Kategoria: Kaupunkisuunnittelu

Autoilun verotus

Uusista autoista perit­tävä autovero tuli Suomeen 1958 auton tuon­nin vapautues­sa. Veron tarkoi­tus oli suo­jel­la val­u­ut­tavaran­toa. Veron oli määrä olla tilapäinen.

Polt­toainei­ta alet­ti­in verot­taa vuot­ta aikaisem­min lähin­nä tul­lipoli­it­ti­sista syistä.

Molem­mat ovat jääneet ja kas­va­neet, vaik­ka niiden alku­peräi­nen tarkoi­tus on kadon­nut. Val­tion on vaikea luop­ua mis­tään veroista, ovat ne kuin­ka haitallisia hyvän­sä. Van­han veron säi­lyt­tämi­nen on poli­it­tis­es­ti helpom­paa kuin uuden säätämi­nen, vaik­ka van­ha olisi paljon haitallisem­pi. Hyvä esimerk­ki tästä on jär­jetön ja huo­mat­ta­van haitalli­nen muut­tamisvero, viral­liselta nimeltään varain­si­ir­tovero, jol­la on selvä ja haitalli­nen luk­i­tus­vaiku­tus asun­tomarkki­noil­la ja joka hidas­taa työn perässä muut­tamista. Jat­ka lukemista “Autoilun verotus”

Taas Interraililla

Olemme taas vai­mon kanssa Interrail-matkalla.

Sun­nun­taina 4.10 menimme laival­la Tallinnaan ja sieltä bus­sil­la Riikaan. Bus­si­mat­ka ei mak­sanut juuri mitään, mut­ta mat­ka oli puudut­ta­va. Juna on paljon mukavampi.

Riias­ta jatkoimme Vil­naan, olimme siel­lä kak­si yötä ja jatkoimme Puo­laan Bia­lystoki­in. Riian ase­mal­la yhy­timme Leena Brandtin ja Han­nu Tuomisen, jot­ka oli­vat niin ikään menos­sa Vil­nan kaut­ta Bia­lystoki­in ja olimme jopa varan­neet samat hotellit.

Jat­ka lukemista “Taas Interraililla”

Helsingin keskustan elinvoima

Olin eräässä sul­je­tus­sa sem­i­naaris­sa, jos­sa keskustelin Chatham house rule:n  alaisu­udessa Helsin­gin keskus­tan elin­voimaisu­ud­es­ta. En siis ker­ro kenen ajatuk­sia varastan.

Kaikkien kaupunkien keskus­to­jen tilanne on muut­tunut työn­jaos­sa. Helsin­gin keskus­tas­ta on pois­tunut paljon sel­l­aista, mitä siel­lä oli ennen. Erikoiskaup­pa on men­nyt net­ti­in, päivit­täisos­tok­set  automar­ket­tei­hin ja työn­tek­i­jät etätöi­hin. Lisäk­si venäläiset ja aasialaiset tur­is­tit ovat vähen­tyneet Putin­ista johtu­vista syistä.

Toim­into­ja olisi pois­tunut keskus­tas­ta muutenkin, mut­ta korona joudut­ti sitä paljon.

Turistit

Helsin­gin tilas­to­jen mukaan matkail­i­joiden yöpymiset helsinkiläi­sis­sä hotelleis­sa ovat jo yli edel­lisen ennä­tyk­sen, vuo­den 2019 tason. Tämä ei kuitenkaan riitä. Olisi­han matkail­i­joiden määrän pitänyt lisään­tyä seit­semässä vuodessa paljon.  Kaikissa hyvis­sä kaupungeis­sa tur­is­mi on keskeinen elinkeino. Siinä on edelleen kuop­pa ver­rat­tuna siihen, ‚mitä sen pitäisi olla. Jat­ka lukemista “Helsin­gin keskus­tan elinvoima”

Valta siirtyy kaupungeille

Valta siirtyy kaupungeille

His­to­ri­an kir­joi­tus tulee ker­tomaan mei­dän elävän aikaa, jol­loin val­ta siir­tyy val­tioil­ta kaupungeille. Trumpin san­o­taan joudut­ta­neen tätä tah­tomat­taan vetäyt­tämäl­lä val­tion yhteiskun­nal­lis­es­ta vastuusta.

