Koulushoppailun estäminen tuskin toimii

Jokin aika sit­ten pormes­tari Juhana Var­ti­ainen antoi Helsin­gin Sanomille haas­tat­telun siitä, että koulu­jen eriy­tymisen estämisek­si tulee luop­ua pain­ote­tu­ista luok­ista, esimerkik­si siis musi­ikkilu­ok­ista tai kieli­v­al­in­taan perus­tu­vista luokista.

Se oli Juhanal­ta rohkea ja kun­nioitet­ta­va teko, sil­lä hänen oma puolueen­sa on asi­as­ta täysin eri mieltä.

Nyt pain­ote­tu­ille luokille tulee oppi­lai­ta lähin­nä ”parem­mista” per­heistä. Näin oppisym­päristö on parem­paa muis­sakin aineis­sa. Kun oppi­laat ovat lah­jakkaampia, voidaan opet­taa vaa­ti­vam­min. Tänä tuot­taa koulun sisäitä segregaatiota.

Olen Juhanan kanssa samaa mieltä siitä, että seg­re­gaa­tio on vihe­liäi­nen ongel­ma, jon­ka ratkaisemisel­la on kiire. Helsingis­sä on menos­sa mas­si­ivi­nen muut­toaal­to, jos­sa keskilu­okkaisia per­heitä muut­taa pois huono­maineisil­ta alueil­ta.  Se tapah­tuu van­has­sa asun­tokan­nas­sa. Sik­si puuhastelu uus­tuotan­non sosi­aalis­es­ti hajaute­tul­la rak­en­teel­la ei riitä alkuunkaan.

Kymme­nen vuo­den kulut­tua Helsin­ki on aivan toisen­lainen ja paljon huonom­pi kaupun­ki, jos emme tee mitään. Voimme jopa olla jo peru­ut­ta­mat­tomasti myöhässä.

Juhanan esitys ei taida toimia

Tästäkään huoli­mat­ta en ole Juhanan kanssa samaa mieltä. Tavoit­teen jaan, mut­ta en usko hänen keinon­sa johta­van siihen, mihin hän sil­lä pyrkii – ei ainakaan ilman mui­ta toimenpiteitä.

Käytän tässä esimerkkinä Vuosaar­ta. Ensin ajat­telin käyt­tää kuvit­teel­lista itähelsinkiläistä kaupungi­nosaa, mut­ta Vuosaari on esimerkkinä hyvä, kos­ka se ei ole niin huono­maineinen kuin mon­et muut Itä-Helsin­gin kaupungi­nosat ja on sik­si esimerkkinä moni­u­loit­teisem­pi. Vuosaari on myös sisäis­es­ti vah­vasti eriy­tynyt johtuen 30 vuot­ta sit­ten tehdy­istä virheistä, joista ker­ron lisää ensi kuus­sa ilmestyvis­sä muistelmissani.

Tämän kir­joituk­sen lähtöko­htana on, että van­hem­mat tekevät melkein mitä vain saadak­seen lap­silleen hyvää ope­tus­ta. Mer­i­tokraat­tises­sa yhteiskun­nas­sa lapsen tule­vaisu­u­den peliko­r­tit jae­taan kouluiässä.

Tähän väli­in pieni sivu­juonne: kaupunkiym­päristön toimi­alan virkamiehet yrit­tivät tas­apain­ot­taa Vuosaaren sisäisiä sosi­aal­isia ero­ja kaavoit­ta­mal­la Meri-Rasti­lan tun­tu­maan houkut­tele­via omis­tusasun­to­ja, mut­ta lau­takun­ta kaa­toi tämän muiden näköko­h­tien takia. Virkamiehet oli­vat tästä vähän mört­se­jä, ja anteek­si nyt vain lau­takun­ta, niin olin minäkin.

Painotetuista luokista eriytettyihin musiikin tunteihin, mutta

Pain­ote­tun opetuk­sen voi vaikka­pa musi­ikissa toteut­taa myös jaka­mat­ta oppi­lai­ta sen poh­jal­ta eri luokki­in. Riit­tää, että he saa­vat eri ope­tus­ta vain musi­ikin tun­neil­la. Näin ainakin väitetään. Sit­ten väitetään aivan muu­ta. En ota tähän kan­taa, enkä ala säälitel­lä rehtori­parkaa, joka yrit­tää tehdä toimi­van luku­järjestyk­sen, kos­ka tämä ratkaisu sivu­ut­taa syyn siihen, mik­si moni van­hempi halu­aa lapsen­sa pain­ote­tulle luokalle.

Lap­si halu­taan pain­ote­tulle luokalle, kos­ka van­hem­mat katso­vat, että vain niin he voivat taa­ta lap­silleen hyvää ope­tus­ta tässä koulus­sa. Asia on siis juuri niin kuin pain­otet­tu­jen luokkien vas­tus­ta­jat sanovat.

Jos musi­ikkilu­ok­ka kier­tom­ah­dol­lisuute­na pois­te­taan, voi aina vali­ta pitkän sak­san, kos­ka sitä saa vain jois­sakin kouluis­sa. Lapsen koulumat­ka pite­nee, mut­ta tule­vaisu­us on tur­vat­tu- tai siis niin van­hem­mat ajat­tel­e­vat. Tämäkin tie on tukit­tavis­sa sijoit­ta­mal­la harv­inaiset kielet muual­la kuin varakkaiden aluei­den koului­hin, mut­ta sivu­u­tan sen nyt tässä.

Aina voi muuttaa pois

Jos ei ole mah­dol­lisu­ut­ta vält­tää lähik­oulun huonok­si oletet­tua ope­tus­ta, voi peri­aat­teessa muut­taa toiseen koulupi­iri­in. Se käy hyvin Vuosaaren sisäl­lä, kos­ka isos­sa kaupungi­nosas­sa on eri­laisia aluei­ta. Tämän seu­rauk­se­na aluei­den erot Vuosaaren sisäl­lä kas­va­vat. Kun koulupi­irin raja kul­kee kat­ua pitkin, asun­not kadun toisel­la voivat mak­saa jopa 500 €/m2 enem­män kuin toisel­la. (Tieto on Tuuk­ka Saari­maan selvityksestä)

Tähän ratkaisuk­si on esitet­ty ja sitä esit­ti myös Juhana, että koulu­jen oppi­laak­siot­toaluei­den rajo­ja laven­netaan. Niin­pä samal­la pihal­la leikki­neet Pekka ja Ville eivät enää pääsekään molem­mat kadun toisel­la puolel­la ole­vaan lähik­oulu­un, vaan kaveruk­set erote­taan toi­sis­taan niin, että Pekka määrätään kiin­tiöhyväo­saisek­si parin kilo­metrin päässä ole­vaan mata­lan sosi­aalilu­okan koulu­un. Sen toisen koulun vier­estä taas kul­jete­taan oppi­lai­ta Pekan lähik­oulu­un. Parin kilo­metrin koulumat­ka nyt ei ole kum­moinen, mut­ta tämäkään ei toi­mi, kos­ka toive lapsen hyvästä koulus­ta on niin vahva.

Näin taataan vain, ettei koulushop­pailu onnis­tu mis­sään päin Vuosaar­ta, mut­ta aina voi muut­taa pois Vuosaares­ta, vaik­ka Haa­gaan. Jos per­heel­lä ei ole keino­ja taa­ta lap­silleen hyvää ope­tus­ta niin kauan kun per­he asuu Itä-Helsingis­sä, keskilu­okan muut­tovir­ta pois Itä-Helsingistä kiihtyy entis­es­tään. Seg­re­gaa­tio voimis­tuu, vaik­ka sitä juuri piti vähen­tää. Vuosaari, joka kokon­aisuute­na on melko tas­apain­oinen alue sosi­aalis­es­ti, ei olisi sitä pitkään.

Bussittaminenkaan ei toimi yhdessä kunnassa

Seu­raavak­si voidaan ryhtyä kul­jet­ta­maan oppi­lai­ta kaupungi­nosas­ta toiseen, kuten tehti­in 1960-luvul­la Yhdys­val­lois­sa. Jot­ta tämä voisi toimia edes teo­ri­as­sa, pitäisi ajatuk­ses­sa olla mukana kaik­ki Helsin­gin seudun kun­nat. Minäpä luulen, että hyvien veron­mak­sajien haal­imises­sa vähän siipeen­sä saanut Espoo näkee tässä tilaisu­u­den, eikä lähde han­kkeeseen mukaan mis­sään tapauksessa.

Eikä se onnis­tu Helsingis­säkään kuin korkein­taan neljä vuot­ta. Ajatuk­sel­la ei ole kun­nal­lis­vaalien jälkeistä elämää.

Aina voi tietysti yrit­tää val­takun­nal­lista ratkaisua. Siinä on riskinä se, että varakkaat perus­ta­vat yksi­ty­isiä koulu­ja. Se ei ole edes  kovin kallista. Jos nyt mak­se­taan asun­nos­ta 500 €/m2enem­män, jot­ta päästää oikeaan koulupi­iri­in, voi hyvin mak­saa kymp­pi­ton­nin vuodessa yksi­tyisk­oulus­ta. Näin­hän las­ten­sa tule­vaisu­ud­es­ta huole­hti­vat tekevät jo nyt perus­ta­mal­la kris­til­lisiä koulu­ja. He tosin ovat huolis­saan las­ten­sa osas­ta vas­ta kuole­man jäl­keen. Mon­es­sa maas­sa, eri­tyis­es­ti Ruot­sis­sa, on yksi­ty­isiä koulu­ja varakkaiden per­hei­den lap­sille. Ne voi tietysti kieltää., mut­ta aika järeää tyk­istöä tässä tarvit­taisi­in, vaik­ka muitakin ratkaisu­ja olisi.

Pilalle säästetty inkluusio

Min­un lap­su­udessani osa oppi­laista sijoitet­ti­in apuk­oul­u­lu­okki­in. Se oli lapselle murskaa­va tuomio, joka merk­it­si, ettei hän tule elämässään men­estymään. Sil­loin vielä syy heikko­lah­jaisu­u­teen oli usein syn­ny­tyk­sen yhtey­dessä saatu aivo­vau­rio, joten ei tule­vaisu­us muutenkaan näyt­tänyt hyvältä, mut­ta nyt käyt­täy­tymishäir­iön vuok­si eri­ty­isopetuk­seen jou­tu­mi­nen on ikävä oheis­ran­gais­tus. Sik­si val­i­taan inkluusiota.

