Hyväosaisten alueiden lapsia huono-osaisten kouluihin?

60 vastausta artikkeliin “Hyväosaisten alueiden lapsia huono-osaisten kouluihin?”

1. Helsingis­sä niin san­ot­tu white flight, suomen­netaan se vaikka­pa valkopaok­si, on ollut käyn­nis­sä jo pitkään, tois­takym­men­tä vuot­ta. Se tiede­tään kyl­lä Kymp­is­säkin, hehän siitä min­ulle aikanaan ker­toi­vat. On silti hyvä, että se vih­doin tohdi­taan sanoa myös ääneen, sil­lä jos sille halu­taan jotain tehdä, se ei onnis­tu, ellei itse asi­aa ensin tunnusteta.

   Mut­ta jos sille halu­taan jotain tehdä, ei se ainakaan onnis­tu täl­lä taval­la. Iltale­hti ker­toi eilen, miten neljä per­het­tä on jo muut­tanut pois Puu-Myl­ly­purosta ensisi­jais­es­ti tämän koulupi­irien uus­jaon vuoksi.

   Espoos­sa on jo aluei­ta, jot­ka elävät valkopaon jälkeistä aikaa. Kun Suve­lan Kirstin koulus­sa oppi­laista 92 % on vierask­ielisiä, niin suomenkieli­sistä sinne ovat jääneet enää vain ne, jot­ka eivät syys­tä tai tois­es­ta pois pääse.

   Vastaa

2. -Ehdin tästä kir­joit­taa tuo­hon edel­liseen ketju­un. Siir­rän alla ole­van kom­ment­ti­ni tänne, jos se vain blo­gis­tille sopii?

   Suomen kie­len oppimi­nen Van­taal­la ja Helsingis­sä, ja myös Espoos­sa kyl­lä vaikeu­tuu radikaal­isti, kun ver­taa kaupunkien viral­lisia väestöennnustei­ta > vieraskielisten/maahanmuuttajien suh­teelli­nen ja absolu­ut­ti­nen osu­us 2030–2050 JA ver­taa sitä Helsin­gin ope­tusvi­ras­ton (KASKO) virkamies­möläy­tys­tä vasten. 

   Möläy­tyshän oli varsi­nainen tot­ta­puhu­va sam­makko ja siinä perustelti­in että vierask­ieliset lapset eivät opi suomea jos hei­dän osuuten­sa on kovin korkea. Sik­si koulu­ra­jat uusik­si että saadaan suomea kotona puhu­via sekaan. No, nyt oli ainakin läpinäkyvää hallintoa vaik­ka tuskin oli tarkoi­tus. Ja hehän ovat oppimisen asiantun­ti­joi­ta. Tietävät mis­tä puhuvat. 

   Pk-seudul­la­han on usei­ta koulu­ja ja päiväkote­ja jois­sa ei-suo­ma­lais­taus­tais­ten osu­us on selvä enemmistö.
   Ja niin ollut jo vuosia.
   Ja viit­taamieni väestöen­nustei­den mukaan kehi­tys on voimakkaasti edelleen kas­vavaa. On joitakin luokkia jo ja use­ampia päiväkotiryh­miä jos­sa suomen kie­len taus­taisia ei enää ole käytän­nössä yhtään. 

   Kunkin oma kysymys on sit­ten onko tämä huono, hyvä vai neu­traali asia. 

   Helsinkiläi­nen suomea kotikie­lenään puhu­va nainen (siis tod.näk. vihrei­den tai vasem­mis­ton äänestäjä) tekee keskimäärin yhden lapsen elämän­sä aikana.
   Se tarkoit­taa juuri hänen viiteryh­män­sä puolittumisvauhtia.
   He ratkai­se­vat siis koko kysymyk­sen näin 20–40 vuo­den aika­janal­la läh­es täysin.

   Vastaa

   1. Daniel F:lle.

      Mikä on tuo “valkopaon” alkusyy? Kukaan ei pak­ene, joitakin ääri­ra­sis­te­ja luku­un otta­mat­ta, kenenkään uskon­toa eikä ihon­väriä sinänsä.
      Syyn täy­tyy olla jos­sakin muualla. 

      Vaikka­pa käyt­täy­tymisessä jol­lakin asuinalueel­la? Ennakkolu­u­lois­sa tai ennakkolu­u­lois­sa jot­ka saa­vat vahvis­tus­ta? Itä-Helsin­gin kouluis­sa on lev­o­ton­ta. Se ei ole salaisu­us. Toki kaik­ki se ei todel­lakaan ole muut­ta­jan­uorten vuoksi. 

      Kun nyt mukaan on tul­lut uusi muut­tu­ja, kie­len oppimi­nen, tilan­net­ta on entistä vaikeampi hah­mot­taa. Muu­tosvas­taisia on mah­do­ton­ta syyl­listää siitä etteivät he halua omien (suomea puhu­vien) las­ten­sa ole­vien joidenkin muiden las­ten suomen kie­len oppimisen objekteja.
      “Sin­un laps­esi eivät ole sin­un lap­si­asi”, ei enää päde tässä maailmassa. 

      Tiede­tään sosi­ol­o­gi­sista tutkimuk­sista, että on ole­mas­sa pros­ent­ti jon­ka ylit­tämi­nen muual­ta tullei­den suh­teen saa asioi­ta, joi­ta ei toiv­ota, tapah­tu­maan. Jos kyseessä on täysin eri­lainen ryh­mä (uskon­to, kieli, kult­tuuri) on inte­graa­tio entistä vaikeam­paa. Määrä sinän­sä ylisu­ure­na kumoaa kuu­luisat mah­dol­lisuuk­sien tasa-arvot. 

      Ehkä pk-seu­tu on tässä mielessä “täyn­nä.” Maa­han­muut­ta­jao­su­us tääl­lä alkaa olla jo samaa kuin Hol­lan­nis­sa, Sak­sas­sa, Bel­gias­sa, Ranskassa.
      Yhteiskun­tapoli­ti­ikan tehtävä olisikin ohja­ta uusia muut­ta­jia sisem­mälle Suomeen .
      Ideaali olisi tietenkin että muut­topaikko­ja olisi vain yksi yhteeen suh­teessa työ­paikko­jen mukaan.
      Jos muut­ta­jien määrä on tas­apain­os­sa, kieliasi­at järjestyvät kyllä.
      Pk-seudul­la ei enää selvästikään ole. 

      Lopuk­si isku pal­leaan joka samal­la lop­pukeven­nys. Kun nyt tiede­tään että demar­it saa­vat laa­jaa kan­na­tus­ta maa­han­muut­ta­javäestöltä (mm. HS), siis nämä “taku­uäänestäjät”, niin poli­it­tis­es­tkin oli viisas­ta ohja­ta muut­ta­jia Piek­sämäelle, Mikke­li­in, Seinäjoelle ja Kokko­laan jne. Ota­pa Antti L tästä vinkki. 

      Koulu- ja kieliasi­at hoitu­vat kun määräkysymys on bal­anssis­sa. Juuri siitähän KASKOn mukaan on kyse. Itä-Hki on lop­pu­un buukattu.

      Vastaa

3. Pitää myös ottaa huomioon, että Suomes­sa kouluil­la ei ole yhtäläisiä ja kat­tavia arvioin­tikri­teere­jä, joiden perus­teel­la arvosano­ja jae­taan. Eli­it­tik­ouluis­sa 9 eteen joutuu näkemään vaivaa ja vas­taavasti ns. huonom­pi­maineises­sa koulus­sa saman arvosanan saa todel­lisu­udessa 7 osaamisel­la. Todel­li­nen ero koulu­jen välil­lä on suurem­pi kuin uuti­soin­nista käy ilmi. Koulu­jen ilmoit­ta­mat kes­ki-arvot eivät ker­ro siis totu­ut­ta opetuk­sen tasos­ta. Van­hem­mat muo­dosta­vat käsi­tyk­sen­sä kouluista S2-oppi­laiden osu­ud­es­ta ja aina luotet­ta­van hevos­mi­esten tieto­toimis­ton uuti­sista eli net­ti, huhut ja tutut.

   Vastaa

   1. Vahvis­tan käsi­tyk­sesi Rauli. Sen enem­pää avaa­mat­ta ker­ron että näen tämän oman työni kaut­ta todel­la läheltä. Kri­teetit ovat kyl­lä peri­aat­teessa ole­mas­sa mut­ta niiden nou­dat­ta­mi­nen on reaal­i­maail­mas­sa mahdotonta.
      Ei ole kuviteltavis­sa koulua jos­sa suurin osa arvosanoista tulisi asteikol­la 5–6.

      Ope­tus, arvioimi­nen jne. on inhimil­listä toim­intaa. Oppi­lait­ten­sa kanssa vuosia työsken­televä opet­ta­ja ei ole mikään inkvisiittori. 

      Ain­oa ulospääsy tästä olisi val­takun­nal­liset kokeet ja niiden mitat­tavu­us. Yhteis­mi­tallisu­us. Ulkop­uo­li­nen tarkastaja.
      Toisi myös esi­in sen että kaik­ki koulut eivät ole “yhtä hyviä.” Koko koulu­tuk­sen tasa-arvo on pyrkimys kyl­lä. Mut­ta siihen ei ole päästy.

      Opetuk­sen ns. tasalaa­tu­isu­us ei ole kiin­ni pelkästään opet­tamis­es­ta. Myös muut yhteiskun­nal­liset muut­tu­jat, joista juuri nyt onnek­si puhutaan, vaikut­ta­vat asi­aan. Lähtökieli­ta­so yksi keskeisim­mistä. Ellei kodeil­ta ale­ta vaa­tia suomen kie­len osaamista ja sen käyt­töä, ei koulu voi kuin paikkail­la. Kouluis­sa ja päiväkodeis­sa saate­taan tila­ta tulkke­ja van­hem­mille jot­ka ovat olleet maas­sa pitkälti yli 10 vuot­ta. No, tulkkibisnes ainakin kukoistaa. 

      Joku englan­ti­lainen kan­sain­välis­es­ti kuu­luisa report­teri teki juuri ohjel­man siitä miten hienoa suo­ma­lainen yhteiskun­ta on. Tuli ulos YLE:ltä. Hävet­ti. Melkein kaikissa asiois­sa mitä brit­ti toi esiin.
      Yksi myyt­ti joka pitäisi ajaa alas on suo­ma­laisen koulu­tusy­hteiskun­nan erinomaisuus.
      Olisi helpom­paa jatkaa kun tosi­asi­at tunnustettaisiin.

      Vastaa

      1. “Ei ole kuviteltavis­sa koulua jos­sa suurin osa arvosanoista tulisi asteikol­la 5–6.”

