Valta siirtyy valtioilta kaupungeille (1)

23 vastausta artikkeliin “Valta siirtyy valtioilta kaupungeille (1)”

1. Keski­a­jal­la kirkko, tai oikeas­t­aan kukaan muukaan, ei epäil­lyt maan pyöreyt­tä. Se tari­na on ihan jälkipolvien kek­simä myyt­ti, jon­ka tarkoi­tus oli panetel­la katolista kirkkoa.

   Vastaa

   1. Hyvä. Piti sanomani, että maa kiertää aurinkoa eikä toisin päin. Sekin tiedet­ti­in jo anti­ikin aikana, mut­ta kirkko yrit­ti estää sen tiedon levittämisen.

      Vastaa

      1. En ole ihan var­ma, tiedet­ti­inkö Maan kiertävän aurinkoa jo anti­ikin aikoi­hin. Anti­ikin ajal­ta tiede­tään yhteen­sä kai nimeltä yhteen­sä huikeat kak­si filosofia/astronomia, jot­ka ovat esit­täneet aja­tus­ta, että Maa kiertäisi Aurinkoa, ja kum­mankin hei­dänkin tek­stei­hi­in­sä viitan­nei­den säi­lyneis­sä tek­steis­sä on kan­natet­tu jotain muu­ta. Heistä ensim­mäiseen (Aris­tark­hos) liit­tyen on säi­lynyt joitakin muiden kir­joit­tamia virkkeitä hänestä, jos­sa on ker­rot­tu hänen esit­täneen, että Aurinko on paikallaan ja Maa kiertää sitä ympyrärataa. Jälkim­mäiseltä (Seleukus) taas on säi­lynyt pätkä omaa tek­stiäkin ara­bi­ankielisenä kään­nök­senä, mut­ta erit­täin niuk­ka aineis­to on säi­lynyt hänenkään ajat­telus­ta. Muun muas­sa tarkem­pi tieto siitä, miten heliosen­tri­nen näke­mys on hei­dän toimes­taan aikoinaan perustel­tu, puut­tuu, jon­ka takia sitä on pari tuhat­ta myöhem­min ollut vaikea arvioi­da, onko kyse ollut hyvästä arvauk­ses­ta vai varsi­nais­es­ta tiedosta.

         Kopernikus on ilmeis­es­ti ensim­mäi­nen tun­net­tu henkilö, jol­ta on säi­lynyt matemaat­ti­nen malli esite­tys­tä heliosen­tris­es­tä sys­teemistä. Muiden osalta on arvail­tu, miten he oli­si­vat asi­aa voineet laskea, mut­ta ei ole säi­lynyt matemaat­tisia laskuja.

2. Ole aivan oike­as­sa siinä, että nykyiset val­lan keskit­tymät menet­tävät val­tansa, mut­ta väärässä siinä, että kyse olisi vain sys­teemin sisäis­ten pain­opis­tei­den muu­tok­sista. Meneil­lään ole­van maail­man­so­dan jäl­keen nykyiset val­tarak­en­teet itsessään tule­vat hajoa­maan ja val­ta struk­tur­oituu uusien rak­en­tei­den puit­teis­sa. Demokra­ti­as­ta, siinä muo­dos­sa kuin me sen tun­nemme, tulee kirosana.

   Nykyiset rak­en­teet perus­tu­vat itsenäis­ten val­tioiden väki­val­ta­monopolei­hin oma­l­la fyy­sis­es­ti rajat­ul­la alueel­la. Val­ta tulee pois­tu­maan niiltä, jot­ka hal­lit­se­vat asei­ta, niille, jot­ka hal­lit­se­vat komen­toketju­ja. Esimerkik­si Suomen osalta väki­val­ta­mo­nop­o­li­in perus­tu­va val­ta ja itsenäisyys tule­vat merk­i­tyk­set­tömik­si siinä vai­heessa, kun armei­jaa, eduskun­taa ja mui­ta vas­taavia elim­iä komen­netaan suo­raan ulkomailta.

