8. Urbaanit mukavuudet

Suomen kielessä ei ole vaki­in­tunut­ta vastinet­ta englan­ninkieliselle käsit­teelle urban ameni­ty, jota käytetään paljon englan­ninkielisessä kaupunkien kehit­tämistä koskevas­sa kir­jal­lisu­udessa. Tämä on oireel­lista, sil­lä jos asialle ei ole nimeä, sitä ei osa­ta ajatel­la tai ei siitä ainakaan voi­da puhua. Perus­tu­uhan ajat­telu suurelta osin kieleen.

Oxford Dic­tio­nary määrit­tää sanan ameni­ty tarkoit­ta­maan paikan tai olo­suh­teen miel­lyt­tävyyt­tä. Urban ameni­ty on paikkaan liit­tyvä mieli­hyvää tuot­ta­va asia – kau­nis puis­to, rantarait­ti, kau­ni­isti laat­takivistä raken­net­tu käve­lykatu. Se voi tarkoit­taa myös pikaratikkay­hteyt­tä. Se tarkoit­taa asi­aa, joka tekee alueesta houkut­tel­e­van asua tai oleil­la. Kysymys voi olla myös kau­pal­li­sista palveluista, jol­loin posi­ti­ivi­nen ulkois­vaiku­tus perus­tuu kulut­ta­jan yli­jäämään[1]. Vilkkaan rav­in­to­lakadun läheisyys hyödyt­tää asukkai­ta kulut­ta­jan yli­jäämän kaut­ta, vaik­ka rav­in­to­las­sa käymi­nen on maksullista. 

Paras kuule­mani suomen­nus ter­mille on Mikko Särelän esit­tämä urbaan­it mukavu­udet. Se ei vas­taa täs­mälleen englan­nin kielistä ter­miä, mut­ta käytän sitä tässä kir­jas­sa, kun en parem­paakaan keksi.

Englan­ninkielisessä kir­jal­lisu­udel­la urban amenityl­lä saate­taan tarkoit­taa myös miel­lyt­tävää ilmas­toa, lento­kent­tää tai yliopis­toa. Nämä ovat koko kaupun­gin vetovoi­matek­i­jöitä ja niitä koske­vat eri lainalaisu­udet. Tässä kir­jas­sa rajaan ter­min urbaan­it mukavu­udet kuvaa­maan tek­i­jöitä, jot­ka lisäävät asuinalueen houkut­tele­vu­ut­ta suh­teessa saman metropo­lialueen mui­hin alueisi­in, siis ero­tuk­se­na koko kaupun­gin vetovoimatekijöistä.

On vaikea­ta löytää rahaa urbaanei­hin mukavuuk­si­in, kos­ka kyse on posi­ti­ivi­sista ulkois­vaiku­tuk­sista, joista ei yleen­sä voi rahas­taa siitä hyö­tyviä. Talousti­eteen ter­mein ne ovat julk­ishyödykkeitä. Sik­si kaupunki­ti­lan heikko laatu on usein räikeässä ris­tiri­idas­sa asun­to­jen korkeaan sisäiseen laatu­un näh­den. Asun­nos­sa saat­taa olla kau­nis par­ket­ti­lat­tia, mut­ta talon edus­tan jalka­käytävän asfalt­ti on rumasti paikat­tua sen sijaan, että jalka­käytävät olisi raken­net­tu kau­ni­isti kivi­laa­toista. Tavoiteltaes­sa asum­isym­päristöltään hyviä kaupunke­ja kysymys urbaanien mukavuuk­sien rahoituk­ses­ta on ratkai­se­van tärkeää. Peri­aat­teessa julk­ishyödykkei­den rahoi­tus on kaupunkien vas­tu­ul­la, mut­ta nekin toimi­vat tiukan bud­jet­ti­ra­hoituk­sen alaisi­na. Asia, jol­la ei ole edes nimeä, ei ole ajatuk­sis­sa pääl­lim­mäisenä. Urbaan­it mukavu­udet voivat tuot­taa kaupungille myös tulo­ja sekä houkut­tele­mal­la hyvä­tu­loisia asukkai­ta että nos­ta­mal­la maan arvoa ja sitä kaut­ta kaupun­gin saamia maan­vuokrat­u­lo­ja ja kiinteistöveroja.

