Mitä ajattelen käännytyslaista tänään

Ajattelin, että en kirjoittaisi mitään käännytyslaista, koska minulla ei ole ongelmaan toimivaa ratkaisua, mutta päätin, että minähän en vaikeuksia väistele.

Olen kirjoittanut useaan kertaan, että pakolaispolitiikkamme on täysin epäloogista. Viimeisin on tässä. Putin käyttää nyt hyväkseen Länsi-Euroopan ja Geneven pakolaissopimuksen epäloogisuutta. Tämä on oma syymme, koska omaksumamme politiikka on epäloogista.

Kerrataan vielä, missä se epäloogisuus on. Toisaalta haluamme turvata korkeatasoisesti jokaisen turvapaikanhakijan oikeusturvan, jos hän onnistuu työntämään isovarpaansa Suomen puolelle, mutta hyväksymme kaikki tavat estää hakijoita pääsemästä rajalle. Kirjoitin aiemmin, että kaikki tavat rajalle ampumista lukuun ottamatta, mutta nyt kai tämäkin rajoitus on tarkoitus poistaa.

Sopimus Turkin kanssa pakolaisten pysäyttämisestä vaarantaa oikeusturvan vielä pahemmin

Olen pyytänyt jotakin selittämään, miten tästä saadaan looginen kokonaisuus, mutta kukaan ei ole selittänyt. Me maksamme Turkille ja eräille Afrikan maille siitä, että nämä estävät pakolaisia pääsemästä Eurooppaan. Aikamoisia oikeusturvan loukkauksia siihenkin sisältyy. Lentoyhtiöille on määrätty korkea sakko, jos ne tuovat Suomeen turvapaikanhakijan. Siksi kai perussuomalaiset esittävät turvapaikkahakemusten keskittämistä Helsinki-Vantaalle. Jatka lukemista ”Mitä ajattelen käännytyslaista tänään”

Valitsemme humanitääriset maahanmuuttajat väärin

Pakolaisten määrä maailmassa kasvaa konfliktien lisääntyessä sekä Afrikan samanaikaisen väestöräjähdyksen ja ilmastonmuutoksen vuoksi. Se tarkoittaa, että kaikkien vauraiden maiden, myös siis Suomen, on otettava jatkossa huomattavasti enemmän maahanmuuttajia humanitäärisin perustein. Kun tarjolla on hädänalaisia enemmän kuin voidaan ottaa, on keskeistä, miten maahanmuuttajat valikoidaan, jotta taloudellisesta uhrauksesta saadaan suurin hyöty tai toisin päin, jotta uhraus ei olisi saavutettuun hyötyyn nähden kohtuuttoman kallis.

Vähän lukuja: pelkästään Turkkiin on tullut Syyrian sodan vuoksi neljä miljoonaa pakolaista. Kiinan koko kymmenmiljoonainen uiguuriväestö täyttäisi vainon kohteena olemisen kriteerit, mutta he eivät pysty hakeutumaan rajoillemme turvapaikkaa anomaan. Kiina varmaankin kyllä päästäisi heidät lähtemään, joten ties vaikka he joskus tulevatkin. Jatka lukemista ”Valitsemme humanitääriset maahanmuuttajat väärin”

Miten ja miksi humanitäärisin perustein Suomeen tulleiden sosiaaliturva pitää eriyttää.

Kirjoitukseni Maahanmuuton vaikeat kysymykset sai vastaanoton, joka yllätti minut. Tekstiä on luettu yli 25 000 kertaa. Olen kuitenkin kirjoittanut samat asiat monta kertaa aiemminkin, viimeksi toukokuussa. Kirjoituksiin pääsee tästä ja tästä. Jokseenkin samaa olen kirjoittanut monta kertaa viimeisen 20 vuoden aikana. Laita blogin hakukenttää ”maahanmuutto” niin saat runsaasti osumia.

Olen pöllämystynyt tästä keskustelusta, jossa puheenvuoroihin asennoidutaan vain sen mukaan, onko kirjoittaja maahanmuuttajien puolella vai heitä vastaan, eikä muulla ole merkitystä. Maahanmuuttoon liittyvät kysymykset ovat vaikeita ja muuttuvat koko ajan vaikeammiksi. Järkevät pelisäännöt, ”yhteiskunnallinen insinööriosaaminen”, tulee koko ajan tärkeämmäksi.

