Helen oy:n hallitus päätti sulkea Hanasaaren voimalaitoksen 1.4.2023

Hele­nin hal­li­tus (jon­ka puheen­joh­ta­ja olen) päät­ti tänään aikais­taa Hana­saa­ren kivi­hii­li­voi­ma­lai­tok­sen sul­ke­mis­ta 21 kuu­kau­del­la. Omis­ta­jaoh­jaus oli aika­naan vel­voit­ta­nut sul­ke­maan voi­ma­lai­tok­sen 31.12.2024, mut­ta pää­tim­me sul­kea sen talou­del­li­sis­ta ja ympä­ris­tö­syis­tä aikai­sem­min. Jat­ka luke­mis­ta “Helen oy:n hal­li­tus päät­ti sul­kea Hana­saa­ren voi­ma­lai­tok­sen 1.4.2023”

Hyvästi hiihtämiselle?

Oulu­lai­nen Kaleva-.lehti pyy­si tämän vuo­den lumet­to­maan tal­veen liit­tyen, saam­me­ko sanoa hyväs­tit hiih­tä­mi­sel­le. Tilaa oli 600 merk­kiä. Minä vas­ta­sin näin:

Tämä tal­vi on poik­keuk­sel­li­nen. Poik­keuk­sel­li­sia tal­via tulee, kos­ka mata­la­pai­nei­den muut­tu­nut käyt­täy­ty­mi­nen voi luki­ta tuu­len pää­asial­li­sen suun­nan vii­koik­si. Tänä vuon­na län­si-lou­nai­set tuu­let ovat tuo­neet läm­min­tä, ensi vuon­na tuu­len suun­ta voi lukit­tua itään ja pohjoiseen.

Ete­läi­ses­sä Suo­mes­sa hiih­de­tään vie­lä 10 – 20 vuot­ta, mut­ta sen jäl­keen lumi­sia tal­via alkaa olla har­vak­sel­taan ja ne kes­tä­vät vain muu­ta­man vii­kon. En inves­toi­si Ete­lä-Suo­men hiihtokeskuksiin.

Lumi­set tal­vet voi­vat olla hyvin lumi­sia, kos­ka sateet lisään­ty­vät. Tämä­kin tal­vi on ollut hyvin satei­nen. Lapis­sa lun­ta riittää.

Pitääkö pahasta rangaista vai hyvää palkita?

Miten kulut­ta­jia ja yri­tyk­siä pitäi­si ohja­ta koh­den vas­tuul­li­sem­paa käyt­täy­ty­mis­tä? Pitää­kö vää­rää käyt­täy­ty­mis­tä ran­gais­ta hait­ta­ve­roin vai hyvää toi­min­taa pal­ki­ta subventoimalla?

Talous­teo­rian mukaan tämä on yksin­ker­tais­ta: ulkoi­sis­ta hai­tois­ta pitää mak­saa hait­ta­ve­roa ja ulkoi­sis­ta hyö­dyis­tä pal­ki­ta sub­ven­tioin. Ulkoi­se­na hyö­ty­nä ei voi­da pitää sitä, että kor­va­taan ulkois­ta hait­taa aiheut­ta­vaa toimintaa.

Ote­taan tämä vähän kon­kreet­ti­sem­min. Pitää­kö sub­ven­toi­da puh­taan ener­gian tuo­tan­toa vai ran­gais­ta ilmas­ton­muu­tos­ta pahen­ta­vaa energiaa?

Ulkois­ten kus­tan­nus­ten mak­sat­ta­mi­nen hait­ta­ve­roi­na ei oikeas­taan ole mikään ran­gais­tus, sil­lä ei kai kukaan pidä ran­gais­tuk­se­na sitä­kään, että ostaes­saan tava­ran kau­pas­ta sii­tä pitää mak­saa. Ulkoi­nen kus­tan­nus on ihan oikea kus­tan­nus ja on vir­heen oikai­se­mis­ta, että sii­tä jou­tuu myös maksamaan.

Jos emme peri hai­tas­ta hait­ta­ve­roa vaan sen sijaan sub­ven­toim­me pääs­tö­tön­tä ener­gi­aa, tulem­me sii­nä sivus­sa sub­ven­toi­neek­si ener­gian kulu­tus­ta ja lyö­mään siten rätil­lä päin naa­maa pyr­ki­myk­siä sääs­tää ener­gi­aa. Ener­gian haas­kaa­mi­nen ei ole mitään hyveel­lis­tä toi­min­taa, jos­ta pitäi­si pal­ki­ta. Pikem­min­kin päinvastoin.

Poliit­ti­ses­ti on kui­ten­kin pal­jon hel­pom­pi jakaa rahaa puh­taal­le ener­gial­le kuin ran­kais­ta saas­tut­ta­vas­ta toi­min­nas­ta. Sik­si sub­ven­tiois­ta on niin pal­jon hel­pom­paa päättää.

Nyt tie­tys­ti joku veto­aa vetoi­sas­sa talos­saan pale­le­vaan köy­hään van­huk­seen. On pal­jon tehok­kaam­paa tukea köy­hää van­hus­ta suo­raan kuin sub­ven­toi­da kaik­kien suo­ma­lais­ten koti­ta­louk­sien ja yri­tys­ten ener­gian käyt­töä yhteen­sä sadoil­la mil­joo­nil­la euroil­la, jot­ta täs­tä meni­si muu­ta­ma euro tämän van­huk­sen hyväksi.

Hait­ta­ve­rot tule­vat kulut­ta­jil­le kal­liik­si, kun taas sub­ven­tiot pie­nen­tä­vät kulut­ta­jan las­kua. Näin moni ajat­te­lee, mut­ta se ei ole tot­ta. Hait­ta­ve­rot tuo­vat rahaa val­tion kas­saan ja sub­ven­tiot vie­vät sitä. Samat kulut­ta­jat jou­tu­vat tämän las­kun mak­sa­maan joko kor­keam­pi­na veroi­na tai huo­nom­pi­na jul­ki­si­na palveluina.

Kun valit­sem­me mie­luum­min hait­ta­ve­rot kuin sub­ven­tio­po­li­tii­kan, meil­lä riit­tää rahaa kun­non kou­lu­tuk­seen ja sii­hen­kin, että pidäm­me huol­ta vanhuksistamme.

