ‚Mut­ta 90 % kuu­luu ammat­ti-yri­tys­koh­tai­seen lisäe­lä­ke­jär­jes­tel­mään ‚joka mah­dol­lis­taa aikai­sem­man elä­köi­ty­mie­sen, yleen­sä riit­tää 25 työaika.
    Lisä­ki moni­mu­ta­ki­ne työ­ky­vyt­tö­myys ‑ja per­he-elä­ke­jär­jes­tel­mä mah­dol­lis­taa var­hen­ne­teun eläköitymisen.

    Täsä nyt muu­ta­ma esi­merk­ki ja yhteis­tä näyt­tää ole­van var­hai­se­lö­ke­ka­na­vat, jot­ka mah­dol­lis­ta­vat aikai­sem­man elä­köi­ty­mi­sen kuin viral­li­nen elä­kei­kä on.
    Kun ikään­ty­nei­tä työs­sä­oli­joi­ta on Suo­mea enem­män niin työ­nan­ta­jien pitää pitää kiin­ni työn­te­ki­jöis­tä, jot­ta eivät pake­ne eläkkeelle.

    Suo­mes­sa taas työn­ne­tään kor­tis­toon ja eläkkeelle.

    Tämä on se suu­rin ero

  111. Jäl­leen ker­ran käy­tät argu­ment­ti­na vää­rää riip­pu­vuut­ta. Alan vähän kyl­läs­tyä tähän.”

    Luki­sit tar­kem­min, Ita­lias­sa mie­het ovat vain 33 vuot­ta työ­elä­mäs­sä, Suo­mes­sa 36.
    Ylees­nä­kin erot mei­ten ja nais­ten välil­lä ovat
    suu­ret Suo­mea lukuu­not­ta­mat­ta, joten ei tuo Ita­lia niin suu­ri poik­keus ole kuin annat ymmär­tää. Jopa muis­sa Poh­jois­mai­sa ero on selvä.

    Ja Ita­lian syn­ty­vyys on sen ver­ran pien­tä, että tyh­jää kei­nua siel­lä hei­lu­tel­laan suu­rim­mas­sa osas­sa perheitä.

  112. Brit­tien rau­ta­rou­va sai kyl­lä finans­si­puol­ta nousuun, mut­ta se oli vain näen­näis­tä hyvin­voin­nin lisäys­tä. Kon­kreet­ti­set indi­kaat­to­rit, kuten katu­las­ten mää­rä ja köy­hyy­den lisään­ty­mi­nen kas­voi­vat tule­vi­na vuo­si­na räjäh­dys­mäi­ses­ti. Katu­lap­sia ei ennen MT:a juu­ri ollut. Myös työ­tä teke­vä köy­hä­lis­tö oli/on surul­lis­ta todellisuutta.

    Mitä vapau­teen tulee niin ammat­ti­liit­to­jen joh­ta­jat ja vapaat ajat­te­li­jat lai­tet­tiin van­ki­laan ja ihmi­siä pak­ko­töi­hin. Polii­sin pam­put hei­lui­vat kuu­kausi­tol­kul­la. Uus­li­be­ra­lis­tien vapaus ei kos­ke työväestöä.

    Mil­ton Fried­ma­nit olen luke­nut, kuten Key­ne­sin opit ja Marxin pää­oman­kin. Par­hai­ten Suo­mes­sa on toi­mi­nut Key­ne­si­läi­nen sää­te­ly yhdis­tet­ty­nä Marxi­lai­seen tuo­tan­to­vä­li­ne ja jul­kis­pal­ve­luso­sia­lis­miin. Nyt yhtei­nen omai­suus on pää­osin myy­ty Wahl­roo­seil­le (esim. pos­ti­pank­ki) ja muil­le lii­ke­mie­hil­le (mm. For­tum…) Vero­tus­ta alen­net­tu siten, ettei jul­ki­set pal­ve­lut toi­mi kun­nol­la. Kii­tos Fried­ma­nin oppien, maan vel­ka ja eriar­voi­suus kas­vaa. Key­nes on vaih­det­tu Fried­ma­niin ja se oli paha vir­he. Jul­kis­ta sek­to­ria ei oli­si saa­nut lei­ka­ta näin pahasti.

  113. Huol­to­suh­teen kan­nal­ta ole mer­ki­tys­tä„ syn­ty­vät­kö ne työ­vuo­det nais­ten tai mies­ten teke­mä­nä, työ­vuo­sien koko­nais­mää­rä per heki­lö sen lop­pu­jen lopuk­si ratkaisee.

    Jos nai­set tai mie­het ovat koto­na niin sehän vain huo­non­taa huol­to­suh­det­ta ja alen­taa työ­vuo­sien kes­ki­mää­räis­tä mää­rää mut­ta ei sil­lä ole väliä kum­pi on kotona.

    Pitää vain ihme­tel­lä miten Ita­lia pär­jää vaik­ka huol­to­suh­de on onne­ton ver­rat­tu­na Suomeen.

    Kyl­lä oli­si syy­tä ajois­sa ero­ta aina­kin euros­ta ellei koko EU:sta, jou­dum­me vie­lä mak­sa­maan ita­lia­lais­ten­kin eläkkeet.

  114. Sor­ry nyt Lii­an Van­ha. Jäl­leen ker­ran käy­tät argu­ment­ti­na vää­rää riip­pu­vuut­ta. Alan vähän kyl­läs­tyä tähän. Kun Ita­lias­sa nai­set ovat aika pal­jon koto­na hoi­ta­mas­sa lap­sia ja sit­ten van­huk­si­aan, panet tämän yhtä-äkkiä elä­ke­po­li­tii­kan tiliin. Olisi8 koh­tuul­lis­ta irrot­taa hei­dän suku­puo­li­po­li­tiik­kan­sa ja ver­ra­ta vain mies­ten työ­urien pituut­ta, jot­ta tilas­to ker­toi­si niis­tä muut­tu­jis­ta, jois­ta on puhe.”

    Pitää­kö tämä paik­kan­sa? Käsit­tääks­nei Ita­lias­sa nai­setn työs­sä­käyn­tias­te on samaa luok­kaa kuin Suo­mes­sa­kin , ellei kor­keam­pi. Pitäi­si olla kir­joitt­jal­la koko ajan ajan­mu­kai­set tilas­tot vie­res­sä. Itse nii­tä en vält­tä­mät­tä löy­dä, siis oikei­ta, ja kohtuuvaivalla.

