Pitäisikö ylituloiset häätää ARA-asunnoista?

29 vastausta artikkeliin “Pitäisikö ylituloiset häätää ARA-asunnoista?”

1. Mis­sään tapauk­ses­sa yli­t­u­loisia ei tule häätää ARA-asun­noista, jot­tei tule niin selkeästi erik­seen köy­himpi­en talo­ja ja mui­ta talo­ja, mut­ta yli­t­u­loisille voisi saa­da aset­taa vuokran tasok­si suun­nilleen markki­navuokran, eli ARA-tuet voisi pois­taa hei­dän osaltaan. Ero­tuk­sen voisi kerätä vaik­ka rahas­toon, jos­ta sen voisi käyt­tää vaik­ka uusien ARA-kohtei­den rahoitukseen.

   Vastaa

2. Soin­in­vaara kirjoitti:

   “Kär­keen on nous­sut kysymys tieto­suo­jan rikkomis­es­ta. Tulot ovat yksi­ty­isa­s­ia eikä tieto­suo­jaa saa täl­lais­es­ta syys­tä rikkoa.”

   Suomen lain mukaan joka ain­oan ihmisen verotet­ta­vat tulot ovat Verot­ta­jan tietokoneelta kenen tahansa kansalaisen kat­sot­tavis­sa. Lehdis­tö julkaisee vuosit­tain näistä suu­rit­u­loisimpi­en tulot, mut­ta kaikkien muidenkin tiedot ovat julk­isia siinä mielessä, että ovat kenen tahansa luet­tavis­sa, jos asia kiin­nos­taa sen ver­ran, että menee Verot­ta­jan asi­akaskoneelta jonkun tieto­ja kat­so­maan, tai tekee oma­l­ta tietokoneeltaan julk­isu­us­lain mukaisen tietopy­yn­nön ja pyytää Verot­ta­jaa kat­so­maan puolestaan luvut.

   Kela kat­soo luvut nykyään tulorek­ister­istä. Sinne on pääsy niil­lä, joil­la lail­la sinne pääsy mah­dol­lis­te­taan. Jos eduskun­ta niin tah­too, sinne pystyy anta­maan pääsyn myös ARA-kohtei­den hallinnoijille.

   Vastaa

3. “Paljonko vuokra voisi nous­ta? Markki­navuokra olisi ylära­ja. Se on eri korkuinen eri puo­lil­la kaupunkia. Hämeen­lin­nas­sa ei nousisi lainkaan, sil­lä ARA-asun­toi­hin on vaikea löytää asukkai­ta eli ARA-vuokra jopa ylit­tää markkinavuokran.”

   Tuo ei johdu siitä, että kohde on ARA-kohde, vaan siitä, että ARA-kohteet ovat van­ho­ja ja huonokun­toisia. Se taas johtuu siitä, että jo parin vuosikymme­nen ajan uud­isko­htei­den ARA-tuet on eri­ty­isas­un­to­ja luku­unot­ta­mat­ta suun­nat­tu vain kasvukeskuk­si­in. Liki kaikissa muis­sa kun­nis­sa ARA-kan­ta on samaan aikaan van­hen­tunut ja huonokun­tois­tunut, eikä uusia ole tehty tilalle. Lop­putu­lok­se­na talois­sa on asumiskelvot­to­mia asun­to­ja seassa, joi­ta ei ole kan­nat­tavaa edes kor­ja­ta. Eli jos tulee vaik­ka isom­pi kos­teusvahinko tai tuli­pa­lo, kohde ottaa vaku­u­tusy­htiöltä kor­vauk­sen, mut­ta ei tee enää kor­jauk­sia, vaan jät­tää asun­non tyhjäk­si. Sit­ten kun niitä ker­tyy mon­ta, talo jos­sain kohtaa pure­taan. ARA-kohteista vähem­män arvokkaan maan alueil­la monis­sa ongel­mana on ylläpi­to­vai­he ja talon kun­nos­s­api­to silloin.

   Vastaa

4. Jos tarkoite­taan ARA- tue­tu­il­la myös asum­isoikeusasun­to­ja, niin niihin saisi­vat keski­t­u­loiset jäädä.
   Mut­ta sel­l­aiset vuokrako­hteet kuten Hekan, niin niiden pitäisi olla tarkoitet­tu vain pienituloisille.

   Vastaa

5. Tuhan­sien tyhjien Heka-asun­to­jen aikana hal­li­tuk­sen aja­tus järjetön. 

   Mitä tämä per­sukok- hal­li­tus hyö­tyy siitä että ihmiset jot­ka mak­sa­vat omat vuokransa kokon­aan omin rahoin aje­taan pois?
   Seu­rauk­sia ja kysymyksiä:
   > edis­tää slum­mi­u­tu­mista takuuvarmasti
   > tulot vai­htel­e­vat nyky­olois­sa ihmisil­lä koko ajan > jatku­va sisään­muut­to-liikenne olisi edessä ko. päätök­sen myötä
   >kas­vat­taa asum­is­tuki­meno­ja varmasti
   >asun­to­ja tulee ole­maan entis­es­tään lisää tyhjillään
   >keski­t­u­loisu­us esim. pk-seudul­la on tulota­so jol­la juuri juuri pär­jää; Hekan vuokrat korkeita
   >päätös tulisi edis­tämään myös tulokeinot­telua, ehkä jopa tukien varaan jättäytymistä

   Var­al­lisu­us­ra­jat (eli omis­t­a­mi­nen) ovat järke­viä mut­ta eivät tulo­ra­jat. Vai halu­taanko aroi­hin oikeasti ihmisiä ja talo­ja jois­sa kukaan ei käy töissä? 