On toi­nen­kin argu­ment­ti hait­ta­ve­ro­jen puo­les­ta. Kun ne teke­vät fos­sii­lie­ner­gias­ta kal­liim­paa, ne vai­kut­ta­vat jokai­seen kulu­tus- ja inves­toin­ti­pää­tök­seen. Jos jätäm­me hin­nois­sa ole­van vir­heen kor­jaa­mat­ta hait­ta­ve­roil­la, kaik­ki pie­net pää­tök­set mene­vät vää­rään suun­taan. Pie­nis­tä purois­ta muo­dos­tuu lopul­ta iso virta.

Sub­ven­tio­pää­tök­set taas vai­kut­ta­vat vain nii­hin har­va­lu­kui­siin asioi­hin, joi­hin tukea myön­ne­tään. Se on pää­mää­rää aja­tel­len todel­la tehotonta.

Ilmastorahasto: menevätkö tässä pelisäännöt sekaisin?

Val­tion kehi­tys­yh­tiö Vake ryh­tyy rahoit­ta­maan ilmas­toin­ves­toin­te­ja hal­li­tuk­sen ilmas­to­ta­voit­teen saa­vut­ta­mi­sek­si.  Yhtiön hal­li­tuk­sen puheen­joh­ta­ja Rei­jo Kar­hi­nen ja toi­mi­tus­joh­ta­ja Pau­la Lai­ne perus­te­li­vat HS:n mie­li­pi­de­si­vul­la per­jan­tai­na, mihin tätä uut­ta väli­net­tä tar­vi­taan. Se oli vas­taus työ­elä­män­pro­fes­so­ri Pent­ti Pik­ka­rai­sen ihmet­te­lyyn (HS 10.2)  mihin tätä tar­vi­taan, kun suo­ra­nai­nen sub­ven­tio pitäi­si antaa val­tion bud­je­tis­ta ja lai­na­mää­räi­seen rahoi­tuk­seen on tar­jol­la Finn­ve­raa, Poh­jois­mais­ta Inves­toin­ti­pank­kia ja Euroo­pan inves­toin­ti­pank­kia ja kun estee­nä tähän­kään asti ei ole ollut rahoi­tus vaan jär­ke­vät hank­keet joi­ta rahoittaa.

Kar­hi­nen ja Lai­ne vas­ta­si­vat, että on run­saas­ti ilmas­ton kan­nal­ta hyviä hank­kei­ta, jot­ka eivät vain ole talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­via. Näi­den rahoit­ta­mi­seen tar­vi­taan mark­ki­na­puut­teen vuok­si ilmas­to­ra­has­toa. Kyse on siis talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­mat­to­mien hank­kei­den sub­ven­toi­mi­ses­ta, joka teh­dään bud­je­tin ulko­puo­lel­ta, jot­ta bud­jet­tia ei paisutettaisi.

On tie­tys­ti hyvä, että ilmas­to­te­koi­hin on tar­jol­la rahoi­tus­ta, mut­ta jokin täs­sä tökkii.

Jos ilmas­ton kan­nal­ta jär­ke­vät hank­keet eivät ole kan­nat­ta­via, ongel­ma on talou­den peli­sään­nöis­sä ja puut­teel­li­ses­sa hin­taoh­jauk­ses­sa. Mark­ki­na­puut­te on täs­sä tapauk­ses­sa ulkois­ten kus­tan­nus­ten ilmai­suus ja tämä mark­ki­na­puu­te pitää pois­taa. Sen sijaan, että sub­ven­toim­me hyviä hank­kei­ta, mei­dän pitäi­si verot­taa ympä­ris­töä vahin­goit­ta­vaa toi­min­taa. Sil­loin ei tar­vit­tai­si mitään val­tiol­lis­ta elin­tä päät­tä­mään, mit­kä tek­no­lo­giat ovat par­hai­ta tor­ju­maan ongel­maa, vaan mark­ki­nat löy­täi­si­vät ne. Ilmas­to­nä­kö­koh­ta pitäi­si saa­da mukaan yri­tys­ten kaik­kiin pää­tök­siin, ei vain nii­hin, joi­hin saa val­tion tukea. Sik­si pitäi­si kes­kit­tyä mark­ki­na­puut­tei­den poistamiseen.

Sii­nä on tie­tys­ti se ikä­vä puo­li, että täl­lai­nen voi har­mit­taa nii­tä, joi­den ilmas­toa vahin­goit­ta­va toi­min­ta tulee kal­liim­mak­si. Sii­tä tämä tai­taa kii­kas­taa. Val­tion rahaa on kivaa jakaa niin kau­an kuin sitä on, mut­ta ei se val­tion kirs­tu raja­ton ole. Kas­san kar­tut­ta­mi­nen taas on ikä­vää, vaik­ka hii­li­ve­rot oli­si­vat­kin sub­ven­tio­ta parem­pi ohjauskeino.

Jos val­tion rahoi­tus näin tun­keu­tuu teol­li­suus­yri­tys­ten sisäl­le sub­ven­toi­duil­la lai­noil­la (tai osa­keo­mis­tuk­sel­la?) saam­me aikaan mel­koi­sen kan­nus­tin­se­ka­mels­kan, joka voi pahim­mil­laan osoit­tau­tua suu­rek­si virheeksi.

Sub­ven­tion lupaa­mi­sen suu­rin ris­ki on, että se pysäyt­tää myös kan­nat­ta­vien hank­kei­den toteu­tu­mi­sen mark­ki­naeh­toi­ses­ti. Mik­si teh­dä omil­la rahoil­la mitään, kun voi vähän odot­ta­mal­la saa­da val­tiol­ta tukea?

