Yliopiston metroseisakkeen toinen pää ulottuu Kaisaniemen puiston ratikkapysäkkien kohdalle. Ulospääsy on kuitenkin vain toisessa päässä. Tämä merkitsee Liisankadun suunnasta tuleville ylimääräistä matkaa ja kaksien liikennevalojen ylittämistä. Aikatappio on 3–5 minuuttia. Näitä matkustajia on päivittäin tuhansia Yhteensä aikatappio on satoja tunteja päivässä.
Heitä auttaisi huomattavasti, jos metroasemalta avattaisiin pääsy laiturin toisesta päästä Liisankadulle. Olen tehnyt tästä aikanaan valtuustoaloitteen ja hanketta oltiin toteuttamassa samassa yhteydessä, kun Kaisaniemenkatu pannaan muutenkin remonttiin.
Tämä Liisankadun ulostulo kuuluu aseman alkuperäiseen suunnitelmaan ja osa siitä on jopa louhittu valmiiksi.
Nyt kuitenkin kaupunkiympäristölautakunnassa kokoomus ja demarit ovat päättäneet, ettei hanketta tässä yhteydessä toteuteta. Se tarkoittaa, ettei hanketta toteuteta koskaan, sillä tuskin kukaan haluaa avata Kaisaniemenkatua kahteen kertaan.
Tämä on suuri virhe.
Jos joukkoliikenteen käyttäjien aikaa pidettäisiin yhtä arvokkaana kuin autoilijoiden aikaa hanke olisi erittäin kannattava. Sen kannattavuutta lisää se, että osa ratikan käyttäjistä siirtyisi metron käyttäjiksi. Kustannuksiltaan metro on ratikkaa selvästi edullisempi.
Kaupunkisuunnittelulautakunnan tuomio ei ollut lopullinen. Lopulisesti asiasta päättää kaupunginhallitus maanantaina 7.9.
Toivoisin, että kruununhakalaiset ja Kruununhaassa töissä käyvät olisivat yhteydessä päättäjiin ennen kaupunginhallituksen kokousta.
Metro on suomalaisen infrasäästämisen taidonnäyte, eikä sitä pidä mennä ylimääräisillä sisäänkäynneillä pilaamaan!
Kohta joku saa päähänsä ehdottaa täysimittaisia laitureita Espooseen.
Rakennetaan huonosti! Keskustatunneli yksisuuntaisena. Turun kahden tunnin juna. Saa jatkaa.
Tarvitsemme täysimittaisia metrojunia. Espoon miniasemilla ei silloin pääse ulos joka ovesta, mutta niin on Lontoossakin. Matkustajat oppivat nopeasti, ettei ensimmäisestä ja viimeisestä ovesta pääse ulos.
Eikö automaatti olisi parempi? Hankintaan saa laitettua miljardin ja bonuksena käyttökustannukset nousevat, kun kuljettajien sijaan tarvitaan valvojia Herttoniemen metrotorniin ja lisäksi junahenkilökuntaa.
Vuoroväli voi sitten 90 sekunnin sijaan olla 80 sekuntia tai muuta marginaalista parannusta.
Kuulostaa paljon paremmalta kuin pidemmät junat.
Vakavammin, aseveliakselilta ei parane odottaa yhtään järkevää joukkoliikennepäätöstä. Kokoomus voisi semmoisiin vielä opastettuna tai lehmänkaupoilla lahjottuna pystyä, mutta demarit ei. Krunan sisäänkäyntiä käyttäisivät vain porvarit ja rahat olisivat pois Mellunmäen mummoilta, SDP:n uskollisimmilta äänestäjiltä.
Valitettavasti me olemme täällä Suomessa niin uniikkeja lumihiutaleita, ettei Lontoossa toimiva toimi täällä. Ja vaikka toimisi, niin asian selvittämiseen vaaditaan satojen tuhansien ellei miljoonien eurojen edestä konsulttien arvokasta selvitystyötä.
