Kategoria: Kuntajako

Valta siirtyy valtioilta kaupungeille (1)

Olen omas­ta mielestäni tehnyt kelpo uran val­takun­nan poli­ti­ikas­sa. 20 vuot­ta kansane­dus­janana, 2 vuot­ta min­is­ter­inä ja neljä vuot­ta puolueen puheen­jo­hta­jana. Silti olan vaikut­tanut maail­man paljon enem­män kun­nal­lispoli­ti­ikas­sa kuin val­takun­nan politiikassa.

Tämä ei ole vain min­u­un liit­tyvä anom­alia. Val­ta jälki­te­ol­lises­sa yhteiskun­nas­sa on siir­tymässä val­tioil­ta suurille kaupungeille. Ilmiö kos­kee mod­erne­ja, tietoin­ten­si­ivisi­in aloi­hin nojaavia kaupunke­ja, jois­sa on yleen­sä yliopis­to – ei siis per­in­teisiä teol­lisu­uskaupunke­ja. kuten Detroitia, Poria, Kotkaa tai Kouvolaa.

Val­tiot ja kaupun­git ovat eriy­tymässä ide­ol­o­gis­es­ti toi­sis­taan. Val­tiot luisu­vat herkästi kansal­liskon­ser­vati­ivis­ten kun taas kaupungeis­sa ollaan lib­er­aale­ja. Orban­in val­ta tukeu­tui Unkarin maaseu­tu­un. Bud­abestis­sa hänen kan­natuk­sen­sa on ollut pien­tä. Jat­ka lukemista “Val­ta siir­tyy val­tioil­ta kaupungeille (1)”

Perutaan sote-uudistus ja toteutetaan kuntauudistus

Kun­tau­ud­is­tus jäi 2010-luvul­la tekemät­tä. Kun ei saatu elinkelpoisia kun­tia, piti sote antaa hyv­in­voin­tialueille. Kun­tien tehtävät jäivät aika vähäisik­si, eri­tyis­es­ti kun­nis­sa, jois­sa ei tarvi­ta koulua, kos­ka ei ole lapsia.

Kan­natin aikanaan Ståhlber­gin hengessä maakun­ta­hallintoa, mut­ta ole tul­lut siitä toisi­in ajatuk­si­in. Suo­mi jakau­tuu nyky­isin kaupunkiseu­tu­i­hin, jot­ka ovat maakun­tia luon­te­vampi yksikkö. Ajatelkaa nyt maakun­taa, joka koos­t­uu Kotkas­ta ja Kou­volas­ta tai Porista ja Raumasta.

STM:n kansli­apääl­likkö Markku Lehto ehdot­ti 20 kun­nan mallia. Kun oli kun­ta­jako­selvit­täjänä Päi­jät-Hämeessä, hah­motin mallia jos­sa alue koos­t­ui yhdestä kun­nas­ta (Lahti) ja nyky­isiä kun­tia vas­taav­ista pitäjistä, kos­ka joitakin asioi­ta ajatellen Päi­jät-Häme oli alueena liian suuri. Tästä esi­tyk­ses­tä ei tul­lut sil­loin mitään, mut­ta aja­tus­ta en ole uno­htanut. Jat­ka lukemista “Perutaan sote-uud­is­tus ja toteutetaan kuntauudistus”

Kasvukäytävä menestyjien väliin

Suurten kaupunkien kasvu on tämän ajan mega­tren­di kaikkial­la maail­mas­sa. Toinen viimeaiko­jen muu­tos on kas­vanut halu asua kan­takaupunki­mais­es­ti sen sijaan, että asu­isi lähiöis­sä tai kaupun­gin ulkop­uolel­la omakotitaloissa.

Näi­hin muu­tok­si­in on turha etsiä koti­maisia seli­tyk­siä, kos­ka ne koske­vat liki kaikkia mai­ta. Suomen taloudel­lisil­la vaikeuk­sil­la ei voi mitenkään selit­tää kaupunki­a­sumisen suo­sion kasvua Ruotsissa.

