Mitä voimme oppia Wienistä?

41 vastausta artikkeliin “Mitä voimme oppia Wienistä?”

1. Suomes­sa val­tio mak­saa asum­istuet kokon­aan ja toimeen­tu­lotuen puo­lik­si. Kaupunkien on Suomes­sa kan­nat­tanut per­iä korkeaa maan­vuokraa, kos­ka val­tio itse asi­as­sa välil­lis­es­ti rahoit­taa ison osan asukkaiden asumiseen liit­tyvistä maanvuokrista.

   Jos olen oikein ymmärtänyt, Wienis­sä paikallisen asum­istuen (Wohn­bei­hil­fe ) myön­tää kaupun­ki, jol­loin taloudel­lis­ten kan­nus­timien logi­ik­ka on kaupun­gin näkökul­mas­ta ihan erilainen.

   Vastaa

2. “Run­sas sata vuot­ta sit­ten Wienis­sä asui suur­val­takau­den peru­ja kak­si miljoon­aa asukas­ta. Väk­iluku las­ki vuosi­tuhan­nen vai­h­teeseen men­nessä 1,5 miljoonaan.”

   Touche. Wienis­sä menee hyvin.
   Itse ajat­te­len että koko maan väk­ilu­vun kas­vat­ta­mi­nen AI-lähi­t­ule­vaisu­udessa on myös täysin men­nyt­tä maailmaa.
   Kos­kee tietenkin myös pk-seu­tua ja Helsinkiä.
   Pienem­män väkimäärän yhteiskun­ta, val­tio, kaupun­ki, kun­ta olisi ket­terämpi ja kevyem­pi asun­topoli­it­tis­es­ti + koulu­tusp. + liiken­nep. + että myös ekologisesti.
   Väkeä tulisi myös ohja­ta maaseudun kun­ti­in eri houkut­tumil­la jot­ta maa voidaan pitää kohtullis­es­ti asut­tuna. Neljän miljoo­nan Suo­mi olisi hyvä ja real­isti­nen tavoite.
   Tulee itses­tään ajan kanssa pelkästään sil­lä että ei-työl­listyvä maa­han­muut­to estetään ja syn­tyvyys säi­lyy ennallaan. 

   Ai niin, se opit­tu reflek­si: Kuka hoitaa van­huk­set? Mis­tä saadaan työvoimaa yrityksille?
   Työt­tömistä saadaan työkyky­isiä ihmisiä n. 150 000, AI vapaut­taa uusi­in töi­hin 200 000–300 000 ihmistä, arvio ei ole ainakaan yläkant­ti­in, eli kyl­lä täl­lä määräl­lä pär­jätään kunnes väestöpyra­mi­di normalisoituu.

   Vastaa

   1. Syy mik­si Wienin asukasluku pieneni dra­maat­tis­es­ti 1900-luvul­la oli­vat 1. maail­man­so­ta joka vei parhaas­sa iässä ole­via miehiä hau­taan urakalla, ja aika pian sen jäl­keen nat­sien val­ta ja 2. maail­man­so­ta keski­tysleirei­neen ym. Eli muu­tos ei ollut vapaaehtoinen.

      Pienem­män väk­ilu­vun Helsin­ki ja väestön pakot­ta­mi­nen har­vaan asu­tulle maaseudulle merk­it­sisi kehi­tys­maameininkiä Suomes­sa. Eikä se olisi kovin ekol­o­gista kos­ka kaik­ki liikku­mi­nen tapah­tu­isi autoilla. 

      Pikem­min uskon siihen että Suo­mi pienenisi siten että väki alkaa saa­da tarpeek­si heikoista työl­listymis- ja uramah­dol­lisuuk­sista ja muut­taa ulkomaille.

      Vastaa

   2. Nim­imerk­ki vähem­män on vähem­män ja enem­män kom­ment­ti­na että Wienin asukaslu­vun laskun taustal­la oli imperi­u­min rom­ah­dus joka taas johti siihen että eri kansal­lisu­udet Wienis­sä muut­ti­vat uusi­in kansal­lis­val­tioi­hin jot­ka syn­tyivät kun Itä­val­ta-Unkarin keis­arikun­ta rom­ahti. Vuon­na 1910 Wienis­sä oli 2 miljon­aa asukas­ta ja vas­ta 2025 Wienin asukasluku nousi 2 miljoon­aan. Itä­val­lan koko väk­iluku on taas vuodes­ta 1910 tuplaan­tunut. Vuon­na 1910 Itä­val­las­sa asui 6 miljoon­aa asukas­ta ja vuona 2021 Itä­val­lan väk­iluku on 8 miljoon­aa. Itä­val­lan väk­iluku ei ole siis laskenut vaan nous­sut mut­ta Wienin väk­iluku on laskenut jon­ka taustal­la on muut tek­i­jät kuin alhainen syntyvyys