         Tämä on täysin tot­ta. Jos asi­aa arvosanoil­la mitataan, suo­ma­lais­ten koulu­jen tuot­ta­man osaamisen näen­näi­nen tasaisu­us perus­tuu kuminauhailmiöön, jos­sa arvosana-asteikon alapää jous­taa “tarvit­taes­sa” ylöspäin. Olisi ris­ki koulun maineelle ellei jopa skan­daali, jos arvosanat oli­si­vat real­is­tiset eli “liian matalat”.

         Kun olin työu­rani alus­sa, tein sijaisuuk­sia siel­lä tääl­lä niin kuin muutkin opet­ta­jat. Perustin omat arvosanani suo­raan niihin kri­teerei­hin, mitä ope­tus­su­un­nitelmien arvioin­ti­taulukois­sa luki. Antamieni arvosano­jen mata­la taso tuli sit­ten arvioin­tikok­ouk­sis­sa yllä­tyk­senä, ehkä jopa järky­tyk­senä. Joskus ylhäältä tuli myös aika suo­raa viestiä siitä, että näin mata­la arvosana ei ole suo­ta­va (kri­teereistä huoli­mat­ta). En minä toki peri­aat­teessa vas­tus­ta “jatku­vaa ja monipuolista arvioin­tia”, mut­ta oikeasti sil­lä nos­te­taan arvosano­ja vain ylöspäin ja käytän­nössä peit­el­lään todel­la heikkoa kokeel­la mitat­tavaa osaamista.

         Suh­taudun suurel­la epäi­lyk­sel­lä myös jokaiseen sel­l­aiseen perusk­oulu­un, jon­ka päät­tö­todis­tusten keskiar­vo on paljonkin yli kahdek­san. Kasvukeskuk­sis­sa arvosana-asteikko ilmeis­es­ti jous­taa ylöspäin, kos­ka opet­ta­jat tietävät, että oppi­lail­la on kovat paineet lukiopaikkak­il­pailus­sa. Kun olen opet­tanut seisko­ja tai kase­ja, kukaan oppi­las ei ole koskaan itkenyt kokeessani, mut­ta ysilu­okan kevääl­lä kyllä.

         Jos kaikkien Helsin­gin perusk­oulu­jen päät­tö­todis­tusten keskiar­vot lask­isi oppi­las­määräl­lä pain­ote­tusti yhteen ja ver­taisi sitä Satakun­nan, Kain­u­un tai Kymen­laak­son perusk­oului­hin, havait­taisi­in että pääkaupunkiseudun kieli­haas­teel­lis­ten perusk­oul­u­lais­ten määrästä huoli­mat­ta läh­es jokaises­ta Helsin­gin perusk­oulus­ta saa näi­den kaikkien keskiar­vo­ja korkeampia arvosano­ja! Maakun­nis­sa sen sijaan arvosana-asteikko vaikut­taa hyvin real­is­tiselta, kaikkien oppi­laiden keskiar­vo on tyyp­il­lis­es­ti noin seit­semän ja puoli.

         Olen opet­tanut myös hyvin valikoitunei­ta erikois­lu­okkia ja min­un on hyvin vaikea kuvitel­la, että suo­ma­laises­sa jär­jestelmässä juuri mitenkään voitaisi­in syn­nyt­tää keskikokoisia koulu­ja, jois­sa kaik­ki oppi­laat oli­si­vat oikeasti yhtä hyviä kuin min­un parhaim­mis­toni, joka on omas­ta mielestäni jo suo­ras­taan liikut­ta­van hyvää. Täyt­tämäl­lä ihan koko koulu “eri­ty­is­lin­joil­la” ehkä, mut­ta eipä juuri muuten. Silti täl­laisia koulu­ja on Suomes­sa ties kuin­ka paljon.

         Arvosano­jen ver­tail­tavu­us on oikeasti käytän­nössä yksi vit­si. Ihme­teltävä muuten on, mitä tapah­tuu näille Helsin­gin huip­puta­soisille ysilu­okkalaisille, kun he sit­ten jatka­vat lukioi­hin ja hei­dän yo-arvosanansa keskiar­vo ei enää olekaan mag­nan yläpuolel­la. Johtuu var­maan helsinkiläis­ten lukioiden huonos­ta tasos­ta perusk­oului­hin verrattuna?

4. Hekan uudet vuokrayk­siöt ton­nin kuus­sa maan kalleim­mil­la ton­teil­la Jätkäsaa­res­sa, miten se ara-rak­en­t­a­mi­nen taas aut­taakaan pienituloisia?

   Vastaa

5. En tiedä…Minusta voi hyvinkin käy­dä niin, että pk-seudul­la ei keskip­itkäl­lä välil­lä enää asu juurikaan suo­ma­laisia. Kouluis­sa ris­ki huonoille ympäristöille, mikä aset­taa muut­topaineen pois pk-seudul­ta. Vierask­ielis­ten määrä kas­vaa nopeasti, mikä vähen­tää suomen kie­len tarvet­ta. Pohjois-Suomes­sa on vielä suomenkielistä ilmapi­ir­iä ja osa van­hem­mista muut­taa taloudel­lis­es­ta tap­piostakin huoli­mat­ta pohjoisem­mak­si, jos se paran­taa las­ten mahdollisuuksia. 

   Siis­pä ennuste. Suomenkieli­nen Suo­mi on tulos­sa päätepis­teeseen ainakin pääkaupunkiseudulla.
   Omas­ta mielestäni paras­ta voisi olla tosi­a­sioiden tun­nus­t­a­mi­nen. Suomenkieliselle nuorisol­la paras maail­ma olisi sel­l­ainen, jos­sa eri alueet kil­pail­e­vat keskenään ja suo­ma­laisil­la nuo­ril­la olisi vapaa muut­to-oikeus eri puo­lille maail­maa. Jos men­estys­tä olisi esim. USA:sa/Australiassa, niin näi­hin paikkoi­hin kan­nat­taisi pyrk­iä muut­ta­maan jne. Asevelvol­lisu­us ei voi kestää tässä ympäristössä kovin kauaa.

   Vastaa

   1. Nim­imerk­ki joopa­joolle kom­ment­ti­na että pääkaupunkiseudul­la on aluei­ta jois­sa asuu yli 90% suomenkieli­sistä ja niitä on jatkos­sakin kos­ka ei kaikil­la ole varaa asua Helsin­gin kan­takaupungis­sa. Helsin­gin kan­takaupun­gin eriy­tymi­nen itäisen Helsin­gin lähiöistä ei ole maa­han­muu­ton aiheut­ta­ma ongel­ma vaan pitkäaikainen kehi­tys joka alkoi jo 1970-luvul­la kun Pääkaupunkiseudulle muut­ti muual­takin Suomes­ta ihmisiä jot­ka oli­vat pääasi­as­sa mata­lam­man tulota­son työvoimaa. Mitä tulee asevelvol­lisu­u­teen sehän on vain poli­it­ti­nen päätös pide­täänkö sitä vai ei. Asevelvol­lisu­us itse asi­as­sa aut­taa hyvin paljon inte­graa­tios­sa kun myös maa­han­muut­ta­jataus­taiset varus­miehet pää­sevät suomenkielis­ten varus­mi­esten kanssa samaan varuskuntaan.

      Vastaa

6. Jos haas­ta­vat oppi­laat halu­taan tuo­van koul­ulle lisära­hoi­tus­ta, niin miten oppi­laiden haas­tavu­us mitataan? Eli miten väl­tetään tilanne, jos­sa kouluil­la on insen­ti­ivi pitää omia oppi­laitaan haastavina?

   Vastaa

   1. Parhai­ta aluei­ta vält­tää monikult­tuu­ri­on­gel­mat on asua Stadin repub­likaanivyöhyk­keel­lä eli pien­taloalueil­la, joiden läheisyy­dessä ei ole HEKAn vuokraslummeja.

      Vastaa

      1. Nim­imerk­ki Real­is­til­la on näköjään näitä mieliku­via ilmiöistä kuten jostain monikult­tuu­ri­on­gelmista tai HEKAn vuokraslum­meista. Kun aiheena on ilmas­ton­muu­tos niin siihen ei usko­ta kos­ka päivän läm­pöti­la mit­taris­sa ker­toisi muka koko totu­u­den. Nim­imerk­ki Real­is­tille ihan tiedok­si että HEKAn ns“vuokraslummeissa” asuu myös ihan taval­lisia kan­ta­suo­ma­laisia perheitä.

      2. Real­isti, juuri nykyi­nen “republikaani“hallitus on tehnyt HEKA-asumis­es­ta vaikeam­paa kun se otti käyt­töön tulo­ra­jat Hekan asuntoihin. 

         Sel­l­aiset ihmiset jot­ka kykeni­sivät mak­samaan omat vuokransa ilman tukia on ulkois­te­taan pois kaupun­gin taloista. Tot­ta kai niin slum­me­ja synnytetään. 

         Samaan aikaan Hekalla on korkeat vuokrat. Vaa­ti­ma­ton korkein­taan peruskun­toinen kolmio voi olla 1400 e. Tiedän sen hyvin kun itse maksan.
         Tämä on johtanut siihen että asun­to­ja on paljon tyhjil­lään ja myös sosio-ekonomiseen keskit­tymiseen sinne alapäähän. Kalli­ik­si tulee. 

         Tämän asian­han seu­raa­va hal­li­tus voi kor­ja­ta. Var­al­lisu­us­ra­jat ovat ymmär­ret­täviä mut­ta eivät tulorajat.
         Toki mikään kor­jaus­li­ike ei auta jos rajat sit­ten taas auke­vat ja maa­han voi tul­la vain eleleskelemään.
         Meil­lä on jo nyt maas­sa hyvin paljon niitä työelämään kai­vat­tu­ja maa­han­muut­ta­jia. Kaik­ki eivät ole löytäneet tietään työelämään.
         Heitä on myös kouluis­sa ja päiväkodeis­sa paljon työelämään kas­va­mas­sa kuten nytkin käyn­nis­sä ole­va has­su kohu osoittaa. 

         Se on has­su sen vuok­si että ensin val­taoikeis­tokin, lib­er­aali kaupunki­laikeskilu­ok­ka kan­nat­ti kovasti maa­han­muu­ton voimakas­ta lisäämistä, ja nyt kun heitä on, nyt itketään että koulut ovat hei­dän lap­si­aan täyn­nä eikä sinne voi omia lap­sia laittaa. 

         Tämä on nyt uut­ta Suomea. Siihen on sopeudut­ta­va. Peru­ut­taakaan ei voi.

