Olen omasta mielestäni tehnyt kelpo uran valtakunnan politiikassa. 20 vuotta kansanedusjanana, 2 vuotta ministerinä ja neljä vuotta puolueen puheenjohtajana. Silti olan vaikuttanut maailman paljon enemmän kunnallispolitiikassa kuin valtakunnan politiikassa.
Tämä ei ole vain minuun liittyvä anomalia. Valta jälkiteollisessa yhteiskunnassa on siirtymässä valtioilta suurille kaupungeille. Ilmiö koskee moderneja, tietointensiivisiin aloihin nojaavia kaupunkeja, joissa on yleensä yliopisto – ei siis perinteisiä teollisuuskaupunkeja. kuten Detroitia, Poria, Kotkaa tai Kouvolaa.
Valtiot ja kaupungit ovat eriytymässä ideologisesti toisistaan. Valtiot luisuvat herkästi kansalliskonservatiivisten kun taas kaupungeissa ollaan liberaaleja. Orbanin valta tukeutui Unkarin maaseutuun. Budabestissa hänen kannatuksensa on ollut pientä.
Mielessäni vertaan kaupunkeja keskiaikaisiin luostareihin, joissa antiikin sivistys pelastettiin pimeältä keskiajalta. En tosin tiedä, onko käsitys luostareiden ylläpitämästä sivistyksestä totta. Antiikin Kreikassa tiedettiin maapallon olevan pyöreä ja osattiin jopa arvioida sen halkaisija yllättävän tarkasti. Ainakin tässä asiassa on kirkkoa on vaikea pitää totuuden äänitorvena.
Ideologinen eriytyminen luo jännitteitä valtion ja kaupunkien välille, Yhdysvaloissa presidentti Trump on jopa lähettänyt kaupunkeihin aseistettuja joukkoja korostamaan omaan valtaansa.
Valtio oli tärkeä, kun luotiin nykyistä hyvinvointivaltiota, mutta sen projektin päätyttyä valtiolle on jäänyt oikeastaan vain maanpuolustus.
Kaupunkien hallitsemisessa valtio on osaamaton ja taitamaton. Sen käyttämät työvälineet ovat sellaisia, että niiden on sovittava suuriin ja pieniin kuntiin. Rahansa valtio saa pääasiassa kaupungeilta.
Kun valta on tosiasiallisesti siirtymässä suurille kaupungeille, siirtymävaiheen aikana valta ei ole oikein missään. Toimintakykynsä menettänyt valtio ei pysty viemään kehitystä kaupungeissa eteenpäin, mutta se pystyy tukahduttamaan sen. Siksi valtaa pitäisi siirtää isoille kaupungeille tai kunnille ylipäänsä. Tarvitaan kuitenkin suuri kuntauudistus, ennen kun kaikki kunnat pystyvät selviytymään isommista tehtävistä. Savukoski ei oikein pysty samaan kuin Helsinki.
Jos kuntauudistukseen ei ole valmiutta, maa kannattaisi jakaa uudestaan kaupunkeihin, kauppaloihin ja maalaiskuntiin, joilla olisi eri tehtävät. Pienistä kaupungeista tehtäisiin kauppaloita ja vain suurimmista kaupunkeja. Maalaiskunnat jäisivät väkisin valtion holhoukseen kuten ovat nyt hyvinvointialueet. Kaupunkien ympärillä olevan maaseudun asukkaat saisivat paljon enemmän todellista kunnallispoliittista valtaa, jos heidän kuntansa liitettäisiin kaupunkiin.
Sarja jatkuu.
Keskiajalla kirkko, tai oikeastaan kukaan muukaan, ei epäillyt maan pyöreyttä. Se tarina on ihan jälkipolvien keksimä myytti, jonka tarkoitus oli panetella katolista kirkkoa.