      Vastaa

   3. Pidem­mäl­lä tähtäimel­lä val­tioiden men­estyk­sen tulee ratkaise­maan tuot­tavu­us ja luon­non­va­ro­jen hallinta. Työn tar­jon­nas­ta tulee yli­tar­jon­taa. Kovaa eripu­raa val­tioiden sisälle tulee vau­rau­den jaos­ta sekä ei-rahal­lis­ten statusasemien(päättävät ase­mat, korkean statuk­sen ammatit, korkea ase­ma yliopis­to­hier­arki­as­sa esim. pro­fes­so­ri­na jne) jaosta.

      Vastaa

   4. Juuri noin. Suomea on supis­tet­ta­va. Laa­ja työt­tömyys 420000, ei työvoimapulaa.

      Vastaa

      1. Nim­imerk­ki Real­is­tille kom­ment­ti­na että Suomes­sa on täl­lä het­kel­lä korkea työt­tömyys sekä työvoima­pu­laa. Työt­tömät työn­hak­i­jat ja avoimet työ­paikat eivät kohtaa täl­lä het­kel­lä. Tämä kohtaan­tamisongel­ma on ollut jo pitkään haas­teel­lista kun osit­tain työt­tömyys on alueel­lista. Suomen sisäi­nen muut­toli­ikenne on ollut hyvin vähäistä 30–40 vuo­den aikana. Suo­ma­laiset muut­ta­vat työn­perässä 100 kilo­metrin päähän joka on hyvin lyhyt mat­ka. Se mat­ka voisi olla pidem­pi. Työt­tömyys ei ole koskaan staat­ti­nen ilmiö joten aja­tus asukaslu­vul­taan supis­tu­mis­es­ta on ajatuk­se­na todel­la outoa.

      2. Nim­imerk­ki Real­is­tille tiedok­si että kaik­ki avoimet työ­paikat eivät ole Työkkäris­sä tai duu­n­i­toris­sa . Suomes­sa on saa­maan aikaan työvoima­pu­laa ja työvoima­pu­laa eli kohtaan­tamisongel­ma. Tämä on ongel­ma on ollut jo hyvin pitkään.

      3. Rahul. Ihan mie­lenki­in­nos­ta kyse­len, mis­sä ne avoimet työ­paikat ovat, jos ei noissa.
         Jos ilmoit­telee kau­pan ilmoi­tus­taul­ul­la, niin ei voi olet­taa saa­vansa paljoa palautetta?

   5. Voisiko nim­imerk­ki vähem­män on vähem­män ja enem­män ker­toa mik­si 150 000 työt­tömistä ei ole saatu täl­lä het­kel­lä työvoimaa hoitoalalle vaik­ka avoimia työ­paikko­ja on ollut täl­lä sek­to­ril­la auki ? Hoita­jien koulu­tus vie oman aikansa. Hoita­jia ei voi koulut­taa samal­la taval­la kuin bussikuskeja

      Vastaa

      1. On työt­tömistä koulutet­tu hoita­ji­akin. Täl­lä het­kel­lä hyv­in­voin­tialueet kuitenkin vähen­tävät äkeä enem­män kuin rekry­toi­vat, ja niiden ostopalveluko­hteet tekevät samoin. Eri­tyis­es­ti lähi­hoita­jien työt­tömyys on kas­vanut reilusti kah­den viime vuo­den aikana. Rek­isteröi­tyjä lähi­hoita­jia on Suomes­sa noin 210 000 ja sairaan­hoita­jat päälle. Hoita­jia ylipäätään on Suomes­sa läh­es maail­man eniten asukasluku­un näh­den. Meil­lä on peräti 19 hoita­jaa tuhat­ta asukas­ta kohti, mikä on ver­tailumaid­en kärkipäätä. Nyt hyv­in­voin­tialueet tekevät tehostamis­toimia, joil­la hoita­jien tarvet­ta vähen­netään, kun monia entisiä tehtäviä automa­ti­soidaan tai on jo automa­ti­soitu. Konkreet­tis­es­ti asia näkyy mm. siinä, että sote-kiin­teistöis­sä van­hat vas­taan­ot­to­tiskit ovat tyhjinä, eikä tiskin takaa enää löy­dy hoita­jaa. Hyv­in­voin­tialueet kuitenkin kat­se­l­e­vat nyt ulko­mai­sista esimerkeistä muutenkin, että miten ne ovat jär­jestäneet asiansa, kun pär­jäävät niin paljon pienem­mäl­lä määräl­lä hoita­jia asukasluku­un nähden.

