Sörnäisten tunneli

Aloi­te­taan myön­ny­tyk­sel­lä. Sör­näis­ten tun­ne­li lie­ven­tää auto­lii­ken­teen tuot­ta­mia hait­to­ja Kala­sa­ta­mas­sa ja nopeut­taa auto­jen liik­ku­mis­ta siellä.

Mut­ta se lisää auto­jen aiheut­ta­mia hait­to­ja ja lii­ken­teen ruuh­kau­tu­mis­ta Kala­sa­ta­man poh­jois­puo­lel­la, Sör­näis­ten ran­ta­tiel­lä, Kruu­nun­haas­sa ja esi­mer­kik­si Espal­la.  Se taas pilaa kau­pun­kia ja hidas­taa sekä auto­jen että ihmis­ten liikkumista.

Van­ha totuus kau­pun­ki­lii­ken­tees­tä sanoo, ettei väy­liä raken­ta­mal­la pää­se ruuh­kis­ta eroon. Ne saa­daan vain siir­re­tyk­si pai­kas­ta toiseen.

Mut­ta entä Tuk­hol­ma? Onhan siel­lä­kin tun­ne­lei­ta autoil­le? Tuk­hol­mas­sa on myös ruuh­ka­mak­sut neut­ra­loi­mas­sa tun­ne­lien auto­lii­ken­net­tä lisää­vää vai­ku­tus­ta. Ruuh­ka­mak­su­jen yhdis­tä­mi­nen väy­läin­ves­toin­tei­hin on ainoa tapa teh­dä väy­läin­ves­toin­neis­ta joten­kin jär­ke­viä. Jat­ka luke­mis­ta “Sör­näis­ten tunneli”

Kaupunkiliikenteen oikea hinnoittelu

Kai­kis­sa teol­li­suus­mai­den suu­ris­sa kau­pun­geis­sa sub­ven­toi­daan jouk­ko­lii­ken­net­tä. Hel­sin­gin seu­dul­la jouk­ko­lii­ken­teen kus­tan­nuk­sis­ta puo­let kate­taan kun­tien budjetista.

Sub­ven­tion vält­tä­mät­tö­myy­teen on pää­dyt­ty käy­tän­nön opet­ta­ma­na. Ilman sitä lii­an moni käyt­täi­si autoa ja lii­ken­ne ruuh­kau­tui­si. Ennen kuin Hel­sin­ki ryh­tyi tuke­maan jouk­ko­lii­ken­net­tä, mat­ka Puo­ti­las­ta kes­kus­taan kes­ti aamu­ruuh­kas­sa 40 minuuttia.

Ruuh­kien tor­ju­mi­nen väy­liä raken­ta­mal­la mak­sai­si vie­lä enem­män kuin jouk­ko­lii­ken­teen sub­ven­tio, min­kä lisäk­si elä­mä moot­to­ri­tei­den hal­ko­mas­sa kau­pun­gis­sa oli­si tym­pe­ää ja epäterveellistä.

Talous­teo­rian kan­nal­ta jouk­ko­lii­ken­teen sub­ven­tio kui­ten­kin on vää­rää poli­tiik­kaa – parem­pi kuin ei mitään, mut­ta kau­ka­na opti­mis­ta.  Hait­taa aiheut­ta­vaa autoi­lua vähen­ne­tään sub­ven­toi­mal­la vähem­män hai­tal­lis­ta jouk­ko­lii­ken­net­tä. Opti­maa­lis­ta oli­si verot­taa autoi­lua ulkois­ten hait­to­jen ver­ran ja pan­na jouk­ko­lii­ken­ne mak­sa­maan omat kus­tan­nuk­sen­sa ja jopa vähän lisää tilas­ta, melus­ta ja pako­kaa­suis­ta. Autoi­lun hai­tois­ta suu­rin koh­dis­tuu toi­siin autoi­li­joi­hin ruuh­kan muo­dos­sa. Jat­ka luke­mis­ta “Kau­pun­ki­lii­ken­teen oikea hinnoittelu”

Puheenvuoroni kaupunkistrategiasta Helsingin kaupunginvaltuustossa.

Onnit­te­len stra­te­gias­ta neu­vo­tel­lei­ta hyväs­tä poliit­ti­ses­ta kult­tuu­ris­ta. Syn­tyy pal­jon parem­paa jäl­keä, kun arvos­ta­vat toi­si­aan. Muu­tos edel­li­seen val­tuus­to­kau­teen on ver­rat­tu­na merkittävä.

Kokoo­mus­lai­set ovat tääl­lä kiit­tä­neet sitä, että stra­te­gias­sa sul­je­taan pois kun­nal­lis­ve­ron koro­tuk­set. Minä­kin olen sii­tä tyy­ty­väi­nen, vaik­ka­kin eri syistä.

