Yliopiston metroasemalle ulospääsy myös Liisankadulle

15 vastausta artikkeliin “Yliopiston metroasemalle ulospääsy myös Liisankadulle”

1. Metro on suo­ma­laisen infra­säästämisen taidon­näyte, eikä sitä pidä men­nä ylimääräisil­lä sisäänkäyn­neil­lä pilaamaan!

   Koh­ta joku saa päähän­sä ehdot­taa täysimit­taisia lai­ture­i­ta Espooseen.

   Raken­netaan huonos­ti! Keskus­tatun­neli yksisu­un­taise­na. Turun kah­den tun­nin juna. Saa jatkaa.

   Vastaa

   1. Tarvit­semme täysimit­taisia metro­ju­nia. Espoon mini­asemil­la ei sil­loin pääse ulos joka oves­ta, mut­ta niin on Lon­toos­sakin. Matkus­ta­jat oppi­vat nopeasti, ettei ensim­mäis­es­tä ja viimeis­es­tä oves­ta pääse ulos.

      Vastaa

      1. Eikö automaat­ti olisi parem­pi? Han­k­in­taan saa laitet­tua mil­jardin ja bonuk­se­na käyt­tökus­tan­nuk­set nou­se­vat, kun kul­jet­ta­jien sijaan tarvi­taan valvo­jia Hert­toniemen metro­torni­in ja lisäk­si junahenkilökuntaa. 

         Vuoroväli voi sit­ten 90 sekun­nin sijaan olla 80 sekun­tia tai muu­ta mar­gin­aal­ista parannusta.

         Kuu­lostaa paljon parem­mal­ta kuin pidem­mät junat.

         Vakavam­min, aseveli­ak­selil­ta ei parane odot­taa yhtään järkevää joukkoli­iken­nepäätöstä. Kokoomus voisi sem­moisi­in vielä opastet­tuna tai lehmänkaupoil­la lahjot­tuna pystyä, mut­ta demar­it ei. Krunan sisäänkäyn­tiä käyt­täi­sivät vain por­var­it ja rahat oli­si­vat pois Mel­lun­mäen mum­moil­ta, SDP:n uskol­lisim­mil­ta äänestäjiltä.

      2. Valitet­tavasti me olemme tääl­lä Suomes­sa niin uni­ikke­ja lumi­hi­u­talei­ta, ettei Lon­toos­sa toimi­va toi­mi tääl­lä. Ja vaik­ka toimisi, niin asian selvit­tämiseen vaa­di­taan sato­jen tuhan­sien ellei miljoonien euro­jen edestä kon­sult­tien arvokas­ta selvitystyötä.

         Pakko vaan taas kri­ti­soi­da kun tääl­lä usein tun­tuu moni asia ole­van vaikeaa tai mah­do­ton­ta, mikä ulko­mail­la kuitenkin onnis­tuu. Tässä suo­ma­laises­sa mie­len­laadus­sa on jotain per­in­po­h­jais­es­ti vial­la. Toim­inta ruokkii vain turhien kon­sult­tien ja byrokraat­tien pankki­tilien sal­do­ja. Se minkä peri­aat­teessa pitäisi onnis­tu sähkö­pos­til­la ja käytän­nön kuvil­la ja esimerkeil­lä Lon­toos­ta, vaatii syväl­lisen selvi­tyk­sen ja raportin, johon kuluu val­tavasti aikaa ja rahaa ja pros­es­si kestää vähin­tään 12 kk ellei pidempäänkin.

         Sit­ten samaan aikaan asioi­ta suun­nitel­laan pitkään ja ne tehdään silti huonos­ti lop­pu­jen lopuk­si, kuten nämä Espoon liian lyhyet metroase­mat, kos­ka joku sai idean säästää väärästä paikas­ta. Tuokaan “säästö” ei var­maan lop­pu­jen lopuk­si tule säästämään mitään kun käyt­täjämäärät nou­se­vat ja kap­a­sitet­tii tulee vas­taan. Sit­ten ihmiset eivät käytä metroa jos sitä ei ruuh­ka-aikaan pysty käyt­tämään tai käyt­tämi­nen on hyvin epämiel­lyt­tävää, eli help­poa tuloa menetetään.

