Kategoria: Kaupunkisuunnittelu

Onko Garden Helsinki järkevä hanke?

En ole osan­nut pyöristyä Gar­den Helsin­ki-han­kkeen ympäril­lä vellovas­ta kohus­ta. Olen ilmeis­es­ti liian paatunut poli­it­tisen urani aikana. Täl­laista suh­muroin­ti­a­han urheiluhankkei­den rahoit­ta­mi­nen on aina. Ettekö te ole muka tätä tienneet?

On toki hyvä, että maan tapaa puhdis­te­taan askel askeleelta. Siinä on se ongel­ma, että kun maan tapa muut­tuu lait­tomak­si, huonos­ti käy sen, joka on juuri sil­loin puikois­sa, kuten kävi aikanaan Antti Kaikkoselle, joka sai viisi kuukaut­ta ehdol­lista vankeut­ta, kun Nuorisosäätiön vuosia jatku­va ja yleis­es­ti tiedos­sa ollut yleishyödyl­liseen asumiseen tarkoitet­tu­jen raho­jen ohjaami­nen Suomen keskustalle todet­ti­in – aivan oikein – lainvastaiseksi.

Min­ua kiin­nos­taa tässä asi­as­sa se, olisiko Gar­den Helsin­ki han­ke kan­natet­ta­va, kun ote­taan huomioon sen ulkoiset hyödyt. Jat­ka lukemista “Onko Gar­den Helsin­ki järkevä hanke?”

Mitä ajattelen HIFK:in Areenasta?

Urheiluhankkei­den rahoituk­ses­sa on aina jotain salakäh­mäistä. Pojat sopi­vat siitä keskenään eivätkä avaa asian laitaa julkisuudessa.

Tässä suh­teessa val­tion päätös avus­taa HIFK:n jäähal­lia Helsingis­sä ei ole mitenkään kum­malli­nen. Täl­laista se on ollut aina.

Kaik­ki asi­aan liit­tyvä salat­ti­in ruti­ini­no­mais­es­ti eikä valmis­telu muutenkaan men­nyt ihan kir­jan mukaan. Paljon pienem­mäl­lä hälyl­lä olisi päästy, jos asia olisi maan tavas­ta poiketen valmis­tel­tu avoimesti. Jäl­jelle olisi kuitenkin jäänyt kiusalli­nen kysymys siitä, miten tähän nyt riit­tää rahaa, kun kult­tuurin rahoi­tus­ta on “ollut pakko kar­sia” muuten koval­la kädellä.

HIFKin halli piti rahoittaa Helsingin antamalla piilotuella

HIFK:in hallil­la on pitkä his­to­ria. HIFK haki tont­tia Män­tymäeltä, mut­ta kaupun­ki piti Nor­den­skiöldinkat­ua parem­pana paikkana. Minä olisin pitänyt Män­tymäkeä parem­pana, kos­ka se on lähempänä keskus­tan ja Töölön rav­in­toloi­ta ja kos­ka demarien vap­pumarssi­in lähtö­paikak­si riit­täisi jokin pienem­pikin aukio. Jat­ka lukemista “Mitä ajat­te­len HIFK:in Areenasta?”

Hyödyn kapitalisoituminen maan hintaan (5) Uhanalaiset lajit

Tämä menee vähän ketjun aiheen ulkop­uolelle. Tässä aiheena on, miten uhanalaisia laje­ja tulisi huomioi­da kaupungeissa.

Tois­tan mon­ta ker­taa kir­joit­ta­mani, että jos luon­to voisi käy­dä kaup­paa, se myisi kaik­ki viher­alueet Helsingis­sä ja ostaisi sil­lä vähin­tään satak­er­taisen määrän maa­ta muual­ta. Tämä ei kuitenkaan olisi hyvä tääl­lä asu­vien ihmis­ten kannal­ta. Luon­toa ei tarvi­ta Helsingis­sä luon­non itsen­sä vaan ihmis­ten vuoksi.

Suomes­sa tarvi­taan myös luon­non­puis­to­ja, joi­hin taval­lisil­la ihmisil­lä ei ole asi­aa, mut­ta niiden oikea paik­ka ei ole kaupungeissa.

