Tekoäly muuttaa paljon, mutta muutoksen suuruus ei ole kovinkaan kummallinen verrattuna siihen, mitä muutoksia on koettu aiemmin.
Markkinat ovat toimineet. Työnsä menettäneet ovat siirtyneet tekemään jotain muuta ja työaikaa on lyhennetty – ei töiden jakamista silmällä pitäen vaan vapaa-ajan arvostuksen takia.
Koneen särkijät vastustivat Kehruu-Jennyjä ja vähän muitakin koneita. Pitkässä juoksussa he olivat väärässä. Lopulta teollistuminen merkitsi työläisillekin sellaista elintason nousua, jota ei oltu osattu edes kuvitella. Toisaalta se vei aikaa. Kesti pari sukupolvea, ennen kuin työväestö pääsi mukaan kohonneeseen elintasoon. Omassa asiassaan koneiden särkijät olivat siis oikeassa.
1960-luvun Suomessa maa- ja metsätalouden alasajon nopeus lähti pahasti lapasesta. Traktorit ja moottorisahat tulivat samanaikaisesti korvaamaan ihmistyötä. Kaupungit, teollisuus ja palvelut eivät pystyneet ottamaan vastaan vapautuvaa työvoimaa. Niinpä 300 000 suomalaista muutti maasta, lähinnä Ruotsiin. Ensin Suomi työnsä väkeä Ruotsiin, sitten paremmat palkat vetivät Ruotsiin väkeä, jota olisi jo tarvittu Suomessakin. Kovin usein kävi niin, että kesälomalla käytiin katsomassa tuttuja Ruotsissa ja jäätiin sille tielle, koska saatiin niin hyvä työtarjous. Ilmiötä torjumaan Keksittiin lomaltapaluuraha. joka on yhä voimassa vähän muotoaan muuttaneena, vaikka sen alkuperäinen syy on kadonnut.
Tekoäly tulee vauhdilla. Markkinat kehittäisivät kyllä uutta työtä, mutta eivät välttämättä siinä tahdissa kuin pitäisi.
Nyt olisi käyttöä innovatiiviselle sosiaalipolitiikalle. Valitettavasti yhteiskunnallinen insinööriosaaminen on meillä heikkoa. Kokoomus ei ole osannut sitä koskaan eivätkä demarit osaa enää.