Minul­la on täs­tä koke­mus­ta. Pois­tin aika­naan perus­pal­ve­lu­mi­nis­te­ri­nä val­tion inves­toin­tia­vus­tuk­set sote-kiin­teis­töi­hin ja siir­sin rahat toi­min­ta-avus­tuk­siin. Se tuot­ti inves­toin­ti­aal­lon, kos­ka jär­ke­vät hank­keet kan­nat­ti käyn­nis­tää heti sen sijaan, että oli­si jää­nyt odot­ta­maan val­tion tukia, joi­ta ei kai­kil­le kui­ten­kaan riit­tä­nyt. Sil­loin aina­kin val­tion tuki inves­toin­tei­hin vähen­si inves­toin­te­ja, ei lisän­nyt niitä.

Yllä ole­va kos­kee suo­ra­nai­sia inves­toin­tia­vus­tuk­sia. Tuki tek­no­lo­gian kehit­tä­mi­seen on eri asia, kos­ka tie­to uuden tek­no­lo­gian toi­mi­vuu­des­ta tai toi­mi­mat­to­muu­des­ta hyö­dyt­tää mui­ta­kin toimijoita.

Tuki­vii­da­kon lisää­mi­sen sijaan minä nos­tai­sin pääs­tö­oi­keuk­sien hin­taa kun­nol­la vähen­tä­mäl­lä nii­den mää­rää. Se ei tie­tys­ti ole yksin Suo­men päätettävissä.

Voi olla, että olen vää­räs­sä. Paras on hyvän vihol­li­nen. Toi­vot­ta­vas­ti olen väärässä.

[Lisät­ty 12.2. vir­ke ulkoi­sen kus­tan­nus­tebn ilmaisuudesta]

 

Mikä on olennaista 2020-luvulla

Ilmas­to

Kym­me­nen vuot­ta sit­ten kir­joi­tin, että 2010-luku on vii­mei­nen vuo­si­kym­men pelas­taa maa­pal­lo ilmas­to­ka­ta­stro­fil­ta. Vuo­si­kym­men meni, eikä oikeas­taan mitään teh­ty pait­si, että kysy­mys ilmas­tos­ta on jul­ki­suu­des­sa aivan eri taval­la kuin ennen. Vain teot puuttuvat.

Ilmas­ton­muu­tos­ta ei voi enää tor­jua, mut­ta sitä voi lieventää.

On eri­lais­ta vapaa­eh­tois­ta toi­min­taa pääs­tö­jen vähen­tä­mi­sek­si. Ne ovat ihan sym­paat­ti­sia, mut­ta minä uskon vali­tet­ta­vas­ti vain anka­raan talous­oh­jauk­seen. Vas­tuut­to­mas­ta käyt­täy­ty­mi­ses­tä pitää teh­dä kan­nat­ta­ma­ton­ta ja vas­tuul­li­ses­ta kannattavaa.

On siis pys­tyt­tä­vä sopi­maan talou­del­li­sis­ta meka­nis­meis­ta. EU:ssa on valit­tu kei­nok­si pääs­tö­kaup­pa. Ehkä se ei ollut oikea valin­ta, mut­ta sen kans­sa men­nään. Pääs­tö­kaup­pa kui­ten­kin tekee tyh­jik­si nuo vapaa­eh­toi­set toi­met, kos­ka pääs­tö­oi­keu­det vain siir­ty­vät muu­al­le. Tätä kut­su­taan vesi­pat­jaon­gel­mak­si. Hii­li­ve­ros­sa ei oli­si tätä ongelmaa.

EU:n vähen­net­tä­vä liik­keel­le las­ket­ta­vien pääs­tö­oi­keuk­sien mää­rää nopeas­ti ja on hyväk­syt­tä­vä se, että pääs­tö­oi­keuk­sien hin­ta nousee kor­keak­si, jon­ne­kin sataan euroon hii­li­diok­si­di­ton­nil­ta samal­la kun kaik­ki hii­li­diok­si­di­pääs­töt on saa­ta­va pääs­tö­kau­pan pii­riin. Lie­vem­mät toi­met eivät riitä.

Kii­na, Intia ja Yhdys­val­lat on saa­ta­va mukaan tal­koi­siin. Muut on pako­tet­ta­va kaup­pa­saar­to­jen uhal­la – tai siis kor­kei­den hii­li­tul­lien avul­la. Kii­nan ja EU:n pääs­tö­kaup­pa­me­ka­nis­mit pitäi­si yhdis­tää ja saa­da myös Yhdys­val­lat mukaan. Tämä kaik­ki tun­tuu aika utoop­pi­sel­ta, mut­ta yri­tet­tä­vä on.

Mut­ta on myös varau­dut­ta­va sopeu­tu­maan sii­hen, että ilmas­to muut­tuu. Suo­men tapauk­ses­sa tämä ei ole kovin dra­maat­tis­ta ellei­vät ete­läs­tä leviä­vät met­sä­tu­ho­lai­set ala tap­paa met­siäm­me. Mut­ta emme me osat­to­mik­si jää muun maa­il­man ahdingosta.

Sodan uhka kas­vaa, kun maa­pal­lo alkaa käy­dä ahtaaksi.

Sopeu­tu­mi­ses­ta on puhut­tu aivan lii­an vähän.

Afri­kan väestöräjähdys

Tie­dän, että Afri­kan väes­tö­rä­jäh­dyk­ses­tä kir­joit­ta­mi­nen on pahek­sut­ta­vaa, mut­ta se ei tie­to tyyn­ny­tä ahdistustani.

Vii­me vuo­si­kym­men oli ehkä myös vii­mei­nen mah­dol­li­suus pelas­taa Afrik­ka väes­tö­ka­ta­stro­fil­ta. Useis­sa Afri­kan mais­sa kehi­tys onkin ollut ilah­dut­ta­vaa, mut­ta ei sen väki­rik­kaim­mis­sa mais­sa. Kun syn­nyin kau­an sit­ten, Nige­rian asu­kas­lu­ku oli 38 mil­joo­naa, Nyt se on jo ylit­tä­nyt 200 mil­joo­naa, kym­me­nen vuo­den kulut­tua liki 300 mil­joo­naa ja vuo­teen 2100 sen pitäi­si nous­ta 900 mil­joo­naan. Nykyi­sel­lä alu­eel­laan Nige­ria ei mis­sään tapauk­ses­sa pys­ty elät­tä­mään 900 mil­joo­naa ihmis­tä, mut­ta väes­tön­kas­vua maan päät­tä­jät eivät pidä minään ongel­ma­na. SE vie maan malt­husia­lai­seen ansaan, jos­sa väes­tön­kas­vu aiheut­taa kur­juut­ta ja kur­juus yllä­pi­tää syntyvyyttä.

