EU pilaa ilmastopolitiikkaansa

EU on höl­len­tämässä ilmastopoli­ti­ikkaa niin, että vuo­teen 2040 men­nessä päästöoikeuk­sia jae­taan 2 Gt enem­män kuin aiem­min oli tarkoi­tus. Tuo kak­si mil­jar­dia ton­nia vas­taa Suomen 50 vuo­den päästöjä.

Ilmas­to voi ilmeis­es­ti liian hyvin. Sen­hän on tämä vuosi tehokkaasti osoit­tanut. Hek­tisi­in on kuol­lut 10 000 ihmistä ja met­sä­palot riehu­vat ympäri Eurooppaa.

En nyt kuitenkaan keski­ty päästöoikeuk­sien määrään, kos­ka kaik­ki tietävät, että min­un mielestäni niitä pitäisi vähen­tää paljon enemmän.

Päästöoikeustuloista puolet investointiavustuksiin

Toinen asia, jota suun­nitel­laan on, että päästöoikeuk­sien tuo­to­s­ta puo­let pitää ohja­ta yri­tyk­sille tuke­maan näi­den investoin­te­ja päästö­jen vähen­tämisek­si. Pidän tätä selvänä virheenä, mut­ta minä uskonkin markki­na­t­alouteen enem­män kuin muut.

Seu­raa­van hal­li­tuk­sen taloudel­lista taakkaa tämä pahen­taa sato­jen miljoonien euro­jen edestä, kos­ka rahat ote­taan pois val­tion saamista päästöoikeustuloista.

Jos joku väit­tää, että tämä investoin­ti­tu­ki vähen­tää päästöjä, hän ere­htyy. Päästö­jen määrään vaikut­ta­vat vain liik­keel­lä ole­vat päästöoikeudet.

Oman koke­muk­seni mukaan nämä investoin­tituet lykkäävät hyviäkin investoin­te­ja, kos­ka kan­nat­taa odot­taa vuoroaan, jot­ta ei menetä tukea. Sen lisäk­si huono­ja, kus­tan­nuste­hot­to­mia investoin­te­ja tul­laan toteut­ta­maan. Ilmastopoli­ti­ikan hin­ta nousee.

Siirsin soten investointiavustukset valtionosuuksiin

Min­ul­la on tästä mekanis­mista henkilöko­htauista kokemusta.

Aikanaan perus­palve­lu­min­is­ter­inä siirsin sosi­aali- ja ter­veysmin­is­ter­iön investoin­tituet alan yleisi­in val­tiono­suuk­si­in. Osal­lis­tui tietysti koko hal­li­tus päätök­seen, mut­ta esi­tys oli min­un. Halusin, että raha olisi seini­in ja palkkoi­hin käytet­tynä saman­hin­taista. Aika hieno­ja ter­veyskeskuk­sia oli köy­hissä kun­nis­sa, jois­sa ei ollut varaa palkata henkilökun­taa noiden seinien sisälle.

Rom­ah­ti­vatko investoin­nit kun niitä ei tuet­tu kor­vamerkit­ty­inä? Eivät rom­ah­ta­neet vaan lisään­tyivät selvästi. Järkevät investoin­nit voitin toteut­taa heti sen sijaan, että olisi odotet­tu val­tion tukea, joka tulisi ehkä joskus. Jär­jet­tömiä investoin­te­ja taas ei jää­ty haikailemaan.

Näin käy myös noiden ilmas­toin­vestoin­tien kanssa. Järke­viä han­kkei­ta lykätään, kos­ka odote­taan tukia ja jär­jet­tömiä toteutetaan, kos­ka pitäähän myön­net­ty raha käyttää.

Näi­tyä raho­ja ei tul­la myöskän jaka­maan objek­ti­ivis­ten kri­tee­rien mukaan, vaan kyynär­pää­tak­ti­ikalla. Suomen raho­ja tuskin heruu, “kos­ka teil­lähän vihreät investoin­nit on pitkälti tehty”.

Suomen etua poljetaan

Suomen kil­pailukykyä  fos­si­ilis­ten käyt­töä helpot­ta­va EU:n poli­ti­ikka­muu­tos hait­taa,  sil­lä mei­dän kil­pailu­valt­timme on jok­seenkin päästötön sähkö ja uusi­u­tu­van ener­gian suuri osuus.

 

7 vastausta artikkeliin “EU pilaa ilmastopolitiikkaansa”

  1. Soin­in­vaara kirjoitti:

    “Jos joku väit­tää, että tämä investoin­ti­tu­ki vähen­tää päästöjä, hän ere­htyy. Päästö­jen määrään vaikut­ta­vat vain liik­keel­lä ole­vat päästöoikeudet.”

    Riip­puu siitä, mitä investoin­tituel­la tue­taan. Jos sil­lä tue­taan vain päästökau­pan piiris­sä ole­vaa sisältöä, vaiku­tus on nol­la. Jos tue­taan myös taakan­jakosek­torin päästövähen­nyk­siä, vaiku­tus voi olla hyvinkin hyödylli­nen. Mut­ta se on tot­ta, että kaik­ki investoin­tituet käytän­nössä hidas­ta­vat investoin­te­ja, kun tek­i­jä joutuu odot­tele­maan tukikier­rosten ratkaeamiset ennen kuin voi ede­tä, ja vas­taavasti osa tuista saate­taan myön­tää ihan pöl­höillekin han­keille, joi­ta ei kan­nat­taisi edes toteut­taa ilman tukea.