         Vaikea oikein käsit­tää, että miten mei­dän mer­i­tokra­tia tuot­taa vuodes­ta toiseen näin teho­ton­ta ja putk­inäköistä suun­nit­telua ja päätök­sen­tekoa. Muual­la maail­mas­sa on osat­tu rak­en­taa metro­ja ja muu­ta infraa pitkäjän­teis­es­ti, mut­ta ei vain onnis­tu tääl­lä. Kaik­ki on vaan niin mah­dot­toman vaikeaa.

2. Olen samaa mieltä siitä, että investoin­ti voisi olla mielekäs. Mut­ta tämä perustelu kuu­lostaa oudolta:

   “Jos joukkoli­iken­teen käyt­täjien aikaa pidet­täisi­in yhtä arvokkaana kuin autoil­i­joiden aikaa han­ke olisi erit­täin kan­nat­ta­va. Sen kan­nat­tavu­ut­ta lisää se, että osa ratikan käyt­täjistä siir­ty­isi metron käyt­täjik­si. Kus­tan­nuk­sil­taan metro on ratikkaa selvästi edullisempi.”

   Nimit­täin tuskin ratikan vuoroväliä tuon takia har­ven­net­taisi­in. Jol­loin se että ratikan matkus­ta­jat väheni­sivät ei vält­tämät­tä silti lisäisi tuon taloudel­lista kan­nat­tavu­ut­ta. Taloudelli­nen kan­nat­tavu­us tulee siitä, jos ja var­maan kun tuo vähen­tää autoli­iken­teeseen liit­tyviä investoin­ti­tarpei­ta ihan muual­la lisäämäl­lä joukkoli­iken­teen käyt­töä auton käytön sijaan. Joukkoli­iken­nevä­li­neestä toiseen siir­tymi­nen sen sijaan tuskin tekee han­ket­ta kan­nat­tavak­si, ellei myös niiden vuoroväli muutu.

   Vastaa

   1. HSL aikana ratikoiden vuoroväle­jä on lisätty.

      Vastaa

3. Kan­natet­tavaa, mut­ta eikö tämä ollut esil­lä aiem­minkin, jol­loin tor­pat­ti­in uusi, Varsa­puis­ton Unioninkadun puolelle (tai niille main) suun­nitel­tu uloskäynti.
   Metri on nykyään ”saavut­tam­a­ton”, kos­ka mat­ka sinne on kadun­yl­i­tyksi­neen han­kala ja pitkä.

   Vastaa

4. Halvem­mal­la säästät tuhan­sia tun­te­ja helsinkiläis­ten aikaa kun vaa­di­taan tietöistä sina lyhin­tä reit­tiä käveli­jöille. Esim Jätkäsaaren sklt­styö­maa varaa suorim­man reiti­tyk­sen työ­maan park­keer­auk­seen ja työ­maakopeik­llen näin 2 vuot­ta. Ihan taval­lista kun tehdään työ­maa — käveli­jä kiertää ja käyt­tää matkaan extraa

   Di tartte edes miljoo­nia investoida

   Vastaa

5. Ihan hyödylli­nen uud­is­tus olisi, mut­ta muut­takaa nyt ennen sitä metroase­man nimi takaisin Kaisaniemeksi!

   Vastaa

6. Luulisi, että rahoille olisi hyödyl­lisem­pääkin käyt­töä, kuin tämä. Tai sit­ten ker­rankin vain säästää rahat tuh­laamisen sijaan.

   Vastaa

7. Muu­tamien min­u­ut­tien aikasäästön takia “poltet­taisi­in” val­ta­va määrä rahaa kun tiede­tään, että Helsin­ki tulee myös jou­tu­maan kovien säästö­jen kohteek­si val­tion talouden kestävyys­va­jeesta johtuen. Soin­in­vaar­al­la talouden pri­or­i­teetit kohdillaan?

   Vastaa

   1. Jos kyse olisi Autoil­i­joiden aikasäästöstä, viiden min­uutin aikasääatö riit­täisi perus­rele­maan paljon suurem­mat investoinnit.

