Valta siirtyy kaupungeille

19 vastausta artikkeliin “Valta siirtyy kaupungeille”

1. juu,

   On var­maan help­po äkkiseltään olla samaa mieltä siitä, että asum­is­tu­ki voisi toimia hyvin kun­nal­lise­na ja kun­tien rahoit­ta­mana tukena.

   Nyt, kun tuki kuitenkin on val­tion rahoit­ta­ma, niin mikä on se peruste, että val­tion pitäisi mak­saa Van­taa­ta korkeam­paa tukea juuri Helsingissä?

   Korkeam­mat asun­to­jen hinnat? 

   Jos nyt hin­nat vaikut­taisi­vatkin asuin­paikan val­in­taan, niin sil­loin tuke­mal­la Helsingis­sä asum­ista Van­taa­ta asum­ista enem­män val­tio kas­vat­taisi asun­to­jen kysyn­tää Helsingis­sä ja näin hintatasoa. 

   Jos taas etu­u­den taso ei vaiku­ta asuin­paikan val­in­taan, kuten koti­mainen tutkimus antaisi ymmärtää (ks. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0047272726001544) niin täl­löin kyseessä olisi tilanne, jos­sa val­tio yksinker­tais­es­ti palk­it­sisi ihmisiä siitä, että he sat­tuvat asumaan Helsingissä. 

   Argu­mentin, jos­sa asum­istuen muu­tosten ajatel­laan aiheut­ta­van sen että työt­tömät ja maa­han­muut­ta­jat muut­ta­vat Helsin­gin sijaan kehyskun­ti­in, ongel­ma on siinä että asum­is­tukea koske­va tutkimus­näyt­tö antaa ymmärtää että täl­laista ei tapahdu.

   Vastaa

   1. “Jos taas etu­u­den taso ei vaiku­ta asuin­paikan val­in­taan, kuten koti­mainen tutkimus antaisi ymmärtää”

      Toisin kuin väität, tutkimuk­ses­sa san­o­taan “even if the reform did not change mov­ing fre­quen­cies at the exten­sive mar­gin, it did induce a small change in the types of units cho­sen by house­holds con­di­tion­al on moving.”

      Toisin sanoen asum­istuel­la tasol­la on kyl­lä merk­i­tys­tä asum­is­val­in­toi­hin niiden kesku­udessa, jot­ka muut­ta­vat. Se, että uud­is­tus ei lisän­nyt muut­toa yleis­es­ti, ei ole minus­ta kovin yllät­tävää. Muut­tamisen kus­tan­nuk­set (ml. ei-rahal­liset) ovat suuria ja het­ero­geenisia (sinkku vs. lap­siper­he), ja tutkit­tu asum­istuen koro­tus niihin näh­den pieni. Asum­istuen koro­tus Helsingis­sä ei siis vält­tämät­tä yksinään saa ketään muut­ta­maan, mut­ta se on eri asia.

      Useim­mille asum­is­tu­ki on tilapäi­nen tuki, ja heil­lä luon­nol­lis­es­ti asum­istuen vaiku­tuk­set sekä asuin­paikan val­in­taan että muut­topäätök­seen voivat olla vähäisiä. Vas­taavasti, jos uskoo ole­vansa pysyvästi pien­i­t­u­loinen, sil­lä paljonko Helsingis­sä saa asum­is­tukea voi olla paljonkin merkitystä.

      “Jos nyt hin­nat vaikut­taisi­vatkin asuin­paikan val­in­taan, niin sil­loin tuke­mal­la Helsingis­sä asum­ista Van­taa­ta asum­ista enem­män val­tio kas­vat­taisi asun­to­jen kysyn­tää Helsingis­sä ja näin hintatasoa.”
      Hin­tata­soa enem­män se vaikut­taa nimeno­maan siihen, ketä Helsingis­sä asuu. Joku pitää ehkä kauhean epäreilu­na sitä, että asum­is­tukea saa­va syr­jät­tää asumisen­sa itse kus­tan­ta­van. On kuitenkin ihan mah­dol­lista, että asum­istuel­la asu­va hyö­tyy Helsingis­sä asumis­es­ta enem­män. Seg­re­gaa­tion hai­tat taas jakau­tu­vat laajemminkin.