Euroop­pa sel­vi­si 1800-luvul­la ”malt­husia­lai­ses­ta ansas­ta” lähet­tä­mäl­lä lii­ka­väes­tön Ame­rik­kaan. Näin se sai aikaa demo­gra­fi­seen muu­tok­seen – sii­hen, että elin­ta­son nousu kään­tyi syn­ty­vyy­den alen­tu­mi­sek­si ja nopea väes­tön­kas­vu laan­tui. Afrik­ka ei voi tois­taa tätä temp­pua, kos­ka yhtään tyh­jää maan­osaa ei ole tarjolla.

Afri­kan mai­ta on autet­ta­va väes­tö­on­gel­man kans­sa, mut­ta aut­taa ei voi, jos ei halua tul­la aute­tuk­si eikä tun­nis­ta koko ongelmaa.

Olen kir­joit­ta­nut täs­tä blo­gil­la­ni vuon­na 2015. Vali­tet­ta­vas­ti sii­hen kir­joi­tuk­seen ei ole vii­den vuo­den kulut­tua muu­ta lisät­tä­vää kuin, että sen jäl­keen Suo­mes­sa syn­ty­vyys on romahtanut.

Kapi­ta­lis­mi on korjattava

Talou­den ja tek­no­lo­gian kehi­tyk­ses­sä on tapah­tu­nut muu­tos, jos­sa teol­li­suus­mai­den sisäl­lä onnek­kaat ja kyvyk­käät menes­ty­vät todel­la hyvin samal­la, kun suu­ren enem­mis­tön suh­teel­li­nen ase­ma heik­ke­nee, sil­lä taval­li­sen duu­na­rin työn kysyn­tä heik­ke­nee. Demo­kra­tian olois­sa ei ole mah­dol­lis­ta, että kan­san enem­mis­tö on kehi­tyk­ses­sä häviä­väl­lä puo­lel­la. Vaik­ka se ei joh­tai­si kapi­noin­tiin kaduil­la kuten Rans­kas­sa, se voi joh­taa häi­ri­köin­tiin vaa­li­uur­nil­la kuten Britanniassa.

Kapi­ta­lis­min kor­jaa­mi­sel­la on kii­re. Muu­toin vas­tas­sa on voi­ma­kas eriar­voi­suu­den kas­vu talou­den alal­la ja bar­ba­ri­aan vai­pu­mi­nen poli­tii­kan alalla.

Tämä ongel­ma kär­jis­tyy nopeasti.

Kuvit­te­len saa­va­ni täs­tä aihe­pii­ris­tä aikaan kir­jan vie­lä tänä vuon­na, joten ei täs­tä aihees­ta täl­lä ker­taa enempää.

Alu­eel­li­nen tasa­pai­no horjuu.

Vuo­si­kym­me­nen kulues­sa Hel­sin­gin seu­dun asu­kas­lu­ku kas­vaa 200 000 asuk­kaal­la, mui­den kas­vu­kes­kus­ten mal­til­li­sem­min. Kun maan väki­lu­ku ei kas­va, muun suo­men asu­kas­lu­ku las­kee nel­jän­nes­mil­joo­nal­la. Tätä­kin dra­maat­ti­sem­mal­ta tilan­ne näyt­tää, kun kat­so­taan alu­eel­li­sia ikä­ja­kau­mia. Nuo­ri, aktii­vi­nen ja hyvin kou­lu­tet­tu väki pak­kau­tuu kas­vu­kes­kuk­siin, eri­tyi­ses­ti Hel­sin­gin seu­dul­le. Se vai­keut­taa tai lopul­ta jopa estää toi­met kehi­tyk­sen suun­nan muut­ta­mi­sek­si muu­al­la maassa.

Jos­sain vai­hees­sa kan­nat­taa kysyä, vas­taa­ko alue­hal­lin­to kun­ti­neen ja maa­kun­ta­liit­toi­neen ja ELY-kes­kuk­si­neen taan­tu­vil­la alueil­la enää tätä päi­vää ja paran­ta­vat­ko maa­kun­nat asi­aa lainkaan.

Elä­mäs­tä tulee hel­pom­paa ja mielenkiintoisempaa

Yllä ole­vat koh­dat ovat aika pes­si­mis­ti­siä. Enti­se­nä polii­tik­ko­na olen tot­tu­nut etsi­mään kor­jaus­ta vaa­ti­via asioi­ta ja sik­si kar­toit­ta­maan asioi­ta, jot­ka ovat menos­sa vikaan. Opti­mis­miin­kin on aihetta.

Vaik­ka talou­den kehi­tys ei vai­ku­ta sosi­aa­li­ses­ti kovin tasa­pai­noi­sel­ta, ihmis­ten elä­mä tulee muut­tu­maan hel­pom­mak­si ja mie­len­kiin­toi­sem­mak­si kai­ken uuden ja kieh­to­van vuoksi.

Vaa­di­taan hyvää yhteis­kun­nal­lis­ta insi­nöö­ri­tai­toa saa­da kaik­ki toi­mi­maan niin, että vuo­si­kym­me­nes­tä tulee aiem­pia parempi.

 

 

Saako suomalaisetkin ampua rajalle?

Opim­me siis, että ilmas­to­pa­ko­lai­set pitää ampua rajalle.

Var­tee­no­tet­ta­va ske­naa­rio ilmas­ton­muu­tok­ses­sa on Golf-vir­ran pysäh­ty­mi­nen. Suo­mel­le luvat­tu läm­pe­ne­mi­nen muut­tui­si­kin kyl­me­ne­mi­sek­si. Kat­so­kaa kar­tas­ta, mitä Kana­das­sa on 60 leveys­pii­rin pohjoispuolella.

Jos iki­jää alkaa peit­tää Suo­mea, tämä maa muut­tuu mah­dot­to­mak­si pai­kak­si elää. Saa­ko jää­tä pake­ne­vat suo­ma­lai­set ampua rajalle?