   Ja jos jos­sakin on kateel­lisia voin ker­toa 25 vuo­den Heka-koke­muk­sel­la että kovin ovat vaa­ti­mat­to­mia ara-asun­not niin varustelun kuin asun­to­jen kun­non kuin huol­lon osalta.

   Vastaa

6. Hyvä, että asia on nos­tet­tu esi­in, olen ihme­tel­lyt sitä ennenkin. “Hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta” tekee itses­tään nau­ret­ta­van, kun se mah­dol­lis­taa täl­laisenkin tulon­si­ir­ron riit­tävän hyvä­tu­loisille; pitäisikö työt­tömyysko­r­vaus­ta mak­saa kaikille ker­ran työt­tömänä olleille, kun ei nyky­isiä tulo­ja kehtaa kysyä?

   Blo­gistin ehdo­tus tulosi­don­nais­es­ta vuokras­ta on oikea. Tulot saa tulorek­ister­istä vahvis­te­tun vero­tuk­sen mukaan. Ei tule vuokralaisellekaan yllä­tyk­senä, kun puhutaan vaik­ka vuo­den van­has­ta tulotasosta.

   Sinän­sä se aja­tus, että kun­nalli­nen tai val­ti­olli­nen vuokra-asun­toy­htiö, jon­ka alku­peräisenä tarkoituk­se­na on tar­jo­ta asun­to­ja vähä­varaisille, toimisi markki­nae­htoise­na vuokranan­ta­jana, on outo ja taas piirun ver­ran enem­män Suuren Sosial­is­tisen Sys­teemin suuntaan.

   Työ­suhdea­sun­to­jen kun­ni­an­palau­tus­ta tarvi­taan. Vähen­täisi työ­paikkashop­pailua, kun pien­i­t­u­loisen työte­htävän kylk­iäisenä saisi kivan kämpän.

   Vastaa

   1. Suun­nit­teli­ja: “Hyvä, että asia on nos­tet­tu esi­in, olen ihme­tel­lyt sitä ennenkin. “Hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta” tekee itses­tään nau­ret­ta­van, kun se mah­dol­lis­taa täl­laisenkin tulon­si­ir­ron riit­tävän hyvätuloisille;.…”

      Ker­rotko mil­lainen tulon­si­ir­to hyvä­tu­loisille??? kun ara-asun­toi­hin ei pääse kuin keski­t­u­loiset ja keski­t­u­loiset eivät saa asum­is­tukea vaan mak­sa­vat vuokran omil­la palkkat­u­loil­laan ? Mis­sä kohtaa tätä tulon­si­ir­to siis on?
      Ara-asun­nois­sa lisäk­si markki­navuokrata­soa tai korkeam­paa nykyään, esim. Heka. 

      Yleen­säkin ara-asun­noista on mielip­iteitä ihmisil­lä jot­ka ovat omis­tusasu­jia eivätkä tunne kuvio­ta. Esim. aika heikkoa asum­is­ta­soa mikä isos­sa osas­sa ara-asun­to­ja on. En alka­isi kadehtimaan.

      Vastaa

      1. Riip­puu kaupungi­nosas­ta mut­ta kyl­lä Kata­janokalla, Kalasa­ta­mas­sa ja Jätkäsaa­res­sa esimerk­isi ARA-asun­non vuokrat alit­ta­vat markki­navuokrat merkittävästi

   2. “Työ­paikkashop­pailu” on äärim­mäisen tärkeä osa talouden toim­intaa. Yksi Suomen talouden suurim­mista heikkouk­sista on se, että ihmiset eivät vai­h­da työ­paikkaa riit­tävän usein.

      Noin muuten olen sitä mieltä, että ARA-vuokran pitäisi nous­ta ansiosi­don­nais­es­ti markki­nahin­nan _yläpuolelle_. Ketään ei edelleenkään häädet­täisi kodis­taan liian korkei­den tulo­jen vuok­si, mut­ta markki­nahin­taa korkeampi vuokra olisi vah­va kan­nustin etsiä markki­nahin­tainen asun­to sen ARA-asun­non tilalle.

      Ja siis ihan oikeasti oikeasti pitäisi vaan luop­ua eril­li­sistä tue­tu­ista asun­noista. Rahana annet­tu tuki on kaikin tavoin parem­pi. Asun­to­jen markki­nahin­taa voisi edelleen pyrk­iä paina­maan alas julkisel­la gryn­daamisel­la (jol­loin voitaisi­in parhaas­sa tapauk­ses­sa myös vähen­tää raken­nus­markki­nan voimakas­ta myötäsyk­lisyyt­tä), mut­ta rin­nakkaisen “kohtu­uhin­taisen” eril­lis­markki­nan ylläpitämi­nen on vain kokon­aishaitallista. Hitas-jär­jestelmästä onnek­si jo päästi­in uud­is­tuotan­nos­sa eroon.