    Vah­vat ennak­ko­kä­si­tyk­set ohjaa­vat aivan lii­kaa sosi­aa­li­po­lii­tik­ko­jen ajat­te­lua. Eikä OS ole edes pahim­mas­ta päästä.

    1. Käsit­tääks­nei Ita­lias­sa nai­setn työs­sä­käyn­tias­te on samaa luok­kaa kuin Suo­mes­sa­kin , ellei kor­keam­pi. Pitäi­si olla kir­joitt­jal­la koko ajan ajan­mu­kai­set tilas­tot vie­res­sä. Itse nii­tä en vält­tä­mät­tä löy­dä, siis oikei­ta, ja kohtuuvaivalla.

      Häh?
      Nais­ten työl­li­syy­sas­te vuon­na 2009
      Suo­mi 67,9 %
      Ita­lia 46,4 %
      OECD emplo­y­ment out­look 2010

  115. Nuo Bri­tan­nian lakot 70-luvul­la oli­vat seu­raus­ta, eivät syy mihinkään.
    Bri­tan­nian auto­teol­li­suus oli aut­ta­mat­to­mas­ti van­hen­tu­nut ja auto­ja teh­tiin nyrk­ki­pa­jois­sa pie­ni­nä sarjoina
    Auto­his­to­rian huo­noim­mat mal­lit ovat juu­ri 60–70-luvuila teh­ty­jä englantilaisia.
    Lor­dit istui­vat vain klu­beil­laan eivät­kä huo­man­neet maa­il­man muut­tu­van eikä uudis­tuk­siin ryhdytty.

    Sen sijaan kan­nat­ta­vuut­ta yri­tet­tiin paran­taa otta­mal­la enem­män irti työ­läi­sen selkänahasta.
    Se joh­ti taas lak­koi­hin ja laa­dun romahtamiseen.

    Ei kan­na­ta aina uskoa Kokoo­muk­sen ja EK:n pro­ban­gan­dao­sas­toa, kan­nat­ta alu­kea vaik­ka­pa auto­teol­li­suu­den historiateoksia.

  116. ano­nyy­mi:

    Ruuh­ka­mak­su­jen tar­koi­tus ei ole pel­käs­tään ohja­ta lii­ken­net­tä. Puhu­taan vaik­ka­pa Hel­sin­gin kes­kus­tas­ta. Jos joku höl­mö oikeas­ti ajaa autol­la kes­kus­tan läpi niin joo ohja­taan ihan mie­lel­lään aja­maan tois­ta kaut­ta vaik­ka tar­peet­to­man­kin koval­la kädellä.

    Ruuh­ka­mak­su on tuo­hon vaan täy­sin vää­rä kei­no, hin­noit­te­lul­la jae­taan niukk­kuut­ta, esto­ja var­ten on nor­mioh­jaus. Läpia­jo­kiel­to on hal­vem­pi ja yksin­ker­tai­sem­pi. Voi tuon teh­dä sul­ke­mal­la katu­ja niin että läpia­jo on vai­ke­aa tai mah­do­ton­ta mut­ta sisään­ajo toi­mii, ja itsea­sias­sa parem­min kun on vähem­män läpia­joa. Joku päi­vä Kaup­pa­ka­ma­ri vie­lä taju­aa että pysäh­ty­mät­tä kes­kus­tan läpi aja­va auto ei ole asia­kas vaan ihan puh­das hait­ta kes­kus­tan liike-elämälle.

    Minun näh­däk­se­ni tätä läpia­jo­lii­ken­net­tä ei kui­ten­kaan ole tar­koi­tus kor­va­ta kes­kus­taan suun­tau­tu­val­la auto­lii­ken­teel­lä (=optimointi/liikenteenohjaus) vaan tosia­sial­li­nen tar­koi­tus on oikeas­ti vähen­tää kes­kus­ta-autoi­lua. Sitä kaut­ta paran­ne­taan “pakol­li­sen” auto­lii­ken­teen suju­vuut­ta, nos­te­taan kevyen lii­ken­teen osuut­ta ja kas­va­te­taan yleis­tä viihtyisyyttä.

    No jos taas halu­taan vähen­tää kes­kus­ta-autoi­lua niin sekin onnis­tuu parem­min vähen­tä­mäl­lä katu­ka­pa­si­teet­tia. Samal­la saa tilaa muu­hun käyttöön.

    Ruuh­ka­mak­sut on muu­ten minus­ta lähin­nä kehä­tei­tä var­ten, ei niin­kään ydin­kes­kus­taa. Kun en autol­la kehäl­lä aja niin minul­le tämä on sinän­sä suht saman­te­ke­vä asia. Tai sano­taan niin päin että jos autoi­li­jat mie­luum­min jonoit­taa kuin mak­saa niin se on hei­dän asiansa.

  117. Lii­an vanha:
    “Kyl­lä se onnis­tuu, minul­le­kin tuli työ­to­dis­tus­ten mukaan työ­uraa n 40,5 vuot­ta. Mut­ta sil­loin pitää aloit­taa 14-vuotiaana,pitää olla joka kesä töis­sä ja osa opis­ke­lua­jas­ta­kin on olta­va töissä”

    Sinän­sä täy­del­lä kun­nioi­tuk­sel­la työ­uran pit­tuu­ta­si koh­taan, ei tuo­kaan ole kovin suu­rel­la mar­gi­naa­lil­la yli sen, min­kä pitäi­si olla dema­rien tavoite*keskiarvo*.

    Mar­gi­naa­lia pie­nen­tää vie­lä hie­man se, että ne ennen 15-vuo­tis­syn­ty­mä­päi­vää teh­dyt kuu­kau­det eivät ymmär­tääk­se­ni kuu­lu työs­sä­käyn­tias­teen viral­li­seen määritelmään. 

    Enem­mis­tö voi (kuten pitäi­si myös olla tavoit­tee­na) vält­tää vaka­vam­mat vam­mau­tu­mi­set ja sai­rau­det, kes­kiar­vo ei kos­kaan täy­sin. Kes­ki­mää­ri­sen työn­te­ki­jän työ­ajas­ta on myös pois puo­let per­he­kun­nan yhtee­nas­ke­tuis­ta ase­vel­vol­li­suus- ja per­he­va­paa-ajois­ta (Ehkä koh­dal­la­si oli­kin, tie­dän että nuo vii­mek­si mai­ni­tut oli­vat aiem­min pal­jon lyhyem­piä. Dema­rit tosin eivät ole myös­kään kamm­pan­joi­neet tuon asian­ti­lan palaut­ta­mi­sek­si “enti­sel­leen”.)