Mut­ta jos se uhanalainen laji esi­in­tyy Helsingis­sä, sitä on suo­jelta­va siel­lä, mis­sä se on!

Mis­tähän se johtuu, että niin mon­et lajit ovat hävin­neet suures­ta osas­ta suo­ma­laisia met­siä? Pitäisikö sille tehdä jotain?

Otan esimerkik­si suo­jelua tarvit­se­vista lajeista liito-ora­van, jota ei EU:ssa esi­in­ny juuri muual­la kuin Suomes­sa. On kyl­lä esi­in­tynyt aiem­min. Siperi­as­sa laji on yleinen.

Suomes­sa sen kan­ta on heiken­tynyt met­sän­hoidon käytän­tö­jen vuok­si. Liito-ora­va tarvit­see sekamet­sää ja esimerkik­si haapo­ja kolop­uuk­seen. Yhden puu­la­jin puu­plan­taasil­la se ei menesty.

Vaik­ka luon­to ei voi käy­dä kaup­paa, ihmiset voivat. Sitä pitäisi soveltaa myös Liito-orav­ille sovel­tuvi­in alueisi­in, Jos halu­aa ottaa liito-orav­ille sovel­tuvan alueen muuhun käyt­töön, pitää suo­jel­la muual­la Suomes­sa – suo­jel­la alue avo­hakkuil­ta ja kas­vat­taa siel­lä sekamet­sää jos­sa on myös haapoja.

Jonkin ajan kulut­tua liito-ora­va löytää tälle uudelle alueelle. Eivät samat yksilöt, mut­ta ekol­o­gis­es­ti olen­naista on suo­jel­la lajia.

Hyödyn kapitalisoituminen man hintaan (3)

Markki­nae­htoinen kaavoitus hajaute­tus­sa maan­omis­tuk­sen ei toi­mi, kos­ka jokainen pyrkii mak­si­moimaan oman tont­tin­sa raken­nu­soikeu­den mure­hti­mat­ta sitä, mitä hait­taa hänen toimis­taan syn­tyy muille. Lop­putu­lok­se­na on täy­teen ahdet­tu slum­mi, jos­sa ei ole yhtään viher­aluei­ta eikä toreja.

Jos jokin taho omis­taa koko alueen, kuten on lai­ta monis­sa etelän matkailuko­hteis­sa, tämä ei suinkaan ahda aluet­taan täy­teen vaan pyrkii tekemään siitä viihty­isän ja houkut­tel­e­van. Hän siis kaavoit­taa alueensa.

Aikanaan joku sanoi, että kap­i­tal­is­mis­sa käytetään rahaa ja aikaa suun­nit­telu­un enem­män kuin suun­nitel­mat­alouk­sis­sa, mut­ta se tapah­tuu yri­tys­ten sisäl­lä. Jat­ka lukemista “Hyö­dyn kap­i­tal­isoi­tu­mi­nen man hin­taan (3)”

Hyödyn kapitalisoituminen maan hintaan (2)

Liiken­ney­hteyk­sien paran­tu­mi­nen tai huonon­tu­mi­nen vaikut­taa alueen halut­tavu­u­teen ja siten asun­to­jen tai raken­nus­maan arvoon. Tästä voidaan laskea liiken­nein­vestoin­nin kan­nat­tavu­us. Maan arvon nousun pitäisi vas­ta­ta vähin­tään investoin­nin suuruutta.

Viime aikoina on valitet­tu, että kuu­den ker­rostalon pois­t­a­mi­nen Kru­unuvuoren­ran­nan kaavas­ta vaaran­taisi Kru­unusil­lan kan­nat­tavu­u­den. Ehkä ihan näin numero­taidot­to­mia eivät kokoomus­laiset ole. Heitä jurp­pii myös aiem­mat pois­tot kaavasta.