Helsin­gin ope­tus­lau­takun­ta tutus­tui ajatuk­seen noin 30 vuot­ta sit­ten Ital­ias­sa. Eri­ty­istä tukea saa­vat lapset sijoitet­ti­in Ital­ias­sa muiden oppi­laiden joukkoon, mut­ta hei­dän tuek­seen luokkaan annet­ti­in luokalle lisäresursse­ja niin, ettei muiden oppi­laiden edis­tymi­nen häiri­in­tynyt. Mak­soi aika paljon, mut­ta sen arvelti­in silti kan­nat­ta­van. Mak­saa­han yksi syr­jäy­tynyt nuorikin elämän­sä aikana melkoisesti.

Suomes­sa tämä uud­is­tus osui ikävästi 1990-luvun lamaan, jol­loin julkiselta taloudelta oli­vat rahat lop­pu. Inklu­u­sios­ta tehti­inkin säästö­toi­mi. Apuk­oul­u­lu­okkien menot säästyivät, kun tukea tarvit­se­vat nuoret pan­ti­in taval­lisille luokille ilman mitään tukea. Lop­putu­los oli aivan toisen­lainen kuin mihin pyrit­ti­in. Nyt tukea on vähän lisät­ty, mut­ta kyl­lä eri­ty­isop­pi­las on edelleen hait­ta luokan muille oppilaille.

Lisää rahaa positiiviseen diskriminaatioon ja paljon

Käytän sanaa posi­ti­ivi­nen diskrim­i­naa­tio, kos­ka inhoan orwellilaisia uus­sano­ja. Poli­it­tis­es­ti kor­rek­tia olisi kai puhua myön­teis­es­tä eri­tyisko­htelus­ta tai jostain yhtä epäselvästä.

Koulu­jen ja luokkien välisen eriy­tymisen kimp­pu­un pitäisi siis käy­dä anta­mal­la merkit­tävästi lisää rahaa niille kouluille ja luokille, joiden oppi­laat ovat taval­lista haas­teel­lisem­pia, siis posi­ti­ivisel­la diskriminaatiolla.

Tätä on tehty Helsingis­sä vähäisessä määrin, mut­ta jo sekin on ollut tehokas­ta. Vat­tin tutk­i­ja Mikko Sil­li­man yllät­tyi itsekin siitä, kuin­ka vaikut­tavak­si hänen tutkimuk­sen­sa osoit­ti posi­ti­ivisen diskrim­i­maa­tion. Nämä rahat pitäisi suun­nilleen kym­menker­tais­taa. Sil­loin haas­tavam­mat oppi­laat opiske­li­si­vat pienem­mis­sä ryh­mis­sä tai luokas­sa olisi avus­ta­ja opet­ta­jan tukena.

Itse asi­as­sa heikom­pi­en aluei­den koulut eivät lisära­hoituk­ses­ta huoli­mat­ta saa enem­pää vaan vähem­män rahaa oppi­las­ta kohden kuin varakkaiden aluei­den koulut. Varakkail­la alueil­la opet­ta­jat ovat koke­neem­pia ja saa­vat sik­si koke­mus­lisää. Heille mak­se­taan palkkaa 12 kk vuodessa, kun huonom­mil­la alueil­la opet­taville sijaisille mak­se­taan vain lukukausien ajalta.

On taat­ta­va se, että kaik­ki koulut ovat hyviä. Muu­ta tietä ei ole.

Maa tarvitsee erityisluokkia matemaattisesti lahjakkaille

Tämä ei koske seg­re­gaa­tion tor­jun­taa. Minus­ta me tarvit­sisimme eri­ty­is­lu­okkia tai eri­ty­isope­tus­ta myös matem­ati­ikas­sa. Tätä tarvit­sisi kansan­talous. Olen seu­ran­nut opiske­li­joi­ta aikanaan tilas­toti­eteen laitok­sel­la Helsin­gin yliopis­tol­la ja nyt Aal­to-yliopis­ton talousti­eteen laitok­sel­la. Uusien oppi­laiden matem­ati­ikan taidot laske­vat koko ajan. Yliop­pi­laskir­joituk­sis­sa ei voisi enää olla niin vaikei­ta kysymyk­siä kuin parikym­men­tä vuot­ta sitten.

Kaik­ki hyväksymme sen, että toiset ovat musikaalisem­pia kuin toiset, eikä hyvin musikaa­li­nen san­ot­tavasti hyödy musi­ikin opiskelus­ta tavis­ten tahti­in. Sama kos­kee matem­ati­ikkaa. Lah­jakkaim­mat eivät saa koulu­aikanaan tosi­asi­as­sa matem­ati­ikan ope­tus­ta lainkaan.

= = = =

Seg­re­gaa­ti­olle pitäisi tehdä laa­jem­min jotain. On heiveröistä puuhastelua vaikut­taa vain uus­tuotan­non keinoin, kos­ka suuri eriy­tymi­nen tapah­tuu van­has­sa asun­tokan­nas­sa. Tämä on kokon­aan toisen kir­joituk­sen aihe. Tästä voisin löytää rahat posi­ti­iviseen diskriminaatioon.

 

54 vastausta artikkeliin “Koulushoppailun estäminen tuskin toimii”

  1. Var­ti­ainen kai sanoi aikanaan, että on sik­si kokoomuk­ses­sa, kun voi sitä kaut­ta tehdä parem­min sosi­aalidemokraat­tista poli­ti­ikkaa, kun SDP oli tul­lut SAK:n hallintaan. Uschanov taas juh­li aikanaan sitä, että Var­ti­aisen mukana kokoomuk­seen saati­in sosi­aalilib­er­aali johtopaikalle. Että kyl­lä kai Var­ti­ainen on aina demari ollut

    1. En sanonut ihan noin, kos­ka eihän hän nous­sut millekään “johtopaikalle” vaan jäi pelkäk­si taval­lisek­si rivikansane­dus­ta­jak­si. Sitä kyl­lä korostin, että hän on arvolib­er­aali ja että hänen tavoit­teen­sa ovat pohjim­mil­taan vasem­mis­to­laisia, vaik­ka hän ei osaakaan viestiä asi­aa niin että se tulisi ymmär­re­tyk­si. Mikä kaik­ki oli ja on yhä totta.

      Eri asia on sit­ten, miten paljon täl­lä on lop­ul­ta väliä tämän­hetkisessä tilanteessa, jos­sa kokoomuk­sen sisäisen val­tatais­telun näyt­tää tois­taisek­si voit­ta­neen Juhanalle vas­takkainen ääri­lai­ta, Tere Sam­mal­lahti ‑osas­to. Mikä ilmeni pait­si nykyisessä hal­li­tus­po­h­jas­sa, myös ja nimeno­maan siinä pros­es­sis­sa, joka epä­suo­rasti johti koko Juhanan nousu­un pormes­tarik­si. Hänen rakas­ta­mansa uusklassi­nen taloustiede opet­taa läh­estymään asioi­ta ns. revealed pref­er­ence ‑ana­lyysin kaut­ta, jon­ka mukaan jos puheet ja teot ovat ris­tiri­idas­sa, teot ker­to­vat totu­u­den. Tämä kos­kee myös Juhanan puhei­den ja kokoomuk­sen valtuustoryhmän/eduskuntaryhmän teko­jen välistä ristiriitaa.

      Sivu­men­nen sanoen olen viimek­si kuluneen vuo­den aikana usein ajatel­lut tätä kom­ment­tia, jon­ka Juhana itse kir­joit­ti tähän blogi­in vuon­na 2011. Siitä esimerkik­si tun­tuu kul­je­tun aika pitkä mat­ka. Lisäk­si suuri osa tuos­ta matkas­ta vaikut­taa kul­je­tun nopeasti suh­teel­lisen äsket­täin. Olen nimit­täin usein miet­tinyt myös kesää 2017, jol­loin olin Juhanaan yhtey­dessä het­kel­lis­es­ti tämän tästä, kos­ka meiltä oli tilat­tu keskustelukir­ja, joka ilmestyi saman vuo­den syksyl­lä. Tuol­loin hän oikein hieroi naa­maan sitä, kuin­ka kokoomus dump­pasi per­sut Soinin Hal­la-ahoon vai­h­tu­misen jäl­keen, kos­ka sen eduskun­taryh­mä piti läh­es yksimielis­es­ti mah­dot­tomana tehdä mitään yhteistyötä puolueen kanssa, jos­sa Hal­la-aho on mis­sään keskeisessä roolis­sa. Juhana esit­ti läh­es­tulkoon vahin­go­niloise­na, että tämä jos mikä nyt viimeistään todisti vas­taansanomat­tomasti hän­tä takinkään­täjäk­si epäilleille, että kokoomus on muut­tunut arvolib­er­aa­lik­si puolueek­si siitä sysimus­tas­ta taan­tu­muk­sel­lis­es­ta oikeis­tomöröstä, johon kohdis­tunut inho hänet nimeno­maan sai nuore­na ryhtymään vasemmistolaiseksi.

      No, onnek­si mies on niin kiireinen nykyään, ettei häneen tule tör­män­neek­si ikinä mis­sään (olen keskustel­lut hänen kanssaan viimek­si tois­sa vuon­na). Olen itse sel­l­ainen ihmi­nen, että jos tör­mäisin, olisi nykyti­lanteessa vaikea olla otta­mat­ta näitä asioi­ta puheek­si, ja tun­nel­ma voisi men­nä nopeasti pilalle.

      (Se tek­s­ti­ni vuodelta 2015, jota kom­men­tis­sa yllä ilmeis­es­ti muis­tel­laan, on yhä luet­tavis­sa tästä. Pyy­dän kiin­nit­tämään huomio­ta eri­tyis­es­ti sen kah­teen viimeiseen kappaleeseen.)