Hyvä. Piti sanomani, että maa kiertää aurinkoa eikä toisin päin. Sekin tiedettiin jo antiikin aikana, mutta kirkko yritti estää sen tiedon levittämisen.
En ole ihan varma, tiedettiinkö Maan kiertävän aurinkoa jo antiikin aikoihin. Antiikin ajalta tiedetään yhteensä kai nimeltä yhteensä huikeat kaksi filosofia/astronomia, jotka ovat esittäneet ajatusta, että Maa kiertäisi Aurinkoa, ja kummankin heidänkin teksteihiinsä viitanneiden säilyneissä teksteissä on kannatettu jotain muuta. Heistä ensimmäiseen (Aristarkhos) liittyen on säilynyt joitakin muiden kirjoittamia virkkeitä hänestä, jossa on kerrottu hänen esittäneen, että Aurinko on paikallaan ja Maa kiertää sitä ympyrärataa. Jälkimmäiseltä (Seleukus) taas on säilynyt pätkä omaa tekstiäkin arabiankielisenä käännöksenä, mutta erittäin niukka aineisto on säilynyt hänenkään ajattelusta. Muun muassa tarkempi tieto siitä, miten heliosentrinen näkemys on heidän toimestaan aikoinaan perusteltu, puuttuu, jonka takia sitä on pari tuhatta myöhemmin ollut vaikea arvioida, onko kyse ollut hyvästä arvauksesta vai varsinaisesta tiedosta.
Kopernikus on ilmeisesti ensimmäinen tunnettu henkilö, jolta on säilynyt matemaattinen malli esitetystä heliosentrisestä systeemistä. Muiden osalta on arvailtu, miten he olisivat asiaa voineet laskea, mutta ei ole säilynyt matemaattisia laskuja.
Ole aivan oikeassa siinä, että nykyiset vallan keskittymät menettävät valtansa, mutta väärässä siinä, että kyse olisi vain systeemin sisäisten painopisteiden muutoksista. Meneillään olevan maailmansodan jälkeen nykyiset valtarakenteet itsessään tulevat hajoamaan ja valta strukturoituu uusien rakenteiden puitteissa. Demokratiasta, siinä muodossa kuin me sen tunnemme, tulee kirosana.
Nykyiset rakenteet perustuvat itsenäisten valtioiden väkivaltamonopoleihin omalla fyysisesti rajatulla alueella. Valta tulee poistumaan niiltä, jotka hallitsevat aseita, niille, jotka hallitsevat komentoketjuja. Esimerkiksi Suomen osalta väkivaltamonopoliin perustuva valta ja itsenäisyys tulevat merkityksettömiksi siinä vaiheessa, kun armeijaa, eduskuntaa ja muita vastaavia elimiä komennetaan suoraan ulkomailta.
Rakenteellisesti kyse on “vertikaalisista hallintaketjuista”. Havainnollistan asiaa parilla esimerkillä:
1) Kiinalainen autovalmistaja BYD omistaa koko tuotantoketjun aina maametallikaivoksista autojen kokoonpanoon. Se on tehnyt kaikki [Euroopan] autonvalmistajat riippuvaiseksi sen tuottamista komponenteista. Jos BYD olisi kapitalistin omistuksessa, sen tuotantoketjua alettaisiin pilkkoa sieltä täältä mistä vain saavutettaisiin muutama miljoona enemmän voittoa osakkeenomistajille. Se johtaisi hetkellisiin voittoihin, mutta samalla riippuvuuteen tuhansista alihankkijoista, joista yhdenkin romahtaminen saattaisi olla katastrofi kokonaisuudelle.
2) Sotajärjestelmien hallinnassa Palantir on saavuttanut aseman, jossa sen keinoäly tehostaa taisteluoperaatioita pudottamalla suunnitteluajat viikoista muutamiin minuutteihin; asevalmistuksessa sen järjestelmät tehostavat tuotantoa samassa mittakaavassa ja saanut USA:n asevoimissa merkittävän jalansijan.