Hel­sin­ki on pal­ve­lu­val­tai­nen kau­pun­ki. Pal­ve­luil­la vero­tus vero­kii­lan mer­ki­tyk­ses­sä on myrk­kyä, kos­ka itse­pal­ve­lu on verotonta.

Sel­lai­ses­sa Hel­sin­gis­sä, jos­ta minä haa­vei­len, kau­pun­ki kui­ten­kin tar­vit­see vah­van tulo­poh­jan ja kau­pun­gin tulee voi­da rahaa myös käyt­tää. Jat­ka luke­mis­ta “Puheen­vuo­ro­ni kau­pun­ki­stra­te­gias­ta Hel­sin­gin kaupunginvaltuustossa.”

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 5.10.2021

Lau­ta­kun­nas­sa on sen ver­ran mie­len­kiin­toi­sia asioi­ta, että kom­men­toin nii­tä lyhyesti.

Laak­son yhteis­sai­raa­lan tar­kis­tet­tu klaava

Täs­sä on vain pie­niä muu­tok­sia aiem­min käsi­tel­tyyn, mut­ta han­ke on niin huo­mat­ta­va, että mai­nit­sen sen täs­sä. Alu­eel­le on tulos­sa sosi­aa­li- ja ter­veys­toi­men raken­nuk­sia yhteen­sä 168 000 ker­ros­ne­liö­tä. Lis­ta­teks­ti puhuu 200 000 ker­ros­ne­liös­tä, jois­ta 22 000 on ole­mas­sa ole­via raken­nuk­sia. Lähes mil­jar­din euron inves­toin­ti siis.

Sör­näis­ten tun­ne­lin hankesuunnitelma

Täs­sä vai­hees­sa pää­te­tään vain poh­jois­osan beto­ni­tun­neo­suu­den raken­ta­mi­ses­ta, kos­ka oli­si tyh­mää raken­taa ratik­ka ensin ja teh­dä beto­ni­tun­ne­li sit­ten, jol­loin ratik­ka­lii­ken­ne jou­dut­tai­siin siir­tä­mään pit­käk­si aikaa jon­ne­kin muu­al­le tai kul­ke­maan bus­seil­la. Tämä vai­he mak­saa 50 mil­joo­naa euroa. Koko­nai­suu­des­saan tun­ne­lia ei ole vie­lä suun­ni­tel­tu eikä sii­tä ole kus­tan­nus­las­kel­maa, mut­ta koko­nais­kus­tan­nuk­sik­si on haa­ru­koi­tu 180 MM€. Jat­ka luke­mis­ta “Kau­pun­kiym­pä­ris­tö­lau­ta­kun­nan lis­ta 5.10.2021”

Korkea tontin vuokra ei tee asumisesta kalliimpaa

Por­mes­ta­ri Juha­na Var­tiai­nen pois­ti jokin aika sit­ten kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen lis­tal­ta ton­tin­luo­vu­tuk­sen peri­aat­teet. Tiet­tä­väs­ti hän haluai­si lisä­tä kil­pai­lut­ta­mis­ta. Kan­na­tan jyrkästi. 

Asun­to­jo­not ja asu­mi­sen kor­kea hin­ta ovat ikä­viä asioi­ta, mut­ta ne ovat sil­ti hyvä merk­ki. Menes­ty­vään kau­pun­kiin halu­taan muut­taa nopeam­min kuin asun­to­ja pys­ty­tään rakentamaan.

Kun asun­to­ja on lii­an vähän, niuk­kuut­ta voi­daan sää­del­lä kol­mel­la taval­la: Jat­ka luke­mis­ta “Kor­kea ton­tin vuo­kra ei tee asu­mi­ses­ta kalliimpaa”

KYMP-lautakunta: HSL:n taloussuunnitelma

Kak­si­tois­ta­vuo­ti­nen kau­te­ni Hel­sin­gin kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­ta vas­taa­vas­sa lau­ta­kun­nas­sa on päät­ty­nyt, mut­ta aion sil­ti käsi­tel­lä blo­gil­la­ni kau­pun­kiym­pä­ris­tö­lau­ta­kun­nan asioi­ta, sil­lä koko kau­pun­gin kehit­tä­mi­nen on into­hi­mo­ni. Tulen tar­vit­taes­sa käsit­te­le­mään myös mui­ta lau­ta­kun­tia ja kau­pun­gin­hal­li­tus­ta, jos aihet­ta ilme­nee. Kos­ka kom­men­toin­ti ei täh­tää lau­ta­kun­nan pää­tök­siin, kir­joi­tan myös vähän asian vie­res­tä yrit­täen vetää vähän pidem­piä ja peri­aat­teel­li­sem­pia näkökohtia.