      1. Joo, kiitos pitkästä vas­tauk­ses­ta. Juuri tuo­ta kir­joi­tus­ta tarkoitin. 

        Suomen poli­ti­ikan suuri suun­nan­ot­ta­ja oli 2014 kokoomuk­sen vaali, jos­sa Stubb valit­ti­in kokoomuk­sen johtoon. Hän­hän henkilöko­htais­es­ti pyysi Var­ti­aisen kokoomuk­seen, kos­ka oli vaku­ut­tunut Ruotsin poli­it­tis­es­ta lin­jas­ta. Tuo ker­too ehkä myös koko Suomen ja kokoomuk­sen konemaisuudesta/mielikuvituksettomuudesta. Omaa lin­jaa ei keksitä.

    2. En sanonut ihan noin, kos­ka eihän hän nous­sut millekään “johtopaikalle” vaan jäi pelkäk­si taval­lisek­si rivikansane­dus­ta­jak­si. Sitä kyl­lä korostin, että hän on arvolib­er­aali ja että hänen tavoit­teen­sa ovat pohjim­mil­taan vasem­mis­to­laisia, vaik­ka hän ei osaakaan viestiä asi­aa niin että se tulisi ymmär­re­tyk­si. Mikä kaik­ki oli ja on yhä totta. 

      Var­ti­aisen tavoit­teet taita­vat olla hyviä, mut­ta itseäni ihme­tyt­tää hänen tak­ti­ikkansa tietyn­lainen nai­ivius. Se tun­tuu hyvin saman­laiselta kuin Sip­ilän nai­ivius. Eli että ensim­mäi­nen vai­he on tehdä “kokoomuk­sen märkä uni”, leika­ta ja sopeut­taa. Tehdä kipeitä päätök­siä, iso­ja rak­en­teel­lisia uud­is­tuk­sia ja esim. val­lan riisum­ista AY:ltä. Sit­ten kun “talous on saatu kun­toon” niin sit­ten voidaan toteut­taa niitä “vasem­mis­to­laisia” tavoitteita.

      Ongel­ma tietenkin on että kokoomuk­ses­ta ei ole koskaan ensin­näkään saa­maan “talout­ta kun­toon” sil­lä he aina jaka­vat yhtä paljon veronalen­nuk­sil­la ja muil­la toimil­la rahaa yri­tyk­sille ja hyväo­saisille mitä he säästävät leikkauk­sil­la ja rak­en­teel­lisil­la uud­is­tuk­sil­la (ja myymäl­lä julk­ista omaisu­ut­ta, vaik­ka se tieten käytän­nössä on sama asia kuin lisävel­ka mut­ta sitä ei media tai kansa tun­nu tajua­van). Velka­an­tu­mi­nen tai ali­jäämä siis ei vähene, eikä “hyviä aiko­ja” koskaan siis tule jol­loin voitaisi­in toteut­taa “vasem­mis­to­laisia” tavoitteita.

      Toinen nai­ivius tietenkin liit­tyy siihen, että onko Kokoomuk­ses­ta eri­toten nykyisessä muo­dos­sa puolueena koskaan valmis tekemään niitä “vasem­mis­to­laisia” tavoit­tei­ta. Näyt­tää yhä selvem­mältä että kokoomus­ta ja per­su­ja yhdis­tää yhä enem­män ide­ologi­nen vihol­lisku­va kaikelle vasem­mis­to­laisek­si miel­let­tävälle. Eli sitä iden­titet­tipoli­ti­ikkaa, määritel­lään itseä sen kaut­ta että saadaan nautiskel­la “viher­vasem­mis­ton kyyneleistä”. Kokoomuk­sen puheisi­in hyv­in­voin­ti­val­tion pelas­tamis­es­ta leikka­mal­la ei tai­da enää uskoa juuri kukaan muu kuin Vartiainen. 

      Jopa äänestäjät on jo isoin joukoin saatu vihaa­maan hyv­in­voin­ti­val­tio­ta, kun se nähdään alhais­ten vero­jen vas­tako­htana. Keskus­tan kuolin­su­udel­ma oli saa­da “vasem­mis­to­lainen” leima, ja sen täh­den puolue yrit­tääkin nyt pani­ikissa kaikin keinoin erkaan­tua tuos­ta leimas­ta kan­nat­ta­mal­la kaikkea mitä hal­li­tus esit­tää. Noin puo­let kansas­ta on onnis­tuneesti kiihotet­tu ide­ol­o­gis­es­ti vihaa­maan vasem­mis­to­laisu­ut­ta, ja niiden kesku­udessa jot­ka edelleen vasem­mis­toa kan­nat­ta­vat ei ole hirveästi elin­ti­laa esimerkik­si Keskus­tan han­kkia kan­na­tus­ta. Joten Keskus­ta on puolen­sa valin­nut, se halu­aa muut­tua öyhöoikeis­tok­si sekin kuten Kokoomuskin teki.

      Eli mitä yritän sanoa, en mil­lään pysty usko­maan että Var­ti­ainen mil­lään pysty­isi tekemään “hyv­in­voin­ti­val­tion” pelas­tamista kokoomuk­ses­ta käsin, sil­lä hänen puolueen­sa ei sitä yksinker­tais­es­ti halua ja heitä kam­mot­taa ajatuskin.

      Var­ti­aisen ole­mas­sao­lo kokoomuk­ses­sa tun­tuu siis perus­tu­van nai­ivi­u­teen, yhä enem­män mitä pidem­mälle kokoomuk­sen per­su­un­tu­mi­nen on men­nyt. Toki ymmär­rän sen että hän on kokoomuk­sen riveistä päässyt hän­tä itseään miel­lyt­tävään poli­it­tiseen virkaan pormes­ta­ri­na, että tuskin hän ihan heti puolueesta erkaan­tuu vaik­ka nai­ivi­u­us olisikin kar­si­u­tunut pois. Oppo­tur­nis­mi vain näyt­täy­tyy selkeänä eri­toten kun meil­lä on ver­tailuko­htana henkilö joka val­it­si toisen tien: Kir­si Piha.

      Tämä kir­joituk­seni ja mielip­i­teeni taitaa olla hyvä esimerk­ki siitä ilmiöstä mis­tä puhuit “Minä ja Juhana Var­ti­ainen” kir­joituk­ses­sasi. En siis usko että lupaus että “laite­taan talous kun­toon ja sit­ten on hyvää jaet­ta­vana kaikille” koskaan toteu­tu­isi Kokoomuk­sen suh­teen, sil­lä hei­dän mielestään on aina oikea het­ki rankaista köy­hiä sekä palka­nsaa­jia (eri­toten AY:tä) ja palki­ta hyväosaisia.

    3. Nim­imerk­ki Zz:lle kom­ment­ti­na tuo­hon Var­ti­aisen liit­tymis­es­tä Kokoomuk­seen. SDP:sta alkoi siir­tyä tun­net­tu­ja henkilöitä mui­hin puoluei­hin 2010-luvul­la. Mat­ti Putko­nen siir­tyi Perus­suo­ma­laisi­in ja Var­ti­ainen Kokoomuk­seen. Eikös tämä ker­ro että SDP:n lin­ja on kadon­nut enem­män kuin Kokoomuk­sen ja perus­suo­ma­lais­ten joiden kan­nat­tus on pysynyt korkealla?

  2. Näin kär­jistäen ruotsinkielis­ten lapset ovat ruotsinkielisessä koulus­sa omas­sa ankkalam­mikos­saan, kon­ser­vati­iv­it lait­ta­vat lapsen­sa kris­til­liseen koulu­un, keskusta­laiset maaseu­tuk­oulu­un, vihreät ja vasem­mis­to stein­erk­oulu­un tai taide­pain­ot­teiseen kouluun/luokalle, aka­teemiset erikoisk­oulu­un tai pain­o­tus­lu­okalle, kokoomus­laiset omakoti­taloalueen koulu­un ja sitä rataa.

    Seg­re­gaa­tio­ta vas­taan kyl­lä puhutaan, mut­ta kukaan ei ole valmi­ita tekemään mitään sen estämisek­si. On vain help­poa syyt­tää mui­ta puoluei­ta roskas­ta hei­dän silmässään, mut­tei halu­ta puhua hirrestä omas­sa silmässä. Ja ainakaan ei halu­ta kor­ja­ta tilannetta.

    1. Ruotsinkieli­sis­sä kouluis­sa käy myös suomenkielis­ten per­hei­den lap­sia, ja jopa maa­han­muut­ta­jien. Vaa­timus on että osaa ruot­sia edes aut­tavasti kun aloit­taa. Jos van­hem­mil­la on ennestään kovin kiel­teisiä ajatuk­sia ruotsin kielestä ja suomen­ruot­salai­sista niin sil­loin ei tule kysymyk­seen. Har­mi vaan jos lap­si kum­minkin pysty­isi käymään.

      Helsin­gin seudul­la ruotsinkielisiä koulu­ja on niin har­vas­sa että jos ei asu sel­l­aisen lähel­lä on “bus­sit­ta­mi­nen” ain­oa ratkaisu jo alalu­ok­il­ta asti. Mut­ta se toimii, koulunkäyn­ti­hän on vain väliaikaista. 

      Samoil­la sään­nöil­lä men­nään englan­ninkielis­ten ja muiden vierask­ielis­ten koulu­jen kohdal­la, tosin niitä on vielä harvemmassa.

    2. HS: Huolestut­ta­va tren­di Itä-Helsingis­sä: Nuoret ryhtyneet valmis­ta­maan kotitekoisia räjähteitä ja räjäyt­telemään niitä koulu­jen pihoilla

      No Eipä ihme että tulee mieleen koulushoppailu

  3. Jän­nää, että nykyisen seg­re­gaakaa­tion juurisyy ei mah­tunut näin pitkään kir­joituk­seen vaan käytetään orwelilaisia kiertoilmaisuja.

    1. Ja mikähän se nykyisen seg­re­gaa­tion juurisyy mah­taa sit­ten olla ihan suo­raan suomek­si ilmaistuna?

      1. Ihan suomek­si kom­ment­ti “opetuk­sen näen­näis­tasa-arvos­ta” ker­too aika hyvin todel­lisu­ud­es­ta ja siitä voi päätel­lä myös juurisyyt. Tästä Osmokin kir­joit­ti sanomat­ta sitä ääneen.