Pakko vaan taas kritisoida kun täällä usein tuntuu moni asia olevan vaikeaa tai mahdotonta, mikä ulkomailla kuitenkin onnistuu. Tässä suomalaisessa mielenlaadussa on jotain perinpohjaisesti vialla. Toiminta ruokkii vain turhien konsulttien ja byrokraattien pankkitilien saldoja. Se minkä periaatteessa pitäisi onnistu sähköpostilla ja käytännön kuvilla ja esimerkeillä Lontoosta, vaatii syvällisen selvityksen ja raportin, johon kuluu valtavasti aikaa ja rahaa ja prosessi kestää vähintään 12 kk ellei pidempäänkin.
Sitten samaan aikaan asioita suunnitellaan pitkään ja ne tehdään silti huonosti loppujen lopuksi, kuten nämä Espoon liian lyhyet metroasemat, koska joku sai idean säästää väärästä paikasta. Tuokaan “säästö” ei varmaan loppujen lopuksi tule säästämään mitään kun käyttäjämäärät nousevat ja kapasitettii tulee vastaan. Sitten ihmiset eivät käytä metroa jos sitä ei ruuhka-aikaan pysty käyttämään tai käyttäminen on hyvin epämiellyttävää, eli helppoa tuloa menetetään.
Vaikea oikein käsittää, että miten meidän meritokratia tuottaa vuodesta toiseen näin tehotonta ja putkinäköistä suunnittelua ja päätöksentekoa. Muualla maailmassa on osattu rakentaa metroja ja muuta infraa pitkäjänteisesti, mutta ei vain onnistu täällä. Kaikki on vaan niin mahdottoman vaikeaa.
Olen samaa mieltä siitä, että investointi voisi olla mielekäs. Mutta tämä perustelu kuulostaa oudolta:
“Jos joukkoliikenteen käyttäjien aikaa pidettäisiin yhtä arvokkaana kuin autoilijoiden aikaa hanke olisi erittäin kannattava. Sen kannattavuutta lisää se, että osa ratikan käyttäjistä siirtyisi metron käyttäjiksi. Kustannuksiltaan metro on ratikkaa selvästi edullisempi.”
Nimittäin tuskin ratikan vuoroväliä tuon takia harvennettaisiin. Jolloin se että ratikan matkustajat vähenisivät ei välttämättä silti lisäisi tuon taloudellista kannattavuutta. Taloudellinen kannattavuus tulee siitä, jos ja varmaan kun tuo vähentää autoliikenteeseen liittyviä investointitarpeita ihan muualla lisäämällä joukkoliikenteen käyttöä auton käytön sijaan. Joukkoliikennevälineestä toiseen siirtyminen sen sijaan tuskin tekee hanketta kannattavaksi, ellei myös niiden vuoroväli muutu.
HSL aikana ratikoiden vuorovälejä on lisätty.
Kannatettavaa, mutta eikö tämä ollut esillä aiemminkin, jolloin torpattiin uusi, Varsapuiston Unioninkadun puolelle (tai niille main) suunniteltu uloskäynti.
Metri on nykyään ”saavuttamaton”, koska matka sinne on kadunylityksineen hankala ja pitkä.
Halvemmalla säästät tuhansia tunteja helsinkiläisten aikaa kun vaaditaan tietöistä sina lyhintä reittiä kävelijöille. Esim Jätkäsaaren skltstyömaa varaa suorimman reitityksen työmaan parkkeeraukseen ja työmaakopeikllen näin 2 vuotta. Ihan tavallista kun tehdään työmaa — kävelijä kiertää ja käyttää matkaan extraa
Di tartte edes miljoonia investoida
Ihan hyödyllinen uudistus olisi, mutta muuttakaa nyt ennen sitä metroaseman nimi takaisin Kaisaniemeksi!
Luulisi, että rahoille olisi hyödyllisempääkin käyttöä, kuin tämä. Tai sitten kerrankin vain säästää rahat tuhlaamisen sijaan.
