Asumistuen ja työttömyysturvan suojaosat toimivat eri tavoin

Suomes­sa oli aikanaan kak­si 300 euron suo­jaosaa, toinen työt­tömyys­tur­vas­sa ja toinen asum­istues­sa. Min­ul­la on tiet­tyä lukkar­in­rakkaut­ta asum­istuen suo­jaosaa kohtaan, kos­ka esitimme sitä aikanaan Juhana Var­ti­aisen kanssa rapor­tis­samme Lisää mata­la­palkkatyötä. VM innos­tui asi­as­ta ja se hyväksyt­ti­in myöhem­min, tosin vähän pienem­pänä. Me olimme esit­täneet 400 euron suo­jaosaa, mut­ta hyväksy­tyk­si tuli 300 euron suojaosa.

Työt­tömyys­tur­van suo­jaosa tuli aikanaan vapaa­palokun­tien vaa­timuk­ses­ta. Työt­tömyy­den noustes­sa maaseudul­la korkeak­si, sopimus­palokun­tien oli vaikea saa­da työt­tömiä mukaan, kos­ka vaa­ti­ma­ton palkkio leikkasi hei­dän työt­tömyys­tur­vaansa.  Niin­pä suo­jaosa kos­ki aluksin vain sopimus­palokun­tien palkkioi­ta. Myöhem­min kek­sit­ti­in, että jos suo­jaosa edis­tää vapaa­palokun­nis­sa työsken­te­lyä, se edis­tää muitakin työsuhteita.

Me esitimme asum­istuen suo­jaosaa erään­laise­na köy­hän miehen mata­la­palkkatuke­na. Se kohdis­tuu vai niille, joil­la on korkeat asumiskus­tan­nuk­set eli asu­vat vuokral­la kasvukeskuk­sis­sa. Ulos jäävät siis myös velat­tomas­sa omis­tusasun­nos­sa asu­vat, joi­ta on noin kol­mannes suo­ma­lai­sista, ellei vähän enem­mänkin. Hyvin mon­et talousti­eteil­i­jät ovat esit­täneet mata­la­palkkaisen työn tukemista ratkaisuna rak­en­teel­liseen työttömyyteen.

Vas­tavalmis­tuneessa tutkimuk­ses­sa kolme tutkimus­laitos­ta on tutk­in­ut asum­istuen suo­jaosan vaiku­tus­ta osa-aikatyön tekemiseen. Suo­jaosa on toimin­ut niin kuin tavoit­te­limme: Se lisäsi halu­ja vas­taan­ot­taa mata­la­palkkaista työtä, lähin­nä siis osa-aikatyötä, eikä tämä ole heiken­tänyt toden­näköisyyt­tä pää­tyä kokoaikaiseen työhön. Hienoa!

Asum­istuen suo­jaosa valit­ti­in tutkimusko­hteek­si, kos­ka se tar­josi parem­man tutkimusasetel­man. Jotkut sai­vat asum­is­tukea ja toiset eivät saa­neet. Voiti­in ver­ra­ta näi­den kah­den ryh­män käyt­täy­tymistä keskenään. Tosin ne, jot­ka eivät saa­neet asum­is­tukea, oli­vat ilmeis­es­ti taloudel­lis­es­ti parem­mas­sa ase­mas­sa kuin ne jot­ka sai­vat ja oli­vat sik­si vähem­män lisä­tu­lo­jen tarpeessa. En ole lukenut tutkimus­ra­port­tia, joten en tiedä, miten tähän eroon suhtauduttiin.

Tästä on vedet­ty se johtopäätös, että työt­tömyys­tur­van suo­jaosa toimii samoin. Nyt kokoomus on kiistänyt tämän ja sanonut, että tutkimus kos­ki asumistukea.

Ensin­näkin kokoomus myön­tää, että asum­istuen suo­jao­su­us toi­mi kuten oli tarkoi­tus. Senkin he lakkauttivat.

Siinä kokoomus ei ole täysin väärässä, että työt­tömyys­tur­van suo­jao­su­us toimii toisin. Olen kir­joit­tanut tästä mon­ta ker­taa. Viimek­si tässä. Suo­jaosa saa hel­posti aikaan sen, että työt­tömyyspäivära­ha + palk­ka on suurem­pi kuin työt­tömyyspäivära­han perus­teena ole­va palk­ka, ja tätä rajaa ei saa ylit­tää.  Sik­si se muo­dostaa sat­apros­ent­tisen leikkurin, joka tekee pidem­män työvi­ikon tai kokoaikatyöhön siir­tymisen kannattamattomaksi.