   Rak­en­teel­lis­es­ti kyse on “ver­tikaal­i­sista hallintaketjuista”. Havain­nol­lis­tan asi­aa par­il­la esimerkillä:

   1)   Kiinalainen auto­valmis­ta­ja BYD omis­taa koko tuotan­toketjun aina maamet­al­likai­vok­sista auto­jen kokoon­panoon. Se on tehnyt kaik­ki [Euroopan] auton­va­lmis­ta­jat riip­pu­vaisek­si sen tuot­tamista kom­po­nen­teista. Jos BYD olisi kap­i­tal­istin omis­tuk­ses­sa, sen tuotan­toketjua alet­taisi­in pilkkoa sieltä täältä mis­tä vain saavutet­taisi­in muu­ta­ma miljoona enem­män voit­toa osak­keen­o­mis­ta­jille. Se johtaisi het­kel­lisi­in voit­toi­hin, mut­ta samal­la riip­pu­vu­u­teen tuhan­sista ali­hankki­joista, joista yhdenkin rom­ah­t­a­mi­nen saat­taisi olla katas­trofi kokonaisuudelle.

   2)   Sota­jär­jestelmien hallinnas­sa Palan­tir on saavut­tanut ase­man, jos­sa sen keinoä­ly tehostaa tais­telu­op­er­aa­tioi­ta pudot­ta­mal­la suun­nit­telu­a­jat viikoista muu­tami­in min­u­ut­tei­hin; ase­valmis­tuk­ses­sa sen jär­jestelmät tehosta­vat tuotan­toa samas­sa mit­takaavas­sa ja saanut USA:n asevoimis­sa merkit­tävän jalansijan.

   Jot­ta Palan­tir saisi irti mak­si­maalisen tehon armei­joista ja niiden ase­jär­jestelmistä, on sille luovutet­ta­va kaikkein salaisim­matkin strate­giset tiedot koko jär­jestelmän ver­tikaalis­es­ta toimin­nas­ta “nikke­likai­vok­selta” aina viimeiseen rin­ta­mal­la annet­tavaan tuliko­men­toon asti.

   Täl­lä taval­la soti­laalli­nen val­ta on siir­tynyt kokon­ais­ten imperi­u­mien, USA, NATO, ISRAEL jne. ken­raaleil­ta Palan­tirin pienen piirin hallintaan. He päät­tävät sotien aloit­tamis­es­ta ja lopet­tamis­es­ta säätelemäl­lä joitakin para­me­tre­ja ohjelmistossaan.

   Täl­lä tavoin soti­laalli­nen val­ta ja uuden ajan imperi­u­min pääkaupun­ki on siir­tynyt tiedon tasolle. Se ei tunne rajo­ja. Se on kaikkial­la ja ei missään.

   3)   Sama frak­taa­li­nen rakenne tulee pätemään jopa syr­jäkylän perunanvil­jeli­jään. Jos se ei hal­litse omaa tuotan­toaan maan omis­tuk­ses­ta aina asi­akkaan keit­tokat­ti­laan asti, siitä tulee hyvin haavoit­tuvainen pitkässä juok­sus­sa. Jon­ain päivänä finanssi­jätin omis­ta­ma lähikaup­pa saat­taa ilmoit­taa, että perunat oste­taankin nyt Egyp­tistä ja myös kan­sain­välisen finanssipääo­man omis­ta­ma pank­ki irti­sanoo lainat kan­nat­ta­mat­toma­l­ta maatilalta.

   4)   Liialli­nen keskit­tämi­nen ter­vey­den­hoi­dos­sa vääjäämät­tä johtaa val­takun­nal­lisi­in ja globaalei­hin opti­moin­tei­hin. Jon­ain päivänä kysytään kan­nat­taako suo­ma­laista poti­las­ta ollenkaan hoitaa, kun samal­la rahal­la saavute­taan huo­mat­tavasti suurem­pi ter­veyshyö­ty [Zim­bab­ves­sa]. — Jol­loin tulee ratkaistavak­si ihmisen “tuotan­toar­vo” resurssien ohjaamisessa.

   Kun­nalli­nen ja val­ti­olli­nen ter­vey­den­hoitoa pide­tään yllä, kos­ka se mah­dol­lis­taa tuot­ta­mat­tomien ja jopa vahin­gol­lis­ten kansan­ryh­mien, esimerkik­si poli­itikko­jen, pri­or­isoin­ti­in ter­veyspalvelu­jen kohdentamisessa.

   Se mitä aioin sanoa oli, että TULEVAISUUDEN RATKAISUJA EI PIDÄ RAKENTAA NYKYISTEN VALTARAKENTEIDEN VARAAN.

