Tuloerojen mittaamisen sudenkuopat

35 vastausta artikkeliin “Tuloerojen mittaamisen sudenkuopat”

1. Ilmeinen syy liit­tyy siihen, että jos jokin asia on huonos­ti, moni vas­taa että se on entistä huonom­min. Sekoite­taan taso ja derivaat­ta ajan suhteen.

   Toinen saman­lainen ilmiö on log­a­r­it­mi­asteikon ja lin­eaarisen asteikon sekoit­tumi­nen keskenään, minkä on myös teo­reti­soitu huono­laa­tu­is­ta­van talout­ta koske­vaa kyse­ly­vas­taus­dataa. Kir­joitin aiheesta muu­ta­ma vuosi sit­ten Yliopis­to-lehteen: https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/talous/aanestajat-pystyvat-suhtautumaan-rauhallisesti-lahes-millaiseen-talouskehitykseen-tahansa

   Vastaa

2. S‑ryhmähän tämän tekee näkyväk­si. Rikkaat ostaa paljon hal­val­la, köy­hät mak­saa enem­män pienistä ostois­taan. Kum­ma kun punav­ihreät osu­uskau­pan päät­täjät eivät tästä ole huolissaan.

   Vastaa

   1. val­lanku­mouk­selli­nen keksin­tö? tukkuhin­ta on vähit­täish­in­taa alempi
      ?

      Ei tarvi olla köy­hä, jos ei munaa talousasioitaan. “Köy­häkin” voi ostaa samaa ei pilaan­tu­vaa tavaraa ker­ral­la enem­män täh varastoon?

      Vastaa

      1. Ei tarvi olla köy­hä, jos ei munaa talousasioitaan. “Köy­häkin” voi ostaa samaa ei pilaan­tu­vaa tavaraa ker­ral­la enem­män täh varastoon?

         Ei vält­tämät­tä, jos sään­nöl­liset tulot on niin pienet ettei pysty tekemään iso­ja kertaostoksia.

         En tiedä niinkään sor­si­iko paljousalen­nuk­set pien­i­t­u­loisimpia, mut­ta bonusko­rt­ti­jär­jestelmä kyl­lä sorsii.

   2. S‑ryhmällä on myös toimi­va “köy­häin apu” ‑käytän­tö: viimeisen käyt­töpäivän tuot­tei­ta myy­dään reilul­la alen­nuk­sel­la, päivit­täin [kel­lo 18:00] jäl­keen. Ker­ran sat­u­in siinä viiden jäl­keen kaup­paan ja siel­lä oli paljon lap­siper­heitä kär­rit täyn­nä ale-tuot­tei­ta. — Tietenkin voidaan sanoa, että myös ökyrikas voi tul­la kaup­paan tun­tia ennen ale-myyn­nin alka­mista ja kerätä kär­rin­sä täy­teen koh­ta pilaan­tu­via tuot­tei­ta (ennen kuin toiset kerkeävät apa­jalle), mut­ta toimi­iko rikas näin? Tätä kysymys­tä ei kukaan kysy rikkaan ostokäyt­täy­tymis­es­tä, mut­ta kyl­lä sitä pohdi­taan, pitäisikö köy­hän toimeen­tu­lo­tukea pienen­tää, jos hän ostaa ale-tuot­tei­ta (varsinkin sit­ten kun osta­jat pakote­taan käyt­tämään dig­i­taal­isia kau­pan kuit­te­ja ja mak­samaan dig­i­taalisel­la keskuspankkirahalla)?

      Jos tuot­teille ei olisi hallinnol­lisil­la määräyk­sil­lä pakotet­tu viimeistä myyn­tipäivää, vas­tuu tuot­teen laadus­ta siir­ty­isi kaup­pi­aalle ja isot kaup­paketjut eivät voisi tätä hyväksyä. — Kaup­pi­aan määritelmäkin on muut­tunut niin, että kaup­pi­aak­si san­o­taan “kurssin käynyt­tä” henkilöä, joka ei vält­tämät­tä tiedä kau­pankäyn­nistä mitään. Hän vain osaa toimia niin kuin ketjun sään­nöis­sä, val­tion ase­tuk­sis­sa ja EU:n direk­ti­iveis­sä määrätään.

