Yli puolet tekniikan ja tietojenkäsittelyalalla tehdyistä väitöskirjoista Suomessa on ulkomailla syntyneiden tekemiä. Suomi on siis kohtalaisen hyvä houkuttelemaan osaavia ihmisiä maahan, ja heistähän maailman maat nyt kilpailevat. Meidän heikkoutemme on, että harmillisen moni noista Suomessa koulutetuista poistuu maasta valmistuttuaan.
Kirjoitin X:ssä, että hallitus tekee virheen, kun kieltää Suomeen opiskelleita tuomasta perhettä mukanaan. Muualla asettunut perhe vetää puoleensa. Paras tapa saada Suomessa koulutetut asettumaan pysyvästi Suomeen on saada heidän lapsensa käymään suomalainen koulu. Paitsi, että se sitouttaa tuon Suomessa väitelleen Suomeen, se tuottaa Suomeen kipeästi kaivattuja lapsia. Korkeasti koulutettujen lapset yleensä menestyvät elämässään hyvin.
Ajatus, että tuokoot lapset sitten kun ovat väitelleet ja saaneet pysyvän työpaikan, ei toimi, koska se tulee liian myöhään. Silloin lapset ovat jo siellä kotimaan koulussa.
Persuiksi epäilemäni esittivät hyvin persumaisia vastaväitteitä. Suomessa ei kannata käyttää rahaa Afrikasta tulleiden kouluttamiseen eikä kustantaa heidän perhettään, serkkujaan ja isovanhempiaan Suomeen. Oikeus tuoda perhe Suomeen koskee puolisoa ja lapsia, ei serkkuja eikä isovanhempia. Alan olla kyllästynyt tällaisiin idioottimaisuuksiin.
Suomen koulutusviennissä on kyllä ongelmia, mutta se ei koske tiedekorkeakouluja. Jotkut suomalaiset opinahjot, jotka eivät saa suomalaisia opiskelijoita, taistelevat olemassaolostaan tarjoamalla ”koulutusta” muualta tulleille, aika vaikeasti koulutettaville. Tähän liittyy ilmiselvää petoksellisuutta, jossa opiskelijoita houkutellaan Suomeen katteettomilla lupauksilla. Tällaiseen toimintaan on syytäkin puuttua, mutta ei estää Suomessa koulutettuja tohtoreita asettumasta Suomeen.
Suomeen tuodaan hoitohenkilökuntaa Filippiineiltä. Hekään eivät saa tuoda lapsiaan Suomeen. Niinpä nämä muuttavat takaisin Filippiineille juuri kun ovat Suomeen kotoutuneet ja päässeet yli kielivaikeuksista. Annettakoon heidän tuoda lapsensa mukanaan!
Tässä keskustelussa menee puurot ja vellit sekaisin kun toiset puhuvat tiedeyliopistojen tohtoriopiskelijoista ja toiset esim. ammattikorkeakoulussa opintojaan aloittelevista.
Hallituksen toimet pyrkivät vähentämään molempia.
Tekniikan ja tietojen käsittelyn tohtoriksi väitteleet edustavat kai alle prosenttia Suomeen muuttavista/muuttaneista opiskelijoista. Tosin heistäkään kaikki eivät asu Suomessa väittelyaikanakaan. Yliopistoissa tohtoriksi väittelykin onnistuu nykyään myös etäopiskeluna. Vastaavasti Suomessa asuvista osa väittelee muissa maissa, tehden väitöskirjan etänä.
Lähiopiskelu koskee enemmän perustutkinnon tekijöitä kuin väitöskirjoja, joista usein vain yliopistoon työsuhteessa olevilla on työtilakaan yliopistolla. Tekniikan alan väittelijöistä iso osa on töissä firmassa jossakin maassa, eikä omaa yliopistolla lähityöpistettä ollenkaan.