    - mut­ta eneen kaik­kea, minua kiin­nos­tai­si tie­tää Urpi­lai­sen & co mie­lip­de sii­tä, kuin­ka lyhyek­si he opis­ke­luai­ko­jen näke­vät muo­dos­tu­van. Hyvä jos ne lyhe­ni­si­vät, mut­ta tavoi­te sai­si kui­ten­kin olla realistinen.

  118. ” Käsit­tääks­nei Ita­lias­sa nai­setn työs­sä­käyn­tias­te on samaa luok­kaa kuin Suo­mes­sa­kin , ellei kor­keam­pi. Pitäi­si olla kir­joitt­jal­la koko ajan ajan­mu­kai­set tilas­tot vie­res­sä. Itse nii­tä en vält­tä­mät­tä löy­dä, siis oikei­ta, ja kohtuuvaivalla.

    Häh?
    Nais­ten työl­li­syy­sas­te vuon­na 2009
    Suo­mi 67,9 %
    Ita­lia 46,4 %”

    Kii­tos tar­ken­nuk­ses­ta. Mut­ta mis­tä on kysy­mys, työ­tö­myy­des­tä? Ita­li­aa­sa synt­vyys­hän on pit­kään ollut L‑Euroopan alhais­mi­pia. (1,4).
    OECD emplo­y­ment out­look 2010

  119. Pari kom­ment­tia:
    1) 80-luvun lop­puun asti tuloe­rot pie­ne­ni­vät ja me, jot­ka olim­me sil­loin vel­kai­si­na työ­uran alku­pääs­sä, voim­me ker­toa, että se oli hyvää aikaa mm duu­nis­sa, mut­ta huo­not mer­kit oli­vat jo ilmas­sa. Sor­san elvy­tys (=vero­ra­ho­jen syy­tä­mi­nen fir­moil­le) syn­nyt­ti val­ta­vat har­maan rahan mark­ki­nat, ja nii­den purkamiseksi(ko?) + EY-suun­tauk­sen takia valuu­tan vien­ti ja tuon­ti vapau­tet­tiin. Se syn­nyt­ti 90-luvun alun pank­ki­krii­sin, jon­ka kus­tan­nuk­set veron­mak­sa­jil­le oli­vat samat kuin nykyi­sen, n. 8 mrd euroa (E.Seppänen). Osin­ko­tu­lot vapau­tet­tiin verois­ta 1994 (palau­tet­tiin pörs­siyh­tiöi­den osal­ta 2006, net­to­ve­ro nyt 19%) ja pää­oma­ve­ro tasat­tiin oli­ko 29%:iin. Nii­tä hedel­miä nyt nautimme.
    Osmon vero­lin­jaus + ilmas­to­lin­jaus on tosi­aan oikeis­to­lai­nen. Ener­gia­ve­ron nos­to kaa­tuu kes­ki- ja ala­luo­kan kon­tol­le eikä juu­ri alen­na kulu­tus­ta, jos­ta val­tai­sa enem­mis­tö tapah­tuu tehtaissa+kaupoissa.
    Jos sen sijaan pää­oma­tu­lot pan­naan kun­nol­la verol­le, supis­tuu rik­kai­den super­ku­lu­tus ja sen tuot­ta­ma elä­män­mal­li. Samal­la tuloe­rot pie­ne­ne­vät ja saa­daan rahaa tulon­siir­toi­hin. Siis kaik­ki tulot samaan pus­siin ja reip­paas­ti kohoa­va progres­sio 3000 e/kk alkaen. Ja riit­tä­vä perus­tu­lo, mie­lui­ten 1000 e/kk niil­le, joil­la ei ole työ- tai pääomatuloja.
    Tämä tosin vaa­ti­si poliit­tis­ta tah­toa mm SDP:ltä:(

    1. Kirs­ti-täti. Lue vero­lin­jauk­se­ni tuol­ta vaa­li­si­vuil­ta (vaa­lioh­jel­ma­ni) Siel­lä tuo ener­gia­ve­ro­jen tulon­ja­ko­vai­ku­tus­kin on käsitelty.

  120. Brit­ti­läi­nen ammat­tiyh­dis­tys­lii­ke myös vas­tus­ti teol­li­suusau­to­maa­tion tuo­mis­ta autotehtaisiin.”

    Tämä­kin joh­tui sii­tä, että hätä­päis­sään lor­dit yrit­ti­vät ottaa käyt­töön 1900 alun kal­tai­sia pakkotyöhihnoja.Eikä tuot­ta­vuu­den nousua halut­tu jakaa työn­te­ki­jöi­den kanssa
    Muu­al­la oli jo siir­ryt­ty aivan toi­sen­lai­siin tuo­tan­to­tek­nii­koi­hin ja johtamiseen.
    Brit­ti­läi­nen aris­to­kraat­ti­nen ja yli­mie­li­nen joh­ta­mis­ta­pa joh­ti jat­ku­vas­ti konflikteihin 

    Esim kevyt­tuo­tan­to (Lean-tuo­tan­to) on läh­töi­sin Toy­otan moot­to­ri­teh­taal­ta 1950-
    luvul­ta. Kevyt­tuo­tan­toa sovel­let­tiin 1960-luvul­la Toy­otan auto­jen kokoonpanolinjoilla
    ja 1970-luvul­la kevyt­tuo­tan­to­mal­li ulo­tet­tiin kos­ke­maan toimitusketjua.

    Samoin tuo­tan­non huma­ni­soin­ti muu­al­la tuot­ti mer­kit­tä­väs­ti tuot­ta­vam­man ympä­ris­tön ja vähen­si konflikteja.

    Eikä brit­te­jä hel­pot­ta­nut teol­li­suu­den pitäy­ty­mi­nen tuu­ma­mi­tois­sa, se esti tehok­kaas­ti vien­tiä ja ver­kot­tu­mis­ta ali­hank­ki­joi­den kanssa.