Kokoomus poisti Santahaminasta 20 000 asukasta

Kovin hyvä sal­do ei kokoomuk­sel­lakaan ole. He pois­ti­vat kaavoitus­su­un­nitel­mas­ta koko San­ta­ham­i­nan var­jel­lak­seen upsee­rien elin­ta­soa . Onhan se tietysti kivampi kat­soa työhuoneen ikku­nas­ta Suomen­lin­nan kirkkoa kuin tuusu­lalaista hiekkakuop­paa. Soti­laal­lista merk­i­tys­tä saarel­la ei enää ole. Kuten eräs ken­raali asian min­ulle ilmaisi: kukaan ei kokoa sota-ajan joukko­ja San­ta­ham­i­nas­sa, joka on kuin suo­raan tar­jot­timel­la ja valmi­ik­si kah­den sil­lan takana motis­sa. Tässä meni 20 000 asukas­ta. Se olisi ollut hieno asuinalue. Jat­ka lukemista “Hyö­dyn kap­i­tal­isoi­tu­mi­nen maan hin­taan (2)”

Hyödyn kapitalisoituminen maan hintaan (1)

Kir­jas­sani  Talous ja kaupun­ki kir­joitin paljon siitä, että asun­to­jen hin­nat ker­to­vat asuinalueen hyvyy­destä ja että sen perus­teel­la voidaan laskea jonkin aluet­ta paran­ta­van investoin­nin – vaikka­pa ratikkalin­jan – kan­nat­tavu­us. Kun asia on tul­lut aiem­paa ajanko­htaisem­mak­si. Kir­joi­ta aiheesta jut­tusar­ja blogillani pain­ot­taen asioi­ta vähän toisel­la taval­la ja ennen kaikkea sovelta­mal­la aja­tus­ta nyky­isi­in kaavoituski­is­toi­hin. Kos­ka nyt on kesä, kir­joi­tusten julka­isu­jen välil­lä saat­taa tul­la kesän viet­toon liit­tyviä taukoja.

Jos asukas on valmis mak­samaan asun­nos­ta alueel­la A enem­män kuin alueel­la B, se osoit­taa, että hän pitää aluet­ta A itselleen parem­pana. Kun asun­not ovat alueel­la A arvokkaampia kuin alueel­la B, se osoit­taa, että aluet­ta A pide­tään yleis­es­ti parem­pana. Tämä ei tarkoi­ta, että kaik­ki pitävät eikä vält­tämät­tä sitäkään, että enem­mistö pitää.

Enem­mistö ei esimerkik­si halua asua kaupun­gin keskus­tas­sa, mut­ta paljon use­ampi halu­aisi kuin mitä alueen asun­toi­hin mah­tuu. Sik­si asun­not ovat keskus­tas­sa kalli­impia kuin muual­la kaupungis­sa. Jat­ka lukemista “Hyö­dyn kap­i­tal­isoi­tu­mi­nen maan hin­taan (1)”

Vihreät ja markkinatalous (6)

Tässä kir­joituk­ses­sa peruste­len sitä, mik­si niukkaa katu­ti­lan käyt­töä kan­nat­taa säädel­lä mielu­um­min ruuhka­mak­suin kuin anta­mal­la tei­den ruuhkau­tua. Olen kir­joit­tanut tästä mon­ta ker­taa, joten otan tämän aika kursorisesti.

Yksinker­tais­es­ti katu­ti­lan käy­dessä niukak­si – niin kuin se käy niukak­si kaikissa oikeis­sa kaupungeis­sa – autoilua kan­nat­taa rajoit­taa mielu­um­min ruuhka­mak­suin kuin jonot­ta­mal­la tai sub­ven­toimal­la joukkoliikennettä.

Varsin moni kaupun­ki on ottanut ruuhka­mak­sut käyt­töön. Pohjo­is­mais­sa Oslo, Trond­heim, Bergen ja muu­ta­ma pienem­pi nor­jalainen kaupun­ki, Tukhol­ma ja Göte­borg. Lon­toos­sa on erit­täin korkea ruuhka­mak­su, joka on läh­es pois­tanut henkilöau­tot kaduil­ta ja jät­tänyt ne tak­seille, paket­ti­au­toille, kuor­ma-autoille ja busseille.