Olen ollut kansane­dus­ta­ja, min­is­teri ja puolueen puheen­jo­hta­ja, mut­ta selvästi suurin on vaiku­tuk­seni ollut Helsin­gin kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa. Kaupungeis­sa tehdään suuria ja kauaskan­toisia ratkaisuja.

Meneil­lään ole­va siir­tymä­vai­he on han­kala, kos­ka val­ta ja vas­tuu ovat eri paikois­sa. Taloudelli­nen kasvu tapah­tuu lähin­nä suuris­sa kaupungeis­sa tai se ei tapah­du lainkaan. Kaupunkien pitäisi voi­da vapaut­taa kasvu. Val­ta kaupunkien kehi­tyk­ses­tä pitäisi siirtää niille itselleen nopeasti eikä liukumalla.

Otan esimerk­it asun­topoli­ti­ikas­ta ja seg­re­gaa­tioista, joi­ta tun­nen parhait­en. Niiden osalta vas­tuu on jo kaupungeil­la, mut­ta keinot suurelta osin yhä ovat val­ti­ol­la. Jat­ka lukemista “Val­ta siir­tyy kaupungeille”

Pitäisikö Vantaa liittää Helsinkiin?

Helsin­gin ja Van­taan yhdis­tämi­nen oli vakavasti esil­lä parikym­men­tä vuot­ta sit­ten. Helsin­ki olisi sen hyväksynyt, mut­ta van­taalaiset hylkä­sivät. Itse kan­natin tuol­loin voimakkaasti.

Kuulin sil­loin vahin­gos­sa kah­den van­taalaisen poli­itikon keskustel­e­van asi­as­ta keskenään ja sanovan, että kat­so­taan, miten Kivistön ja parin muun suuren investoin­nin kanssa käy. Jos ne epäon­nis­tu­vat, liitytään sit­ten Helsinkiin.

Teki mieli men­nä väli­in ja sanoa, että ei ole var­ma, että Helsin­ki enää halu­aa Van­taa­ta, jos se ajaa itsen­sä aivan rapakuntoon.

Van­taa on nyt huo­mat­tavasti huonom­mas­sa jamas­sa kuin sil­loin ja Helsin­ki taas vahvem­pi. Eri­tyis­es­ti Kivistön rak­en­t­a­mi­nen on jäänyt kesken. On pieni katas­trofi, jos jonkin alueen rak­en­t­a­mi­nen pysähtyy, kos­ka sitä on vaikea käyn­nistää uud­estaan. Kivistö ei ole ain­oa kesken jäänyt alue. Espoos­sakin niitä on. Jat­ka lukemista “Pitäisikö Van­taa liit­tää Helsinkiin?”

Onko Garden Helsinki järkevä hanke?

En ole osan­nut pyöristyä Gar­den Helsin­ki-han­kkeen ympäril­lä vellovas­ta kohus­ta. Olen ilmeis­es­ti liian paatunut poli­it­tisen urani aikana. Täl­laista suh­muroin­ti­a­han urheiluhankkei­den rahoit­ta­mi­nen on aina. Ettekö te ole muka tätä tienneet?

On toki hyvä, että maan tapaa puhdis­te­taan askel askeleelta. Siinä on se ongel­ma, että kun maan tapa muut­tuu lait­tomak­si, huonos­ti käy sen, joka on juuri sil­loin puikois­sa, kuten kävi aikanaan Antti Kaikkoselle, joka sai viisi kuukaut­ta ehdol­lista vankeut­ta, kun Nuorisosäätiön vuosia jatku­va ja yleis­es­ti tiedos­sa ollut yleishyödyl­liseen asumiseen tarkoitet­tu­jen raho­jen ohjaami­nen Suomen keskustalle todet­ti­in – aivan oikein – lainvastaiseksi.