  121. Lii­an vanha:
    >Lor­dit istui­vat vain klu­beil­laan eivätkä
    >huo­man­neet maa­il­man muut­tu­van eikä uudistuksiin
    >ryh­dyt­ty.

    Joo, hei­tä ei var­maan enää suu­res­ti kiin­nos­ta­nut, kun auto­teh­taat oli kan­sal­lis­tet­tu val­tion omis­tuk­seen Bri­tish Leylandiksi. 

    Ay-lii­ke taas oli sitä miel­tä, että kos­ka val­tio olem­me me, on silk­kaa joh­ta­ja­ren­kien ilkeyt­tä vaa­tia äijiä teke­mään työn­sä kun­nol­la, tai uudis­ta­maan työ­ta­po­ja esi­mer­kik­si käyt­tä­mäl­lä hit­saus­ro­bot­tia. Joten jos lik­sa ei nouse tai vas­ta­ha­koi­set pitäi­si lait­taa luis­kaan, koko teh­das pis­tää per­seen penkkiin. 

    Niil­lä opeil­la sit­ten men­tiin. Nyky­ään Bri­tan­nias­sa teh­dään muu­ta­maa käsi­työ­vers­taan autoa, ja teh­das­val­mis­tuk­ses­ta huo­leh­ti­vat Toy­ota, Nis­san ja Opel — ihan hyväl­lä menestyksellä.

  122. Sat­tui sil­mään Talous­sa­no­mien uuti­nen eli todel­li­suu­des­sa olem­me sub­ven­toi­mas­sa Sak­saa, Rans­kaa ja Englan­tia näis­sä kriisituissa

    Suu­ris­ta kaik­kein vähim­mäl­lä pää­see Bri­tan­nia, kos­ka se osal­lis­tuu pää­osin euro­mai­ta sito­viin krii­si­toi­miin vapaa­eh­toi­ses­ti – jos kat­soo aiheelliseksi.

    Bri­tan­nian osal­lis­tu­mi­nen krii­si­toi­miin on vapaa­eh­tois­ta sii­tä huo­li­mat­ta, että sen pan­keil­la on krii­si­mai­den kysee­na­lai­sis­sa luo­tois­sa kai­kis­ta maa­il­man mais­ta kol­man­nek­si suu­rim­mat riskit.

    Kan­san­omai­ses­ti sanot­tu­na Bri­tan­nia onkin vel­ka­tal­koi­den todel­li­nen pum­mil­la mat­kus­ta­ja. Edes Sak­sa ja Rans­ka eivät pää­se tal­kois­ta yhä kevyel­lä las­kul­la kuin Britannia.

    Toki myös Sak­sa ja Rans­ka yrit­tä­vät livah­taa vel­ka­tal­kois­ta vähem­min vas­tuin kuin pik­ku­rui­nen Suo­mi, jos vas­tuut suh­teu­te­taan kun­kin tal­koo­maan omien pank­kien riskeihin. ”

  123. Ay-lii­ke taas oli sitä miel­tä, että kos­ka val­tio olem­me me, on silk­kaa joh­ta­ja­ren­kien ilkeyt­tä vaa­tia äijiä teke­mään työn­sä kun­nol­la, tai uudis­ta­maan työ­ta­po­ja esi­mer­kik­si käyt­tä­mäl­lä hit­saus­ro­bot­tia. Joten jos lik­sa ei nouse tai vas­ta­ha­koi­set pitäi­si lait­taa luis­kaan, koko teh­das pis­tää per­seen penkkiin. ”

    Ei muu­ta­man tuhan­nen auton pajal­la ollut varaa robot­tei­hin eikä mihin­kään muu­hun­kaan kehit­ty­nee­seen tek­niik­kaan. Ongel­mia yri­tet­tiin rat­kais­ta pel­käs­tään hen­ki­lö­kun­taa vähen­tä­mäl­lä , se joh­ti tiet­sy­ti hosu­mi­seen ja huo­noon laa­tuun . Tinen syy oli yrit­tää pelas­taa teol­li­suus tuo­mal­la alkeel­lis­ta luikuhihnatekniikkaa.

    Suu­rin syy kuri­muk­seen oli­va keh­not autot, jot­ka eivät käy­nee kau­pak­si. Suu­rin syy sii­hen oli , että tek­niik­ka periy­tyi 30-luvulta.
    Kan­nat­tai­si tutus­tua kir­jaan Huo­noim­mat autot kaut­ta aiko­jen, sii­nä sel­vi­ää syy­kin huo­noon menes­tyk­seen, kun vähän miet­tii asioita.

  124. Kirs­ti-täti
    “Jos sen sijaan pää­oma­tu­lot pan­naan kun­nol­la verol­le, supis­tuu rik­kai­den super­ku­lu­tus ja sen tuot­ta­ma elä­män­mal­li. Samal­la tuloe­rot pie­ne­ne­vät ja saa­daan rahaa tulonsiirtoihin.”

    Suo­mes­sa­han rik­kai­ta ei juu­ri ole ja sii­tä syys­tä yri­tys­ten kas­vuun tar­vit­ta­vat pää­oma­si­joi­tuk­set on jou­dut­tu hake­maan val­tao­sin ulko­mail­ta ja sitä kaut­ta sit­ten tuo­tot­kin ovat men­neet val­tao­sin ulko­mail­le. Onnek­si suo­ma­lai­nen luo­va työ on ollut niin tuot­ta­vaa, että vaik­ka val­tao­sa tuo­tos­ta on men­nyt ulko­mail­le, meil­le­kin on jää­nyt niin pal­jon, että suo­ma­lais­ten osto­voi­ma on EU:n kes­ki­ta­soa. Ymmär­rän­kö nyt oikein, että toi­vot, että sekin vähä pää­omien ker­ty­mi­nen mitä on saa­tu aikai­sek­si pitäi­si pyr­kiä estä­mään ja pudot­taa suo­ma­lais­ten osto­voi­ma EU:n ala­sar­jaan? Riit­tää­kö se vai pitäi­si­kö Suo­men olla kai­kis­ta köy­hin? Ketä se hyödyttäisi?

    Eikö oli­si parem­pi, että Suo­mes­sa­kin oli­si enenm­män rik­kai­ta yri­tyk­sen omis­ta­jia ja pank­kii­rei­ta, ettei niin suu­ri osa tuo­tos­ta meni­si ulkomaille? 