        Jotenkin pidän alen­ta­vana sitä arvo­maail­maa, jos­sa köy­hempi­en aluei­den “parem­pi­en per­hei­den*” lap­sien ain­oa tehtävä olisi toimia joillekin muille esimerkkinä ja heille ei saisi halu­ta aivan taval­lista opetusta.

        *Osmon käyt­tämä termi

  4. Jos ajatel­laan koko Suomen etua, niin on pyrit­tävä siihen että kaik­ki koulut ovat hyviä sen sijaan että tehdään osas­ta erit­täin hyviä. Tiedän että mon­et jot­ka ovat parem­mas­sa taloudel­lises­sa ase­mas­sa halu­a­vat vas­tus­taa posi­ti­ivista diskrim­i­noin­tia kos­ka se ei anna heille etuoikeuk­sia parem­paan koulu­tuk­seen ja ulot­taa mah­dol­lisuuk­sien tasa-arvon hei­dän mielestään liian pitkälle. Jos oppi­laiden taus­toista johtu­va eri­ar­vois­tu­mi­nen alkaa jo oppivelvol­l­lisu­u­den aikana, niin menetään paljon siitä poten­ti­aal­ista mitä pienessä Suomes­sa meil­lä on. Se että oppi­laat val­it­se­vat aikanaan omat jatko-opin­topolkun­sa ja työu­ransa, on asia erik­seen, eikä sitä pidä sotkea peru­sopetuk­seen jon­ka pitää olla kaikille sel­l­aista että se mah­dol­lis­taa avoimen tien eteen­päin elämässä, eli mah­dol­lisuuk­sien tasa-arvon mah­dol­lisim­man pitkälle.

    Oleel­lis­in­ta on se että kaik­ki koulut pide­tään hyv­inä, vaik­ka sit­ten posi­ti­ivisen dikrim­i­naa­tion avul­la. Muu seg­re­gaa­tion tor­jun­ta tietysti vielä sen päälle.
    “On taat­ta­va se, että kaik­ki koulut ovat hyviä. Muu­ta tietä ei ole.”

    1. Aika paljon poten­ti­aalia menetetään myös siinä, jos keskiver­toa parem­mat lapset alka­vat tahal­lis­es­ti alisuo­ri­u­tu­maan koulus­sa vain sik­si, etteivät jou­tu­isi luokkaa ter­ror­isoivan “mah­dol­lisuuk­sien tasa-arvon” silmätikuksi.

      Suo­ma­laises­sa keskustelus­sa “mah­dol­lisuuk­sien tasa-arvo” tun­tuu saa­neen aivan kum­malisen sisäl­lön — ei siis niin, että kaikille annet­taisi­in mah­dol­lisu­udet kehit­tyä niin pitkälle kuin kap­a­siteet­tia riit­täisi — vaan enem­min niin, että pitäisi varmis­taa, ettei kukaan pär­jää mui­ta parem­min — varsinkaan sil­loin kun lähtöko­h­dat ovat hyvät. Vaikea näitä ehdo­tuk­sia “koulushop­pailun” yms. estämisek­si on muuten ymmärtää — halu­taanko tässä jotenkin rankaista lap­sia van­hempi­en “syn­neistä” (hyväo­saisu­us), vai mitä. Pan­naan kul­talusik­ka suus­sa syn­tynyt her­ran­tert­tu pahim­paan lähiök­oulu­un opet­tele­maan mikä on por­var­in­penikan osa yhteiskunnassa?

      Jotenkin kuvit­telisi, että lap­sil­lakin olisi jotkut peru­soikeudet ja oikeus oman tasoiseen haas­tavaan koulu­opetuk­seen ilman päivit­täistä pelkoa väki­val­las­ta. Ilmeis­es­ti kuitenkaan ei.

      Olen toki myös huolestunut niistä, jot­ka eivät nykyisessä koulu­opetuk­ses­sa pär­jää. Jos 9 vuo­den jäl­keen putkesta tulee ulos nuo­ria, jot­ka eivät osaa kun­nol­la lukea ja joil­ta ei suju edes perus­lasku­toim­i­tuk­set yksinker­taisil­la luvuil­la, niin jos­sain on pahasti vikaa. Vaikea kuitenkin nähdä miten nyt ilmas­sa pyörivät ehdo­tuk­set puut­tuisi­vat tähän ongel­maan. Sinän­sä voisi ajatel­la, että vaik­ka enti­saiko­jen apuk­oulut oli­vat tietysti leimaavia ja sulki­vat tien ylem­pi­in opin­toi­hin, niin edes kohtu­ulisen luku‑, kir­joi­tus- ja lasku­taidon opet­ta­mi­nen heikoim­millekin olisi paran­nus nykytilaan.

      Jätetään tässä nyt sen kum­mem­min käsit­telemät­tä matem­ati­ikkalu­okat ja vaikka­pa tasokurssien pois­t­a­mi­nen. Muis­te­len­pa vain itse olleeni aikoinaan matem­ati­ikan ylem­mäl­lä tasokur­sil­la usein tun­ti­häirikkö johtuen lähin­nä tyl­sistymis­es­tä ja pitkästymis­es­tä. Opiskelu­aikana tuli myös joskus sijais­tet­tua mafyke-opet­ta­jia ja huo­masi miten sil­loin jo tasokur­sit­tomil­la matem­ati­ikan tun­neil­la oli poikia, jot­ka oli­vat lyöneet leikin täysin lekkerik­si (arvosanat paris­sa vuodessa 9/10 ‑tasos­ta jopa 5/6 ‑tasoon). Paljonko­han tässä on vuosien saatossa lah­jakku­ut­ta kadonnut?

      No, ajan hen­ki on se, että ainakin kaikkein tyh­mim­mät ehdo­tuk­set asian suh­teen tule­vat toden­näköisim­min men­emään läpi. Sit­ten, kun seu­rauk­sia (seg­re­gaa­tion syven­e­m­i­nen) vuosien kulut­tua vuorostaan ihme­tel­lään, niin on jän­nää nähdä mitä nämä aja­tusten mätäo­jat sil­loin kehit­tävät ratkaisuk­si — ehkä sisäi­nen pas­si, joka määrä mil­lä alueel­la minkäkin per­heen on asut­ta­va? “Tasa-arvon” takaamisek­si arvot­taisi­in joka vuosi jokaiselta alueelta 10% yliedustet­tu­jen desi­ilien per­heistä muut­ta­maan vajeesta kär­sivälle alueelle? “Onnit­te­lut, tei­dät on juuri arvot­tu muut­ta­maan Kannelmäkeen/Suvelaan/tms.”

      1. Mah­dol­lisuuk­sien tasa-arvo ei tietenkään tarkoi­ta sitä että jotkut alka­vat tahal­laan alisuo­ri­u­tu­maan saati­ka että hei­dät pakote­taan alisuo­ri­u­tu­maan koulus­sa. Ei se tarkoi­ta myöskään sitä koulus­sa hyväksyt­täisi­in väki­val­ta tai häir­in­tä. Vaan sitä että kaikille annetaan hyvää, yht­enäistä ja tasaver­taista ope­tus­ta jot­ta kaikkien olisi mah­dol­lista saavut­taa ainakin peru­sopetuk­sen tavoitteet. 

        Jos 9 vuo­den jäl­keen tilanne on kuten kuvaat niin var­masti on vikaa. Mut­ta eikö se ole merk­ki ainakin siitä ettei kaikkien oppimiseen ja koulunkäyn­ti­in ole panos­tet­tu kouluis­sa riit­tävästi. Vai onko kyse siitä etteivät kaik­ki edes kykene panos­tuk­sista huoli­mat­ta saavut­ta­maan sitä tasoa mitä perusk­oulu­tuk­sel­la tavoitellaan.
        “Jos 9 vuo­den jäl­keen putkesta tulee ulos nuo­ria, jot­ka eivät osaa kun­nol­la lukea ja joil­ta ei suju edes perus­lasku­toim­i­tuk­set yksinker­taisil­la luvuil­la, niin jos­sain on pahasti vikaa”

        Eivät ne ongel­mat, joi­ta seg­re­gaa­tio aiheut­taa, kuitenkaan lisäämäl­lä seg­re­gaa­tio­ta kouluis­sa, vähene. Toisen asteen koulu­tuk­seen saak­ka kan­nat­taisi kyl­lä pitää tiukasti kiin­ni inkluusiosta.

  5. “Tätä on tehty Helsingis­sä vähäisessä määrin, mut­ta jo sekin on ollut tehokas­ta. Vat­tin tutk­i­ja Mikko Sil­li­man yllät­tyi itsekin siitä, kuin­ka vaikut­tavak­si hänen tutkimuk­sen­sa osoit­ti posi­ti­ivisen diskrim­i­maa­tion. Nämä rahat pitäisi suun­nilleen kymmenkertaistaa.”

    Ihmette­len taas tätä tulk­in­taa. Oletko lukenut kyseistä tutkimus­ta vai jutel­lut vain tutk­i­jan kanssa? Siinähän käytän­nössä osoite­taan, että pd-rahal­la oppimis­tu­lok­set eivät parane. “The esti­mates sug­gest that mid­dle school aca­d­e­m­ic GPAs increased by near­ly 0.1 points (less than a tenth of a stan­dard devi­a­tion) as a result of PD fund­ing for stu­dents from an immi­grant back­ground, but that this increase is not sta­tis­ti­cal­ly sig­nif­i­cant.” Hehkute­tut tulok­set koske­vat ain­oas­taan toisen asteen opin­toi­hin hakeu­tu­mista. Ts. pd-rahal­la saadaan tsem­pat­tua use­ampi hakeu­tu­maan lukioon. Tämä tulos on kaiken lisäk­si ajal­ta ennen oppivelvol­lisu­u­den piden­nys­tä, joten tämäkin vaiku­tus voi olla hyvin jo sulanut.

