Väitän, ett tekoälystä voisi olla huomattavaa hyötyä terveydenhuollossa. Varotan, että en ole tarkistuttanut tätä tekstiä kenelläkään alan asiantuntijalla, eli tämä on tällaista entisen ministerin mutu-tuntua.
Olen oppinut, että tekoälyn ja muuten vain älykkään ohjelman ero on tekoälyn kyvyssä oppia kokemuksistaan. Viimeaikaisessa keskustelussa tämä ero on hiipinyt ja tekoälyksi kutsutaan myös muuten vain älykkäitä tietokoneohjelmia. Tässä kirjoituksessa en tee tätä eroa minäkään vaan puhun yhtä aikaa tekoälystä ja älykkään ohjelmoijan tuotoksista. Olennaista on miten ne toimivat.
Älykkään ohjelmoijan tuotoksessa on se hyvä puoli, että siinä tiedetään – ainakin ohjelmoija itse tietää – miten hänen ohjelmansa toimii. Tekoälystä sitä ei aina tiedetä.
Lääkärit puolustavat reviiriään
Lääkärit ovat olleet hyviä puolustamaan omia työmarkkinoitaan. He ovat aktiivisesti pyrkineet jarruttamaan lääkärien koulutuspaikkojen lisäämistä ja olleet hyvin jyrkkiä ammattikuntarajojen suhteen, jotta sairaanhoitajat eivät veisi heidän töitään.
Koulutusmäärien rajoittamiselle olen kuullut hyvän selityksen, joskaan en ole varma, että uskon siihen. Mikään ei tule niin kalliiksi kuin työtön lääkäri, sillä tämä tekee itsestään tarpeellisen ja terveydenhuollon menot sen kuin kasvavat. Ovathan kaikki ihmiset sairaita – jos joku ei ole sairas, häntä ei ole vain tutkittu tarpeeksi.
Koulutusmäärien rajoittaminen ei enää toimi, kun yli tuhat suomalaista opiskelee lääräreiki ulkomaisissa yliopistoissa – itse maksavina. Se sitä tasa-arvosta.
Lääkärit ovat myös estäneet esimerkiksi intialaisten lääkärien etäkäytön. Nämähän voisivat analysoida kuvia ja laboratoriotuloksia ja tehdä kaikkea muutan sellaista, joita lääkärit tekevät etänä.
Tekoäly olisi verraton apu esimerkiksi analysoimaan erilaisten seulontojen tuloksia. Se on analysoidessaan maanantaiaamuna yhtä virkeä kuin muinakin päivinä, eikä tarkkaavaisuus herkeä, vaikka yhtään osumaa ei ole tullut pitkään aikaan.
Patologin työt siirtynevät tekoälylle varsin nopeasti. Näin ainakin lääketieteen opiskelijat olettavat, eivätkä siksi erikoistu patologeiksi.
Tekoäly diagnoosin tekijänä
Entä voisiko tekoälylle antaa vastuuta diagnoosin tekemisessä? Se olisi siinä hyvä, usein jopa ihmistä parempi, mutta ei erehtymätön, ei ainakaan aluksi. Jostain syystä ajattelemme, että erehtyminen on inhimillistä, mutta koneen tekemää erehdystä emme hyväksy, vaikka kone tekisi virheitä vähemmän.
Ainakin aluksi tekoäly voisi olla lääkärin apuna ja ehdottaisi diagnoosia, jonka lääkäri sitten hyväksyy tai hylkää. Minä panisin koneen käyttämään Bayesiläisiä todennäköisyyksiä. Otettaisiin siis huomioon paitsi mihin sairauteen oireet ja laboratoriotulokset viittaavat myös se, kuinka yleisiä sairaudet ovat. Keskellä influenssaepidemiaa määriteltäisiin tauti influenssaksi, vaikka oireissa olisikin vähän denguekuumeen piirteitä. Minä ohjelmoisin koneen antamaan todennäköisyyden arvaukselleen. Useimmiten se olisi lähes sata. Jos se olisi epävarmempaa, vaikkapa 70 %, vastuu siirtyisi ihmiselle. Kone voisi myös kehottaa lääkäriä ottamaan lisää laboratoriotutkimuksia vähentääkseen epävarmuutta.
Jos tekoälyavusteiset diagnoosit toimisivat kunnolla ja luotettavasti, tekoälyn käyttäjä voisi olla myös sairaanhoitaja. Sairaanhoitajan osalta vaatimus tuolle Bayesiläiselle todennäköisyydelle voisi olla vähän korkeampi. Jos kone sanoo, en tiedä, tapaus pitäisi siirtää lääkärille.