   Jos jotain ehdotan, se, että rak­en­tei­den pitää antaa hajo­ta, jon­ka seu­rauk­se­na tuhkas­ta sit­ten nousee se feniks-lin­tu, joka rak­en­tuu opti­maal­is­ten para­me­trien varaan. Jo ratkaisuille ei täl­lä tavoin anneta mah­dol­lisu­ut­ta kas­vaa ja nous­ta esille, vai­h­toe­htona on vain suurem­pi “inte­groi­tu­mi­nen” ulko­mais­ten toim­i­joiden varaan ja ennen pitkään siihen, että ter­vey­den­hoidon rahat lähetetään sinne [Zim­bab­veen].

   Vastaa

3. Soin­in­vaara kirjoitti:

   “En tosin tiedä, onko käsi­tys luostarei­den ylläpitämästä sivistyk­ses­tä tot­ta. Anti­ikin Kreikas­sa tiedet­ti­in maa­pal­lon ole­van pyöreä ja osat­ti­in jopa arvioi­da sen halka­isi­ja yllät­tävän tarkasti. Ainakin tässä asi­as­sa on kirkkoa on vaikea pitää totu­u­den äänitorvena.”

   Vuosikym­meniä on jo aika akti­ivis­es­tikin etsit­ty väit­teitä maa­pal­lon pyöryy­den vas­taisu­ud­es­ta kirkkoisiltä ja luostarien tek­steistä, mut­ta ei ole maa­pal­lon pal­louden kiistäjiä mon­taa löy­tynyt. Tieto Maan pal­loud­es­ta vaikut­taa säi­lyneen luostareis­sa. Siitä kiis­telti­in aikoinaan, kiertääkö Maa aurinkoa vai aurinko Maa­ta, mut­ta lit­teän maan oppia, jos­ta aikoinaan Aku Ank­ka ‑lehdessäkin ker­rot­ti­in keski­aikaise­na usko­muk­se­na, ei ole varsi­nais­es­ti löy­tynyt ennen 1800-lukua, jol­loin pari kir­jail­i­jaa alkoi väit­tää, että sel­l­aista keski­a­jal­la laa­jasti opetet­ti­in, ja seurasi fik­ti­ivisiä väit­teitä, että esim. että Kolum­buk­senkin matkan olisi pelät­ty päät­tyvän lit­teän maan laidalle, vaik­ka oikeasti maa­ta pidet­ti­in sil­loin pal­lona, ja koko mat­ka perus­tui Maan pall­outeen, ja yri­tyk­seen päästä oikaise­maan län­nen kaut­ta Intiaan.

   Aiheesta voi lukea lisää esim. https://journal.fi/tt/article/view/4093

   Vastaa

   1. “En tosin tiedä, onko käsi­tys luostarei­den ylläpitämästä sivistyk­ses­tä totta”

      Siltä osin tot­ta että luostar­it säi­lyt­tivät ja kopi­oi­vat anti­ikin kir­joituk­sia. Ja tietysti Lati­nan kie­len säilytys”

      Vastaa

4. Soin­in­vaara kirjoitti:

   “Kaupunkien hal­lit­semises­sa val­tio on osaam­a­ton ja taita­m­a­ton. Sen käyt­tämät työvä­li­neet ovat sel­l­aisia, että niiden on sovit­ta­va suuri­in ja pieni­in kun­ti­in. Rahansa val­tio saa pääasi­as­sa kaupungeilta.

   Kun val­ta on tosi­asial­lis­es­ti siir­tymässä suurille kaupungeille, siir­tymä­vai­heen aikana val­ta ei ole oikein missään.”

   Oma ja aika mon­en muunkin tulk­in­ta kehi­tyk­ses­tä on kyl­lä se, että val­ta siir­tyy koko ajan kauem­mas paikallis­es­ta päätök­sen­teosta. Val­taa siir­tyy jatku­vasti val­ti­olle, ja val­ti­ol­ta EU:lle ja eri­laisi­in kan­sain­välisi­in jär­jestelmi­in. Kir­joituk­ses­sa mainit­ti­in esimerkkinä Orban. Hänel­lä val­taa oli lop­ul­ta erit­täin paljon mm. EU:ssa. Ei vält­tämät­tä päätösten eteen­päin viemiseen, mut­ta jar­rut­tamiseeen kyl­lä, mis­sä myöskin liikkuu paljon valtaa.