Provokaationi näyttää onnistuneen

Myön­nän, että kir­joi­tuk­se­ni varus­tau­tu­mi­ses­ta hal­lit­se­mat­to­maan ilmas­ton läm­pe­ne­mi­seen oli tar­koi­tuk­sel­li­ses­ti pro­vo­ka­to­ri­nen. Halusin osoit­taa, kuin­ka isois­ta ongel­mis­ta oli kyse. Tie­sin, että ennus­tee­ni sii­tä, että elin­kel­vot­to­mik­si muut­tu­vil­ta aluei­ta siir­ty­vän väes­tön asut­ta­mi­ses­ta myös pie­ni Suo­mi jou­tui­si kan­ta­maan oman suh­teel­li­sen osan­sa, herät­täi­si huo­mio­ta. Se oli tarkoituskin.

Nyt voin tun­nus­taa, ettei esit­tä­mä­ni ske­naa­rio ole kovin toden­nä­köi­nen. Toden­nä­köi­nen ske­naa­rio on pal­jon huo­nom­pi. Sen sijaan, että maa­il­ma­nyh­tei­sö asut­tai­si rau­han­omai­ses­ti 500 – 1 000 mil­joo­naa ihmis­tä soli­daa­ri­ses­ti eri puo­lil­le maa­il­maa, tämä pää­tyy toden­nä­köi­ses­ti suu­rin sotiin ja ylei­seen kaa­ok­seen. Jäl­keen päin moni – jos jää hen­kiin – toi­voo, että oli­si jaet­tu soli­daa­ri­ses­ti ja rauhanomaisesti.

Panen tämän pos­tauk­sen perään siker­män mie­li­pi­tei­tä. Ne kan­nat­taa lukea ajatuksella.

Mie­len­kiin­tois­ta oli, että minua syy­tet­tiin sii­tä, että täl­lai­nen ongel­ma syn­tyy. Ikään kuin minä sitä Inti­aa kui­vai­sin. Sen sijaan perus­suo­ma­lai­set kyl­lä kui­vaa­vat, kos­ka ovat esit­tä­neet, ettei ilmas­ton­muu­tok­sen pysäyt­tä­mi­sek­si pidä teh­dä yhti­käs mitään. Tämä tule­vai­suus on se, mihin hei­dän poli­tiik­kan­sa joh­taa. Jot­kut aja­vat sitä ymmär­tä­mät­tään ja fik­sum­mat täy­sin tie­täen mitä tekevät.

Huo­mat­ta­va osa kom­men­teis­ta sivuut­ti Intian väki­rik­kai­den osien kui­vu­mi­sen sil­lä, että Afri­kas­sa pitäi­si syn­ty­vyyt­tä vähen­tää. Täs­sä tai­si maa­li vähän siir­tyä. Sit­ten sanot­tin, että tämä on vain teko­syy isla­mi­lai­seen invaa­sioon. Tie­dok­si, ettei Intia ole isla­mi­lai­nen maa.

Joten­kin väsyt­tä­vä oli argu­ment­ti, että se, mitä Suo­mes­sa teh­dään, ei vai­ku­ta juu­ri mitään, joten muun maa­il­man pitää ottaa vas­tuu ja me saam­me elää kuin pel­los­sa. Maa­pal­lo voi­daan jakaa 1 460 vii­den mil­joo­na ihmi­sen jouk­koon ja tode­ta, ettei niis­tä yhden­kään kan­na­ta teh­dä mitään. Tätä sano­maa tuo poruk­ka levit­tää ympä­ri maa­il­maa. Hyvin­voin­ti­val­tion rahoi­tus ei ole kiin­ni sii­tä, että minä mak­san vero­ja. Ihan OK, jos lope­tan vero­jen maksun?

Näi­den ”kan­sal­lis­kon­ser­va­tii­vien” hen­gen­hei­mo­lai­set Puo­las­sa, Unka­ris­sa, Austra­lias­sa ja Yhdys­val­lois­sa toi­mi­vat aivan samoin, Yhdes­sä tuo lii­ke on vas­tuut­ta sii­tä, että maa­il­ma menee koh­den tuhoa.

Mut­ta sit­ten näis­tä pos­tauk­sis­ta. Ilmei­ses­ti jos­tain ”kan­sal­lis­kon­ser­va­tii­vien” sivus­toil­ta oli vähän maa­li­tet­tu. Niin saman­lai­sia oli­vat kom­men­tit. Ne ker­to­vat tuon poru­kan ajat­te­lu­ta­vas­ta kai­ken. En voi sil­le mitään, mut­ta en pys­ty pitä­mään heistä.

