Ilmastopolitiikka, _

Hyvästi hiihtämiselle?

Oululainen Kaleva-.lehti pyysi tämän vuoden lumettomaan talveen liittyen, saammeko sanoa hyvästit hiihtämiselle. Tilaa oli 600 merkkiä. Minä vastasin näin: Tämä talvi on poikkeuksellinen. Poikkeuksellisia talvia tulee, koska matalapaineiden muuttunut käyttäytyminen voi lukita tuulen pääasiallisen suunnan viikoiksi. Tänä vuonna länsi-lounaiset tuulet ovat tuoneet lämmintä, ensi vuonna tuulen suunta voi lukittua itään ja pohjoiseen. Eteläisessä Suomessa hiihdetään vielä 10 – 20 vuotta, mutta sen jälkeen lumisia talvia alkaa olla harvakseltaan ja…

Jatka lukemista

Ilmastopolitiikka, Talouspolitiikka, _

Pitääkö pahasta rangaista vai hyvää palkita?

Miten kuluttajia ja yrityksiä pitäisi ohjata kohden vastuullisempaa käyttäytymistä? Pitääkö väärää käyttäytymistä rangaista haittaveroin vai hyvää toimintaa palkita subventoimalla? Talousteorian mukaan tämä on yksinkertaista: ulkoisista haitoista pitää maksaa haittaveroa ja ulkoisista hyödyistä palkita subventioin. Ulkoisena hyötynä ei voida pitää sitä, että korvataan ulkoista haittaa aiheuttavaa toimintaa. Otetaan tämä vähän konkreettisemmin. Pitääkö subventoida puhtaan energian tuotantoa vai rangaista ilmastonmuutosta pahentavaa energiaa? Ulkoisten kustannusten maksattaminen haittaveroina ei oikeastaan ole mikään rangaistus,…

Jatka lukemista

Ilmastopolitiikka, Talouspolitiikka

Ilmastorahasto: menevätkö tässä pelisäännöt sekaisin?

Valtion kehitysyhtiö Vake ryhtyy rahoittamaan ilmastoinvestointeja hallituksen ilmastotavoitteen saavuttamiseksi.  Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Reijo Karhinen ja toimitusjohtaja Paula Laine perustelivat HS:n mielipidesivulla perjantaina, mihin tätä uutta välinettä tarvitaan. Se oli vastaus työelämänprofessori Pentti Pikkaraisen ihmettelyyn (HS 10.2)  mihin tätä tarvitaan, kun suoranainen subventio pitäisi antaa valtion budjetista ja lainamääräiseen rahoitukseen on tarjolla Finnveraa, Pohjoismaista Investointipankkia ja Euroopan investointipankkia ja kun esteenä tähänkään asti ei ole ollut rahoitus vaan järkevät hankkeet…

Jatka lukemista

Ilmastopolitiikka

Mikä on olennaista 2020-luvulla

Ilmasto Kymmenen vuotta sitten kirjoitin, että 2010-luku on viimeinen vuosikymmen pelastaa maapallo ilmastokatastrofilta. Vuosikymmen meni, eikä oikeastaan mitään tehty paitsi, että kysymys ilmastosta on julkisuudessa aivan eri tavalla kuin ennen. Vain teot puuttuvat. Ilmastonmuutosta ei voi enää torjua, mutta sitä voi lieventää. On erilaista vapaaehtoista toimintaa päästöjen vähentämiseksi. Ne ovat ihan sympaattisia, mutta minä uskon valitettavasti vain ankaraan talousohjaukseen. Vastuuttomasta käyttäytymisestä pitää tehdä kannattamatonta ja vastuullisesta kannattavaa. On siis…

Jatka lukemista

Ilmastopolitiikka, _

Saako suomalaisetkin ampua rajalle?

Opimme siis, että ilmastopakolaiset pitää ampua rajalle. Varteenotettava skenaario ilmastonmuutoksessa on Golf-virran pysähtyminen. Suomelle luvattu lämpeneminen muuttuisikin kylmenemiseksi. Katsokaa kartasta, mitä Kanadassa on 60 leveyspiirin pohjoispuolella. Jos ikijää alkaa peittää Suomea, tämä maa muuttuu mahdottomaksi paikaksi elää. Saako jäätä pakenevat suomalaiset ampua rajalle?