   Olen lueskel­lut his­to­ri­aa kohta­lais­es­ti. Enti­saikaan kaupun­git määrä­sivät lukui­sista sel­l­ai­sista asioista, jois­sa val­ta on nykyään val­ti­ol­la tai EU:lla. Aikoinaan kaupungeil­la oli omat järjestyssään­tön­säkin, minkä perua Joulu­rauhan julis­tuk­sen viit­tauk­setkin osin ovat. Järjestys­lain­säädän­tö on kor­van­nut ne.

   Aikoinaan kun­nat määrä­sivät paljon rak­en­tamis­es­ta. Val­tion lain­säädän­tö kor­vasi sen. Aikoinaan kaupun­git päät­tivät koulu­jen opetuk­sen sisäl­löstä. Se on nykyään val­tion yksi­tyisko­htais­es­ti määräämää. Kaupun­git saa­vat päät­tää siitä, mon­tako opet­ta­jaa on oppi­lasluku­un näh­den ja mis­sä koulut sijait­se­vat, mut­ta päätös­val­ta isom­mista kysymyk­sistä on viety pois. Helsingillä on vielä val­taa soteen oma­l­la alueel­laan, muil­la kun­nil­la man­ner-Suomes­sa ei enää siihenkään, mut­ta val­tion vah­vas­sa ohjauk­ses­sa kaikkialla.

   Maankäytön suun­nit­telun val­ta on kaupungeis­sa. Mut­ta vain val­tion tehtäväk­si määräämän maakun­takaa­van aset­tamis­sa rajois­sa ja lukuis­ten lakipykälien puit­teis­sa, ja vain val­tion määräämäl­lä taval­la ja pros­es­sil­la, johon voi tehdä tyy­tymätön oikaisu­vaa­timuk­sen, mis­sä sit­ten pun­ni­taan onko nou­datet­tu val­tion säätämiä lakeja.

   Maail­mal­la on monia kaupunke­ja, joil­la on paljon val­taa. Osas­sa maista kaupun­git saa­vat säätää omia lake­jakin. Sveitsin mallis­sa taas kan­tonien rooli on iso: niil­lä on omat poli­isi­laitok­sen­sakin. Mon­es­sa muus­sakin maas­sa poli­ise­ja toimii kaupun­gin alaisu­udessa, mut­ta Suo­mi on val­tiokeskeinen siinäkin asi­as­sa man­ner-Suomen osalta. Pohjo­is­maises­sa mallis­sa val­tio on iso toimija.

   Vastaa

   1. On pohjo­is­mainen käytän­tö, että poli­isi on yksi val­ti­ol­lis­es­ti keskitet­ty organ­isaa­tio. Useim­mis­sa län­si­mais­sa on tietois­es­ti raken­net­tu use­ampia rin­nakkaisia ja jopa kil­paile­via poli­ise­ja. Yhdys­val­lois­sa ja Bri­tan­ni­as­sa kaupungeil­la on omia poli­ise­ja ja Hol­lan­nis­sa kaupungilla on määräys­val­taa kaupungis­sa toimivi­in poliiseihin.

      Suomen nyky­hal­li­tuk­ses­sa keskitet­tyä poli­isior­gan­isaa­tio­ta ohjaa poli­it­tis­es­ti poli­isi. Ja seu­rauk­set näkyvät… Puo­lus­tusvoimien puolel­la on sotien jäl­keen pidet­ty sen­tään pidet­ty tiukasti kiin­ni peri­aat­teesta, että väki­val­taor­gan­isaa­tion ylin kon­trol­li kuu­luu siviilille.

      Vastaa

      1. Kun­nalli­nen järjestys- ja liiken­nepoli­isi olisi Suomes­sakin paljon parem­pi kaupunkien ongelmien hoita­miseen kuin nykyi­nen val­tio­jo­htoinen malli. Helsingis­sä aivan var­masti olisi kan­na­tus­ta poli­isin järjestys­valvon­nan ja toisaal­ta liiken­nevalvon­nan resurssoin­nin kas­vat­tamiseen jos siihen olisi mah­dol­lisu­us. Ja tosi­aan se kaupun­gin järjestyk­sen­valvon­nan poli­it­tisen ohjauk­sen pitämi­nen kaupunki­lais­ten käsis­sä olisi ter­veem­pää kuin että maaseudun äänil­lä valit­tu per­su­sisämin­is­teri ajaa omaa agen­daansa myös pääkaupun­gin poliisissa.