Nyt lau­ta­kun­nan lis­tal­la on vain yksi minun kan­nal­ta­ni mie­len­kiin­toi­nen asia, lausun­to HSL:n talous­suun­ni­tel­mas­ta 2022–24.

Jouk­ko­lii­ken­ne on saa­nut kun­nol­la sii­peen­sä koro­na-aika­na niin, että sen talous on kural­la. Pitäi­si­kö ali­jää­mät peit­tää nos­ta­mal­la lip­pu­jen hin­to­ja vai verovaroin?

Miten pitäi­si toi­mia ravin­to­lan, joka on vuo­den aika­na on saa­nut kun­nol­la sii­peen­sä, mut­ta pys­tyy nyt avaa­maan toi­min­tan­sa. Pitäi­si­kö sen nos­taa hin­to­ja roi­mas­ti, jot­ta sai­si ker­ty­neen ali­jää­män pei­te­tyk­si? Jokai­nen ymmär­tää, että ei kan­na­ta. Opti­maa­li­sen hin­ta­ta­son mää­rit­tä­mä voi­ton­mak­si­moin­ti­pis­te ei ole muut­tu­nut mihin­kään. Yli­hin­noit­te­lul­la ravin­to­la kai­vai­si vain kuop­paan­sa syvem­mäk­si. Samas­ta syys­tä opti­maa­li­nen jouk­ko­lii­ken­teen hin­ta ei ole muut­tu­nut miksikään.

Ruuhkamaksut subvention vaihtoehto

Jouk­ko­lii­ken­teen sub­ven­toin­tias­tee­seen liit­tyy kysy­mys,  mik­si jouk­ko­lii­ken­net­tä sub­ven­toi­daan? Sik­si, että lii­ken­ne yli­pään­sä toi­mi­si. Jos ei sub­ven­toi­tai­si, kävi­si niin kuin kävi 1960-luvul­la, jol­loin työ­mat­ka Puo­ti­las­ta kes­kus­taan kes­ti ruuh­kien takia 45 minuuttia.

Huo­mat­ta­koon kui­ten­kin, että tämä on talous­teo­reet­ti­ses­ti vää­rä perus­te. Jouk­ko­lii­ken­teen sub­ven­toin­nil­la täh­dä­tään auto­lii­ken­teen hait­to­jen vähen­tä­mi­seen. Oikeas­taan pitäi­si teh­dä toi­sin päin. Verot­taa auto­lii­ken­net­tä ruuh­ka­mak­suin, jol­loin jouk­ko­lii­ken­ne voi­si pär­jä­tä omial­laan. Jul­ki­nen talous para­ni­si kah­ta kaut­ta, ruuh­ka­mak­su­tu­lo­jen ja sub­ven­tion vähe­ne­mi­sen kautta.

Vähän kan­nat­tai­si kui­ten­kin sub­ven­toi­da ras­kas­ta rai­de­lii­ken­net­tä, kos­ka sen kus­tan­nus­ra­ken­ne on sel­lai­nen, että yhtey­den ole­mas­sao­lo (esi­mer­kik­si met­ro­ra­ta) on kal­lis ja sen käyt­tö hal­paa. Ei kan­na­ta hin­noi­tel­la mat­kus­ta­jia ulos.

Infrakorvaukset

Uudet rata­hank­keet rasit­ta­vat HSL:n lii­ken­net­tä infra­kor­vaus­ten kaut­ta. Kun­nat raken­ta­vat infran, esi­mer­kik­si län­si­met­ron tai Kruu­nu­ra­ti­kan, ja las­kut­ta­vat sii­tä HSL:ää käyt­täen jär­kyt­tä­vää vii­den pro­sen­tin korkokantaa.

Pait­si että kor­ko on vähän yli­mi­toi­tet­tu, kun­nat rahas­ta­vat tämän rahan kah­teen ker­taan. Hel­sin­ki esi­mer­kik­si saa huo­mat­ta­van osan Kruu­nu­ra­ti­kan inves­toin­ti­kus­tan­nuk­sis­ta takai­sin maan arvon nousu­na – oli­si saa­nut pal­jon enem­män­kin, jos oli­si teh­nyt pää­tök­sen ratik­kayh­tey­des­tä ennen kuin alkoi luo­vut­taa tontteja.