    Jos nämä rik­kaat onnis­tui­si­vat kas­vat­ta­maan tuo­tan­toa, eikä hei­dän tar­vit­si­si käyt­tää niin pal­jon aikaa rutii­nei­hin, vaan hei­dän oli­si varaa pal­ka­ta enem­män avus­ta­jia, sil­loin ulko­mai­set­kin yhteis­työ­kump­pa­nit hyö­tyi­si­vät eurois­sa enem­män, vaik­ka Suo­meen jäi­si suu­rem­pi osuus kokonaistuotoista. 

    Tuo ver­taus­ku­val­li­sen esi­merk­ki­ni timant­ti­ko­ru­ja ja mink­ki­turk­kia­vus­tus­ta vai­mol­leen anta­va pank­kii­ri on nykyi­sin sveit­si­läi­nen tai muu ulko­maa­lai­nen, ei suomalainen.

    Suo­men rik­kaat ovat köy­hiä ja köy­hät rik­kai­ta muu­hun maa­il­maan verrattuna. 

    Kan­nat­taa jos­kus käy­dä kehi­tys­mai­den slum­meis­sa, niin tulee vali­tuk­seen vähän pers­pek­tii­viä. On toki niin, että Suo­mes­sa­kaan kaik­ki ei ole täy­del­lis­tä, mut­ta emme me “Suo­men her­rat :)” nyt niin kel­vot­to­mia ole kuin monis­sa palo­pu­heis­sa väitetään.

    Sit­ten voi käy­dä vaik­ka Zuric­hin kau­pois­sa ihmet­te­le­mäs­sä mitä rahal­la saa. Oli­si hie­noa, että Suo­mes­sa­kin oli­si enem­män laa­du­kas­ta ja kes­tä­vää luk­sus­ta myy­viä liik­kei­tä, mut­ta ymmär­tää­hän sen, että Suo­mes­sa täy­tyy myy­dä huo­no­laa­tuis­ta krää­sää, kos­ka suo­ma­lais­ten varal­li­suu­den halu­taan ole­van huono. 

    Kiel­tä­mät­tä suu­rin asia Suo­men vasem­mis­ton poli­tii­kas­sa, jota en ymmär­rä on se, että mik­si suo­ma­lais­ten varal­li­suu­den halu­taan ole­van huono?

  125. Ei kan­sal­lis­ta­mi­nen lor­de­ja mihin­kään hävit­tä­nyt teol­li­suu­den joh­dos­ta, heil­lä kun oli/ON iki­muis­toi­nen oikeus kor­kei­sin toi­miin ja virkoihin.
    Vas­ta kun Hon­da ‚Toy­ota, Ford ym toi­vat uuden tuo­tan­to­tek­nii­kan ja uuden joh­ta­mi­sen auto­teol­li­suus elpyi.
    Samoin nuo enti­set laa­tu­mer­kit­kin sai­vat uuden renes­sans­sin ulko­maa­lai­ses­sa johdossa .
    Eikä Thatc­her auto­teol­li­suu­den ongel­mia rat­kais­sut, 80-ja 90-luvun alun Jagua­rit ovat vika­pe­siä, vas­ta Ford sai laa­dun nousemman.
    Eikä Rols, ben­te­ley ymm nous­seet laa­tu­luok­kaan ennen kuin ulko­maa­lai­ses­sa joh­dos­sa 2000 luvun tek­no­lo­gial­la 90-ja 2000-luvuilla.Ay-liike oli pis­tet­ty ojen­nuk­seen jo pla­jon aikaisemmin

  126. Lii­an van­ha: brit­tien auto­teh­taat eivät olleet muu­ta­man tuhan­nen auton pajo­ja, vaan sil­loi­sen Euroo­pan suu­rim­pia auto­teh­tai­ta. Yksin Mor­ris Mari­naa teh­tiin Bri­tan­nian mark­ki­noil­le 807 000 kap­pa­let­ta, ja nii­tä riit­ti vien­tiin­kin. Vali­tet­ta­vas­ti. Yksi riit­ti mei­dän­kin sukuumme.

    Tuo mil­joo­na­tuo­tan­to on val­tai­sa mää­rä, kun ottaa huo­mioon auto­jen luo­kat­to­man laa­dun. Mut­ta koko teol­li­suus tuhou­tui sisäi­seen rii­te­lyyn, ja tilal­le tuli­vat japa­ni­lais­ten ja ame­rik­ka­lais­ten teh­tai­den tehok­kuusa­jat­te­lu ja tuo­tan­to­me­ne­tel­mät. Lais­koil­la lor­deil­la, yli­mie­li­sil­lä suun­nit­te­li­joil­la ja keh­nol­la joh­ta­mi­sel­la oli sii­nä osan­sa, mut­ta mer­kit­tä­vä osuus oli myös sil­lä, että lai­ta­va­sem­mis­to­lai­nen työ­väen­lii­ke ei suos­tu­nut myön­tä­mään muu­tos­ten tar­vet­ta, vaan teol­li­suus näh­tiin vain val­ta­tais­te­lun kent­tä­nä. Huo­no idea, mat­to läh­ti jal­ko­jen alta.

    Tuo oppi­tun­ti oli­si syy­tä muis­taa kaikkialla.

  127. Aika kau­as on tämä kes­kus­te­lu men­nyt vasem­mis­to-oikeis­to ‑ulot­tu­vuuk­sien arvioinista…

    Yksi tär­keä vasem­mis­toa ja oikeis­toa erot­ta­va ulot­tu­vuus on se, että oikeis­to useam­min perus­te­lee kan­tan­sa koko yhteis­kun­nan edul­la, vaik­ka kysees­sä oli­si­kin luok­kae­tuun perus­tu­va kanta. 

    Näyt­tää sil­tä, että nykyi­ses­tä edus­kun­nas­ta puut­tuu koko­naan ääri­va­sem­mis­to, mut­ta siel­lä on Perus­suo­ma­lai­siin kuu­lu­va äärioi­keis­to. Vaik­ka Soi­nin­vaa­ra kuu­lu­nee­kin oikeis­toon, hän on todel­la kau­ka­na äärioi­keis­tos­ta! Oli­si mie­len­kiin­tois­ta kuul­la, miten Osmo Soi­nin­vaa­ra mää­rit­te­lee oman poliit­ti­sen sijain­tin­sa suh­tees­sa tuo­hon Perus­suo­ma­lais­ten oikeistoon

    Kom­ment­te­ja:
    pal­kan­saa­jal­le: Kom­men­tis­sa­si on aina­kin osa totuu­des­ta ja täs­sä on vasem­mis­tol­la syy­tä itse­kri­tiik­kiin. En kui­ten­kaan otta­nut kan­taa poli­tii­kan sisäl­töön, vaan mikä oikeis­toa ja vasem­mis­toa erottaa. 