      Kuvitel­laan­pa, että kaik­ista tuot­teista pois­tet­taisi­in viimeisen päivän merk­in­tä. Miten tuo ahne kaup­pias menet­telisi? Hän alen­taisi pilaan­tu­vien tuot­tei­den hin­to­ja varas­toti­lanteen ja tuoreuden mukaan ja ravin­nok­si kel­paavaa ruokaa löy­ty­isi samankin tuot­teen valikoimista monel­la eri hin­nal­la. — Yhdel­läkään kaup­pi­aal­la ei olisi varaa siihen, että paikallisil­la pal­stoil­la ker­rot­taisi­in hänen myyvän pilaan­tunut­ta tavaraa: hänen olisi itse kan­net­ta­va kaup­pi­aan vas­tuu; hänel­lä ei olisi mah­dol­lisu­ut­ta piiloutua direk­ti­ivien tai hallinnol­lis­ten määräys­ten taakse.

      Kun käyt­töön tule­vat elek­tro­n­iset viivakood­it, jois­sa jokaisel­la maitotölkil­läkin on yksilölli­nen koo­di ja jol­la voi seu­ra­ta tuot­teen alku­perää peri­aat­teessa aina sen lehmän tietoi­hin asti, jos­ta maito on lypset­ty; lehmän esi-isät ja sen saa­ma rav­in­to ja lääk­i­tys löy­ty­i­sivät par­il­la klikkauk­sel­la, — niin ryhtyvätkö isot kaup­paketjut ja elin­tarvike­tuotan­non isot kon­glom­er­aatit vas­tus­ta­maan tieto­jen julk­istamista ja vas­tus­ta­vatko ne jo nyt lob­barei­den­sa kaut­ta? (Tästä voikin sit­ten ajatuk­sen hyp­päyt­tää aiheeseen tuot­ta­jan vas­tuu.)

      Van­han ajan maalaiskaup­pias, kun “rikas” isän­tä tuli kysymään hin­taa isom­malle erälle tai kalli­im­malle tuot­teelle, otti osta­jan sivu­un ja ker­toi hil­jaa supat­taen hin­nan mut­ta lisäsi siihen vielä: “… mut­ta sin­ulle minä annan sen hin­taan tämä ja tämä, mut­ta älä ker­ro muille isän­nille.” — Tämän saman se kaup­pias ker­toi jokaiselle osta­jalle ja seu­rauk­se­na oli tyy­tyväi­nen kaup­pias, jol­la oli tyy­tyväisiä asi­akkai­ta (… kunnes kylälle tuli osuuskauppa …).

      Vastaa

3. Tulon­jakoti­las­ton tietokan­nas­sa on Gini-ker­toimet myös työikäisille:
   https://pxdata.stat.fi/PxWeb/sq/7f28e02a-3cde-4ed4-8dcf-feaa09dd1c9a

   Vastaa

   1. Kiitos!

      Vastaa

4. “Perin­nöt ovat ihmiselle tuloa, mut­ta tulon­jakoti­las­tossa niitä ei las­ke­ta tuloksi.”

   Jos tarkastelee yksilön var­al­lisu­u­den sijaan per­i­jän ja perit­tävän yhteis­var­al­lisu­ut­ta tai sitä miten perin­nön saami­nen konkreet­tis­es­ti vaikut­taa yksilön elämään, per­in­tö ei ole samal­la taval­la tuloa kuin vaikka­pa iso palkkabonus.

   Perin­nön todel­li­nen luonne oli ehkä helpom­pi hah­mot­taa sil­loin, kun use­ampi sukupolvi asui fyy­sis­es­ti samas­sa talos­sa sukupolves­ta toiseen ja kehdos­ta hau­taan. Asukasko­htaisen pin­ta-alan (~elin­ta­son) liuku­va keskiar­vo oli liki­main vakio, kos­ka kun yksi heit­ti veivin­sä, seu­raa­va oli jo tulos­sa. Per­im­i­nen ei siis tarkoit­tanut, että mikään talos­sa asu­vien elämässä olisi olen­nais­es­ti muuttunut.