Tuo yli­mi­toi­tet­tu kor­ko saa aikaan sen, ettei pal­jon kan­na­ta sääs­tel­lä infrain­ves­toin­tien suun­nit­te­lus­sa. Käy­hän sii­nä niin, että muut kun­nat osal­lis­tu­vat Hel­sin­gin Kruu­nu­ra­ti­koi­den kus­tan­nuk­siin ja Hel­sin­ki esi­mer­kik­si Van­taan rati­kan kustannuksiin.

Pummilla matkustaminen ja pummilla pysäköinti

Vir­ka­mies­ten teke­mäs­sä lausun­to­luon­nok­ses­sa esi­te­tään, että jouk­ko­lii­ken­teen tar­kas­tus­mak­sua ei nos­tet­tai­si 100 euroon 80 euros­ta. Perus­tee­na käy­te­tään sitä, ettei pum­mil­la mat­kus­ta­mi­sen pitäi­si olla kal­liim­paa kuin pum­mil­la pysä­köi­mi­sen. Kokoo­mus on asias­ta eri miel­tä. Sen mie­les­tä pum­mil­la pysä­köi­mi­nen on pie­nem­pi rike, vaik­ka vää­rin pysä­köin­ti tuot­taa sel­vää hait­taa ja jopa vaa­raa muille.

Jatkan kaupunkisuunnittelukysymysten seuraamista blogillani

Olin elä­mä­ni vii­mei­ses­sa kau­pun­kiym­pä­ris­tö­lau­ta­kun­nan kokouk­ses­sa pari viik­koa sit­ten. Tähän päät­tyi 12-vuo­ti­nen, oikeas­taan 16-vuo­ti­nen ura­ni kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­ta vas­taa­vas­sa lau­ta­kun­nas­sa. Alka­va­na vaa­li­kau­te­na­ni teh­tä­vä­ni sel­väs­ti kevenevät.

Hel­sin­gin kehit­tä­mi­nen on edel­leen into­hi­mo­ni. Sik­si tulen täl­lä blo­gil­la seu­raa­maan kau­pun­kiym­pä­ris­tö­lau­ta­kun­nan asioi­ta — myös kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen asioi­ta ‑mut­ta en rapor­toi kai­kes­ta vaan vain mer­kit­tä­vim­mis­tä ja minua eni­ten kiin­nos­ta­vis­ta kysy­myk­sis­tä tukeu­tuen kai­kil­le avoi­miin esityslistoihin.

Kaupunkiympäristölautakunta 1.6.2021

Pöydältä

Hon­ka­suon kaa­va, Poh­jois­kaa­ri 34–38, Atte Har­jan­teen toi­vo­mus­pon­si korttelipihapilotista

Uudet asiat

Mal­min kes­kus­tan suunnitteluperiaatteet

Kau­pun­ki panee kun­toon esi­kau­pun­kia­luei­ta, joi­ta ei siis saa kut­sua lähiöik­si. Suun­ni­tel­man yksi­tyis­koh­tiin on vai­kea ottaa kan­taa ilman esit­te­lyä. Hyvä, että pan­naan kuntoon.

Mal­min ja Pukin­mäen yleis­ten aluei­den suun­ni­tel­man hyväksyminen

Näin on aivan mah­do­ton ottaa kan­taa. Sksi ollaan pai­kal­lis­ten asuk­kai­den lausun­to­jen varas­sa. Esi­tys­lis­tal­la ker­ro­taan, mitä aio­taan teh­dä, mut­ta ei ker­ro­ta, mitä aja­tuk­sia on hylätty.

Mes­su­kes­kuk­sen ase­ma­kaa­van muutos

Mes­su­kes­kus laa­je­nee, pysä­köin­tiä tulee lisää. Mer­kit­tä­vin­tä kui­ten­kin on 33-ker­rok­si­nen hotel­li­tor­ni ja kongres­si­kes­kuk­sen laa­jen­tu­mi­nen. Miten näi­hin hotel­lei­hin riit­tää väkeä?

Kata­ja­no­kan toi­mis­to­ton­tin myy­mi­nen Varmalle

Muo­dol­li­ses­ti kyse on vuo­krauk­ses­ta osto-optiol­la, mut­ta on päi­vän sel­vää, että Var­ma ostaa ton­tin. Hin­ta 17 mil­joo­naa, noin tuhat euroa neliö­tä. Asun­to­tont­ti oli­si tuol­la pai­kal­la kol­me ker­taa kalliimpi.

Vii­den ton­tin varaa­mi­nen Suvi­lah­ti Event Hub Oy:lle

Suvi­lah­teen tulee tapah­tu­ma­kes­kus. Han­ke on kil­pai­lu­tet­tu aikai­sem­min. Helen Oy tyh­jen­tää lähi­vuo­si­na Hana­saa­ren voi­ma­lai­tok­sen. Se pitäi­si joten­kin huo­mioi­da tapah­tu­ma-alu­een suunnittelussa.