    Sitä tutkimuk­ses­ta ei voi päätel­lä, miten lukioon koval­la vaival­la tsem­patut siel­lä pär­jäävät. Lukios­sa opet­ta­vana voin pal­jas­taa, että tänä päivänä n. kasin keskiar­vol­la sisään tule­vista monil­la on jo suuria vaikeuk­sia selviy­tyä opin­noista taus­tas­ta riip­pumat­ta. KARVIn tutkimuk­sis­sa on todet­tu, että osa lukion päät­tävistä osaa matem­ati­ikkaa jopa huonom­min kuin perusk­oulun lopus­sa. Hyvin moni sin­nit­telee ulkoisen paineen takia yliop­pi­laak­si asti. Heille jää lukios­ta käteen vain paperi, joka ker­too, että he eivät osaa oikein mitään. He ovat muodol­lis­es­ti hakukelpoisia korkeak­oulu­opin­toi­hin, mut­ta vain har­va oikeasti selviää korkeak­oulu­opin­noista, jos sel­l­aisi­in pää­sevät. Sen kolme vuot­ta olisi voin­ut käy­dä myös ammat­tik­oulua, joka olisi yhtä lail­la tuot­tanut muodol­lisen korkeak­oulukelpoisu­u­den, mut­ta lisäk­si ehkä jotain hyödyl­listä osaamista.

    Mitä siis oikeas­t­aan saadaan aikaan kym­menker­tais­ta­mal­la pd-raha? Lisää heitä, jot­ka yrit­tävät lukioon, mut­ta jäävät ran­nalle? Lukion aloi­tu­s­paikkoi­hin tämä ei vaiku­ta. Toki voi ajatel­la, että kun tulee lisää hak­i­joi­ta, saadaan parem­pia opiske­li­joi­ta lukioi­hin, mut­ta luul­tavasti täl­lä saadaan tsem­pat­tua juuri vähän matalem­man keskiar­von nuo­ria. Aka­teemis­es­ti lah­jakkaat ohjau­tu­vat kyl­lä lukioon patistelemattakin.

    1. Siinä tutkimuk­ses­sa merkit­tävä tulos oli, että maa­han­muut­ta­jan­uorten toden­näköisyys siir­tyä perusk­oulun jäl­keen keski­as­teelle lisään­tyi merkit­tävästi. Kos­ka meil­lä ei ole mitään tasokoet­ta perusk­oulus­sa, perusk­oulu­ar­vosanat tarkoit­ta­vat käytän­nössä osaamisen tasoa suh­teessa koulun sisäl­lä. Se ei sil­loin voikaan nous­ta koko koulussa. 

      1. Tarkoitit kai sanoa, että tasoko­keen puuttues­sa perusk­oulu­ar­vosanat ovat opet­ta­jien sub­jek­ti­ivista mutuilua?

        Tästähän on tutkimus­tu­lok­sia, että esim. naisopet­ta­jat tup­paa­vat anta­maan samal­la osaamisel­la numeroa parem­pia arvosano­ja tytöille kuin pojille. Kuinka­han näille sub­jek­ti­ivisille arvioille voisi käy­dä, kun koulu saa eri­ty­istä pd-rahaa ja sil­lä kovasti odote­taan saata­van mitat­tavis­sa ole­via tuloksia?

      2. On toki tot­ta, että päät­töar­vosanat eivät ole täysin yhteis­mi­tallisia, onhan tätä Karvikin tutk­in­ut. Ei nyt kuitenkaan liioitel­la tätä, eivät opet arvosano­jaan gaus­saa. Ysilu­okkalais­ten keskiar­vo­jen vai­htelu­väli (kun jätetään eri­tyisk­oulut pois) oli Helsingis­sä 7,36–9,3 (tämän voi tark­istaa vaik­ka Ylen koulukoneesta https://yle.fi/a/74–20018233). Openkin anta­ma arvosana kuvaa ihan oikeasti osaamista, ei vain osaamista koulun/luokan sisäl­lä. Minus­ta ei ole lainkaan uskot­tavaa, että tämä kokon­aan pois­taisi efektiä.

        Toki tämä maini­taan tutkimuk­ses­sakin: “The mean aca­d­e­m­ic GPA amongst stu­dents in schools receiv­ing PD fund­ing is near­ly half a stan­dard devi­a­tion below those in oth­er schools in the city, and is vis­i­ble in near­ly each sub­ject. This dif­fer­ence car­ries over to the immi­grant pop­u­la­tions in the two sets of schools in Helsin­ki.” Tulos ei siis ollut, etteikö pd- ja ei-pd-koulu­jen keskiar­vois­sa olisi eroa. Näin hölmösti arvioitu­na pd-rahoi­tus suo­ras­taan hait­taisi oppimista. Nämä did-esti­maatit saati­in vakioimal­la sukupuoli, maa­han­muut­ta­jataus­ta sekä van­hempi­en tulota­so ja koulutus.

        Joka tapauk­ses­sa emme ole paljoa viisaampia, vaik­ka väheksy­isimme tutkimuk­sen tulosta, ettei pd-raha vaiku­ta oppimis­tu­lok­si­in. Se voi vaikut­taa tai olla vaikut­ta­mat­ta, mut­ta sitä ei voi­da kuitenkaan päätel­lä siitä, kuin­ka moni hakee lukioon.

        Kun arvioidaan inter­ven­tion vaiku­tuk­sia oppimis­tu­lok­si­in, stan­dar­d­oitu testi ei muuten ole mitenkään itses­tään selvästi paras mit­tari. Tästä ollaan kas­va­tusti­eteis­sä vään­net­ty kät­tä vuosikym­meniä. Oppimisen arvioin­ti ei ole niin yksinker­taista, kuin äkkiseltään ehkä kuvit­telisi. Stan­dar­d­oidul­la testil­lä saa vakioitua kyl­lä arvosana-asteikon ja jos­sain tapauk­ses­sa kysymyk­setkin. Sil­lä ei saa kuitenkaan vakioitua ope­tus­ta. Opettaja/tutkija tietää stan­dar­d­oidun testin laati­jaa parem­min, mitä on oikeasti opetet­tu tai mis­sä inter­ven­tion tulok­set on tarkoi­tus näkyä.

  6. Oma esimerkki­ni: Hauk­i­lahdessa asu­vana oli luon­te­vaa käy­dä koulu Tapi­o­las­sa. Nuore­na pikku­lap­siper­heenä asuimme Olaris­sa. Kun las­ten tarha- ja kouluikä häämöt­ti, pon­nis­timme Olar­ista Tapi­o­laan. Näin he kävivät päiväkodin, ala- ja yläas­teen sekä lukion vai­h­taen vain Silkkini­ityn eri puo­lille. En kokenut itseäni väärin­tek­i­jäk­si enkä edes koulushop­pail­i­jak­si, ja oli kiva juh­lia tyt­tärien yliop­pi­laak­si pääsyä samas­sa koulus­sa kuin itse reilu neljän­nesvu­o­sisa­ta aikaisemmin.

    1. Koulushopp­pailus­sa ei ole kyse siitä siitä että koulu­paik­ka tietys­tä koulus­ta mak­se­taan rahal­la vaan rahaa tarvi­taan kun vai­h­taa asun­non huono­maineis­es­ta alueesta kalli­iseen. Olar­ista Tapi­o­laan muut­ta­mi­nen ei vaa­di niin paljon väli­ra­haa asun­toa vai­h­taes­sa kuin Suve­las­ta Tapi­o­laan muut­ta­mi­nen, tai edes Suve­las­ta Matinkylään. Suve­lalais­ten keski­t­u­lo­lil­la ei edes asun­toa saa ostet­tua muual­ta Espoosta!

      Onnek­si saa sen­tään pyrk­iä siihen lukioon mihin halu­aa, ettei niis­sä ole kiin­tiöitä oman kaupun­gin tai kaupungi­nosan nuorille.

      1. Toki tämän tajuan. Ostimme per­hea­sun­non Tapi­olan van­has­ta puu­tarhakaupungista Rewellin suun­nit­tele­mas­ta 50-luvun ker­rostalosta. Samal­la saimme kivan pihapi­irin ja pääasi­as­sa aka­teemisen naa­pu­rus­ton. Tila­va riv­i­ta­lo Olaris­sa olisi mak­sanut saman.

  7. Sil­lä ei voite­ta mitään, jos tavoitel­laan tulosten tasa-arvoa niin, että eri­tyisen lah­jakkaat lapset pakote­taan heikom­pi­en tasolle. Siinäkään ei ole mitään vikaa, jos van­hem­mat yrit­tävät saa­da lapsen­sa parhaaseen mah­dol­liseen, tai teemoil­taan lapselleen sopivim­paan koulu­un. On ihan hyvä, jos koulutkin joutu­vat paran­ta­maan juok­suaan, kil­pail­lessaan oppi­laiden ja van­hempi­en suosiosta.

    Siel­lä mis­sä ongelmia on, ne voi ratkaista paikallis­es­ti, ilman että noil­la ongelmil­la tarkoituk­sel­lis­es­ti rasite­taan mui­ta. Kor­jaus­toimen­piteet riip­pu­vat siitä, mil­laisia ongel­mat ovat. Jois­sain tapauk­sis­sa henkilöko­htainen apu toimii, jois­sain tapauk­sis­sa myös erikois­lu­okat (ei erikois­lu­okan tarvitse mikään ran­gais­tus olla).

    1. Kos­ka perusk­oulu­tuk­sen tarkoituk­se­na on päästä myös tulok­si­in niin ei tulosten tasa-arvoakaan voi­da jät­tää huomiomat­ta. Järkevää ei ole kuitenkaan pyrk­iä tasa-arvoon pakot­ta­mal­la heikom­pi­en tasolle tai rasit­ta­mal­la tarkoituk­sel­la mui­ta ongelmil­la, vaan kan­nus­ta­mal­la ja tuke­mal­la tarpei­den mukaan kaikkia saavut­ta­maan vähin­tään riittävä/hyväksyttävä taso ja kor­jaa­mal­la ongel­mat panos­ta­mal­la niiden kor­jaamiseen. Inklu­u­siokin vaatii panos­tamista! Sekin on hyvä pitää mielessä ettei koulu­jär­jestelmän tavoite ole ainakaan lisätä seg­re­gaa­tio­ta, vaan päin­vas­toin vähen­tää. Vai kuin­ka? Ja ratkaisu­jen pitää tietenkin tukea tavoitetta. 