   2. Juuri näin. Val­ta siir­tyy pois demokraat­tis­es­ta äänestyk­ses­tä kohti val­taor­gan­isaa­tioi­ta. Euroopas­sa se on tietenkin EU ja muual­la muut. Mut­ta jos kaupun­git vahvis­tu­vat, mut­ta niille sanelee ehdot isoi­hin asioi­hin eri jär­jestöt, niin onko niin merk­i­tys­tä, että kut­su­taanko noi­ta jär­jestöjä sit­ten eri nimel­lä kuin val­tio? Kaupungeis­sa voidaan päät­tää sil­lan rak­en­tamis­es­ta, mut­ta ei isoista asioista.

      Vastaa

5. Muuten var­maan paikkansa pitävä teo­ria, mut­ta vain suures­sa maail­mas­sa, ei Suomessa.
   Meil­lä menee haja-asut­tamisen ide­olo­gia kaupungis­tu­misen edelle ja val­ta pyritään viemään pois kaupungeil­ta. Kaupunke­ja luon­nehdi­taan Van­han Tes­ta­mentin kuvaamik­si saas­taisik­si, lev­ot­tomik­si ja jopa väki­val­taisik­si, jos­sa ei mikään hyv­in­voin­ti ja oikeu­den­mukaisu­us voi toteu­tua. Val­tion tehtävä on tais­tel­la kaupunke­ja vas­taan ja kaikkia keino­ja ei ole vielä edes käytetty.

   Vastaa

6. Min­ut toden­näköis­es­ti tuomi­taan saivarteli­jak­si seu­raa­van kom­mentin vuok­si: Tavoit­teena ei pitäisi olla val­lan siir­tymi­nen kaupungeille, vaan kaupunkilaisille.

   Vastaa

7. Blo­gin kuvaa­maa kehi­tyskulkua vas­taan kul­kee parhail­laan julkisen rahan kier­tokulku. Helsin­gin kaupun­ki kerää vero­tu­loina tänä vuon­na noin 1,9 mil­jar­dia. Se saa per­in­teis­inä val­tiono­suuksi­na 0,5 mil­jar­dia ja Sote-rahoituk­se­na 3,1 mil­jar­dia. Siten Helsin­gin kaupun­gin rahoituk­ses­ta (muut kuin vero­tu­lot las­ket­takoon kor­vauk­sik­si toimite­tu­ista palveluista) tulee melkein kak­si kol­mannes­ta tulee val­ti­ol­ta. Val­tion osu­us on kas­vanut viime vuosi­na jatkuvasti.

   Jos tarkastel­laan kaupun­gin sijas­ta kaupunki­laisia, niin luvut ovat karkeasti seuraavat:
   Val­tio kerää helsinkiläisiltä veroina (ALV mukaan lukien) noin 17 mil­jar­dia. Helsinkiläiset saa­vat kaupun­gin rahoituk­sen lisäk­si eri­laisi­na tulon­si­ir­toina, mukaan lukien val­tion rahoit­tamien organ­isaa­tioiden palkat, reilut 10 mil­jar­dia. Eli val­ti­ol­ta Helsingille ja helsinkiläisille yhteen­sä noin 15 mil­jar­dia (Helsin­ki on niitä har­vo­ja paikko­ja Suomes­sa, joka ei elä velal­la). Helsinkiläiset ansait­se­vat vuodessa luokkaa 30 mil­jar­dia. Val­tion osu­us helsinkiläis­ten rahavir­ras­ta on noin puolet.

   Kun kat­soo luku­ja, voi todel­lakin hyväl­lä syyl­lä kysyä, mikä jatku­vu­u­den laki kul­jet­taa puo­let kaupunki­lais­ten rahoista sel­l­aisen insti­tuu­tion kaut­ta, jon­ka suurin piirtein ain­oa mielekäs tehtävä on väki­val­takoneis­ton ylläpi­to. Ja väki­val­takoneis­tostakin pääosa poli­i­sista olisi järkevin siirtää takaisin kaupungeille.

   Vastaa

8. Voin olla samaa mieltä sekä isos­sa että pienessä kuvassa.

   Lib­er­aalit kaupun­git ja kon­ser­vati­ivi­nen maaseu­tu ‑asetel­ma on vah­va läh­es joka puolel­la, niin Suomes­sa, Ran­skas­sa, Ruot­sis­sa kuin Turkissakin. Ja elin­voiman keskit­tymi­nen kaupunkei­hin näyt­tää ole­van tot­ta. Pain­opiste siir­tyy kaupunkei­hin, ellei kon­ser­vati­ivien vas­taisku sitä nujerra.