7. Vielä yksi näkökulma.
   Suo­mi, ja Helsin­ki varsinkin, on kaksikielinen. 

   Mik­si kur­dinkielisiä, soma­lian, ara­bi­ankielisiä jne. ei siir­retä rauhal­lisi­in ja pieni­in ruotsinkielisi­in helsinkiläisk­oului­hin oppi­maan kieltä jol­la pär­jää Suomes­sa sekä muis­sa Pohjo­is­mais­sa? Siis jos kie­lenop­pimi­nen on oppi­las­si­ir­to­jen peruste… Tämä pitäisi tapah­tua jo heti varhaiskas­va­tus­vai­heessa ja tätä mah­dol­lisu­ut­ta maa­han­muut­ta­japer­heille tarjota. 

   Helsin­gin ruotsinkieli­nen väestö ei oikeas­t­aan ole lainkaan ottanut täl­läistä vas­tu­u­ta maa­han­muu­tos­ta jota ainakin RKP voimakkaasti on aina kan­nat­tanut. Ruotsinkieliset koulut ovat oma autonomi­nen saarek­keen­sa Helsingis­sä. Men­nyt­tä maail­maa sel­l­aisen pitäisi olla. 

   Heit­toni ei ole muuten mikään provo.
   Käytän itse ruot­sia päivit­täin monin eri tavoin, ruot­si on maamme rikkaus. Tun­temil­lani monil­la maa­han­muut­ta­jil­la tuos­sa edel­lä mainit­semis­tani kieliryh­mistä on lisäk­si paljon kon­tak­te­ja muis­sa Pohjo­is­mais­sa ja muut­to­ja puolin ja toisin tapahtuu.

   Vastaa

   1. Ruotsinkieliset koulut otta­vat kanssa maahanmuuttajia.

      Vastaa

      1. Määrä on hyvin pieni. Käytän­nössä olematon.
         Mis­sään ei ole ruotsinkielistä koulua jos­sa ei-euroop­palais­ten taus­taisen osu­us olisi edes viit­tä prosenttia.
         Jos sin­ul­la on tilas­to­ja ja muu­ta fak­taa, niin linkkaa. 

         Suomenkielisel­lä puolel­la on jo luokkia ja varhaiskas­vatuk­sen ryh­miä jois­sa suo­ma­lais­taus­taisia ei ole käytän­nössä lainkaan. Varhaiskas­vatuk­ses­ta on tulos­sa suh­teessa lisää koului­hin eli tilanne ei muu­tamia koulupi­iri­ra­jo­ja siirtelemäl­lä muuk­si muutu. 

         Paras­ta alkaa vain tot­tua uuden­laiseen todellisuuteen.
         Vas­tuu kie­len oppimis­es­ta on ensi sijas­sa tietenkin las­ten vanhemmilla.
         Jos maa­han­muut­ta­ja perus­taa tai tuo per­heen­sä Suomeen on lapsen oikeus, että hänen van­hempansa otta­vat uuden maan kie­len hal­tu­un­sa ja sitä kaut­ta osaamista siir­tyy myös lap­si­in jo kodin kautta.

      2. Ruotsinkieliset koulut ovat kerän­neet maa­han­muut­ta­jista etupäässä pohjo­is­maisia maa­han­muut­ta­jia. EU:n ulkop­uolis­ten maid­en maa­han­muut­ta­jia niis­sä on tavan­nut olla hyvin vähän. Poh­jan­maal­la on jonkin ver­ran itäaasialais­taus­taisia puu­tarhatyöläis­ten lap­sia myös ruotsinkieli­sis­sä kouluis­sa. Afrikkataus­taisia oppi­lai­ta ruotsinkieli­sis­sä kouluis­sa ei kovin paljoa ole näkynyt.

         Oppi­laspo­h­ja valikoituu pitkälti jo ruotsinkielis­ten päiväko­tien kaut­ta. Ruotsinkielis­ten päiväko­tien osalta sisään­pääsy on toteutet­tu usein niin, että niihin pääsee vain ruotsinkielis­ten tai kak­sikielis­ten per­hei­den lap­sia tai sit­ten vaa­di­taan kykyä mak­saa yksi­tyiset päivähoit­o­mak­sut, jol­loin ainakaan köy­hempi­en maa­han­muut­ta­jien lap­sil­la ei ole käytän­nössä niihin pääsyä. Sit­ten kun on käynyt suomenkielisen päiväkodin, men­nään suomenkieliseen koulu­unkin, sil­lä ruotsinkielisi­in koului­hin on kieli­taito­vaa­timus sisään­pääsyssä, toisin kuin suomenkieli­sis­sä kouluis­sa. Useis­sa ruotsinkieli­sis­sä kouluis­sa ei ole tilas­to­jen mukaan yhtään S2-oppi­las­ta edes pääkaupunkiseudul­la: https://yle.fi/a/74–20016772

         Esimerkik­si Espoos­sa muiden kuin ruotsin- ja suomenkielis­ten oppi­laiden osu­us on tilas­to­jen mukaan suomenkieli­sis­sä kouluis­sa noin 30 % ja ruotsinkieli­sis­sä kouluis­sa alle 5 %. Ero on merkit­tävä. Eriy­tymi­nen suomen- ja ruotsinkielis­ten koulu­jen oppi­laspo­h­jan välil­lä on tilas­tois­sa selvästi isom­pi kuin suomenkielis­ten koulu­jen kesken, joiden keskinäisi­in eroi­hin suun­nataan nyt otsikois­sa näkyneitä toimia, ja aloit­ta­mat­ta edes keskustelua siitä, voisiko sosioekon­o­mis­ten ero­jen tasauk­ses­sa merkit­tävää roo­lia olla myös ruotsinkielisil­lä kouluilla.

         Jos EU:n ulkop­uolisia maa­han­muut­ta­jia halut­taisi­in yhtä paljon ruotsinkielisi­in koului­hin kuin mitä suomenkieli­sis­sä kouluis­sakin on, pitäisi ruotsinkieli­sisi­in päiväkotei­hin pyrk­iä saa­maan enem­män ruot­sia osaa­mat­to­mia lap­sia, ja myös sosioekonomis­es­ti heikom­mas­sa ase­mas­sa ole­vista vierask­ieli­sistä maahanmuuttajaperheistä.

8. Kai yksi ongel­ma on se, että jos osa oppi­laista luokas­sa ei osaa kovin hyvin suomea, ja ope­tus on suomek­si, näistä mon­et tip­pu­vat usein muis­sakin oppi­aineis­sa ajan edetessä kär­ry­iltä kuin äidinkielessä, kos­ka kieli­taidon rajoit­tei­den takia muu­takin ope­tus­ta on vaikea omak­sua. Las­ten oppimis­es­ta osa tulee oppikir­jas­ta, osa opet­ta­jal­ta osa muual­ta ja olen­nainen osa ver­taisop­pimise­na muil­ta oppi­lail­ta. Jos opet­ta­jan aika menee luokas­sa kieli­taidoltaan rajal­lis­ten tukiopetuk­seen, peru­sop­pi­laal­ta voi jäädä peru­sope­tus­ta puut­tumaan sekä opet­ta­jan ope­tus­ta että ver­taisop­pimista ver­rat­tuna sel­l­aiseen oppimisym­päristöön, jos­sa opet­ta­ja voi keskit­tyä sen tason opetuk­seen ja jos­sa luok­ka ympäristönä oppi­laineen tukee oppimista. Ainakin moni vaikut­taa koke­van sen vaikut­ta­van oman lapsen oppimiseen, mil­lainen muu luok­ka on.

   Koko koulua ei koeta vält­tämät­tä niin kri­it­tisenä asiana kuin lapsen oman luokan oppilaita.

   Vastaa

   1. Ö, san­ot tuos­sa ( 3.8, 11:50) ja esität fak­tat juuri niin kuin ne ruotsinkieli­sis­sä kouluis­sa ovat. 

      Jär­jestelmä pitää huolen siitä ettei Euroopan ulkop­uolisia ruotsinkielisi­in koulu­un tule muu­tamia poikkeuk­sia luku­un ottamatta. 

      Samaan aikaan kuitenkin juuri tuos­ta tois­es­ta koti­mais­es­ta kielipi­iristä löy­tyvät monien heikom­pio­sais­ten suo­ma­lais­ten ennakkolu­u­lo­jen kovim­mat arvostelijat.
      Help­po puhua kun tilanteet eivät kos­ke­ta omaa todel­lista elämää.
      Help­po “puo­lus­taa” arvo­ja kun ne eivät tuol­la lail­la ole oikeas­t­aan mitään muu­ta kuin tun­tei­ta ja statementteja. 

      Reaal­i­maail­maa ajatellen maa­han­muut­ta­japer­heelle ruotsin kie­len hallinta olisi parem­paa pääo­maa kuin suomen kie­len. Ruot­sil­la kaik­ki Pohjo­is­maat auki. Sen vuok­si itsekin panos­tan ko. kie­len osaamiseeni. 

      Mut­ta RKP mm. ja kieli­jär­jestöt eivät koskaan tule tuke­maan maa­han­muut­ta­jia tässä vaan jatka­vat kielieristyspoli­iti­ikkaansa hal­li­tuk­ses­ta toiseen.

      Vastaa

9. Pidän Soin­in­vaaran älyl­li­sistä kir­joituk­sista ja suuril­ta osin myös kom­menteista. Se siitä. Tätä blogikir­joi­tus­ta lukies­sani juo­lahti mieleen iso kuva Suomen maa­han­muut­topoli­ti­ikas­ta. Aluei­den eri­ar­vois­tu­mi­nen, päiväkoti- ja koulushop­pailu, ulko­maalais­ten “huip­pu­osaa­jien” vaikea työllistäminen/saaminen Suomeen, maa­han­muut­ta­jien rikol­lisu­us ja työt­tömyys­ti­las­tot, opiske­li­joiden ase­ma ja maa­han­muut­ta­jien keskit­tymi­nen vain tiet­ty­i­hin suuri­in kaupunkeihin.

   Nuo ed. maini­tut asi­at ovat esimerkke­jä siitä, että Suo­ma­lainen maa­han­muut­topoli­ti­ik­ka on epäon­nis­tunut­ta, jos näin äkkiseltään löy­tyy jo paljon epäko­htia, jois­sa on men­ty metsään.

   Työssäkäyvät maa­han­muut­ta­jat ovat nykyään elin­tärkeitä pk-seudulle ja etenkin Helsingille, sitä ei kai kiistä kukaan. Kyl­lähän Suomes­sa on tilaa uusille ulko­suo­ma­laisille tuli­joille ja hei­dän per­heilleen, mut­ta onko Suomen resurssit täl­lä het­kel­lä sitä luokkaa, että maa­han­muut­ta­jil­la olisi parhaat mah­dol­liset edel­ly­tyk­set kotoutua ja sopeu­tua uuteen koti­maa­hansa. Mielestäni ei.