 

Kaupunkiympäristölautakunta 25.5.2021

Teol­li­suus­ka­dun akse­li, kaavarunko

Aika­naan Mik­ko Säre­lä teki aloit­teen, että Teol­li­suus­ka­dun alue mer­ki­tään kes­kus­ta­toi­min­to­jen alu­eek­si. Nyt tämä on toteu­tu­mas­sa hienosti.

Pal­jon työ­paik­ko­ja tulee alu­eel­le ja myös yöelä­mää ohja­taan tän­ne. (Ei tar­vit­se ihme­tel­lä, että kes­kus­tan elin­voi­mai­suus heik­ke­nee, kun sil­le omi­nai­sia toi­min­to­ja siir­re­tään pois. Sil­ti kan­na­tet­ta­va ajatus)

Ongel­ma­koh­tia on kol­me. Minus­ta ja näkö­jään myös Ris­to Rau­ta­van mie­les­tä alu­eel­la voi­si olla ylä­ker­rok­sis­sa myös asu­tus­ta. Viras­to pel­kää yhteen­tör­mäys­tä yöelä­män kans­sa. Pie­ni ja vähän kulah­ta­neen tun­tui­nen Dal­lapén puis­to esi­te­tään raken­net­ta­vak­si. Minus­ta yhden vih­reän plän­tin­kin voi­si tuon­ne jät­tää ja kohen­taa sitä. Täs­sä ei pää­te­tä lii­ken­ne­suun­ni­tel­mas­ta, mut­ta jo täs­sä vai­hees­sa voi­si koros­taa sii­tä, että Kulos­aa­ren sil­taa pit­kin tule­va baa­nayh­teys voi­si pysyä sil­lan tasol­la eikä las­kea ensin alas nous­tak­seen takai­sin Teol­li­suus­ka­dun tasoon. Tämä on ihmi­sil­le työ­mat­kayh­teys eikä kuntoilureitti.

Jat­kos­sa var­maan­kin kiis­tel­lään kais­to­jen luku­mää­räs­tä Teollisuuskadulla.

Hon­ka­suo asemakaava

Hel­sin­gin äärim­mäi­seen nurk­kaan suun­ni­tel­laan ker­ros­puu­ta­lo­ja. Aiem­pi vähän kevyem­pi raken­ta­mi­nen ei toi­mi­nut, kos­ka alu­eel­la on huo­no maa­pe­rä, joil­la pien­ta­lot eivät peli­tä talou­del­li­ses­ti. Nyt teh­dään kor­keam­paa raken­ta­mis­ta parem­mal­le maal­le. Pai­kal­le tulee noin 500 asukasta.

Poh­jois­kaa­ri 34–38

Ope­tus­käy­tös­sä ollut kiin­teis­tö muu­te­taan asuin­kort­te­lik­si, van­haa suo­jel­len ja uut­ta raken­taen. Tilas­to­tie­dois­sa on vähän epä­joh­don­mu­kai­suut­ta, mut­ta ilmei­ses­ti uut­ta ker­ro­sa­laa tulee 5 000 k‑m2. Laut­ta­saa­re­lai­set ovat muis­tut­ta­neet kaa­vas­ta ja valit­ta­neet lii­kaa tehok­kuut­ta, Poh­jois­kaa­ren kapeut­ta ja pyö­räi­li­jöi­den suur­ta määrää.

Ratik­ka­py­säk­kien ja jalan­kul­ku­yhe­tyk­sien kehittämine

Tähän pitää tutus­tua tar­kem­min, eli tämä menee var­maan­kin pöy­däl­le. Kyse on sii­tä, onko ratik­ka­py­sä­kin molem­mis­sa päis­sä suo­ja­tie vai vaan toi­ses­sa ja voi­ko rati­kan koh­dal­la olla ”yli­tys­paik­ka” jol­lai­nen on Stoc­kan kel­lon koh­dal­la. Kun suo­ja­tie­tä ei ole, jalan­kul­ki­ja väis­tää ratikkaa.

Kruu­nusil­to­jen hank­kei­den inves­toin­ti­mää­rä­ra­han ylitys

Tämä yli­tys­tar­ve ei lii­ty niin­kään itse ratik­kaan eikä sil­taan vaan kaik­keen muu­hun, mitä teh­dään Haka­nie­mes­sä.  

 

Oden vaaliohjelma (4) Keskustan elinvoimaisuus

Alek­san­te­rin­ka­dul­ta on lyhyen ajan sisäl­lä läh­te­nyt lukui­sia eri­kois­kaup­po­ja. Onko kes­kus­tan elin­voi­mai­suus uhattuna?