Käsit­te­len seu­raavas­sa puis­to­ja edus­ta­mas­sa urbaane­ja mukavuuk­sia. Miten kaupungeis­sa syn­ty­isi puis­toille rahoi­tus markkinaehtoisesti?

Jos jokaisel­la maa­palal­la on oma omis­ta­ja, markki­nae­htois­es­ti ei syn­ny yhtään puis­toa elleivät tont­tien omis­ta­jat liit­toudu keskenään. Puis­to nos­taa sitä ympäröivien tont­tien arvoa, mut­ta ei tuo­ta taloudel­lista hyö­tyä sille, joka omis­taa juuri tuon puis­tok­si muutet­ta­van ton­tin. Jos kaupunki­rak­en­t­a­mi­nen tapah­tuu täysin markki­nae­htois­es­ti, jokainen tont­ti raken­netaan. Näin käy hyvin sijait­sevil­la alueil­la. Kaupunkien laidoil­la tilanne on toinen. Raken­nu­soikeu­den arvo voi siel­lä painua nol­laan, jol­loin rak­en­t­a­mi­nen ei kan­na­ta. Keski­tyn tässä keskeis­es­ti sijait­se­vi­in aluei­hin. Niis­sä kaik­ki ton­tit raken­net­taisi­in, jos jokainen ton­tin­o­mis­ta­ja saisi rak­en­taa niin kuin parhaak­si näkee. Lop­putu­los olisi huono ajatellen sekä  asukkaiden viihtyvyyt­tä että alueen yhteen­las­ket­tua maan arvoa. Esimerkke­jä täl­laisen virheen tehneistä kaupungeista löy­tyy paljon.

Asian muut­tuu toisen­laisek­si, jos suurel­la alueel­la on vain yksi omis­ta­ja. Tämän kan­nat­taa rak­en­taa tarpeelli­nen määrä puis­to­ja ja tore­ja ja kaikkea muu­ta kivaa, joka saa asukkaat viihtymään, kos­ka näin alueen yhteen­las­ket­tu arvo kas­vaa. Etelä-Euroopan lomako­hteista löy­tyy yhden omis­ta­jan toteut­tamia taa­jamia, joiden lop­putu­los on varsin hyvä. Toisin kuin Helsingis­sä, jalka­käytävätkin on laa­toitet­tu kauniisti.

Jos maao­maisu­us on hajau­tunut niin, että jokaisel­la ton­til­la on eri omis­ta­ja, vas­tuu puis­to­jen toteut­tamis­es­ta siir­tyy kun­nalle. Puis­to paran­taa asukkaiden viihty­isyyt­tä. Ajatel­laan, että kaikkia asukkai­ta edus­ta­van kun­nan pitäisi ostaa maa puis­toa varten. Näin ajat­tel­e­vat eri­tyis­es­ti tontinomistajat.

Toisinkin voisi ajatel­la. Puis­to nos­taa sen läheisyy­dessä ole­vien tont­tien arvoa. Asukkaat kyl­lä hyö­tyvät puis­tos­ta, mut­ta vas­taavasti he joutu­vat mak­samaan enem­män asumis­es­taan. Hyö­ty menee ton­tin omis­ta­jille, jot­ka voivat toki olla myös alueen asukkai­ta. Tun­tu­isi luon­nol­liselta, että tont­tien omis­ta­jat rahoit­taisi­vat omaisuuten­sa arvoa nos­ta­van investoin­nin yhteis­vas­tu­ullis­es­ti sen sijaan, että kun­ta rahoit­taa sen vero­tu­loil­la ja lahjoit­taa hyö­dyn tont­tien omis­ta­jille. Huo­mat­takoon, että hyö­ty menee kokon­aisu­udessaan tont­tien tai asun­to­jen nyky­isille omis­ta­jille. Kun asun­to joskus myy­dään, myös uusi asukas kokee mieli­hyvää puis­tos­ta, mut­ta joutuu toisaal­ta mak­samaan asun­nos­ta enem­män sen van­halle omistajalle.