   Resurssien lisäämi­nen on ihan vält­tämätön­tä, mut­ta olisiko Suomen olta­va myös rehellisen real­isti ja tun­nustet­ta­va, mil­laiseen maa­han­muut­topoli­ti­ikkaan meil­lä on varaa ja mihin ei?

   Vastaa

   1. Suomes­sa men­nään aina joka asi­as­sa jotenkin perse edel­lä puuhun.

      Yleis­es­ti maail­mal­la fik­suim­mat ja kyvykkäim­mät maa­han­muut­ta­jat, eli nämä ulko­maiset huip­pu­osaa­jat menevät niihin mai­hin, jois­sa talous kas­vaa ja on kysyn­tää huip­pu­osaa­jille, myös palkan muo­dos­sa. Tääl­lä sen sijaan on lyö­ty kaik­ki ulko­maalais­ten huip­pu­osaa­jien varaan: väitet­ty tule­vaisu­u­den työvoima­pu­la (jon­ka piti alkaa jo tuos­sa 10–15 vuot­ta sit­ten mut­ta niin vain se työt­tömyys tren­daa pikem­minkin ylöspäin eikä alaspäin) ja talouskasvu.

      Eli tänne halu­taan ulko­maalaisia huip­pu­osaa­jia luo­maan kasvua, mut­ta tämä ei vain toi­mi näin maail­mal­la. Lisäk­si koko kon­sep­ti on aivan älytön, oli­vatko Sam Alt­man ja Bill Gates huip­pu­osaa­jia? Molem­mil­ta­han jäi korkeak­oulut kesken…

      Vastaa

      1. Suomes­sa työikäis­es­tä väestöstä 12 % on ulko­ma­lais­tau­taisia, työt­tömiä on vähän yli 10 %. Ilman ulko­maalaisväestöä meil­lä olisi val­ta­va työvoimapula.

      2. “Suomes­sa työikäis­es­tä väestöstä 12 % on ulko­ma­lais­tau­taisia, työt­tömiä on vähän yli 10 %. Ilman ulko­maalaisväestöä meil­lä olisi val­ta­va työvoimapula.”

         Var­maan noinkin. Ulko­maalais­taus­tais­ten osu­us Suomen työt­tömistä oli saman Tilas­tokeskuk­sen vuon­na 2025 julkaise­man tilas­ton mukaan oli 25 %.

         Ulko­maalais­taus­taiset toimi­vat etenkin työn­tek­i­jä­ta­son tehtävis­sä, siinä mis­sä suo­ma­lais­taus­taisil­la yleisin tehtävä on nyky­isin olla alem­pi toim­i­henkilö. On yli kaksinker­taista yleisyy­deltään suo­ma­lais­taus­taisil­la toimia asiantun­ti­jana kuin ulko­maalais­taus­taisil­la tilas­to­jen mukaan. Vas­taavasti siivoo­jana toimii tilas­to­jen mukaan moninker­tainen osu­us ulko­maalais­taus­tai­sista kuin suo­ma­lais­taus­tai­sista. Ulko­maalais­taus­tai­sista 20–64 ‑vuo­ti­aista nai­sista peräti 16 % toimii Tilas­tokeskuk­sen tilas­to­jen mukaan Suomes­sa siivoo­jana ja ulko­maalais­taus­tai­sista miehistä 6 %, kun taas suo­ma­lais­taus­taisil­la nämä ammatit eivät mah­du yleisimpi­en ammat­tien lis­toille nykyään enää ollenkaan. Vas­taavasti suo­ma­laiset mui­hin mai­hin muut­ta­neet toimi­vat näis­sä mais­sa myöskin kan­taväestöä use­am­min mm. juuri mata­la­palkkaisi­na siivoo­ji­na esim. opiskelun­sa lomassa.

10. Luulisi melkein että kyse on enem­män luokas­ta kuin rodus­ta. Meinaan noi ran­skalainen ja englan­ti­lainen koulu ovat molem­mat täyn­nä maa­han­muut­ta­jia mut­ta silti niihin on tunkua.

    Vastaa

    1. Nim­imerk­ki Raeanuk­selle kom­ment­ti­na että sekä ran­skalainen että englan­ti­lainen koulu eivät ole julk­isia koulu­ja vaan yksityisiä

       Vastaa

       1. Mikä vain vahvis­taa point­tiani: sinne pitää erik­seen hakea, eikä maa­han­muut­ta­javal­taisu­us hait­taa ketään.

          Ei siis white flight vaan class flight.

    2. Sosioekonomi­nen seg­re­gaa­tio tarkoit­taa nimeno­maan eroa elin­ta­sos­sa, joka liit­tyy mm. per­heen tuloi­hin, van­hempi­en koulu­tuk­seen, työelämäase­maan jne. Siitähän koulushop­pailus­sa käytän­nössä on kyse, että miten lapset jär­jestetään mah­dol­lisim­man hyvään kasvuym­päristöön, jos­sa nämä saa­vat hyvän poh­jan päästä luokkay­hteiskun­nas­sa itsekin korkealle. Mut­ta ei asi­aa niin kehtaa kovin moni sanoit­taa, vaik­ka siitä(kin) on kyse.

       Vastaa

11. Jos van­hem­mista edes toinen osaa jotenkuten kun­nol­la ruot­sia niin kan­nat­taa opet­taa lapselle ruot­sia ja lait­taa ruotsinkieliseen koulu­un. Seg­re­gaa­tio-ongelma­han on suurin Helsin­gin seudul­la ja Turus­sa, ja niis­sä osaa­vat syn­type­r­äiset kan­ta­suo­ma­laiset yleen­sä parem­min ruot­sia kuin sisä-Suomes­sa jos­sa ei ruotsinkielisiä juuri asu eikä ole ruotsinkielisiä koulujakaan.

    Vastaa

    1. Mik­si ihmeessä kan­nat­taisi niin turhaa kieltä kuin ruot­sia opet­taa? Jos näyt­tää, että Suomes­sa ei kan­na­ta suo­ma­lais­ten asua, niin parem­pi muut­taa pohjois-Suomeen ja IB-lukion kaut­ta ulkomaille.

       Vastaa

       1. En oikein ymmär­rä nim­imerk­ki joopa­joon aja­tusken juok­sua. Miten Pohjois-Suo­mi olisikin yhtäkkiä joku toinen aut­ent­tisem­pi Suo­mi vain sen takia kun Eteläisessä Suomes­sa asuu jol­lain alueil­la enem­män vierask­ielisiä enem­män kuin mual­la Suomea?

       2. Jos helsinkiläis­per­heen van­hem­mil­la on varaa olla jouti­laina ja muut­taa pohjois-Suomeen niin mik­si ei muu­ta samantien Espan­jaan tai Thaimaa­han? Siel­lähän oppii suuren maail­man meininkiä ja meno on yhtä vilka­s­ta kuin Itiksessä.

    2. Sisä-Suomes­sakin on ruotsinkielisiä koulu­ja, esim. Lahti, Jyväskylä, Tam­pere jne., joista mikään ei ole kak­sikieli­nen kun­ta. Koko Suomes­sa on voimas­sa kun­nil­la lak­isääteinen velvoite jär­jestää ruotsinkieli­nen perusk­oulu, jos on ruotsinkielisiä lap­sia, mut­ta velvoit­teen voi hoitaa myös muus­sa kun­nas­sa, jos ruotsinkielisiä on vähän. Lapset matkus­ta­vat osin pitk­iäkin matko­ja ruotsinkielis­ten koulu­jen perässä toi­sista kunnista.

       Mut­ta ei näis­sä kun­nis­sa ruot­si­in juuri arjes­ta tör­mää. Tiotsinkielsi­et muo­dosta­vat oman eriy­tyneen saarek­keen jo päiväkodista alka­en, jol­loin suomenkieliset eivät tör­mää ruotsinkielisi­in lap­si­in päiväkodis­sa, perusk­oulus­sa eikä lukios­sakaan. Melkein kaikki­in mui­hin äidinkieli­in kyl­lä nykyään tör­mää suomenkieli­sis­sä päiväkodeis­sa ja kouluis­sa, mut­ta ei ruotsiin.

       Vastaa

       1. En ole kuul­lut muista ruotsinkieli­sistä kouluista kokon­aan suomenkielisil­lä paikkakun­nil­la kuin Tam­pere, Pori, Oulu, Varkaus ja Kot­ka. Osas­sa niistä toimii vain perusk­oulu tai jopa vain ala-aste eli lukio käytävä suomek­si tai muutet­ta­va toiselle paikkakun­nalle. Esim julkkistoimit­ta­ja Tuo­mas Enbuske on käynyt ruotsinkielistä perusk­oulua Oulus­sa, joten se todis­ta­nee etteivät ihan kuplas­sa elä.

          Ruotsinkieliset koulut otta­vat kanssa maa­han­muut­ta­jia, pk-seudul­la varsinkin. Mei­dän pojan luokalla on ollut venäläisiä ja muil­la luok­i­lal myös arabe­ja. Siinä koulus­sa jos­sa itse kävin 50 vuot­ta sit­ten oli kanssa kaiken­maalaisia mut­ta he oli­vat diplo­maat­tien tai expat-per­hei­den lap­sia kos­ka siihen aikaan ei mui­ta ulko­maalaisia juuri ollut.

       2. R. Sil­ver­berg:

          No, Jyväskylässä toimii 9‑luokkainen Kuokkala sven­s­ka sko­la, ja lahdessa Sven­s­ka skolan i Lahtis. Yläk­oulus­sa on siel­lä yhteen­sä 18 oppi­las­ta, eli keskimäärin 6 oppi­las­ta per vuosiluokka.