      Vastaa

   2. The effect size, how­ev­er, is small, approx­i­mate­ly 3–4 euros per unit.

      Ei tämä vielä seg­re­gaa­tio­ta “ihan kauheasti” liikuta.

      Vastaa

2. ODE kir­joit­taa, että val­ta Suomes­sa siir­tyy yhä enem­män kaupungeille. Näin voi olla hallinnol­lis­es­ti, mut­ta taloudessa pätee vielä perus­tavampi sään­tö: val­ta siir­tyy sinne, minne raha siirtyy.

   Suomen pääon­gel­ma on, että rahamme ja sen mukana val­ta on jo pitkään siir­tynyt ulko­maille. Mei­dän parhaat yri­tyk­semme hakeu­tu­vat pääosin ulko­maille ja vievät rahansa ja kasvun­sa sinne.

   Kan­sain­väliset rahoi­tus­markki­nat ohjaa­vat pääo­mavir­to­ja, kasvuyri­tyk­set kan­sain­välistyvät nopeasti ja suuret suo­ma­laiset yhtiöt ovat jo pitkään investoi­neet sinne, mis­sä markki­nat ovat suurem­mat ja toim­intaedel­ly­tyk­set parem­mat, mut­ta globaali-markki­noit­ten kil­pailu armotonta.

   Jos yri­tyk­sen kan­nat­taa rak­en­taa seu­raa­va tehdas, tutkimuskeskus tai kasvuyk­sikkö Suomen sijas­ta muualle, myös työ­paikat, vero­tu­lot ja tule­va vau­raus / val­ta sijait­see muualla.

   Suo­mi ei ratkaise tätä MEGA-ongel­maa pelkäl­lä vaa­ti­mat­toma­l­la talouskasvul­la. Parikym­men­tä vuot­ta jatkunut heikko kasvu on jät­tänyt julkisen talouden rak­en­teet liian raskaik­si suh­teessa kansan­talouden kan­tokykyyn ja vienyt pääosan mah­dol­lisuuk­sis­tamme kil­pail­la kan­sain­väli­sistä investoinneista.

   Tarvit­semme sik­si nopeasti perus­teel­lisen julkisen sek­torin 20%:n saneer­auk­sen sekä talous­poli­ti­ikan suun­nan­muu­tok­sen. Suomes­ta on jälleen tehtävä maa, jos­sa kan­nat­taa ottaa riskiä, sijoit­taa uuteen teknolo­giaan, perus­taa yri­tyk­siä ja palkata osaavia ihmisiä hyväl­lä palkalla.

   Oleelli­nen kysymys ei lop­ul­ta ole, siir­tyykö val­ta Helsingille, Tam­pereelle tai muille kasvukaupungeille. Oleelli­nen kysymys kuu­luu: jäävätkö pääo­ma, investoin­nit, yri­tyk­set ja osaa­jat Suomeen?

   Suomen pitää nyt nopeasti saa­da val­ta takaisin itselleen, kun ottaa huomioon Euroopan nykyisen turvallisuuskriisin! 

   Kri­isitä lisää: US-ken­raali Ben Hodges — We ARE at War with Rus­sia ALREADY — A Full-Scale Hybrid Attack May be Imminent!?
   https://youtu.be/lcAQuWM-B7U?si=bJ0XfLGRZvz4cmiA

   Vastaa

3. Vaik­ka olen blo­gistin kanssa samaa mieltä val­lan siirtämisen toiv­ot­tavu­ud­es­ta, valitet­tavasti his­to­ri­alli­nen data ei ainakaan vielä ker­ro täl­lais­es­ta kehi­tyk­ses­tä. OECD:n tuoreehko (2025) raport­ti paikallis­ten ja alueel­lis­ten meno­jen osu­ud­es­ta julk­ishallinnon menoista ei ker­ro täl­lais­es­ta kehityksestä:
   https://www.oecd.org/en/publications/going-granular-with-regional-and-municipal-fiscal-data_8a17c019-en.html

   Toki raportin data päät­tyy vuo­teen 2021 eli sen jäl­keen on voin­ut tapah­tua kehitystä.

