Kunnallisvaaliohjelmani 2008

Olen koon­nut tähän koos­teen kun­nal­lis­po­li­tiik­kaa kos­ke­via kysy­myk­siä blo­gil­la­ni. Tämä muo­dos­taa vaa­lioh­jel­ma­ni. Sen run­ko on esi­tet­ty lyhyt­sa­nai­ses­ti. Lin­kit ohjaa­vat pitem­piin kir­joi­tuk­siin ja niis­tä käy­tyyn kes­kus­te­luun. Jos tulen vali­tuk­si kau­pun­gin­val­tuus­toon, jätän tämän ohjel­man sivus­tol­le­ni jat­ku­vas­ti päi­vi­tet­tä­väk­si “Mitä teh­dä Hel­sin­gil­le” ‑sivus­tok­si. Tätä sivua ei voi tek­ni­sis­tä syis­tä kom­men­toi­da, mut­ta kes­kus­te­lua voi jat­kaa kom­men­toi­mal­la link­kien taka­na ole­via postauksia.

Rakentaminen raiteiden varsille ja lisää raiteita

Näis­sä vaa­leis­sa vali­taan välil­li­ses­ti myös Uuden­maan­lii­ton val­tuus­to ja hallitus.

Hel­sin­gin seu­dul­le on tar­koi­tus raken­taa Tam­pe­reen ver­ran asun­to­ja seu­raa­vien kah­dek­san vuo­den aika­na. Tämän raken­ta­mi­sen ei saa antaa hajau­tua ympä­ri pit­kin pel­to­ja, vaan se on kes­ki­tet­tä­vä met­ro- juna- ja pika­ra­tik­ka-ase­mien äärel­le samaan tapaan kuin Kööpenhaminassa. ’

Ihan­ne­kau­pun­ki­ni on saman­kaik­ses­ti tii­vis ja har­va. Se koos­tuu tii­viis­tä, jalan­kul­kuun perus­tu­vis­ta “kylis­tä”, joi­den välis­sä on kun­non vihe­ra­lu­eet ja jot­ka on yhdis­tet­ty toi­siin­sa rai­de­lii­ken­teel­lä. Kat­so tar­kem­min seu­raa­vis­ta artikkeleista:

- Pää­mi­nis­te­ri on puhunut

- Raken­ne­taan vain ase­mien ympärille

- Tii­vis mut­ta harva

- Van­ha­nen piir­si itse himmelinsä

- Vaat­to­vaa­ra ja Kortteinen

- Kylä­nau­ha parem­pi kuin Van­ha­sen himmeli

- Yksi Van­ha­sel­ta puut­tuu ja sen muka­na kaikki

. Juna tuo huumeet

- Asfalt­ti­ke­pu­lai­set

Uuden­maan­lii­ton ei tule suos­tua Espoon His­tan raken­ta­mi­seen ilman, että alue lii­te­tään rai­de­verk­koon. Espoos­ta tuli­si saman tien vetää rata His­tan ja Vih­din kaut­ta Loh­jal­le. Se rahoi­tet­tai­siin maan arvon­nousul­la peri­mäl­lä radan vai­ku­tus­pii­ris­sä raken­nus­maa­mak­sua. Rataa voi­daan myö­hem­min jat­kaa val­tion pro­jek­ti­na Saloon.

- His­tan aluet­ta ei voi raken­taa ilman rataa

- Uuden­maan­lii­ton pidet­tä­vä pään­sä Espoon Histassa

- Saa­ko tie­toa pimittää?

- Kenen pitää mak­saa raiteet?


Pisara-rata tarvitaan nopeasti

Kun rau­ta­tei­den suo­sio on nopeas­ti nous­sut, Hel­sin­gin rata­pi­han kapa­si­teet­ti täyt­tyy. Jo täl­lä vaa­li­kau­del­la on varau­dut­ta­va teke­mään pää­tök­set niin sano­tus­ta Pisa­ra­rai­tees­ta. Se oli­si maa­na­lai­nen rai­de pai­kal­lis­ju­nil­le, joka kier­täi­si Pasi­las­ta Töö­lön kaut­ta jon­ne­kin Espla­na­din paik­keil­le ja siel­tä haka­nie­men kaut­ta takai­sin Pasi­laan. Ase­mia oli­si Oppe­ran tie­noil­la Töö­lös­sä, Espla­na­din alla ja haka­nie­men torin alla.