          Enbuskea en juurikaan tunne. En ole tör­män­nyt hänen ruotsinkielisi­in kir­joituk­si­in­sa tai puheisi­in­sa koskaan. Hän näkyy vas­tus­ta­neen pakkoruotsia:
          “Min­ulle ruotsin kieli ja kak­sikieli­nen Suo­mi ovat tärkeitä. Halu­aisinko, että mah­dol­lisim­man moni osaisi ruot­sia? Kyl­lä. Pitääkö sivistyneen suo­ma­laisen osa­ta mielestäni edes ruotsin perus­teet? Kyl­lä. Se, että ne ovat min­ulle tärkeitä asioi­ta, ei kuitenkaan valitet­tavasti tarkoi­ta ettei niiden pitäisi olla kaikille muillekin tärkeitä.” https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/tuomasenbuske/60431-pakkoruotsin-vastustajat-ovat-oikeassa/

          Point­ti siltä oli se, että muut eivät näis­sä kun­nis­sa juuri ruot­si­in arjes­sa tör­mää, kun ruotsinkieliset ovat omana yhteisönään eriytet­ty muil­ta. On eri päiväkodit, eri koulut ja osin myös kielipo­h­jais­es­ti eriy­tyneet vapaa-ajan har­ras­tuk­setkin. Ruotsin taito­ja ei pääse moni arjes­sa sovelta­maan mis­sään, kun ruotsinkielisi­in lap­si­in ei edes tör­mää. Urheilun joukkue­peleis­sä saat­taa suomenkieli­nen lap­si tai nuori joskus voi­da tör­mätä ruotsinkieliseen joukkueeseen, mut­ta isos­sa osas­sa suomea ei tör­mää niihinkään. Monia globaale­ja ns. vierai­ta kieliä tulee nykyään lap­sil­la ja nuo­ril­la vas­taan tut­tuna kie­lenä paljon enemmän.

       3. I:

          Jos on ruotsinkieli­nen ja asuu Tam­pereel­la tai Oulus­sa esim niin sil­loin ei ole mah­dol­lista eristäy­tyä. Ruotsinkieliset koulut noil­la paikkakun­nil­la ovat sitä varten että ruotsin- tai kak­sikielis­ten per­hei­den lapset ylipään­sä oppi­si­vat kun­nol­la ruot­sia, kos­ka suomenkieli­sis­sä siitä ei ole var­muut­ta. Sama kos­kee tietenkin myös pk-seutua.
          Ain­oas­taan Poh­jan­mal­la, Län­si-Uudel­la­maal­la ja Ahve­nan­maal­la ruotsinkieliset elävät “eristyk­sessä” kos­ka kaik­ki ympäril­lä puhu­vat kanssa ruotsia. 

          Ehdotin että suomenkieliset per­heet jot­ka asu­vat lähiössä jos­sa on siir­to­laisia niin paljon että kouluis­sa yli puo­let oppi­laista ovat mui­ta kuin kan­ta­suo­ma­laisia, lait­taisi­vat las­ten­sa ruotsinkiekiseen koulu­un kos­ka sil­loin oppii kun­noa sekä ruot­sia että suomea.
          Ruotsinkieli­sis­sä kouluis­sa ainakin pk-seudul­la on todel­la paljon oppi­lai­ta joiden äidinkieli on suo­mi. Noi­hin koului­hin pyrkimi­nen edel­lyt­tää toki että on käynyt ruotsinkielistä päiväko­tia tai muul­la taval­la todis­te­tusti on han­kkin­ut sel­l­aisen ruotsin taidon että pär­jää koulussa.

          Tuo­mas Enbuske on ainakin esi­in­tynyt ruotsinkieli­sis­sä TV-ohjelmissa.

       4. R. Sil­ver­berg kirjoitti:

          “Ehdotin että suomenkieliset per­heet jot­ka asu­vat lähiössä jos­sa on siir­to­laisia niin paljon että kouluis­sa yli puo­let oppi­laista ovat mui­ta kuin kan­ta­suo­ma­laisia, lait­taisi­vat las­ten­sa ruotsinkiekiseen koulu­un kos­ka sil­loin oppii kun­noa sekä ruot­sia että suomea.”

          Tuo­han nimeno­maan lisää koulu­jen välistä seg­re­gaa­tio­ta¨, jos niistä lähiöistä, jois­sa jo ennestään yli puo­let oppi­laista on mui­ta kuin suomen- ja ruotsinkielisiä, vielä use­ampi suomenkieli­sistä vai­h­taisi koulukielek­seen ruotsin. Jo nyt ruotsinkieli­sis­sä kouluis­sa on huo­mat­ta­van vähän mui­ta kuin ruotsin ja suomenkielisiä. Tuo toi­mi vähen­täisi lähiök­ouluista suomenkielisiä entis­es­tään, ja lisäisi kielel­listä seg­re­gaa­ti­oti­lan­net­ta lähiök­oulu­jen osalta.

          Jos tätä seg­re­gaa­tio­ta halut­taisi­in vähen­tää, pitäisi ruotsinkielisi­inkin koului­hin saa­da lisää nimeno­maan pien­i­t­u­loisia vierask­ielisiä, joiden äidinkieli on muu kuin suo­mi tai ruot­si, jol­loin vierask­ielis­ten osu­udet tasoit­tuisi­vat eri kouluis­sa. Nyt ruotsinkieli­sis­sä kouluis­sa vierask­ielisiä on monin paikoin keskimäärin vain noin kuudes­osa siitä, mitä suomenkieli­sis­sä kouluis­sa. Ero on erit­täin huomattava.

       5. R.Silfverberg kir­joit­ti:

          “Noi­hin koului­hin pyrkimi­nen edel­lyt­tää toki että on käynyt ruotsinkielistä päiväko­tia tai muul­la taval­la todis­te­tusti on han­kkin­ut sel­l­aisen ruotsin taidon että pär­jää koulussa.”

          Jäin vielä miet­timään, että mikä tässä tek­stis­sä ihme­tyt­ti. Se oli tek­stin lop­pu­osa. Suomenkielisi­in perusk­oului­hin­han ote­taan oppi­laik­si aina myös ne oppi­laat, jot­ka eivät koulu­un tul­lessaan osaa lainkaan suomea, ilman että vaa­di­taan kieli­taiton osoit­tamista oppi­laak­si pääsyn ehdok­si. Tuo käytän­tö lie­nee yksi monista syistä koulu­jen sosioekonomiselle eriy­tymiselle ja samal­la sille, mik­si äidinkieleltään muun kuin ruotsin- ja suomenkielisiä maa­han­muut­ta­jia ruotsinkieli­sis­sä kouluis­sa on niin vähän.

          Keskustelin joitain vuosia sit­ten erään opet­ta­jan kanssa, joka yksi­no­mais­es­ti teki työnään yläasteikäisenä Suomeen muut­tanei­den inte­groimista suomenkieliseen koulu­un, eli käytän­nössä siihen liit­tyvää eri­ty­isope­tus­ta. Hänen kaik­ki oppi­laansa oli­vat koulu­un tul­lessaan käytän­nössä suomen kie­len taidot­to­mia, ja hän opet­ti oppi­lai­ta siir­tymä­vai­heen ver­ran eli sen aikaa, että nämä sai siir­ret­tyä taval­liselle luokalle S2-oppi­laana. Osal­la maa­han­muut­ta­jista se vai­he kesti 2 kuukaut­ta, osal­la toista vuot­ta. Hän teki todel­la hienoa työtä. Oppi­laat oli­vat pait­si kieli­taidoltaan eri vai­heis­sa, myös iältään ja taito­ta­soltaan eri­laisia. Siinä sai pilkkoa ope­tus­ryh­män opetuk­sen erit­täin mon­een taso­ryh­mään niin sub­stanssin kuin kieli­taidonkin osalta. Mut­ta niin nimeno­maan tehdään, kos­ka ei sel­l­aista vai­h­toe­htoa edes ole, että suomea osaa­mat­tomana suomeen muut­tanut perusk­ouluikäi­nen jäisi ilman perusk­oulun ope­tus­ta. Tietenkin suomea osaam­a­tonkin ote­taan suomenkieliseen koulu­un oppi­laak­si, vaik­ka sit­ten suo­raan 9. luokalle.

          Siinä, mis­sä suomenkielisi­in koului­hin ote­taan kesken koulunkin suomen taidot­to­mia, ruotsinkieli­sis­sä kouluis­sa ei ilmeis­es­ti ote­ta täysin ruotsin­taidot­to­mia sisään samal­la tavoin yleis­es­ti kesken koulun, ja inte­groi­da näitä oppi­lai­ta sit­ten taval­lisi­in luokki­in oppi­maan kieltä parem­min. Siinä olisi yksi poten­ti­aa­li­nen kehi­tysko­hde, kos­ka se on ongel­ma, jos täl­laisia oppi­lai­ta ker­tyy liian paljon tois­t­en yksit­täis­ten koulu­jen yksit­täisille luokille sen takia, että osaan kouluista täl­laisia oppi­lai­ta ei lainkaan tai juuri lainkaan tule.

12. No kah­den lapsen isänä omat negati­iviset havain­toni ja tut­tavien koke­muk­set tietyn­lai­sista maa­han­muut­ta­jak­ouluista eivät liity oppimis­tu­lok­si­in, vaan jatku­vaan väki­val­taan ja uhkailu­un. Ja huumeisi­in ja päihteisiin. 

    Eivät opet­ta­jat pystyneet tekemään mitään poikaani päätä pidem­mälle maa­han­muut­ta­japo­jalle joka käyt­ti päivit­täin väki­val­taa. Onnek­si poi­ka siir­ret­ti­in koulus­ta pois nopeasti. 

    Tut­tavaper­heen poi­ka jou­tui vai­h­ta­maan koulua kos­ka maa­han­muut­ta­ja­jen­gi otti tämän kohteek­seen. Ja suku­laiseni lap­si ajau­tui jen­gi- ja päi­hdekier­teeseen eräässä itä-Helsin­gin koulus­sa. Siel­lä tun­tui tapah­tu­van koulus­sa täysin käsit­tämät­tömiä asioi­ta jot­ka eivät olisi tääl­lä ”hyväl­lä alueel­la” mahdollisia.

    Vastaa

    1. Huumeet on kuin täit, niitä on kaikissa kouluis­sa mut­ta ns parem­man väen kouluis­sa ongel­maa piilotel­laan kunnes se räjähtää käsille.

       Kolme las­ta ns hyvässä koulussa

       Vastaa

    2. Vas­taavaan tul­lut tör­mät­tyä myös. Mieleen tulee esim. eräs päätä pidem­pi maa­han­muut­ta­ja, joka on erotet­tu use­am­mas­ta koulus­ta aiem­min ja on päätä pidem­pi mui­ta, kun on iältään noin 3 vuot­ta mui­ta van­hempi. Oppi­laan fyy­siset voimat ovat aikuisen miehen tasol­la, ja kiin­nos­tuk­sen kohteet eri kuin selvästi itseään nuorem­mil­la saman vuosilu­okan muil­la oppi­lail­la. Jos oppi­las on väki­val­tainen, koulu ei voi tehdä oikein mitään, kuin koit­taa pitää niis­sä tilanteis­sa kiin­ni parin opet­ta­jan voimin. Erot­taakaan koulus­ta ei voi ja siirtää muuhun koulu­un, jos on mon­ta ker­taa jo aiem­min erotet­tu, kos­ka mah­dol­liset lähik­oulut lop­pu­vat. Eikä erot­ta­mi­nen ole lapselle itselleen yleen­sä muutenkaan hyväk­si. Ehkä mui­ta selvästi van­hem­mille lap­sille olisi hyvä koit­taa olla oma luok­ka. Har­voin selvästi mui­ta van­hempia lap­sia kuitenkaan ihan niin mon­taa on.