Lääkärityöaikaa säästyisi valtavasti. Siksi tämä ei ehkä koskaan toteudu.
Nettiin tekoälyavusteiset diagnoosit tulevat joka tapauksessa. Ne ovat siellä lääkeyhtiöiden kustantamina ja ovat sikäli harhaisia, että suosittavat kyseisen lääkeyhtiön lääkkeitä kaikissa mahdollisissa tilanteissa.
Huomaa kyllä, että et ole tarkistuttanut tekstiä. Esim. patologien kuten myös muidenkin lääkärien määrä Suomessa löytyy ihan googlaten (lääketieteelliset.fi): viime 20v. aikana valmistuneita on melko tasaisesti 5–6 kpl vuodessa eikä ole näkyvissä mitään trendiä vähenemisestä ja myös työikäisten erikoislääkärien kokonaismäärä on pysynyt melko vakaana. Viimeisimmässä tilastoidussa erikoistumispaikkahaussa (syksy 2025) näyttää jopa olevan korkeimmat lukemat pitkään aikaan: 16 hakijaa, joista 10 valittu.
Ilahdun kun huomaan Osmon suhtautuvan vähän nuivasti lääkäreihin.
Ihanko oikeasti esität, että kieltä osaamattomat ja potilastekstejä tuntemattomat etänä toimivat intialaiset,joilla ei olisi mahdollista soittaa tarvittaessa potilaalle, olisivat merkittävä tekijä terveydenhuollon parantamisessa?
Patologi ei paljon potilaan kanssa keskustele. Eikä röntgenkuvan tulkitsija
Kuinka usein radiollgilla on edessään pelkkä kuva ilman kysymyksenasettelua? Jos potilaalla vaikka puheongelmaa, niin erityishuomio kuvissa on aivojen puhealueella ja jos jalkaan säteilee kipua, niin erityishuomio selän rakenteissa, jossa voi tulla juuri kuvatun säteilykivun kaltaista kipua. Radiologin pitää vielä osata vastata lähetteessä esitettyyn kysymykseen lausunnossaan.
Jos taas intialaiset alkaisivat googlekääntäjillä tekemään käännökset vastauksista ja kysymyksistä, niin ei kuulosta kovin nopealla eikä järkevältä.
Tuon sinun ehdotuksesi säästöpotentiaali olisi rahassa mitattuna aivan tosi pieni.
Zacahrias,
Ainakin Suomen suurimmassa teknogiayrityksessä IT-päivystys toimi mm. Intiasta käsin jo 20 vuotta sitten. Aikaan ennen kääntäjienkin se jo toimi, vaikka ei aina ehkä optimaalisesti, niin toimi kuitenkin. Nykyisenä konekääntäjien aikana päivystyspalvelut on varmaan pääosassa teknologiayrityksiä järjestetty maarajat ylittäen, jolloin saa reaaliaikaisen chatin kautta palvelut, ja chat kääntää kielten väleillä automaattisesti. On huomattavasti halvempaa järjestää päivystyspalvelut 24/7 globaalisti kuin kansallisesti, jolloin tulisi myös kalliita yötöitä yms.
Ihan samalla tavalla se toimii lääketieteessäkin. Intialaiset lääkärit myyvät jo nyt palveluja myös Suomen kansalaisille. Reseptejä he eivät saa määrätä Suomeen, mutta vaikka ihotaudistaan kuvan voi sinne lähettää jo nyt etänä, ja saa sitten lausunnon, jota voi itse käyttää. Lyhyen videokonsultaation hinta näyttää tällä hetkellä olevan intialaisen lääkärin käytöstä noin 15–60 euroa, ja chat-konsultaation hinta on 3–30 euroa per asia, jossa kone kääntää tekstit kielten välillä.
Jos tarvitsee tiedon lääkäriltä päivän sisään, ja hyvinvointialueelta ei saa aikoja, eikä yksityislääkärin korkeat palkkiot miellytä, intialaislääkäriltä konsultaation kysyminen vaikka ihosta otettuun kuvaansa 10 eurolla chatin kautta on jo nyt yksi (vähän tunnettu) vaihtoehto kansalaiselle saada asiantuntija-arvio.
Zacahrias kirjoitti:
“Jos taas intialaiset alkaisivat googlekääntäjillä tekemään käännökset vastauksista ja kysymyksistä, niin ei kuulosta kovin nopealla eikä järkevältä.”
