Kategoria: Ulkomaalaispolitiikka

Pitkä vuoro

Pitkä vuoro

Paa­vo Teit­tisen kir­ja Pitkä vuoro ‑kuin­ka mod­erni orju­us juur­tui Suomeen on vuo­den tärkeimpiä tietokir­ja Suomes­sa. Teit­ti­nen on Hesarin toimit­ta­ja, joka teki kuusi vuot­ta sit­ten kohu­ju­tun työn­tek­i­jöi­den riis­tos­ta nepalilai­sis­sa rav­in­tolois­sa. Kir­jas­sa on mui­ta esimerkke­jä ilmiöstä ovat thaimaalaiset mar­jan­poim­i­jat, man­sikkatilo­jen ukrainalaiset työn­tek­i­jät ja ukrainalaiset ylipään­sä, raken­nusalan vierastyöläiset, ahve­nan­maalainen ome­nati­la ja niin edelleen.

Wolt-kuskeista kir­jas­sa ei paljon puhuta, mut­ta annetaan ymmärtää, että mon­et Wolt-kuskeista eivät tee työtä Woltille suo­raan  vaan joku toinen ”omis­taa” työ­paikan (tai siis asi­akku­us­suh­teen ) ja ottaa välistä huo­mat­ta­van osan palkkios­ta, joka ei ole muutenkaan päätä huimaa­va.  (Olli Kos­ki, jos luet tämän, tee asialle jotain!)

Viranomaisten toiminta hävettää minua suomalaisena

Min­ulle hätkähdyt­tävää on usein tois­tu­va vira­nomais­ten ja poli­isien vähäi­nen kiin­nos­tus asi­aan. Moni rikosil­moi­tus ihmiskau­pas­ta on jäänyt vuosik­si tutki­mat­ta niin, että rikos van­he­nee tai ainakin todis­teet ehtivät kado­ta. Jos kyse olisi jostain tois­es­ta maas­ta kuin Suomes­ta, epäil­isin vira­nomaisia lahjo­tun, mut­ta Suomes­sa­han sel­l­aista ei tapah­du, kuin korkein­taan met­sä­mar­jo­jen poimin­nan kohdal­la. Jat­ka lukemista “Pitkä vuoro”

Mitä ajattelen käännytyslaista tänään

Ajat­telin, että en kir­joit­taisi mitään kään­ny­tys­laista, kos­ka min­ul­la ei ole ongel­maan toimi­vaa ratkaisua, mut­ta päätin, että minähän en vaikeuk­sia väistele.

Olen kir­joit­tanut use­aan ker­taan, että pako­lais­poli­ti­ikkamme on täysin epälo­ogista. Viimeisin on tässä. Putin käyt­tää nyt hyväk­seen Län­si-Euroopan ja Gen­even pako­lais­sopimuk­sen epälo­ogisu­ut­ta. Tämä on oma syymme, kos­ka omak­sumamme poli­ti­ik­ka on epäloogista.

Ker­rataan vielä, mis­sä se epälo­ogisu­us on. Toisaal­ta halu­amme tur­va­ta korkeata­sois­es­ti jokaisen tur­va­paikan­hak­i­jan oikeustur­van, jos hän onnis­tuu työn­tämään iso­varpaansa Suomen puolelle, mut­ta hyväksymme kaik­ki tavat estää hak­i­joi­ta pääsemästä rajalle. Kir­joitin aiem­min, että kaik­ki tavat rajalle ampumista luku­un otta­mat­ta, mut­ta nyt kai tämäkin rajoi­tus on tarkoi­tus poistaa.

Sopimus Turkin kanssa pakolaisten pysäyttämisestä vaarantaa oikeusturvan vielä pahemmin

Olen pyytänyt jotakin selit­tämään, miten tästä saadaan loogi­nen kokon­aisu­us, mut­ta kukaan ei ole selit­tänyt. Me mak­samme Turkille ja eräille Afrikan maille siitä, että nämä estävät pako­laisia pääsemästä Euroop­paan. Aikamoisia oikeustur­van loukkauk­sia siihenkin sisäl­tyy. Lentoy­htiöille on määrät­ty korkea sakko, jos ne tuo­vat Suomeen tur­va­paikan­hak­i­jan. Sik­si kai perus­suo­ma­laiset esit­tävät tur­va­paikka­hake­musten keskit­tämistä Helsin­ki-Van­taalle. Jat­ka lukemista “Mitä ajat­te­len kään­ny­tys­laista tänään”

