Kategoria: Maahanmuutto

Miten Suomi ajautui tarkkikseksi?

Malliop­pi­las, joka ärhen­teli Kreikalle ja Ital­ialle talouden huonos­ta hoi­dos­ta on nyt itse tarkkailu­lu­okalla. Val­tion­talous on ollut ali­jäämäi­nen 17 vuot­ta yhtäjaksoisesti.

Tärkein syy tähän on väestön ikään­tymi­nen: aiem­min poikkeuk­sel­lisen edullisen ikä­jaka­man muut­tumi­nen poikkeuk­sel­lisen epäedullisek­si. Kir­joitin tästä eloku­us­sa kir­joi­tus­sar­jan hyv­in­voin­ti­val­tion perään­tymis­su­un­nitel­man ensim­mäisessä jak­sos­sa otsikol­la mikä on ongelma. 

Tuon kir­joituk­sen keskeinen sisältö on tässä tek­stis­sä: Jat­ka lukemista “Miten Suo­mi ajau­tui tarkkikseksi?”

Vieraskielinen väestö on Suomessa nettomaksaja

Pekka Myrskylä ja Sakari Kain­u­lainen ovat laske­neet vierask­ielisen väestön julk­istaloudel­lisen rasit­teen vuon­na 2023. Tulos oli poikkeaa suuresti siitä, mitä julkises­ta keskustelus­ta voisi päätel­lä. Vierask­ieliset mak­soi­vat vero­ja 225 M€ enem­män kuin sai­vat tulon­si­ir­to­ja. Koti­maisia kieliä puhuvil­la sal­do sen sijaan oli 5 000 M€ tappiolla.

Tutkimus on julka­istu Diako­nia-ammat­tiko­rkeak­oulun julka­isuna DIAK Puheen­vuoro 53. Tutkimuk­seen pääsee linkkiä klikkaamalla.

Vierask­ieliset ovat kyl­lä pieni­palkkaisem­pia kuin koti­maisia kieliä puhu­vat, mut­ta hei­dän työl­lisyysas­teen­sa (työllisiä/henkilö) on 61 %, kun se koti­maisia kieliä puhuvil­la on 50 %. Työl­lisyysaste on siis tässä las­ket­tu työl­lis­ten määrän suh­teena koko väestöön, ei vain työikäisi­in, mikä on tässä laskel­mas­sa rel­e­vant­ti tapa laskea. Vierask­ieli­sistä huo­mat­tavasti suurem­pi osa on työikäisiä, minkä vuok­si he ovat niin kan­nat­tavia julkisen talouden kannal­ta. Jat­ka lukemista “Vierask­ieli­nen väestö on Suomes­sa nettomaksaja”

Maahanmuuttajille matalampi palkka?

Joku vira­nomainen oli Teit­tisen kir­jan mukaan tokaissut, että mik­si nämä maa­han­muut­ta­jat valit­ta­vat huonos­ta palka­s­taan, kun se on kuitenkin paljon parem­pi kuin hei­dän lähtö­maas­saan. Aja­tus on lain­vas­tainen, mut­ta pohdi­taan sitä kuitenkin het­ki, kos­ka laki­a­han voi aina muuttaa.

Jos kieli­taidot­toma­lle maa­han­muut­ta­jalle pitää mak­saa samaa palkkaa kuin suomea osaavalle kan­ta­suo­ma­laiselle, maa­han­muut­ta­ja pääsee töi­hin vas­ta kun alal­la on paha työvoima­pu­la. Hänen ase­mansa työ­markki­noil­la kohenisi selvästi, jos hän saisi kom­pen­soi­da vajavaisu­ut­taan vähän alem­mal­la pal­ka­lla. Maa­han­muut­ta­jan kannal­ta olisi parem­pi päästä töi­hin vähän huonom­mal­la pal­ka­lla kuin ei päästä töi­hin lainkaan.

Huo­mat­takoon, ettei tämä asetel­ma tuot­taisi sel­l­aista Teit­tisen kuvaa­maa mod­erni­in orju­u­teen johtavaa asetel­maa lail­lis­es­ti maas­sa ole­vien kohdal­la, kos­ka se johtuu maa­han­muut­ta­jan riip­pu­vu­ud­es­ta yhdestä työ­nan­ta­jas­ta. Paperit­tomien kohdal­la asia olisi toisin, mut­ta sitä se on nytkin. Jat­ka lukemista “Maa­han­muut­ta­jille mata­lampi palkka?”

Maahanmuuttajat vauhdittavat kansasuomalaisten luokkanousua

Muis­tan lap­su­ud­estani, kuin­ka mon­et kokoomus­laiset vas­tus­ti­vat perusk­oulua, kos­ka jos kaik­ki koulute­taan her­roik­si, mis­tä saamme enää ihmisiä yksinker­taiseen suorit­tavaan työhön? Se ei jäänyt viimeisek­si ker­rak­si, kun kokoomus on vas­tus­tanut suo­ma­lais­ten koulu­tus­ta­son nousua. Tämä oli yksi niistä syistä, jot­ka antoi­vat min­ulle elinikäisen roko­tuk­sen kokoomus­laisu­ut­ta vastaan.