  • Meil­lä on puo­lus­tus­voi­mat nime­no­maan sitä var­ten, että tän­ne tun­get­tai­siin meil­tä kysymättä.
  • Darwi­nis­mi ja ydin­a­seet kuu­lu­vat samaan yhtä­löön kun vii­mei­siä elin­kel­poi­sia aluei­ta jae­taan. Sii­hen ei kuu­lu hil­lit­se­mä­tön kan­so­jen vaellus.
  • Ei sit­ten tule mie­leen se, että rajat sul­je­taan väki­val­loin? Aika help­poa ampua köy­hät kävel­len liik­ku­vat rajal­le ja hukut­taa vaik­ka Välimereen.
  • Kuten edel­lä kir­joi­tin, Suo­mi itse­näi­se­nä maa­na val­voo rajo­jaan. Tän­ne­hän on toki pyrit­ty tule­maan kysy­mät­tä esim. vuon­na ‑39, mut­ta suo­ma­lai­set oli­vat eri mieltä.
  • Täs­sä isla­mis­ti­ses­sa invaa­sios­sa ei ole kyse mis­tään ilmas­ton­muu­tok­ses­ta vaan kaler­gi­suun­ni­tel­mas­ta, mikä täh­tää val­koi­sen rodun tuhoa­mi­seen. Ric­hard Nico­laus von Cou­den­ho­ve-Kaler­gi oli yksi EU:n perus­ta­jai­sis­tä ja idea löy­tyy suo­raan hänen kir­jas­taan Prak­tischer Idealismus.
  • Osmon kuvai­le­maan ongel­maan on meil­lä työ­ka­lut ole­mas­sa, vii­mek­si sitä tar­vit­tiin 1939–45.
  • Olen samaa miel­tä, varau­tu­mi­nen on aloi­tet­ta­va, jot­ta ei olla yhtä huo­nos­ti varus­tau­dut­tu kuin vuon­na 1939, jol­loin väes­tön­siir­toa (ja ‑vaih­toa) Suo­meen yri­tet­tiin viimeksi.
  • Meil­lä Suo­mes­sa vih­reä sisä­mi­nis­te­ri Ohi­sa­lo vai­no­aa yhtä poliit­tis­ta aatet­ta eli kan­sal­lis­so­sia­lis­mia, mut­tei sen sijaan väki­val­tais­ta vasem­mis­toa­nar­kis­tis­ta anti­faa. Ohi­sa­lo on toden­nut, että ”kyse ei ole vain väki­val­las­ta”. Sisä­mi­nis­te­ri lin­ja­si, että jo pelk­kä kan­sal­lis­so­sia­lis­tis­ten mie­li­pi­tei­den rau­han­omai­nen ilmai­su syn­nyt­tää niin suur­ta yhteis­kun­nal­lis­ta kuo­hun­taa, että aate täy­tyy kieltää.
  • Suve­ree­ni val­tio saa ihan kuu­le Osmo itse mää­rä­tä mitä sen alu­eel­la tapah­tuu tai on tapah­tu­mat­ta. Tän­ne ei yksi­kään inti­lai­nen tule jos me pää­te­tään, että ei tule. Vii­mei­se­nä kei­no­na sit­ten on ottaa ne aseet kou­raan. Ei tul­lut rys­sä­kään kau­hean kau­as rajan yli ja niil­lä sen­tään oli vähän enem­män muka­naan kuin rääsynsä.
  • Se ilmas­ton­muu­tos on ihan tut­ki­tus­ti Suo­men etu.
  • Mail­la on sitä var­ten armei­jat, joil­la väes­tö­vyö­ry pysäy­te­tään tar­vit­taes­sa vaik­ka Itä­me­ren poh­jaan. Siel­lä on tilaa.
  • Vapaa­muu­ra­ri ja kryp­to­juu­ta­lai­nen Soi­nin­vaa­ra valit­si juu­ri kohtalonsa.

On varauduttava massiivisiin väestönsiirtoihin

Tie­dän, että ei pitäi­si liet­soa tap­pio­mie­lia­laa, mut­ta vii­me­ai­kais­ten uutis­ten valos­sa olen tul­lut aiem­paa­kin vakuut­tu­neem­mak­si sii­tä, ettei ole rea­lis­tis­ta pysäyt­tää ilmas­ton läm­pe­ne­mis­tä kah­teen astee­seen, puo­les­ta­tois­ta astees­ta nyt puhumattakaan.

Kun näin on, on varau­dut­ta­va sopeu­tu­mi­seen, eikä se tule ole­maan help­poa. Edes­sä on mas­sii­vi­sia väes­tön­siir­to­ja, kun esi­mer­kik­si sadat mil­joo­nat intia­lai­set jää­vät ilman vet­tä Tii­be­tin jää­ti­köi­den sulaessa.

Myös suu­ri osa Afri­kas­ta on käy­mäs­sä elin­kel­vot­to­mak­si. Euroo­pas­sa­kin tulee ongel­mia veden saa­mi­sen kans­sa Espan­jas­sa ja Italiassa.

Tämä voi joh­taa myös mai­den väli­siin konflik­tei­hin. Ita­lia­lai­set saat­tai­si­vat esi­mer­kik­si aja­tel­la, että Po-joen laak­so pitäi­si voi­da pelas­taa teke­mäl­lä mas­sii­vi­nen vesi­va­ras­to Sveit­siin, jon­ne lii­an nopeas­ti tule­vat sula­mis­ve­det varas­toi­daan annos­tel­ta­vak­si pit­kin kesää. Tähän pitäi­si vara­ta koko­nai­nen kan­to­ni. Sveit­si­läi­sil­lä voi olla asias­ta toi­nen mielipide.

Minull­la on itse asias­sa aika utui­nen kuva sii­tä, mihin kaik­keen mie­dän pitää varau­tua. Pel­kään, että se joh­tuu sii­tä, ettei oikein kukaan tie­dä kun­nol­la. Sii­tä, mitä kol­men asteen läm­pe­ne­mi­nen tosia­sias­sa mer­kit­see, on liik­keel­lä yllät­tä­vän vähän tie­toa, vaik­ka tämän kata­stro­faa­li­sen kehi­tyk­sen toden­nä­köi­syys on suuri.

Sato­jen mil­joo­nien ihmis­ten asut­ta­mi­nen uudes­taan ei ole aivan kivu­ton asia. Min­ne he mene­vät? Kat­se kään­tyy tie­tys­ti har­vaan asut­tui­hin mai­hin kuten Austra­li­aan – ja esi­mer­kik­si Suo­meen. Suo­men osuus tulee ole­maan usei­ta mil­joo­nia, eikä sitä meil­tä kysytä.

Ilmas­ton­muu­tok­sen edis­tä­mis­tä kan­nat­ta­vat puo­lu­eet voi­si­vat Suo­mes­sa aja­tel­la myös tätä. Tosia­sias­sa hei­dän poli­tiik­kan­sa joh­taa juu­ri sii­hen ”väes­tön­vaih­toon”, jota he jul­kis­te­tuis­sa ohjel­mis­saan vastustavat.

Kii­rei­sin ongel­ma ilmas­ton muu­tok­seen sopeu­tu­mi­ses­sa ovat tämä elin­kel­vot­to­mik­si käy­vien mai­den väes­tön uudel­leen asut­ta­mi­nen. Seu­raa­va ongel­ma on meren pin­nan nousu jää­ti­köi­den sulaes­sa. Se tapah­tuu onnek­si vii­peel­lä, mut­ta jos meren pin­ta nousee vaik­ka­pa vain paril­la met­ril­lä, val­ta­va mää­rä ihmi­siä jou­tuu muut­ta­maan ran­ni­koil­ta sisä­maa­han. Ran­ni­kot kun ovat kaik­kial­la tiheäs­ti asuttuja.