Järkevyyttä voi toki pohtia, mutta väitettä nopeuden puutteesta en ymmärrä ollenkaan. Automaattikäännös tulee nykyisin sekunneissa automaattisesti jopa monisivuisista dokumenteista. Puhutusta puheesta tulee tekstitys ja siitä tekstikäännös ylös jo lähes reaaliaikaisesti myös. Niissä taso on noussut vielä viimeisen vuoden aikanakin huimasti. Ohjelmat tekevät käännökset suoraan ilman, että tekstejä tarvitsee käyttäjän ensin kopioida tai siirrellä mihinkään. Tuo on jo lähes yhtä nopeaa kuin äidinkielellä kommunikointi vähän hitaammin sanojaan asettelevan puhujan kanssa olisi.
Mutta Soininvaara puhui siitä, että menneisyydessä on estetty intialaisten työskentely ja että siitä on ollut merkittävää haittaa terveydenhuollolle. Ei hyviä automaattikääntäjiä ole ollut niin kauaa, että tuolla olisi merkitystä.
Äläkä käsitä väärin, tekoälyssä on paljon potentiaalia terveysenhuoltoon. Mutta väite siitä, että että etänä toimivat intialaiset olisivat merkittävä tekijä terveydenhuollossa on vain naurettava.
Ei intialaisilla ole merkitystä. Kun etäyhteydet ja automaattiset kielenkääntäjät on saatu reaaliaikaisiksi ja luotettavaksi, niin hahmontunnistusalgoritmit ovat jo riittävän hyviä kuvien tulkitsemiseen. Eli tuo intialaisten käyttö olisi vain typerä ja turha väliaskel ennen tekoälyn tuomaa tehokkuuden nostoa.
Kielitaidolla ja potilaskommunikaatiolla on hyvin vähän merkitystä perustietojen hankinnassa ja rutiinitapauksissa. Datan keruun operointi hoituu hyvin vähäisellä koulutuksella, ja edellyttää vaihtelevasti kokemusta. Potilaskohtaamisessa (silloin kun sellainen on tarpeen) lääkäri aluksi muuttaa priori-todennäköisyyksiä posterioritodennäköisyyksiksi. Esimerkiksi tutkimuslähetteessä on kysymys tästä. Valistuneet arvaukset tulevat vasta kun dataa (Bayesilaisia todennäköisyyksiä) on tarpeeksi.
Tekoälyn yksi vahvuus olisi muuttaa priori-todennäköisyydet posterioritodennäköisyyksiksi jo ennalta, ja automaattisesti. On aivan turhaa kognitiivista kuormaa päivystävälle lääkärille potilaiden välissä arpoa testi- ja tutkimuspatteria käytävässä odottavalle potilaalle kun tekoäly voisi tehdä tämän jo sisäänkirjautuessa, ja luonnollista kieltä käyttäen (jolloin kallis tiedon strukturointi voidaan välttää).
Diagnoosihan ei muuten riipu pelkästään diagnosoitavasta kohteesta, vaan on kontekstiriippuvainen (esimerkki kontekstista: sairastuneet lähisukulaiset). Kontekstissa tapahtuvat muutokset muuttavat tietyt tutkimukset lääketieteellisesti ja kansantaloudellisesti perustelluksi, mutta tieto kontekstin muutoksista ei kulje automaattisesti minnekään. Sama juttu erilaisten rutiinitutkimusten kanssa. Tässä toinen tekoälyn hyödyntämisen paikka.
Käsittääkseni Bayes-verkkoja on tutkittu diagnostisina apuvälineinä jo pitkään, mutta en ole kuullut että niistä olisi (ainakaan Suomessa) saatu kehitettyä kliinisen työn apuvälineitä päivittäiseen käyttöön.
Juuri näin, blogisti on oikeassa.
Olisi kamalaa jos hevoset poistetaan maataloudesta — mistä saadaan tarpeeksi ruokaa ja onko se enää ruokaa ollenkaan kun siitä poistuu kaikki perinne ja kulttuuri? Työttömyyskin räjähtää käsiin — ei tunnu oikein oikealta, ei käy. Eikö se mee ihan pilalle se vilja jos sen joku savuttava kone sen pui? Ei, kuka tällaista edes esittää? Jotkut tekniikkauskovaiset? Ei missään tapauksessa.
Eli johtopäätökset pitää vetää, vaikka ne ovatkin isoja.