Mei­dän aikanamme nopeim­min kas­va­vat elinkeinot perus­tu­vat korkeaan osaamiseen ja vuorovaikut­teisu­u­teen. Ne eivät ole ain­oi­ta elinkeino­ja eivätkä voisi ollakaan, mut­ta ne kas­va­vat nopeim­min ja vetävät mui­ta elinkeino­ja mukanaan. Men­estyäk­seen ne tarvit­se­vat suuren väestöpo­h­jan, jot­ta eri alo­jen osaa­jia riit­tää. Ne viihtyvät parhait­en kaupunki­mai­sis­sa ympäristöis­sä, kos­ka help­po vuorovaiku­tus lisää tuottavuutta.

Mod­erneille elinkeinoille sinän­sä riit­tää suuri työssäkäyn­tialue ilman kaupunki­maisu­ut­ta. Onhan koko Kali­forn­ian Piilaak­so yhtä suur­ta Espoota.

Keskus­ta­maiseen asumiseen ihmisiä vetää työ­paikko­jen sijas­ta halu asua lähel­lä urbaane­ja palvelu­ja ja tapah­tu­mia. Jat­ka lukemista “Kasvukäytävä men­estyjien väliin”

Jäähyväiset eduskunnalle (3) Kunta- ja soteuudistus

Use­ampi henkilö on pyytänyt min­ul­ta, että täl­lä blogilla voitaisi­in keskustel­l­la kir­jas­tani Jäähyväiset eduskun­nalle. Palaste­len keskustelun kir­jan luku­jen mukaan kir­joit­taen lyhyen refer­aatin luvun keskeis­es­tä sisäl­löstä. Kun­nol­la tähän keskustelu­un voivat tietysti osal­lis­tua vain ne, jot­ka ovat kir­jan luke­neet, mut­ta myyn­timäärien perius­teel­la heitäkin on riit­tävästi. Kir­jaa voi yrit­tää laina­ta kir­jas­tos­ta, vaik­ka ainakin Helsingis­sä jono on pitkä. Kir­jakaupoista saa ja voi sen tila­ta myös tämän sivis­tun kaut­ta, ohjeet oike­as­sa palkissa. Joku var­maankin pyytää taas min­ua julkaise­maan kir­jan netis­sä, mut­ta se ei ole oikein sopu­soi­nus­sa kus­tan­nus­sopimuk­seni kanssa.

Olin hal­li­tus­neu­vot­teluis­sa 2011 vihrei­den puoles­ta vas­tu­us­sa työryh­mästä, joka käsit­teli kun­tau­ud­is­tus­ta. Olimme tuos­sa työryh­mässä yksimielisiä siitä, että tarvi­taan suuri kun­tau­ud­is­tus kaupunkiseuduil­la. Kaupunkien kehi­tys vaaran­tuu, kun maankäyt­töä osaop­ti­moidaan paloit­tain ja kun kun­nat sen sijaan, että yrit­täi­sivät tehostaa omaa toim­intaansa, keskit­tyvät valikoimaan asukkaik­seen ter­veitä ja hyvä­tu­loisia. Pienet vähäväkiset haja-asu­tusaluei­den kun­nat eivät olleet ongel­ma kuin korkein­taan itselleen.