- Rau­ta­teil­tä lop­puu kapasiteetti

Santahamina tulee saada asuinkäyttöön

Parin kilo­met­rin — kah­den tai komen met­ro­py­sä­kin — pääs­sä kes­kus­tas­ta sijait­se­va San­ta­ha­mi­na tar­joai­si erin­omai­sen pai­kan uudel­la asui­na­lu­eel­le. Saa­rel­le mah­tui­si luon­toar­vo­ja vaa­lien asu­maan vai­vat­ta 20 000 ihmistä.

Saa­rel­la on arvo­kas­ta van­haa raken­nus­kan­taa, joka säi­lyt­tä­mäl­lä ja uusio­käyt­töön otta­mal­la alu­ees­ta saa­daan todel­la ainut­laa­tui­nen asuinalue.

Kaik­kial­la maa­il­mas­sa kau­pun­kien kes­kus­to­jen tun­tu­mas­sa sijait­se­vis­ta kasar­mia­lueis­ta on luo­vut­tu, kos­ka niil­lä ei ole enää puo­lus­tuk­sel­lis­ta mer­ki­tys­tä ja kos­ka kal­lis­ta maa­ta tar­vi­taan muu­hun käyttöön.

San­ta­ha­mi­naan sijoi­tet­tiin varus­kun­ta alun­pe­rin pitä­mään kuris­sa hel­sin­ki­läisr­tä työ­väes­töä ja kukis­ta­maan sen mah­dol­li­nen kapi­noin­ti. Toi­sin, kun väi­te­tään, saa­rel­la ei ole sanot­ta­vaa maan­puo­lus­tuk­sel­lis­ta teh­tä­vää. Ennen siel­lä oli sen­tään ran­nik­ko­ty­kis­töä, mut­ta nekin on nyt kor­vat­tu lii­ku­tel­ta­vil­la meri­maa­lioh­juk­sil­la. Sodan­ajan yksi­köi­tä ei saa­rel­la muo­dos­te­ta, kos­ka ne “oli­si­vat siel­lä kuin tar­jot­ti­mel­la ja kah­den sil­lan taka­na val­miik­si motissa”.

Puo­lus­tus­voi­mil­le kyse on muka­vuu­des­ta. Kuka­pa ei oli­si mie­luum­min töis­sä San­ta­ha­mi­nas­sa kuin jos­sain kor­pi­va­rus­kun­nas­sa ja onpa hel­sin­ki­läis­ten varus­mies­ten­kin muka­vam­pi pal­vel­la siel­lä kuin Veka­ra­jär­vel­lä. Vas­tas­sa on kui­ten­kin 20 000 hen­ki­lön oikeus asua lähel­lä keskustaa.

Hel­sin­gin tuli­si ostaa San­ta­ha­mi­na Senaat­ti­kiin­teis­töil­tä sum­mal­la, joka riit­tää kor­vaa­maan puo­lus­tus­voi­mien saa­rel­le teke­mät investoinnit.

-Hesa­rin mukaan San­ta­ha­mi­naa ei tar­vi­ta asumiseen

- Ken­raa­li Santahaminasta

- San­ta­ha­mi­na asuinkäyttöön!

Kan­na­tan myös Mal­min len­to­ken­tän raken­ta­mis­ta, kos­ka har­ras­teil­mai­lu vie koh­tuut­to­mas­ti tilaa kes­kel­tä kau­pun­kia. Jos jotain pitää Hel­sin­gis­tä siir­tää maa­kun­tiin niin siir­ret­tä­köön lentäjäkoulutus.

- Mitä kuu­luu mak­saa itse

- Mal­min lentokenttä

Hel­sin­ki ei saa pääs­tää asun­to­tuo­tan­toa not­kah­ta­maan, vaan sen tulee raken­nut­taa asun­to­ja, myös omis­tusa­sun­to­ja, omal­la riskillään.