      Vastaa

   3. Noin peri­aat­teessa olen kyl­lä ihan eri mieltä. Siis mielestäni sää­tykier­toa sopi­ikin tukea juuri täl­laisil­la keskip­itkän aikavälin rak­en­teil­la. Yhteiskun­ta toimii paljon tehokkaam­min kun yhdessä sukupolves­sa lah­jakas kaveri pystyy pomp­paa­maan alhais­es­ta tulota­sos­ta sinne korkeim­paan desi­ili­in ilman lot­tovoit­toa tai omaa star­tup­pi­akin. Ja jos tulo­ra­ja­ton ara on pitkäl­lä tähtäimel­lä pieni tulon­si­ir­to uushyvä­tu­loiselle, ja mah­dol­lis­taa var­al­lisu­u­den eli pääo­man nopeam­man ker­ryt­tämisen, niin pidän tätä suo­ras­taan kan­natet­ta­vana ajatuk­se­na — se ekan sukupol­ven lah­jakas kaveri toden­näköisem­min vielä sijoit­taakin ne ker­tyvät pääo­mat kansan­taloudel­lis­es­ti parem­min kuin joku veroparati­isien yms kaut­ta var­al­lisu­ut­taan ker­ryt­tävä rikas suku (ei, tämä ei ole se sil­loin nuoren kokoomus­poli­ti­ikon aikoinaan esit­tämä mielipi­de että lot­tovoitot pitäisi kohdis­taa jo ennestään rikkaille, kos­ka ovat parem­pia ihmisiä jot­ka osaa­vat parem­min sijoit­taa rahat, vaan melkein­pä päin­vas­tainen mielipi­de). Varakkaas­ta per­heestä tule­vat saa­vat joka tapauk­ses­sa “tulon­si­ir­tona” perin­nöt sun muut, turha hei­dän tilanteen­sa epäreilu­ut­ta surkutella.

      Mut­ta tässä on se ole­tus, että tue­tu­ista ara-asun­noista ei saa tul­la perin­nöl­listä rälssiä jos­sa sukupolves­ta toiseen samat asun­not kiertävät samoil­la suvuil­la — tai johon rikkaan suvun vesat saadaan jotenkin jär­jestel­tyä nuo­ri­na ja vielä pien­i­t­u­loisen näköisinä.

      Vastaa

7. Osmon kir­joituk­sen alkua kompaten:

   Ehkä paras olisi kuitenkin jär­jestelmä, jos­sa olisi ker­rostalo­ja jois­sa erikokoisia ja ‑arvoisia asun­to­ja ja kaik­ki samoil­la markki­noil­la ja sit­ten pienem­pit­u­loisille ja työt­tömille mak­set­taisi­in tukia. Muutenkin mekaanis­es­ti tuloi­hin ja lap­siluku­un sidot­tu asum­is­tu­ki on toden­näköis­es­ti byrokraat­tis­es­ti kevyem­pi ja yksinker­taisem­pi kuin rak­en­tamisen julkiset tuet eri jär­jestelmien kaut­ta ja tämän jäl­keen tulo­jen kyt­täys ja liian suu­rit­u­lois­t­en potkimi­nen pois.

   Tähän ei nyt oikeis­to halua ryhtyä, kos­ka se vihaa tukia, varsinkin kun ne kohdis­tu­vat pien­i­t­u­loisille ja maa­han­muut­ta­jille. Ainakin nyky­hal­li­tuk­sen toim­inta osoit­taa tämän eri­no­mais­es­ti ja toden­näköis­es­ti vain edis­tää seg­re­gaa­tio­ta toimin­nal­laan. Asum­is­tukien ja muiden tukien heiken­nyk­set nimeno­maan pakot­ta­vat kaik­ki työt­tömät, sairaat ja pien­i­t­u­loiset huonoille ja halvoille alueille. Sit­ten parem­pit­u­loiset vält­televät näitä aluei­ta huono-osaisu­ud­es­ta johtu­van häir­iökäyt­täy­tymisen vuok­si, sekä sijoi­tus­mielessä ja omis­tus­mielessä. Nykyään huono-osaisille asun­to­ja vuokraa­vat enem­män julkiset toim­i­jat sekä muu­ta­mat suuret asun­tosi­joit­ta­jat (ainakin LUMO), mut­ta nämä pyytävät korkei­ta vuokria huonokun­toi­sista asun­noista. Pääkaupunkiseudul­la muu­ta­mat tor­ni­talot ovat päässeet aika pahasti slum­mi­u­tu­maan, mikä on aika pohjois-amerikkalainen kehityssuunta.

   Vastaa

   1. Kysymys tuista on han­kala. En tiedä, onko mikään hal­li­tus vihan­nut tukia. Mut­ta val­tion­talouden tilanne on todel­la han­kala, jos talous on 13 mil­jar­dia euroa vuodessa pakkasel­la, jos­ta use­ampi mil­jar­di ker­tyy jo pelk­istä korkomenois­takin, jol­lainen meno ei pois­tu vaik­ka val­tio leikkaisi omaa toim­intaansa. Koko ajan velka­an­nute­taan tule­via sukupolvia, ja estetään näiltä mah­dol­lisu­ut­ta samaan, mitä aiem­mat sukupol­vet ovat saaneet.