   Yhdys­val­to­jen osalta kan­nat­taa muis­taa, että siel­lä liit­to­val­tion rooli on jo perinteisesti–hamasta perus­tamis­es­ta lähtien–ollut heikko, joten Trump ei tuo oleel­lista muutosta.

   Vastaa

4. Jos asum­is­tu­ki olisi kun­nalli­nen tuki, niin minkä kokoinen pitäisi kun­nan olla että tämä toimisi hyvin? Onko vas­taus eri pääkaupunkiseudul­la ja vaik­ka Keski-Suomessa?

   Olisiko jotenkin niin, että Suomeen noin 20 kun­taa. Sit­ten Pitäjä- ja kyläseu­tu­la­ki, jos­sa kun­nall­ishallintoa jae­taan niiltä osin kun se on järkevää pitäji­in (taa­ja­mat, kaupun­giosat) ja kyläseu­tu­i­hin (yleinen maaseu­tu). Lakia säätäessä asete­taan alku­ti­lanne rajoi­neen ja aluei­den vastuineen/oikeuksineen, joi­ta sit­ten kukin kun­nan­val­tu­us­to voi itsenäis­es­ti alueel­laan säätää.

   Asum­istuen, joukkoli­iken­teen, kaavoituk­sen päät­tää kun­nan­val­u­us­to, pitäjäkok­ous päät­tää puistopuiden kaatamiset, ja sen että oste­taanko pitäjära­hal­la torin leikkiken­tälle toinenkin kei­nuset­ti vai annetaanko rahat Pelaste­taan Pitäjät ry:n toimin­nan tukemiseen.

   Ja niin edelleen. Päi­jät-Hämeen kun­nan­val­tu­us­to voi päät­tää antaa vaik­ka Lah­den keskustapitäjälle enem­män ja eri­laisia oikeuk­sia tehdä päätök­siä kuin Etelä-Poh­jan­maan kun­ta antaa Ähtärin pitäjälle. ja molem­mat näistä ovat eri­laisia kuin Oulunkylän ja Tapi­olan pitäjien Metropo­likunnal­ta saa­mat oikeudet. Ja eri­laisia kuin Loim­i­jok­i­laak­son kyläseudun. Jne.

   Kun­nan­val­tu­us­tot sit­ten deba­toi­vat, että voiko pitäjä päät­tää että kun­nan päätiel­lä on pitäjän keskuk­sen kohdal­la nopeustöyssy ja 40 km rajoi­tus vaiko ei, ja onko prideliputuk­seen osal­lis­tu­mi­nen kun­nan yhteinen lin­ja vai kunkin pitäjän oma asia.

   Ja toki siten, että kun­nat muo­dosta­vat noin 5 sotealuetta.

   Vastaa

5. 700.000 asukas­ta
   Julk­isin varoin tue­tun asun­to­tuotan­non sijaan, siir­ry­tään markki­nae­htoisem­paan asuntotuotantoon.
   Helsin­ki voi olla myös näi­den asun­to­jen omis­ta­ja muiden joukos­sa. Helsin­ki huole­htii asun­topoli­ti­ikas­ta ja kaavoituk­ses­ta, kuten nyt ja velvoite­taan kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­toa nopeut­ta­maan asun­to­jen kaavoitus­ta ja tont­tien luovut­tamista rak­en­tamiseen sekä kaavo­jen tiivistämistä aina tarpeen mukaises­ti huomioiden myös asun­to­jen koot ja muut ajanko­htaiset tarpeet.
   Kos­ka asum­i­nen on vält­tämät­tömyys, kaupun­gin­su­un­nit­telu­vi­ras­to huole­htii, että Helsin­gin asun­to­tuotan­to kan­nat­taa pitää vakaana.
   Voitaisi­inko yhteiskun­nan tuki antaa rahana tarvit­si­jalle, ilman mitään velvoit­tei­ta rahan käytöstä, samoin kuin palk­ka ilman käyt­tövelvoitet­ta. Jokainen tarvit­see asun­non ja val­it­see itselleen sopivan.
   Eri­laiset piilotuet, mik­si on niin tärkeää rajoit­taa ihmisen tuen käyt­töä. Määritel­lään kokon­aistuen tarve, ja tuen saa­ja elää sil­lä, niin kuin työn­tek­i­jä pal­ka­llaan, valin­nan­va­paus. Nyt on lisät­tävä ARA-tuet tuen­saa­jien sosi­aal­isi­in tuki­in ja osak­si kokon­ais­tukea ja lisät­tävä verotet­tavaan tuloon. Näin nopeutetaan muutosta.