      2. Rahul, työvoima­pu­las­ta…

         Mil­lä taval­la sit­ten Euroopan ulkop­uolelta tule­va koulut­tam­a­ton ihmi­nen on parem­pi poten­ti­aali työn­tek­i­jä kuin suo­ma­lainen koulut­tam­a­ton työtön ?
         Molem­mat vaa­ti­vat koulu­tus­ta, sen jon­ka mainitset.
         Jälkim­mäisen etu olisi kieli­taito mikä esim. lähi­hoita­jan tai vas­taa­van vas­tullises­sa työssä on olta­va mah­dol­lisim­man hyvä.
         Varhaiskas­vatuk­sen las­ten­hoita­jan olisi olta­va mak­si­maalisen hyvä jos tavoit­teena on että opi­taan vielä suomen kieltä tässä maassa.
         Mik­si siir­tymää ei sit­ten ole tapahtunut?
         Palkkataso?
         Tuo vas­taa samal­la myös kysymyk­seen mik­si EK halu­aa uut­ta työelämän tyk­in­ruokaa muual­ta: sel­l­aiset ovat valmi­ita tekemään ali­pal­ka­lla pidem­pään kuin kan­ta­suo­ma­laiset, kos­ka eivät tunne suo­ma­laisen työelämän his­to­ri­aa, tapo­ja ja kulttuuria.

         (SDP-SAK tietää tämän myös mut­ta kos­ka nyt on ava­tu­mas­sa, ja on kun­nal­lis­vaaleis­sa avatunut jo, ns. tuet äänestä ‑appa­raat­ti, vaa­likam­pan­joi mm. eri ei-euroop­palaisil­la kielillä.) 

         Olet oike­as­sa siinä että meil­lä on samaan aikaan jät­ti­työt­tömyys ja ainakin jonkin­lainen työvoima­pu­la. Tois­taisek­si niin. Mut­ta eiköhän AI hoi­da asian? Aika näyttää.
         Tulee paljon mm. toimit­ta­jia uudelleen toisen­laiseen työelämään koulutet­tavak­si. En voin­ut olla tuo­mat­ta nyt tuo­ta ammat­tiryh­mää esiin.

      3. Voisiko nim­imerk­ki vähem­män on vähem­män ja enem­män ker­toa mik­si 150 000 työt­tömistä ei ole saatu täl­lä het­kel­lä työvoimaa hoitoalalle vaik­ka avoimia työ­paikko­ja on ollut täl­lä sek­to­ril­la auki ? Hoita­jien koulu­tus vie oman aikansa. Hoita­jia ei voi koulut­taa samal­la taval­la kuin bussikuskeja

         Esim. Etelä-Kar­jalas­sa on paljon työt­tömyyt­tä sote- ammat­ti­laisil­la irti­san­omis­ten jäl­keen. Työvoima­toimis­to ei edes odota työn­hakua, sil­lä ei ole paikko­ja, mitä hakea.

   6. Nim­imerk­ki vähem­män on vähem­män ja enem­män kom­ment­ti­na kant­taa kat­soa tämän­päiväi­nen Ylen Aamu jos­sa Elinkei­noelämän tutkimus­laitok­sen tutkimusjo­hta­ja Antti Kauha­nen ja AI Fin­landin toim­i­tusjo­hta­ja Karoli­ina Par­ta­nen arvioi­vat tekoä­lyn kehi­tys­tä työl­lisyy­teeen. Mitään mas­satyöt­tämyyt­tä tekoä­ly ei syn­nytä vaan se jär­jestää työtä uudelleen.

      Vastaa

      1. Työkkäris­sä ja duu­n­i­toris­sa on kokoaikaisia duune­ja vajaa 20000. Ei ole työvoima­pu­laa, jos laa­ja työt­tömyys on 420000. Ero­tus on 400000. Toivoisin alkeis­lasku­taitoa, kun höpöt­tää työvoimapulasta.

      2. Meil­lä on mas­satyöt­tömyys täl­lä het­kel­lä, joten sitä ei tarvitse edes syn­nyt­tää, kun se on jo. Tekoä­ly lisää nyt talouskasvua, mut­ta ei vältämät­tä samal­la lisää työ­paikko­ja ihan kauheasti. Keskinker­tais­ten kon­sult­tien kysyn­tä on rom­ah­ta­mas­sa, kun parem­mat ohjeet saa tekoä­lyltä kysymäl­lä, samoin kuin kävi jo kie­lenkään­tämisessäkin. Eri­tyisen hyville ja erikoisa­lo­jen kon­sul­teille on yhä kysyntää.