      Yksi asia tilas­tois­sa kuitenkin ainakin selkeästi jo näkyy. Asum­i­nen on vähen­tynyt tuk­ileikkausten vaiku­tuk­se­na. Tarkoit­taa sitä, että nyt on asum­is­menois­sa säästämisek­si alet­tu elää pienem­mil­lä neliömääril­lä per asukas kuin viime hal­li­tuk­sen kaudel­la, jon­ka yksi sivu­vaiku­tus on se, että tyhjiä asun­to­ja riit­tää, vaik­ka väestö on kas­vanut ja rak­en­t­a­mi­nen on ollut vähäistä. Saa nähdä, kuin­ka pieni­in neliömäJäri­in suo­ma­laiset vielä tarpeen­sa man­ner-Suomes­sa kutis­ta­vat, jos leikkauk­set jatku­vat ensi eduskun­nan ja sitä seu­raa­vankin aikana man­ner-Suomes­sa val­tion­talouden tas­apain­ot­tamisek­si. 13 mil­jardin euron tulo­jen ja meno­jen ero­tuk­sen tas­apain­o­tus olisi aivan val­ta­van kokolu­okan asia yksi­tyisko­htais­ten asioiden muu­toksi­na, mitä har­va ymmärtää. Vaik­ka kaik­ki Suomen työt­tömät meni­sivät mata­la­palkkatöi­hin ja asum­istuet lakkautet­taisi­in, val­tion talous ei olisi tas­apain­os­sa. Van­ho­ja sitoumuk­sia pitäisi voi­da val­tioidenkin hylätä, jot­ta voisi aloit­taa puh­taam­mal­ta pöy­dältä, mut­ta uudet päät­täjät saa­vat rasit­teek­seen vuo­sisa­taiset aiem­mat päätök­set, joista aiheutuu pysyvää menoa. Val­tioiden his­to­ria on ollut toisen­laista, kun aikoinaan sitoumuk­set päät­tyivät kun hal­lit­si­ja vai­h­tui. Jos joku hal­lit­si­ja lupaili liiko­ja, seu­raa­va ei ollut aiem­pi­in lupauk­si­in sidoksissa. 

      Asumisen osalta olen kään­tynyt kan­nat­ta­maan sitä, että opiske­li­joil­la ja muil­lakin voisi olla sal­lit­tua olla vaik­ka 10 neliön mini­a­sun­to­jakin, jois­sa vuokra on hyvin mata­la, ja jois­sa ei vält­tämät­tä kauheasti oleil­la. Jos ei halua panos­taa raho­ja asumiseen, vaan käyt­tää asun­toa vain nukku­miseen sekä viet­tää päivän­sä muual­la, ja käyt­tää mah­dol­liset varansa muuhun, olisi sil­loin mah­dol­lisu­us vali­ta niin, eikä sil­loin edes tarvit­taisi julk­ista tukea asum­is­menoon läh­eskään niin mon­elle. Sama matkailus­sa. Mini­hotel­lit näyt­tävät ole­van yksi tren­di nyt, joi­hin mah­tuu juuri ja juuri nukku­maan, mut­ta majoituk­sen hin­ta on alle kol­ma­sosa per­in­teisen hotellin hin­nas­ta. Asuin­neliöi­den kehi­tyk­sessä tul­ta­ne­en näkemään eri­ar­vois­tu­mista, kos­ka val­tio ei taloudel­lis­es­ti pysty tar­joa­maan kovin iso­ja neliöitä kovin mon­elle, vaan joutuu jatkos­sa pri­or­isoimaan entistä enem­män sitä, mitä se tar­joaa ja mitä ei. Etenkin kun näyt­tää kovasti siltä, että tekoä­ly siirtää korkean lisäar­von töitä ulko­maid­en vero­tuk­sen tai verot­to­muu­den piiri­in, ja ansio­tu­lopo­h­jainen koti­mainen veropo­h­ja saat­taa jatkos­sa olen­nais­es­ti kaventua.

      Vastaa

8. Yksi vai­h­toe­hto olisi, sal­lia myös opiske­li­joiden asua Hekan ja vas­taavien muiden kaupunkien vuokra-asun­nois­sa, jos niistä on yli­tar­jon­taa. Varsi­nais­ten yliop­pi­laskyläsäätiöi­den asun­toi­hin kun on pitkät jonot.

   Vastaa

   1. Kyl­lähän nyky­isinkin saa opiske­li­jat asua vapaasti myös kun­nan vuokra-asun­nois­sa, ja moni etenkin per­heelli­nen opiske­li­ja niis­sä asuukin. Opiske­li­ja-asun­to­jen rak­en­tamises­sa oli vuosia 10 %:n investoin­ti­tu­ki, jon­ka per­in­tönä ARA-opiske­li­ja-asun­nois­sa niis­sä vuokrat ovat yleen­sä kuitenkin halvem­pia kuin taval­li­sis­sa ARA-kohteissa.

      Vastaa

      1. Tarkoitin sitä että per­heet­tömätkin saisi­vat vuokra­ta tai 2–4 hen­gen porukoiden per­hea­sun­to­ja kimppakämpiksi.

9. Heka saisi tulo­ra­jat pois­ta­mal­la luke­mat­tomat tyhjät asun­ton­sa nopeasti vuokrattua. 

   Niihin muut­taisi ihmisiä jot­ka huole­hti­si­vat itse omista vuokris­taan eivätkä muut veron­mak­sa­jat ja yhteiskun­ta. Kyl­lä ne oikeasti varakkaat ihmiset etsivät mui­ta kuin heka-kämp­piä mut­ta on monia keski­t­u­loisia väli­in­putoa­japer­heitä joille ara-kämp­pä kävisi mut­ta hei­dät rajataan nyt pois. 