   Enää ei ehkä asu­ta kolmes­sa sukupolves­sa samas­sa talos­sa, mut­ta tämä ero ei ole sinään­sä kovin merk­i­tyk­selli­nen. Tosi­asi­as­sa lapset naut­ti­vat (iso)vanhempiensa var­al­lisu­ud­es­ta samal­la taval­la kuin aiem­minkin: ei vas­ta perin­nön het­kel­lä, vaan läpi elämän.

   Kallis auto pien­i­t­u­loisen pihas­sa Kau­ni­ai­sis­sa voi olla merk­ki men­estyneestä yrit­täjäisästä, mut­ta ei hänen edes­men­nyt tarvitse olla. Kun tänä päivänä 80-vuo­tias perii 100-vuo­ti­aan van­hempansa, tuskin sitä muutenkaan suun­nataan oitis autokaupoille.

   Vastaa

   1. “Perin­nön todel­li­nen luonne oli ehkä helpom­pi hah­mot­taa sil­loin, kun use­ampi sukupolvi asui fyy­sis­es­ti samas­sa talos­sa sukupolves­ta toiseen ja kehdos­ta hau­taan. Asukasko­htaisen pin­ta-alan (~elin­ta­son) liuku­va keskiar­vo oli liki­main vakio, kos­ka kun yksi heit­ti veivin­sä, seu­raa­va oli jo tulos­sa. Per­im­i­nen ei siis tarkoit­tanut, että mikään talos­sa asu­vien elämässä olisi olen­nais­es­ti muuttunut.”

      Har­va­pa nykyään enää elää noin. Useim­mis­sa tapauk­sis­sa van­hem­mil­la ja aikuisil­la lap­sil­la on täysin eril­liset taloudet ja lapset eivät vält­tämät­tä edes tiedä paljonko van­hem­mil­la on var­al­lisu­ut­ta. On tapauk­sia, jois­sa van­hem­mat ja lapset eivät ylipään­sä ole mis­sään väleis­sä keskenään.

      Samaan tapaan voisit argu­men­toi­da, että palkkat­u­lot eivät ole oikeasti tuloa, kos­ka fir­man omis­ta­jien ja palka­nsaa­jan yhteen­las­ket­tu kokon­ais­var­al­lisu­us ei muutu.

      Vastaa

      1. “Har­va­pa nykyään enää elää noin.”
         Asun­to­ja voi omis­taa yhden tai use­am­man, tämä ei ole merk­i­tyk­sel­listä. Sen sijaan ei ole mitenkään harv­inaista, että aikuiset lapset käyt­tävät van­hempi­en­sa nimis­sä ole­vaa omaisu­ut­ta, oli kyse sit­ten asun­nos­ta, autos­ta, kesämök­istä tai vaik­ka lainan­takauk­ses­ta. Tietenkään kaikkien van­hem­mil­la ei ole omaisu­ut­ta jota jakaa, mut­ta sil­loin sitä tuskin on kauheasti perittäväksikään.

         “Samaan tapaan voisit argu­men­toi­da, että palkkat­u­lot eivät ole oikeasti tuloa, kos­ka fir­man omis­ta­jien ja palka­nsaa­jan yhteen­las­ket­tu kokon­ais­var­al­lisu­us ei muutu.”

         Ei voi. Yksi on nol­la­summapeli, toinen ei. Palkkaa mak­samal­la molem­pi­en hyv­in­voin­ti kas­vaa (ainakin jol­lakin toden­näköisyy­del­lä), muuten­han palkkaa ei mak­set­taisi. Perin­nön jät­täjä ei taas saa jät­tämälleen perin­nölle vastinet­ta — kakku ei kasva.

   2. Hyvä vas­taus, jos­ta olen osin eri mieltä. Enti­saiko­jen agraari-Suomes­sa per­in­tö määrit­ti ihmisen elämää paljon voimakkaam­min kuin nykyään. Har­va mäk­i­tu­vas­sa syn­tynyt pystyi pon­nista­maan kartanoon. 

