Yli puolet tekniikan ja tietojenkäsittelyalalla tehdyistä väitöskirjoista Suomessa on ulkomailla syntyneiden tekemiä. Suomi on siis kohtalaisen hyvä houkuttelemaan osaavia ihmisiä maahan, ja heistähän maailman maat nyt kilpailevat. Meidän heikkoutemme on, että harmillisen moni noista Suomessa koulutetuista poistuu maasta valmistuttuaan.
Kirjoitin X:ssä, että hallitus tekee virheen, kun kieltää Suomeen opiskelleita tuomasta perhettä mukanaan. Muualla asettunut perhe vetää puoleensa. Paras tapa saada Suomessa koulutetut asettumaan pysyvästi Suomeen on saada heidän lapsensa käymään suomalainen koulu. Paitsi, että se sitouttaa tuon Suomessa väitelleen Suomeen, se tuottaa Suomeen kipeästi kaivattuja lapsia. Korkeasti koulutettujen lapset yleensä menestyvät elämässään hyvin.
Ajatus, että tuokoot lapset sitten kun ovat väitelleet ja saaneet pysyvän työpaikan, ei toimi, koska se tulee liian myöhään. Silloin lapset ovat jo siellä kotimaan koulussa.
Persuiksi epäilemäni esittivät hyvin persumaisia vastaväitteitä. Suomessa ei kannata käyttää rahaa Afrikasta tulleiden kouluttamiseen eikä kustantaa heidän perhettään, serkkujaan ja isovanhempiaan Suomeen. Oikeus tuoda perhe Suomeen koskee puolisoa ja lapsia, ei serkkuja eikä isovanhempia. Alan olla kyllästynyt tällaisiin idioottimaisuuksiin.
Suomen koulutusviennissä on kyllä ongelmia, mutta se ei koske tiedekorkeakouluja. Jotkut suomalaiset opinahjot, jotka eivät saa suomalaisia opiskelijoita, taistelevat olemassaolostaan tarjoamalla ”koulutusta” muualta tulleille, aika vaikeasti koulutettaville. Tähän liittyy ilmiselvää petoksellisuutta, jossa opiskelijoita houkutellaan Suomeen katteettomilla lupauksilla. Tällaiseen toimintaan on syytäkin puuttua, mutta ei estää Suomessa koulutettuja tohtoreita asettumasta Suomeen.
Suomeen tuodaan hoitohenkilökuntaa Filippiineiltä. Hekään eivät saa tuoda lapsiaan Suomeen. Niinpä nämä muuttavat takaisin Filippiineille juuri kun ovat Suomeen kotoutuneet ja päässeet yli kielivaikeuksista. Annettakoon heidän tuoda lapsensa mukanaan!