Persujen väitteet siitä että afrikkalaiset opiskelijat toisivat myös mukanaan serkkunsa ja isovanhemmat Suomeen on tottakai poliittista retoriikkaa mutta he ovat siinä oikeassa että on ollut tapauksia muissakin maissa kuten Yhdysvalloissa ja Britanniassa jossa perheen saaminen koski myös isovanhempia, sisaruksia ja heidän perheitä. Maahanmuuttolakeja on käytetty hyväksi joiden lopputuloksena oli lainsäädännön tiukennukset.
Ulkomaalaisilla opiskelijoilla jotka tulevat Euroopan unionin ulkopuolelta on yleensä ollut käytäntö hakea perheille erillistä viisumia kun opinnot ovat päätyneet ja opiskelija on saanut työluvan. Tämä on ollut ihan normaali käytäntö monessa Euroopan maissa jo monta vuotta.
Suurin syy miksi Suomesta lähdetään opinnoiden jälkeen muihin maihin on muut tekijät kuin perheen saaminen. Yleinen perustelu on heikko suomenkielen taito ja työpaikkojen Kielivaatimukset.
Kaksi kysymystä
‑Mikä maa toimii ehdottamallasi tavalla?
‑Jos muuttaa Kemistä Helsinkiin, tulisiko puolison saada ylläpito? Miksi? Miksi ei?
Nimimerkki Zacahrias ei taida muista että Kemi ja Helsinki sijaitsevat Suomi nimisessä valtiossa jonka kansalaisilla on universaalinen oikeus saada kaikki yhteiskunnan maksaman ylläpidon missä he ikinä asuvatkin..
> tuottaa Suomeen kipeästi kaivattuja lapsia
Väitöskirjan tekijöillä ja heidän lapsillaan on keskimääräistä korkeampi älykkyystaso.
Poliittisesti katsoen ongelma on, että vaalikarjana älykkäät ihmiset ovat vaikea tapaus: ketä he äänestävät Suomeen kotiuduttuaan — puolueiden keskinäinen status quo ei saa järkkyä vaikka sitten kansantaloudelta menisivät viimeisetkin siemenperunat.
Tässäkin aiheessa on kyse puhtaasti huoltosuhteesta ja sosiaaliturvan riittävyydestä. Ei mistään ideologisesta taistosta.
Aiheesta on kaivettu tilastoja, jossa Marinin hallituksen toimet johtivat useiden kymmenien tuhansien ulkomaalaisten maahanmuuttoon suoraan kortistoon ja sosiaalituelle.
https://yle.fi/a/74–20169661
Tekoäly syö tällä hetkellä kiihtyvällä tahdilla ohjelmistoalan työpaikkoja. Suomi on tytäryhtiö- ja alihankintatalous josta menestyneet yritykset myydään pois ja it-alan osaajien tuntihinnat ovat valuneet itä-Euroopan tasolle.
Toivottavasti joku esittää tästä aiheesta oikeita tilastoja, paljonko oikeasti on niitä tohtoreita. Ja paljonko on työttömäksi valmistuvia ammattikorkeakoulu-opiskelijoita, joita on haalittu maakuntien puolityhjiin korkeakouluihin tuomaan koululle rahaa kun on vain saatu joku työttömyyteen johtava opiskelupaikka täytettyä.
Nimimerkki TL:lle kommenttina tuohon Itä-Euroopan tuntihintoihin. Itä-Euroopassa etenkin Puolassa palkat ovat kasvaneet 20 vuodessa lähes samalle tasolle kuin Länsi-Euroopan tasoa. Miksi Puola vastustaa esimerkiksi Ukrainan EU jäsenyyttä koska Ukrainan jäsenyys muuttaisi Puolan asemaa nettosaajasta maksan rooliin.
Tietojenkäsittelyesimerkki on huono. Kyseessä korkeakoulutettujen ala, jolla työttömyyden nousu hyvin nopeaa. Valtava ylitarjota tekijöistä. Tietotekniikka-alalla pitkään tiedostettu totuus ollut myös se, että väittelystä urakehitykselle ei ole hyötyä.