Jotta Palantir saisi irti maksimaalisen tehon armeijoista ja niiden asejärjestelmistä, on sille luovutettava kaikkein salaisimmatkin strategiset tiedot koko järjestelmän vertikaalisesta toiminnasta “nikkelikaivokselta” aina viimeiseen rintamalla annettavaan tulikomentoon asti.
Tällä tavalla sotilaallinen valta on siirtynyt kokonaisten imperiumien, USA, NATO, ISRAEL jne. kenraaleilta Palantirin pienen piirin hallintaan. He päättävät sotien aloittamisesta ja lopettamisesta säätelemällä joitakin parametreja ohjelmistossaan.
Tällä tavoin sotilaallinen valta ja uuden ajan imperiumin pääkaupunki on siirtynyt tiedon tasolle. Se ei tunne rajoja. Se on kaikkialla ja ei missään.
3) Sama fraktaalinen rakenne tulee pätemään jopa syrjäkylän perunanviljelijään. Jos se ei hallitse omaa tuotantoaan maan omistuksesta aina asiakkaan keittokattilaan asti, siitä tulee hyvin haavoittuvainen pitkässä juoksussa. Jonain päivänä finanssijätin omistama lähikauppa saattaa ilmoittaa, että perunat ostetaankin nyt Egyptistä ja myös kansainvälisen finanssipääoman omistama pankki irtisanoo lainat kannattamattomalta maatilalta.
4) Liiallinen keskittäminen terveydenhoidossa vääjäämättä johtaa valtakunnallisiin ja globaaleihin optimointeihin. Jonain päivänä kysytään kannattaako suomalaista potilasta ollenkaan hoitaa, kun samalla rahalla saavutetaan huomattavasti suurempi terveyshyöty [Zimbabvessa]. — Jolloin tulee ratkaistavaksi ihmisen “tuotantoarvo” resurssien ohjaamisessa.
Kunnallinen ja valtiollinen terveydenhoitoa pidetään yllä, koska se mahdollistaa tuottamattomien ja jopa vahingollisten kansanryhmien, esimerkiksi poliitikkojen, priorisointiin terveyspalvelujen kohdentamisessa.
Se mitä aioin sanoa oli, että TULEVAISUUDEN RATKAISUJA EI PIDÄ RAKENTAA NYKYISTEN VALTARAKENTEIDEN VARAAN.
Jos jotain ehdotan, se, että rakenteiden pitää antaa hajota, jonka seurauksena tuhkasta sitten nousee se feniks-lintu, joka rakentuu optimaalisten parametrien varaan. Jo ratkaisuille ei tällä tavoin anneta mahdollisuutta kasvaa ja nousta esille, vaihtoehtona on vain suurempi “integroituminen” ulkomaisten toimijoiden varaan ja ennen pitkään siihen, että terveydenhoidon rahat lähetetään sinne [Zimbabveen].
Soininvaara kirjoitti:
“En tosin tiedä, onko käsitys luostareiden ylläpitämästä sivistyksestä totta. Antiikin Kreikassa tiedettiin maapallon olevan pyöreä ja osattiin jopa arvioida sen halkaisija yllättävän tarkasti. Ainakin tässä asiassa on kirkkoa on vaikea pitää totuuden äänitorvena.”
Vuosikymmeniä on jo aika aktiivisestikin etsitty väitteitä maapallon pyöryyden vastaisuudesta kirkkoisiltä ja luostarien teksteistä, mutta ei ole maapallon pallouden kiistäjiä montaa löytynyt. Tieto Maan palloudesta vaikuttaa säilyneen luostareissa. Siitä kiisteltiin aikoinaan, kiertääkö Maa aurinkoa vai aurinko Maata, mutta litteän maan oppia, josta aikoinaan Aku Ankka ‑lehdessäkin kerrottiin keskiaikaisena uskomuksena, ei ole varsinaisesti löytynyt ennen 1800-lukua, jolloin pari kirjailijaa alkoi väittää, että sellaista keskiajalla laajasti opetettiin, ja seurasi fiktiivisiä väitteitä, että esim. että Kolumbuksenkin matkan olisi pelätty päättyvän litteän maan laidalle, vaikka oikeasti maata pidettiin silloin pallona, ja koko matka perustui Maan pallouteen, ja yritykseen päästä oikaisemaan lännen kautta Intiaan.