       Vastaa

    3. TL, tun­nistan sen mis­tä puhut. Ne joil­la on omia koke­muk­sia tästä, joko oppi­laana, van­hempana tai haas­tavien koulu­jen opet­ta­ji­na, he tietävät.
       Muut arvail­e­vat, otta­vat oman kan­tansa tähän asi­aan arvoasiana, poli­it­tise­na kan­nan­muo­dos­tuk­se­na, eivät sitä kaut­ta mitä tapah­tuu. Sitä mitä tapah­tuu, sitä ei oikeas­t­aan tiede­tä kuin koke­mus­po­h­jais­es­ti. Ei medi­an jut­tu­jen kaut­ta. Ne ovat kuitenkin aina tulkintoja. 

       Yksi kuvaa­masi ongel­man ydin on se että koulu taitaa olla jääkiekkokaukalon kanssa ain­oa paik­ka mis­sä väki­val­ta ei ole väkivaltaa.
       Sille on kek­sit­ty has­su ter­mi sil­loinkin kun se on fyy­sistä: kiusaami­nen. Olisi alet­ta­va käyt­tää käsitet­tä kouluväkivalta. 

       Kun koulu­väki­val­ta on vakavaa, aiheut­taa kipua ja vam­mo­ja, lyömi­nen, potkimi­nen, repimi­nen, fyy­sisel­lä väki­val­lal­la uhkaami­nen, tulisi kut­sua poli­isi paikalle. Ja van­hempi­en tehdä yhdessä koulun rehtorin kanssa selvä rikosil­moi­tus. Vain tätä kaut­ta sig­naali menee per­ille ja todel­liset tuk­i­toimet käynnistyvät. 

       Saataisi­in myös selvä tilas­to siitä mis­sä väki­val­taa on, kuin­ka paljon ja ketkä sitä tekevät.
       Jois­sakin kouluis­sa on edelleen väärän­lainen poli­isin pelko.
       Itse ilah­dun tietyl­lä taval­la joka ker­ta kun koulun pihal­la on poli­isi­au­to. Tiedän että nyt ovat varsi­naiset ammat­ti­laiset paikalla ja koulu osaa hoitaa asioitaan. Kuraat­to­rien, psykolo­gien ja opet­ta­jien ja rehto­rien ammat­ti­taitoa aliarvioimat­ta on selvää että väki­val­lan selvit­tää poli­isi ja lait­taa seu­rauskäytän­nöt liikkeelle.
       Se on jo lapsen, uhrin, oikeusturvakysymys.
       Van­hem­mil­la ja kiusa­t­u­il­la ei ole velvol­lisu­ut­ta sopia vakavaa väki­val­taa mis­sään pyöreän pöy­dän keskusteluis­sa ker­ta toisen­sa jäl­keen, jos piilotavoit­teena on “ettei poli­isia tähän tarvitse sekoittaa.” 

       TL, hyvil­läkin alueil­la on ongel­mansa. Pohjois-Helsingis­sä, vau­raal­la arvoalueel­la, omakoti-ja riv­i­taloalueel­la, oli ehkä törkein kiusaamistapaus mitä kuvitel­la saat­taa. Sel­l­aiseen sama edel­lä kuvaa­mani toimintamalli.

       Vastaa

       1. toim­inta­malli selvä kirjoitti:

          “Kun koulu­väki­val­ta on vakavaa, aiheut­taa kipua ja vam­mo­ja, lyömi­nen, potkimi­nen, repimi­nen, fyy­sisel­lä väki­val­lal­la uhkaami­nen, tulisi kut­sua poli­isi paikalle. Ja van­hempi­en tehdä yhdessä koulun rehtorin kanssa selvä rikosil­moi­tus. Vain tätä kaut­ta sig­naali menee per­ille ja todel­liset tuk­i­toimet käynnistyvät. ”

          Alle 15-vuo­ti­ail­la ei ole rikosoikeudel­lista vas­tu­u­ta Suomen lain mukaan, joten poli­isin kut­sumis­es­ta ei ole mitään hyö­tyä, ellei tek­i­jä ole jo täyt­tänyt 15 vuot­ta. Rikos­tutk­in­taa ei aloite­ta, jos lapsel­la ei ole rikosoikeudelli­nen vas­tu­uikä täyn­nä. Akuutis­sa tilanteessa poli­isi voi toki ottaa kiin­ni riehu­jan, jos opet­ta­jat eivät siihen kykene. Mut­ta jatko­toimet poli­isi ohjaa muille, kos­ka rikos­tutk­i­joil­la ei ole toimi­val­taa alle 15-vuo­ti­aiden asioissa.

13. Vuo­den päästä oma­l­lakin lapsel­la on siir­tymi­nen koulu­un, jos­sa S2-oppi­laiden osu­us on tämän maakun­nan korkein ja koul­ul­la muu­toinkin aika rauha­ton maine. Sen ver­ran ennakoiti­in, että suosit­telti­in hake­maan luon­non­tiedelu­okalle. Naa­puri oli ratkaissut asian lait­ta­mal­la kaik­ki omat lapsen­sa opiskele­maan lati­naa ja sitä kaut­ta toiseen kouluun.
    Ajat­telin jäädä seu­raile­maan tilan­net­ta ja kuu­lostel­la miten lap­si itse asian viihtyy, jos ovet luon­non­tiedelu­okalle eivät aukene. Sit­ten olisi vielä optio alkaa soit­ta­maan jotain soit­in­ta tai hakea kris­til­liseen koulu­un, jos meno yltyy sietämät­tömäk­si. Hel­posti täl­laises­sa kyl­lä käy niinkin, että aikuinen ylireagoi tunnepohjalta.

    Vastaa

    1. I, “Alle 15-vuo­ti­ail­la ei ole rikosoikeudel­lista vas­tu­u­ta Suomen lain mukaan, joten poli­isin kut­sumis­es­ta ei ole mitään hyö­tyä, ellei tek­i­jä ole jo täyt­tänyt 15 vuot­ta. Rikos­tutk­in­taa ei aloite­ta, jos lapsel­la ei ole rikosoikeudelli­nen vas­tu­uikä täynnä.”

       Kyl­lä rikosil­moituk­sen voi tehdä ja siitä on hyö­tyä. Poli­isi tulee paikalle, se voi jo havah­dut­taa, mut­ta vaik­ka syytet­tä ei nos­te­ta, asi­aa usein myös selvitetään, Helsingis­sä tätä varten mm. oma poli­isiryh­mä las­ten ja nuorten rötök­si­in, ja selvit­te­ly johtaa aina myös las­ten­suo­jeluil­moituk­seen. Sen voivat tehdä myös väki­val­lan kohteek­si joutuneen lapsen tai nuoren van­hem­mat, koulun reak­tioi­ta ei ole vält­tämätön­tä jäädä odottamaan. 

       Pahin­ta on että vähän puhutel­laan ja tode­taan että ei mitään kuitenkaan voida.

       Vastaa

       1. Poli­isin tulo paikalle havah­dut­taa usein ensim­mäisel­lä ker­ral­la. Jos kyse on viidennestä tai kymme­nennestä ker­ras­ta, se ei enää yleen­sä havahduta.

          Las­ten­suo­jeluil­moituk­sen voi tehdä ilman poli­isi­akin. Yleen­sä koulu tekee ne itse, jos tilanne sitä vaatii. Mut­ta han­kalam­mista tapauk­sista niitäkin on usein tehty jo niin mon­ta, ettei sekään enää vaiku­ta mitään. Aika usein toisia kohtaan väki­val­taiset lapset ovat jo ennestään las­ten­suo­jelun asi­akkai­ta, ja mon­et toisia kohtaan eri­tyisen väki­val­tai­sista lap­sista asu­vat jo valmi­ik­si huostaan­otet­tuina tai laitoksessa. 

          Jos on vaik­ka trau­ma­ti­soi­va lap­su­us takana, johon pika­muu­toskeinoa ei usein ole, poli­isin keinot ovat näis­sä tilanteis­sa usein aika vähissä. Moni lap­si tarvit­sisi parem­pia sote-palvelui­ta, ei poliisia.

          Ehkä alle 15-vuo­ti­aiden rikosil­moituk­sista on joskus hyö­tyä, mut­ta ei ole tul­lut sel­l­aisia juuri vas­taan, joista alle 15-vuo­ti­aiden tapauk­ses­sa ulospäin näkyvästi hyö­tyä olisi ollut. Poli­isi­tutkin­nat päät­tyvät alaikäisyy­den toteamiseen, ja lapsen väki­val­tainen käytös on kyl­lä käytän­nössä liki aina van­hem­mil­la ennestään liiankin hyvin tiedossaan.

          Lap­si­han on usein yleisim­min väki­val­taisin stressin alla tai väsyneenä tai nälkäisenä tutus­sa seuras­sa eli käytän­nössä oma­lle lähipiirilleen.

14. Minus­ta menet harhaan aset­taes­sasi täl­laisen kysymyk­sen: “Kysymys asian kan­natet­tavu­ud­es­ta jakau­tuu kah­teen osaan: onko tämä oikein ja toimi­iko tämä.”

    Koulu­jen oppi­laak­siot­toaluei­den reivaamises­sa on kyse siitä, että niitä on tarve muut­taa, kos­ka koulu­verkos­to ja asuinaluei­den lap­simäärät muut­tuvat. Kun muu­tok­sia joka tapauk­ses­sa tehdään, kan­nat­taa rajo­jen piirtämisessä miet­tiä esimerkik­si asuinaluei­den sosioekon­o­mista eriy­tymistä, kos­ka sil­lä on niin suuri vaiku­tus koulu­jen arkeen. Tuo kysymys asian oikeu­tuk­ses­ta on sikäli tärkeä, että aika paljon porua on syn­tynyt oppi­lait­ten “pakkosi­ir­roista” ja väli­neel­listämis­es­tä seg­re­gaa­tion ehkäisyssä. Ei ehkä kan­nat­taisi luo­da virhellistä vaikutel­maa siitä, mik­si näin tehdään.