Tätä ongel­maa ei asum­istuen suo­jaosaan liity.

Hal­li­tuk­sen tarkoi­tus oli ilmeis­es­ti pakot­taa osa-aikatyötä tekevät kokopäivä­työhön. Ajoi­tus keskelle ennä­tystyöt­tömyyt­tä oli kyl­lä vähin­tään ongel­malli­nen, niin kuin ongel­mallisia ovat olleet mon­et hal­li­tuk­sen toimen­pitei­den ajoitukset.

Tuo kokoaikatyötä koske­va kan­nustin­loukku johtuu köm­pelöstä lain­säädän­nöstä. Lähde­tään siitä, että, että työt­tömyyspäivära­han yhteenso­vi­tus­pros­en­tit ovat olla vain 0% ‚50 % tai 100 %. Näil­lä työkaluil­la ei syn­ny mitään kunnollista.

Kokoomus on sanonut, ettei osa-aikatyön tekem­i­nen ole vähen­tynyt uud­is­tuk­sen jäl­keen. Pitäisi tietää, kuin­ka moni työt­tömyyspäivära­haa nos­ta­va tekee osa-aikatyötä, sil­lä opiske­li­jat eivät ole tämän jär­jestelmän piirissä.

Toinen syy liit­tyy kitkaan. Kesti vuosia, ennen kuin työt­tömät ja työ­nan­ta­jat oival­si­vat työt­tömyys­tur­van suo­jaosan tar­joa­mat mah­dol­lisu­udet. Muu­tos toisin päin voi kestää myös vuosia – eri­tyis­es­ti kun jos irti­sanoutuu osa-aikatyöstä, menet­tää työt­tömyyspäivära­han pitkäk­si aikaa kokon­aan  karenssin takia.

Mitähän niille vapaa­palokun­nille muuten kuulu?

Mut­ta palaut­takaa se suo­jaosa edes siihen asumistukeen!

5 vastausta artikkeliin “Asumistuen ja työttömyysturvan suojaosat toimivat eri tavoin”

  1. Asum­istuen ja työt­tömyys­tur­van suo­jaosat toimi­vat eri tavoin
    Suomes­sa oli aikanaan kak­si 300 euron suojaosaa,
    toinen työt­tömyys­tur­vas­sa ja toinen asumistuessa.
    Ensin­näkin yhdis­täisin nämä tuet, siis työt­tömyys­tur­va (ei ansiosi­don­nainen) ja asum­is­tu­ki ja suo­jao­su­us olisi 500 € / kk.
    Tuki olisi henkilöko­htainen. Suomes­sa puo­let ihmi­sistä asuu yksin. Yksinäisyyt­tä on paljon. Voisi asua toisen kanssa ilman ela­tusvelvol­lisu­ut­ta, esim. kimppakämpissä.
    Kan­nus­taisin yhteiskun­nal­liseen vapaae­htoistyöhön ja har­rasteisi­in kotona nököt­tämisen sijasta.

    Vastaa

  2. Vapaa­palokun­nista, jot­ka nykyään tun­netaan viral­lis­es­ti nimel­lä sopimus­palokun­nat: Suomen Pelas­tusalan Keskusjär­jestön palokun­ta­jo­hta­ja Petri Jaati­nen ker­toi vuosi sit­ten, että sopimus­palokun­tien henkilöstömäärä lisään­tyy vuosi vuodelta.

    Sopimus­palokun­tien suurim­mat haas­teet eivät ole työt­tömien rekry­toin­nis­sa, vaan täl­lä het­kel­lä hyv­in­voin­tialuei­den säästö­paineis­sa. Lisäk­si koulu­tus- ja lupavaa­timuk­set kas­va­vat jatkuvasti.

    Vastaa

  3. Osmo Soin­in­vaara kirjoitti:

    “Me esitimme asum­istuen suo­jaosaa erään­laise­na köy­hän miehen mata­la­palkkatuke­na. Se kohdis­tuu vai niille, joil­la on korkeat asumiskus­tan­nuk­set eli asu­vat vuokral­la kasvukeskuk­sis­sa. Ulos jäävät siis myös velat­tomas­sa omis­tusasun­nos­sa asu­vat, joi­ta on noin kol­mannes suo­ma­lai­sista, ellei vähän enemmänkin.”