Kirjoitin siitä, että sosiaaliturvan tulisi olla humanitäärisen maahanmuuttajien kohdalla erilainen kuin se on maassa pitkään asuvien kohdalla. Tarkoitan tällä humanitäärisin perustein oleskeluluvan saajia, en vastaanottokeskuksissa olevia, joiden hakemusta vasta käsitellään – heillähän on jo nyt erilainen sosiaaliturva – enkä myöskään työperäistä maahanmuuttoa. Jatka lukemista ”Miten ja miksi humanitäärisin perustein Suomeen tulleiden sosiaaliturva pitää eriyttää.”

Maahanmuuton vaikeat kysymykset

Kysymys maahanmuuton periaatteista on asia, josta Suomessa ei käydä mitään järkevää keskustelua. Perussuomalaiset ovat liittäneet tämän asian erottamattomasti rasismiin, mikä estää kaiken järkevän keskustelun siitä julkisuudessa. Yritän kuitenkin.

Asia on tulossa lähivuosikymmeninä todella akuutiksi Afrikan väestöräjähdyksen vuoksi. Asiaa pahentaa se, että Afrikka muuttuu monin paikoin elinkelvottomaksi ilmastonmuutoksen vuoksi. Maatalouden edellytykset Afrikassa heikkenevät – kuten heikkenevät myös Etelä-Euroopassa. Eurooppaan on pyrkimässä kymmeniä miljoonia pakolaisia Afrikasta. Osa pakenee sotia ja konflikteja, osa nälkää. Nälkään kuollut on yhtä kuollut kuin sodan seurauksena kuollut.

Pitäisi olla jokin strategia, joka toimisi Afrikasta tulevan ihmistulvan oloissa niin, että vastaanottavien maiden elinvoimaisuus säilyisi.

Pakolaissopimus pitäisi uudistaa

Geneven pakolaissopimus on vanhentunut. Se tehtiin Euroopan oloihin toisen maailmansodan kauhujen paljastuttua. Siinä lähtöoletuksena on vainoa pakeneminen. Jatka lukemista ”Maahanmuuton vaikeat kysymykset”

Maahanmuuttopolitiikka (2/2) Humanitäärinen maahanmuutto

Humanitäärisestä maahanmuutosta on vaikea kirjoittaa, koska öyhöttäjät ovat omineet aiheen, eikä kukaan halua koskea sormenpäälläänkään rasistisiin keskusteluihin pakolaisista alempirotuisina kamelikuskeina ja sosiaalipummeina. Jos blogiani vastaan organisoidaan taas öyhötyskampanja, kuten viimeksi tehtiin kun kirjoitin humanitäärisestä maahanmuutosta, suljen kommentoinnin.

Minun silmissäni humanitäärisen maahanmuuton pelisäännöt ovat kriisiytymässä. Ne pitäisi uusia niin kauan kun se on vielä tehtävissä järjestäytyneesti.

Suurin ja nopeasti kasvavin paisuminen siirtolaisuuteen Eurooppaan on Afrikasta, jossa väestöräjähdys jatkuu vielä ainakin 50 vuotta ellei pidempäänkin. Kun synnyin, Afrikassa asui 230 miljoonaa ihmistä. Maanosa oli Eurooppaan verrattuna lähes tyhjä. Nyt väkiluku on 1,4 miljardia ja kasvaa 40 – 50 miljoonalla vuosittain.  Tämän vuosisadan lopulla Afrikan väkiluvuksi ennustetaan runsasta neljää miljardia, joskin luku on varsin epävarma. Afrikka on valtava maanosa, mutta näin isolle väestölle se ei kykene tarjoamaan kelvollista elämää. Kasvava osa tuosta väestönkasvusta pyrkii purkautumaan Afrikasta Eurooppaan.

Ei ole yhtenäistä Afrikkaa. Kaikki Afrikan maat eivät ole kaaoksessa kasvavan väestön kanssa, mutta riittää, että moni niistä on. Isossa kuvassa on olennaista, että Afrikasta kohdistuu seuraavina vuosikymmeninä Eurooppaan valtava ja nopeasti kasvava väestöpaine.

Nyt Välimeren yli pyrkii Eurooppaan joitakin kymmeniä tuhansia pakolaisia vuodessa, mutta luku on nousemassa satoihin tuhansiin. Itse asiassa miljoonat nuoret afrikkalaiset suunnittelevat tulevaisuuttaan Euroopassa. Jatka lukemista ”Maahanmuuttopolitiikka (2/2) Humanitäärinen maahanmuutto”