Olen koonnut tähän koosteen kunnallispolitiikkaa koskevia kysymyksiä blogillani. Tämä muodostaa vaaliohjelmani. Sen runko on esitetty lyhytsanaisesti. Linkit ohjaavat pitempiin kirjoituksiin ja niistä käytyyn keskusteluun. Jos tulen valituksi kaupunginvaltuustoon, jätän tämän ohjelman sivustolleni jatkuvasti päivitettäväksi ”Mitä tehdä Helsingille” -sivustoksi. Tätä sivua ei voi teknisistä syistä kommentoida, mutta keskustelua voi jatkaa kommentoimalla linkkien takana olevia postauksia.
Rakentaminen raiteiden varsille ja lisää raiteita
Näissä vaaleissa valitaan välillisesti myös Uudenmaanliiton valtuusto ja hallitus.
Helsingin seudulle on tarkoitus rakentaa Tampereen verran asuntoja seuraavien kahdeksan vuoden aikana. Tämän rakentamisen ei saa antaa hajautua ympäri pitkin peltoja, vaan se on keskitettävä metro- juna- ja pikaratikka-asemien äärelle samaan tapaan kuin Kööpenhaminassa. ’
Ihannekaupunkini on samankaiksesti tiivis ja harva. Se koostuu tiiviistä, jalankulkuun perustuvista ”kylistä”, joiden välissä on kunnon viheralueet ja jotka on yhdistetty toisiinsa raideliikenteellä. Katso tarkemmin seuraavista artikkeleista:
– Rakennetaan vain asemien ympärille
– Vanhanen piirsi itse himmelinsä
– Kylänauha parempi kuin Vanhasen himmeli
– Yksi Vanhaselta puuttuu ja sen mukana kaikki
Uudenmaanliiton ei tule suostua Espoon Histan rakentamiseen ilman, että alue liitetään raideverkkoon. Espoosta tulisi saman tien vetää rata Histan ja Vihdin kautta Lohjalle. Se rahoitettaisiin maan arvonnousulla perimällä radan vaikutuspiirissä rakennusmaamaksua. Rataa voidaan myöhemmin jatkaa valtion projektina Saloon.
– Histan aluetta ei voi rakentaa ilman rataa
– Uudenmaanliiton pidettävä päänsä Espoon Histassa
Pisara-rata tarvitaan nopeasti
Kun rautateiden suosio on nopeasti noussut, Helsingin ratapihan kapasiteetti täyttyy. Jo tällä vaalikaudella on varauduttava tekemään päätökset niin sanotusta Pisararaiteesta. Se olisi maanalainen raide paikallisjunille, joka kiertäisi Pasilasta Töölön kautta jonnekin Esplanadin paikkeille ja sieltä hakaniemen kautta takaisin Pasilaan. Asemia olisi Opperan tienoilla Töölössä, Esplanadin alla ja hakaniemen torin alla.
– Rautateiltä loppuu kapasiteetti
Santahamina tulee saada asuinkäyttöön
Parin kilometrin – kahden tai komen metropysäkin – päässä keskustasta sijaitseva Santahamina tarjoaisi erinomaisen paikan uudella asuinalueelle. Saarelle mahtuisi luontoarvoja vaalien asumaan vaivatta 20 000 ihmistä.
Saarella on arvokasta vanhaa rakennuskantaa, joka säilyttämällä ja uusiokäyttöön ottamalla alueesta saadaan todella ainutlaatuinen asuinalue.
Kaikkialla maailmassa kaupunkien keskustojen tuntumassa sijaitsevista kasarmialueista on luovuttu, koska niillä ei ole enää puolustuksellista merkitystä ja koska kallista maata tarvitaan muuhun käyttöön.
Santahaminaan sijoitettiin varuskunta alunperin pitämään kurissa helsinkiläisrtä työväestöä ja kukistamaan sen mahdollinen kapinointi. Toisin, kun väitetään, saarella ei ole sanottavaa maanpuolustuksellista tehtävää. Ennen siellä oli sentään rannikkotykistöä, mutta nekin on nyt korvattu liikuteltavilla merimaaliohjuksilla. Sodanajan yksiköitä ei saarella muodosteta, koska ne ”olisivat siellä kuin tarjottimella ja kahden sillan takana valmiiksi motissa”.
Puolustusvoimille kyse on mukavuudesta. Kukapa ei olisi mieluummin töissä Santahaminassa kuin jossain korpivaruskunnassa ja onpa helsinkiläisten varusmiestenkin mukavampi palvella siellä kuin Vekarajärvellä. Vastassa on kuitenkin 20 000 henkilön oikeus asua lähellä keskustaa.
Helsingin tulisi ostaa Santahamina Senaattikiinteistöiltä summalla, joka riittää korvaamaan puolustusvoimien saarelle tekemät investoinnit.
–Hesarin mukaan Santahaminaa ei tarvita asumiseen
Kannatan myös Malmin lentokentän rakentamista, koska harrasteilmailu vie kohtuuttomasti tilaa keskeltä kaupunkia. Jos jotain pitää Helsingistä siirtää maakuntiin niin siirrettäköön lentäjäkoulutus.
Helsinki ei saa päästää asuntotuotantoa notkahtamaan, vaan sen tulee rakennuttaa asuntoja, myös omistusasuntoja, omalla riskillään.
– Kaupunki rakennuttamaan omistusasuntoja
– Miksi kaupungin kannattaa pitää asuntotuotantoa yllä laman yli
Paljon lisää pihakatuja
Autoliikenne on tuhonnut katuympäristön jalankulkuympäristönä. Miksi autolla olisi päästävä jokaiselle kadulle. Helsinkiin tarvigtaan paljon lisää pihakatuja. Autolla voisi ajaa niitä pitkin oven eteen, jos se on tarpeen tavaran tai vaikeasti liikkuvan henkilön kuljettamiseksi, mjutta tämä tapahtuisi jalankulun ehdoilla: maksiminopeus on 20 km/h ja autojen on annettava esteetön kulku jalankulkijoille.