Eri­kois­kaup­pa vähe­nee kes­kus­tas­sa väis­tä­mät­tä, kos­ka eri­kois­kaup­pa siir­tyy net­tiin ja kos­ka pää­kau­pun­ki­seu­dul­la on raken­net­tu suu­ri mää­rä kaup­pa­kes­kuk­sia. Koro­na on tyh­jen­tä­nyt kes­kus­tan ihmi­sis­tä ja jou­dut­ta­nut muu­tok­sia, jot­ka oli­si­vat tul­leet myös ilman koro­naa, mut­ta hitaammin.

Alek­san­te­rin­ka­tu ei tyh­je­ne, kos­ka se on alue, jos­sa lii­ke­huo­neis­to­jen hin­nat ovat kor­keim­mat koko seu­dul­la. Kun lii­ke­huo­neis­to­jen kysyn­tä las­kee, vuo­krat ale­ne­vat, kun­nes mark­ki­na tasa­pai­not­tuu. Jon­ne­kin syn­tyy tyh­jiä tilo­ja, mut­ta ei Alek­sil­le. Joil­la­kin kiin­teis­tö­si­joit­ta­jil­la on tosin kum­mal­li­sia pal­kit­se­mis­jär­jes­tel­miä, jot­ka kan­nus­ta­vat pitä­mään jon­kin aikaa lii­ke­ti­lo­ja tyh­jil­lään, jot­ta nii­den arvoa ei tar­vit­si­si kir­ja­ta alas, mut­ta kyl­lä nekin lopul­ta tun­nus­ta­vat tosiasiat.

Tilan raivaaminen jalankulkijoille lisää keskustan elinvoimaa

Joil­la­kin on sit­keä kuvi­tel­ma, että kes­kus­ta tuli­si elä­väm­pi, jos jalan­kul­ki­joil­ta otet­tai­siin aluei­ta autoil­le. Kaik­ki kan­sain­vä­li­set esi­mer­kit puhu­vat päin­vas­tais­ta. Kau­pal­li­nen kes­kus­ta vah­vis­tuu, kun autoil­ta ote­taan tilaa jalankulkijoille.

Tämä on todet­tu myös Hel­sin­gis­sä. Aika­naan Alek­san­te­rin­ka­tu ry. vas­tus­ti toi­min­nan­joh­ta­jan­sa Panu Toi­vo­sen joh­ta­ma­na voi­mak­kaas­ti käve­ly-Alek­sia, kos­ka tar­vit­si autoi­le­via asiak­kai­ta. Pit­käl­li­sen vii­vy­tys­tais­te­lun jäl­keen yhdis­tys hävi­si kamp­pai­lun­sa, autot hää­det­tiin Alek­sil­ta ja jal­ka­käy­tä­viä levi­tet­tiin. Kaup­po­jen lii­ke­vaih­to nousi rake­tin­omai­ses­ti. Panu Toi­vo­nen sai potkut.

Kokoo­mus on vas­tus­ta­nut Hel­sin­gis­sä jokais­ta käve­ly­ka­tua ja jal­ka­käy­tä­vien leven­nys­tä epä­on­nis­tu­nut­ta Iso Roo­ber­tin­ka­tua lukuun otta­mat­ta. Yhtään katua puo­lue ei ole vaa­ti­nut palau­tet­ta­vak­si autoil­le eikä kokoo­mus mie­lel­lään muis­te­le vas­tus­ta­neen­sa Kes­kus­ka­dun, Yli­opis­to­ka­dun, Kluu­vi­ka­dun ja Mikon­ka­dun käve­ly­ka­tu­ja tai auto­jen hää­tä­mis­tä Alek­sil­ta, nyt esi­mer­kik­si.[1]

Kes­kus­ka­tu 1969
Kes­kus­ka­tu nyt

Onko kauppiailla väärät tiedot asiakkaistaan?

Kes­kus­tan liik­kei­den lii­ke­vaih­dos­ta tulee alas­ta riip­puen vai­vai­set 8–18 pro­sent­tia autoi­li­joil­ta. Jos siis jou­du­taan valit­se­maan autoi­li­jat ja ei-autoi­li­jat, jokai­sen niis­tä kan­nat­taa vali­ta ei-autoi­li­jat. Ei-autoi­li­joi­den kan­nal­ta jalan­kul­ku­ym­pä­ris­tö on olen­nai­nen kil­pai­lu­te­ki­jä. Kapeil­la pako­kaa­su­jen ja lii­ken­ne­me­lun vai­vaa­mil­la jal­ka­käy­tä­vil­lä pujot­te­lu ei hou­kut­te­le asiakkaita.