   Kun ottaa huomioon monien ara-asun­to­jen korkean vuokrata­son, tämä ratkaisu toisi väl­itön­tä net­to­tu­loa kun­nille ja val­tioille, ara-asun­toy­htiöi­den kaut­ta. Se olisi tulon­si­ir­to kyl­lä: tulon­si­ir­to töis­sä käyviltä vuokralaisil­ta yhteiskun­nalle. Luulisi kelpaavan? 

   Var­al­lisu­us­ra­jat voisi olla, tulo­ra­jat ovat omaan jalka­an ampumista. 

   Ihmette­len myös mik­si per­sut halu­aa olla tekemässä sel­l­aisia asuinaluei­ta (vrt. Tukhol­ma, Göte­borg) joi­ta se sanoo kovasti vas­tus­ta­vansa. Ja mik­si kok halu­aa olla kas­vat­ta­mas­sa asum­is­tuki­meno­ja täl­lä ratkaisulla.

   Vastaa

10. Seg­re­gaa­tio­ta kan­nat­taa tor­jua, mut­ta ei hin­nal­la mil­lä hyvän­sä. Ei ole eri­tyisen järkevää vuokra­ta keskus­tan läheltä parhail­ta paikoil­ta mer­inäköala-asun­to­ja reilusti alle markki­nahin­nan vain sosi­aalisen sekoit­tumisen nimissä.

    Heka voisi myy­dä parhaat asun­not tai vuokra­ta ne tulo­rajoista riip­pumat­ta markki­nahin­taan. Samas­sa pihapi­iris­sä voisi silti olla edullisem­pia asun­to­ja esimerkik­si sisäpi­han puolel­la pien­i­t­u­loisille. Näin sosi­aa­li­nen sekoit­tumi­nen säi­ly­isi, mut­ta tuki kohdis­tu­isi järkeväm­min ja Hekan talouskin vahvistuisi.

    On myös outoa, että ker­ran tuet­tuun asun­toon päässyt voi säi­lyt­tää suuren vuokrae­dun tulo­jen­sa noustes­sa. Vuokrae­dun pitäisi pienen­tyä liuku­vasti tulo­jen kas­vaes­sa ja lop­ul­ta kado­ta kokon­aan. Sil­loin ei tarvi­ta jyrkkiä tulo­rajo­ja tai häätöjä.

    Ja lop­ul­ta paras lääke korkeisi­in asumiskus­tan­nuk­si­in on rak­en­taa riit­tävästi asun­to­ja. Kun tar­jon­taa on tarpeek­si, kil­pailu ja markki­nat pitävät myös vuokrat ja hin­nat kuris­sa. Parem­pi peri­aate olisi siis tukea ihmisiä tarpeen mukaan ja huole­htia samal­la siitä, että asun­to­ja raken­netaan riittävästi.

    Vastaa

11. Osmo Soin­in­vaara: “Riip­puu kaupungi­nosas­ta mut­ta kyl­lä Kata­janokalla, Kalasa­ta­mas­sa ja Jätkäsaa­res­sa esimerk­isi ARA-asun­non vuokrat alit­ta­vat markki­navuokrat merkit­tävästi” ja vas­tauk­se­na myös Artolle: 

    Olen asunut Skatal­la Hekalla aiem­min hyvin pitkään. Tiedän siis mitä oikaisen.
    ‑Mak­soimme neliöstä n. 1500 euroa. Saat­taa olla hie­man alle markki­navuokrien mut­ta ottaen huomioon asun­non kun­non, ei todellakaan. 

    -Kun keskustel­laan ara-asun­noista tehdään aina se virhe, että niitä ver­rataan suoraan.
    Eivät ole lähel­läkään omis­tustaloi­hin ver­rat­tavis­sa. Tämä pitäisi ottaa huomioon vertaillessa.
    Rap­pukäytävä, hissi, asun­non wc-tilat, yleiset tilat, meil­lä ei esim. ollut lainkaan läm­mintä kel­lar­i­ti­laa, muovi­ma­tot, laatat, vinksal­laan ole­vat pistorasiat.… 

    Vas­taavas­sa kun­nos­sa olev­as­ta asun­tonäytöstä kään­ty­i­sivät melkein kaik­ki omis­tusasu­jat pois. Tai kaikki.
    Koskien myös monia yksi­ty­isiltä vuokraajia.
    Kuten tuol­la aiem­min sanoin, kade­htimista ei ole. Kade­hti­jat eivät kuitenkaan pääse kokeile­maan itse, heil­lä kun on las­ten­tarhanopet­ta­jan palkkaa parem­pi palkka.
    Las­ten­tarhanopet­ta­ja, jos on pätevä, ylit­tää muuten ara-tulo­ra­jat jo nyt.
    Miten meni hal­li­tus omas­ta mielestä??
    Tääl­läkin näköjään tulee tukea sille, että tosi­asial­lisel­la mata­la­palk­ka-aloil­la työsken­televätkin rajataan sieltä yläpäästä pois. Pk-seudul­la keski­t­u­loisu­us on sitä että juuri ja juuri pär­jää. Jos pärjää.
    Ja tärkein­tä tietenkin ettei vain pääse lähellekään mer­ta, sehän kuu­luu rikkaille.
    Ja pyöräteille. 