Aiheesta voi lukea lisää esim. https://journal.fi/tt/article/view/4093
“En tosin tiedä, onko käsitys luostareiden ylläpitämästä sivistyksestä totta”
Siltä osin totta että luostarit säilyttivät ja kopioivat antiikin kirjoituksia. Ja tietysti Latinan kielen säilytys”
Soininvaara kirjoitti:
“Kaupunkien hallitsemisessa valtio on osaamaton ja taitamaton. Sen käyttämät työvälineet ovat sellaisia, että niiden on sovittava suuriin ja pieniin kuntiin. Rahansa valtio saa pääasiassa kaupungeilta.
Kun valta on tosiasiallisesti siirtymässä suurille kaupungeille, siirtymävaiheen aikana valta ei ole oikein missään.”
Oma ja aika monen muunkin tulkinta kehityksestä on kyllä se, että valta siirtyy koko ajan kauemmas paikallisesta päätöksenteosta. Valtaa siirtyy jatkuvasti valtiolle, ja valtiolta EU:lle ja erilaisiin kansainvälisiin järjestelmiin. Kirjoituksessa mainittiin esimerkkinä Orban. Hänellä valtaa oli lopulta erittäin paljon mm. EU:ssa. Ei välttämättä päätösten eteenpäin viemiseen, mutta jarruttamiseeen kyllä, missä myöskin liikkuu paljon valtaa.
Olen lueskellut historiaa kohtalaisesti. Entisaikaan kaupungit määräsivät lukuisista sellaisista asioista, joissa valta on nykyään valtiolla tai EU:lla. Aikoinaan kaupungeilla oli omat järjestyssääntönsäkin, minkä perua Joulurauhan julistuksen viittauksetkin osin ovat. Järjestyslainsäädäntö on korvannut ne.
Aikoinaan kunnat määräsivät paljon rakentamisesta. Valtion lainsäädäntö korvasi sen. Aikoinaan kaupungit päättivät koulujen opetuksen sisällöstä. Se on nykyään valtion yksityiskohtaisesti määräämää. Kaupungit saavat päättää siitä, montako opettajaa on oppilaslukuun nähden ja missä koulut sijaitsevat, mutta päätösvalta isommista kysymyksistä on viety pois. Helsingillä on vielä valtaa soteen omalla alueellaan, muilla kunnilla manner-Suomessa ei enää siihenkään, mutta valtion vahvassa ohjauksessa kaikkialla.
Maankäytön suunnittelun valta on kaupungeissa. Mutta vain valtion tehtäväksi määräämän maakuntakaavan asettamissa rajoissa ja lukuisten lakipykälien puitteissa, ja vain valtion määräämällä tavalla ja prosessilla, johon voi tehdä tyytymätön oikaisuvaatimuksen, missä sitten punnitaan onko noudatettu valtion säätämiä lakeja.
Maailmalla on monia kaupunkeja, joilla on paljon valtaa. Osassa maista kaupungit saavat säätää omia lakejakin. Sveitsin mallissa taas kantonien rooli on iso: niillä on omat poliisilaitoksensakin. Monessa muussakin maassa poliiseja toimii kaupungin alaisuudessa, mutta Suomi on valtiokeskeinen siinäkin asiassa manner-Suomen osalta. Pohjoismaisessa mallissa valtio on iso toimija.