      Sik­si:
      “On taat­ta­va se, että kaik­ki koulut ovat hyviä. Muu­ta tietä ei ole.”

      1. - kaikille tulee taa­ta sama perus­ta­son koulu­tus, ja samat mahdollisuudet
        — heikoim­mille tulee tar­jo­ta lisäa­pua niin, että pää­sevät mukaan, putoa­mat­ta pohjalle
        — lah­jakkaim­mille ja jois­tain erikoisa­loista kiin­nos­tuneille voi tar­jo­ta koulu­tus­ta heille sopi­vas­sa muodossa

        - koulu­jär­jestelmän tulee oma­l­ta osaltaan väl­tel­lä seg­re­gaa­tion syn­tymistä, ja korostaa oppi­laiden yhteishenkeä, mut­ta ei kuitenkaan niin, että koulu­tuk­sen taso putoaisi yleis­es­ti kaik­il­ta tai joiltain
        — samaa mieltä myös siitä, että “On taat­ta­va se, että kaik­ki koulut ovat hyviä. Muu­ta tietä ei ole.” (tai tarkem­mim, se ei ole hyväksyt­tävää, jos joidenkin koulu­jen annetaan jäädä selvästi huonoik­si kouluiksi)

  8. Tilanne on nyt Helsin­gin perusk­ouluis­sa jo pitkään ollut se, että meil­lä on ainakin kak­si eri­laista perusk­oulu­tussys­teemiä. Esimerkik­si itäis­ten aluei­den jät­tik­oulut jois­sa pain­opiste on väistämät­tä suomen kie­len ja peru­a­sioiden oppimi­nen ja yhteiskun­nan kehi­tyshaasteisi­in vas­taami­nen. Tai yri­tys siihen suun­taan. Kuten tiedämme tämäkään tavoite ei juurikaan toteudu.
    Ope­tus ei ole, kos­ka se ei voi olla, saman­laista kaikissa peruskouluissa.
    Tai yhtä “laadukas­ta.”
    Tätä todel­lisu­ut­ta ei yksikään ope­tus­min­is­ter­imme, puolue­taus­tas­ta riip­pumat­ta, ole vielä oppinut.
    Toinen ääripää ovat sit­ten esimerkik­si ruotsinkieliset koulut jot­ka tuskin kohtaa­vat sen enem­pää opetuk­sel­lisia haastei­ta kuin aikaisemminkaan.
    Siel­lä on katon yllä erään­lainen aikakupu: 50 — ja 60 ‑luku jatkuu ja jatkuu.
    Kuvitelka­a­pa kokeek­si vaikka­pa täl­läi­nen koulu, jon­ka oppi­laista 40 pros­ent­tia olisi soma­lian tai ara­bi­an kielisiä. Tuo­han on jo monis­sa suomenkieli­sis­sä kouluis­sa tilanne.
    On tietenkin väärin että osa kaupunkimme opetuk­ses­ta on eriy­tynyt niin että toisen puolen ei tarvitse kan­taa lainkaan vas­tu­u­ta siitä muu­tok­ses­ta joka yhteiskun­nas­sa on tapahtunut.
    Lisäk­si näis­sä kouluis­sa oppi­laat oppi­vat täysin ajan eti­ikan vas­tais­es­ti että kieliet­ni­nen eri­ty­isas­e­ma, ja vain ruotsinkieli­nen!, on sinän­sä niin arvokas ettei sitä saa sotkea Suomen muun todel­lisu­u­den kanssa.

  9. Osmo Soin­in­vaara : “Aina voi muut­taa pois
    Jos ei ole mah­dol­lisu­ut­ta vält­tää lähik­oulun huonok­si oletet­tua ope­tus­ta, voi peri­aat­teessa muut­taa toiseen koulupiiriin.”

    Jos­sakin määrin samal­la lail­la kuin esimerkik­si Neu­vos­toli­itossa, kaik­ki meistä, itse asi­as­sa aika iso osa meistä, esimerkik­si kaupun­gin vuokrat­alo­jen asukkaat, eivät voi lainkaan vali­ta mis­sä asu­vat: he asu­vat siel­lä mis­tä heille osoite­taan asun­to. Se annetaan ja osoite­taan ylhäältä. Valin­nan­varaa ei juuri ole. Tai on suurin piirtein saman ver­ran kuin oli N‑liitossakin. Köy­hä per­he ei ole kovin paljon tasa-arvoisem­pi kuin oli neu­vos­toli­it­to­lainen per­he Neu­vos­toli­itossakaan. Tämän olen keskustel­lut läpi siinä maas­sa asunei­den taval­lis­ten kansalais­ten kanssa. 

    Jos tämä tulee yllä­tyk­senä jollekin tänne kir­joit­tavalle hyväo­saiselle pohdiske­li­jalle, niin hyvä miet­tiä suo­ma­laista yhteiskun­taa tästäkin näkökul­mas­ta. Suo­mi on luokkayhteiskunta. 

    Muu­ta ratkaisua sit­ten varsi­naisi­in koulu­jen tilanteisi­in ei ole kuin tukea heikom­pio­saisien aluei­den koulu­ja pal­jaal­la real­is­mil­la: pienem­mät luokat, enem­män jaett­tu­ja tun­te­ja, opet­ta­jille kun­non rekry-lisät (nyt esim. itse saan 5 ! euroa työpäivässä/ satkun kuus­sa!? lisää siitä, että työsken­te­len haas­teel­lisel­la alueel­la) jot­ta pysyvät töis­sä, kak­sivuoti­nen valmis­ta­va ope­tus maa­han­muut­taneille lap­sille ja nuo­rille — ja sopimus siitä että mon­en­moi­sista ped­a­gogi­sista leikeistä luovu­taan ja keski­tytään vain olen­naiseen (luulen että tämä on lop­ul­ta myös mon­en kan­ta­suo­ma­laisen lapsen etu). 

    Ei rahaa, “resursse­ja” lisää mihinkään muuhun kuin varsi­naiseen opetuk­seen, luokas­sa tapah­tu­vaan työhön, selkeisi­in oppi­ma­te­ri­aalei­hin, hyvään yksinker­taiseen koulu­ti­laan ja opet­ta­jien motivoin­ti­in, myös taloudel­liseen, otta­maan nämä haas­teet tiety­il­lä alueil­la vastaan.

    1. Olen ollut huo­maav­inani ennenkin että se lah­jakku­us tarkoit­taa mon­esti lähin­nä taloudel­lista lahjakkuutta.

  10. Onko­han mitään tutkimus­tu­losta joka sanoisi, että hyväo­saisu­us tart­tuu. Jos aivan taval­lisen per­heen lap­si ei saa enää men­nä musi­ikkilu­okalle, niin mikä on se vaikut­tavu­us mui­hin oppi­laisi­in sil­lä uudel­la luokalla jos­sa hän musi­ikkilu­okan sijas­ta olisi.

    Huono-osaisu­us tart­tuu, siitä olen aivan var­ma. Huonos­sa ympäristössä hyvänkin per­heen lap­si voi joutua huonoille teille.

    1. Suurin osa Suomen kouluista on aivan taval­lisia “sekak­oulu­ja”, eli ei leimallis­eseti hyvä- tai huono-osais­ten koulu­ja. Kaik­ista kouluista ja yhteiskun­talu­ok­ista löy­tyy myös koko kir­jo lap­sia kil­teistä tuh­mi­in. Kaik­ista kouluista on aina silti kas­vanut sekä hyvä- että huono-osaisia aikuisia. Van­hem­mille on ehkä tyyp­il­listä ajatel­la, että oman viat­toman lapsen on joku ulkop­uo­li­nen paha turmel­lut ja pahoille teille vietel­lyt, mut­ta tässä uno­hde­taan sopi­vasti se, että lap­si val­it­see kaverin­sa itse. Sel­l­aista pumpuliym­päristöä, jos­ta ei olisi mah­dol­lista pää­tyä pahoille teille, ei ole eikä koskaan ole ollut olemassa.

      Koulu­jen seg­re­gaa­tion vas­tus­t­a­mi­nen ei ole olen­naista sik­si, että näin saataisi­in pakotet­tua keskilu­okkaisten kakarat kaveer­aa­maan köy­hien kakaroiden tai kan­ta­suo­ma­laiset maa­han­muut­ta­jien kanssa. Maa­han­muut­ta­jat varsinkin kaveer­aa­vat kouluis­sa paljon keskenään oli heitä sit­ten 10% tai 40% oppi­laista, ja piti tätä sit­ten huonona asiana tai ei, tähän on vaikea puuttua.

      Seg­re­gaa­tioon liit­tyvä ongel­ma on käytän­nölli­nen. Seg­re­gaa­tio tekee opet­tamista haas­tavaa, kos­ka eri syistä tukea tarvit­se­via kasaan­tuu yhteen luokkaan liikaa. Huono-osaisu­u­den “tart­tumisen” mekanis­mi ei seg­re­goituneessa koulus­sa ole turmeltumi­nen, vaan se, että tuki, jon­ka vähem­män seg­re­goituneessa koulus­sa saisi jää seg­re­gaa­tion takia saa­mat­ta. Lähin­nä tästä kär­sii tukea tarvit­se­vat, oli­vat he mil­lais­es­ta per­heestä tahansa.

      Sama pätee myös häir­iökäyt­täy­tymiseen puut­tumiseen. Puut­tumi­nen on helpom­paa ja vähem­män tun­nista aikaa vievää luokas­sa, jos­sa häir­it­sevästi käyt­täy­tyviä lap­sia on kohtu­ulli­nen määrä. Kaikissa luokissa on häirikköjä, mut­ta seg­re­goituneis­sa luokissa niitä voi olla enemmän.

      Hyväo­sais­ten lapset eivät siis ole mitään säihkyviä enkeleitä, joi­ta tarvit­taisi­in jaka­maan hyväo­saisu­ut­taan ja pitämään kur­jal­is­to kaidal­la polul­la. Seg­re­gaa­tion vähen­tämi­nen aut­taa kuitenkin huono-osaisia sitä kaut­ta, että he saa­vat parem­mat mah­dol­lisu­udet men­estyä opin­nois­saan ja sitä kaut­ta yhteiskunnassa.