Ongel­ma ratkeaisi, jos meil­lä olisi ton­teille korkea kiin­teistövero, joka määräy­ty­isi tont­tien todel­lisen arvon perus­teel­la. Sil­loin kun­ta saisi panos­tuk­sen­sa puis­taan ajan myötä takaisi lisään­tyneil­lä kiinteistöverotuotoilla.

Miten urbaan­it mukavu­udet saadaan rahoite­tuk­si, on hyvän kaupun­gin syn­tymisen kannal­ta ensiar­voinen asia. Jos ump­isol­mua ei saa­da ratkaistuk­si, urbaane­ja mukavuuk­sia ei toteuteta ja kaupungista tulee huono ja tyl­sä. Palaamme tähän asi­aan mon­ta ker­taa myöhemmin.

Seu­raa­va luku tästä.

Kir­jan alku­un tästä.

[1] Kulut­ta­jan yli­jäämä tarkoit­taa, että kulut­ta­ja saa jonkin asian halvem­mal­la kuin olisi enim­mäish­in­ta, jon­ka hän voisi siitä mak­saa. Ero­tus on kulut­ta­jalle tule­vaa hyö­tyä eli kulut­ta­jan yli­jäämää. Hän siis hyö­tyy tar­jon­nan ole­mas­saolosta. Mitään hyö­tyä hänelle ei olisi palvelus­ta, joka on hin­noitel­tu niin kalli­ik­si, ettei hänelle tulisi mieleenkään ostaa sitä. Joukkoli­iken­teen hyö­ty kulut­ta­jalle on sitä suurem­pi mitä halvem­pi se on.

27 vastausta artikkeliin “8. Urbaanit mukavuudet”

  1. Suomes­sa meil­lä on ehkä turhan rajoit­tunut käsi­tys siitä, mitä alueelli­nen itse­hallinto tarkoit­taa. Siis meil­lä on kun­tia, jot­ka esimerkik­si keräävät kiin­teistöveron ja huole­hti­vat puistoista.

    Mon­es­sa muus­sa maas­sa esi­in­tyy kun­nan (tai piirikun­nan) sisäl­lä autonomisia aluei­ta, joskus use­am­mas­sakin tasos­sa . Niil­lä voi olla oma poli­isi, var­tioin­ti, jäte­huolto, koulupi­iri ja kiin­teistövero­tu­soikeus. Yhdys­val­lois­sa lähiöis­sä on tyyp­il­listä, että niil­lä on omaa hallintoa ja ne keräävät ton­tin­o­mis­ta­jil­ta kiin­teistövero­ja (jois­sain tapauk­sis­sa jäsen­mak­su­ja). Näil­lä rahoil­la pide­tään sit­ten yllä yhteisiä aluei­ta, esimerkik­si puis­to­ja tai alueen raja-aitaa. Ton­tin omis­ta­jien moti­ivi mak­saa lähipuis­ton ylläpi­dos­ta on oman talon arvon säilyminen.

    Helsin­gin kokoises­sa kylässä halukku­us mak­saa kiin­teistöveroa on jo huonom­pi. Laa­jasa­lo­laisen talon arvoa tuskin hirveästi nos­taa metroase­man rak­en­t­a­mi­nen Koivusaareen.