Muutamien minuuttien aikasäästön takia “poltettaisiin” valtava määrä rahaa kun tiedetään, että Helsinki tulee myös joutumaan kovien säästöjen kohteeksi valtion talouden kestävyysvajeesta johtuen. Soininvaaralla talouden prioriteetit kohdillaan?
Jos kyse olisi Autoilijoiden aikasäästöstä, viiden minuutin aikasääatö riittäisi perusrelemaan paljon suuremmat investoinnit.
Nyt on kyse rahasta, eikä siitä onko kyse autoilijoista tai kävelijöistä. Ei ole mitään taikaseinää, mistä rahoja revitään. Näköjään jotkut eivät ole vieläkään tottuneet, että ollaan keskellä valtavaa muutosta jossa on pitkäaikaiset talouden sopeutukset. Siitä syystä on suoranaista typeryyttä ruveta joidenkin minuuttien aikasäästön takia lappaamaan rahaa. Noh, viimeistään silloin saattaa järjen valo alkaa loistamaan kun Helsingillekin lävähtää kunnon säästövelvoitteet. Silloin on Helsingin kaupungilla yt:t edessä ja ei selvitä leikkaamatta sieltä missä liikkuu eniten rahaa. Tällaiset rahojen tärväämiset minuuttisäästöihin kuuluvat menneen ajan löperöön velkarahalla vuosikymmenet pyöritettyyn julkiseen talouteen.
Onko sinulla sellainen käsitys, että valtio on ottamassa kunnat suoraan määräysvalyaansa?
Soininvaara:
“Onko sinulla sellainen käsitys, että valtio on ottamassa kunnat suoraan määräysvalyaansa?”
Kysymys ei ollut minulle, mutta veikkaan että alkuperäinen kommentoija on oikeassa siinä, että valtio tulee leikkaamaan tulevina vuosina merkittävästi kuntien rahoitusta. Se voi tapahtua paitsi valtionosuuksien leikkaamisen kautta, myös lisäämällä kunnan talousvastuita asioita, jotka nyt tapahtuvat valtion rahoituksella. Ehkä tapahtuu molempia kautta. Tänään juuri lehdistössä oli esillä skenaario kuntaliitosten edistämisestä budjetoimalla tähän 200 miljoonaa euroa vuodessa ottaen rahat kuntien valtionosuuksista. Kuntien saatetaan jatkossa odottaa perivän mm. matkailijaveroa, mikä voi olla peruste kuntien muiden tulojen leikkaamiseen, kuten vaikka yhteisöverotulojen keräämiseen isommalta osin valtiolle.
Toimeentulotuesta maksaa nyt kunnat 50 % ja valtio 50 %. Kunnan maksuosuuksia saatetaan jatkossa kasvattaa, jotta kunnilla olisi kannustin edistää edullisempaa asumista. Aiemmin kunnat ilmeisesti saattoivat jopa tienata rahaa valtiolta kalliista asumisesta.
Jos valtiontaloutta aiotaan tasapainottaa, niin kenties muutama miljardi tasapainotustoimista aiotaan saada vielä valtion suoria ja välillisiä menoja kunnille vähentämällä, tai valtion tuloja kunnista lisäämällä.
Valtio tuskin haluaa kuntia suoraan määräysvaltaan, mutta kunnissa tehtäviä asioita se voi ottaa suoraan määräysvaltaansa siitä huolimatta, kuten valtio jatkuvasti lakisääteisiä velvoitteita lisää säätämällä tekeekin. Esim. työllisyyspalveluiden taannoinen siirto kunnille oli periaatteessa kuntien itsehallintoa lisäävä toimi, mutta tosiasiassa valtion säästötoimi, kun kunnille siirrettiin menoja enemmän kuin valtio lisäsi sen johdosta kuntien rahoitusta. Tuon tyyppiset toimet eivät johda valtion määräysvaltaan kunnissa, mutta johtavat kyllä kuntatalouden heikkenemiseen, ja kuntatalouden heikkeneminen saattaa lisätä valmiutta valtiolle kasvattaa määräysvaltaa.