      Samaa mieltä kanssasi olen siitä, että kun per­i­jät ovat 50–70 ‑vuo­ti­ai­ta, ei per­ityl­lä var­al­lisu­udel­la ole vält­tämät­tä suur­takaan vaiku­tus­ta kulu­tuk­seen. Fik­sut van­hem­mat luopuisi­vat perin­nöstä 30–40v las­ten­sa hyväk­si — mut­ta kaik­ki van­hem­mat eivät ole fiksuja. 

      Tulon­jakoti­las­tot eivät tosi­aan huomioi omaisu­ut­ta, jol­la on oikeas­t­aan val­ta­va merk­i­tys henkilöko­htais­ten talousolo­jen kannal­ta. Omaisu­u­den lisäk­si olen­naista on sen lik­vidi­teet­ti. Jos eläkeläisel­lä on kiin­ni 1,5 M€ Nordean osakkeis­sa, elelee osinko­tu­loil­la oikein mukavasti. Jos sama 1,5 M€ on kiin­ni 50 vuot­ta omis­te­tus­sa tilavas­sa kaupunki­a­sun­nos­sa, voi taloy­htiön putkire­mont­ti suis­taa eläkeläisen asumisköyhäksi.

      Lopuk­si: suo­ma­laises­sa kult­tuuris­sa on mielestäni kiin­nos­ta­va eri­ty­ispi­irre: etenkin suuret tulot ja omaisu­us ovat asioi­ta, joi­ta mielu­um­min kätketään kuin näytetään. Kan­takaupunki­laises­sa Y‑sukupolven kuplas­sani uudel­la, kalli­il­la ja tehokkaal­la autol­la ajami­nen miel­letään hel­posti muun kuin kan­taväestön kansan­hu­viksi. Hel­posti saatavil­la ole­van autora­hoituk­sen myötä 90-luvun sta­tussym­boli on menet­tänyt lujaa arvoansa.

      Vastaa

5. Voi kun poli­itikko­jen puheis­sa osat­taisi­in tehdä ero pien­i­t­u­lois­t­en ja vähä­varais­ten välil­lä. Ain­oas­taan osit­tain sama väestön­ryh­mä. Varat voivat olla nol­lis­sa tai miinuk­sel­la hyvä­tu­loisel­lakin, toisaal­ta rikas per­i­jä voi olla työtön työtähake­va vapaa­her­ra ja rahaa on kuin Kroisoksella.

   Vastaa

6. Sel­l­ainen harhalu­u­lo tun­tuu jatku­van että vau­rau­den määrä on vakio ja nol­la­summapeliä. Jotkut vauras­tu­vat jol­loin jotkut muut kurjistuvat.
   Tuos­ta harhalu­u­losta luovut­ti­in jo rene­sanssin aikana. 20 vuot­ta sit­ten Suomes­sa oli maail­man toisek­si pien­im­mät tulo­erot. Sil­loinkin enem­mistö suo­ma­lai­sista oli sitä mieltä että tulo­erot ovat liian suuret…

   Vastaa

   1. Tätä harhalu­u­loa valitet­tavasti vahvis­taa EU:n viralli­nen pien­i­t­u­loisu­u­den määritelmä: käytet­tävis­sä ole­vat tulot ovat alle 60 pros­ent­tia kyseisen maan medi­aan­i­t­u­losta. Suomes­sa tämä on pari­na viime vuon­na tarkoit­tanut sitä, että palka­nsaa­javäestön reaal­i­t­u­lo­jen kas­vaes­sa tulon­si­ir­to­ja saavia on tip­punut pien­i­t­u­loisik­si, kos­ka hei­dän tulon­sa ovat kas­va­neet enin­tään elinkus­tan­nusin­dek­sien tahtiin.

      Vastaa

   2. Sel­l­ainen harhalu­u­lo tun­tuu jatku­van että vau­rau­den määrä on vakio ja nol­la­summapeliä. Jotkut vauras­tu­vat jol­loin jotkut muut kurjistuvat. 