         Tänä vuon­na olen tör­män­nyt ensim­mäistä ker­taa siihen, että tekoä­ly vas­taa nyt moni­in kysymyk­si­in parem­min kuin mais­terik­si opiskel­lut opet­ta­ja. Lähi­t­ule­vaisu­udessa tulee ihan oikeasti eteen kysymys, mitä opet­ta­jille ammat­tikun­tana tapah­tuu, joista osa on taitavia opet­ta­jia, osa ei niinkään. Ope­tus­ta­sos­ta riip­pumat­ta palk­ka on sama, ja riip­puu vain työkoke­musvu­o­sista. Tekoä­ly on laadullis­es­ti tasaisem­pi suo­ri­u­tu­ja. Ennen opet­ta­jat oli­vat kor­vaa­mat­to­mia. Enää eivät selvästikään ole. Yhä enem­män näkee myös kieli­ra­jo­jen yli­tyk­siä, eli sitä että työ tehdään eri kielel­lä, ja lopuk­si tekoä­ly kään­tää teh­dyn työn muulle kielelle. Nyt mon­en kieli­taitoa vaa­ti­van työnkin voi siirtää hel­posti hal­pa­maa­han. Tekoä­ly saat­taa globaal­is­tikin johtaa töi­den uudelleen­jär­jeste­lyyn, ja se voi tarkoit­taa maata­soil­la myös iso­ja muutoksia.

3. Helsin­gin asuntopolitiikka
   Eri­laiset piilotuet, esim. Helsin­gin kaupun­gin kohtu­uhin­taiset, tue­tut asun­not, tuet maan­vuokri­in taloy­htiöille jne. tulisi lisätä tuen­saa­jien sosi­aal­isi­in tuki­in ja osak­si kokon­ais­tukea ja lisät­tävä verotet­tavaan tuloon
   Helsinki­in matkus­taa töi­hin päivit­täin 180.000 (asun­to muual­la) ja Helsingis­sä on 77.500 työtön­tä (siis asun­to Helsingis­sä). Pyrit­tävä vält­tämään eri­ar­vois­tu­mista eri­laisil­la piilotuilla.

   Vastaa

4. “Myös Helsingis­sä ajatelti­in joskus vara­ta Hekan asun­not syn­type­r­äisille helsinkiläisille, mut­ta tämä todet­ti­in onnek­si laittomaksi.”

   Mik­si “onnek­si”? Ele­gan­tein­ta olisi var­maan pisteyt­tää asun­non­hak­i­jat jonkin­laisin sosi­aal­isin perustein ja tar­jo­ta vapaa­ta asun­toa hak­i­jalle, jol­la on korkeim­mat pis­teet. Mut­ta olisiko täl­laises­sa pistey­tyk­sessä syn­type­r­äi­nen helsinkiläisyys täysin pöhkö kri­teeri muiden joukos­sa? Määritel­lään­hän pakkosi­ir­to tietyis­sä tapauk­sis­sa ihmisoikeusrikokseksikin.

   Sen ver­ran var­maan voisi löysätä, että syn­type­r­äisyy­dek­si las­ket­taisi­in, jos on lapse­na asunut Helsingis­sä. Muuten saman per­heen lap­sista yksi voisi olla syn­type­r­äi­nen ja toinen ei.

   Vastaa

   1. Nim­imerk­ki thetalle kysymys miten tuo syn­type­r­äisyys määritel­lä? Jos henkilön on syn­tynyt Helsingis­sä ja muut­tanut hyvin nuore­na van­hempi­en­sa kanssa esimerkik­si Van­taalle onko hän näin ollen enää syn­type­r­äi­nen helsinkiläi­nen? Jos taas henkilön isä tai äiti ovat syn­tyneet Helsingis­sä mut­ta henkilö on itse syn­tynyt muual­la onko hän enää syn­type­r­äi­nen helsinkiläinen?

      Vastaa

      1. En pidä syn­type­r­äisyy­den määritelmää tässä lop­ul­ta hirveän merk­i­tyk­sel­lisenä, ja mielestäni siinä voi olla sal­li­va. San­o­taanko vaik­ka, että jos on jos­sain vai­heessa 0–17 ‑vuo­ti­aana ollut kir­joil­la Helsingis­sä, voi puolestani kaupun­gin asun­to­jonos­sa tul­la kohdel­luk­si syn­type­r­äisenä helsinkiläisenä.

         Point­ti ei ole “aito stadi­laisu­us” sinään­sä vaan se, että jos päätös muut­taa Helsinki­in ei ole ollut alku­jaan oma vaan esim. van­hempi­en tai iso­van­hempi­en, on sil­loin joutunut keskelle asun­top­u­laa tah­tomat­taan, eikä siitä pitäisi joutua sik­si kär­simään. Kaik­ki halukkaat tuli­jat eivät Helsinki­in mah­du, mut­ta kaik­ki syn­type­r­äiset helsinkiläiset mah­tu­vat, varsinkin näil­lä syntyvyysluvuilla.