   Vastaa

6. Soin­in­vaara kirjoitti:

   “Nyt pien­i­t­u­loisia, työt­tömiä ja maa­han­muut­ta­jia muut­taa naa­purikun­ti­in. Jos Helsin­ki olisi toimin­ut näin omas­ta aloit­teestaan, naa­purikun­nat oli­si­vat vihaisia eivätkä syyttä.”

   Empi­irisen datan mukaan muu­tot menevät kyl­lä täl­lä het­kel­lä tulota­son mukaan tois­in­päin. Pien­i­t­u­loiset ja työt­tömät suun­taa­vat nimeno­maan keskuskun­ti­in, mis­tä niiden muut­tovoit­to isol­ta osin tilas­to­jen mukaan ker­tyy. Pien­i­t­u­lois­t­en joukkopakoa Helsingistä mui­hin kun­ti­in ei ainakaan tilas­tois­sa ole näkynyt. Eräiltä asuinalueil­ta sitä on ollut kaupun­gin sisäl­lä, mut­ta vas­taavasti muut­tovoit­toa pien­i­t­u­loi­sista on sitäkin enem­män toisil­la saman kaupun­gin asuinalueista.

   Ehdo­tus kaupunkien omas­ta “Aras­ta” on eri­no­mainen. Sel­l­aista kan­nat­taisi kokeilla.

   Vastaa

   1. Väite kos­ki sitä, että pien­i­t­u­loisia muut­taa Helsingistä Van­taalle ja Espooseen. Kehyskun­nis­sa tarvi­taan autoa.

      Vastaa

      1. Osmo Soin­in­vaara,

         näkemieni tilas­to­jen perus­teel­la iso kuva pien­i­t­u­lois­t­en muut­toli­ik­keestä on ollut sel­l­ainen, että sekä Helsin­ki, Espoo että Van­taa saa­vat pien­i­t­u­lois­t­en osalta muut­tovoit­toa eri­tyis­es­ti ulko­mail­ta. Van­taa on ollut use­ana vuon­na 2020-luvul­la koti­maan net­to­muut­toli­ik­keessä muut­to­tap­piokun­ta. Van­taan net­to­muut­tovoit­to Helsingistä on ollut hiukan nol­lan yläpuolel­la, ja määrältään yksit­täisiä sato­ja. Vuosi­na 2018–2020 Van­taan net­to­muut­to Helsingistä oli noin 2000 vuodessa. Muut­toaal­lot oli­vat sil­loin, eivät nyt. Viime aikoina väestö on muut­tanut aiem­paa vähemmän.

         Sil­loin asum­is­tu­ki ja työt­tömyys­tu­ki oli­vat nyky­istä korkeampia, ja näis­sä oli myös suo­jaosat. Toimeen­tu­lotues­sa pääkaupunkiseudun kun­nista kaikissa on nykyään samat hyväksy­tyt asum­is­menot. Vai­h­ta­mal­la pääkaupunkiseudun neljän kaupun­gin sisäl­lä asuinkun­taa ei enää pääse parem­man tai huonom­man tuen piiri­in, jon­ka takia toimeen­tu­lo­tukea saav­il­la tai sen piiri­in jou­tu­misen riskin piiris­sä olevil­la ei ole enää entiseen tapaan kan­nustin­ta vali­ta asuinkun­taa sen mukaan, mis­sä kun­nas­sa on toista parem­pi toimeentulotuki.