      Tämä on nyky­isin val­lit­se­va harha oikeis­tossa. Aja­tus on että pien­i­t­u­lois­t­en ja palka­nsaa­jien ase­maa täy­tyy kur­jis­taa, jot­ta saamme lisää men­estyjiä, pääo­mia ja hyvä­tu­loisia. Eli ajatel­laan että joltakul­ta pitää viedä jotain että men­estys olisi mah­dolli­nen, ikäänkuin talous olisi nollasummapeliä.

      Vastaa

7. Vaik­ka olen ollut sijoit­ta­ja 48 vuot­ta ja kiin­nos­tunut talous/ kansan­talous asioista so far, niin en ymmär­rä vaik­ka miten kään­telisin tota “asun­to­tu­lo” käsitettä.

   Siinähän ihmi­nen, jos on oma talo tai kämp­pä, saa ihan nor­maalia ja asi­aanku­u­lu­vaa tuot­toa pääo­ma­lleen ver­rat­tuna ruusu­tossui­hin Virheäänestäji­i­in, jot­ka eivät ole vaivau­tuneet kasaa­maan pääo­maa ittelleen. Odot­tel­e­vat kait omaisu­u­den­tasauk­sia val­lanku­mouk­sel­la? Oman käm­pän vai­h­toe­htokus­tan­nus vaik­ka sijoit­ta­mal­la osake­markki­noille vois olla kämp­pää suurem­mat siis arvon­nousul­taan. Koko asun­to­tu­lo käsite on jotenkin mielenvikainen.

   Vastaa

8. LOL, huvittaa…“kallis asum­i­nen” on nykyään sitä, että voi elää mah­dol­lisim­man kaukana “monikult­tuurisil­ta ” alueil­ta, vaik­ka sit 50 luvun tai 70 luvun asun­tokan­nan alueilla.

   Siinäpähän yritätte estää “seg­re­gaa­tio­ta” sekoit­ta­mal­la vuokra ja omis­tus asun­to­ja alueil­la, kun kukaan täysjärki­nen EI OSTA sieltä kämp­pää tai raken­na taloa alle kilo­metrin hajuraolla..sit koulut lol yah, eli noin 30 km haju­rako vähin­tään tarvii noi­hin unel­ma tiivis­tet­ty­i­hin sekoite­tu­inin pskoihin

   Vastaa

9. Minus­ta tulo-/var­al­lisu­usero keskustelu pitäisi lopet­taa Suomes­sa, kos­ka se ei ole ongel­ma. Suomen ongel­ma on kakun koko ja sen kasvun puute, siitä olisi hyvä keskustella.

   Vastaa

10. plus asun­non, oman talon han­kkimi­nen on jotenkin ihmisen 100 tuhat­ta vuot­ta van­ha perus elämänedel­ly­tys ja tavoite, ja sen jät­tämi­nen jälkeläisilleen, jot­ta oman geenipoolin jatku­mi­nen paran­tu­isi ja mah­dol­lis­tu­isi. Sem­moi­seen sotkem­i­nen joku “asun­to­tu­lo” on sosial­isoin­tia ja johtaa koko elämän tarkoituk­sen hälventämiseen.

    Ja jos toi “asun­to­tu­lo” toteuet­taisi­in sosial­istien opille täys­määäräis­es­ti, niin siit­tä tulis tuhan­sien euro­jen vuosikus­tan­nuk­set oman talonsa/ kämm­pään­sä omis­ta­jille vaik­ka olisi työtön ja muuten vähävarainen.

    Vastaa

11. Sen jäl­keen reaali­palkat ovat nousseet 50 % – myös pien­im­mät palkat ovat nousseet noin paljon – mut­ta suun­nilleen yhtä monel­la on silti kroon­ista pulaa rahas­ta. Jotenkin on käynyt niin, että ”vält­tämätön” rahan tarve on kas­vanut tai sitä on tietois­es­ti kasvatettu. 