    Sinän­sä olen samaa mieltä siitä, että täl­lä toimen­piteel­lä ei ratkaista koulu­jen seg­re­gaa­tio­ta. Tärkeäm­pää on esim. kaupunki­u­ud­is­tus­poli­ti­ikan jatkami­nen ja koulu­jen rahoi­tus. Kan­natan itse koulu­jen tarvepe­rus­taisen rahoituk­sen moninker­tais­tamista nykyisestä. 

    Esimerkik­si Hol­lan­nis­sa sen taso on noin viisinker­tainen Helsinki­in ver­rat­tuna, ja tulok­set ovat olleet myön­teisiä. Näin ker­toi­vat tutk­i­jat kas­vatuk­sen ja koulu­tuk­sen toimi­alan seminaarissa.

    Tässä oma blogi­ni asi­as­ta: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/antti-kaariala/koulujen-segregaatiosta-ja-oppilaaksiottoalueista-kannattaa-puhua-faktojen-pohjalta/

    Vastaa

    1. Antti Kääriälä kirjoitti:

       “Koulu­jen oppi­laak­siot­toaluei­den reivaamises­sa on kyse siitä, että niitä on tarve muut­taa, kos­ka koulu­verkos­to ja asuinaluei­den lap­simäärät muut­tuvat. Kun muu­tok­sia joka tapauk­ses­sa tehdään, kan­nat­taa rajo­jen piirtämisessä miet­tiä esimerkik­si asuinaluei­den sosioekon­o­mista eriy­tymistä, kos­ka sil­lä on niin suuri vaiku­tus koulu­jen arkeen.”

       Ei tuos­sa asuinaluei­den sosioekon­o­mista eriy­tymistä kauheasti kai edes mietitä, vaan oppi­laspo­h­jaa. Asuinalueen ja oppi­laspo­h­jan sosioekonomi­nen eriy­tymisti­lanne voi olla — ja usein onkin — eri, kos­ka kaik­ki alueen lapset eivät mene kun­nan lähik­oulu­un. Havain­nol­lis­tan. Olkoot sosioekonomis­es­ti keskiver­to asuinalue. Sit­ten siitä läh­tee parem­pit­u­lois­t­en ja korkeak­oulutet­tu­jen lap­sia ensin eri koului­hin, kuten ruotsinkielisi­in ja muun kielisi­in koului­hin. Sit­ten osa varakkaampi­en lap­sista hakee suomenkielisi­in yksi­tyisk­oului­hin. Sit­ten osa hakee pain­o­tus­lu­okille. Sit­ten kat­so­taan mitä jää jäl­jelle julkisen lähik­oulun oppi­laspo­h­jak­si. Jäl­jel­lä on sosioekonomis­es­ti keskimääräis­es­tä eriy­tynyt oppi­laspo­h­ja, vaik­ka itse asuinalue ei olisi eri­tyisem­min ‑sosioekonomis­es­ti eriy­tynyt asuinympäristö asumisen osalta. Kaupungi­nosan leikkipuis­tois­sa voivat leikkiä rikkaat ja köy­hät sekaisin (tosin kaikkein vau­raim­mil­la on omat leikkipuis­tot pihois­saan), mut­ta koulun oppi­laspo­h­ja voi poike­ta merkit­tävästikin asuinalueen las­ten jakaumasta.

       Vastaa

15. Kun suomen kie­len osaami­nen on inte­graa­ti­olle ja oppimiselle kri­it­tistä, niin olisi järkevää panos­taa siihen enem­män. YLEn mukaan Helsin­gin kouluis­sa opete­taan 50:tä äidinkieltä: https://yle.fi/a/74–20106218, mut­ta onko se nykyti­lanteessa tarkoituk­sen­mukaista? Suomen opet­ta­mi­nen paran­taisi tasa-arvoa, ja nähdäk­seni las­ten oikeuk­sien toteu­tu­mi­nen vaatisi sitä.

    Vastaa

16. Pidem­män päälle seg­re­gaa­tio on kyl­lä itseään ruokki­va ilmiö ja se tehostaa itse itseään. Uskon, että aikaa myöten Suomes­sa ollaan samas­sa tilanteessa kuin Ruot­sis­sa nyt. Meil­lä kehi­tys vaan tulee viiveellä.
    Ei se niinkään poli­ti­ikka­toimista johdu, vaan niil­lä joil­la on parhaat resurssit on mah­dol­lisu­us vali­ta ja lopuille jää sit­ten mitä jää. Sit­ten kun tilanne pahe­nee kan­nus­timet reagoi­da kas­va­vat entis­es­tään niil­lä, jot­ka pystyvät reagoimaan. Hyvä osaiset ja tiedosta­vat per­heet saa­vat lap­silleen Mat­teus vaiku­tuk­sen ja huono-osaiset sen sit­ten käänteisenä.
    Äkkiseltään tulee mieleen sel­l­ainen, että seg­re­gaa­tio­ta voitaisi­in tor­jua niin, että keskiar­von lisäk­si oppi­laat saisi­vat rank­ing­pis­teet omas­ta luokas­taan perusk­oulun jälkeisi­in jatko-opin­toi­hin. Täl­löin saataisi­in kan­nustin­ta päästä myös mah­dol­lisim­man heikko­ta­soiseen ryhmään.

    Vastaa

17. Keskustelus­sa on ollut koomista se, kun ekon­o­mistit alkoi­vat tois­tele­maan sitä, ettei koulu­tus­ta pystytä kehit­tämään, kos­ka tarvit­tavaa tietoa ei kerätä, jol­loin hei­dän mukaan emme voi tietää toimen­pitei­den vaiku­tuk­sista. Kuitenkin, nämä samat penäävät lisää resursse­ja, pienem­piä ryh­mäkoko­ja, anti­seg­re­gaa­tio­ta ja monia mui­ta toimia, joi­ta ei monis­sa (Pisat­utkimuk­sis­sa hyvin men­estyvis­sä) Aasian mais­sa ole sovel­let­tu. Taitaa tämän kanssa käy­dä kuten niin mon­en muunkin asian kanssa: penätään tutkit­tuun tietoon perus­tu­vaa päätök­sen­tekoa, sit­ten tutk­i­taan, tode­taan, ettei tutkimus käsitel­lytkään kat­tavasti todel­lisu­ut­ta ja lop­ul­ta päätök­set tehdään poli­itikko­jen intuitiolla.

    Vastaa

    1. Tuos­sa yksi haaste on se, että edis­tet­täviä asioi­ta on monia, ja ne opti­moi­vat eri asioi­ta. Seg­re­gaa­tion ehkäi­syl­lä tavoitel­laan mm. yhteiskun­ta­rauhaa. Oppimis­tu­losten kannal­ta ymmärtääk­seni use­at tutkimuk­set ovat tulleet siihen tulok­seen, että korkea seg­re­goituneisu­us johtaa parem­pi­in tulok­si­in niiden osalta, jot­ka ovat sit­ten niis­sä ikään kuin parem­mis­sa kouluis­sa, ja huonom­pi­in tulok­si­in niiden kannal­ta, jot­ka ovat niis­sä huonom­mis­sa kouluissa.

       Aikoinaan USA:ssa korkein oikeus päät­ti 1950-luvul­la, että ihon­väri­in perus­tuneet koulut ovat kiel­let­tyjä, ja syynä oli pait­si mm. koulu­jen resurssierot, myös mm. tutkimuk­set, joiden mukaan koulu­jen eriy­tymi­nen aiheut­ti negati­ivisia sosioe­mo­tion­aal­isia ja käyt­täy­tymiseen liit­tyviä vaiku­tuk­sia. Amerikas­sa koulut ovat silti yhä sekä sosioekonomis­es­ti, kielel­lis­es­ti että etnis­es­ti eriy­tyneitä, mut­ta ihon­väri­in perus­tu­vaa oppi­laiden erot­telua ei enää sen­tään ole ainakaan muodollisesti.

       Aiheesta voi lukea esim. tutkimusar­tikke­lin “The Effect of High School Socioe­co­nom­ic, Racial, and Lin­guis­tic Seg­re­ga­tion on Aca­d­e­m­ic Per­for­mance and School Behav­iors” Teach­ers Col­lege Record ‑lehdestä. Sen mukaan nykyis­es­tä koulu­jen seg­re­goi­tu­mis­es­ta kär­sivät eri­tyis­es­ti mus­tat ja latinot, kun taas valkoi­hoiset saat­ta­vat hyö­tyä tilanteesta.

       Nimeno­maan se muo­dostaa poli­it­tisenkin vaikeu­den asi­aa koskevas­sa päätök­sen­teossa, että tekee melkein mitä vain, ratkaisu­ista voi olla yksilö­ta­sol­la osalle lap­sista myös hait­taa. Yksi ratkaisu edis­tää tois­t­en las­ten ase­maa ja on toisille haitallista, ja toinen ratkaisu taas edis­tää tois­t­en las­ten ase­maa ja on eri lap­sille haitallista. Ihmiset ovat yleen­sä kiin­nos­tuneem­pia oman lapsen­sa tilanteesta kuin yhteiskun­nan kokonaiskysymyksistä.

       Vastaa

18. Olisko käytän­nössä mah­dol­lista jakaa oppi­laak­siot­toaluei­ta siten, että ns. huonos­ta alueesta lohkot­taisi­in usei­ta pieniä lohko­ja, jot­ka yhdis­tet­täisi­in use­am­paan hyvä­maineiseeen alueeseen. Pidem­pi koulumat­ka ei ehkä herät­täisi niin paljon vas­tus­tus­ta, jos porkkana on parem­pi­maineinen koulu.

    Huono­maineisen koulun oppi­las­määrä tietysti tip­puisi, mut­ta ylimääräiset luokkahuoneet tuli­si­vat käyt­töön kun samal­la panos­tet­taisi­in rutkasti lisää resursse­ja ja vaik­ka puo­litet­taisi­in luokkien ryh­mäkoko tässä koulussa.

    Vastaa

19. Poli­itikot paikkaa­vat toteut­ta­mansa poli­ti­ikan seu­rauk­sia kohtele­mal­la kan­ta­suo­ma­lais­ten lap­sia kuin kulu­tus­resursse­ja. Minus­ta tämä toim­inta on alhaista. Varsinkin kun huomioi miten asia valmis­telti­in täysin salassa.

    Mikäli täl­lais­es­ta toimin­nas­ta tulee suosit­tuakin, kysyn­tä kas­vaa yksi­ty­isille kouluille.

    Vastaa

20. Tässä on kyse nyt määräl­li­sistä tek­i­jöistä vah­vasti sekä siitä että sys­teemimme ei velvoita las­ten van­hempia oppi­maan suomea.
    Tehokkain paik­ka oppia kieli on oma koti. Kos­kee myös toista kieltä.
    Kuten jo totesin van­hem­mil­la on, siis olisi, tässä velvol­lisu­us, kos­ka kieli uudessa ympäristössä on eline­hto. Mut­ta tätä ei meil­lä vaa­di­ta. Seu­rauk­set ovat luettavissa. 