7. Tam­pereel­la on tyhjiä myymät­tömiä ker­rostalo­ja aivan keskus­tas­sa. Samoin valmi­ik­si kaavoite­tuis­sa lähiöis­sä raiti­otiere­itin var­rel­la ja/tai tule­van raiti­o­tien varrella.

   https://yle.fi/a/74–20220573

   Rahaa ja mak­sajia tun­tuu puut­tuvan. Osta­jia ei ole oikein mihinkään kohteeseen, eikä ole vuokralle tuli­joitakaan. Omis­tan sijoi­tusasun­to­ja, vuokrat ovat laske­neet ja vuokra-asun­to­ja on hyvin tar­jol­la monin paikoin. Pulaa tun­tuu ole­van lähin­nä niistä halvoista asun­noista keskustassa.

   Vastaa

   1. Ei voi olla mahdollista.

      Tulot ovat kuulem­ma kas­va­neet, mut­ta ehkä tulot eivät ole men­neet niille, keitä kiin­nos­taisi ostaa tai vuokra­ta, vaan niille, keil­lä on jo asun­not ja tulot ja omaisu­us hyväl­lä tasol­la. Täl­lainen tulo­jen suun­taushan ei nos­ta asun­to­jen kysyn­tää eikä vält­tämät­tä edes kulu­tuskysyn­tää. Jos henkilöl­lä on jo vela­ton asun­to ja vaik­ka mitä tavaraa, niin mik­si hän ostaisi lisä­tu­loil­la lisää tavaraa tai kulut­taisi lisää? Valitet­tavasti niille anta­mi­nen keil­lä jo on ei toden­näköis­es­ti nos­ta kulu­tus­ta, vaik­ka hal­li­tus ja tietyt puolueet muu­ta vih­jail­e­vat kovasti. Asian ei pitäisi olla kovinkaan mon­imutkainen käsit­tää ja aiheesta on aika paljon tutkimuk­si­akin, mut­ta oikeis­toa nyt ei per­in­teis­es­ti fak­tat paljon kiin­nos­ta jos vai­h­toe­htona on vain henkilöko­htaisen ja kaverei­den edun ajami­nen, kun­non “kapistal­is­te­ja”.

      Samaan aikaan työt­tömyys on korkeal­la ja sosi­aal­i­tur­van muu­tosten vuok­si työt­tömät nyt eivät tietenkään kykene tai edes halua mak­saa pre­emio­ta hyvästä sijain­nista tai laadus­ta. Uusien asun­to­jen hin­nat ovat monin paikoin yksinker­tais­es­ti monien medi­aa­nia vähem­män tien­aavien saavut­ta­mat­tomis­sa ja hin­nat suo­raan san­ot­tuna aivan älyt­tömiä. Laskeske­lin itse uusien asun­to­jen kulu­ja, kat­soin vuokrata­so­ja ja oikein ihmettelin, että kuin­ka kukaan sijoit­ta­ja näil­lä muka tekee rahaa ilman että mukana on jotain vero- ja kon­serni­lainakikkailu­ja, mut­ta sitä nuo suuret insti­tu­tion­aaliset sijoit­ta­jat taita­vat tehdä ja val­tio tätä tukee eri­no­mais­es­ti lainsäädännöllä.

      Mut­ta kun kat­soo nykyti­lan­net­ta niin omis­ta­van luokan seu­raa­vat liik­keet on äärim­mäisen help­po ennustaa:
      ‑Maa­han­muu­ton voimakas kas­vat­ta­mi­nen (mitä hal­li­tus jo tehnytkin)
      ‑Rak­en­tamisen rajoit­ta­mi­nen kaikin mah­dol­lisin keinoin (mitä hal­li­tus jo tehnytkin)

      Näin supis­te­taan tar­jon­taa ja lisätään kysyn­tää jot­ta asun­to­jen hin­nat ja vuokrat saadaan kasvu­un. Tääl­lä kopi­oidaan kovasti ja mielel­lään USAlaista talous­mall­ia, mut­ta ilmeis­es­ti halu­taan samal­la poli­ti­ikalla eri­laisia tulok­sia? Kir­jaimel­lis­es­ti hul­lu­u­den määritelmä, mut­ta mitäpä sitä ahneet itselleen mahtavat.