    1. Nim­imerk­ki iVal­olle kom­ment­ti­na että tuskin Helsin­gin kokon­ainen kaupun­ki liian pieni että se voitaisi­in pilkkoa eril­lisi­in itse­hallintoalueisi­in. Jos Pääkaupunkiseudulle luo­daan yhteinen metropoli­hallinto olisi nämä kaupunkipi­ir­it vält­tämät­tömiä. Itse en usko että metropoli­hallinto olisi enään mah­dol­lista. Lon­toos­sa on kaupunkipi­ireistä mut­ta Englan­nin vaal­i­jär­jestelmä suosii jär­jestelmään jos­sa yksi puolue voi kon­trol­loi­da val­tu­us­to joka tek­isi alata­son päätök­siä toisin Suomes­sa jos­sa on toisen­lainen vaalijärjestelmä.

      1. Jos­sain his­to­ri­an vai­heessa Helsinki­in yritet­ti­in perus­taa kaupungi­nosa­hallinto­ja, mut­ta tämä jäi kokeiluk­si. Joku tääl­lä ehkä tun­tee asi­aa parem­min? Arvauk­seni on, että kokeilu epäon­nis­tui, kos­ka koko vero­tu­soikeus jäi kaupungille, samoin kaik­ki sääte­ly- ja virkapäätökset?

    2. iVa­lo: “Yhdys­val­lois­sa lähiöis­sä on tyyp­il­listä, että niil­lä on omaa hallintoa ja ne keräävät ton­tin­o­mis­ta­jil­ta kiin­teistövero­ja (jois­sain tapauk­sis­sa jäsenmaksuja).”

      Puhutko tässä HOA:sta (home­own­er asso­ci­a­tion)? Inter­netis­sä näkyy jatku­vasti jenkkien val­i­tus­ta siitä, miten HOA:t toimivat.

      1. HOA on yleisin muo­to. Niistä tosi­aan voi lukea lop­ut­tomasti val­i­tuk­sia, mikä ei olekaan ihme, kun naa­puris­ton pitää päät­tää asioista keskenään. Monel­la asuinalueel­la on syn­tynyt kyt­täys­men­tal­i­teet­tia, jos­sa puu­tu­taan jopa hoita­mat­tomi­in etupi­hoi­hin ja julk­i­sivui­hin, kos­ka ne laske­vat koko alueen talo­jen arvoa.

        Erit­täin varakkaiden ihmis­ten asuinalueet muo­dosta­va joskus myös itsenäisiä kun­tia (Inc.), joka on ollut per­in­teis­es­ti piirikun­nas­ta erot­tuneen kaupun­gin for­maali sta­tus maassa.

  2. Osmo: “Asian muut­tuu toisen­laisek­si, jos suurel­la alueel­la on vain yksi omis­ta­ja. Tämän kan­nat­taa rak­en­taa tarpeelli­nen määrä puis­to­ja ja tore­ja ja kaikkea muu­ta kivaa, joka saa asukkaat viihtymään, kos­ka näin alueen yhteen­las­ket­tu arvo kasvaa.”

    USA:ssa on myös his­to­ri­al­lisia esimerkke­jä siitä, että alueen rak­en­ta­ja tekee sinne myös ratikat, vaik­ka niiden oper­oimi­nen on tap­pi­ol­lista, kos­ka se nos­taa alueen hin­to­ja niin paljon.

    1. Myös Suomes­sa har­joitet­ti­in aluer­ak­en­tamista 60–70 luvuil­la. Niitä ei tyyp­il­lis­es­ti pide­tä parhait­en onnis­tuneina alueina.

      1. Aluer­ak­en­t­a­mi­nen oli sodan jälkeisessä pääo­ma­niukku­udessa ain­oa tapa saa­da lähiöitä sadoille tuhan­sille raken­netuk­si. Raken­nus­fir­moil­la oli rahaa ja riskinot­tokykyä, maa­jus­seil­la oli maa­ta mut­ta kun­nil­la ei ollut mitään.

      2. Aluer­ak­en­t­a­mi­nen on kun­nan tilaus ja sitä saa mitä tilaa. Varsi­naisia itsel­lisiä yri­tyk­siä oli­vat Tapi­o­la ja Vuosaari ja tietyssä mielessä myös Kulosaari.