Se, joka väittää etteikö algoritmeilla (varsinkin itsesäätyvillä aka “tekoälyllä”) voitaisi parantaa sekä diagnoosien osumatarkkuutta että varsinkin julkisen terveydenhuollon panos/tuotos ‑suhdetta olennaisesti, jo sillä tasolla millä algoritmit ovat vuonna 2026 saati sitten tulevaisuudessa, on aivan pihalla maailman menosta.
Ihmiskontaktikonsultit sitten erikseen. Jos vanhus tarvitsee kuuntelukokemusta, hymyileviä kasvoja ja hoivaavaa kosketusta kämmenselkäänsä, niin on aivan harhaista ajatella että 8 vuoden julkisesti rahoitettu koulutus ja seitsemän tonnin julkisesti maksettu kuukausipalkka olisivat jotenkin järkevä tapa järjestää niiden tarjoaminen.
On aivan selvää, että joku (mitä luultavammin amerikkalainen tai/ja kiinalainen) firma lyö läpi, ja saa kriittisen asiakasmassan käyttämään sellaista hyvin brändättyä lääkäripalvelua verkossa virtuaalisesti, joka päihittää sekä kustannuksiltaan että hoitotuloksiltaan mallin, jossa käydään jossain vastaanottorakennuksissa tapaamassa satunnaista lääkärihenkilöä satunnaisessa mielen- ja vireystilassaan ja satunnaisilla omilla vahvuuksillaan (tai satunnaisella dunning-kruger ‑asteella). Ja mitä enemmän käyttäjiä, sen nopeammin hoitotulokset paranevat ja kuukausimaksu laskee.
” — Siis sä käyt vielä jossain terveyskeskuksessa? Oikeesti? Lataa TelMed-appi. Suomenkielinen versio tuli kolme kuukautta sitten. Toimii paremmin, ei jää lääkärin arpakoneen varaan, että mitä tänään määrätään tai mitä unohdetaan, eikä maksa ku kaks kymppiä kuussa. Sitä käyttää jenkeissä jo kaikki. Niillä on Virossa lisenssi ja sieltä tulee lääkkeet kotiin. Eikö siellä oo terveyskeskuksessa joku jonokin vielä, että saat ajan ens kuulle, tai sitte istut jossain aulassa viruslinkojen seassa neljä tuntia päivystyksessä? Haloo.
-Eiku meil on työterveys ni ei tarvi neljää tuntia varmaan, no joo joskus ehkä puoltoista.
- Ai sulla on työterveys? Mitä teidän firma käyttää — onko ne oikeesti vielä jonku sellasen pörriäisen talutusnuorassa, jossa joutuu käymään jossain toisella puolen kaupunkia kuuntelemassa niitä “no mitä sulle niinku tänään kuuluu” ‑jaaritteluita?
- No mut eihän se TelMed edes huomannut, että sillä laulajalla mikä Boogie B nyt olikaan, oli zikavirus? Siitä oli instassa vaikka kuinka paljon juttua.
- Haloo. Joku viidakkovirus ja some-kohu koska julkkis. Mieti, mitä kaikkea mun mummon lonkkakivusta seuras arvauskeskuksessa, enkö mä siitä kertonu että oli 10 lääkäriä ja 10 hoitajaa ja hoitovirheet seurasi toisiaan kun sillä ekalla oli joku väärä kuningasajatus että mikä vikana. TelMed kymmenen kertaa kymmenestä mielummin.”
Sitte jossain USA:ssa käydään debattia että miten TelMediä pitää säädellä ja miten voidaan säädellä? Kiinalaistaustainen SuperHealth kumminkin vie asiakkaat jos ollaan liian tiukkoja, sieltä saa helpommin sitä lääkettä mitä ihminen itse haluaa.
Ja täällä voivotellaan, että miten tässä nyt näin kävi? No sen takia muun muassa, että sen sijaan että suunniteltaisiin miten käytetään uusia välineitä, kuunnellaan ikuisesti jotain “kyllä ihmiskontakti on aivan keskeinen ja tositosi tärkeää, ni ei nyt muuteta mitään” ‑mantraa joka ei ole suunnittelua, eikä ratkaisu vaan lähinnä surutyötä maailman muutoksesta.
Haluaisitko kenties itse ryhtyä koekaniiniksi ja jättää terveytesi tekoälyn ja hoitajien varaan lääkäreiden sijasta?
Ja kuka siitä tekoälyn diagnoosista kantaisi sitten vastuun.