Tun­nus­tan ollee­ni huo­no vih­reä, kun suh­tau­duin avoi­men kiin­nos­tu­nees­ti Jan Vapaa­vuo­ren teet­tä­mään sel­vi­tyk­seen kes­kus­ta­tun­ne­lis­ta. Ajat­te­lin, että se tar­joai­si his­to­rial­li­sen kom­pro­mis­sin paran­taa jalan­kul­kuo­lo­suh­tei­ta maan pääl­lä. Kokoo­mus oli vie­lä väläyt­tä­nyt, että tun­ne­li rahoi­tet­tai­siin käyttäjämaksuilla.

Kun sit­ten kävi ilmi, että han­ke tyr­mää­vän kal­lis eli mak­sai­si 1,4 mil­jar­dia euroa, yli kak­sin­ker­tai­ses­ti sen, mitä mak­soi moot­to­ri­tie Espoos­ta Tur­kuun, tote­sin, ettei tuos­sa ole mitään jär­keä. Kokoo­mus­lai­set­kin unoh­ti­vat puheet käyt­tä­jä­mak­suil­la rahoit­ta­mi­ses­ta, kos­ka ei sitä saa­tai­si rahoi­te­tuk­si. Jos mak­su ei vai­kut­tai­si käyt­tä­jä­mää­riin, sen pitäi­si olla kuusi euroa suun­taan­sa. Kun tuol­lai­nen mak­su vähin­tään puo­lit­tai­si käy­tön, mak­su pitäi­si­kin olla 12 euroa suun­taan­sa, mikä vähen­täi­si käyt­töä yhä lisää jne. Autoi­li­joil­ta ei saa tun­ne­lin kus­tan­nuk­sia peri­tyk­si, kos­ka tun­ne­lis­ta ei autoi­li­joil­le koi­du niin suur­ta hyö­tyä, että hei­dän kan­nat­tai­si mak­saa. Noin kal­liis­sa tun­ne­lis­sa ei ole pää­tä eikä hän­tää. Kun­na­lis­ve­ron kaut­ta mak­set­tu­na se nois­tai­si vero­pro­sent­tia pro­sent­tiyk­si­köl­lä kym­me­nen vuo­den ajaksi.

Hin­ta oli­si siis 14 Oodia ja nel­jä Kruu­nu­ra­tik­kaa. Kruu­nu­ra­ti­kan päi­vit­täi­nen käyt­tä­jä­mää­rä oli­si samaa luok­kaa ja aika­sääs­tö yli kaksinkertainen.

Kokoo­muk­sen por­mes­ta­rieh­do­kas Juha­na Var­tiai­nen ker­toi kuu­liai­se­na kokoo­mus­lai­se­na, että hän on ihail­lut kuin­ka Tuk­hol­mas­sa tun­ne­lit suju­voit­ta­vat lii­ken­net­tä. Tuk­hol­man lii­ken­ne on aivan olen­nai­ses­ti ruuh­kau­tu­neem­paa kuin Hel­sin­gin ja pää­sy kes­kus­taan autol­la siten vai­keam­paa. Kau­pun­ki­lii­ken­tees­tä ei saa ruuh­kia pois­te­tuk­si väy­liä rakennetamalla.

Keskustan rooli muuttuu

Kukaan ei ole valit­ta­nut, ettei kes­kus­tas­sa ole lau­ta­tar­ho­ja. Suh­teel­li­sen edun peri­aat­teen mukaan jot­kut toi­min­not sopi­vat kes­kus­taan ja jot­kut taas aivan muu­al­le. Kes­kus­tan suh­teel­li­nen ase­ma on muut­tu­nut sen jäl­keen, kun pää­kau­pun­ki­seu­dul­le on raken­net­tu suu­ri mää­rä kaup­pa­kes­kuk­sia. Sel­lai­set toi­min­nat, jot­ka edel­lyt­tä­vät auton käyt­töä, sovel­tu­vat aiem­paa­kin huo­nom­min ydin­kes­kus­taan, kos­ka on ole­mas­sa auto­li­jan kan­nal­ta parem­min toi­mi­via vaihtoehtoja.

En osaa olla mur­heis­sa­ni sii­tä, ettei Van­taan peru­koil­ta tul­la autol­la ruo­kaos­tok­sil­le Hel­sin­gin kes­kus­taan, vaan mai­to­pur­kit ja olut­ko­rit oste­taan Jum­bos­ta. Mik­si kenen­kään Hel­sin­gis­sä pitäi­si olla täs­tä mur­heis­saan? Ei ole mitään kun­nal­lis­ta arvon­li­sä­ve­roa, jon­ka takia täl­lai­ses­ta lii­ke­toi­min­nas­ta pitäi­si pitää kyn­sin ja ham­pain kiinni.