  3. On myös ole­mas­sa yksi­ty­isiä puis­to­ja, tai ainakin on ollut. Lon­tooseen raken­net­ti­in vik­to­ri­aanise­na aikana yksi­ty­isiä puis­to­ja, niihin pääsi vain ne jot­ka asui­v­at ympäröivis­sä talois­sa. En tiedä mikä niiden tilanne nyt on. Osa ehkä pysyy kiin­ni yleisöltä, osa on avoinna.

    1. Sil­fver­bergille kom­ment­ti­na että kävin Lon­toos­sa vuon­na 2016 jos­sa erääl­lä asuinalueel­la oli yksi­tyi­nen puis­to jos­sa oli aidat ja port­ti joka sai avaimel­la auki. Puis­toa ei saanut käyt­tää muut kuin kom­pleksin asukkaat.

    2. Lon­toos­sa on edelleen yksi­ty­isiä puis­to­ja, eniten, kuin­ka ollakaan Kens­ing­tonis­sa ja Chelseassa. Samoin niitä on Yhdysvalloissa.

      1. Berli­inis­sä umpiko­rt­telei­den sisäl­lä on usein puis­to, joka ymmärtääk­seni on vain kort­telin asukkaiden käytössä.

      2. Osmon mainit­te­man Berli­inin lisäk­si puis­to­ja on umpiko­rt­telei­den sisäl­lä Köpik­sessä.. siel­lä siis kaupun­ki hääti jol­lain säädök­sil­lä autoparkke­ja pois umpiko­rt­telei­den pihoista jok­sus tois­takytävuot­t­a­sit­ten ja nyt onkin kiva kat­tel­la googlemäpsin ilmaku­via köpik­ses­tä kun umpiko­rt­telei­den keskel­lä on vihree­tä.. nurt­sia ja pui­ta ja puis­toa asukkaille…

  4. “Miten kaupungeis­sa syn­ty­isi puis­toille rahoi­tus markkinaehtoisesti?”

    Ihan haus­ka pähk­inä — Jätkäsaaren Rokkipark­ki on kaupun­gin omis­ta­ma yhtiö, joka on pakkomyy­ty alueen asun­to-osake­htiöille mak­sat, tai itket ja mak­sat periaatteella.

    Samal­la taval­la puis­tot voisi yhtiöit­tää puis­toa ympäröiville taloille, jot­ka kus­tan­ta­vat vastik­keessa puis­ton ylläpi­don, mut­ta täl­löin tulisi toki kiusaus vetää aidat puis­ton ympärille. Sik­si tarvit­taisi­in joku mekanis­mi, jol­la puis­toy­htiö voi saa­da tulo­ja muista puis­ton käyt­täjistä — joko heiltä itseltään, tai helpom­min, kaupungilta.

    Esim. Hyvän­toivon­puis­toon ei olisi kovin suuri investoin­ti asen­taa kävi­jät laske­vat web­bikam­er­at, ja kaupun­ki voisi mak­saa tämän mukaan x sent­tiä per kävijä.

    Mut­ta en ole kyl­lä yhtään var­ma olisiko koko “oper­aa­tio” tämän väär­ti. Sama asia olisi helpom­pi ratkoa maavero­tuk­sel­la (Hen­ry George), jos­sa yksi para­metri on etäisyys lähim­pään puis­toon. Toinen para­metri on etäisyys joukkoli­iken­teeseen. Kol­mas raken­nu­soikeu­den määrä.

  5. Soin­in­vaar­alle kysymys miten muka Vuosaari olisi ollut itselli­nen yri­tys? Tapi­olan rak­en­si use­at eri säätiöt ja yhdis­tyk­set ja Kulosaari olisi kokon­aan yksi­tyi­nen osakey­htiö nimeltään AB Brändö Vil­la. Myös Kau­nainen oli osakey­htiö nimeltään AB Grankul­la . Nämä Kau­nainen, Kulosaari jär­jeste­lyt johtu­vat siitä että kyseiset osakey­htiöt osti­vat ne maat jot­ka oli­vat tul­loin Kulosaar­ta ja Kauniasta.

