Kategoria: Kaupunkisuunnittelu

Valtuustoaloite kiinteistöverosta

Kun val­tio vähen­tää panos­tus­taan kult­tuuri­in, Helsin­gin on lisät­tävä omaansa. Tämä on tärkeää pait­si kult­tuurin itsen­sä vuok­si myös sik­si, että hyvät kult­tuuri­palve­lut ovat kaut­ta his­to­ri­an olleet kaupunkien tärkeä vetovoimatekijä.

Eilen oli viimeinen tilaisuuteni tehdä val­tu­us­toaloite. Tein niitä peräti kak­si, toisen kiin­teistöveros­ta ja toisen HSL:n tariffeista.

Teen HSL:n tar­if­feista toisen postauk­sen, tässä kiinteistöveroaloite:

 

Suurten kaupunkien rooli koros­tuu kaikkial­la maail­mas­sa. Helsinkikin on yhä enem­män oman onnen­sa seppä.

On myös aiem­paa haas­tavam­paa huole­htia koul­u­lais­temme saa­man opetuk­sen korkeas­ta tasos­ta, mikä tärkeätä, jot­ta oppi­laat saisi­vat hyvät lähtöko­h­dat elämässään.

Asumisen hin­nan pitämi­nen kohtu­ullise­na edel­lyt­tää asun­to­tuotan­non pitämistä korkeana. Jot­ta Helsinki­in halu­taan eikä joudu­ta, on panos­tet­ta­va asuinympäristö­jen korkeaan laatuun.

Nämä ja mon­et muut tehtävät edel­lyt­tävät, että kaupungilla on riit­tävästi vero­tu­lo­ja käytet­tävis­sään. Työn vero­tuk­sen hai­tat kuitenkin koros­tu­vat palvelu­val­taises­sa kaupungis­sa, onhan palvelu­jen käytössä yleen­sä ole­mas­sa vero­ton vai­h­toe­hto. Jat­ka lukemista “Val­tu­us­toaloite kiinteistöverosta”

Kaupunkisuunnittelussa päätetään isoista asioista ilman julkista keskustelua.

Helsin­gin kun­nal­lis­vaaleis­sa oli kyse lähin­nä kaupunkisu­un­nit­telus­ta. Palve­lut ovat ihmisille tärkeitä, mut­ta niis­sä kaupungilla on vain vähän liikku­ma-alaa. Kaupunkisu­un­nit­telus­sa sitä on, ja päätök­set vaikut­ta­vat jopa vuo­sisato­jen päähän. Siihen näh­den kaupunkisu­un­nit­telus­ta keskustelti­in kovin vähän.

Vielä 30 vuot­ta sit­ten uskot­ti­in inter­netin lopet­ta­van kaupunkien kasvun, kun ollak­seen tiedon äärel­lä ei tarvit­sisi enää olla kaupungis­sa. Näin minäkin uskoin, mut­ta kävi aivan toisin.

Vuosi­tuhan­nen vai­h­teessa kaikkial­la maail­mas­sa kaupungis­tu­mi­nen muut­tui suurkaupungis­tu­misek­si. Mitä kehit­tyneem­pi on talous, sitä erikois­tuneem­paa työvoimaa se tarvit­see. Monipuoliset työ­markki­nat edel­lyt­tävät isoa kaupunkia. Vielä isom­paa kaupunkia tarvi­taan, jos molem­mat puolisot tarvit­se­vat erikois­tuneen työpaikan.

Seu­raa­van kymme­nen vuo­den aikana Helsin­gin seudulle tulee noin 200 000 asukas­ta lisää. On iso val­in­ta, mil­laista kaupunkia heille raken­netaan. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telus­sa päätetään isoista asioista ilman julk­ista keskustelua.”

Nämä ovat kaupunkisuunnitteluvaalit

Olen 44 vuo­den jäl­keen jäämässä pois Helsin­gin kun­nal­lispoli­ti­ikas­ta. Kiin­nos­tuk­seni siihen on kuitenkin entisellään.

Kaik­ki kun­nia koulu­toimelle ja sotelle, mut­ta näis­sä vaaleis­sa on kyse ennen kaikkea kaupunkisuunnittelusta.

Olen vähän huolestuneena seu­ran­nut kokoomus­lais­ten uhoa slo­gan­i­na ”Ote­taan Helsin­ki takaisin”.  Kum­malli­nen vaalilause puolueelta, joka on ollut Helsin­gin suurin kai jo sata vuotta.