Valitsemme humanitääriset maahanmuuttajat väärin

Pako­lais­ten määrä maail­mas­sa kas­vaa kon­flik­tien lisään­tyessä sekä Afrikan samanaikaisen väestöräjähdyk­sen ja ilmas­ton­muu­tok­sen vuok­si. Se tarkoit­taa, että kaikkien vau­raiden maid­en, myös siis Suomen, on otet­ta­va jatkos­sa huo­mat­tavasti enem­män maa­han­muut­ta­jia human­itäärisin perustein. Kun tar­jol­la on hädä­nalaisia enem­män kuin voidaan ottaa, on keskeistä, miten maa­han­muut­ta­jat valikoidaan, jot­ta taloudel­lis­es­ta uhrauk­ses­ta saadaan suurin hyö­ty tai toisin päin, jot­ta uhraus ei olisi saavutet­tuun hyö­tyyn näh­den kohtu­ut­toman kallis.

Vähän luku­ja: pelkästään Turkki­in on tul­lut Syyr­i­an sodan vuok­si neljä miljoon­aa pako­laista. Kiinan koko kym­men­miljoon­ainen uigu­uriväestö täyt­täisi vain­on kohteena olemisen kri­teer­it, mut­ta he eivät pysty hakeu­tu­maan rajoillemme tur­va­paikkaa anomaan. Kiina var­maankin kyl­lä päästäisi hei­dät lähtemään, joten ties vaik­ka he joskus tule­vatkin. Jat­ka lukemista “Val­it­semme human­itääriset maa­han­muut­ta­jat väärin”

Miten ja miksi humanitäärisin perustein Suomeen tulleiden sosiaaliturva pitää eriyttää.

Kir­joituk­seni Maa­han­muu­ton vaikeat kysymyk­set sai vas­taan­oton, joka yllät­ti min­ut. Tek­stiä on luet­tu yli 25 000 ker­taa. Olen kuitenkin kir­joit­tanut samat asi­at mon­ta ker­taa aiem­minkin, viimek­si toukoku­us­sa. Kir­joituk­si­in pääsee tästä ja tästä. Jok­seenkin samaa olen kir­joit­tanut mon­ta ker­taa viimeisen 20 vuo­den aikana. Lai­ta blo­gin hakukent­tää ”maa­han­muut­to” niin saat run­saasti osumia.

Olen pöl­lämystynyt tästä keskustelus­ta, jos­sa puheen­vuoroi­hin asen­noidu­taan vain sen mukaan, onko kir­joit­ta­ja maa­han­muut­ta­jien puolel­la vai heitä vas­taan, eikä muul­la ole merk­i­tys­tä. Maa­han­muut­toon liit­tyvät kysymyk­set ovat vaikei­ta ja muut­tuvat koko ajan vaikeam­mik­si. Järkevät pelisään­nöt, ”yhteiskun­nalli­nen insinööriosaami­nen”, tulee koko ajan tärkeämmäksi.

Kir­joitin siitä, että sosi­aal­i­tur­van tulisi olla human­itäärisen maa­han­muut­ta­jien kohdal­la eri­lainen kuin se on maas­sa pitkään asu­vien kohdal­la. Tarkoi­tan täl­lä human­itäärisin perustein oleskelu­lu­van saa­jia, en vas­taan­ot­tokeskuk­sis­sa ole­via, joiden hake­mus­ta vas­ta käsitel­lään – heil­lähän on jo nyt eri­lainen sosi­aal­i­tur­va – enkä myöskään työperäistä maa­han­muut­toa. Jat­ka lukemista “Miten ja mik­si human­itäärisin perustein Suomeen tullei­den sosi­aal­i­tur­va pitää eriyttää.”

Maahanmuuton vaikeat kysymykset

Kysymys maa­han­muu­ton peri­aat­teista on asia, jos­ta Suomes­sa ei käy­dä mitään järkevää keskustelua. Perus­suo­ma­laiset ovat liit­täneet tämän asian erot­ta­mat­tomasti rasis­mi­in, mikä estää kaiken järkevän keskustelun siitä julk­isu­udessa. Yritän kuitenkin.