      Vastaa

      1. Nyt on kyse rahas­ta, eikä siitä onko kyse autoil­i­joista tai käveli­jöistä. Ei ole mitään taika­seinää, mis­tä raho­ja revitään. Näköjään jotkut eivät ole vieläkään tot­tuneet, että ollaan keskel­lä val­tavaa muu­tos­ta jos­sa on pitkäaikaiset talouden sopeu­tuk­set. Siitä syys­tä on suo­ranaista type­r­yyt­tä ruve­ta joidenkin min­u­ut­tien aikasäästön takia lap­paa­maan rahaa. Noh, viimeistään sil­loin saat­taa jär­jen valo alkaa lois­ta­maan kun Helsingillekin lävähtää kun­non säästövelvoit­teet. Sil­loin on Helsin­gin kaupungilla yt:t edessä ja ei selvitä leikkaa­mat­ta sieltä mis­sä liikkuu eniten rahaa. Täl­laiset raho­jen tärväämiset min­u­ut­tisäästöi­hin kuu­lu­vat men­neen ajan löperöön velka­ra­hal­la vuosikymmenet pyöritet­tyyn julkiseen talouteen.

      2. Onko sin­ul­la sel­l­ainen käsi­tys, että val­tio on otta­mas­sa kun­nat suo­raan määräysvalyaansa?

      3. Soin­in­vaara:

         “Onko sin­ul­la sel­l­ainen käsi­tys, että val­tio on otta­mas­sa kun­nat suo­raan määräysvalyaansa?”

         Kysymys ei ollut min­ulle, mut­ta veikkaan että alku­peräi­nen kom­men­toi­ja on oike­as­sa siinä, että val­tio tulee leikkaa­maan tulev­ina vuosi­na merkit­tävästi kun­tien rahoi­tus­ta. Se voi tapah­tua pait­si val­tiono­suuk­sien leikkaamisen kaut­ta, myös lisäämäl­lä kun­nan talous­vas­tui­ta asioi­ta, jot­ka nyt tapah­tu­vat val­tion rahoituk­sel­la. Ehkä tapah­tuu molem­pia kaut­ta. Tänään juuri lehdis­tössä oli esil­lä ske­naario kun­tali­itosten edis­tämis­es­tä bud­je­toimal­la tähän 200 miljoon­aa euroa vuodessa ottaen rahat kun­tien val­tiono­suuk­sista. Kun­tien saate­taan jatkos­sa odot­taa perivän mm. matkail­i­javeroa, mikä voi olla peruste kun­tien muiden tulo­jen leikkaamiseen, kuten vaik­ka yhteisövero­tu­lo­jen keräämiseen isom­mal­ta osin valtiolle.

         Toimeen­tu­lotues­ta mak­saa nyt kun­nat 50 % ja val­tio 50 %. Kun­nan mak­su­o­suuk­sia saate­taan jatkos­sa kas­vat­taa, jot­ta kun­nil­la olisi kan­nustin edis­tää edullisem­paa asum­ista. Aiem­min kun­nat ilmeis­es­ti saat­toi­vat jopa tien­ata rahaa val­ti­ol­ta kalli­ista asumisesta.

         Jos val­tion­talout­ta aio­taan tas­apain­ot­taa, niin ken­ties muu­ta­ma mil­jar­di tas­apain­o­tus­toimista aio­taan saa­da vielä val­tion suo­ria ja välil­lisiä meno­ja kun­nille vähen­tämäl­lä, tai val­tion tulo­ja kun­nista lisäämällä.

         Val­tio tuskin halu­aa kun­tia suo­raan määräys­val­taan, mut­ta kun­nis­sa tehtäviä asioi­ta se voi ottaa suo­raan määräys­val­taansa siitä huoli­mat­ta, kuten val­tio jatku­vasti lak­isääteisiä velvoit­tei­ta lisää säätämäl­lä tekeekin. Esim. työl­lisyys­palvelu­iden taan­noinen siir­to kun­nille oli peri­aat­teessa kun­tien itse­hallintoa lisäävä toi­mi, mut­ta tosi­asi­as­sa val­tion säästö­toi­mi, kun kun­nille siir­ret­ti­in meno­ja enem­män kuin val­tio lisäsi sen joh­dos­ta kun­tien rahoi­tus­ta. Tuon tyyp­piset toimet eivät joh­da val­tion määräys­val­taan kun­nis­sa, mut­ta johta­vat kyl­lä kun­tat­alouden heikken­e­miseen, ja kun­tat­alouden heikken­e­m­i­nen saat­taa lisätä valmi­ut­ta val­ti­olle kas­vat­taa määräysvaltaa.