Jos vaihtoehtona on, että en saisi asiantuntija-arviota ollenkaan vuorokauden sisään alle 100 eurolla, tai että saan todennäköisesti edes kohtuullisen hyvän tekoälyarvion alle parissa minuutissa kysymyksiä vähän ensin muotoillen ja varioiden, joka on parempi kuin ei mitään, niin valitsen toki jälkimmäisen jo nykyisinkin. Moniin tiedollisiin kysymyksiin, joista entisaikaan olisi menty lääkäriin, moni hakee vastaukset nykyään sanallisesti kysyen tekoälyltä. Jatkossa tilanne voi olla paljon kehittyneempi, kun tekoäly esittää erilaisia tutkimuksia ja käyttää datanaan suoraan laboratoriotuloksia, ja voi käyttää lähtötietona myös kenties jopa koko potilashistoriaa, jota ihminen ei kykene kelaamaan minuuteissa mitenkään läpi aikuisten osalta.
AKK, mitä vastuun kanto diagnoosista konkreettisesti tarkoittaa? Sitä, että jos tulee virhe, pyytää inhimillisesti anteeksi tai että Potilasvahinkokeskus maksaa silloin korvauksia? Vai sitä että jos tulee oikein iso virhe, eroaa tehtävästään? Vai jotain muuta? Kai tekoälyllekin huomautuksia ja varoituksia voi antaa, ja olla hyväkin antaa, jotta se virheistä oppivana koko ajan oppii toimimaan jatkossa paremmin.
Kyllä haluaisin. Jo nyt jos on yhtään hankalampi tapaus niin lääkärikin Googlaa, ja yksinkertaisimmissakin tapauksissa varmistaa käypä hoito ‑listoista klikkaillen ja scrollaten asioita. Terveyteni on siis internetin ja tietokoneiden varassa.
Kuka “kantaa vastuun” lääkärin tekemästä hoitovirheestä? Tekoäly osaa pyytää anteeksi ja pahoitella yhtä laadukkain sanakääntein.
Ja tekoälyjätti voi kantaa rahallista vastuuta helpommin ja nopeammin kuin pörriäinen tai julkinen terveydenhuolto, joiden “vastuu” tulee vuosikausien komiteatyöllä, ja joka ei vastaa tuottamuksellisuuden astetta vaan on hallinnollinen toimenpide.
No, yksi aspekti tämän päivän todellisuutta pitää vielä mainita, ettei mene ihan digistelyksi.
Algoritmit eivät pysty generoimaan haptista palautetta. Eli siis sellaiset asiat, ilmeisimpänä vaikka nivelvaivat, joissa erilainen taivuttelu ja vastetuntemus taivuttelijan sormissa, sekä “sattuuko tämä ja jos sattuu niin missä kohdassa” ‑tyylinen palaute on olennaista, ovat ihmisen ominta toimintakenttää. Imusolmukkeiden tai tulehtuneiden kohtien tunnustelu jne.
Ja erityisesti vanhusväestössä näiden osuus kokonaisuudesta ei ole ollenkaan vähäinen. Eli ei tässä nyt sosiaalityöntekijä pitää kädestä + virtuaalilääkäri prosessoi toimenpidepolun ‑kombolla sentään kaikkea hoideta.
Toki erilainen sensoritekniikka kehittyy, mutta siihen että joku yleisskanneri tuntolonkeroineen tutkisi kuvantunnistuksen, lämpökameran ja paineentunnistuksen avulla mekaanisia ongelmia reaaliaikaisessti kuvantaen, taivutellen ja mittaillen on vielä matkaa.
Olen odottanut itse tietoa tulevasta hoidon ajankohdasta yli kuukauden nyt. Hoitojonot kai ovat kaltaisilleni “ei-kiireellisille” alueellani jotain 6–12kk välillä.
Valinta ei taida olla “lääkäri vai tekoäly”, vaan “tekoäly tai ei mitään”. Tässä vaiheessa valitsisin itse mieluusti näiden välillä sen tekoälyn jos sen avulla saisi edes jotain hoitoa.
Tällä hetkellä kukaan ei näytä kantavan vastuuta siitä että hoitoa ei saa.
Ei ainakaan lääkäri, tosin aika harvoin he kantavat vastuuta tälläkään hetkellä. Eli muutos ei ole kummoinenkaan.
AKK
” Haluaisitko kenties itse ryhtyä koekaniiniksi ja jättää terveytesi tekoälyn ja hoitajien varaan lääkäreiden sijasta?”