Taidat tarkoittaa perusohjelmoijia. Uskon, että tohtoritasolla löytyy vielä kysyntää.
Olen työskennellyt IT-alalla kansainvälisissä tiimeissä, sekä myös yliopistojen tutkimusryhmissä yli 20 vuotta. Juuri niiden ulkomaalaisten tekoälytohtoreiden ja apulaisprofessoreiden kanssa. Tuossa joukossa puhutaan kokonaismäärältä muutamasta sadasta ihmisestä, ja vuosittain ehkä parista kymmenestä valmistuvasta tohtorista. Kaikilla on ollut jo vuosia ongelmia löytää alan töitä. Ihmiset muuttavat Suomesta pois, koska täällä ei yksinkertaisesti ole englantia puhuville tekoälytohtoreille töitä.
Syy tuohon on pitkälti manitsemani tytäryhtiötalous, ja suomen heikot R&D investoinnit. Pelkästään Ruotsissa on investoitu ohjelmistoveroiseen aineettomaan tuotekehitykseen kymmenkertaisesti enemmän kuin Suomessa.
Amerikkalaiset ohjelmistojätit eivät myöskään ole tuoneet tuotekehitystään Suomeen pariin vuosikymmeneen, menevät aina Ruotsiin ja Puolaan.
Ja asia ei todellakaan ratkea sillä että maakuntien ammattikorkeakoulut taistelevat rahoituksestaan haalimalla puolityhjiin opinto-ohjelmiinsa opiskelijoita aasiasta perheineen. Tuo on sitä narulla työntämistä.
Afrikasta ei ensinnäkään ole juuri tulossa tietotekniikka-alan väkeä. Tietotekniikka-alan ihmiset ovat kiinalaisia ja intialaisia sekä satunnaisia länsimaalaisia ja kenties eteläamerikkalaisia.
Siksi toisekseen kehitysmaista saattaa tulla väkeä jotka kenties eivät ole sukua viisumin saajalle ollenkaan. Monessa maassa tarvittavat asiakirjat voi ostaa ja viisumin hakija saattaa periä tuntuvan summan rahaa “lapseltaan”. Vielä jokin aika sitten ihan kirkkain silmin sanottiin, että Afrikassa on paljon kasvattilapsia ja DNA-testit eivät siis kerro mitään.
Mikä muuten on lasten maksimimäärä? 5, 10, 15?
Muutenkin koko kirjoituksesi on täynnä oletuksia. Taidat toivoa, että Suomeen tulisi tuhansia ja taas tuhansia tietotekniikan ammattilaisia. Oikeasti ammattilaisia tulee ehkä kymmeniä ja oikeat ammattilaiset kyllä saavat viisumin.
Siksi toisekseen maailmanlaajuisesti opiskelijan perhe ei saa tulla maahan. Ei suomalainen Harvardissa tai Stanfordissa opiskeleva saa tuoda perhettään. Ja jos saakin, niin perhe ei ole maan sosiaaliturvan piirissä.
Ja joo, tietotekniikka-alalla ei ole kovin hyvä työllisyys ja se on ala missä ei edes ole tohtoreille tilaa eikä tarvetta. Et taida tuntea alaa ollenkaan.
Olisiko mahdollista, että tänne otettaisiin tai saataisiin sen verran nuoria ihmisiä, että eivät ole vielä ehtineet perustaa perhettä.
Itse tunnen yhden kiinalaisen naisen, joka tuli suomalaiseen pikkukaupunkiin opiskelemaan matkailua 18-vuotiaana. Myöhemmin hän pariutui suomalaisen miehen kanssa ja on jäänyt tänne. Kansalaisuutta ei muuten ole ainakaan vielä halunnut, kun töiden takia ja muutoinkin on helpompi käydä Kiinassa. Lapsi toki on suomen kansalainen. Hyvin on kyllä nainenkin integroitunut.