    1. Vuosaaren rak­en­t­a­mi­nen oli Asun­tosäätiön han­ke. Helsin­gin maalaiskun­nal­la ei ollut rahkei­ta han­kkeeseen, joten Asun­tosäätiö rak­en­si sen kokon­aan, jopa sil­lan Vuosaa­reen. Kun Vuosaari liitet­ti­in Helsinki­in vuon­na 1966, kaupun­ki otti ohjat.

      1. Myin onnek­si käm­pän sieltä ennenkuin kalifaatti(vai kaupunkiko siel­lä riehuu) otti enem­pää ohjia…

      2. Soin­in­vaar­alle kom­ment­ti­na että en muis­tanut sitä että Vuosaari oli aikoinaan Helsin­gin maalaiskun­nan osa. Sen tiedän että suures­sa kun­tali­itossa vuodelta 1946 liitet­ti­in Helsin­gin maalaiskun­nas­ta usei­ta aluei­ta Helsinkiin.

  6. “Niis­sä kaik­ki ton­tit raken­net­taisi­in, jos jokainen ton­tin­o­mis­ta­ja saisi rak­en­taa niin kuin parhaak­si näkee. Lop­putu­los olisi huono sekä ajatellen asukkaiden viihtyvyyt­tä että ajatellen alueen yhteen­las­ket­tua maan arvoa. Esimerkke­jä täl­laisen virheen tehneistä kaupungeista löy­tyy paljon.”

    Olisi muka­va kuul­la, mitkä näitä virheitä tehneet kaupun­git ovat.

      1. Soin­in­vaar­alle kom­ment­ti­na että eikös Napolin kort­telit tehti­in ennen kuin autot yleistyivät? Napoli on paljon van­hempi kaupun­ki kuin Helsin­ki. Onko mod­ern­i­na aikana tehty kaupungi­nosia jos­sa ei olisi mah­dol­lista ollekkaan kulkea autol­la? Sin­ga­pore on ehkä ain­oa kaupunki­val­tio joka rajoit­taa autoilua mut­ta siihen on omat syyn­sä. Sin­ga­poren malli ei toimisi Suomes­sa kos­ka Sin­ga­pore ei ole samal­la taval­la demokra­tia kuin Suomi.

      2. Soin­in­vaar­alle kom­ment­ti­na että en tarkoit­tanut että autot oli­si­vat paho­ja ja julki­nen liikenne olisi hyvä. Onko mah­dol­lista että toteut­taa utopis­tisiä autot­to­mia kaupunke­ja tai kaupunginosia?

  7. Huolis­saan kan­nat­taa olla heistä, jot­ka eivät pidä varautu­mista tarpeel­lise­na tai eivät ole siitä lainkaan kiin­nos­tunei­ta. Tutkimusten mukaan asum­is­muodol­la on merk­i­tys­tä. Näyt­tää siltä, että ker­rostalois­sa asu­vien ihmis­ten varautu­mi­nen on mui­ta vähäisempää.

    Tämä liity elämän­ta­paan: kaupungis­sa tot­tuu siihen, että kaik­ki palve­lut ovat hel­posti saatavil­la. Lisäk­si nuorem­mat ihmiset eivät ensim­mäisenä kar­tu­ta koti­varaa, kun he muut­ta­vat ensiasuntoihinsa.

    Kri­isi­ti­lanteis­sa mah­dol­lisim­man mon­en tulisi olla oma­toimi­nen, että vira­nomaiset voisi­vat keskit­tyä aut­ta­maan kaik­ista heikoim­mas­sa ase­mas­sa ole­via – kuten heitä, jot­ka eivät yksin kodis­saan pär­jää. Liikku­mi­nen on tur­vat­ta­va ja autossa on olta­va bensat. 