    Toinen tek­i­jä on määrä. Pk-seudul­la on ylitet­ty määrä jon­ka jäl­keen syn­tyy niin vahvo­ja ja laa­jo­ja kielialakult­tuure­ja että oma­l­la kielel­lä pärjää.
    Viiteryh­mä on niin iso että sen ulkop­uolelle ei vält­tämät­tä ole tarvet­ta. Suomen kie­len oppimisen taso jää vajaak­si. Niin myös osal­lisu­us yhteiskuntaan.
    Tätä tukee myös esim. yo-tutk­in­to jon­ka suomen kie­len voi läpäistä s2-oppi­laana todel­la helpote­tul­la kokeel­la vaik­ka takana olisi perusk­oulun yhdek­sän ja lukion kolme vuotta. 

    Koulupi­iri­ra­jo­jen siirte­ly on siis tois­si­jainen keino, joka on myös nopeasti maa­han­muut­ta­jaryh­mien kas­vaes­sa nopeasti lop­pu­un käytet­ty, jos se nyt mitään tulok­sia tuottaakaan. 

    Kie­len oppimisen vaa­timus ja kieliko­keet van­hem­mille toisi kestäväm­pää tulosta ja muutenkin olisi ratkaisukeskeinen sekä mut­ta­jien työmah­dol­lisuuk­sien että opin­to­jen kannal­ta. Voitaisi­in käyt­tää esim. käsitet­tä kielivastuu. 

    Koulus­sa lap­si tai nuori viet­tää huo­mat­tavasti vähem­män aikaa kuin yksi­tyiselämässään. Jos se on täysin toiskieli­nen, ei koulu voi kuin paikkail­la. Jos kotona suh­tau­tu­mi­nen suomeen kieleen on negati­ivi­nen tai välin­pitämätön, ei sitäkään.

    Vastaa

    1. Olen samaa mieltä. Suomen kie­len osaamisen vaa­timus pitäisi lähteä van­hem­mista. Maa­han­muut­ta­jat eivät saisi luo­da omia omankielisiä palvelui­ta. Ruot­sis­sa nämä yhteisöt ovat näitä var­joy­hteiskun­ta jot­ka ovat eristäy­tyneet muus­ta yhteiskun­nas­ta. Niis­sä voi käy­dä kaupois­sa ja asioi­da julk­i­sis­sa palveluis­sa, osaa­mat­ta sanaakaan ruot­sia. Ja yllä­tys yllä­tys tämä eriy­tymi­nen lähti liik­keelle koulu­jen eri­ar­vois­tu­mis­es­ta. Eli koulut ovat avainase­mas­sa siinä miten seg­re­gaa­tioke­hi­tys läh­tee liik­keelle. Kun tiet­ty määrä oppi­laak­siot­toalueen oppi­laista on vierask­ielisiä niin alueen kehi­tys­tä on enää vaikea estää.

       Suomes­sa on tehty siis aivan samat virheet. On sal­lit­tu ja annet­tu ylläpitää omaa kult­tuuria mikä on johtanut siihen, että van­hem­mat eivät ole integroituneet.

       Mitä tulee nuorten kieliosaamiseen yleis­es­ti. Niin kielet kehit­tyvät ja muut­tuvat ja nuoret puhu­vatkin ihan oman­lais­taan kieltä. Opin­to­jen kannal­ta tärkein­tä tietenkin on kyky omak­sua ja lukea pitkäjän­teis­es­ti ja ymmärtää käsit­teitä. Tähän vaa­di­taan kielel­listä kehittymistä.
       Perusk­oulu­jen rap­pio näkyy tässä, ne eivät kykene enää kehit­tämään ja laa­jen­ta­maan kielel­listä käsit­teistöä. Miten ihmeessä täl­lainen nuori pystyy jatko-opin­toi­hin jos hänel­lä on vaikeuk­sia ymmärtää mon­imutkaisem­pi­en sano­jen ja virkkei­den merkitystä.

       Vastaa

       1. Nuori pystyy jatko-opin­toi­hin, kun laskemme vaa­timus­ta­soa ammat­tiko­rkeak­ouluis­sa, samal­la saadaan korkeak­oulute­tun väestön osu­ut­ta kivasti ylöspäin. En tosin tiedä kuin­ka alas tuo­ta vaa­timus­ta­soa voi enää laskea, se on nytkin jo äärim­mäisen matalalla.

          Ain­oa kysymys­merk­ki tässä on se, että mitä hyö­tyä tästä on? Kiina nousee ja kil­pailee nyt laadul­la, ei mil­lään Ö‑tason mais­tereil­la ja tohtoreilla.

21. https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/90b60ec0-a938-4680–8351-fe1d139052e3

    Tuonkin voi tietenkin joku kui­tata poli­it­tis-kyynis­es­ti yksit­täistapauk­se­na. Niin­hän koke­muk­set hiljennetään.
    Mut­ta muu­tos stadis­sa ja lähikun­nis­sa on oikeasti tapahtunut.
    Nyt asioista tietävät tiety­il­lä alueil­la tai tietyis­sä esim. vuokrat­alois­sa asu­vat ihmiset, mut­ta jol­lakin aika­janal­la siitä tule­vat tietämään myös omako­htaisen koke­mus­po­h­jais­es­ti myös ns. parem­mil­la alueil­la asuvat.
    Jotkut ovat maltil­lis­es­ti vuosia tuoneet esi­in väestöpo­hjis­sa tapah­tu­via muu­tok­sia. Siis niitä joista vaikka­pa Tilas­tokeskus ker­too hyvässä avoimes­sa dat­apo­h­jas­saan jokaiselle joka jak­saa klika­ta pari kertaa.
    Hei­dät on kuitenkin per­sutet­tu ja maalitet­tu. Tulk­in­to­ja, ain­oi­ta oikei­ta, väli­in tyrkyt­tävä media hoitaa suun­sulkemisen yleensä. 

    Itse näen että mikään etnisyys sinän­sä ei tuo­ta ongelmia. Eri­laiset etnisyy­det ovat rikkaus. Olisi tyl­sää asua stadis­sa jos­sa kaik­ki oli­si­vat kantasuomalaisia. 

    Mut­ta kun määrä ylit­tää tietyn pis­teen, ongel­mat alka­vat kumu­loitua JOS maa­han­muut­topoli­ti­ik­ka on epäon­nis­tunut. Meil­lä on. Suo­mi on köy­hä maa. Mon­elle tämä köy­hä ja edelleen köy­htyvä maa ei ole paik­ka jos­sa elämisen­sä tasoa voisi halu­tusti nos­taa. Tääl­lä syrjäytyy. 

    Tämä kielelli­nen muu­tos tavoit­taa kaik­ki mei­dät kyl­lä aivan muu­tamia aluei­ta luku­unot­ta­mat­ta. Matem­ati­ikalle ei voi mitään. Se voidaan luvata.
    Sit­ten, kuten aina sanon, on kunkin oma asia miten muu­tok­seen suh­tau­tuu. Kuka näkee hyvää, kuka pahaa. Itse otan stoalais­es­ti, tälle ei voi nyt mitään.
    Mut­ta toiv­ot­tavasti Tuusu­laan muut­to aut­taa tuo­ta perhettä.

    Vastaa

    1. Suo­mi on köy­hä maa? Miten tuo­ta perustelisit? Wikipedi­as­ta löy­tyy “List of coun­tries by total pri­vate wealth” jos­sa Suo­mi sijoit­tuu ainakin 50 parhaan joukkoon, siis suun­nilleen paras kol­mannes, läh­es kaikil­la taulukon mittareil­la pyöritel­tynä. Ettei tuo näke­myk­sesi nyt vain liit­ty­isi tähän hal­li­tuk­sen har­joit­ta­maan kri­isivi­estin­tään, jon­ka mukaan mihinkään ei ole varaa, pait­si että johonkin kuitenkin aina on, esimerkik­si jäähalliin.

       Vastaa

       1. Jaakko K, kiitos keskustelus­ta, mut­ta tässä:
          ‑Euroopan korkein työttömyys
          ‑hyvin suuri val­tion­vel­ka > val­ta­va sopeu­tus­tarve ainakin kahdelle seu­raavalle hallituskaudelle
          — maail­man mitas­sa pitkään mata­la talouskasvupros­ent­ti (vaik­ka ihan juuri nyt myönt. kehitystä)
          ‑kri­isi­tynyt terveydenhoito/sotejärjestelmä > suo­ma­lainen ter­vey­den­hoito ei ole enää maanosan kärkeä
          ‑asun­to­var­al­lisu­u­den merkit­tävä pudotus
          ‑vähän pääo­mavar­al­lisu­ut­ta inno­vaa­tioon ja toimeliaisuuteen
          ‑hyvin korkea vero­tusaste suh­teessa kaven­tu­vaan hyvinvointivaltioon

          Eli ei tätä maa­ta kai rikkaak­si voi enää sanoa. Taisimme 80-luvul­la ja 2000-luvun alus­sa sel­l­aisia olla, mut­ta nyt on alet­ta­va sopeu­tua niukkaan val­tion- ja kun­tat­alouteen. Yksit­täisiä rikkai­ta ihmisiä, per­hekun­tia, suku­ja, aluei­ta, sosioekonomisia sek­tor­e­i­ta tietenkin on, mut­ta ei tänne ainakaan vauras­tu­misen toivos­sa kan­na­ta tulla. 

          Hal­li­tuk­sel­la on var­mas­tikin ollut syytä kri­isivi­estin­tään. Seu­raa­va tod.näk. demarei­den vetämä hal­li­tus tulee jatka­maan samaa lin­jaa, toki sil­lä ero­tuk­sel­la että joutu­vat sopeut­ta­maan vielä paljon enemmän.

22. Otatko­han nyt vähän vapauk­sia köy­hyy­den määrit­telemisessä. Jos var­al­lisu­us onkin vähen­tynyt, ei se vielä automaat­tis­es­ti tarkoi­ta sitä että on köy­hä. Ja varakkaal­lakin voi olla ongelmia rahoit­taa han­kkei­tansa, jos var­al­lisu­us on esimerkik­si pelkkiä kiin­teistöjä. Työeläke­jär­jestelmässäkin on kiin­ni huo­mat­ta­va var­al­lisu­us. Vero­tus­ta­han taas oli varaa juuri keven­tää, eri­tyis­es­ti suu­rit­u­loisille, mut­ta myös yhteisöveroa alennettiin.

    Vastaa