Pelkään pahoin, että vaalilause kohdis­tuu ennen kaikkea vihre­itä vas­taan ja ennakoi kään­nöstä kaupunkisu­un­nit­telus­sa. Jat­ka lukemista “Nämä ovat kaupunkisuunnitteluvaalit”

Kuinka rakennetaan vihreä kaupunki (kirja-arvostelu)

Moni on sanonut, etteivät kun­nal­lis­vaalit ole niin tärkeitä, kos­ka val­tu­us­tot eivät päätä juuri mis­tään. Kun sote on alue­val­tu­us­toil­la, kun­nal­lis­vaalit ovat lähin­nä koulu­vaalit. Näin voi olla muut­to­tap­pioalueil­la, mut­ta pääkaupunkiseudul­la ja suuris­sa kaupungeis­sa kun­nal­lis­vaalit ovat ennen kaikkea kaupunkisu­un­nit­telu­vaalit. Tähän on kak­si syytä.

Koulu on tietysti tärkeä, mut­ta koulu­jen osalta kun­nat lähin­nä toteut­ta­vat val­tio­val­lan päätök­siä. Kaupunkisu­un­nit­telus­sa on val­ta­van paljon enem­män harkintavaltaa.

Lisäk­si kaupunkisu­un­nit­telus­sa tehtävät päätök­set vaikut­ta­vat paljon kauem­min. Sain aikanaan perus­palve­lu­min­is­ter­inä omas­ta mielestäni aikaan todel­la paljon, mut­ta ei niistä päätök­sistä ole jäl­jel­lä enää juuri mitään. Olen ollut pitkään myös kaupunkisu­un­nit­telus­ta vas­taavis­sa lau­takun­nista. Kaupungilla kävel­lessäni voin osoitel­la, että tuon sain aikaan ja tuonkin. Raken­nuk­set kestävät noin sata vuot­ta, mut­ta yhdyskun­tarakenne sato­ja vuosia – riip­puen tietysti vähän siitä, kuin­ka nopeasti meren­pin­ta nousee.

Hyvä kaupunkisu­un­nit­telu ratkaisee myös Suomen taloudel­lisen tule­vaisu­u­den, sil­lä nyky­isin taloudelli­nen kasvu tapah­tuu kokon­aan suuris­sa kaupungeis­sa. Muual­lakin tapah­tuu, mut­ta se muu menee valitet­tavasti paljolti otsikon Euroopan Kon­go alle.

Otso Kivekäs on kir­joit­tanut per­hanan hyvän vaa­likir­jan. Rohke­nen kut­sua sitä vaa­likir­jak­si, kos­ka vaalei­hin on nyt on alle kak­si viikkoa. Toise­na ajanko­htana julka­istu­na se olisi jotain aivan muu­ta kuin vaa­likir­ja. Jat­ka lukemista “Kuin­ka raken­netaan vihreä kaupun­ki (kir­ja-arvostelu)”

Satamatunnelin tarpeellisuus selvitettävä puolueettomasti

Min­ua kismit­tää kysymyk­sessä Helsin­gin sata­matun­nelista se, että asi­aa käsitel­lään ikään kuin vas­takkain oli­si­vat vain sata­man etu ja Lapin­lah­den puis­ton luon­toar­vot.  En ole lainkaan vaku­ut­tunut siitä. että tun­neli on niin hyödylli­nen, että siitä kan­nat­taa mak­saa yli 400 miljoon­aa. Huo­mat­takoon, että sum­ma on selvästi yli paljon puhutun Kru­unuvuoren­ran­nan ratikkasil­lan (324 M€) kustannusten.

Olen arvioin­ut han­kkeen kus­tan­nuk­sik­si yli 400 M€, vaik­ka päät­täjille esitetäänkin lyhyen A‑vaihtoehdon hin­naksi ”vain” 290 M€. Se kuitenkin tuhoaisi rak­en­tamis­mah­dol­lisuuk­sia ainakin 200 000 ker­rosneliön edestä, ehkä jopa 400 000 k‑m2. Tuol­la raken­nu­soikeu­den arvo on vähin­tään 1000 €/k‑m2, mut­ta kos­ka tont­tien saat­ta­mi­nen raken­nuskelpoisek­si myös mak­saa, arvioin mene­tyk­sen maltil­lis­es­ti vähän yli sadak­si miljoonaksi.

Lisäk­si kaupun­ki menet­täisi vas­taavasti vero­tu­lo­ja. Helsin­gin ran­noil­la asuvil­la on taipumus mak­saa paljon kunnallisveroa.