      Vastaa

      1. Blo­gin otsikko voisi olla että val­ta siir­tyy sinne mis­sä on rahaa. Vasem­mis­ton yleinen val­i­tus viime aikoina on ollut että oikeis­to­laisil­la Suomes­sa on jokin tah­to haalia rahaa itselleen ja kyykyt­tää köy­hiä. Omis­tan use­am­man asun­non, tulo­jen puoles­ta olen ylim­mässä pros­en­tis­sa ja äänestän kokoomus­ta. Koen silti ole­vani lähin­nä keskilu­okkaa ja olen 20 vuot­ta har­mitel­lut Suomen sys­teemistä köyhtymistä.

         Suomes­sa on län­si­maid­en korkeim­mat verot ja pienin gini ker­roin eli tulo­erot. Vas­tustin n. 20 vuot­ta sit­ten Euroaluet­ta, kos­ka usei­den sil­lois­t­en tutkimusten ja kir­joi­tusten mukaan se johtaisi Suomen köy­htymiseen. Vas­tustin myös vapaa­ta maa­han­muut­toa, kos­ka se johtaisi suo­ma­laisen homogeenisen hyv­in­voin­tiy­hteiskunnnan rapautumiseen.

         Jos jostain tääl­lä pääte­tys­tä asi­as­ta halu­aa syyt­tää Suomen nykyti­lan­net­ta, syypää on tuo pitkäaikainen itse­tuhoinen sosial­is­min yri­tys ilman muiden pohjo­is­maid­en pääo­mia olla riit­tävän sosial­isti­nen. Ja muut pohjo­is­maat ovat olleet jo vuosikym­meniä paljon oikeis­to­laisem­pia. Kokoomuk­sen ääri­oikeis­to­laisim­mat ideat, han­kkia Suomeen var­al­lisu­ut­ta ja sitä kaut­ta hyv­in­voin­tia, on lainat­tu suo­raan ruotsin politiikasta.

         Hul­lu­u­den määritelmään mah­tuu myös se että kek­sii mieliku­vi­tusjut­tu­ja ja alkaa uskoa niihin ja hokea niitä. Koko vasem­mis­to vaikut­taa nykyään tuollaiselta.

      2. Suomes­sa on län­si­maid­en korkeim­mat verot

         Eivät todel­lakaan ole, vaan Tan­skas­sa, ja Suomen ero siihen ei ole mikään pienen pieni. EU:n viral­lisen tilas­to­laitok­sen Euro­statin mukaan Tan­skan kokon­aisveroaste on tänä vuon­na peräti 48,1 %, Suomen vain 42,6 %. Eli jokaista kahdek­saa BKT:n euroa kohti, jot­ka Suomes­sa ovat veroa, menee Tan­skas­sa veroa yhdek­sän euroa.

         Ja muut pohjo­is­maat ovat olleet jo vuosikym­meniä paljon oikeistolaisempia.

         Jos joku Suomes­sa ehdot­taisi siir­tymistä 48 pros­entin veroas­t­eeseen, niin kyl­lä sil­loin oikeis­to päin­vas­toin huu­taisi kom­mu­nis­mia ja Pohjois-Kore­aa minkä jaksaa.

8. Hienoa, että kaupunkien noiden virkami­esten kaupunkien asukas luku nousee tasan vain “vieraiden” takia(yleensä vier­aat ei jää asumaan saati lisään­ny siel­lä) ja hekan kämp­is­sä ikän­sä asuneet mak­sa­vat tämän uud­is­rak­en­tamisen kus­tan­nuk­set vaik­ka ovat mak­sa­neet jo oman vuokrakämp­pän­sä mon­een ker­taan ja sit­ten kehtaat­te korot­taa vuokria jot­ta joutuu muut­ta­maan toiseen kun­taan eläk­er­a­hoil­laan, no onhan se hienoa olla vierasko­rea kun jotkut muut maksavat..