Hel­sin­ki varau­tuu kaa­voi­tuk­ses­saan meren pin­nan nousuun met­ril­lä. Se on ehkä lii­an vähän.

Ilmas­ton­muu­tok­seen sopeu­tu­mi­nen on niin gigant­ti­nen haas­te, että sii­hen pitää alkaa varau­tua heti. Oli­si pitä­nyt alkaa jo vuo­sia sit­ten. Tar­vit­si­sim­me myös pal­jon lisää tut­ki­mus­ta läm­pe­ne­mi­sen pai­kal­li­ses­ta vaikutuksesta.

Jos siis uskon, että ilmas­ton­muu­tok­sen pysäyt­tä­mi­ses­sä eäon­nis­tu­taan, kan­nat­taa­ko siis luo­pua sen vas­tus­ta­mi­ses­ta. No ei todel­la­kaan. Vaik­ka läm­pe­ne­mi­nen kol­mel­la asteel­la on kata­stro­faa­lis­ta, läm­pe­ne­mi­nen nel­jäl­lä asteel­la on vie­lä monin­ker­tai­ses­ti kasastrofaalisempaa.

Aallon tutkijoiden malli liikenteen päästöjen puolittamiseen: näin minä kompensoisin sen autoilijoille.

Kol­le­gat tääl­lä Aal­to-yli­opis­tol­la ovat näkö­jään teh­neet ehdo­tuk­sen sii­tä, miten lii­ken­teen pääs­tö­jen puo­li­tus vuo­teen 2030 men­nes­sä toteu­te­taan kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti halvimmalla.

Tus­kin kenel­le­kään talous­tie­tei­tä opis­kel­leel­le tulee yllä­tyk­se­nä, että hal­vin tapa on kan­sal­li­nen lii­ken­ne­sek­to­rin sisäi­nen päästökauppa.

Olen jok­seen­kin var­ma, että ehdo­tus tuot­taa rai­voi­saa vas­tus­tus­ta. Kun tämä on kui­ten­kin hal­vin tapa, vas­tus­ta­jien täy­tyy tie­tys­ti aja­tel­la, että

a)       Pääs­tö­jä ei pidä alentaa.

b)      Pääs­tö­jen alen­ta­mi­seen on löy­det­tä­vä jokin kal­liim­pi tapa.

Ongel­ma­na täs­sä tie­tys­ti ovat pääs­tö­kau­pas­ta aiheu­tu­vat tulon­ja­ko­vai­ku­tuk­set. Kos­ka polt­toai­neen hin­ta­jous­to lie­nee pie­ni, pääs­tö­oi­keuk­sien hin­nan on olta­va suuri.

Tosin rapor­tin teh­neet tut­ki­jat oli­vat tuos­sa äsken sitä miel­tä, että hin­ta­jous­toa ei oikein tun­ne­ta. Se on lyhyel­lä aika­vä­lil­lä pie­ni, mut­ta voi olla pit­käl­lä aika­vä­lil­lä suu­ri. Hyvin pit­kän aika­vä­lin hin­ta­jous­ton näkee sii­tä, kuin­ka pal­jon enem­män hal­van ben­san Yhdys­val­lois­sa polt­toai­net­ta kuluu kal­liin ben­san Euroop­paan näh­den. Se ero on iso.

Jos pääs­tö­oi­keu­den hin­ta nousee kor­keak­si, se tulee tie­tys­ti autoi­li­joil­le kal­liik­si, mut­ta tuot­taa vas­taa­vas­ti suu­ria tulo­ja val­tiol­le. Niin­pä mak­sut pitää joten­kin palaut­taa kan­sa­lai­sil­le. Raha­han ei täs­sä katoa mihin­kään – tai siis kato­aa tie­tys­ti sil­tä osin kuin käy­te­tään rahaa pääs­tö­jen vähen­tä­mi­seen ja lisään­tyy sil­tä osin, kun öljys­tä mak­se­taan ulko­mail­le vähemmän.

Vel­jet oikeal­la var­maan­kin esit­tä­vät, että palau­te­taan tulot alen­ta­mal­la tulo­ve­roa. Tämä oli­si kui­ten­kin epä­so­si­aa­lis­ta, kos­ka se mer­kit­si­si tulon­siir­toa köy­hil­tä rikkaille.

Toi­nen ääri­vaih­toeh­to oli­si jakaa rahat tasan kaik­kien suo­ma­lais­ten kes­ken. Se taas oli­si tulon­siir­to rik­kail­ta köy­hil­le, kos­ka rik­kaat käyt­tä­vät polt­toai­net­ta kes­ki­mää­rin enem­män kuin köyhät.

Joku kui­ten­kin kysyi­si, mik­si auto­ton enti­sen kan­san­edus­ta­ja, joka asuu Kruu­nun­haas­sa ja käy met­rol­la tai fil­la­ril­la töis­sä Aal­to-yli­opis­tos­sa, sai­si saman kom­pen­saa­tion kuin joku autoriippuvainen.

Kom­pen­saa­tio­mal­li ei saa olla sel­lai­nen, että se pal­kit­see pääs­tös­tä. Sil­loin­han se menet­täi­si kai­ken tehonsa.

Erään­lai­nen koh­tuul­li­nen second best-rat­kai­su oli­si vetää aika­ra­ja tähän het­keen ja mak­saa palau­tus­ta kai­kil­le, jot­ka omis­ta­vat nyt auton. (Työ­suh­deau­tot on rat­kais­ta­va erik­seen.)  Jos auto­ja on noin kol­me mil­joo­naa, mil­jar­din euron pääs­tö­oi­keus­tu­lois­ta jaet­tai­siin 333 euroa vuo­des­sa jokai­sel­le, joka omis­taa auton täl­lä het­kel­lä. Tuo­hon mil­jar­diin las­ket­tai­siin tie­tys­ti vain se osa pääs­tö­oi­keuk­sis­ta, joka kuluu hen­ki­lö­au­to­jen polt­toai­nee­seen, kos­ka myös bus­sit ja tava­ra­lii­ken­ne­kin käyt­tä­vät polttoainetta.