    Mon­eti­saa­tio lie edis­tynyt, eli koti­talouk­sien omavaraisu­us vähen­tynyt entis­es­tään. 90-luvulle asti esimerkik­si autot huol­let­ti­in pitkälti omas­sa pihas­sa. Nykyään edes talvirenkai­ta ei useinkaan vai­hde­ta itse, eikä ker­rostalois­sa asu­val­la vält­tämät­tä ole renkaiden säi­ly­tyk­seen tilojakaan. 

    Kaiken maail­man pikavip­pi­fir­mat ovat pien­i­t­u­lois­t­en kukkarol­la ja myös esimerkik­si Temu. Laskin joskus vaat­tei­den vuosit­taisen myyn­nin perus­teel­la, kuin­ka mon­ta ker­taa vaat­tei­ta keskimäärin käytetään ennen kuin ne hävitetään. Vain muu­ta­man ker­ran! Tätä on vaikea pitää vält­tämät­tömänä kulutuksena. 

    No eihän nyky­vaat­teet vält­tämät­tä enem­pää kestäkään. ‘Crapflaa­tio’ on asia jota eri­laiset inflaa­tio- tai elinkus­tan­nusin­dek­sit eivät ota huomioon.

    Vastaa

    1. Tämä mon­eti­saa­tio on kiin­toisa huomio ja olisi kiva työstää lista kaik­ista niistä asioista, mis­tä tyyp­illi­nen keskilu­okkalainen on nykyään valmis mak­samaan ver­rat­tuna ysäri­in. Viimeis­in­pä olen huo­man­nut, että on alet­tu markki­noimaan ruuan­lait­topalvelua, jos­sa ammat­tikok­ki tulee ker­ran viikos­sa asi­akkaan koti­in lait­ta­maan koko viikon ruu­at, jot­ta asukkaal­la jää aikaa… niin mihin? Paradok­si­han on, että meil­lä on nykyään niin paljon tar­jol­la viihdet­tä ja har­ras­tuk­sia, että olemme kiireisimpiä ja sitä kaut­ta ahdis­tuneem­pia kuin ennen, vaik­ka työai­ka on pysynyt samana ja koti­in on tul­lut kod­in­hoitoa helpot­tavia keksintöjä.

       Vastaa

12. Voisiko olla vain niin että tämä tulo­erolo­gia ei vain kor­reloi minkään merk­i­tyk­sel­lisen asian kanssa ellei men­nä aivan ääripäihin. 

    Sen esil­läpi­to kyl­lä kor­reloi vah­vasti halun verot­taa ja hallinnoi­da keskusjo­htois­es­ti kanssa.

    Vastaa

13. Asunto“tulo”? Onko sihen jyvitet­ty lin­jasa­neer­auk­set, kat­torem­pat, ikku­na, ovi, keit­tiö, kylp­päri, julk­i­sivu tai talon huoltomaalaus jne remon­tit per kuukausi tai vuosi?? No ei ole ainakaan type­r­im­mis­sä laskelmis­sa, et muka kolmekin ton­nii tuloo “asum­is­tu­loa” vuodes. Ja oma työ rem­pois­sa! tun­tipalkkasillekkin ja lumen­lu­on­ti­in, nur­mikon­leikkauk­seen, kodinkonei­den uusimiseen (vuokralainen ei vas­taa juuri istään näi­istä) täh?

    Näit­ten real­is­tis­ten pitkäaikaisku­lu­jen jäl­keen ei juuri mit­tään “asum­is­tu­loa” syn­ny. Sit muutenkin talo tai kämp­pä van­he­nee, jol­loin arvo yleisim­min laskee…riskirakenteet vale­sokkelei­neen, räys­täät­tömine kat­toi­neen tai tasakattoineen…alue voi myös muut­tua hal­vak­si ja huonok­si, sitä ei hyvitetä täh?

    Vastaa

    1. Saat sen kuu­losta­maan siltä, että kan­nat­taa asua vuokra-asunnossa.

       Vastaa

       1. Täl­lä het­kel­lä kan­nat­taa asua vuokral­la myös jois­sain kasvukeskuk­sis­sa, esim. Tam­pereel­la. Aiem­min viimeiset 20 vuot­ta on maakun­nis­sa saanut vuokrat­tua asun­to­ja käytän­nössä vastik­keen hinnalla.