Olen­naista on, että yksikään ruuhka­mak­sut käyt­töön ottanut kaupun­ki ei ole niistä luop­unut, kos­ka koke­muk­set ovat olleet niin hyviä. Jat­ka lukemista “Vihreät ja markki­na­t­alous (6)”

Vihreät ja markkinatalous (5)

Kaupunkisu­un­nit­telus­sa asia, jos­sa markki­na­t­alouden peri­aat­teet voisi­vat tuo­da huo­mat­tavaa hyö­tyä ja tuot­taa parem­pia kaupunke­ja halvem­mal­la, on liikenne. Kaupunkili­iken­teessä kallein asia on liiken­teen viemä tila, sil­lä onhan kaupunki­maa­han on arvokas­ta. Arvo  en peräisin vai­h­toe­htokus­tan­nuk­ses­ta. Jos maa­ta käytetään tähän tarkoituk­seen, sitä ei voi käyt­tää toiseen tarkoitukseen.

Kaupunki­maas­ta on enem­män uhrat­tu pysäköin­nille  liiken­teelle asuinrakennuksille.

Käsit­te­len tässä osas­sa pysäköin­tiä ja toises­sa liiken­net­tä muuten. Jat­ka lukemista “Vihreät ja markki­na­t­alous (5)”

Kruunusilta on hieno!

Olen ylit­tänyt Kru­unuvuoren sil­lan fil­lar­il­la laskelmieni mukaan jo ainakin 14 ker­taa. Se on muut­tanut kokon­aan fil­larire­it­ti­ni Itä-Helsinki­in. Vaik­ka mat­ka on 2 km pidem­pi, sil­ta on niin hieno, että sen pol­kee mielellään.

Sil­lal­la oli paljon vas­tus­ta­ji, mut­ta tuskin he muis­ta­vat enää vas­tus­ta­neen­sa. Tosi­asi­as­sa sen hyväksymi­nen oli pien­estä kiin­ni. Pidä tätä suure­na vihreän kaupunkisu­un­nit­telun voittona.

Sillin kun sil­las­ta päätet­ti­in ajat­telin sitä lähin­nä ratikkasil­tana. Pidin fil­lari- ja jalankulkuy­hteyt­tä lähin­nä teo­reet­tise­na. Tässä olin täysin väärässä. Tänään ajaes­sani yli, tuli tuol­la run­saan kilo­metrin matkalla vas­taan 54 fil­lar­ia, ja työ­matkali­ikenne oli jo tauon­nut. Jalankulk­i­joi­ta oli paljon enem­män. Tuol­la tahdil­la fil­lare­i­ta on päivässä vähin­tään kymme­nen tuhat­ta. Jat­ka lukemista “Kru­unusil­ta on hieno!”

Kaupunkien tyhjiä asuntoja pitäisi verottaa

Helsingis­sä on noin 40 000 ”tyhjää” asun­toa, siis asun­toa, jos­sa kukaan ei asu vak­i­tuis­es­ti. Useim­mis­sa niistä kyl­lä asuu joku enem­män tai vähem­män tilapäis­es­ti. Ne ovat jonkun muual­la Suomes­sa tai muus­sa maas­sa kir­joil­la ole­van kakkosasun­to­ja tai ulko­mail­la kir­joil­la ole­van työn­tek­i­jän asun­to­ja. Yhä use­ampi asun­to on Airbnb käytössä.

Nämä muual­la Suomes­sa asu­vien kakkosasun­not, niin san­otut ”oop­pera-asun­not” pain­ot­tuvat keskus­tan tun­tu­maan. ”Tyhjiä” asun­to­ja on Klu­u­vis­sa läh­es 40 % kaik­ista asun­noista, joista tosin ymmärtääk­seni osa on lyhytvuokrauk­sen piirissä.

Kaupun­gin menot koos­t­u­vat lähin­nä kouluista ja kiin­teistökaupun­gin menoista, esimerkik­si liiken­nein­fran kun­nos­sa pidos­ta ja joukkoli­iken­teen jär­jestämis­es­tä – ja myös kult­tuuri­palveluista. Ne rahoite­taan lähin­nä tuloverol­la , siis kun­nal­lisverol­la. Tyhjät asun­not ovat nekin riip­pu­vaisia kaupun­gin panos­tuk­sista, mut­ta eivät mak­sa siitä juuri mitään. Jat­ka lukemista “Kaupunkien tyhjiä asun­to­ja pitäisi verottaa”