Ilmastopolitiikka

Provokaationi näyttää onnistuneen

Myönnän, että kirjoitukseni varustautumisesta hallitsemattomaan ilmaston lämpenemiseen oli tarkoituksellisesti provokatorinen. Halusin osoittaa, kuinka isoista ongelmista oli kyse. Tiesin, että ennusteeni siitä, että elinkelvottomiksi muuttuvilta alueita siirtyvän väestön asuttamisesta myös pieni Suomi joutuisi kantamaan oman suhteellisen osansa, herättäisi huomiota. Se oli tarkoituskin. Nyt voin tunnustaa, ettei esittämäni skenaario ole kovin todennäköinen. Todennäköinen skenaario on paljon huonompi. Sen sijaan, että maailmanyhteisö asuttaisi rauhanomaisesti 500 – 1 000 miljoonaa ihmistä solidaarisesti eri…

Jatka lukemista

Ilmastopolitiikka

On varauduttava massiivisiin väestönsiirtoihin

Tiedän, että ei pitäisi lietsoa tappiomielialaa, mutta viimeaikaisten uutisten valossa olen tullut aiempaakin vakuuttuneemmaksi siitä, ettei ole realistista pysäyttää ilmaston lämpenemistä kahteen asteeseen, puolestatoista asteesta nyt puhumattakaan. Kun näin on, on varauduttava sopeutumiseen, eikä se tule olemaan helppoa. Edessä on massiivisia väestönsiirtoja, kun esimerkiksi sadat miljoonat intialaiset jäävät ilman vettä Tiibetin jäätiköiden sulaessa. Myös suuri osa Afrikasta on käymässä elinkelvottomaksi. Euroopassakin tulee ongelmia veden saamisen kanssa Espanjassa ja Italiassa.…

Jatka lukemista

Ilmastopolitiikka, liikennepolitiikka

Aallon tutkijoiden malli liikenteen päästöjen puolittamiseen: näin minä kompensoisin sen autoilijoille.

Kollegat täällä Aalto-yliopistolla ovat näköjään tehneet ehdotuksen siitä, miten liikenteen päästöjen puolitus vuoteen 2030 mennessä toteutetaan kansantaloudellisesti halvimmalla. Tuskin kenellekään taloustieteitä opiskelleelle tulee yllätyksenä, että halvin tapa on kansallinen liikennesektorin sisäinen päästökauppa. Olen jokseenkin varma, että ehdotus tuottaa raivoisaa vastustusta. Kun tämä on kuitenkin halvin tapa, vastustajien täytyy tietysti ajatella, että a)       Päästöjä ei pidä alentaa. b)      Päästöjen alentamiseen on löydettävä jokin kalliimpi tapa. Ongelmana tässä tietysti ovat päästökaupasta…

Jatka lukemista

Ilmastopolitiikka, liikennepolitiikka, _

Miksi potkurikoneita ei käytetä enempää?

Varoitus: julkaisen tämän kirjoituksen ilman faktantarkistusta. Tarkoituksenani on, että blogin kommentoijat korjaavat tekstissä mahdollisesti olevat virheet ja väärinymmärrykset. Moni miettii tänä ilmastoahdistuksen aikana, mikä olisi oikea tapa matkustaa Suomesta Keski-Eurooppaan, kun Rail Baltica ei ole käytettävissä vuosiin. Junalla pääsee vain Tukholman kautta ja jotenkin pitäisi päästä Tukholmaan. Myös Moskovan kautta pääsee, mutta… Lento Tukholmaan on tietysti parempi kuin lento Berliiniin ja pääsee Tukholmaan toki laivallakin, mutta se ei ole…

Jatka lukemista

Ilmastopolitiikka

Mahtuuko Kemin jättimäinen sellutehdas Suomeen?

Suomen metsänielujen osuus ilmastonmuutoksen torjunnassa on kovin kiistanalainen asia. Yhdet puhuvat nieluista ja toiset hiilen varastoinnista. Biosfäärissä olevasta hiilestä noin ¼ ilmakehässä ja 3/4 sitoutuneena kasvillisuuteen. Vaikka kasvien nielu kasvaisikin polttamalla puolet kasvillisuudesta ilmakehään, ilmasto ei kiittäisi, koska silloin ilmakehän hiilidioksidimäärä yli kaksinkertaistuisi. Siksi on ajateltava yhtä aikaa metsiä varantona ja nieluna. Suomen metsissä on todella vähän puuta. Päivän Hesarin mukaan sitä on hehtaaria kohden noin kolmannes siitä mitä…

Jatka lukemista