Tämä olisi ihan fiksua. En vain tiedä miten heitä tänne houkutellaan. Aiemmin houkuteltiin halvalla koulutuksella ja fressillä maan maineella, nyt en tiedä toteutuuko nämäkään enää. Kun tähän yhdistetään ikävä ilmasto, syrjäinen sijainti, kallis kustannustaso, vähäinen kulttuurinen monimuotoisuus, huonot työllistymismahdollisuudet, tiukat maahanmuuttosäännöt esim. perheenyhdistämisen sekä oleskeluluvan tiukat ehdot (eka 3kk jakso kun et ole nettoveronmaksaja, niin potkut perseelle maasta sinulle ja perheellesi) ja maan yleinen rasismi, niin en tiedä oikein miksi muunmaalaiset nuoret tänne hakeutuisivat.
Jos tohtorikoulutettavalla on vakavat aikeet ja on omasta takaa jokin rahoitus tai työpaikka järjestettynä niin miksi eivät voisi tuoda perhettään Suomeen.
Mun naapurissa asui aikoinaan pari kiinalaista perhettä joissa toinen puoliso opiskeli tohtoriksi. Toinen oli lisäksi Nokialla töissä ja toisella oli puoliso Nokialla. Siis silloin kun oli vielä matkapuhelintuotantoa.
Jos taas haluaa vain elää yhteiskunnan kustannuksella niin silloin ehkä paras että tulee vain itse. Onhan lentokone keksitty jos haluaa tavata perhettään.
Hallitus päätti juuri, etteivät saa viisumia.
Silverbergin mainitsemassa tilanteessa molemmilla yksilöinäkin on ollut peruste maahan päästä. Jos toinen opiskelee tohtoriksi ja toinen työskentelee Nokialla, molemmilla on ollut yksilöinäkin oikeus päästä maahan, ilman että on tarvinnut tulla toisen hakemuksen sivussa. Perheen maahantulo ei estyne jatkossakaan, jos molemmilla on töitä, mutta vaikeutuu niissä tapauksissa, joissa puolisolla ei ole töitä.
Soininvaaralle kommenttina että 3 vuotta sitten luin Suomen Kuvalehdestä että Suomessa asuvien intialaisten sukulaisten turistiviisumihakemukset oli peruuttu koska isovanhemmat olivat kirjoittaneet anomukseen “lastenlasten hoitaminen”. Tämän ulkoministeriö tulkitsi työksi. Totesin silloin monelle kokoomuslaiselle että tässä on kulttuuriset erot jossa työnteko tulkitaan eri tavallla. Suomessa lastenhoito jos sen tekee ydinperheen ulkopuolinen jäsen niin tulkitaan työnteoksi mutta Intiassa se on osa perheelämää.
Minusta olisi kyllä helposti nähtävissä täysin päinvastainen skenaario kuin Osmo Soininvaara esittää. Helppo olisi nähdä, että tekoälyn vuoksi tulee valtava ylitarjonta korkeakoulutetuista työntekijöistä. Toisaalta tulisi olemaan joitakin korkean profiilin työpaikkoja, jotka toisivat hyväosaisuutta tai verkostoja tekijälleen. Näistä niukoista työpaikoista tultaisiin käymään äärettömän kovaa nollasummapeliä ja tämä kilpailu aiheuttaisi kovaa eripuraa.
En voi kyllä yhtyä ajatukseen, että olisi hyvä idea tuoda bulkkitason opiskelijoita ulkomaitae tuohon yhtälöön ja vielä maksaa näiden perheenjäsenten eloa…
Herää kysymys, että mihin poliittiseen toimeen tällä kirjoituksella viitataan. Hallitus ei ole ehdottamassa, että kansainväliset opiskelijat eivät saisi tuoda perhettään Suomeen. Valmisteilla on lakipaketti, jonka myötä opiskelijoiden perheenjäsenet voisivat hakea lupia vasta ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen.