    Vastaa

  2. Olisi­pa ollut sil­loin myös yhtä inno­vati­ivi­nen maat­alous­min­is­teri! Alku­tuotan­to ei olisi nyt siinä tilanteessa kuin nyt on.

    Vastaa

    1. Demar­it muuten esit­tivät vuon­na 1995, että ryhty­isin maat­alous­min­is­terik­si Lip­posen 1 hal­li­tuk­seen. Sanoin, että en ero­ta ruista ohras­ta. Tuomio­ja vas­tasi, että pitäisikin erot­taa mark­ka Ecusta.

      Vastaa

  3. EU:n ilmastopoli­ti­ikalla on onnek­si koko ajan ilmas­tol­lis­es­ti vähem­män merk­i­tys­tä. Kiinalaiset hal­lit­se­vat 80% aurinkopa­nee­l­i­markki­noista, ja tuot­ta­vat niitä niin paljon että sil­lä on vaiku­tus­ta jo primääriener­gian kulu­tuk­seen: karkeasti jo 1/3 lisään­tyneestä primääriener­gian kulu­tuk­ses­ta 2025 katet­ti­in ei-fos­si­ilisel­la ener­gial­la. Sähkön fos­si­ili­nen tuotan­to väheni globaal­isti 2025.

    Putin kun­nos­tau­tui taan­noin merkit­tävänä vihreän siir­tymän myyn­timiehenä (Euroopan kaa­su­op­er­aa­tio 2021-), mut­ta nyt Trump on liit­tynyt joukkoon Yhdys­val­to­jen Iran-poli­ti­ikan ansios­ta. Sota on aina trage­dia, mut­ta mitä pidem­pään fos­si­ilis­ten markki­nat pysyvät ennus­ta­mat­tom­i­na, sitä nopeam­min vihreä siir­tymä (käytän­nössä: sähköistämi­nen) ete­nee. Jopa Pak­istan on ottanut Euroopan kiin­ni tässä suhteessa.

    Aasi­as­sa tapah­tuu iso­ja asioita:

    Asia is elec­tri­fy­ing rapid­ly. The region gen­er­ates more than half the world’s elec­tric­i­ty and account­ed for three quar­ters of glob­al elec­tric­i­ty demand growth since 2000. It over­took the West on elec­tri­fi­ca­tion in 2016 and is elec­tri­fy­ing five times faster. (lähde)

    Kaukoidässä sähköistämisas­te huitelee jos­sain 30% paikkeil­la, Euroopas­sa 23%, eikä päästökau­pan vesit­tämi­nen varsi­nais­es­ti asi­aa auta.

    Vastaa

    1. Sähkön fos­si­ili­nen tuotan­to väheni joitain promille­ja vuon­na 2025 aiem­mal­ta ennä­tys­ta­sol­ta. Ähen­nys­tä tuli, mut­ta ei paljon. Ener­gianku­lu­tus kas­vaa globaal­isti yhä niin kovaa, että lisäku­lu­tus läh­es kokon­aan vie uuden vihreän ener­gian, ja fos­si­ili­nen kulu­tuskin sik­si jatkuu isona edelleen. Täl­lä menol­la fos­si­iliset päästöt pysyvät globaal­isti lähivuodet isoina ja ilmas­to läm­pe­nee reilusti vuo­teen 2050 mennessä.

      Euroop­pa vielä soti­ikin val­tavia ilmastopäästöjä mm. Ukrainas­sa, jot­ka pääsyöy myös läm­mit­tävät ilmake­hää jatkos­sa. Sotien ilmastopäästöt jätetään viral­li­sis­sa inven­taar­i­ois­sa laskelmien ulkop­uolelle, mut­ta tutk­i­jat ovat laske­neet niidenkin määriä. Esimerkik­si uuti­sis­sa näkyvät varas­totilo­jen tuli­palot ovat ilmastopäästö­jen lisäk­si muutenkin ympäristökatas­tro­fe­ja, jois­sa palaa mm. mon­en­laisia akku­ja ja palaa sekä lev­iää ympäristöön mon­en­laisia ympäristölle vaar­al­lisia kemikaale­ja. Ympäristönäkökul­mas­ta sotaa ei kuitenkaan uutisoida.

      Vastaa

  4. Neste teki kaikkien aiko­jen ennä­tys­tu­lok­sen, mut­ta markki­nat odot­ti­vat monop­o­li ase­maan päässeen yhtiön tekevän vielä kovem­man tulok­sen ja kurssi rom­ahti 9%.

    Ottaisi­vat nyt muista monopoleista mallia ja lait­taisi­vat pumpulle suo­raan 3 euroa. Markki­nat odot­taa, että toim­i­taan kuten monop­o­li mah­dol­lis­taa. 4,5 mil­jardin liike­vai­h­don noustes­sa melkein kuu­teen mil­jardi­in nousi voit­to noin 1,2 mil­jar­dia. Nyt ne pump­puhin­nat kohdalleen ja seu­raavalle neljän­nek­selle kun­non voitot

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.