   Mikro­ta­sol­la Suomes­sa kaupunkien ja osin kun­tienkin itse­hallinnon rene­sanssi on toteu­tu­mas­sa tois­takin reit­tiä. Tähän asti val­tio on taval­la tai toisel­la ohjan­nut ja mitoit­tanut kun­tien toim­intaa aset­ta­mal­la norme­ja (koul­u­lu­okat, ter­vey­den­hoito­henkilöstö, ympäristö­tavoit­teet), ohjaa­mal­la rahoi­tuskri­teereil­lä (koulu­tus, kult­tuuri­laitok­set, työl­listämi­nen, kotout­ta­mi­nen) tai pie­nil­lä kohden­ne­tu­il­la erillisrahoituksilla.

   Nyt val­tio on vesit­tämässä monia tavoit­tei­ta tai leikkaa­mas­sa rahoi­tus­ta. Asukkaiden hyv­in­voin­nista, palvelu­iden laadus­ta, maakun­nal­lis­es­ta ja kansal­lis­es­ta kult­tuurista, vähem­mistö­jen ase­mas­ta tai laa­jem­minkin Suomen maaku­vas­ta vas­tu­u­ta kan­ta­va kaupun­ki joutuukin panos­ta­maan mon­een toim­intaan enem­män kuin val­tio rahoit­taa tai ohjeis­taa. Val­tion laimin­lyömän vas­tu­un kan­t­a­mi­nen saat­taa edel­lyt­tää kaupun­gin vero­tu­lo­jen lisäämistä.

   Kaupun­ki saa tässä uut­ta (henkistä) liikku­mavaraa ja tarvet­ta tehdä omia itsenäisiä ratkaisu­ja. Eli palu­u­ta aitoon itsehallintoon.

   Vastaa

9. On selvää, että väki muut­taa kaupunkei­hin, ja sitä kaut­ta sivistys, raha ja mon­en­lainen kehi­tys — kaupunki­laisil­la on tule­vaisu­us. Kuitenkaan näis­sä (ikälu­okkasi) kepu- ja sit­tem­min per­su­vas­tai­sis­sa jutuis­sa en ihan ymmär­rä sitä, mik­si kaupun­git ja ei-kaupun­git pitää nähdä niin vas­takkain. Oli­vatko men­neet vuosikymmenet, jol­loin sil­tarumpu­ja todel­la vahvis­tet­ti­in kaupunki­lais­ten markoil­la, niin vas­ten­mieli­nen aika, että ei-kaupun­git jotenkin edelleen ansait­se­vat kär­siä täl­lais­es­ta alen­tamis­es­ta (sitähän tämä on)? Se, että kaupunkien ulkop­uolelle on jäänyt koulu­ja käymät­tömiä nuo­ria miehin ja kansak­oulupo­h­jan eläkeläisiä, ei ole taval­laan maaseu­tu­jen vika vaan kaupunkien syytä. Kun kehi­tys on kaupungeis­sa, taval­laan sen ulkop­uo­li­nen ei-kehi­tys on seu­raus­ta kaupunkien kehit­tyneistä omi­naisuuk­sista, ja osalle tämän ulkop­uolelle jäämis­es­tä. Vas­tuu tilanteen kor­jaamis­es­ta kuu­luu kaupungeille ja tähän tai­ta­neen tarvi­ta val­ti­ol­lista mallia. Seg­re­gaa­tion vähen­tämi­nen on kau­nista, kun se tapah­tuu kaupungi­nosien välil­lä; mut­ta poli­it­tis­es­ti “tunkkaista”, kun se tapah­tuu kaupunkien ja muun alueen välil­lä. Voisiko aloit­taa erityistalousalueista?

   Vastaa

   1. Min­un ei ollut tarkoi­tus kir­joit­taa mitään maaseu­tua vahin­goit­tavaa vaan ain­oas­taan sitä, että val­tio puut­tuisi vähem­män kaupunkien asioi­hin, jol­loin nämä voisi­vat etsiä itsenäis­es­ti tien men­estyk­seen. Isoa kun­tau­ud­is­tus­ta esitän, kos­ka parin tuhan­nen asukkaan maalaiskun­ta ei pysty toim­i­maan itsenäis­es­ti, mut­ta ei ole seudun keskuskaupun­gin ongel­ma, jos maalaiskun­tien asukkaat eivät halua elää itsenäisessä joskin isom­mas­sa kun­nas­sa vaan val­tion holhouksessa.