Eteläaasialaisten opiskelijoiden toimeentulo-ongelmat ovat todellisia ja nykyään suurin osa kv. opiskelijoista on Etelä-Aasiasta. Nykytilanne on kummallinen. Opiskelijan ja heidän perheenjäsentensä pitää vakuuttaa Suomeen oleskelulupaa hakiessaan, että heidän toimeentulonsa on kunnossa. Ilmeisesti suuri osa olettaa, että Suomesta saa töitä, koska toimeentulo ei todellisuudessa ole kunnossa. Suomessa kansainvälinen opiskelija ei saa tukia. Yleensä opiskelija saa 4 vuoden A‑luvan, jonka myötä puoliso ja muut perheenjäsenet saavat A‑luvan. Perheenjäsenen A‑luvan myötä puoliso sen sijaan saa kotoutumisrahaa tai yleistukea sekä asumistukea, ja lapselliset lapsilisää. Opiskelijan perheenjäsenten tuet voivat olla perheen keskeisin toimeentulo. Ei kuitenkaan ole tervettä, että perhe sinnittelee yhdellä yleistuella, asumistuella ja lapsilisillä. Toimeentulotukea ei voi nostaa, koska se johtaisi oleskelulupien peruuttamiseen.
Jos yksin tullut opiskelija ei löydä töitä, niin monilla on rahat tosi tiukilla. Hyvin monet pitävät ensimmäisen vuoden jälkeen välivuoden, koska toisen vuoden lukukausimaksuun ja elämiseen ei ole rahaa.
Eteläaasialainen opiskelijaköyhälistö on kehittynyt nopeasti, 9/2018 voimaan tulleen opiskelija- ja tutkijalain jälkeen, eikä selkeästi kestämättömään nykytilaan taida olla helppoa ratkaisua. Migrillä ei ole keinoja opiskelijoiden riittävän toimeentulon varmistamiseen. Lähtömaista saa pikkurahalla sellaisen todistuksen rahavaroista, että oleskeluluvat myönnetään. Perheenjäsenten lupien myöntäminen vasta ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen voi vähän jarruttaa perheiden päätymistä Suomessa heikkoon taloudelliseen tilanteeseen. Koko ongelmaa se tuskin ratkaisee, eikä hallitus juuri muita muutoksia ole ehdottanut.
Ymmärrän, ettei tämä vuoden karenssi perheenjäsenille edes koske tutkijoiden perheitä, pelkästään opiskelijoiden. Eli jos tohtorikoulutettavalla on työsopimus yliopiston kanssa tai joku muu vakaa tutkimusrahoitus, jolloin hänet luetaan tutkijaksi, niin perheen voisi tuoda jatkossakin saman tien.
Nimimerkki Kurimukselle kommenttina että monessa Euroopan maissa on ollut ehtona että vasta toisen opiskeluvuoden jälkeen on mahdollista tuoda perheensä. Yhdysvalloissa oli vajaat 40 vuotta sitten tilanne että moni intialainen onnistui tuomaan sisarukset ja heidän perheensä sekä isovanhemmat molemmista perheistä maahan. Persujen retoorinen kärjistys että afrkkialaiset toisivat koko suvun on toki heidän kärjistynyttä retoriikkaa mutta siinä on myös historiallisia pohjaa että näin on tapahtunut tosin ei afrikkalaisten kohdalla mutta eteläaasialaisten
Onko ookoo vaatia että ulkomaalainen tulija elättää perheensä itse? Suomalainen opiskelija opiskelee minituilla ja velalla tai duunilla tai sukulaisten almuilla. Niin tehköön muutkin. Emme elätä edes omia
Koulutus etä ja iltaopinnoiksi
Maksusta kaikille
Ja voi kuka tahansa asua halvemmassa maassa perheen kanssa
Kun opinnot on ohi saa viisumin jos pärjää kielikokeessa