Tämän päi­vän Hesa­ris­sa kaup­pias ker­toi, ettei monen tuhan­nen euron käsi­lauk­kua tul­la osta­maan met­rol­la. Kaup­pi­aan kan­nat­taa kokeil­la liik­keen­sä siir­tä­mis­tä Jum­boon. Ties vaik­ka palai­si takai­sin Espal­le. Minun taas on vai­kea ymmär­tää, että tuhan­sien euro­jen käsi­lauk­ku jäi­si osta­mal­la sik­si, että pysä­köin­nis­tä jou­tuu mak­sa­maan muu­ta­man euron.

Alek­san­te­rin­ka­dun tyh­jiin lii­ke­ti­loi­hin tulee kyl­lä vuo­kra­lai­sia, mut­ta ne saat­ta­vat olla aika eri­lai­sia kuin ne, jot­ka sii­tä lähtivät.

Ydin­kes­kus­tan vah­vuu­det liit­ty­vät ihmis­ten koh­taa­mi­seen ja ajan­viet­toon. Täl­lais­ten toi­min­to­jen osuus tulee kas­va­maan. Mer­kit­tä­vää osto­voi­maa edus­ta­vat myös turis­tit, jot­ka eivät lii­ku autol­la ja joi­ta hyvät jalan­kul­kuo­lo­suh­teet houkuttavat.

Erikoiskaupan tilantarve vähenee

Vaik­ka Alek­si ei kau­pois­ta tyh­je­ne, eri­kois­kau­pan vaa­ti­ma tila muu­al­la kan­ta­kau­pun­gis­sa vähe­nee net­ti­kau­pan ja kaup­pa­kes­kus­ten vuok­si. Sik­si nyt lii­ke­ti­loik­si osoi­tet­tu­ja tilo­ja tulee osoit­taa muu­hun käyttöön.

Toi­mis­toil­le aivan ydin­kes­kus­ta on maan par­hai­ten saa­vu­tet­ta­vaa aluet­ta jul­ki­sel­le lii­ken­teel­lä, mut­ta kau­em­pa­na Rau­ta­tie­a­se­mas­ta saa­vu­tet­ta­vuus on sel­väs­ti heikompi.

Asun­to­jen hin­nat pal­jas­ta­vat, että kan­ta­kau­pun­ki on maan halu­tuin­ta aluet­ta asu­mi­sel­le. Asu­mis­ta kan­ta­kau­pun­gis­sa tulee lisä­tä sal­li­mal­la toi­mis­tok­si muu­tet­tu­jen asuin­ta­lo­jen palaut­ta­mi­nen asun­noik­si ja kon­ver­toi­mal­la myös toi­mis­toik­si raken­net­tu­ja kiin­teis­tö­jä asun­noik­si. Espan ja Bule­var­din ete­lä­puo­lel­la tätä ei pitäi­si estää.

Oikeas­taan pitäi­si olla vapaa­ta muut­taa toi­mis­to­ja asun­noik­si. Jos jos­tain tilas­ta mak­se­taan asun­to­na enem­män kuin toi­mis­to­na, se on asun­to­na parem­pi. Vir­ka­mie­het eivät tätä hyväk­sy, kos­ka ”sil­loin­han kaik­ki muu­tet­tai­siin asunnoiksi”.

Se, että asun­nois­ta mak­se­taan enem­män kuin toi­mis­to­ker­ro­sa­las­ta, joh­tuu var­maan­kin sii­tä, että asun­nois­ta on pulaa ja toi­mis­to­ker­ro­sa­laa on tyh­jil­lään yli mil­joo­na ker­ros­ne­liö­tä. Kun kon­ver­sioi­ta on teh­ty tar­peek­si, hin­nat tasoit­tu­vat. Kaik­kea ei siis muu­tet­tai­si asunnoiksi.

Tämä asia ei kui­ten­kaan ole aivan yksin­ker­tai­nen ulkois­vai­ku­tus­ten vuok­si, mut­ta en mene täs­sä asias­sa syvemmälle.

 

 

 

[1] Kokoo­mus­lai­set ovat huo­maut­ta­neet minul­le, että hävit­ty­ään asian he eivät vii­me vai­hees­sa he eivät enää vas­tus­ta­neet Kes­kus­ka­dun käve­ly­ka­tua. Eivät, mut­ta vii­väs­ti­vät sen toteut­ta­mis­ta yli 20 vuotta.