Min­ua kiin­nos­taa tässä asi­as­sa se, olisiko Gar­den Helsin­ki han­ke kan­natet­ta­va, kun ote­taan huomioon sen ulkoiset hyödyt. Jat­ka lukemista “Onko Gar­den Helsin­ki järkevä hanke?”

Mitä ajattelen HIFK:in Areenasta?

Urheiluhankkei­den rahoituk­ses­sa on aina jotain salakäh­mäistä. Pojat sopi­vat siitä keskenään eivätkä avaa asian laitaa julkisuudessa.

Tässä suh­teessa val­tion päätös avus­taa HIFK:n jäähal­lia Helsingis­sä ei ole mitenkään kum­malli­nen. Täl­laista se on ollut aina.

Kaik­ki asi­aan liit­tyvä salat­ti­in ruti­ini­no­mais­es­ti eikä valmis­telu muutenkaan men­nyt ihan kir­jan mukaan. Paljon pienem­mäl­lä hälyl­lä olisi päästy, jos asia olisi maan tavas­ta poiketen valmis­tel­tu avoimesti. Jäl­jelle olisi kuitenkin jäänyt kiusalli­nen kysymys siitä, miten tähän nyt riit­tää rahaa, kun kult­tuurin rahoi­tus­ta on “ollut pakko kar­sia” muuten koval­la kädellä.

HIFKin halli piti rahoittaa Helsingin antamalla piilotuella

HIFK:in hallil­la on pitkä his­to­ria. HIFK haki tont­tia Män­tymäeltä, mut­ta kaupun­ki piti Nor­den­skiöldinkat­ua parem­pana paikkana. Minä olisin pitänyt Män­tymäkeä parem­pana, kos­ka se on lähempänä keskus­tan ja Töölön rav­in­toloi­ta ja kos­ka demarien vap­pumarssi­in lähtö­paikak­si riit­täisi jokin pienem­pikin aukio. Jat­ka lukemista “Mitä ajat­te­len HIFK:in Areenasta?”

Hyödyn kapitalisoituminen maan hintaan (5) Uhanalaiset lajit

Tämä menee vähän ketjun aiheen ulkop­uolelle. Tässä aiheena on, miten uhanalaisia laje­ja tulisi huomioi­da kaupungeissa.

Tois­tan mon­ta ker­taa kir­joit­ta­mani, että jos luon­to voisi käy­dä kaup­paa, se myisi kaik­ki viher­alueet Helsingis­sä ja ostaisi sil­lä vähin­tään satak­er­taisen määrän maa­ta muual­ta. Tämä ei kuitenkaan olisi hyvä tääl­lä asu­vien ihmis­ten kannal­ta. Luon­toa ei tarvi­ta Helsingis­sä luon­non itsen­sä vaan ihmis­ten vuoksi.

Suomes­sa tarvi­taan myös luon­non­puis­to­ja, joi­hin taval­lisil­la ihmisil­lä ei ole asi­aa, mut­ta niiden oikea paik­ka ei ole kaupungeissa.

Mut­ta jos se uhanalainen laji esi­in­tyy Helsingis­sä, sitä on suo­jelta­va siel­lä, mis­sä se on!

Mis­tähän se johtuu, että niin mon­et lajit ovat hävin­neet suures­ta osas­ta suo­ma­laisia met­siä? Pitäisikö sille tehdä jotain?

Otan esimerkik­si suo­jelua tarvit­se­vista lajeista liito-ora­van, jota ei EU:ssa esi­in­ny juuri muual­la kuin Suomes­sa. On kyl­lä esi­in­tynyt aiem­min. Siperi­as­sa laji on yleinen.

Suomes­sa sen kan­ta on heiken­tynyt met­sän­hoidon käytän­tö­jen vuok­si. Liito-ora­va tarvit­see sekamet­sää ja esimerkik­si haapo­ja kolop­uuk­seen. Yhden puu­la­jin puu­plan­taasil­la se ei menesty.