Olen mon­taa eri kaut­ta saanut viestiä, että koko tun­neli on liiken­nesu­un­nit­telijoiden mielestä tarpee­ton – ei hyödytön, mut­ta ei läh­eskään 400 miljoo­nan arvoinen. Jat­ka lukemista “Sata­matun­nelin tarpeel­lisu­us selvitet­tävä puolueettomasti”

Jäähyväiset valtuustolle

Helsin­gin kaupung­in­val­tu­us­to juh­li eilen 150-vuo­tista ole­mas­saoloaan. Olen istunut val­tu­us­tossa yli neljä­sosan tuos­ta ajas­ta, 40 vuot­ta,  ja yli puo­let elämästäni.

Olen ollut 20 vuot­ta kansane­dus­ta­ja, kak­si vuot­ta perus­palve­lu­min­is­teri ja puolueeni vihrei­den puheen­jo­hta­jana neljä vuot­ta. Silti suurim­mat aikaansaan­nok­seni poli­ti­ikas­sa olen saavut­tanut Helsin­gin kehit­tämisessä. Vaik­ka sen itse sanonkin, min­ul­la on takanani hieno his­to­ria Helsin­gin päät­täjänä. Kaik­ki ei ole men­nyt niin kuin olisin halun­nut, mut­ta aika moni asia on.

Akti­ivi­suuteni on keskit­tynyt kaupunkisu­un­nit­telu­un sen laa­jas­sa merk­i­tyk­sessä, johon luen mukaan esimerkik­si asun­topoli­ti­ikan ja joukkoli­iken­teen kehit­tämisen. Itse asi­as­sa aloitin jo ennen val­tu­us­toon pääsemistä kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan vara­jäse­nenä vuon­na 1981, eli oikeas­t­aan min­ul­la on jo 45 vuot­ta kun­nal­lispoli­ti­ikkaa takanani.

Noina vuosi­na Helsin­ki on kehit­tynyt val­tavasti ja mielestäni paljon parem­mak­si. Asukkai­ta on tul­lut lisää 200 000. Helsingistä on tul­lut kukois­ta­va kaupun­ki, johon halu­taan asumaan.  Vihrei­den poli­ti­ikalla on tästä suuri ansio. Jat­ka lukemista “Jäähyväiset valtuustolle”

Tulotason muutos eri puolilla Helsingin seutua

 

Päätin tarkastel­la, miten muut­toli­ike köy­hdyt­tää ja vauras­tut­taa aluei­ta Helsin­gin seudul­la. Luulin, että Paa­vo-tietokan­nas­sa olisi jo vuo­den 2023 tiedot, kos­ka lehdil­lä ne ainakin ovat, mut­ta sieltä löy­tyikin vas­ta vuo­den 2022 tulotiedot postinu­meroalueit­tain. Tam­miku­us­sa uudestaan.

Otin muut­tu­jak­si 18 vuot­ta täyt­tänei­den keski­t­u­lo­jen muu­tok­sen vuon­na 2012 ja 2022. Yleen­sä tarkastel­laan medi­aa­nia, mut­ta kos­ka min­ua kiin­nos­ti kun­tien väli­nen kil­pailu vero­tu­loista, otin keski­t­u­lot. ”Defla­toin” keski­t­u­lot koko maan keski­t­u­loil­la, jol­loin ”deflaat­tori” otti huomioon sekä hin­tata­son että keskimääräisen tulota­son nousun. Selitetään tämä kaaval­la, kos­ka puhe on väk­isin epätäs­mäl­listä. Jat­ka lukemista “Tulota­son muu­tos eri puo­lil­la Helsin­gin seutua”

Sähköautot tuovat ruuhkamaksut

Sähköau­tot sopi­vat hyvin Suomen kaupunkei­hin. Sähkömme on EU-maid­en halv­in­ta ja läh­es päästötön­tä. Sähkön hin­ta kuitenkin vai­htelee. Pörssisähköä käyt­tämäl­lä ja latauk­sen fik­susti ajoit­ta­mal­la akun voi lada­ta läh­es ilmaisek­si samal­la kun tasoit­taa sähkön hintavaihteluja.

Sähköau­to­jen parhaat puo­let tule­vat esille kaupunki­a­jos­sa. Kaupungeis­sa pakokaa­su pää­tyy ihmisen keuhkoi­hin tuhan­sia ker­to­ja toden­näköisem­min kuin maaseudul­la, ja kaupunki­a­jos­sa on paljon jar­rut­tamista ja kiihdyt­tämistä. Moot­torimelus­ta kär­siviäkin on enemmän.