- Kau­pun­ki raken­nut­ta­maan omistusasuntoja

- Mik­si kau­pun­gin kan­nat­taa pitää asun­to­tuo­tan­toa yllä laman yli

Paljon lisää pihakatuja

Auto­lii­ken­ne on tuhon­nut katu­ym­pä­ris­tön jalan­kul­ku­ym­pä­ris­tö­nä. Mik­si autol­la oli­si pääs­tä­vä jokai­sel­le kadul­le. Hel­sin­kiin tar­vig­taan pal­jon lisää piha­ka­tu­ja. Autol­la voi­si ajaa nii­tä pit­kin oven eteen, jos se on tar­peen tava­ran tai vai­keas­ti liik­ku­van hen­ki­lön kul­jet­ta­mi­sek­si, mjut­ta tämä tapah­tui­si jalan­ku­lun ehdoil­la: mak­si­mi­no­peus on 20 km/h ja auto­jen on annet­ta­va estee­tön kul­ku jalankulkijoille.

- Autot ja kau­pun­ki: katutila

Pysäköintipolitiikka tulee uudistaa

Auto­jen säi­ly­tys vie aivan lii­kaa katu- ja piha­ti­laa. Pysä­köin­ti­pai­kan ei tar­vit­se olla ihan oven edes­sä, vaan mie­luum­min asui­na­lu­een ulko­puo­lel­la. Autot pitäi­si lait­taa maan alle ja eril­li­siin pysä­köin­ti­ta­loi­hin tai muu­ten mai­se­moi­da pois sen sijaan, että ne levit­täy­ty­vät kaikkialle.

- “Pris­man park­ki­paik­ka katolle!

Pysä­köin­nin kus­tan­nuk­set kuu­lu­vat autoi­li­jan omal­le vas­tuul­le. On vää­rin myy­dä asun­to ja pysä­köin­ti­paik­ka kyt­ky­kaup­pa­na, jol­loin auto­to­kin pai­kas­ta jou­tuu mak­sa­maan pysä­köin­ti­pai­kas­ta. Uusil­la asui­na­lueil­la, esi­mer­kik­si Jät­kä­saa­res­sa, yksi pysä­köin­ti­paik­ka mak­saa 30 000 – 50 000 euroa, eli sel­väs­ti enem­män kuin auto. Siel­lä, mis­sä pysä­köin­ti­paik­ka on kal­lis raken­taa, sen tulee olla kal­lis myös käyt­tä­jil­le, kos­ka muu­ten nii­tä kysy­tään lii­kaa. Alueille,joilla pysä­köin­nin jär­jes­tä­mi­nen on vai­kea­ta, ohjau­tui­si näin enem­män autot­to­mia asukkaita.

- Autot ja pysä­köin­ti kau­pun­geis­sa”,

- Pysä­köin­ti­pai­kan hin­ta ja asuk­kai­den vali­koi­tu­mi­nen,

Asu­kas­py­sä­köin­ti­tun­nuk­sen hin­ta pitää aluk­si kym­men­ker­tais­taa. Hel­sin­gis­sä on myy­ty pilk­ka­hin­taan (36 euroa/vuosi) run­saat 30 000 asu­kas­py­sä­köin­ti­tun­nus­ta. Paik­ko­ja on kui­ten­kin vain 19 400. Tämä tilan­ne ei ole kenen­kään etuj­jen mukai­nen. Jos paik­ka mak­sai­si enem­män, tun­nuk­sia myy­täi­siin vähem­män ja tun­nuk­sen osta­nut sai­si myös pysäköintipaikan.

Asu­kas­py­sä­köin­nin maksut

Asu­kas­py­sä­käin­ti­pai­kan hin­ta kymmenkertsitettava

Isoja terveysasemia

Hel­sin­gis­sä kan­nat­tai­si pyr­kiä nykyis­tä sel­väs­ti suu­rem­piin ja moni­puo­li­sem­piin ter­veys­a­se­miin, jois­sa oli­si myös eri­kois­lää­kä­rei­tä. Näi­den ase­mien oli­si olta­va hyvien lii­ken­neyh­teyk­sien varressa,jolloin nii­dedn saa­vu­tet­ta­vuus voi­si olla parem­pi, vaik­ka ase­mia oli­si har­vem­mas­sa. Täl­lais­ta voi­si kokeil­la vaik­ka Itä­kes­kuk­ses­sa, joka on koko Itä-Hel­sin­gin luon­nol­li­nen kes­kus. Kan­ta­kau­pun­gin ter­veys­a­se­ma voi­si olla Pos­ti­ta­lol­la, jol­le ei tun­nu­ta muu­ten löy­tä­vän käyt­töä — olet­taen tie­tys­ti, että tar­kem­pi tar­kas­te­lu osoit­taa talon ole­van koh­tuu­kus­tan­nuk­sin muu­tet­ta­vis­sa ter­veys­a­se­man käyttöön.