Olen­nais­ta on, että tämän jäl­keen oste­tuis­ta autois­ta niil­le, joil­la ei autoa ollut H‑hetkellä, ei mak­set­tai­si mitään eikä tukea menet­täi­si, jos luo­puu autos­ta. Jos teh­täi­siin toi­sin, ohjaus­vai­ku­tus heik­ke­ni­si merkittävästi.

Nuo­ria täs­sä tie­tys­ti vähän sor­ret­tai­siin, kos­ka nämä eivät ole vie­lä ehti­neet hank­kia autoa.

Tätä mal­lia voi vie­lä hioa mak­sa­mal­la eri­lai­sen kom­pen­saa­tion eri aluil­la asu­vil­le. Kari­gas­nie­mes­sä ajo­mat­kat ovat ehkä pidem­piä kuin Töölössä.

Täs­sä jäi nyt kom­pen­soi­mat­ta jouk­ko­lii­ken­teen ja tava­ra­lii­ken­teen pääs­töt. Nii­hin tar­vi­taan vähän moni­mut­kai­sem­pi mal­li tai sit­ten se raha vain jäi­si val­tiol­le rahoit­ta­maan joko vap­pusa­ta­sia tai veronalennuksia.

 

Miksi potkurikoneita ei käytetä enempää?

Varoi­tus: jul­kai­sen tämän kir­joi­tuk­sen ilman fak­tan­tar­kis­tus­ta. Tar­koi­tuk­se­na­ni on, että blo­gin kom­men­toi­jat kor­jaa­vat teks­tis­sä mah­dol­li­ses­ti ole­vat vir­heet ja väärinymmärrykset.

Moni miet­tii tänä ilmas­toah­dis­tuk­sen aika­na, mikä oli­si oikea tapa mat­kus­taa Suo­mes­ta Kes­ki-Euroop­paan, kun Rail Bal­tica ei ole käy­tet­tä­vis­sä vuosiin.

Junal­la pää­see vain Tuk­hol­man kaut­ta ja joten­kin pitäi­si pääs­tä Tuk­hol­maan. Myös Mos­ko­van kaut­ta pää­see, mut­ta… Len­to Tuk­hol­maan on tie­tys­ti parem­pi kuin len­to Ber­lii­niin ja pää­see Tuk­hol­maan toki lai­val­la­kin, mut­ta se ei ole olen­nai­ses­ti suih­ku­ko­net­ta parem­pi, ellei vää­ris­tä las­kel­maa sälyt­tä­mäl­lä lii­an suur­ta osaa pääs­töis­tä auto­kan­nen rahtiliikenteelle.

(Oikea tapa las­kea rah­din osuus noi­den uivien hotel­lien pääs­töis­tä on las­kea, mil­lai­sia pääs­tö­jä rah­din kul­jet­ta­mi­nen rah­tia­luk­sel­la aiheuttaisi.)

Mie­len­kiin­toi­nen vaih­toeh­to on pot­ku­ri­ko­ne, joka on vähän hitaam­pi kuin suih­ku­ko­ne – mat­ka Tuk­hol­maan kes­tää 1:15 – mut­ta ilmas­ton kan­nal­ta aivan olen­nai­ses­ti parem­pi. Koti­maan rei­teil­lä pot­ku­ri­ko­ne on myös sel­väs­ti parem­pi kuin aja­mi­nen sama mat­ka yksin polttomoottoriautolla.

ATR-72 kone kulut­taa polt­toai­net­ta mat­kus­ta­ja­ki­lo­met­riä koh­den mer­kit­tä­väs­ti vähem­män kuin suih­ku­ko­ne, mut­ta tämä ei ole asian ydin. Pot­ku­ri­ko­ne ei nouse yläil­ma­ke­hään, mikä tar­koit­taa, ettei­vät sen pääs­töt ole pahem­pia kuin yhtä suu­ret pääs­töt maan pääl­lä. Näin olen aina­kin asian ymmär­tä­nyt. Täs­tä toi­voi­sin asian­tun­ti­joi­den kommentteja.

Todet­ta­koon, että len­to Turus­ta Gdans­kiin kes­tää 1:25 ja mak­saa esi­mer­kik­si ensi kes­ki­viik­ko­na 57 euroa.

Ilmas­to­syis­tä len­tä­mis­tä on hyvä rajoit­taa, mut­ta ei sitä voi koko­naan lopet­taa. Lap­pi ja esi­mer­kik­si Oulu kuih­tui­si­vat pahas­ti, jos mat­ka Ouluun kes­täi­si Hel­sin­gis­tä kuusi tun­tia, niin ettei siel­lä voi käy­dä kokous­ta­mas­sa työ­päi­vän aika­na, ja Lap­piin puo­li vuo­ro­kaut­ta. Pot­ku­ri­ko­neel­la mat­ka kes­täi­si puo­li tun­tia pidem­pään kuin suihkukoneella.

Suo­mes­sa käy­tet­ty ATR 72 kone on pie­ni, mat­kus­ta­ja­paik­ko­ja vain 76. Isom­pi pot­ku­ri­ko­ne oli­si talou­del­li­sem­pi, mut­ta nykyi­se­nä suih­ku­ko­ne­kau­te­na sel­lai­sia ei val­mis­te­ta kuin armei­joi­den käyttöön.

Jos len­tä­mis­tä suit­sit­tai­siin jär­ke­väl­lä hin­taoh­jauk­sel­la, pot­ku­ri­ko­nei­den suh­teel­li­nen kan­nat­ta­vuus kohe­ni­si olen­nai­ses­ti. Hyvää hin­taoh­jaus­ta oli esi­mer­kik­si, jos suih­ku­ko­ne jou­tui­si osta­maan kol­min­ker­tai­sen mää­rä pääs­tö­oi­keuk­sia yläil­ma­ke­häs­sä len­tä­mi­ses­tä joh­tuen ja pot­ku­ri­ko­ne vain yksin­ker­tai­sen mää­rän. Mark­ki­noil­le tuli­si var­maan­kin myös isom­pia pot­ku­ri­ko­nei­ta, joi­den len­to­sä­de oli­si myös suurempi.