Suomessa oli aikanaan kaksi 300 euron suojaosaa, toinen työttömyysturvassa ja toinen asumistuessa. Minulla on tiettyä lukkarinrakkautta asumistuen suojaosaa kohtaan, koska esitimme sitä aikanaan Juhana Vartiaisen kanssa raportissamme Lisää matalapalkkatyötä. VM innostui asiasta ja se hyväksyttiin myöhemmin, tosin vähän pienempänä. Me olimme esittäneet 400 euron suojaosaa, mutta hyväksytyksi tuli 300 euron suojaosa.
Työttömyysturvan suojaosa tuli aikanaan vapaapalokuntien vaatimuksesta. Työttömyyden noustessa maaseudulla korkeaksi, sopimuspalokuntien oli vaikea saada työttömiä mukaan, koska vaatimaton palkkio leikkasi heidän työttömyysturvaansa. Niinpä suojaosa koski aluksin vain sopimuspalokuntien palkkioita. Myöhemmin keksittiin, että jos suojaosa edistää vapaapalokunnissa työskentelyä, se edistää muitakin työsuhteita.
Me esitimme asumistuen suojaosaa eräänlaisena köyhän miehen matalapalkkatukena. Se kohdistuu vai niille, joilla on korkeat asumiskustannukset eli asuvat vuokralla kasvukeskuksissa. Ulos jäävät siis myös velattomassa omistusasunnossa asuvat, joita on noin kolmannes suomalaisista, ellei vähän enemmänkin. Hyvin monet taloustieteilijät ovat esittäneet matalapalkkaisen työn tukemista ratkaisuna rakenteelliseen työttömyyteen.
Vastavalmistuneessa tutkimuksessa kolme tutkimuslaitosta on tutkinut asumistuen suojaosan vaikutusta osa-aikatyön tekemiseen. Suojaosa on toiminut niin kuin tavoittelimme: Se lisäsi haluja vastaanottaa matalapalkkaista työtä, lähinnä siis osa-aikatyötä, eikä tämä ole heikentänyt todennäköisyyttä päätyä kokoaikaiseen työhön. Hienoa!
Asumistuen suojaosa valittiin tutkimuskohteeksi, koska se tarjosi paremman tutkimusasetelman. Jotkut saivat asumistukea ja toiset eivät saaneet. Voitiin verrata näiden kahden ryhmän käyttäytymistä keskenään. Tosin ne, jotka eivät saaneet asumistukea, olivat ilmeisesti taloudellisesti paremmassa asemassa kuin ne jotka saivat ja olivat siksi enemmän lisätulojen tarpeessa. En ole lukenut tutkimusraporttia, joten en tiedä, miten tähän eroon suhtauduttiin.
Tästä on vedetty se johtopäätös, että työttömyysturvan suojaosa toimii samoin. Nyt kokoomus on kiistänyt tämän ja sanonut, että tutkimus koski asumistukea.
Ensinnäkin kokoomus myöntää, että asumistuen suojaosuus toimi kuten oli tarkoitus. Senkin he lakkauttivat.
Siinä kokoomus ei ole täysin väärässä, että työttömyysturvan suojaosuus toimii toisin. Olen kirjoittanut tästä monta kertaa. Viimeksi tässä. Suojaosa saa helposti aikaan sen, että työttömyyspäiväraha + palkka on suurempi kuin työttömyyspäivärahan perusteena oleva palkka, ja tätä rajaa ei saa ylittää. Siksi se muodostaa sataprosenttisen leikkurin, joka tekee pidemmän työviikon tai kokoaikatyöhön siirtymisen kannattamattomaksi.
Tätä ongelmaa ei asumistuen suojaosaan liity.
Hallituksen tarkoitus oli ilmeisesti pakottaa osa-aikatyötä tekevät kokopäivätyöhön. Ajoitus keskelle ennätystyöttömyyttä oli kyllä vähintään ongelmallinen, niin kuin ongelmallisia ovat olleet monen hallituksen toimenpiteiden ajoitukset.
Tuo kokoaikatyötä koskeva kannustinloukku johtuu kömpelöstä lainsäädännöstä. Lähdetään siitä, että, että työttömyyspäivärahan yhteensovitusprosentit ovat olla vain 0% ‚50 % taia 100 %. Näillä työkaluilla ei synny mitään kunnollista.
Kokoomus on sanonut, ettei osa-aikatyön tekeminen ole vähentynyt uudistuksen jälkeen. Pitäisi tietää, kuinka moni työttömyyspäivärahaa nostava tekee osa-aikatyötä, sillä opiskelijat eivät ole tämän järjestelmän piirissä.
Toinen syy liittyy kitkaan. Kesti vuosia, ennen kuin työttömät ja työnantajat oivalsivat työttömyysturvan suojaosan tarjoavat mahdollisuudet. Muutos toisin päin voi kestää myös vuosia – erityisesti kun jos irtisanoutuu osa-aikatyöstä, menettää työttömyyspäivärahan pitkäksi aikaa kokonaan karenssin takia.
Mitähän niille vapaapalokunnille muuten kuulu?
Mutta palauttakaa se suojaosa edes siihen asumistukeaan!