    Roguel­le: Sinun väit­tee­si, että vuo­den 2008 talous­krii­si oli­si ollut sään­te­lyn ja val­tion luo­mien vää­ris­ty­mien tulos­ta, lie­nee aika har­vi­nai­nen. Jul­ki­suu­des­sa ollei­den tie­to­jen mukaan lähes kaik­ki puo­lue­kan­taan kat­so­mat­ta vaa­ti­vat krii­sin aika­na pank­kien tiu­kem­paa val­von­taa ja piti­vät pää­syy­nä pank­kien koh­tuu­ton­ta ris­kin­ot­toa. Mie­lip­teel­lä­si saat­taa sil­ti olla kan­nat­ta­jia, joi­ta minä en vali­tet­ta­vas­ti tunne.

  128. Eikö oli­si parem­pi, että Suo­mes­sa­kin oli­si enenm­män rik­kai­ta yri­tyk­sen omis­ta­jia ja pank­kii­rei­ta, ettei niin suu­ri osa tuo­tos­ta meni­si ulkomaille?”

    Ske­naa­rio­si on fik­tii­vi­nen. Vil­kai­su eri puo­lel­le maa­il­maa ja val­tiol­li­siin jär­jes­tel­miin riit­tä­nee selit­tä­mään, mik­sei vaih­toeh­to­si toi­mi. Tar­kas­tel­laan mai­ta, jois­sa on suu­ret gini­ker­toi­met, kuten USA, Bri­tan­nia, Ete­lä-Euroo­pan ja Afri­kan maat, jois­sa mal­lia­si on toteu­tet­tu kus­sa­kin regii­mis­sä hie­man eri tavoin. Toi­sek­si ver­tai­lu­koh­teek­si ote­taan poh­jois­maat, jois­sa perin­tei­ses­ti on ollut suu­ri jul­ki­nen omis­tus ja mata­lat gini­ker­toi­met. Huo­ma­taan, että yhtei­nen hyvin­voin­ti on riip­pu­vai­nen tasai­ses­ta tulon­jaos­ta ja suur­ten tulon­ja­ko­jen sys­tee­mit syn­nyt­tä­vät köy­hyyt­tä, joka estää hyvinvoinnin.

    Tot­ta on se, että suo­ma­lai­sia tuli­si hou­ku­tel­la jat­ka­maan hyvien lii­key­ri­tys­ten ja inno­vaa­tioi­den yllä­pi­tä­mis­tä sen sijaan, että toi­mi­van kek­sin­nön teh­tyä se myy­dään heti hyväl­lä voi­tol­la eteen­päin ja vie­lä suu­rem­mat voi­tot jää­vät saamatta.

    Rik­kai­den pen­no­sis­ta menee suh­teel­li­ses­ti enem­män ulko­mail­le kuin mata­la­tu­lois­ten. Rik­kai­den pää­oma voi syn­nyt­tää lisää tulo­ja koti­maa­han. Kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta on paras vaih­toeh­to se, jos­sa mah­dol­li­sim­man pal­jon tulois­ta jää koti­maa­han. Empii­ri­ses­ti mitat­tu­na poh­jois­mai­nen 80-luvun mal­li on tuot­ta­nut suh­tees­sa eni­ten. Sil­loin Suo­mi oli kol­me ker­taa nykyis­tä köy­hem­pi (bkt), mut­ta kaik­ki pal­ve­lut toi­mi­vat parem­min eikä lei­pä­jo­no­ja yms. ollut.

  129. Lais­koil­la lor­deil­la, yli­mie­li­sil­lä suun­nit­te­li­joil­la ja keh­nol­la joh­ta­mi­sel­la oli sii­nä osan­sa, mut­ta mer­kit­tä­vä osuus oli myös sil­lä, että lai­ta­va­sem­mis­to­lai­nen työ­väen­lii­ke ei suos­tu­nut myön­tä­mään muu­tos­ten tar­vet­ta, vaan teol­li­suus näh­tiin vain val­ta­tais­te­lun kent­tä­nä. Huo­no idea, mat­to läh­ti jal­ko­jen alta.”

    Ei auto­teol­li­suus mihin­kään läh­te­nyt Englan­nis­ta, tila­lae tuli­vat yri­tyk­set , joil­la oli parem­pi tek­no­lo­gia, parem­mat tuot­teet ja parem­mat jontamismenetelmät.
    Ja ne palk­ka­si­vat jopa noi­ta vasem­mis­to­än­ky­riä töi­hin, mut­ta konflik­te­ja ei enää syn­ty­nyt moder­nin joh­ta­mis­jär­jes­tel­män myötä

  130. Brit­tien van­han­ai­kai­nen teol­li­suus sääs­tyi sodan tuhoil­ta pie­nin vaurioin.Toiset raken­si­vat tuhou­tu­nei­den tilal­le uut­ta ja parempaa.Saksassa työt­tö­myys piti pal­kat alhai­si­na .Uuden­ai­kai­nen teol­li­suus ja hal­vat kulut. Sak­sa oli aikan­sa Kiina .
    Sodan jäl­keen teol­li­suus muut­tui ylikansalliseksi,samaa tuo­tet­ta val­mis­tet­tiin useas­sa maas­sa eri­tyi­ses­ti autoja.
    Tuu­ma­mit­to­jen vuok­si englan­ti­lai­set autot ja koneet eivät kel­van­neet glo­baa­liin tuo­tan­toon, lähin­nä Intiaan

    Mari­naa teh­tiin tosi­aan vain 807000 kpl kun VW kuplaa teh­tiin puo­les­taan 21 000 000 , Mari­na oli siis nyrkkipajatuote

  131. Tuo­mas:

    Tot­ta on se, että suo­ma­lai­sia tuli­si hou­ku­tel­la jat­ka­maan hyvien lii­key­ri­tys­ten ja inno­vaa­tioi­den yllä­pi­tä­mis­tä sen sijaan, että toi­mi­van kek­sin­nön teh­tyä se myy­dään heti hyväl­lä voi­tol­la eteen­päin ja vie­lä suu­rem­mat voi­tot jää­vät saamatta. 