    Ette kuitenkaan tiedä tietenkään mis­tä puhutte ara-asun­noista puhuessanne.
    Ara-asun­to­jen taso monel­la mit­tar­il­la on laskenut suuresti, jos jol­lakin koke­mus­ta lyhy­taikaises­ta esim. hekalaisu­ud­es­ta aiem­mil­ta vuosikymmeniltä.
    Täl­lä mah­dol­lisel­la muu­tok­sel­la tulo­rajoi­hin saadaan se taso sit­ten poh­ja­mu­ti­in sosio-ekonomis­es­ti, eli saadaan tänne ne slummit.

    Vastaa

    1. Mon­tako euroa kk olet valmis mak­samaan siitä, että rap­pukäytävä, lat­ti­at, pis­torasi­at jne. oli­si­vat miele­si mukaiset? Tämä on tietysti yksilöl­listä, eikä siihen ole mitään oikeaa vastausta.

       Itseäni luet­tele­masi asi­at eivät kiin­nos­ta paljoakaan. Olen kiin­nos­tuneem­pi siitä miltä talot näyt­tävät ulkoa kuin sisältä, enkä viit­taa tässä siihen, kauanko julk­i­sivure­mon­tista on vierähtänyt aikaa. Esim. Hekan Lin­nakosken kadun talo vuodelta 1904 on minus­ta niin kau­nis ja sijain­ti hyvä, että min­un on vaikea kuvitel­la sel­l­aista puutet­ta varuste­lu­ta­sos­sa, mikä pidät­telisi min­ua muut­ta­mas­ta sinne tilaisu­u­den ja tarpeen tullen.

       Ihmi­nen on siitä kum­malli­nen lau­maeläin, että oman pesän hyväksyt­tävä vähim­mäis­varuste­lu­ta­so vaikut­taa riip­pu­van aika paljon siitä mil­lainen varuste­lu­ta­so muil­la omas­sa ver­rokkiryh­mässä on. Tämä on vai­hdel­lut paljon pait­si ajas­sa myös paikas­sa. Yhdys­val­lois­sa 90%:lla on ilmas­toin­ti, Euroopas­sa 20%:lla. Euroopas­sa mielu­um­min kuol­laan hel­teeseen kuin käytetään rahaa täl­laiseen mukavu­u­teen ja uhrataan talon julkisivu.

       Vastaa

       1. Hekalla ei minkään Google-haun, ei myöskään Hekan omil­la sivuil­la, ole Heka-vuokrat­aloa Linnakoskenkadulla.

          Kata­janokalla on Lin­nankadul­la van­ha talo joka on Hekan. Juuri tämä talo­han nos­te­taan aina medi­as­sa tikun nokkaan, kun esitel­lään ne hyvin har­vat Heka-kohteet jot­ka ovat ns. van­ho­ja talo­ja. Kauhis­tus! Pieni- tai keski­t­u­loinen ja saa asua vielä van­has­sa talos­sa. Mut­ta sijoite­taan­pa noi­hin pari­in taloon vaikka­pa Lähi-idän suun­nas­ta tullei­ta ihmisiä, niin jopa arvostelu lop­puu. Helsinkiläi­nen por­vari on kyl­lä jän­nä olio. 

          Heka-ja muut arat­alot ovat tosi­aan hyvin har­voin hyvässä kun­nos­sa. Kaikesta säästetään. 

          Lisäk­si saat­taa olla asum­ishäir­iöitä joille ei isän­nöin­ti voi mitään.
          Nyt kun on idea että jokainen narko­maani pakkosi­joite­taan asun­toon hin­nal­la mil­lä hyvän­sä, on muuten saatu ne toiv­o­tut huumei­den käyt­tö huoneetkin sit­ten kuntoon.
          Ne sijait­se­vat usein lap­siper­hei­den seinän takana. Tästä on vuokralais­ten kesku­udessa jo paljon koke­musti­etoa. Heka tietää myös. 

          Arakämp­pi­en ver­taami­nen muuhun asun­to­tuotan­toon ei vain toimi.

       2. Saat tun kuu­losta­maan siltä, että ne noin 8000, jot­ka “jonot­ta­vat” Hekan asun­toon, ovat tehneet tyhmästi.

       3. kir­joit­ta­jalle “theta, really?”

          Fak­ta on se, että suuris­sa henkilöko­htai­sis­sa ongelmis­sa ole­vat ihmiset (huumei­denkäyt­täjät, mie­len­ter­veysongel­maiset) joil­la on jonkin ver­ran toim­intakykyä täy­tyy sijoit­taa jon­nekin. Heille voi olla todel­la vaikeaa saa­da vapail­ta markki­noil­ta asun­toa. Samoin kuitenkin on todet­tu, ettei heitä voi sulkea mihinkään laitok­si­inkaan, kuten joskus aikaisem­min tehti­in. Laitoshoito sitä pait­si on nykyisel­lään todel­la kallista.

          Tämä nykyi­nen tilanne on jonkin­lainen humaani ihmis­ar­voa korosta­va kom­pro­mis­si ja his­to­ri­al­lisen kehi­tyk­sen tulos.

          Siis ehkä parem­pi olisi, jos meil­lä olisi ns. “avolaitos” paikko­ja, jonne kaik­ki ongel­maiset dumpat­taisi­in asumaan. Ongel­ma tässä vaan olisi toden­näköis­es­ti se, että tuhoaisi­vat yhdessä isonkin ker­rostalon nopeasti (kun kaik­ki tai suurin osa örveltää eikä ilmoi­ta vahin­go­ista) ja samoin että ihmisiä luokiteltaisi­in “avolaitos“sijoitettaviksi HEKA:lla ei var­maan kestäisi julk­ista kri­it­tistä tarkastelua.