Pysäköintipolitiikka tulee uudistaa
Autojen säilytys vie aivan liikaa katu- ja pihatilaa. Pysäköintipaikan ei tarvitse olla ihan oven edessä, vaan mieluummin asuinalueen ulkopuolella. Autot pitäisi laittaa maan alle ja erillisiin pysäköintitaloihin tai muuten maisemoida pois sen sijaan, että ne levittäytyvät kaikkialle.
– ”Prisman parkkipaikka katolle!
Pysäköinnin kustannukset kuuluvat autoilijan omalle vastuulle. On väärin myydä asunto ja pysäköintipaikka kytkykauppana, jolloin autotokin paikasta joutuu maksamaan pysäköintipaikasta. Uusilla asuinalueilla, esimerkiksi Jätkäsaaressa, yksi pysäköintipaikka maksaa 30 000 – 50 000 euroa, eli selvästi enemmän kuin auto. Siellä, missä pysäköintipaikka on kallis rakentaa, sen tulee olla kallis myös käyttäjille, koska muuten niitä kysytään liikaa. Alueille,joilla pysäköinnin järjestäminen on vaikeata, ohjautuisi näin enemmän autottomia asukkaita.
– Autot ja pysäköinti kaupungeissa”,
– Pysäköintipaikan hinta ja asukkaiden valikoituminen,
Asukaspysäköintitunnuksen hinta pitää aluksi kymmenkertaistaa. Helsingissä on myyty pilkkahintaan (36 euroa/vuosi) runsaat 30 000 asukaspysäköintitunnusta. Paikkoja on kuitenkin vain 19 400. Tämä tilanne ei ole kenenkään etujjen mukainen. Jos paikka maksaisi enemmän, tunnuksia myytäisiin vähemmän ja tunnuksen ostanut saisi myös pysäköintipaikan.
Asukaspysäkäintipaikan hinta kymmenkertsitettava
Isoja terveysasemia
Helsingissä kannattaisi pyrkiä nykyistä selvästi suurempiin ja monipuolisempiin terveysasemiin, joissa olisi myös erikoislääkäreitä. Näiden asemien olisi oltava hyvien liikenneyhteyksien varressa,jolloin niidedn saavutettavuus voisi olla parempi, vaikka asemia olisi harvemmassa. Tällaista voisi kokeilla vaikka Itäkeskuksessa, joka on koko Itä-Helsingin luonnollinen keskus. Kantakaupungin terveysasema voisi olla Postitalolla, jolle ei tunnuta muuten löytävän käyttöä – olettaen tietysti, että tarkempi tarkastelu osoittaa talon olevan kohtuukustannuksin muutettavissa terveysaseman käyttöön.
–Terveyskeskusten menetetty maine
Kysymys tontinvuokrista on vaikea
Helsingissä uusitaan vanhoja vuokrasopimuksia. Siinä yhteydessä inflaation syömiä vuokria nostetaan monin- tai jopa monikymmenkertaisesti. Osa vuokrista on niin halpoja, että asumiskustannukset nousisivat, jos kaupunki lahoittaisi tontit taloyhtiöille, koska silloin niistä pitäisi maksaa kiinteistöveroa.
Kaupungin on kohdeltava kaikkia asukkaitaan tasapuolisesti. Ei voi pitää hyväksyttävänä sitä, että uusista tonteista maksetaan huomattavasti korkeampaa vuokraa kuin vanhoilta. Vain osa kaupunkilaisista on ylipäänsä saanut käyttöönsä kaupungin vuokratontin.
Niin erikoiselta kuin se kuulostaakin, halvempi tontinvuokra ei tee asumisesta halvempaa sen kannalta katsoen, joka on ostamassa asuntoa, koska halpa vuokra nostaa vastaavasti asunnon hintaa. Nykyisen omistajan kannalta vuokran korotus on silkkaa rahanmenoa, koska yhtiövastike nousee ja omistaja on ehkä aikonaan maksanut asunnosta ylihintaa kuvitellessaan, että halpa vuokra jatkuu ikuisuuteen. Siksi vuokrakorotukset on tehtävä pitkän siirtymäkauden aikana. Samalla on päästävä järjestelmään, jossa vuokrat seuraavat maan arvon kehitystä nopeammin, eikä tällaisiin suuriin hyppäyksiin jouduta.
– Herttoniemen vuokrankorotukset
Erilliskysymyksiä
Ysin ratikka tulee jatkaa Korkeavuoren katua rantaan asti ja tehdä Korkeavuorenkadusta samalla kävelykatu, joka muodostaisi pohjois-eteläsuuntaisen kävelyakselin jalankulkijoille ja muodostuisi eteläisten kaupunginosien tärkeimmäksi ostos- ja ravintolakaduksi.
– Hyvä ehdostus Korkeavuorenkadusta
Katajanokalle suuniteltu hotellihanke tulee hylätä. Paikka sopii hotellille, mutta suunniteltu hotelli ei ulkonäkönsä puolesta sovi lainkaan kaavaillulle paikalle
– Katajanokan hotellihankkeesta
Talin golfkentän vuokrasopimuste ei tule uusia. Alue on joko avattava kaikkien lähiön asukkaiden käyttöön tai jos golfin peluuta jatketaan, sen pitää olla samoin ehdoin mahdollista kaikille helsinkiläisille.
– Mitä veronmaksajien tulee tukea?