         Näin saa tehdä tietysti muual­lakin kuin Helsingis­sä, enkä pahas­tu vaik­ka tam­pere­lainen menisi ohit­seni Tam­pereen asun­to­jonos­sa. Useim­mis­sa Suomen kun­nis­sa ongel­ma taitaa kuitenkin olla pikem­minkin, että miten saataisi­in houkutel­tua syn­type­r­äiset kun­ta­laiset pysymään kunnassa.

5. Wienis­sä kaupun­gin asun­toi­hin vaa­di­taan vähin­tään kah­den vuo­den asum­i­nen kaupungis­sa, ja pitkästä asumis­es­ta saa vielä bonuspisteitä.

   Helsingis­sä suun­ta on osin päin­vas­tainen: muual­ta muut­ta­va, jol­la on vak­i­tu­inen työ­paik­ka Helsingis­sä mut­ta ei asun­toa, voidaan luokitel­la erit­täin kiireel­lisek­si hak­i­jak­si. Samal­la pitkään Helsingis­sä asu­van pien­i­t­u­loisen työssäkäyvän on käytän­nössä hyvin vaikea saa­da Heka-asun­toa. Jär­jestelmä siis suosii osin uusia tuli­joi­ta jo kaupungis­sa asu­vien kustannuksella.

   Wienis­sä tuet­tu asum­i­nen ei myöskään ole rajat­tu vain kaikkein pien­i­t­u­loisim­mille, vaan siel­lä asuu laa­jasti myös työssäkäyviä ja keski­t­u­loisia. Se vähen­tää sosi­aal­ista eriy­tymistä eikä kaupun­gin vuokra-asun­tokan­nas­ta muo­dos­tu samal­la taval­la vain vähä­varais­ten keskittymiä.

   Jos Helsingis­sä olisi Wienin kah­den vuo­den asumise­hto ja pitkästä asumis­es­ta saata­va etusi­ja, Hekan asun­noista selvästi suurem­pi osa menisi jo Helsingis­sä asuville pien­i­t­u­loisille ja pieni­palkkaisille työssäkäyville.

   Vastaa

   1. Artolle kom­ment­ti­na että täl­läi­nen Jos kah­den vuo­den asumise­hto ei olisi Suomes­sa mah­dol­lista lain­säädän­nön takia. Siinä jopa Suomen perus­tus­la­ki tulee vastaan

      Vastaa

6. Lupaan lopet­taa argu­men­toin­nin ara-asioista tähän.
   Tuon vielä yhden ker­ran esi­in perusasian jota on ilman pitkäaikaista ara-asum­ista itse vaikea mon­en hah­mot­taa. Se on nähtävis­sä tääl­lä, kun her­rat pohti­vat muil­la pitäisi tehdä.
   On pohti­ja kokoomus­lainen kurit­ta­ja tai vihreä ana­lyytikko, eroa ei näytä syntyvän.
   1. Esim. Heka-asun­not ovat säi­lyt­täneet kohtu­ullisen asumisen stan­dard­it (vaik­ka asun­to­jen kun­to onkin usein mitä on) sen vuok­si että talois­sa asuu myös keski­t­u­loisia. Toki kyseinen keski­t­u­loisu­us on tosi­asial­lista pien­i­t­u­loisu­ut­ta pk-seudun kus­tan­nuk­set huomioon ottaen. Heka-vuokratkaan eivät ole matalia.
   2. Kun tulo­ra­jat entis­es­tään tiukkenevat johtaa se:
   A) asumisen lyhyjän­nit­tyiseen, kos­ka tulot muut­tuvat koko ajan ja tämä johtaa entistä suurem­paan asun­to­jen vajaatäyt­töön, kos­ka asun­tokan­ta on vuokrauskierteessä

   B) jos ara-talois­sa ei asu enää mui­ta kuin asum­is­tu­il­la, aivan alim­mil­la palkkata­soil­la työsken­tele­viä, työt­tömiä, toimeen­tu­lol­la eläviä ja eri­laisia sijoitet­tu­ja on var­maa että saamme pk-seudulle ne slum­mit ja no-go ‑zonet joista on esimerkke­jä ollut Ruot­sis­sa jo pitkään. 

   Ihmette­len halu­aako joku tätä silti.

   Vastaa

   1. Juuri sik­si vuokran tulee muut­tua tulo­jen mukaan eikä lähteä irti­sanomaan yli­t­u­loisia, kuten hal­li­tus esittää.