    Niin­pä. Oli­si vain mie­len­kiin­tois­ta tie­tää, että miten tämä tapah­tui­si ilman koti­mai­sia ris­ki­si­joit­ta­jia — joi­ta meil­lä pää­oma­köy­häs­sä maas­sa on noin kou­ral­li­nen (ja aika pie­ni sel­lai­nen). Lähes kaik­ki mer­kit­tä­vät inno­vaa­tiot nimit­täin jou­tu­vat heti kil­pai­le­maan kan­sain­vä­li­sil­lä mark­ki­noil­la saa­vut­taak­seen menes­tys­tä. Niil­lä are­noil­la ei ihan heti saa­vu­te­ta menes­tys­tä Teke­sin toi­min­ta­ton­nil­la ja suku­lai­sil­ta lai­na­tul­la kymppitonnilla.

    Itse arve­len, ettei meil­lä ole tie­tä ulos täs­tä nykyi­ses­tä tilan­tees­ta ennen kuin nii­tä var­hai­sen vai­heen ideoi­ta on myy­ty ulko­mai­sil­le tahoil­le pari vuo­si­kym­men­tä. Sii­nä vai­hees­sa meil­lä toi­vot­ta­vas­ti oli­si run­saas­ti uus­rik­kai­ta tek­no­lo­giay­rit­tä­jiä, joil­la oli­si koke­mus­ta kek­sin­tö­jen pus­ke­mi­ses­ta kv-mark­ki­noil­le parin­kin kier­rok­sen ver­ran — ja ennen kaik­kia sii­nä sivus­sa syn­ty­neet toi­mi­vat verkostot.

    Tosin tämä­kin pysy­tään vasem­mis­to­lai­sel­la kateus­ve­ro­tuk­sel­la hel­pos­ti rys­si­mään ja takaa­maan se, että nii­den uus­rik­kai­den mil­joo­nat hyö­dyn­tä­vät vain jotain Monacoa ja luk­sus­jah­tien rakentajia.

  132. Tos­sa lis­tauk­ses­sa arvo­li­be­raa­li tar­koit­ti ei niin jyrk­kää mie­li­pi­det­tä kun taas esim. Timo Soi­ni luo­ki­tel­tiin jyrk­kä­mie­li­sek­si vasu­rik­si. Jos tut­ki­mus­ky­sy­myk­ses­sä on kan­na­tat­ko kus­tan­nus­sääs­tö­jä-tyyp­pi­siä kysy­myk­siä ne luon­nol­li­ses­ti kat­so­taan oikeis­to­lai­sik­si mie­li­pi­teik­si mut­ta jos taas kan­na­tat pal­ve­lu­jen saa­ta­vuut­ta jois­ta ei tin­gi­tä pää­dyt vasem­mis­to­lai­sek­si. Oikeis­to­lai­suu­den ja vasem­mis­to­lai­suu­den raja on hämär­ty­nyt jo kau­an sit­ten. Timo Soi­ni luo­kit­te­lee itsen­sä oikeis­to­po­pu­lis­ti­sek­si mut­ta puhuu koko ajan kuin köy­hän mie­hen Bat­man eli se jol­la on se maksakoon.

  133. Mat­ti Kärk­käi­nen kirjoitti:

    Näyt­tää sil­tä, että nykyi­ses­tä edus­kun­nas­ta puut­tuu koko­naan ääri­va­sem­mis­to, mut­ta siel­lä on Perus­suo­ma­lai­siin kuu­lu­va äärioi­keis­to. Vaik­ka Soi­nin­vaa­ra kuu­lu­nee­kin oikeis­toon, hän on todel­la kau­ka­na äärioi­keis­tos­ta! Oli­si mie­len­kiin­tois­ta kuul­la, miten Osmo Soi­nin­vaa­ra mää­rit­te­lee oman poliit­ti­sen sijain­tin­sa suh­tees­sa tuo­hon Perus­suo­ma­lais­ten oikeisto”

    Min­suat Perus­suo­ma­lai­sia on vähän huo­no mää­ri­te­lä äärioi­keis­to­lai­sek­si puo­lu­eek­si. Joi­ta­kin äärie­dus­ta­jia sii­nä on, niin kuin muis­sa­kin puo­lueiss­sa. — Lähin­nä kai kysees­sä on keskustapopulismi.

  134. 80-luvun mal­li oli, että mini­mi­pal­kat oli­vat pal­jon nykyis­tä alhai­sem­mat, vero­tus kevyem­pää ja sosi­aa­li­tur­va vähäi­sem­pää. Se selit­tää tuol­loi­sen parem­man työl­li­syy­den. Nykyi­nen syr­jäy­ty­mi­nen ja köy­hyys joh­tu­vat lähin­nä työttömyydestä. 

    Aloi­tus­pai­kat ja huo­no-osais­ten teh­tä­vät on hin­noi­tel­tu pois työ­mark­ki­noil­ta monel­la alal­la ja STM kil­pai­lee työ­nan­ta­jien kans­sa työ­voi­mas­ta muil­la­kin entis­tä pal­jon avo­kä­ti­sem­min. Tar­vi­taan mm. kan­nus­ta­va perus­tu­lo ja vapaam­mat työmarkkinat.

  135. Tuo­mas:
    “Empii­ri­ses­ti mitat­tu­na poh­jois­mai­nen 80-luvun mal­li on tuot­ta­nut suh­tees­sa eni­ten. Sil­loin Suo­mi oli kol­me ker­taa nykyis­tä köy­hem­pi (bkt), mut­ta kaik­ki pal­ve­lut toi­mi­vat parem­min eikä lei­pä­jo­no­ja yms. ollut.”

    Ehkä oli parem­min ehkä ei. Suo­mi oli sil­loin sul­jet­tu talous nyt avoin. Suu­ri osa sil­loi­ses­ta vakau­des­ta perus­tui Neu­vos­to­lii­ton 5‑vuotissuunnitelmien ennus­tet­ta­vuu­teen. Kyl­lä nykyi­sin on parem­pi osto­voi­ma ja enem­män valin­nan­va­raa mel­kein kaikilla. 