          Tässä taitaa pohjim­mil­taan ongel­ma olla se, että kuin­ka kohdel­la ihmisiä, jot­ka eivät pär­jää yhteiskun­nas­sa ja omas­sa elämässään ja joi­ta muut eivät halua osak­si yhteiskun­taa ja yhteisöä. Parem­pia ratkaisu­ja toden­näköis­es­ti löy­ty­isi, mut­ta ne mak­saisi­vat, ja kos­ka iso osa ei halua näitä osak­si yhteisöä niin rahaa ei löydy.

          Suo­mi on nykyään valitet­tavasti eri­no­mainen hukkaa­maan kansalais­ten poten­ti­aalia, suuri osa johtuu yksilökeskeis­es­tä lib­er­al­is­mista ja henkilöko­htaista vas­tu­ut­ta ääret­tömästi korostavas­ta sys­teemista, tietenkin mukana on ripaus kovaa oikeis­to­laista kuria, oppi­ipa­han työvä­ki pysymään nuh­teessa kun pelot­teena on työt­tömyys. Lop­putu­lok­se­na työt­tömiä kohdel­laan pikem­minkin kuin puolirikol­lisi­na, joi­ta pitää ran­gaista rajoit­ta­mal­la koulut­tau­tu­mista ja muu­ta toim­intaa kun eivät ole sijoit­tuneet työelämään ja tienaamaan.

12. Kyl­lähän tuo sun malli olisi parem­pi vai­h­toe­hto kuin häätämi­nen. ARA-asun­nothan on useim­mis­sa muis­sa ksupungeis­sa lähel­lä vapaara­hoit­teisia markki­navuokria tai jopa ylikin.
    Itse omis­tan vuokra-asun­non muut­to­tap­piokaupungista. Se ei ollut kallis 10 vuot­ta sit­tenkään. Asun­non kanssa on kuitenkin sel­l­ainen piirre, että sitä ei kan­na­ta remon­toi­da juurikaan. Remont­tien hin­ta ei siir­ry asun­non arvoon ja ovat kalli­ita suh­teessa asun­non hin­taan. Onnek­si asun­to on aika pieni ja samal­la alueel­la on myös saman tapaisia kaupun­gin asun­to­ja. Kaupun­ki joutuu ARA sään­tö­jen puit­teis­sa nos­ta­maan omia vuokri­aan omakus­tanne peri­aat­teen mukaises­ti. Alen­tunut vuokrausaste nos­taa entis­es­tään kaupun­gin vuokria. Itseäni ei onnek­si sel­l­aiset sään­nöt sido, vaan asun­non vuokraa saa las­ket­tua tilanteen mukaan nos­tet­tua tai las­ket­tua niin, että mustapekka jää aina kaupungille (=veron­mak­sajille). Kaupunki­in ei myöskään raken­neta paljoakaan lisää asun­to­ja, kos­ka vuok­tata­so kaupungis­sa ei mah­dol­lista uud­isko­htei­den aloituk­sia vuokrauskäyttöön.
    Se mitä suo­ma­lainen yhteiskun­ta tarvit­si on lisää markki­na­t­alout­ta, ei ARA-sosialisimia.

    Vastaa

13. Valitet­tavasti oma ihanteeni ei ole talo täyn­nä eri­laisia asukkai­ta. Asun kalli­il­la alueel­la Kru­u­nun­haas­sa (van­han ajan ker­rostalos­sa!) pääsään­töis­es­ti rauhal­lises­sa talos­sa, jos­sa pääosin omis­tusasun­to­ja. Ain­oat häir­iöt niin melun kuin tupakoin­nin suh­teen tule­vat vuokra-asun­noista. On kum­ma, että kun suo­ma­lai­sista tupakoi noin 15 %, vuokralai­sis­sa osu­us ainakin omas­sa talos­sani tun­tuu lähenevän sataa. Vuokralaiset vai­h­tu­vat tiuhaan, enkä ole huo­man­nut heis­sä asuinympäristön ”rauhoit­tavaa” vaikutusta.

    Vastaa

    1. JH,
       tot­ta, noin se on. Ollut aina.
       Köy­hempi­en ihmis­ten elinikä on lyhyem­pi, he ovat mon­i­sairaampia, yleiskun­to on heikom­pi monin eri tavoin, mie­len­ti­laan liit­tyvät ongel­mat ovat yleisem­piä, hei­dän lapsen­sa eivät (koulu­tuk­sen “tasa-arvos­ta” huoli­mat­ta) etene samas­sa suh­teessa hyvi­in ammat­tei­hin kuin rikkaampi­en omas­ta koulu­tuk­ses­ta puhu­mat­takaan, ja myös eri­laiset riip­pu­vu­udet ovat selvästi yleisempiä. 