          Omat aiem­min voit­toa tuot­ta­neet sijoi­tusasun­toni ovat muut­tuneet hie­man negati­ivisik­si paris­sa vuodessa. Yhteen asun­toon otin van­han vuokralaisen lähdet­tyä ystäväl­lisen ihmisen jol­la ei ollut luot­toti­eto­ja mut­ta sos­su mak­saa vuokran. Olen hän­tä autel­lut välil­lä, ja häm­mästynyt siitä kuin­ka paljon sos­su mak­saa uusia kodinkonei­ta ja huonekaluja. 

          Jälkivi­isaana, viimeisen 20 vuo­den koke­muk­sel­la, olisi kan­nat­tanut vain sijoit­taa muualle maail­maan esim. sp500 indek­si­in, kuten olen sijoit­tanutkin. omis­tusasun­to on ollut vielä ok sijoi­tus, mut­ta nykyään ajat­te­len että kiin­teistöil­lä on Suomes­sa enää lähin­nä käyt­töar­vo, mitä se nyt kenellekin on.

          Sijoi­tan rahani ja itseni jatkos­sakin enem­män ulkomaille.

14. Myös vai­h­toe­htois tulo on asun­non­o­mis­ta­jale pääsään­töis­es­ti siis menetet­tyä tuloa. Eli asun­toon käytet­ty pääo­ma olisi voitu sijoit­taa vaik­ka SP 500 indek­si­in eikä asun­toon ja kas, olisit rikas kroisos his­to­ri­an val­os­sa. Vuokralainen on voin­ut tämän tehdäkkin.

    Noh, omas­sa talos­sa asum­i­nen on tiet­ty henkises­ti paljon kivem­paa mitä tois­t­en hoteis­sa ja kon­trol­lis­sa ja vuokra­suh­teen irti­sanomisen uhas­sa. Mik­sei tätä veroteta?

    Vastaa

    1. Jos se raha olisi sidot­tu pörssi­in, men­estys olisi verotet­tavaa pääomatuloa.

       Vastaa

       1. nih, mut vain myy­dessä osak­keet, rahastot…joskus on ollu 5 vuo­den verova­paa myyn­tivoit­to osakkeis­sa. ost tilis­sä vain nos­tet­taes­sa voittoja.. 

          huono hom­ma toi pääo­mavero kos­ka sit­tä mak­saa voit­toa myös inflaa­tion osu­ud­es­ta. osak­keen nimelli­nen hin­ta on nous­su ehkä vain inflaa­tion verran..silti muka verotet­tavaa voit­toa. Turha määkii pääo­maveron halpu­ud­es­ta sosial­is­teil­la, muu­ta­man ton­nin pääo­mat­u­lo­jen vero on paljon kovem­paa mitä palk­ka tulois­sa vas­taaval­tal­ta summalta.
          Ittel on vela­ton OK talo rais­sios­sa nyt 27 vuot..elämäni paras sijoi­tus tai kauppa

    2. Pörssipeluri
       ” Eli asun­toon käytet­ty pääo­ma olisi voitu sijoit­taa vaik­ka SP 500 indek­si­in eikä asuntoon”

       Osakkeisi­in ei vain saa mitenkään sel­l­aista lainavipua ja niin alhaisel­la korol­la, kuin asun­toon. Jos omaa pääo­maa on kymp­pi­ton­ni, niin osakkeisi­in sil­lä saa lainaa var­maan toiset 10 000€, mut­ta asun­toon jopa 90t€ ja korkokin on puo­let mitä osakelainassa. 

       Päälle osakevoitoista joutuu mak­samaan vielä verotkin, niin kyl­lä siinä tarvit­see osa­ta jo vähän sijoit­taakin, jos aikoo oman asun­non voittaa.