On pohjoismainen käytäntö, että poliisi on yksi valtiollisesti keskitetty organisaatio. Useimmissa länsimaissa on tietoisesti rakennettu useampia rinnakkaisia ja jopa kilpailevia poliiseja. Yhdysvalloissa ja Britanniassa kaupungeilla on omia poliiseja ja Hollannissa kaupungilla on määräysvaltaa kaupungissa toimiviin poliiseihin.
Suomen nykyhallituksessa keskitettyä poliisiorganisaatiota ohjaa poliittisesti poliisi. Ja seuraukset näkyvät… Puolustusvoimien puolella on sotien jälkeen pidetty sentään pidetty tiukasti kiinni periaatteesta, että väkivaltaorganisaation ylin kontrolli kuuluu siviilille.
Kunnallinen järjestys- ja liikennepoliisi olisi Suomessakin paljon parempi kaupunkien ongelmien hoitamiseen kuin nykyinen valtiojohtoinen malli. Helsingissä aivan varmasti olisi kannatusta poliisin järjestysvalvonnan ja toisaalta liikennevalvonnan resurssoinnin kasvattamiseen jos siihen olisi mahdollisuus. Ja tosiaan se kaupungin järjestyksenvalvonnan poliittisen ohjauksen pitäminen kaupunkilaisten käsissä olisi terveempää kuin että maaseudun äänillä valittu persusisäministeri ajaa omaa agendaansa myös pääkaupungin poliisissa.
Juuri näin. Valta siirtyy pois demokraattisesta äänestyksestä kohti valtaorganisaatioita. Euroopassa se on tietenkin EU ja muualla muut. Mutta jos kaupungit vahvistuvat, mutta niille sanelee ehdot isoihin asioihin eri järjestöt, niin onko niin merkitystä, että kutsutaanko noita järjestöjä sitten eri nimellä kuin valtio? Kaupungeissa voidaan päättää sillan rakentamisesta, mutta ei isoista asioista.
Muuten varmaan paikkansa pitävä teoria, mutta vain suuressa maailmassa, ei Suomessa.
Meillä menee haja-asuttamisen ideologia kaupungistumisen edelle ja valta pyritään viemään pois kaupungeilta. Kaupunkeja luonnehditaan Vanhan Testamentin kuvaamiksi saastaisiksi, levottomiksi ja jopa väkivaltaisiksi, jossa ei mikään hyvinvointi ja oikeudenmukaisuus voi toteutua. Valtion tehtävä on taistella kaupunkeja vastaan ja kaikkia keinoja ei ole vielä edes käytetty.
Minut todennäköisesti tuomitaan saivartelijaksi seuraavan kommentin vuoksi: Tavoitteena ei pitäisi olla vallan siirtyminen kaupungeille, vaan kaupunkilaisille.
Blogin kuvaamaa kehityskulkua vastaan kulkee parhaillaan julkisen rahan kiertokulku. Helsingin kaupunki kerää verotuloina tänä vuonna noin 1,9 miljardia. Se saa perinteisinä valtionosuuksina 0,5 miljardia ja Sote-rahoituksena 3,1 miljardia. Siten Helsingin kaupungin rahoituksesta (muut kuin verotulot laskettakoon korvauksiksi toimitetuista palveluista) tulee melkein kaksi kolmannesta tulee valtiolta. Valtion osuus on kasvanut viime vuosina jatkuvasti.
Jos tarkastellaan kaupungin sijasta kaupunkilaisia, niin luvut ovat karkeasti seuraavat:
Valtio kerää helsinkiläisiltä veroina (ALV mukaan lukien) noin 17 miljardia. Helsinkiläiset saavat kaupungin rahoituksen lisäksi erilaisina tulonsiirtoina, mukaan lukien valtion rahoittamien organisaatioiden palkat, reilut 10 miljardia. Eli valtiolta Helsingille ja helsinkiläisille yhteensä noin 15 miljardia (Helsinki on niitä harvoja paikkoja Suomessa, joka ei elä velalla). Helsinkiläiset ansaitsevat vuodessa luokkaa 30 miljardia. Valtion osuus helsinkiläisten rahavirrasta on noin puolet.