      Vastaa

      1. Ei niitä tarvitse irti­sanoa jos vuokra nos­te­taan tulo­jen mukana ne läh­tee sieltä ihan itse ja ne kor­vau­tuu sit­ten niil­lä pien­i­t­u­loisil­la jot­ka ei mak­sa sitä vuokraansa itse ja seg­re­ga­tio on valmis.

         San­o­taan, että sin­ul­la on nyt HEKA asun­to jon­ka vuokra on 1000€. Kun tulot kas­va­vat niin siitä halut­taisi esim. 1300€ niin mik­si he mak­saisi­vat siitä 1000€ asun­nos­ta ja laadus­ta 1300€ kun voi vaan vai­h­taa siihen vapaan markki­nan vuokra-asun­toon jon­ka sama 1300€ hin­ta tar­joaa parem­man laadun ja kun­nos­s­api­don ja luul­tavasti parem­mat naapurit.

         HEKA viimeaikaiset hin­nanko­ro­tuk­set tai uusien asun­to­jen valmi­ik­si korkea hin­ta kyl­lä pitää huolen, että niihin majoit­tuu jatkos­sa mitä enenevis­sä määrin ne, jot­ka eivät mak­sa vuokraansa itse.

7. 1. Mik­si keski­t­u­loisen (maan keskiar­vo), eli Helsin­gin seudul­la tosi­asil­lisen pien­i­t­u­loisen, esim. varhaiskas­vatuk­sen opet­ta­ja, pitäisi mak­saa Heka-asun­nos­taan markki­navuokria korkeam­paa vuokraa? 

   2. Mik­si “yli­t­u­loisen” joka on kaupungille ja val­ti­olle 100 pros­ent­ti­nen net­tovuokran­mak­sa­ja, pitäisi lähteä ja “vapaut­taa” asun­to ihmiselle jon­ka vuokra mak­se­taan esim. Kelan toimes­ta? Tai mak­saa markki­navuokria korkeam­paa vuokraa. Eikö se ole hyväksikäyttöä? 

   Hekan vuokrakolmio, esim., hin­ta 1380 euroa, ei ole ver­rat­tavis­sa vapaiden markki­noiden kolmioi­hin, niiden asum­is­ta­soon. Ei ainakaan keskimääräisesti. 

   Olen huo­man­nut että ei näytä oppo­si­tio tätä muu­tos­ta vas­tus­ta­van missään.
   Onko muu­tok­sen pas­si­ivises­sa hyväksymisessä taustal­la demarei­den taku­uäänestäjien pros­en­tu­aalisen osu­u­den entis­es­tään kasvattaminen?

   Vastaa

8. Mikäs ongel­ma helsingillä olisi nos­taa sitä kun­nal­lisveroa kun nyt sitä pide­tään keinotekois­es­ti ja erit­täin epä­moraal­isin keinoin alhaalla?

   Vastaa

   1. Stadin kun­taveroa pitää laskea. Kaupun­gin organ­isaa­tio on läskissä ja suo­ras­taan tuh­laa veron­mak­sajien rahaa.

      Vastaa

9. Nim­imerk­ki Rahul, työvoima­pu­las­ta kysymys mik­si ole­tat että Euroopan ulkop­uolelta tulisi pääasi­as­sa koulut­ta­mat­to­mia ihmisiä ja mik­si ole­tat että EK halu­aa täl­läistä työvoimaa? Työ­nan­ta­jat eivät täl­läkään het­kel­lä palkkaa koulut­tam­a­ton­ta kan­ta­suo­ma­laista vaan koulutet­tu­ja mik­si he palkkaisi­vat koulut­ta­mat­to­mia Euroopan ulkopuolelta?Mitä tulee palkkauk­seen niin se määriy­tyy työehtosopimuksessa.

   Vaik­ka AI tuleekin muut­ta­maan työn­lu­on­net­ta jois­sain työ­paikois­sa kuten viras­to ja toimis­to­työssä se ei ole tule kor­vaa­maan ihmistä kokonaan.Suomessa edelleen kasvu alo­ja syn­tyy kone-ja metel­lialoille , sekä palvelu ja tuoteke­hi­tyspuolelle vaik­ka AI ja robot­ti­ik­ka vovat aut­taa näis­sä asiois­sa huo­mat­tavasti ne eivät silti kor­vaa ihmistä Jonkun pitää käyt­tää robot­te­ja ja AI:ta.

   Jos ote­taan esimerkik­si lentokonei­den autopi­lot­ti joka on ollut käytössä yleis­es­ti jo koko 2000-luvun silti matkus­ta­ja­len­tokoneis­sa on kapteeni ja perämies. Mik­si? Kkos­ka jos jotain sat­tuu autopi­lotille niin kapteeni ja perämies otta­vat koneen hal­tu­un ja ohjaa­vat. AI ei kor­vaa esim palvelu­alan ammat­te­ja jois­sa on paljonkin kasvupotenttiaallia.