Vaik­ka luon­to ei voi käy­dä kaup­paa, ihmiset voivat. Sitä pitäisi soveltaa myös Liito-orav­ille sovel­tuvi­in alueisi­in, Jos halu­aa ottaa liito-orav­ille sovel­tuvan alueen muuhun käyt­töön, pitää suo­jel­la muual­la Suomes­sa – suo­jel­la alue avo­hakkuil­ta ja kas­vat­taa siel­lä sekamet­sää jos­sa on myös haapoja.

Jonkin ajan kulut­tua liito-ora­va löytää tälle uudelle alueelle. Eivät samat yksilöt, mut­ta ekol­o­gis­es­ti olen­naista on suo­jel­la lajia.

Hyödyn kapitalisoituminen man hintaan (3)

Markki­nae­htoinen kaavoitus hajaute­tus­sa maan­omis­tuk­sen ei toi­mi, kos­ka jokainen pyrkii mak­si­moimaan oman tont­tin­sa raken­nu­soikeu­den mure­hti­mat­ta sitä, mitä hait­taa hänen toimis­taan syn­tyy muille. Lop­putu­lok­se­na on täy­teen ahdet­tu slum­mi, jos­sa ei ole yhtään viher­aluei­ta eikä toreja.

Jos jokin taho omis­taa koko alueen, kuten on lai­ta monis­sa etelän matkailuko­hteis­sa, tämä ei suinkaan ahda aluet­taan täy­teen vaan pyrkii tekemään siitä viihty­isän ja houkut­tel­e­van. Hän siis kaavoit­taa alueensa.

Aikanaan joku sanoi, että kap­i­tal­is­mis­sa käytetään rahaa ja aikaa suun­nit­telu­un enem­män kuin suun­nitel­mat­alouk­sis­sa, mut­ta se tapah­tuu yri­tys­ten sisäl­lä. Jat­ka lukemista “Hyö­dyn kap­i­tal­isoi­tu­mi­nen man hin­taan (3)”

Hyödyn kapitalisoituminen maan hintaan (2)

Liiken­ney­hteyk­sien paran­tu­mi­nen tai huonon­tu­mi­nen vaikut­taa alueen halut­tavu­u­teen ja siten asun­to­jen tai raken­nus­maan arvoon. Tästä voidaan laskea liiken­nein­vestoin­nin kan­nat­tavu­us. Maan arvon nousun pitäisi vas­ta­ta vähin­tään investoin­nin suuruutta.

Viime aikoina on valitet­tu, että kuu­den ker­rostalon pois­t­a­mi­nen Kru­unuvuoren­ran­nan kaavas­ta vaaran­taisi Kru­unusil­lan kan­nat­tavu­u­den. Ehkä ihan näin numero­taidot­to­mia eivät kokoomus­laiset ole. Heitä jurp­pii myös aiem­mat pois­tot kaavasta.

Kokoomus poisti Santahaminasta 20 000 asukasta

Kovin hyvä sal­do ei kokoomuk­sel­lakaan ole. He pois­ti­vat kaavoitus­su­un­nitel­mas­ta koko San­ta­ham­i­nan var­jel­lak­seen upsee­rien elin­ta­soa . Onhan se tietysti kivampi kat­soa työhuoneen ikku­nas­ta Suomen­lin­nan kirkkoa kuin tuusu­lalaista hiekkakuop­paa. Soti­laal­lista merk­i­tys­tä saarel­la ei enää ole. Kuten eräs ken­raali asian min­ulle ilmaisi: kukaan ei kokoa sota-ajan joukko­ja San­ta­ham­i­nas­sa, joka on kuin suo­raan tar­jot­timel­la ja valmi­ik­si kah­den sil­lan takana motis­sa. Tässä meni 20 000 asukas­ta. Se olisi ollut hieno asuinalue. Jat­ka lukemista “Hyö­dyn kap­i­tal­isoi­tu­mi­nen maan hin­taan (2)”