Sidosryhmien edut mukaan osakeyhtiölakiin?

Tänään jär­jestet­ti­in Board­man-verkos­ton puit­teis­sa aamukahvisem­i­naari, jos­sa oikeusti­eteen tohtori Manne Airaksi­nen Roschier­il­ta pohti väitöskir­jansa poh­jal­ta, pitäisikö osakey­htiön ideaa laven­taa siten, että omis­ta­jien edun lisäk­si olisi pakko ottaa huomioon muidenkin sidos­ryh­mien­sä edut ja eri­tyis­es­ti olisi velvolli­nen toim­i­maan ympäristökysymyk­sis­sä vastuulliseksi.

Manne Airaksi­nen on mielestäni niin fik­su ja esitel­ty aja­tus niin pöhkö, että ris­tiri­ita houkut­teli min­utkin paikalle. Lop­pu­jen lopuk­si huo­masin ole­vani hänen kanssaan pitkälti samaa mieltä. Myös Airaksi­nen tote­si, että on parem­pi vaikka­pa kir­ja­ta työtä ja työaikaa koske­vat säädök­set laki­in sen sijaan, että epämääräis­es­ti velvoite­taan yri­tyk­set otta­maan työn­tek­i­jöi­den edut huomioon.

Airaksi­nen huo­maut­ti aivan oikein, että muiden sidos­ryh­mien edut voivat olla ris­tiri­idas­sa keskenään. Esimerkik­si hän otti saas­tut­ta­van tehtaan lakkaut­tamisen, jos­ta ympäristö kiit­tää, mut­ta tehtaan työn­tek­i­jät eivät kiitä.

Velvol­lisu­us epämääräiseen yhteiskun­tavas­tu­useen on teho­ton keino taa­ta ympäristön tai työn­tek­i­jöi­den edut. Sen lisäk­si se tek­isi yri­tys­ten hallinnos­ta todel­lisen sotkun, jos­ta kär­si­sivät lop­ul­ta kaik­ki. Tätä Airaksi­nen käsit­teli ansiokkaasti, eikä min­ul­la ole siihen lisättävää.

Kos­ka moni kuitenkin puhuu velvoit­ta­van yri­tys­vas­tu­un puoles­ta, kir­joi­tan siitä, mik­si val­tion ohjaus on paljon parem­pi aja­tus. Keski­tyn ilmas­tokysymyk­seen ja jätän muut sidos­ryh­mät vähemmälle.

Luotan valtion ohjaukseen enemmän kuin hyväntahtoisuuteen

Jat­ka lukemista “Sidos­ryh­mien edut mukaan osakeyhtiölakiin?”

Päästömaksut ja ilmasto-oikeudenmukaisuus

Taas ker­ran on blogillani herän­nyt kysymys, merk­it­seekö ympäristöon­gelmien hillit­sem­i­nen hait­taveroil­la sitä, että köy­hät joutu­vat tin­kimään ja rikkaat saa­vat saas­tut­taa vaik­ka ilokseen.

Lähde­tään täy­del­lis­es­tä ilmas­to-oikeu­den­mukaisu­ud­es­ta: jokaiselle yhtä suuri henkilöko­htainen päästöki­in­tiö. Tämä ei olisi käytän­nössä aivan yksinker­taista, sil­lä kuin­ka paljon päästöjä aiheutuu näkkileipä­paketista, joka on kul­jetet­tu kaup­paan?  Kaup­paa läm­mitetään ja valais­taan ja niin edelleen, mut­ta osoit­tau­tuu, että tämä ongel­ma on väl­tet­tävis­sä. Kuvitel­laan siis, ettei ongel­maa ole.

Annetaan jokaiselle kiin­tiök­si vaik­ka seit­semän ton­nia hiilid­iok­sidia vuodessa. Jat­ka lukemista “Päästö­mak­sut ja ilmasto-oikeudenmukaisuus”

Miten pientalojen lämmityksestä saadaan liki päästötöntä halvalla

Vaa­likeskusteluis­sa on väitet­ty, että talo­jen läm­mi­tyk­sen saami­nen päästöt­tömäk­si tai vähäpäästöisek­si on kohtu­ut­toman kallista. Tähän on aivan yksinker­tainen ja suh­teel­lisen edulli­nen ratkaisu: maaläm­pö sekä investointi­na halvem­pi, mut­ta käyt­tökus­tan­nuk­sil­taan vähän kalli­impi ilmaläm­pöpump­pu. Suo­ma­lainen sähkö on läh­es päästötön­tä, joten täl­lainen läm­mi­tyskin on läh­es päästötöntä