      Seg­re­gaa­tion vähen­tämisessä ei myöskään tarvitse men­nä äärim­mäisyyk­si­in. Ei ole tarvet­ta tuho­ta “eli­it­tik­oulu­ja” huole­hti­ak­seen siitä, ettei mihinkään koulu­un kasaan­nu liikaa ongelmia. Riit­tää, että aivan taval­liset keskilu­okkaiset per­heet sietäi­sivät aivan taval­lis­ten työväen­lu­okkaisten per­hei­den ja aivan taval­lis­ten maa­han­muut­ta­japer­hei­den lapsia.

  11. Aika har­voin näis­sä yhteyk­sis­sä keskustel­laan siitä, että myös opet­ta­jat koulushop­pail­e­vat. Se johtaa val­tavaan vai­h­tu­vu­u­teen niis­sä perusk­ouluis­sa, joi­ta ei koeta houkut­telev­ina työpaikkoina.

    Helsin­ki yrit­ti puut­tua tähän mak­samal­la jonkin­laista kan­nuster­a­haa niille, jot­ka suos­tu­vat tekemään töitä epähoukut­tele­vis­sa perusk­ouluis­sa, mut­ta oli­vatko­han ne sum­mat jotain luokkaa parisa­taa euroa kuus­sa. Tuol­laisel­la houkut­telu­ra­hal­la ei ole mitään käytän­nön merk­i­tys­tä. Sum­mien tulisi olla nelinumeroisia.

    1. Fed­er­leylle: se kan­nustin­ra­ha on esimerkik­si min­ulle 100 euroa kk (mii­nus verot) kuten tuol­la aiem­min kerroin.
      Helsin­gin kaupun­gin osoit­ta­ma tikkariraha.
      Olen työsken­nel­lyt opet­ta­jana sekä kan­takaupungis­sa (noin 10 vuot­ta) että Deep East.
      Ei tätä val­in­taa kaupun­ki mitenkään siis tue ja arvosta. 

      Pitää var­maan selvit­tää ver­tailun vuok­si mil­laisia bonuk­sia Helsin­gin KASKOn ylin virkamies­porras saa.

  12. “Apuk­oul­u­lu­okkien menot säästyivät, kun tukea tarvit­se­vat nuoret pan­ti­in taval­lisille luokille ilman mitään tukea.”

    Perusk­oulun rahoi­tus ja opet­ta­jien määrä oppi­las­ta kohden eivät kai ole 30 vuo­den aikana vähen­tyneet. Esim. peru­sopetuk­ses­sa käyt­tö­menot oppi­las­ta kohden oli­vat 7500 euroa vuon­na 2000 ja 8600 euroa vuon­na 2017 (molem­mat vuo­den 2017 hin­tata­soa vas­taavak­si muutet­tuna). Lähde: Tilastokeskus

    1. Tuo on ilmeis­es­ti defla­toitu hin­tain­dek­sil­lä. Jos se olisi defla­toiti (opet­ta­jien) palkkain­dek­sil­lä, tulos olisi aivan erilainen.

      1. Kyl­lä, hin­tain­dek­sil­lä oli korjattu. 

        Ope­tus­ryh­mien koot vuosilu­okil­la 1–6 ovat vuosien kulues­sa hie­man pienen­tyneet keskimäärin: esim. 20,7 vuon­na 2008 ja 18,9 vuon­na 2019. Lähde: Ope­tushal­li­tuk­sen rapor­tit “Opet­ta­jat ja rehtorit Suomes­sa 2016” ja “Opet­ta­jat ja rehtorit Suomes­sa 2019”.

      2. Soin­in­vaar­alle kom­ment­ti­na että etenkin Suur-Espoon­lahti (asukkai­ta 57 000) johon kuu­luu Espoon­lahti, Saunalahti,Nöykkiö,Latokaski,Soukka, Kaitaa sekä Suvisaaris­to ovat ympäristöltään saman­laisia kuin moni Itä-Helsin­gin lähiö. Ne ovat siis kaukana Tapi­o­las­ta kuten on Itä-Helsin­ki Kru­u­nun­haas­ta. Etenkin Soukas­sa asuu paljon maa­han­muut­ta­jia ja pien­tu­loisia ihmisiä. Olet oike­as­sa siinä että Suve­lal­la oli aikoinaan huono maine lähiönä. Tämäkin on muut­tunut jo 2017 kun Espoon kaupung­in­val­tu­us­to hyväksyi uudessa että van­hat 1970-luvun ker­rostalot pure­taan ja niiden tilalle raken­netaan muun muas­sa vuokra‑, asumisoikeus‑, opiske­li­ja- ja omis­tusasun­to­ja . Suosit­te­len tutus­tu­maan Suur-Espoon­lah­den alueeseen ja Suve­laan. Niis­sä asuu toden­näköis­es­ti eniten sekoite­tu­in ihmis­ryh­miä mitä Espoos­ta löy­tyy, Lep­pä­vaaran lisäk­si. Wes­t­endiä ja Hauk­i­lah­tia ei voi ver­ra­ta koko Espooseen kos­ka ne ovat jo van­ho­ja vaki­in­tunei­ta asuinaluei­ta. Itse olen myös liikkunut paljon Itä-Helsingis­sä ja olen sitä mieltä että Itä-Helsin­ki voisi olla Suur-Espoon­lah­den ase­mas­sa Itä-Helsinki­in olisi kaavoite­tu myös omis­tusasun­to­ja, kuten koros­tit tässäkin blo­gis­sa. Näin on tapah­tunut Suur-Espoonlahdessa.

  13. Mik­si Helsingis­sä pitää estää seg­re­gaa­tio­ta ? Sehän on hyvä asia. Rikkaat ja lah­jakkat lapset saa­vat parem­paa ope­tus­ta ja pär­jäävät elämässä köy­hiä parem­min. Kil­pailu paran­taa laatua.

    Tämä on tietenkin pro­vokaa­tio siihen , että ihmiset, jot­ka puhu­vat seg­re­gaa­tio­ta vas­taan kan­nat­ta­vat sitä täysin Suomen yhteiskun­nal­lises­sa ja taloudel­lises­sa kehityksessä.

    Kaupungis­tu­mi­nen maan reuna-aluei­den taantues­sa on hyväksyt­tävä kehi­tys ja luon­non­la­ki, jolle ei voi mitään.

    1. Eemille kom­ment­ti­na että näin espoolaise­na voin tode­ta että Helsin­ki kaupunk­i­na on suun­nitel­lut nämä itäiset lähiöt ovat eriy­tyneet muus­ta kaupungista. Espoos­sa tilanne on parem­pi kos­ka Espoon kaupun­gin kaavoitus perus­tunut sosi­aaliseen sekoit­tamiseen. Hyväl­lä kaupunkisu­un­nit­telul­la tämä on mah­dol­lista välttää

      1. Espoon kaupunkisu­un­nit­telu perus­tuu köy­hien rajaamiseen pois kaupun­gin alueelta, siis nyky­isin. Van­hem­mil­ta ajoil­ta peräisin ole­va Suvela nyt kuitenkin on aika ongelmallinen.
        En pitäisi esimerkik­si Wes­t­endin asukas­raken­net­ta kovinkaan sekoittuneena.

      2. Espoon keskuk­sen alueel­la ulko­maalais­taus­tais­ten osu­us on n 50%, joista Suve­las­sa peräti n 70%. Suur-Lep­pä­vaaran ker­rostaloalueet (Perkkaa, Lep­ä­vaara, Kilo, Karakallio) ovat kanssa tulleet ulko­maalais­taus­tais­ten suosioon. 

        Espoon keskiosien hyvä puoli on että alueen läpi kulke­van rantaradan lähi­ju­nis­sa on aika rauhal­lista kos­ka niis­sä matkus­taa myös vau­raiden aluei­den kuten Kauniaisten
        asukkai­ta, ja että on myös ruotsinkielisiä koulu­ja joi­hin mon­et suomenkieliset yrit­tävät saa­da lapsensa.

      3. Eikö hyväl­lä yhteiskun­tapoli­ti­ikalla voi vält­tää eri­ar­vois­tu­mista maan sisällä ?

  14. Suvela on mainet­taan parem­pi paik­ka. Omat lapset kävi saman alueen yläk­oulua, ja hienos­ti meni. Hyvät opet­ta­jat ja hyvä meininki.

  15. Tääl­lä on ollut tosi mon­ta kom­ment­tia, mis­sä tode­taan, että ruot­sikielisel­lä puolel­la ei ole seg­re­gaakaa­tion ongelmia ja mon­et suomenkielisetkin yrit­tävät saa­da lapsen­sa sinne. Ajan henki.

    1. Nim­imerk­ki Janne:lle kom­ment­ti­na että syy mik­si moni suomenkieli­nen pääkaupunkiseudul­la on halukas sijoit­ta­maan lapsen­sa ruotsinkieliseen koulu­un johtuu siitä että nuo ruosinkieliset koulut sijait­se­vat ns. parem­mal­la kaupungi­nosas­sa kuin lähik­oulu. Tässä kohtaa tuo ajan­hen­ki koh­ta näkyy selvästi

      1. En usko, että suomenkielis­ten sijoit­tumi­nen ruotsinkielisi­in koulu­un on laa­ja ilmiö, mut­ta se var­masti on tot­ta, että niis­sä seg­re­gaakaa­tion aiheut­ta­mat ongel­mat ovat min­i­maal­isia ver­rat­tuna suomenkielisi­in koului­hin. Tämä pitänee paikkaansa myös vähem­män houkut­tele­vis­sa kaupunginosissa.