   Vastaa

10. Nim­imerk­ki A:lle kom­ment­ti­na että nuo erikoisa­lo­jen kon­sul­teille tulee ole­maan lisää kysyn­tää kos­ka Ai yleistyy. Jonkun täy­tyy osa­ta käyt­tää sitä AI:ta. Vaik­ka AI tuleekin opetuk­seen ei opet­ta­jat katoa mihinkään. Pan­demi­an aikana luul­ti­in että etä­työ lisään­tyy mut­ta työ­nan­ta­jat huo­ma­si­vat että työn­tuot­tavu­us las­kee pitkäl­lä aikavälil­lä etä­työssä .Opet­ta­jan ammat­tikun­nalle ei tapah­du edes pitkälle aikavälille yhtään mitään.

    Vastaa

11. Nim­imerk­ki jt:lle kom­ment­ti että ei milkään pahal­la mut­ta suosit­te­len tule­maan tälle vuosikymmenelle. Avoimia työ­paikko­ja ilmoite­taan enem­män ja enem­män inter­natin yhteisö­palveluis­sa (kuten­Linke­dInis­sä) eikä enää kau­pan ilmoi­tus­taul­ul­la, duu­n­i­to­ril­la tai työkkärissä.

    Vastaa

    1. Ainakin ennen työkkäri keräsi noi­ta omille sivuilleen

       Vastaa

    2. Tätä itseasi­as­sa tarkoitin. Nuo yhteisopalve­lut ovat kuten tuo kau­panil­moi­tus­taulu. Näkyvyys on rajoitet­tua (joskus se voi olla tarkoituk­sel­lista.) Väit­täisin kuitenkin, ettei esim. linkedin saavu­ta samo­ja mas­so­ja kuin työkkäri tai duunitori?
       Linke­din­istä paikat löytää vain siel­lä olevat

       Vastaa

12. Ker­rataan vähän mitä ero­ja on Helsingillä ja Wienillä:

    Wien:
    — Sijain­ti keskel­lä Euroop­paa, ihanteelli­nen kau­pankäyn­nin ja liiken­teen kannal­ta kos­ka hyvät maantie ja rautatiey­htey­det joka puolelle Eurooppaa
    — Suo­ra meriy­hteys tosin puut­tuu, Tonavaa pitkin pääsee rajoite­tusti laivoil­la Mustalle merelle
    — Yksi Euroopan tärkeimpiä kult­tuurikeskuk­sia, etenki­in musi­ikissa ja esit­tävässä taiteessa,sekä arkkite­h­turis­sa. Kuklt­tuurin vuok­si matkailu on tärkeä elinkeino
    — Mon­isa­tavuori­nen his­to­ria, sotien takia toki asukkaat ja raken­nuskan­ta kärsinyt ajoit­tain. Asukasluku n. kaksinker­tainen Helsinki­in ver­rat­tuna sekä kaupun­gin että metropolin osalta
    — Asukkaista suuri osa juuril­taan itä-euroop­palaisia Itä­val­ta-Unkarin suur­val­takau­den sekä kylmän sodan jäljiltä ja he ovat sulau­tuneet kantaväestöön
    — Nyky­is­ten tieto­jen mukaan n 16% väestöstä ulko­maalaista syn­type­r­ää, suurim­malti osin muut­ta­neet Balkanilta
    — Maail­man­poli­it­tis­es­ti tärkeä kaupun­ki, moni YK:n viras­to sijait­see Wienissä
    — Julki­nen liikenne raideli­iken­nepo­h­jainen, lukuisia metro, lähi­ju­na ja raitiovaunulinjoja

    Helsin­ki:
    — Sijain­ti Euroopan laidal­la Itämeren pohjukas­sa, kaik­ki liikenne ulko­maille joudu­taan hoita­maan vesi- ja ilmateitse
    — Pääkaupunk­i­na toimin­ut vas­ta 200 vuot­ta, kasvu on ollut nopeaa
    — Teol­lisu­us väistynyt, tilalle tulleet palvelu­alat jot­ka eivät laskusuh­dan­teen aikana työl­listä kovin tehokkaasti
    — Väestöstä ulko­maalais­taus­taisia n 20%, suurin osa tulleet 1970-luvun jälkeen
    — Kaupun­ki perustet­tu aikoinaan ruotsinkieliselle maaseudulle, joka näkyy nimistössä ja ruotsinkielis­ten palvelu­iden esiintymisenä
    — Helsin­ki on yrit­tänyt saa­da YK:n ja EU:n pysyviä toimie­lim­iä mut­ta jäänyt yri­tyk­sek­si EU:n kemikaalivi­ras­to on ain­oa. Tärkein saavu­tus kan­sain­välisessä poli­ti­ikas­sa on ollut ETYK ‑päätöskok­ous 1975 sekä muu­ta­ma ETYJ-pros­essin seurantakokous
    — Julki­nen liikenne poh­jau­tuu pääosin bus­sei­hin toki on yksi metrolin­ja ja lähi­ju­nali­iken­net­tä lähiöi­hin ja naa­purikaupunkei­hin sekä kym­menkun­ta raiti­otielin­jaa kan­takaupungis­sa. Kaupun­gin kadut ovat kapei­ta ja ruuhkau­tu­vat henkilöau­toista usein.