Eivät kokoomus­laiset tietenkään tehneet tästä julk­i­lausumaa. Viralli­nen syy vas­tus­taa perusk­oulua oli, että uud­is­tus on kallis ja tarpee­ton. Mut­ta oli min­ul­la kor­vat joil­la kuunnella.

Tietysti tuos­sa argu­men­tis­sa on tot­takin, jos asi­aa kat­soo ylem­män keskilu­okan etu­jen kannal­ta. Kaik­ista ei voi tul­la keskilu­okkaa, kos­ka yhteiskun­ta ei toi­mi, ellei kukaan tee työväen­lu­okkaisia töitä.

Moni Län­si-Euroopan maa ratkaisi asian 1960-luvul­la tuo­ma­l­la maa­han pro­le­tari­aat­tia tekemään töitä, joista kan­taväestö halusi koho­ta parem­pi­in töi­hin. Vierastyöläiset tekivät mah­dol­lisek­si suurelle osalle sak­salai­sista nous­ta työväen­lu­okas­ta keskilu­okkaan. Saman sai­vat aikaan 300 000 suo­ma­laista 1960-luvul­la Ruot­sis­sa. Jat­ka lukemista “Maa­han­muut­ta­jat vauhdit­ta­vat kansasuo­ma­lais­ten luokkanousua”

Maahanmuuttajien pysyvyys

Suomen syn­tyvyys on pien­estä nousus­ta huoli­mat­ta mata­la, mikä tietää tule­vaisu­udessa suuria vaikeuk­sia työikäiselle väestölle, jon­ka pitäisi mak­saa ikään­tyneille eläkkeitä ja jär­jestää näi­den hoiva­palve­lut. Suomen tule­vaisu­ut­ta heiken­tää edelleen se, ettei nuorten suo­ma­lais­ten kan­na­ta ottaa tätä taakkaa kan­net­tavak­seen, vaan muut­taa pois maas­ta. Tyh­jenevä Suo­mi tarvit­see kipeästi siir­to­laisu­ut­ta, siis sitä, että tänne tul­laan töi­hin ja vero­ja mak­samaan. Asi­aa han­kaloit­taa se, että moni muukin maa tarvit­see siir­to­laisu­ut­ta. Siir­to­laisia ei ote­ta vaan saadaan.

Net­tomaa­han­muu­tos pitäisi olla vähin­tään 30 000 hen­gen tasol­la. Kos­ka Suomes­ta muute­taan myös pois, brut­tomaa­han­muu­ton on olta­va selvästi tuo­ta korkeampi – sitä korkeampi mitä use­ampi muut­taa pois.

Herkim­min pois muut­ta­vat ulko­maalais­taus­taiset. Huono jut­tu. Ensin investoimme hei­dän kotout­tamiseen­sa ja sit­ten he lähtevät, kun kotout­ta­mi­nen alkaa olla lop­pusuo­ral­la. Vaik­ka tilalle saataisi­in uusia, hei­dän kotout­tamisen­sa on aloitet­ta­va alus­ta. Jat­ka lukemista “Maa­han­muut­ta­jien pysyvyys”

Hyvinvointivaltion peräytymissuunnitelma (6/x) Siirtolaiset

Maa­han­muu­tos­ta käytävässä keskustelus­sa menevät ”pako­laiset” (human­itäärisin perustein maa­han otet­ta­vat) ja siir­to­laiset (työ- ja opiskelu­pe­rusteinen maa­han­muut­to) sekaisin. Näitä sekoit­ta­vat sekä maa­han­muu­ton vas­tus­ta­jat että maa­han­muu­ton kan­nat­ta­jat. Nämä ryh­mät tulisi kuitenkin pitää tiukasti eril­lään, kos­ka niitä koske­vat aivan eri säännöt.

Hyv­in­voin­ti­val­tio­ta ei voisi ylläpitää, jos maa­han saisi kuka tahansa muut­taa ja pää­sisi välit­tömästi sosi­aal­i­tur­van piiri­in. En tiedä, kan­nat­taako sel­l­aista edes kukaan, mut­ta sanon tämän kuitenkin var­muu­den vuok­si keskustelun sel­ven­tämisek­si. Vaik­ka EU-maid­en välil­lä on peri­aat­teessa vapaa liikku­vu­us, se tarkoit­taa, että maa­han saa tul­la hake­maan työtä, mut­ta työt­tömyys­tur­van saa sinä vai­heessa koti­maas­taan. Uuden koti­maan sosi­aal­i­tur­van piiri­in pääsee vas­ta oltuaan töis­sä. Olen yrit­tänyt selvit­tää, kuin­ka kauan pitää olla töis­sä, mut­ta selkeätä vas­taus­ta en ole tähän saanut. Se taitaa olla tapaoikeutta.

Pako­laisek­si pääsem­i­nen on ihmis­ar­vokysymys, siir­to­laisek­si pääsem­i­nen ei ole. Jokaisel­la siir­to­laisia vas­taan­ot­taval­la maal­la on oikeus päät­tää kri­teereistä, joil­la siir­to­laisik­si pääsee.

Siirtolaisten pisteytys

Jat­ka lukemista “Hyv­in­voin­ti­val­tion peräy­tymis­su­un­nitel­ma (6/x) Siirtolaiset”