Toinen työryh­mä keskit­tyi sote-asioi­hin. Se esit­ti sote-piirei­hin perus­tu­vaa jär­jestelmää, me taas esitimme vas­tuukun­ta­mallia. Jos suuri kun­tau­ud­is­tus toteu­tuu, läh­es kaikissa maakun­nis­sa asukkaiden selvä enem­mistö asuu maakun­nan keskuskaupungis­sa. Näis­sä olois­sa olisi luon­te­vaa, että keskuskaupun­ki vas­taisi myös sotes­ta vas­tuukun­ta­mallin mukaan. Muutkin kun­nat saisi­vat lähet­tää edus­ta­jansa sotes­ta vas­taavaan lau­takun­taan, joten luot­ta­mus­mieshallinnon osalta piir­i­malli ja vas­tuukun­ta­malli oli­si­vat hyvin lähel­lä toisi­aan. Ero on virkaor­gan­isaa­tios­sa. Sote-piiris­sä ei ole ketään virkami­estä ylilääkärin yläpuolel­la kat­so­mas­sa, mitä kaikkea rahaa tämä halu­aa käyt­tää. Sairaan­hoitopi­irien alati kas­va­vat bud­jetit ovat konkreet­ti­nen esimerk­ki tästä ongel­mas­ta. Jat­ka lukemista “Jäähyväiset eduskun­nalle (3) Kun­ta- ja soteuudistus”

Ode radiossa pe 27.2. klo 10.05 YLE Radio 1

YLE Radio 1, Leiko­la ja Lähde per­jan­taina 27.2.2015 klo 10.05

Onko poliitikon ammatissa mitään järkeä? 

“Markus Leiko­la ja Jus­si Lähde etsivät poli­itikon ammatin syv­in­tä ole­mus­ta. Mil­laiseen ammat­ti­in uudet kansane­dus­ta­jat oikein astu­vat? Antaako media oikean kuvan poli­itikon työstä? Ja onko poli­ti­ik­ka rikki?Vieraina ovat toimit­ta­ja Ret­ta Räty ja kansane­dus­ta­ja Osmo Soininvaara.”

***

Ohjel­ma on kuun­neltavis­sa Ylen Areenas­sa.

Näin ratkaisisin sote-solmun

Sosi­aali- ja ter­veysvaliokun­ta päät­ti tehdä uuden sote-mallin tiis­tai­hin men­nessä. Ja vielä san­o­taan, ettei julkises­sa sek­toris­sa ole tuottavuutta!

Malli tulee perus­tu­maan maakun­nan kokoisi­in yksiköi­hin. Tämä on tärkein­tä ja suuri paran­nus nykyti­laan. Ratkaista­vana on oikeas­t­aan vain neljä asi­aa. Jat­ka lukemista “Näin ratkai­sisin sote-solmun”

Maakuntamallia pukkaa

Perus­tus­laki­valiokun­ta sit­ten kaa­toi sote-uud­is­tuk­sen esite­tyssä muo­dos­sa, vaik­ka kaik­ki vaku­ut­ta­vat, että uud­is­tus on tarkoi­tus toteut­taa.  Se olikin ain­oa tämän hal­li­tuskau­den uud­is­tuk­sista, joka ei vielä ollut kaatunut. Onnek­si tulee uusia vaa­likau­sia. Tah­to muu­tok­seen on nyt niin vah­va, että jotain syntyy.

Helsin­gin Sanomien tieto­jen mukaan keskusta­laiset ja sosialidemokraatit oli­si­vat jo käyneet keskustelu­ja mallista, jois­sa nuo viisi perus­tus­laki­valiokun­nan perus­tus­lain vas­taisik­si tuomit­se­maa sote-aluet­ta jätetään pois ja jär­jestämis- ja tuot­tamis­vas­tuu annetaan mallis­sa olleille 19 tuotan­to­vas­tu­ualueelle, joka kuitenkin olisi hallinnoltaan ja rahoituk­seltaan seka­va hallinto­häkkyrä. Toiv­ot­tavasti tieto on väärä. Tätä on ylipään­sä mah­do­ton uskoa, kos­ka mik­si keskus­ta pelaisi kort­tin­sa tässä vai­heessa noin huonos­ti? Jat­ka lukemista “Maakun­ta­mallia pukkaa”

Miten metropolikaava edistäisi asuntotuotantoa?