Miten köy­häl­lä on näi­hin varaa? Peri­aat­teessa sen pitäisi hoitua lainal­la. Lainan korot ja kuo­le­tuk­set voi hoitaa rahoil­la, jot­ka säästyvät nykyis­es­tä fos­si­ililäm­mi­tyk­ses­tä. Ei siis tarvi­ta val­tion tukea, vaik­ka tietysti sel­l­aisia tul­laan vaatimaan.

Entä jos talol­la on niin vähän käyt­töaikaa jäl­jel­lä, ettei investoin­ti kan­na­ta? Täl­laiseen ei saa lainaa eikä pidäkään saa­da, kos­ka talo ei riitä vaku­udek­si. Jat­ka lukemista “Miten pien­talo­jen läm­mi­tyk­ses­tä saadaan liki päästötön­tä halvalla”

Kommentteja HBL:n pääkirjoitukseen Helenin hinnoista

Sähkön hin­nas­ta johtu­va ener­giaköy­hyys on vaka­va ongel­ma, mut­ta ei olisi kovin fik­sua ratkaista sitä niin, että ne ener­giay­htiöt, jot­ka pystyvät, myi­sivät sähköä alen­nuk­sel­la oman kun­tansa asukkaille ja vain heille. 

HBL:n pääkir­joituk­ses­sa Torsten Fager­holm morkkaa Heleniä ja eri­tyis­es­ti min­ua sähkön korkeas­ta hin­nas­ta Helsingis­sä. Kir­joit­ta­jan mukaan Helen, joka hänen mukaansa on kul­takaivos Helsingille, voisi alen­taa sähkön hin­taa helsinkiläisiltä niin kuin Seinäjoen, Ker­a­van ja Por­voon ener­giay­htiöt ovat tehneet.

Helen ei ole mikään kul­takaivos, vaik­ka sen voit­to onkin kolminker­tais­tunut suh­teessa surkeaan vuo­teen 2021. Voit­toa se tuot­taa, mut­ta suh­teessa sidot­tuun pääo­maan voit­to ei ole kummoinenkaan.

On pidet­ty vääränä sitä, että maakaa­sun korkea hin­ta vaikut­taa sähkön hin­taan myös Suomes­sa, vaik­ka sähköä tuote­taan maakaa­sul­la vain vähän. Helenin suurin voimalaitos kuitenkin sat­tuu ole­maan Vuosaaren maakaa­su­voimala. Sen seisot­ta­mi­nen käyt­tämät­tömänä mak­saa. Helen omis­taa 10 % Olk­ilu­o­to 3:sta, joka ei ole sekään tuot­tanut tähän men­nessä kuin meno­ja. Jat­ka lukemista “Kom­ment­te­ja HBL:n pääkir­joituk­seen Helenin hinnoista”

Miksi puu on uusiutuvaa ja turve ei?

Lyhyesti: turve las­ke­taan uusi­u­tu­mat­tomak­si, kos­ka sen polt­to lisää hiilid­iok­sidia ilmake­hässä pysyvästi kun taas puun polt­to vain alle sadak­si vuodeksi

Sekä puun että turpeen polt­to tuot­ta­vat piipun päästä mitat­tuna enem­män hiilid­iok­sidipäästöjä ener­giayk­sikköä kohden kuin kivi­hi­ilen polt­to. Puu las­ke­taan uusi­u­tu­vak­si ener­giak­si ja turvet­ta ei, vaik­ka suot sito­vat hiiltä enem­män kuin sitä polte­taan. (Tämäkään väite ei ole kiis­ta­ton. Siitä lopuksi.)

Selvitetään turpeen osalta, mitä ilmake­hässä ole­valle hiilid­iok­sidille tapah­tuu, kun turvesuo joko polte­taan (A) tai jätetään polt­ta­mat­ta (B).

Olete­taan, että suon polt­to tuot­taa hiilid­iok­sidipäästön X samanaikaises­ti kun muut Suomen suot sito­vat samanaikaises­ti hiilid­iok­sidia määrän Y.