Kun katsoo lukuja, voi todellakin hyvällä syyllä kysyä, mikä jatkuvuuden laki kuljettaa puolet kaupunkilaisten rahoista sellaisen instituution kautta, jonka suurin piirtein ainoa mielekäs tehtävä on väkivaltakoneiston ylläpito. Ja väkivaltakoneistostakin pääosa poliisista olisi järkevin siirtää takaisin kaupungeille.
Voin olla samaa mieltä sekä isossa että pienessä kuvassa.
Liberaalit kaupungit ja konservatiivinen maaseutu ‑asetelma on vahva lähes joka puolella, niin Suomessa, Ranskassa, Ruotsissa kuin Turkissakin. Ja elinvoiman keskittyminen kaupunkeihin näyttää olevan totta. Painopiste siirtyy kaupunkeihin, ellei konservatiivien vastaisku sitä nujerra.
Mikrotasolla Suomessa kaupunkien ja osin kuntienkin itsehallinnon renesanssi on toteutumassa toistakin reittiä. Tähän asti valtio on tavalla tai toisella ohjannut ja mitoittanut kuntien toimintaa asettamalla normeja (koululuokat, terveydenhoitohenkilöstö, ympäristötavoitteet), ohjaamalla rahoituskriteereillä (koulutus, kulttuurilaitokset, työllistäminen, kotouttaminen) tai pienillä kohdennetuilla erillisrahoituksilla.
Nyt valtio on vesittämässä monia tavoitteita tai leikkaamassa rahoitusta. Asukkaiden hyvinvoinnista, palveluiden laadusta, maakunnallisesta ja kansallisesta kulttuurista, vähemmistöjen asemasta tai laajemminkin Suomen maakuvasta vastuuta kantava kaupunki joutuukin panostamaan moneen toimintaan enemmän kuin valtio rahoittaa tai ohjeistaa. Valtion laiminlyömän vastuun kantaminen saattaa edellyttää kaupungin verotulojen lisäämistä.
Kaupunki saa tässä uutta (henkistä) liikkumavaraa ja tarvetta tehdä omia itsenäisiä ratkaisuja. Eli paluuta aitoon itsehallintoon.
On selvää, että väki muuttaa kaupunkeihin, ja sitä kautta sivistys, raha ja monenlainen kehitys — kaupunkilaisilla on tulevaisuus. Kuitenkaan näissä (ikäluokkasi) kepu- ja sittemmin persuvastaisissa jutuissa en ihan ymmärrä sitä, miksi kaupungit ja ei-kaupungit pitää nähdä niin vastakkain. Olivatko menneet vuosikymmenet, jolloin siltarumpuja todella vahvistettiin kaupunkilaisten markoilla, niin vastenmielinen aika, että ei-kaupungit jotenkin edelleen ansaitsevat kärsiä tällaisesta alentamisesta (sitähän tämä on)? Se, että kaupunkien ulkopuolelle on jäänyt kouluja käymättömiä nuoria miehin ja kansakoulupohjan eläkeläisiä, ei ole tavallaan maaseutujen vika vaan kaupunkien syytä. Kun kehitys on kaupungeissa, tavallaan sen ulkopuolinen ei-kehitys on seurausta kaupunkien kehittyneistä ominaisuuksista, ja osalle tämän ulkopuolelle jäämisestä. Vastuu tilanteen korjaamisesta kuuluu kaupungeille ja tähän taitaneen tarvita valtiollista mallia. Segregaation vähentäminen on kaunista, kun se tapahtuu kaupunginosien välillä; mutta poliittisesti “tunkkaista”, kun se tapahtuu kaupunkien ja muun alueen välillä. Voisiko aloittaa erityistalousalueista?