Se vaihtoehto monelle lääkärin sijasta on ”ei tk-käyntiä ollenkaan”, kun mitkään kriteerit eivät täyty.
Ja monessa tapauksessa se käynti on joka tapauksessa sairaanhoitajakäynti, mun lääkärin puheille pääsee vain, jos on tarpeeksi sairas sairaanhoitajan juttusilla.
Rahalla pääsee tietenkin suoraan lääkäriin, mutta kaikillahan se ei ole mahdollista.
Olen ihan varma, että keinoäly tulee käyttöön terveydenhuollossa nimenomaan kustannuksien leikkaamiseksi sitten, kun se on riittävän hyvä tai siis pikemminkin, kun se ei ole tappavan paska.
Ihan kaikkialla yhteiskunnassa näyttää olevan, että Temu-roska kelpaa, kunhan se on riittävän halpaa.
Viiden vuoden sisään otat puhelimen käteen, kuvaat tekoälyn pyynnöstä videota ongelma-alueesta ja teet perustestit opastettuna. Olen aika varma, että lääkärien duunista yhä isompi määrä tulee olemaan tekoälyn esianalyysin läpikäyntiä, vahvistamista ja reseptien sekä mahdollisen kalliin hoidon kirjoittamista tämän pohjalta. Käy kuin FSD:n kohdalla: automaatio on perustapauksissa yksinkertaisesti parempi kuin ihmiset.
Aika paljon ainakin radiologian puolella on keskustelua kahvipöydissä, että viekö tekoäly meidän työt ja millä aikavälillä se sen tekee. Toisaalta on todella vaikea arvioida nettovaikutusta, kun se nopeuttaa kuvausaikoja ja siten lisää esimerkiksi magneettikuvausten saatavuutta. Toisaalta uskon myös tekoälyn pelottelevan joitakin nuorempia valitsemaan toisen erikoisalan.
Seulontamammot varmasti on ensimmäinen, mikä lähtee ja vapauttaa radiologiresurssia muuhun työhön ja sitten natiivikuvat ja myöhemmin leikekuvantaminen. Muutoksia kyllä omaankin työnkuvaan tulee, mutta on kyllä oikeasti ihan mahdotonta sanoa millaista ja millä aikavälillä. Kaikkeen kyllä ehditään mukautua.
Tekoälysovelluksia on kehitetty terveydenhuoltoon Suomessakin vuosikymmeniä ja viime vuosinakin useita. Ongelma on lainsäädäntö joka estää käytännössä kokeilun ja kehittämisen oikealla datalla. Jos pitäisi etsiä jokin hyvä esimerkki siitä kuinka eurooppa rajoittaa ja sääntelee itsensä kuoliaaksi niin Suomen terveydenhuolto olisi siellä kärkipäässä.
Noista lainsäädännön ongelmista on keskusteltukin aktiivisesti pari vuotta: https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/ratkaiseeko-tekoaly-suomen-terveydenhuollon-haasteet/8781642
Jävenpään kalliimpaan hintaan vaikuttanee se, ettei Järvenpää ole HSL:n jäsenkunta eikä osallistu sen menoihin, jolloin HSL:llä ei ole mitään perustetta subventoida järvenpääläisten matkoja.
Pelkkä bayesilainen posteriorinen todennäköisyysjakauma diagnoosien yli ei ehkä ole se kaikkein tarkoituksenmukaisin (tai ainakaan ainoa) tapa arvioida teköälyä nykyään kun se pystyy kliinikon työhön paljon laajemmin.
Tämä vaikein arvointi (healthbench professional) kattaa paitsi diagnoosin, niin myös hoidon suunnittelun, kliinisen dokumentoinnin, viestinnän potilaan kanssa, ja tutkimuskirjallisuushaun ja käsittelyn synteesiksi.
Arviointi on tarkoiteuksella rakennettu vaikeaksi laittamalla mukaan ristiriitaista tietoa ja harhaanjohtavaa kysymyksenasettelua. Niinpä pisteitä saa jos osaa tunnistaa puutteellisen evidenssin ja pyytää tarkempaa kliinistä kontekstia, erotella faktat mahdollisuuksista jne. Epävarmuus on siksi huomioitu.
Ihmislääkärit vastetessaan oman erikoisalansa kysymyksiin kun heillä on käytössään rajattomasti aikaa ja pääsy nettiin saivat 44/100. Claude Fabble 5 sai 66/100: https://llm-stats.com/benchmarks/healthbench-professional