   Vastaa

9. Kaupun­ki val­tiot ovat olleet “in” joskus vuo­sisato­ja sit­ten mut­ta ehkä regres­sio sit­ten välil­lä on hieno hom­ma jos on joku ruhtinas.

   Vastaa

10. Löy­tyikin mie­lenki­in­toisia tilastoja:

    https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/tilastot/kiinteistoverotilastoj/kiinteistoverotus-verovuonna-2024/

    Omakoti­taloista (Henkilöasi­akas) saata­vat kiin­teistöverot ovat vain 28% kiin­teistövero­ker­tymästä (taulukko 2.). Maapo­h­jas­ta kerät­tävät verot ovat vain noin 27,6% kiin­teistövero­ker­tymästä, eli kiin­teistöjä verote­taan paljon enem­män kuin maapohjaa.

    ” Helsin­gin osu­us Uuden­maan kiin­teistöveros­ta oli noin 42,5 pros­ent­tia. Lukumääräis­es­ti kiin­teistöveron piiris­sä ole­vista raken­nuk­sista ja maapo­hjista sijait­see Uudel­la­maal­la 13 pros­ent­tia. Uuden­maan korkeam­paa suh­teel­lista vero­tuot­toa selit­tääkin ensisi­jais­es­ti maapo­h­jan ja raken­nusten vero­tusar­vot, jot­ka ovat selkeästi muu­ta maa­ta korkeampia.”

    “Ker­rostalot: Selvästi yleisin talo­tyyp­pi; 87 % Helsin­gin asun­noista on ker­rostalois­sa. Omakoti­talot: Noin 7 % asuntokannasta.”

    “Ker­rostalot: Noin 64 % kaik­ista asun­noista. Uud­is­tuotan­nos­sa ker­rostalo­jen osu­us koros­tuu entisestään.Pientalot: Noin 36 % asun­noista, sisältäen omakoti­talot sekä rivi- ja ketjutalot.”

    Väk­ilu­vut ja osu­udet Uusi­maa yhteen­sä: 1 802 013 asukas­ta (100 %) Helsin­ki: 694 392 asukas­ta (~38,5 %) Espoo: 325 716 asukas­ta (~18,1 %)Van­taa: 252 956 asukas­ta (~14,0 %). Eli Helsin­ki, Espoo ja Van­taa vas­taa­vat val­taosas­ta Uuden­maan väestöstä ja samoin koko maakun­nan kiinteistöverokiertymästä.

    Tätäkin jos tutk­isi tarkem­min, niin saat­taisi pal­jas­tua, että moni ker­rostaloa­sukas mak­saa todel­lisu­udessa paljon enem­män kiin­teistöveroa asuin­neliötä kohden kuin omakotitaloasukkaat.

    Mut­ta samaa regres­si­ivistä vero­tus­ta (suo­raa ja epä­suo­raa) on ympäri suo­ma­laista yhteiskun­taa. Mei­dän demokra­ti­as­sa valveu­tuneet hyväo­saiset lob­baa­vat tehokkaasti etu­ja itselleen, mak­saen vähem­män lev­eästä elämän­tyylistään kuin mitä kulu­tuk­sen perus­teel­la olisi asial­lista, samal­la kun esi­in­tyvät jotenkin sorrettuina.

    Vastaa

    1. USA:ssa muuten vähän samankaltainen meno kuin Suomes­sa, mikä nyt ei tietenkään ole yllättävää.

       https://www.philadelphiafed.org/consumer-finance/mortgage-markets/why-are-residential-property-tax-rates-regressive

       Vastaa

11. Suomeen tarvi­taan yksinker­tais­es­ti vähem­män keskusjo­htoisu­ut­ta ja enem­män paikall­ishallintoa ja demokra­ti­aa. Mut­ta tämä pitää toteut­taa oikeal­la tasol­la ja hallintoyk­siköi­den pitää olla järkevän kokoisia ja itsenäisyy­teen pystyviä. Mon­et kun­nat ovat liian pieniä ja muutenkin teknologi­nen kehi­tys mah­dol­lis­taa laa­jem­mat hallintoalueet ja samal­la kevyem­män hallinnon.