Asia on tulos­sa lähivu­osikym­meninä todel­la akuu­tik­si Afrikan väestöräjähdyk­sen vuok­si. Asi­aa pahen­taa se, että Afrik­ka muut­tuu monin paikoin elinkelvot­tomak­si ilmas­ton­muu­tok­sen vuok­si. Maat­alouden edel­ly­tyk­set Afrikas­sa heikkenevät – kuten heikkenevät myös Etelä-Euroopas­sa. Euroop­paan on pyrkimässä kym­meniä miljoo­nia pako­laisia Afrikas­ta. Osa pak­e­nee sotia ja kon­flik­te­ja, osa nälkää. Nälkään kuol­lut on yhtä kuol­lut kuin sodan seu­rauk­se­na kuollut.

Pitäisi olla jokin strate­gia, joka toimisi Afrikas­ta tule­van ihmis­tul­van olois­sa niin, että vas­taan­ot­tavien maid­en elin­voimaisu­us säilyisi.

Pakolaissopimus pitäisi uudistaa

Gen­even pako­lais­sopimus on van­hen­tunut. Se tehti­in Euroopan oloi­hin toisen maail­man­so­dan kauhu­jen pal­jas­tut­tua. Siinä lähtöo­le­tuk­se­na on vain­oa pak­en­e­m­i­nen. Jat­ka lukemista “Maa­han­muu­ton vaikeat kysymykset”

Maahanmuuttopolitiikka (2/2) Humanitäärinen maahanmuutto

Human­itääris­es­tä maa­han­muu­tos­ta on vaikea kir­joit­taa, kos­ka öyhöt­täjät ovat omi­neet aiheen, eikä kukaan halua koskea sor­men­pääl­läänkään rasis­tisi­in keskustelui­hin pako­lai­sista alem­piro­tu­isi­na kame­likuskeina ja sosi­aalipum­meina. Jos blo­giani vas­taan organ­isoidaan taas öyhö­tyskam­pan­ja, kuten viimek­si tehti­in kun kir­joitin human­itääris­es­tä maa­han­muu­tos­ta, sul­jen kommentoinnin.

Min­un silmis­säni human­itäärisen maa­han­muu­ton pelisään­nöt ovat kri­isiy­tymässä. Ne pitäisi uusia niin kauan kun se on vielä tehtävis­sä järjestäytyneesti.

Suurin ja nopeasti kas­vavin paisum­i­nen siir­to­laisu­u­teen Euroop­paan on Afrikas­ta, jos­sa väestöräjähdys jatkuu vielä ainakin 50 vuot­ta ellei pidem­päänkin. Kun syn­nyin, Afrikas­sa asui 230 miljoon­aa ihmistä. Maanosa oli Euroop­paan ver­rat­tuna läh­es tyhjä. Nyt väk­iluku on 1,4 mil­jar­dia ja kas­vaa 40 – 50 miljoon­al­la vuosit­tain.  Tämän vuo­sisadan lop­ul­la Afrikan väk­ilu­vuk­si ennuste­taan run­sas­ta neljää mil­jar­dia, joskin luku on varsin epä­var­ma. Afrik­ka on val­ta­va maanosa, mut­ta näin isolle väestölle se ei kykene tar­joa­maan kelvol­lista elämää. Kas­va­va osa tuos­ta väestönkasvus­ta pyrkii purkau­tu­maan Afrikas­ta Eurooppaan.

Ei ole yht­enäistä Afrikkaa. Kaik­ki Afrikan maat eivät ole kaaok­ses­sa kas­va­van väestön kanssa, mut­ta riit­tää, että moni niistä on. Isos­sa kuvas­sa on olen­naista, että Afrikas­ta kohdis­tuu seu­raav­ina vuosikym­meninä Euroop­paan val­ta­va ja nopeasti kas­va­va väestöpaine.

Nyt Välimeren yli pyrkii Euroop­paan joitakin kym­meniä tuhan­sia pako­laisia vuodessa, mut­ta luku on nouse­mas­sa satoi­hin tuhan­si­in. Itse asi­as­sa miljoonat nuoret afrikkalaiset suun­nit­tel­e­vat tule­vaisu­ut­taan Euroopas­sa. Jat­ka lukemista “Maa­han­muut­topoli­ti­ik­ka (2/2) Human­itääri­nen maahanmuutto”