    Kysyn­tä suo­ma­lai­sel­le tuo­tan­nol­le oli vakaa­ta. Ongel­mak­si tuol­loin muo­dos­tui se, että NL:n suun­ni­tel­ma­ta­lou­den tuot­teil­le ei ollut vas­taa­vaa kysyn­tää län­si­mark­ki­noil­la, kos­ka tuot­tei­ta ei läh­tö­koh­tai­ses­ti pyrit­ty­kään val­mis­ta­maan kysyn­nän perus­teel­la, vaan polit­by­roon suun­ni­tel­miin pohjautuen. 

    90-luvul­la ei ollut enää NL:n 5‑vuotissuunnitelmia ja talou­tem­me täy­tyi lyhyes­sä ajas­sa sopeut­taa län­si­mark­ki­noi­den vaa­ti­muk­siin. Onnis­tuim­me sii­nä hyvin.

  136. kse, hyvin kirjoitettu. 

    Tosin luu­len, että vero­tus sinän­sä ei juu­ri­kaan aja rikas­tu­nei­ta kas­vu­yrit­tä­jiä maas­ta. Sen tekee ennem­min­kin ilma­pii­ri, ettei pidä yrit­tää. Ja jos yrit­tää­kin, niin ei aina­kaan saa onnis­tua, puhu­mat­ta­kaan sii­tä, että oli­si saa­nut onnis­tu­mi­ses­ta rahaa­kin. Björn Wahl­roos sanoi taan­noin hyvin, että pitäi­si käyt­tää enem­män sanaa menes­tys ja vähem­män sanaa öky.

  137. Lii­an van­ha, en kyl­lä oikein suos­tu usko­maan, että KDF-Wagen oli­si ollut 1970-luvul­le tul­taes­sa niin pal­jon Mor­ris Mari­naa edis­tyk­sel­li­sem­pi, että se oli­si sik­si pääs­syt isom­piin tuotantomääriin.

    Sen sijaan kyse oli mm. luo­tet­ta­vuu­des­ta ja toi­mi­tus­var­muu­des­ta. Jos teh­das on lakos­sa niin että myy­jä ei saa autoa, niin osta­ja ei sitä osta. Ja jos män­nän­ren­kai­den tilal­le on lai­tet­tu kumi­nau­ha sik­si, että lor­di kat­soi aamul­la duu­na­ria rumas­ti, niin sekään ei paran­na laa­tu­mie­li­ku­vaa. Täs­sä tais­te­lus­sa englan­ti­lai­nen auto­teol­li­suus tuho­si itsen­sä ihan koko­nai­suu­te­na. Uusien val­mis­ta­jien teh­tais­sa on jon­kin ver­ran samo­ja työn­te­ki­jöi­tä, ehkä muu­ta­mia joh­ta­jia­kin, mut­ta ei var­mas­ti juu­ri­kaan samo­ja luot­ta­mus­mie­hiä kuin Cow­leyn tehtailla.

  138. Tosin tämä­kin pysy­tään vasem­mis­to­lai­sel­la kateus­ve­ro­tuk­sel­la hel­pos­ti rys­si­mään ja takaa­maan se, että nii­den uus­rik­kai­den mil­joo­nat hyö­dyn­tä­vät vain jotain Monacoa ja luk­sus­jah­tien rakentajia.”

    Mikä ihmeen kateus­ve­ro? Jokai­nen mak­saa mak­su­ky­kyn­sä mukaan. Mon­ta­ko mata­lan vero­tuk­sen hyvin­voin­ti­val­tio­ta tun­net? Esim. Ruot­sis­sa ja Tans­kas­sa vero­tus on mei­tä kor­keam­paa. Suo­mes­sa sitä pait­si iso osa oikeis­tos­ta­kin halu­aa mak­saa veron­sa mukisematta.

    Niin ikä­vää kuin veroeu­ro­jen mak­sa­mi­nen onkin, se kui­ten­kin tuot­taa pal­jon enem­män kuin ottaa, kuten poh­jois­mais­sa. Suo­mi­kin on koko­lail­la resurs­si­köy­hä maaplänt­ti. Ilman Ruot­sis­ta kopioi­tua jär­jes­tel­mää oli­sim­me taa­tus­ti köy­hien val­tioi­den joukossa.

    Suo­ma­lai­sia pitäi­si tie­toa lisää­mäl­lä kan­nus­taa rekis­te­röi­mään tava­ra­merk­ke­jään ja ideoi­taan yhä enem­män. Jokai­nen lant­ti vien­nis­sä on plus­saa. Vero­tuk­sel­la tätä ei voi­da teh­dä, jos hyvin­voin­ti halu­taan säi­lyt­tää. Vero­tus­ta voi­si sen sijaan kiris­tää tulo/pääomaverotuksessa sekä uus­mer­kan­ti­lis­ti­sin opein mm. loma­mat­ko­jen alv.

  139. Björn Wahl­roo­sin “menes­tys”!

    Tyyp­pi­hän rikas­tui, kun toi­mi kon­sult­ti­na Kork­ma­nin kans­sa ja yksi­tyis­ti kon­sul­toi­des­saan Pos­ti­pan­kin pik­ku­ra­hal­la omaan Man­daat­tu­miin­sa. Sehän oli varas­ta­mis­ta kan­sal­ta itsel­le; ikä­vä kyl­lä hal­li­tuk­sen laillistamana.

    Sen jäl­keen yli­mie­lis­tä ökyi­lyä on riit­tä­nyt. Tyyp­pi oli­si upon­nut 1990-luvun lamaan ellei oli­si pelas­tet­tu yhteis­kun­nan rahoil­la näi­tä casi­no­pe­lu­rei­ta, jois­ta sil­loin BW oli toki mitä­tön tekijä.

  140. Tuo­mas, Björn ei ehkä tar­koit­ta­nut itse­ään (tai saat­toi tar­koit­taa­kin, mis­tä minä tie­täi­sin). Mut­ta tuo ilmiö on kyl­lä ihan todel­li­nen. Talous­e­lä­mä esi­mer­kik­si taan­noin kir­joit­ti Suo­mes­sa rikas­tu­neis­ta IT-mil­jo­nää­reis­tä pitäen nii­tä hyvin epäi­lyt­tä­vi­nä tyyppeinä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.