       Vastaa

15. Mik­si Ode niin kovasti kan­natat mah­dol­lisim­man pieniä tulo­ero­ja? Eikö se ole ekol­o­gis­es­ti haitallista? Yksi ihmi­nen ei pysty aja­maan 10:llä autol­la yhtä aikaa mut­ta kun rahaa jae­taan 9:lle vähäväkiselle niin ben­saa menee ja jäte­vuoret kasvaa.

    Vastaa

    1. Aina voi kuitenkin ostaa yksityisjetin.

       Vastaa

       1. Ymmärtänet kuitenkin Ode pää­point­ti­ni. Mis­tä nykyiset ekol­o­giset ongel­mat ovat alka­neet? Mas­so­jen vaurastumisesta.

16. Abaolu­ut­tisil­lakin tulo­eroil­la on merk­i­tys­tä, kos­ka niihin liit­tyy epäoikeu­den­mukaisu­u­den koke­mus. Jos Elon Musk on triljonääri, on aiheel­lista kysyä, mik­si on oikein antaa rahat hänelle, eikä vaik­ka lahjoituksi­na maail­man köy­hille? Kun rahan määrä ker­ran ylit­tää moninker­tais­es­ti sen, mitä kukaan tulee ikinä tarvit­se­maan. Ihmiset halu­a­vat hyviä teko­ja rikkail­ta sen sijaan, että nämä tui­jot­ta­vat omaa napaansa ja pih­taa­vat rahat sul­jet­tuun holvi­in. Raha on myös val­taa, joten ihmiset halu­a­vat että sitä käytet­täisi­in yhteisen hyvän eteen.

    Yhdys­val­lois­sa taloudelli­nen eri­ar­voisu­us on toki aivan eri luokkaa kuin Suomes­sa, mut­ta ei Suomikaan mikään sosial­isti­nen utopia ole. Tääl­lä on Her­lin­ien ja Wahlroosin kaltaisia läh­es-oli­garkke­ja, joiden omaisu­us mitataan jopa mil­jardeis­sa, ja jot­ka myös käyt­tävät poli­it­tista valtaa.

    Yhdys­val­lois­sa eri­ar­voisu­us on myös saat­tanut viime vuosi­na kasvaa.

    Vastaa

17. Ville. Eivätkö Her­lin­it ja Wahlroos ole ansain­neet rahansa aivan rehellisesti?

    Vastaa

18. Eläkeläis­ten osu­u­den kasvu ei juuri tulo­ero­ja kas­va­ta, kos­ka eläkeläiset eivät enää nykyään ole mitään eri­tyisen pien­i­t­u­loista porukkaa. Ennenkaikkea eläkeikäiset ovat tietenkin varakkain ikäryh­mä, mut­ta lisäk­si eläkeläis­ten medi­aan­i­t­u­lo on korkeampi suh­teessa koko väestöön kuin koskaan sit­ten 90-luvun laman. Eläkeläis­ten tulota­so ei keskimäärin suinkaan rom­ah­da eläk­keelle jäädessä. Eläke­tur­vakeskuk­sen laskelmien mukaan työstä eläk­keelle jäävän medi­aani­henkilön net­to­tu­lok­si tulee 80 % ja muus­ta kuin työstä (työt­tömyys, työvoiman ulkop­uolel­la olo) eläk­keelle siir­tyvän net­to­tu­lon medi­aani jopa kas­vaa 10 %. Jos pien­i­t­u­loisu­u­den rajak­si asete­taan 50 % koko väestön medi­aan­i­t­u­losta, eläkeläis­ten osu­us pien­i­t­u­loi­sista on ollut korkein­taan sama kuin hei­dän osuuten­sa koko väestössä ja viime vuosi­na pienem­pi. 60 pros­entin kri­teer­il­läkin eläkeläis­ten pien­i­t­u­loisu­us on viime vuosi­na ollut vain hiukan yleisem­pää kuin väestössä kokon­aisuute­na. PS tässä oli melko paljon lain­aus­ta Vesa Vihriälän eri­no­mais­es­ta eläke­blo­gauk­ses­ta 8.2.26.

    Vastaa