Vai­h­toe­hdos­sa A hiilen määrä ilmake­hässä on laskenut määräl­lä Y‑X, joka luku voi siis olla negati­ivi­nen, mut­ta turvevä­ki väit­tää sen ole­van positiivinen.

Vai­h­toe­hdos­sa B hiilen määrä on laskenut määräl­lä X, sil­lä muiden soiden sit­o­man hiilen määrä ei riipu mitenkään siitä, polte­taanko kyseinen suo vai ei.  On huo­mat­ta­va, että kyseinen suo olisi jatkanut hiilen sidon­taa häir­iöt­tä, jos sitä ei olisi poltet­tu, sil­lä turpeen määrälle suos­sa ei ole sel­l­aista ylära­jaa, että se olisi vas­tas­sa vielä tuhan­si­in vuosiin.

Niin­pä vai­h­toe­hdos­sa A hiilen määrä ilmake­hässä kas­vaa käytän­nössä pysyvästi määräl­lä Y, mikä on vähän enem­män kuin jos turpeen sijas­ta olisi poltet­tu kivi­hi­iltä, kos­ka turpeen poltos­ta aiheutu­vat hiilid­iok­sidipäästöt ovat suurem­pia kuin kivi­hi­ilen. Jos siis halu­amme, ettei ilmas­ton­muu­tos mei­dän toimiemme joh­dos­ta etene, emme pol­ta turvet­ta. Jat­ka lukemista “Mik­si puu on uusi­u­tu­vaa ja turve ei?”

Keinoliha tulee, onko maatalous valmis?

Biore­ak­tor­eis­sa valmis­tet­ta­va keino­li­ha tulee vuoren var­masti. Jo nyt on yri­tyk­siä, aiko­vat tuot­taa soluvil­jelmis­sä lihaa ilman eläim­iä, munan­valkuaista ilman kano­ja ja maitoa ilman lehmiä. Teknolo­gia on vielä kehi­tys­vai­heessa, mut­ta kun se alkaa toimia, sitä on help­po monistaa rajat­tomasti. Näin tapah­tuu läh­es varmasti.

Sin­ga­pores­sa hyväksyt­ti­in pari vuot­ta sit­ten biore­ak­tor­eis­sa valmis­tet­tu­jen kananuget­tien myyn­ti kulut­ta­jille. Jatkoa seu­raa. Jat­ka lukemista “Keino­li­ha tulee, onko maat­alous valmis?”

Po-joen kuivuminen on tiedetty pitkään

Uuti­sis­sa on ker­rot­tu täl­lä viikol­la Ital­ian Po-joen laak­son kuiv­u­ud­es­ta. Tässä ei ole kyl­lä mitään uutista. On tiedet­ty pitkään, että alue tulee kuiv­u­maan ilmas­ton muuttues­sa ennen kaikkea Alp­pi­en jäätiköi­den sulamisen seu­rauk­se­na, kos­ka lumi sulaa Alpeil­la heti kevääl­lä eikä ruo­ki Po-jokea syksyyn saak­ka. Osoituk­se­na siitä, että tämä on tiedet­ty pitkään lai­tan tähän katkel­man kir­jas­tani Fil­lar­il­la Niz­za­an. Näin mietin Pohjois-Ital­ian maat­alouden tule­vaisu­ut­ta vuon­na 2007 matkalla Nizzaan: 

“Ennen matkalle lähtöä luin, että Pohjois-Ital­i­aa koet­telee vaka­va kuiv­u­us. Ital­ian hal­li­tus on ryhtynyt määräti­etoisi­in toimi­in veden säästämisek­si koti­talouk­sis­sa. Uima-altaat on määrät­ty pidet­täviksi tyhjinä. Tämä on kyl­lä silkkaa näen­näis­toim­intaa, jon­ka tarkoituk­se­na on vain osoit­taa hal­li­tuk­sen jämäkkyyt­tä vesip­u­lan edessä. Alueen vedestä 90 % menee maat­aloudelle lop­ut melkein kokon­aan teol­lisu­udelle. Tähän näh­den koti­talouk­sien vedenkäyt­tö on mitätön­tä. Uima-altaiden vedestä hai­h­tuu ilmaan vain mitätön osa. Lop­pu päät­tyy takaisin jokeen. Olen­naista olisi tietysti pitää huoli siitä, että maat­alous käyt­tää vet­tä järkiperäis­es­ti. Jat­ka lukemista “Po-joen kuiv­u­mi­nen on tiedet­ty pitkään”