    Noin on nyt, mut­ta sil­loin kun suo­jaosaa esitet­ti­in ja kun se tuli, asum­istuen saa­jista lukumääräis­es­ti kohta­laisen merkit­tävä osa oli vielä omis­tusasu­jia. Nykyi­nen hal­li­tus tiput­ti omis­tusasu­jat yleisen asum­istuen saamis­mah­dol­lisu­u­den piiristä kokon­aan pois, perustellen asi­aa mm. pohjo­is­maisel­la mallil­la, mut­ta jät­tämäl­lä ker­tomat­ta että mm. Ruot­sis­sa pien­i­t­u­loiset omis­tusasu­japer­heet nimeno­maan saa­vat edelleen sikäläistä asum­is­tukea. Eläk­keen­saa­jan asum­is­tukea omis­tusasu­jat voivat Suomes­sa yhä saa­da, ja samoin toimeen­tu­lo­tukea, mut­ta aika har­va lap­siper­he on eläk­keen­saa­jan asum­istuen piiris­sä. Vuosikym­meniä sit­ten asum­is­tu­ki oli Suomes­sa eri­tyis­es­ti lap­siper­hei­den tuki ja sen saa­jista merkit­tävä osa oli senkin myötä sil­lon moni omis­tusasu­jia. Sit­tem­min asum­is­tukien ehdot on muutet­tu sel­l­aisik­si, että asum­is­tu­ki suosii eri­tyis­es­ti yksi­na­su­via aikuisia sekä yksin­huolta­jia, ja kah­den van­hem­man lap­siper­heet ovat suurelta osin tip­puneet Suomes­sa asum­is­tukien piiristä pois niin, että moni lap­siper­he saa nyt toimeen­tu­lo­tukea asum­is­meno­jen­sa takia ilman, että saa asum­is­tukea ollenkaan. Kun­nat vas­taa­vat näistä toimeen­tu­lo­tuki­menoista 50 %:sti ja val­tio 50 %:sti.

    Luin tuon tuoreen tutkimuk­sen julka­isun. Siinä huomio­ta herät­tää se, että ver­tail­lut joukot oli­vat todel­la poikkeav­ia toi­sis­taan pait­si suo­ja-osan saamisen osalta, niin muutenkin. Sen johtopäätök­sistä on ehkä päätel­ty kausali­teet­tia liian hel­posti. Esimerkik­si kah­den ver­tail­lun joukon kes­ki-ikä, sukupuoli ja puolisol­lisu­us sekä per­hekoko poikkea­vat artikke­lin taulukon mukaan toi­sis­taan varsin paljon, ja jos samal­la taval­la kausali­teet­tia menisi päät­telemään kuin mediois­sa on siitä tehty suo­jaosan eron osalta, voisi väit­tää, että suo­jaosa vaikut­taa kausaalis­es­ti esimerkik­si myös tukea saa­van ikään puoli­son omaamisen yleisyy­teen häm­men­tävän merkit­tävästi, sukupuoleen sekä las­ten lukumääri­inkin (47,4 vuot­ta Earn­ings-relat­ed UB:ssa, joista 68 %:lla oli puoliso ja jot­ka tien­asi­vat osa-aikatöil­lä 924 vs. 39,5 vuot­ta Flat-rate UB:ssa, joi­ta 58 %:lla oli puolisi ja jot­ka tien­asi­vat osa-aikatöil­lä 690). Vähem­män osa-aikatöitä tehneil­lä työt­tömil­lä oli selvästi enem­män alle 7‑vuotiaita lap­sia. Itse ole­tan, että kausaa­tio menee kuitenkin toden­näköisem­min niin päin, että lähempänä 50 vuot­ta iältään ole­vat ovat valmi­impia tekemään osa-aikatöitä kuin kes­ki-iältään 40 vuo­ti­aat, joil­la on selvästi enem­män mm. pieniä lap­sia aikaa viemässä.