    Helsin­ki on siis heikoil­la jäillä

  8. Osmo:
    “Miten kaupungeis­sa syn­ty­isi puis­toille rahoi­tus markkinaehtoisesti?
    Tun­tu­isi luon­nol­liselta, että tont­tien omis­ta­jat rahoit­taisi­vat omaisuuten­sa arvoa nos­ta­van investoin­nin yhteis­vas­tu­ullis­es­ti sen sijaan, että kun­ta rahoit­taa sen vero­tu­loil­la ja lahjoit­taa hyö­dyn tont­tien omis­ta­jille. Huo­mat­takoon, että hyö­ty menee kokon­aisu­udessaan tont­tien tai asun­to­jen nyky­isille omis­ta­jille. Kun asun­to joskus myy­dään, myös uusi asukas kokee mieli­hyvää puis­tos­ta, mut­ta joutuu toisaal­ta mak­samaan asun­nos­ta enem­män sen van­halle omistajalle.”

    Kiin­nos­tavaa pohd­in­taa. Lukies­sa jäin miet­timään kah­ta asi­aa.. 1) Tont­tien omis­ta­jat eivät ole homogeenin ryh­mä, vaan mah­dol­lisu­udet ja kiin­nos­tuk­set rahoit­taa puis­toin­vestoin­tia lienevät hyvinkin vaihtelevia.
    2) Eri tont­tien omis­ta­jat hyö­tyvät puis­toin­vestoin­nista eri tavoil­la. Täl­löin kysymys ei ole pelkästään puis­toa reunus­tavista ton­teista, vaan myös muista esim. käve­lyetäisyyk­sil­lä puis­tos­ta sijait­se­vista ton­teista. Hyö­tyyn perus­tu­vien investoin­tio­suuk­sien omis­ta­jako­htainen määrit­te­ly ei liene ihan yksinker­tainen asia. 

    Tont­tien omis­ta­japo­h­jainen rahoi­tus on myös aika herkkä vapaa­matkus­tamisen mah­dol­lisu­udelle. Jos riit­tävän moni osal­lis­tuu, niin min­un ei tarvitse osal­lis­tua, mut­ta saan silti puis­ton hyödyt.

  9. Tänäänkin Hesaris­sa taas val­ta­va Tam­pere-buf­fi https://www.hs.fi/feature/art-2000010671171.html

    Näitä tulee Hesari­i­in jatku­vana vir­tana ja nimeno­maan ver­tailu­na Helsinkiin. 

    Kiin­nos­taakin:
    — onko Tam­pere todel­lakin noin paljon parem­pi kaupun­ki, ja mil­lä mittareilla
    ‑mik­si HS buf­faa tätä.…meemiä? Vaiko tosiasiaa?
    ‑onko taustal­la asun­toraken­nut­ta­jien taita­va lob­by tms.
    ja
    ‑jos TRE todel­lakin voit­taa stadin asumisen paikkana, niin miten näin on päässyt käymään, sil­lä onhan TRE pikkukaupun­ki taigal­la Helsinki­in ver­rat­tuna edelleen

    Itse tiedän että esim. Tam­pere on hyvä kaupun­ki edelleen mm. autoil­i­joille toisin kuin Helsin­ki. Ja samal­la siel­lä myös hyvin toimi­va joukkoli­ikenne. Keskus­ta on vireä ja elävä ja edelleen selvästi Tam­pereen ydin, jos­sa ihmiset kohtaa­vat. Tässä Helsin­ki ei ole onnis­tunut. Keskus­tamme näyt­tää ja tulee näyt­tämään raken­nustyö­maal­ta vielä pitkään (seu­raavak­si Hakaniemi).
    Suomek­si: kuka h‑tti sta­dia oikein suun­nit­telee ja päin p‑settä?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.