Minun ei ollut tarkoitus kirjoittaa mitään maaseutua vahingoittavaa vaan ainoastaan sitä, että valtio puuttuisi vähemmän kaupunkien asioihin, jolloin nämä voisivat etsiä itsenäisesti tien menestykseen. Isoa kuntauudistusta esitän, koska parin tuhannen asukkaan maalaiskunta ei pysty toimimaan itsenäisesti, mutta ei ole seudun keskuskaupungin ongelma, jos maalaiskuntien asukkaat eivät halua elää itsenäisessä joskin isommassa kunnassa vaan valtion holhouksessa.
Soininvaaralle kommenttina että tilanne Unkarissa muuttui myös maaseudun äänestäjien kohdalla kun Tisza sai erittäin suuren vaalivoiton. Tämä johtuu siitä että Unkarin vaaleissa ei äänestetty maaseudun ja kaupunkien väliltä tai oikeiston ja vasemmiston väliltä tai liberalismin ja konservatiivismin väliltä vaan hyvän hallinnon ja korruption väliltä. Unkarin tuleva pääministeri Peter Magyar vetosi niin maaseudun ja kaupunkien asukkaisiin. Hän ei luonut vastakkainasettelua vaan toivoa paremmasta huomisesta. Unkarin vaalitulos kertoo siitä että maltillinen oikeisto voi nousta radikaali oikeiston todelliseksi haastajaksi. Vasemmistolla ei ole tätä mahdollisuutta päästä yksin valtaan. Suomessa Vasemmistoliitto on gallup nousussa mutta vain isoissa kaupungeissa ja sielläkin alueellisesti. Parlamenttivaalit ratkaistaan koko maassa
Onhan noita kaupunkeja, sellaiseksi kun voi ihan itse julistautua. 1 200 asukkaan Kaskinen on Suomen pienin kaupunki ja niitä riittää. Esimerikiksi isommasta päästä Uusikaupunki on 14 000 asukkaallaan Suomen
76:nneksi suurin kunta, joka kutsuu itseään kaupungiksi.
Mikään näistä megapoliskaupungeista ei suostu olemaan kauppala tai maalaiskunta. Ei ikipäivänä.
Jos Soininvaaran suunnitelma toteutuisi, niin esim Kerava, Järvenpää, Hyvinkää ja Riihimäki ja Kauniainen tippuisivat kauppaloiksi. Myös Akaa, Kouvola, Imatra, Seinäjoki, Lapua ja Kuhmo ym.
Enpä tiedä, mihin raja laitettaisiin, mutta varmaankin Seinäjoki esimerkiksi pysyisi kaupunkina.
Silfverbergille kommenttina että Kauniainen voisi ihan hyvin liittää Espooseen joka helpottaisi Espoon kehittämistä huomattavasti. Kerava ja Järvenpää voitaisiin hyvin liittää Tuusulaan josta luotaisiin kokonaan uusi Keski-Uudenmaan kaupunki. Hyvinkää ja Riihimäki voisivat pysyä itsenäisenä.
Kauniainen, Kerava ja Järvenpää eivät suostu mistään hinnasta yhdistymään “emäpitäjiinsä”. Mutta pieneksi piikiksi niiltä voisi ottaa kaupunki-status pois ja palauttaa kauppalaksi.
Silfverbergille kommenttina että vanhaan kauppala malliin ei tarvitse siirtyä. Kokoomus on esimerkiksi julkistanut uuden kuntauudistus ohjelman jossa kunnat jaetaan ydinkuntiin ja lähikuntiin. Tässä kokoomuksen mallissa ei ole pakkoliitoksia . Kauniainen voisi olla tulevaisuudessa Espoon lähikunta ja Järvenpää ja Kerava voisivat olla taas Tuusulan lähikuntia jotka hoitaisivat tulevaisuudessa lähipalvelut.