      2. Kom­ment­ti Jan­nelle että juuri tuo olikin point­ti­ni että pääkaupunkiseudun lähiök­ouluis­sa ja kan­sain­välis­ten koulu­jen välil­lä ei ole mitään ero­ja pait­si että lähiök­oulu­jen ja kan­sain­välisen koulu­jen oppi­laat ovat eri sosioekonomisil­ta taustal­taan kuin lähiök­oulu­jen oppi­laat . Tiedok­si vain Jan­nelle että en oikea nimeni on Rahul Somani. En siis kir­joi­ta nimimerkillä

    2. Nim­imerk­ki Jan­nelle kom­ment­ti­na että pääkaupunkiseudul­la toimi­vat kan­sain­väliset koulut ovat erit­täin halut­tu­ja korkeastik­oulutet­tu­jen suomenkielis­ten kesku­udessa. Tässäkin on nurinkuri­nen logi­ik­ka siinä mielessä että van­hem­mat eivät halua pistää lap­si­aan lähik­oulu­un jos­sa on paljon ulko­maalaisia mut­ta halu­at pistää kuitenkin lapsen­sa kan­sain­välisi­in koului­hin jois­sa on luon­nol­lis­es­ti myös ulkomaalaisia.

      1. Nim­imerk­ki Rahul Somanille tiedok­si, että ulko­maalaiset eivät ole mono­li­it­ti vaan Suomeen muute­taan mon­es­ta syystä.

  16. Kaikissa inhimil­li­sis­sä taidois­sa on ole­mas­sa erään­lainen «oppimisen hier­arkia»: Henkilö, joka osaa säveltää, ymmärtää myös musi­ikin teo­ri­aa; mut­ta musi­ikin teo­ri­an osaa­ja ei vält­tämät­tä osaa säveltää. Opet­ta­ja, joka saa lah­jakkaan oppi­laan kehit­tämään taito­jaan aivan uudelle tasolle, pystyy myös opet­ta­maan oppi­aineen­sa perus­taito­ja lah­jat­tomille oppi­laille, mut­ta toisin päin se ei vält­tämät­tä onnistu.

    Las­ten kielel­lis­ten, musi­ikil­lis­ten, jne. taito­jen kehit­tämi­nen (opetuk­sen keino­ja käyt­täen) ei onnis­tu, jos eri­laiset opet­ta­jat «jae­taan tasan» koul­u­lu­okkien kesken ja täl­lä tavoin huip­puopet­ta­jat laite­taan suorit­ta­maan triv­i­aale­ja ope­tuste­htäviä. Sil­loin sekä opet­ta­jat että lapset kärsivät.

    Onko val­lal­la aja­tus opet­ta­jat ovat tasalaa­tu­ista mas­saa, jos­sa jokainen «tutkin­non läpäis­syt» on pätevä mihin tahansa tehtävään, jon­ka pääsy­vaa­timuk­se­na on tutkin­non suorit­ta­mi­nen. — Eivätkös ammat­tili­ito vaadikin, että huonoille opet­ta­jille pitää mak­saa sama palk­ka kuin hyville.

    «Van­han mallin» mukainen musi­ikin opet­ta­mi­nen, jos­sa oppi­lai­ta on kuskat­tu huip­puopet­ta­jien tun­neille kus­tan­nuk­sista välit­tämät­tä, on johtanut siihen, että Suomes­ta on tul­lut (ja läht­enyt) paljon kan­sain­välisen tason kapel­limestare­i­ta ja säveltäjiä. — Mut­ta miten Sibelius olisi pär­jän­nyt alalu­okkien musiikinopettajana?

    Jos ope­tus tas­apäis­tetään, johtaa se siihen, että uusia säveltäjiä ei enää kas­va Suomes­sa ja niistäkin, joil­la olisi edel­ly­tyk­set, vain rikkaat pää­sevät ulko­maille huip­puop­pi­in eikä näil­lä ulko­mail­la oppin­sa saaneil­la säveltäjil­lä ole kiin­nos­tus­ta esi­in­tyä Suomes­sa, kos­ka tääl­lä ei ole enää kuuli­jakun­taa. Vain tas­apäistä mas­saa. Että sävel­lyk­set oste­taan ulko­mail­ta. Että nämä sävel­lyk­set lop­ul­ta tuote­taan keinotekois­es­ti ilman ihmisa­jatuk­sen kos­ke­tus­ta vas­taa­maan «kulut­ta­jan odotuk­sia». — Kuin­ka sil­loin käy kansan henkiselle kehitykselle?

    Jos henkisen kehi­tyk­sen edis­tämi­nen ei kuu­lu koul­u­laitok­selle, niin mille sit­ten? Ne van­hem­mat, jot­ka ymmärtävät tämä yrit­tävä kaikin keinoin ja rahaa säästämät­tä vält­tää julk­ista koul­u­laitos­ta tai ainakin poimia rusi­nat pullasta.

    Muu­tum­meko kansakun­naksi, jon­ka jäse­niltä ei edel­lytetä minkään alan eri­ty­is­taito­ja, jos­sa jokainen voi olla arvokas vain suuren mas­san osase­na. — Mas­san, jota johde­taan ulkomailta.

    1. Ainakin matemaat­tis-luon­non­ti­eteel­lisel­lä alal­la riman jatku­va laskem­i­nen peru­sopetuk­ses­sa ja lukios­sa kohti nol­laa on johtanut tilanteeseen, jos­sa jatko-opiske­li­jat ja tutk­i­jat yhäuse­am­min tuo­daan maa­han ihan mis­tä vain mis­tä löy­tyy riit­tävän osaamis­ta­son tulokkai­ta. Aika har­va kuitenkaan muo­dostaa mitään tun­nesidet­tä Suomeen ja suun­ta onkin yleis­es­ti jon­nekin muualle siinä vai­heessa, kun mais­te­ri­o­hjel­ma on saatu finaali­in tai väikkäri valmi­ik­si. Tästä saa toki halutes­saan syyt­tää rasis­mia ja suo­ma­lais­ten sisään­päin­lämpiävyyt­tä, mut­ta ihan raadol­lis­es­ti voisi miet­tiä mitä korkeak­oulutet­tu­jen palkko­jen halpu­ut­ta­mi­nen ja surkea tutkimus­ra­hoituk­sen taso yhdis­tet­tynä tap­pavaan veroas­t­eeseen vaikut­taa asiaan.

      Kokon­aisuute­na tilanne on surulli­nen siinä mielessä, ettei suo­ma­lai­sis­sa nuoris­sa ole var­maankaan tapah­tunut sel­l­aista yleistä type­r­öi­tymistä mitä korkeak­oulu­ta­sol­la oppimis­tu­lok­sis­sa näkee. Me vain olemme pet­täneet nuoret sil­lä, että heiltä on evät­ty kun­nolli­nen “kovien ainei­den” koulu­tus, estet­ty tarvit­tavien oppimis­taito­jen kehi­tys ja turmeltu työ­ta­vat ole­mal­la vaa­ti­mat­ta ikinä mitään vaivaa vaativaa.

      Lopuk­si voisi miet­tiä myös käytän­töä “kuka tahansa riit­tävän osaa­va kel­paa” ‑peri­aatet­ta ulko­lais­ten opiske­li­joiden haal­imises­sa. Tässä ollaan kuitenkin tilanteessa, jos­sa kan­sain­väliset suh­teet ovat kiristyneet ja blokki­ra­jat “pahan akselin” ja vapaan maail­man välil­lä ovat tulleet entistä näkyvim­mik­si. Vaik­ka sinän­sä ihmisiä pitäisi kohdel­la tasa-arvois­es­ti taus­tas­taan riip­pumat­ta, niin ihan oikeasti ihme­tyt­tää, että halu­taanko edelleen haalia esim. kiinalaisia ja irani­laisia jatko-opiske­li­joi­ta yms. mukaan esim. huip­pu­lu­okan AI‑, puoli­jo­hde- ja kvant­ti­lasken­tatutkimuk­seen? Vaik­ka taustal­la olisi opiskelu­ja ko. val­tion armei­jaan kytkök­sis­sä olevas­sa korkeak­oulus­sa tms.?

      1. >   heiltä on evät­ty kunnollinen
        >   «kovien ainei­den» koulutus

        Aivan huip­pu­lah­jakkaiden paris­sa on muo­dos­tunut sel­l­ainen tren­di, että ei osal­lis­tu­ta mihinkään «viral­liseen» ope­tu­so­hjel­maan vaan han­ki­taan tiedot ja taidot sieltä mis­tä paras­ta saa. Mitään oppi­ar­voa ei luon­nol­lis­es­ti täl­lainen opiske­li­ja saa ja se on vain hyvä: he saat­taisi­vat pää­tyä lopuk­si elämää makoile­maan jos­sain yksinker­taises­sa val­tion viras­sa, joka juuri ja juuri antaa elan­non, joka mah­dol­lis­taa «tähti­ti­eteen» tutkimuk­set. — Nämä huip­pu­lah­jakku­udet ajau­tu­vat liike-elämän palvelukseen.

        Kan­sain­väliset suuryri­tyk­set eivät tärkeimpi­in avain­osaamista vaa­tivi­in rekry­toidessaan edel­lytä minkään tutkin­non suorit­tamista, kun kuitenkin henkilön lah­jakku­us on itse tutkit­ta­va ja tes­tat­ta­va, kos­ka yliopis­to­jen arvosanoi­hin ei voi luot­taa. — Muuten, sama tren­di on on poli­ti­ikas­sakin: huip­pu­virkoi­hin valit­tavil­ta ei edel­lytetä mitään tutk­in­to­ja tai minkään­laista osaamista.

  17. Ei tuo las­ten bus­seil­la kuskaami­nen köy­hiltä alueil­ta rikkai­ile ja päin­vas­toin onnis­tu. On koke­mus­ta. Olin vai­h­to-oppi­laana USAs­sa 1971. Naa­pu­rus­tossa yritet­ti­in tätä. Ihmiset oli­vat muut­ta­mas­sa pois. Mut­ta Jenkeis­sä ei usko­ta markki­na­t­alouteen koulubus­seis­sa vaan ne keltaiset bus­sit ovat koulun omaisu­ut­ta. Joku kävi yöl­lä polt­ta­mas­sa kaik­ki bus­sit. Hom­ma perut­ti­in. Siel­lä kyl­lä yritet­ti­in bus­sikul­je­tuk­sil­la tasoit­taa ihonväriä!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.