Kaupunkili­iken­teelle sähköau­tot ovat toisaal­ta ongel­ma. Sähköau­to on kallis ostaa, mut­ta sen jäl­keen ajami­nen on läh­es ilmaista. Kilo­metril­lä sähköä kuluu parin sentin edestä. Sitä vas­taan joukkoli­ikenne ei voi kil­pail­la hin­nal­la. Jat­ka lukemista “Sähköau­tot tuo­vat ruuhkamaksut”

48. Markkinaehtoisen pysäköintipolitiikan hyödyt

Päätin joukkois­taa kehit­teil­lä ole­van kir­jani Talous ja kaupun­ki ja julka­ista sen luku ker­ral­laan kom­men­toitavak­si. Sekä kri­it­tiset että kan­nus­ta­vat kom­men­tit ovat hyvin tervetulleita.

= = = = =

Pysäköin­tipoli­ti­ikas­sa tulisi siir­tyä tarve­po­h­jais­es­ta markki­nae­htoiseen. Miten se vaikut­taisi, kun ote­taan huomioon, että mon­elle per­heelle auto on välttämättömyys?

Helsinkiläi­sistä ruokakun­nista noin puo­let on autot­to­mia. Kaikille se ei siis ole vält­tämät­tömyys. Autopaikan todel­li­nen hin­ta vai­htelee läh­es satak­er­tais­es­ti. Jos autoa tarvit­see, autopaikan hin­ta on yksi tek­i­jä asun­non hin­nan ohel­la asuin­paikkaa valit­taes­sa. Ver­rat­tuna nykyti­lanteeseen, jos­sa jokainen joutuu mak­samaan osana asumisen hin­taa autopaikas­ta, oli autoa tai ei, autot­toman on helpom­pi ja auton omis­ta­jan vaikeampi sijoit­tua asumaan sinne, mis­sä pysäköin­ti on eri­tyisen kallista. Suures­sa osas­sa Helsinkiä pysäköin­nin jär­jestämi­nen on varsin hal­paa tai autopaikat on jo raken­net­tu, joten ne ovat muut­tuneet upon­neik­si kus­tan­nuk­sik­si. Onhan Helsingis­sä asukkaiden käytössä yli 300 000 autopaikkaa. Täl­lä valikoin­nil­la säästyy kym­meniä tuhan­sia autopaikko­ja vielä niin, että säästö kohdis­tuu kalli­isi­in autopaikkoi­hin. Koitu­va säästö investoineis­sa on mil­jardilu­okkaa. Jat­ka lukemista “48. Markki­nae­htoisen pysäköin­tipoli­ti­ikan hyödyt”

47. Autopaikat ovat paljon metroa suurempi investointi

Päätin joukkois­taa kehit­teil­lä ole­van kir­jani Talous ja kaupun­ki ja julka­ista sen luku ker­ral­laan kom­men­toitavak­si. Sekä kri­it­tiset että kan­nus­ta­vat kom­men­tit ovat hyvin tervetulleita.

===

Suomes­sa asun­to­ja ei saa rak­en­taa rak­en­ta­mat­ta autopaikko­ja asukkaiden autoille. Ase­makaa­va velvoit­taa toteut­ta­maan uusil­la asuinalueil­la autopaikat ton­til­la tai jois­sakin harv­inai­sis­sa tapauk­sis­sa osta­maan ne asukkaiden käyt­töön kau­pal­lis­es­ta pysäköin­ti­laitok­ses­ta. Ennen autois­tu­mista raken­ne­tu­il­la van­hoil­la alueil­la ei täl­laista velvoitet­ta ole. Niiden asukkaat saa­vat pysäköidä huo­mat­tavasti halvem­mal­la asukaspysäköin­tipaikoil­la kadunvarsissa.

Aja­tus autopaikko­jen pakol­lis­es­ta rak­en­tamis­es­ta tuli Suomeen Yhdys­val­loista. Yhdys­val­lois­sa on voimakas auto­te­ol­lisu­us, jon­ka etu­jen mukaista tietysti on ollut autopaikko­jen toteut­ta­mi­nen pakol­lisi­na. Onhan se erään­laista sub­ven­tio­ta autoilulle.

Myös Yhdys­val­lois­sa pakol­lis­ten autopaikko­jen järkevyyt­tä on alet­tu kyseenalais­taa ja esitet­ty, että autopaikko­jen määrän tulisi perus­tua kysyn­tään – siihen kuin­ka moni halu­aa ostaa tai vuokra­ta autopaikan kus­tan­nuk­sia vas­taaval­la hin­nal­la. Antaa siis markki­noiden hoitaa. Jat­ka lukemista “47. Autopaikat ovat paljon metroa suurem­pi investointi”