      Vastaa

10. Soin­in­vaar­alle kom­ment­ti­na että tilanne Unkaris­sa muut­tui myös maaseudun äänestäjien kohdal­la kun Tisza sai erit­täin suuren vaalivoiton. Tämä johtuu siitä että Unkarin vaaleis­sa ei äänestet­ty maaseudun ja kaupunkien väliltä tai oikeis­ton ja vasem­mis­ton väliltä tai lib­er­al­is­min ja kon­ser­vati­ivis­min väliltä vaan hyvän hallinnon ja kor­rup­tion väliltä. Unkarin tule­va päämin­is­teri Peter Mag­yar vetosi niin maaseudun ja kaupunkien asukkaisi­in. Hän ei luonut vas­takkainaset­telua vaan toivoa parem­mas­ta huomis­es­ta. Unkarin vaal­i­t­u­los ker­too siitä että maltill­i­nen oikeis­to voi nous­ta radikaali oikeis­ton todel­lisek­si haas­ta­jak­si. Vasem­mis­tol­la ei ole tätä mah­dol­lisu­ut­ta päästä yksin val­taan. Suomes­sa Vasem­mis­toli­it­to on gallup nousus­sa mut­ta vain isois­sa kaupungeis­sa ja siel­läkin alueel­lis­es­ti. Par­la­ment­ti­vaalit ratkaistaan koko maassa

    Vastaa

11. Onhan noi­ta kaupunke­ja, sel­l­aisek­si kun voi ihan itse julis­tau­tua. 1 200 asukkaan Kask­i­nen on Suomen pienin kaupun­ki ja niitä riit­tää. Esimerikik­si isom­mas­ta päästä Uusikaupun­ki on 14 000 asukkaal­laan Suomen
    76:nneksi suurin kun­ta, joka kut­suu itseään kaupungiksi.

    Mikään näistä megapoliskaupungeista ei suos­tu ole­maan kaup­pala tai maalaiskun­ta. Ei ikipäivänä.

    Vastaa

    1. Jos Soin­in­vaaran suun­nitel­ma toteu­tu­isi, niin esim Ker­a­va, Jär­ven­pää, Hyvinkää ja Riihimä­ki ja Kau­ni­ainen tip­puisi­vat kaup­paloik­si. Myös Akaa, Kou­vola, Ima­tra, Seinäjo­ki, Lapua ja Kuh­mo ym.

       Vastaa

       1. Enpä tiedä, mihin raja laitet­taisi­in, mut­ta var­maankin Seinäjo­ki esimerkik­si pysy­isi kaupunkina.

       2. Sil­fver­bergille kom­ment­ti­na että Kau­ni­ainen voisi ihan hyvin liit­tää Espooseen joka helpot­taisi Espoon kehit­tämistä huo­mat­tavasti. Ker­a­va ja Jär­ven­pää voitaisi­in hyvin liit­tää Tuusu­laan jos­ta luo­taisi­in kokon­aan uusi Kes­ki-Uuden­maan kaupun­ki. Hyvinkää ja Riihimä­ki voisi­vat pysyä itsenäisenä.

       3. Kau­ni­ainen, Ker­a­va ja Jär­ven­pää eivät suos­tu mis­tään hin­nas­ta yhdis­tymään “emäpitäji­in­sä”. Mut­ta pienek­si piikik­si niiltä voisi ottaa kaupun­ki-sta­tus pois ja palaut­taa kauppalaksi.

       4. Sil­fver­bergille kom­ment­ti­na että van­haan kaup­pala malli­in ei tarvitse siir­tyä. Kokoomus on esimerkik­si julk­istanut uuden kun­tau­ud­is­tus ohjel­man jos­sa kun­nat jae­taan ydinkun­ti­in ja lähikun­ti­in. Tässä kokoomuk­sen mallis­sa ei ole pakkoli­itok­sia . Kau­ni­ainen voisi olla tule­vaisu­udessa Espoon lähikun­ta ja Jär­ven­pää ja Ker­a­va voisi­vat olla taas Tuusu­lan lähikun­tia jot­ka hoitaisi­vat tule­vaisu­udessa lähipalvelut.