- Iso­ja terveysasemia

-Ter­veys­kes­kus­ten mene­tet­ty maine

Kysymys tontinvuokrista on vaikea

Hel­sin­gis­sä uusi­taan van­ho­ja vuo­kra­so­pi­muk­sia. Sii­nä yhtey­des­sä inflaa­tion syö­miä vuo­kria nos­te­taan monin- tai jopa moni­kym­men­ker­tai­ses­ti. Osa vuo­kris­ta on niin hal­po­ja, että asu­mis­kus­tan­nuk­set nousi­si­vat, jos kau­pun­ki lahoit­tai­si ton­tit talo­yh­tiöil­le, kos­ka sil­loin niis­tä pitäi­si mak­saa kiinteistöveroa.

Kau­pun­gin on koh­del­ta­va kaik­kia asuk­kai­taan tas­a­puo­li­ses­ti. Ei voi pitää hyväk­syt­tä­vä­nä sitä, että uusis­ta ton­teis­ta mak­se­taan huo­mat­ta­vas­ti kor­keam­paa vuo­kraa kuin van­hoil­ta. Vain osa kau­pun­ki­lai­sis­ta on yli­pään­sä saa­nut käyt­töön­sä kau­pun­gin vuokratontin.

Niin eri­koi­sel­ta kuin se kuu­los­taa­kin, hal­vem­pi ton­tin­vuo­kra ei tee asu­mi­ses­ta hal­vem­paa sen kan­nal­ta kat­soen, joka on osta­mas­sa asun­toa, kos­ka hal­pa vuo­kra nos­taa vas­taa­vas­ti asun­non hin­taa. Nykyi­sen omis­ta­jan kan­nal­ta vuo­kran koro­tus on silk­kaa rahan­me­noa, kos­ka yhtiö­vas­ti­ke nousee ja omis­ta­ja on ehkä aiko­naan mak­sa­nut asun­nos­ta yli­hin­taa kuvi­tel­les­saan, että hal­pa vuo­kra jat­kuu ikui­suu­teen. Sik­si vuo­kra­ko­ro­tuk­set on teh­tä­vä pit­kän siir­ty­mä­kau­den aika­na. Samal­la on pääs­tä­vä jär­jes­tel­mään, jos­sa vuo­krat seu­raa­vat maan arvon kehi­tys­tä nopeam­min, eikä täl­lai­siin suu­riin hyp­päyk­siin jouduta.

- Hert­to­nie­men vuokrankorotukset

Erilliskysymyksiä

Ysin ratik­ka tulee jat­kaa Kor­kea­vuo­ren katua ran­taan asti ja teh­dä Kor­kea­vuo­ren­ka­dus­ta samal­la käve­ly­ka­tu, joka muo­dos­tai­si poh­jois-ete­lä­suun­tai­sen käve­ly­ak­se­lin jalan­kul­ki­joil­le ja muo­dos­tui­si ete­läis­ten kau­pun­gi­no­sien tär­keim­mäk­si ostos- ja ravintolakaduksi.

- Hyvä ehdos­tus Korkeavuorenkadusta

Kata­ja­no­kal­le suu­ni­tel­tu hotel­li­han­ke tulee hylä­tä. Paik­ka sopii hotel­lil­le, mut­ta suun­ni­tel­tu hotel­li ei ulko­nä­kön­sä puo­les­ta sovi lain­kaan kaa­vail­lul­le paikalle

- Kata­ja­no­kan hotellihankkeesta

Talin golf­ken­tän vuo­kra­so­pi­mus­te ei tule uusia. Alue on joko avat­ta­va kaik­kien lähiön asuk­kai­den käyt­töön tai jos gol­fin peluu­ta jat­ke­taan, sen pitää olla samoin ehdoin mah­dol­lis­ta kai­kil­le helsinkiläisille.

- Mitä veron­mak­sa­jien tulee tukea?

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.