       Myös kiin­nit­tymi­nen yhteiskun­taan on heikom­paa, “her­ro­jen ja rou­vien” ‑vasem­mis­to tai oikeis­to, ihan sama — palop­uheet vaikka­pa EU:sta ja muus­ta meisyy­destä jne. eivät tee saman­laista vaiku­tus­ta kuin vaikka­pa tekevät krunikkalaisi­in hyväosaisiin.
       Asum­i­nenkin on usein mitä on. Vuokra-asum­i­nen… vuosi, kak­si sopimus ker­ral­laan, ei tar­joa tur­val­lisu­ut­ta joka kan­nus­taisi vaikka­pa yhteisöl­lisyy­teen talon asioiden suh­teen. Juuri niin kuin kuvaat.
       He joutu­vat tais­tele­maan, usein sana­mukaises­ti, toimeen­tu­losta eivätkä aina ymmär­rä, kun eivät ehdi, mik­si puhutaan taas arvoista ja suvait­se­vaisu­ud­es­ta ja muus­ta sellaisesta.
       Kun pitäisi säi­lyt­tää mm. kat­to pään päällä.
       Kaikil­la ei ole mah­dol­lisu­ut­ta men­nä pankki­in ja sopia kah­den tai kol­men sadan ton­nin lainasta. 

       Voisiko tälle tehdä jotakin JH?

       Vastaa

14. Tavalli­nen pie­nil­lä tuloil­la kitu­ut­ta­va ei edes saa asun­toa hekalta. Asun­not menee ilme jot­ka voi näytel­lä asun­no­ton­ta. Tarve on usein fuu­laa. Ja nuore­na äidiltään ns häädön saa­neet opiskelee raharikkaan ammatin

    Vastaa

15. Miltä muuten vaikut­taisi otsikko eri suun­taan : pitäisikö ali­t­u­loiset häätää AEA-asunnoista?

    Vuokra-asun­not työssäkäyville. Muut pois HEKAlta.

    Vastaa

16. Blo­gistin hauskaan kom­ment­ti­ni vas­ta­heit­toon ( 18:53) tuol­la aiemmin: 

    Tot­ta puhut. Neljässä eri Heka-kohteessa neljässä eri kaupungi­nosas­sa asuneena voin tode­ta että se on arpa­peliä miten siinä kul­loinkin käy. Kun paku ajaa rap­pukäytävän eteen, aina meitä aralaisia pelot­taa. Ketä tahansa voi tul­la. Tämä ei siis ole kade­htimisen arvoinen tulon­si­ir­to, kaikkea muuta.
    Seinän taakse voi tul­la työssäkäyvä perus­per­he joka mak­saa itse oman vuokransa (sel­l­ainen joka nyt halu­ataan häätää min­is­teri Mul­ta­lan toimes­ta pois) ja elää fik­s­tusti — tai sit­ten voi tul­la ihan mitä tahansa jos on huono tsägä, kuvaa­maani tosi­asial­liseen huumei­den käyt­töhuoneeseen asukas ja sen kaveripiiri. 

    Mut­ta en halua maala­ta piru­ja seinälle. Säi­lytetään myös keskipalkkaiset ara-asun­nois­sa niin väl­tetään slum­mi­u­tu­mi­nen. Niin yksinker­taista se on.
    Vaikea ymmärtää myöskään mitä yhteiskun­ta oikeasti menet­tää jos yhden jos toisenkin tyhjänä pysyvän asun­non täyt­tää “yli­palkkainen” joka ihan omin palkkaeu­roin kyke­nee mak­samaan esim. tuol­laisen 1500 euron vuokran vaa­ti­mat­tomas­ta hekakämpästä.
    Mis­tä pakkomielle saa­da ara-asun­not täy­teen ihmisiä jot­ka ovat kaik­ki asum­istuen varassa?

    Vastaa

17. Yhteiskun­nan anta­mat eri­laiset elämisen tuet.
    Mil­loin tuen voi antaa rahana.
    Mil­loin tuki on annet­ta­va muu­na kuin rahana, jot­ta se kohdis­tuu asiallisesti.
    Mitkä ”tuot­teet” voi hin­noitel­la, eri hin­noil­la, mak­sa­jas­ta riip­puen. Toinen mak­saa samas­ta 1.000 €, toinen 1.500 €. Onko arpa­jaiset hyvä keino, tai jono­tus. Miltä tun­tuu asua kaupun­gin tuke­mas­sa, ARA-asunnossa.
    Varhaiskas­vatuk­ses­ta taitaa vain puo­let maksaa.
    Voisiko yhteiskun­nan tuki olla henkilöko­htainen ja tuki olla rahaa ”tuki” pankkiko­r­tis­sa, joka toimii vain Suomes­sa, ei kuitenkaan Alkos­sa, eikä uhkape­li­markki­noil­la. Tuen saa­ja päät­tää itse tuki­ra­hansa käytöstä, kuten työssäkäyvät päät­tävät omas­ta palka­s­taan. Tuen saamiseen on kriteerit.
    Kun val­in­ta on asukkail­la itsel­lään, niin ihanne voi hyvinkin olla van­han ajan ker­rosta­lo, jos­sa asuu hyvin eri­laisia ihmisiä, rikkai­ta ja köy­hiä, toden­näköis­es­ti vähän erikokoi­sis­sa asun­nois­sa. Val­in­ta olisi asukkail­la itsel­lään. Mah­dol­lis­taisi myös eri­laiset kimppa-asumiset.
    Jos kaupun­ki halu­aa myy­dä ARA-asun­ton­sa ARA-kri­teereil­lä, pien­i­t­u­loisia, Helsingis­sä työsken­tele­viä on, vaik­ka kuin­ka paljon. 180.000 matkus­taa päivit­täin Helsinki­in töihin.

    Vastaa