    Hyv­in­voin­tialuei­denkin pääon­gelmia ovat nyt 1) val­ti­ol­ta tule­va rahoi­tus 2) val­ti­ol­ta tule­va voimakas sään­te­ly siihen, että miten hoitoa pitää toteut­taa ja tar­jo­ta. Eli siis käytän­nössä hyv­in­voin­tialuei­ta ei voi oikein kukaan rehellis­es­ti kut­sua itsenäisik­si. Ase­ma muis­tut­taa mon­es­sa mielessä pikem­minkin yli­työl­lis­tet­tyä työn­tek­i­jää tai ali­hankki­jaa, jolle ylhäältä määrätään, että mitä pitää tehdä, kuin­ka paljon ja kuin­ka usein ja sit­ten samaan aikaan ohjataan rahoi­tus­ta kiristämällä.

    Annetaan hyv­in­voin­tialueille suurem­pi vapaus ja oma vero­tu­soikeus + val­ti­ol­ta tule­va taku­u­o­su­us, joka perus­tuu vero­tu­loi­hin ja iäkkäi­den, las­ten ja työikäis­ten määri­in hyv­in­voin­tialueel­la. Moni hyv­in­voin­tialue on muut­to­tap­pioaluet­ta, joten puh­taasti paikalliseen vero­tuk­seen perus­tu­va on epäreilu ihan hyvistä syistä, sen vuok­si val­tion osuus.

    Oikeasti tähän tarvit­taisi­in fik­su kun­ta- ja maakun­ta- ja hyv­in­voin­tialueu­ud­is­tus. Hyv­in­voin­tialuei­den yhtey­teen pitäisi saa­da maakun­ta­hal­li­tuk­set ja maakun­nille samaan tapaan suurem­pi autono­mia ja paikallisi­in val­in­toi­hin perus­tu­va alueen kehit­tämi­nen. Sit­ten esimerkik­si jos kansakun­nan puo­lus­tuk­seen liit­tyvät syyt estävät puh­taan ener­gian investoin­te­ja (kuten tuulivoimaloi­ta ja samal­la datakeskuk­sia) niin tämä pitäisi alueelle kom­pen­soi­da jol­lain mekanis­mil­la. Sairas­ta ajatel­la, että Eduskun­ta ja puo­lus­tusvoimat päät­tävät, että te ette saa rak­en­taa tai edis­tää talout­tanne, mut­ta syn­tyvää hait­taa ei mitenkään kom­pen­soi­da, mut­ta näin tämä maa toimii, liian keskusjohtoisesti.

    Valitet­tavasti näiltäkään osin ei mitään tehdä vaan tak­er­ru­taan men­neisyy­dessä toimineisi­in ratkaisui­hin. Eduskun­ta, puolueet ja suo­ma­lainen poli­ti­ik­ka on oikeas­t­aan ihan äärikon­ser­vati­ivista perustuksiltaan.

    Valitet­tavasti varsinkin kokoomus näyt­tää ole­van kitkaa aiheut­ta­mas­sa ja torp­paa­mas­sa kaik­ki järkevät uud­is­tuk­set. Sip­ilänkin hal­li­tuk­sen kiitet­tävä yri­tys ajaa maakun­tau­ud­is­tus­ta läpi näyt­ti kaatu­van aivan ihmeel­liseen vään­tämiseen valin­nan­va­paud­es­ta ja vero­tuk­ses­ta — keski­tytään ide­ol­o­gisi­in detal­jei­hin sen sijaan että ajet­taisi­in suurem­pia muu­tok­sia läpi. Lop­putu­lok­se­na kon­ser­vati­iv­it (ml. kokoomus, yksi kon­ser­vati­ivisimpia puoluei­ta joka muis­tut­taa vuosi vuodelta enem­män USA:n pro-busi­ness repub­likaane­ja ja tyh­miä pop­ulis­te­ja) voit­ti­vat ja lop­putu­lok­se­na kär­sivät kaikki.

    Vastaa