    Erot luvuis­sa ovat sen ver­ran iso­ja, että valikoi­tu­mi­nen ei vaiku­ta kovin sat­un­naiselta, vaan aineis­tossa on ollut hyvin toden­näköis­es­ti jokin sel­l­ainen tulok­si­in vaikut­ta­va sisäisen kor­re­laa­tion lähde, jota artikke­lis­sa ei ole analysoitu. Artikke­lia lukies­sa sel­l­ainen on help­po kek­siäkin. VAT­Tin tutkimuk­ses­sa oli jätet­ty rapor­toimat­ta, että onko kyse isos­sa kaupungis­sa / pienessä kaupungis­sa vai maaseudul­la asu­vas­ta henkilöstä. Asuin­paik­ka toden­näköis­es­ti vaikut­taa myös osa-aikatöi­den tekemiseen. Artikke­lin metodiko­hdan mukaan tutkimus­menetelmä oli sel­l­ainen, että “To these data we link key back­ground char­ac­ter­is­tics such as total earn­ings, age, gen­der, place of res­i­dence, and fam­i­ly sta­tus from dif­fer­ent reg­is­ters of Sta­tis­tics Fin­land. ” mut­ta place of res­i­dence onkin jäänyt käsit­telemät­tä artikke­lis­sa kokon­aan sen jälkeen.

    Metodiku­vaus on siten ris­tiri­idas­sa artikke­lin lop­pu­osan kanssa, jos­sa luetel­luista asioista kaik­ki muut on käsitel­ty, mut­ta asuin­paikkatiedon käsit­te­ly puut­tuu tutkimuk­sen ana­lyy­si­vai­heesta kokon­aan, eikä siihen liit­tyvistä tulok­sista ole san­ot­tu sanaakaan. Artikke­lin luk­i­jalle jää epä­selväk­si, onko asuin­paikkaa koske­vat näköko­h­dat jätet­ty rapor­toimat­ta artikke­lis­sa meto­dio­sion jälkei­sis­sä osiois­sa sik­si, että sen osalta ei löy­tynyt mitään kiin­nos­tavaa vai sik­si, että sen osalta tulos ei riit­tävästi sopin­ut yhteen niiden johtopäätösten kanssa, joi­ta on tehty. Tutk­i­jat usein laske­vat mon­en­laista muu­takin kuin mitä lop­ul­ta rapor­toi­vat, mut­ta se on etenkin korkeata­soisem­mis­sa julka­is­usar­jois­sa harv­inaisem­paa, että meto­diosaan uno­htuu kuvauk­sia sel­l­ais­ten asioiden tekemis­es­tä, minkä osalta tulok­sia ei mis­sään kohtaa kuitenkaan raportoida.

    Vastaa

  4. Soin­in­vaara kirjoitti:

    “Pitäisi tietää, kuin­ka moni työt­tömyyspäivära­haa nos­ta­va tekee osa-aikatyötä, sil­lä opiske­li­jat eivät ole tämän jär­jestelmän piirissä.”

    Tuor­eim­mat tiedot työt­tömyyskas­so­jen yhteen­las­ke­tu­ista luvuista ovat nähtävis­sä kansan­ta­juis­es­ti visu­al­isoitu­na tässä man­ner-Suomen osalta. Siinä on jo viime kuukau­den tiedotkin mukana, eli varsin ajan­ta­saisia luku­ja. Kan­nat­taa kat­soa kaik­ki kuvat: https://www.tyj.fi/tilastot/#ty%C3%B6skentely

    Esimerkik­si kaavio 11 sisältää kiin­nos­ta­van käyrän, jota voisit kom­men­toi­da halutessasi.

    Ansiopäivära­han saa­jien lukumäärät ylipäätään ovat tip­puneet ja tip­pu­vat koko ajan, johtuen etenkin tuen ehto­jen kiristymis­es­tä. Suo­jaosan pois­ton lisäk­si esimerkik­si se, että lomako­r­vauk­set työ­suh­teen lopus­sa huomioidaan nyt erään­laise­na karenssi­na ennen kuin työt­tömyysko­r­vaus­ta voi saa­da, on tiput­tanut ansiosi­don­naisen tuen saa­jien määriä.

    Vastaa

  5. Opin­totues­sa­han on aina ollut suo­jaosa, sitä vain kut­su­taan tulorajaksi.

    Näitä työt­tömyystuen ja asum­istuen suo­jaosi­akin olisi pitänyt kut­sua tulo­rajoik­si. Kokoomus­laiselle “suo­jaosan pois­to” kuu­lostaa tavoiteltaval­ta mut­ta “tulo­ra­jan laskem­i­nen nol­laan” kuu­lostaa val­tion har­joit­ta­mal­ta työn­teon estämiseltä.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.