On aika ilmeistä, että ehdo­tus metropoli­hallinnok­si kaatuu, kos­ka aika lop­puu kesken. Sen säätämisek­si eduskun­nan pitäisi piden­tää istun­tokaut­ta nyt sovi­tus­ta 13.3. ‑takara­jas­ta, eikä käytet­tävis­sä ole remon­tin takia edes istuntosalia.

Itse sisäl­löstä. Olen kan­nat­tanut vah­vasti vah­vaa metropoli­hallintoa, jon­ka olen­naise­na osana on, että kun­nal­lisvero­jen keräämi­nen annet­taisi­in sille. Vas­ta kun rahat ovat yhteiset, syn­tyy yhteistä taho­ta ja osaop­ti­moin­ti lop­puu. Olen myös kan­nat­tanut, että maankäytöstä päät­tämi­nen ja joukkoli­ikenne annet­taisi­in metropoli­hallinnolle kokon­aisu­udessaan. Jat­ka lukemista “Miten metropo­likaa­va edis­täisi asuntotuotantoa?”

Maakuntamalli olisi paras

(Kir­joi­tus on julka­istu Savon Sanomis­sa 21.12.2014)

Puoluei­den saavut­ta­ma sote-sopu on niin pyhä asia, ettei sitä saa kri­ti­soi­da. Joka heit­tää ensim­mäisen kiv­en, saa niskaansa syyn sen kaatamis­es­ta. Min­un aamukam­mas­sani on enää 119 piikkiä, joten voin sanoa, mitä ajattelen.

Mut­ta aloite­taan siitä, mik­si tämä täl­laise­nakin on suuri paran­nus. Suomes­sa ter­vey­den­huolto on ollut kun­tien vas­tu­ul­la ja sen vuok­si aivan liian kapeil­la harteil­la. Varsi­nainen toim­inta on nyt tarkoi­tus antaa 19 tuotan­to­vas­tu­ualueille, joi­ta kut­sun tässä kir­joituk­ses­sa maakun­niksi. Niiden keskikoko on vajaat 300 000 asukas­ta, mikä on kan­sain­välis­es­ti alara­jal­la. Etelä-Kar­jalas­sa on muo­dostet­tu maakun­nan kokoinen sote-piiri, Eksote, jon­ka toimin­nas­ta on todel­la hyvät koke­muk­set, vaik­ka kaik­ki eivät tietenkään ole siihenkään tyy­tyväisiä. Jat­ka lukemista “Maakun­ta­malli olisi paras”

Jospa mentäisiin suoraan maakuntamalliin?

Puoluei­den väli­nen sote-sopu onnis­tui men­emään melkein täy­den ympyrän. Ensin todet­ti­in, että ei maakun­ta­mallia, vaan maakun­tien sijas­ta viisi suu­raluet­ta, joil­la olisi vas­tuu sosi­aali- ja ter­vey­den­huol­losta. Jatko­selvi­tyk­sessä todet­ti­in, että näil­lä ei saisi olla omaa tuotan­toa (keskus­sairaalat), vaan ne oli­si­vat vain jär­jestämis­vas­tu­us­sa ole­via. Sit­ten päätet­ti­in, että tuotan­to­vas­tuu annet­taisi­in kun­nille tai kun­tien muo­dostamille laa­jem­mille kun­tay­htymille. Lop­ul­ta todet­ti­in, etteivät yksit­täiset kun­nat, oli­vat ne kuin­ka suuria tahansa, saisi olla tuotan­to­vas­tu­us­sa, vaan tuotan­to­vas­tuu olisi aina kun­tay­htymil­lä. Sit­ten todet­ti­in, että kun­tay­htymiä olisi korkein­taan 19, eli suomek­si san­ot­tuna, että maakun­nat oli­si­vat tuotan­to­vas­tu­us­sa.   Jat­ka lukemista “Jospa men­täisi­in suo­raan maakuntamalliin?”