    Vastaa

    1. Sil­fver­bergilta erit­täin hyvä ver­tailu koskien Wieniä ja Helsinkiä. Myös Wien on nykyään hyvin palvelu­ve­toinen kaupun­ki ja teol­lisu­us on muis­sa kaupungeis­sa kuten Linzis­sä ja Grazis­sa kuten Suomes­sa Tam­pereel­la ja Turus­sa. Itä­val­ta on myös liit­to­tasaval­ta joten tämä kun­nal­lis-alueelli­nen itse­hallinto on viety paljon pidem­mälle kuin Suomes­sa jos­sa se on lop­ul­ta hyvin muodollista

       Vastaa

       1. Turus­sa mitään teol­lisu­ut­ta enää ole. Kaikkosi jo 90-luvul­la. Telakkakin on Raisiossa.

    2. Helsin­ki ja pk-seu­tu: euroop­palaista pohjoista har­vaan asut­tua per­ife­ri­aa, emme ole edes todel­lista Skan­di­navi­aa. Mur­man­sk ei ole kaukana.
       Tältä poh­jal­ta Helsingis­sä asumisen tulisi olla todel­la hal­paa niin omis­tus- kuin vuokra-asumisen suhteen. 

       Mik­si niin ei ole? Vaik­ka olemme peri­aat­teessa Euroopan Ilomantsi. 

       Syyk­si ei voi aina vain tar­jo­ta “läm­mi­tyskus­tan­nuk­sia” kos­ka tilaa ja tont­ti­maa­ta mui­hin euroop­palaisi­in mai­hin ver­rat­tuna on todel­la paljon.
       Miten tämä on mokat­tu näin?
       Hyvin har­vaan asu­tus­sa maassa?

       Vastaa

       1. Helsin­gin asun­not eivät ole kalli­impia kuin esim Tukhol­man vaan päinvastoin.
          Helsin­gin kalleu­den selit­tää se että ei ole toista vähin­tään yhtä isoa kaupun­ka enin­tään 3 tun­nin matkan päässä joka kil­pail­isi Helsin­gin kanssa asukkaista. Tam­pere ja Turku ovat alle puo­let Helsin­gin koos­ta, Tallinnakin aika paljon pienem­pi. Pietari ei käy ver­tailuk­si kos­ka raja on kiinni.

    3. J:
       STX:n telak­ka on kyl­lä Turus­sa eikä Raisiossa.

       Vastaa

13. Olin vuon­na 2007 Wienis­sä jonkin aikaa ja ihmettelin, että siel­lä oli keskus­tan liepeil­lä asun­to­jen hin­nat jopa alle Ima­tran asun­to­jen hin­to­jen. Ei tai­da olla enää. Ima­tral­la hin­noista ei ole oikein mitään jäl­jel­lä kuten ei ole koko itä-suomes­ta. Ja Wie­nil­lä taitaa men­nä hyvin

    Vastaa

    1. Täy­tyy olla jostain tue­tu­ista asum­isoikeus tms asun­noista kyse. 2007 oli 19 vuot­ta sit­ten. Tai sit­ten asun­to­jen taso oli huonom­pi, tai vastike korkeampi. 

       Olen itse ver­tail­lut Wienin seudun omakoti­talo­jen hin­to­ja ja mielestäni ne ovat vähin­tään yhtä kalli­it kuin Helsin­gin seudulla. 

       Vaik­ka Wienis­sä on paljon yhteiskun­nan tukemia vuokra-asun­to­ja ja ne ovat käsit­tääk­seni parem­mas­sa kun­nos­sa kuin Helsin­gin vas­taa­vat, niin niihinkin on var­maan pitkät jonot.
       Keskilu­ok­ka var­maan asuu omis­tusasun­nois­sa mielum­min ja niiden hin­nat ovat Helsin­gin tasoa.
       Wienin kanssa samoista asukkaista kil­pail­e­vat Budapest ja Bratisla­va, tosin palkkata­so niis­sä mais­sa alem­pi mut­ta pen­delöin­ti rajan yli Wieni­in on täysin mahdollista.

       Vastaa