Bensalasku on reaalisesti alentunut

Vuodes­ta 2006 tähän het­keen ben­salasku on autoil­i­joiden puheista huoli­mat­ta laskenut reaalis­es­ti 6.6% ja suh­teessa palkkoi­hin 18,2%

Autoalan jär­jestöt toitot­ta­vat niin koval­la äänel­lä, että ben­san hin­ta on tehnyt autoilus­ta val­ta­van paljon kalli­im­paa, että aloin itsekin uskoa asi­aan, kunnes Oskari Nok­so-Koivis­to Aal­to-yliopis­ton talousti­eteen laitok­selta vinkkasi min­ulle, että asia taitaa olla toisin.

Niin­pä laskin, paljonko polt­toaine mak­soi sadan kilo­metrin matkalla vuon­na 2006 ja nyt, ja kor­jasin tietysti hin­nan kulut­ta­jahin­tain­dek­sil­lä. Vuosi 2006 valikoi­tui ver­tailu­vuodek­si, kos­ka googlaa­mal­la sen vuo­den tieto tuli esille helpoiten. Tulos olisi ollut vielä vahvem­pi, jos olisin ottanut ver­tailu­vuo­den kauempaa.

95-ben­san keski­hin­ta oli Autoalan tiedo­tuskeskuk­sen mukaan vuon­na 2006 1,29 € ja tam­miku­us­sa 2022 1,89 €. Näyt­tää siis tulleen kalli­im­mak­si peräti 47 %.

Auto­jen keskiku­lu­tus oli vuon­na 2006 8,7 litraa ja nyt (vuon­na 2021) 6,9 litraa. Niin­pä sadan kilo­metrin ajoon tarvit­tavas­ta polt­toaineesta piti mak­saa vuon­na 2006 11,22 € ja nyt 13,04 €. Euroina hin­ta on siis yhä nous­sut, mut­ta vain 16,2% Jat­ka lukemista “Ben­salasku on reaalis­es­ti alentunut”

Energiamarkkinoiden hullunmylly

Ener­gian hin­nat ovat kaikkial­la Euroopas­sa tapis­sa. Sik­si myös kaukoläm­mön hin­ta nousee, vaikkakin paljon vähem­män.

Ener­giahin­nat ovat nousseet Euroopas­sa niin paljon, että se lähen­telee jo sosi­aal­ista kri­isiä, kun pien­i­t­u­loisil­la ei ole varaa läm­mit­tää talojaan.

Eniten on nous­sut maakaa­sun hin­ta, joka on yli kuusinker­tais­tunut viime vuodes­ta. Kes­ki-Euroopas­sa mon­et talot lämpiävät taloko­htaisel­la maakaa­suläm­mi­tyk­sel­lä. Tätä tuot­taa val­tavaa huolta.

Maakaa­sun on mukana paljon poli­ti­ikkaa. Väitetään Venäjän pain­os­ta­van sil­lä avaa­maan Nord Stream 2 ‑putken Sak­saan. Tilanteet toisaal­ta Valko-Venäjän ja Puolan rajal­la sekä toisaal­ta Venäjän ja Ukrainan rajal­la heilut­ta­vat kaa­su­fu­tu­ure­ja kym­me­nil­lä pros­en­teil­la. Jat­ka lukemista “Ener­gia­markki­noiden hullunmylly”

Helen oy:n hallitus päätti sulkea Hanasaaren voimalaitoksen 1.4.2023

Helenin hal­li­tus (jon­ka puheen­jo­hta­ja olen) päät­ti tänään aikaistaa Hanasaaren kivi­hi­ilivoimalaitok­sen sulkemista 21 kuukaudel­la. Omis­ta­jao­h­jaus oli aikanaan velvoit­tanut sulke­maan voimalaitok­sen 31.12.2024, mut­ta pää­timme sulkea sen taloudel­li­sista ja ympäristösy­istä aikaisem­min. Jat­ka lukemista “Helen oy:n hal­li­tus päät­ti sulkea Hanasaaren voimalaitok­sen 1.4.2023”