Olen menettänyt toivoni ilmastonmuutoksen osalta

Olen pitkään vält­tänyt tämän san­omista ääneen, kos­ka olen pelän­nyt sen vain pahen­ta­van asiaa.

Sanon sen nyt kuitenkin: en enää usko, että ihmiskun­ta tulee pysäyt­tämään ilmastonmuutosta.

Läh­estymme keikah­dus­pis­tet­tä, jon­ka jäl­keen luisua ei voi enää pysäyt­tää vaik­ka tek­isi mitä. Ilmas­to läm­pe­nee niin, että ark­tis­ten aluei­den ikirou­ta sulaa ja vapaut­taa niin val­ta­van määrän metaa­nia, että se on menoa – on vaik­ka ihmiskun­ta lopet­taisi omat päästön­sä sil­loin kokon­aan. Tuhon täy­den­tää val­tame­rien läm­pen­e­m­i­nen. Niis­sä on val­ta­van paljon metaani­jäätä sen slisäk­si että läm­penevistä meristä purkau­tuu liuen­nut­ta hiilid­iok­sidia vähän samas­ta syys­tä kuin lämpimästä vichy-pullosta.

En väitä, että olisi teknis­es­ti mah­do­ton­ta vielä jar­rut­taa – en pysty sitä laske­maan. Voi olla, että jo tehdyt syn­nit nos­ta­vat läm­pötilo­ja niin paljon, että keikah­dus­piste ylitetään vaik­ka tehtäisi­in mitä, mut­ta voi olla, että vielä olisi mahdollista.

Pes­simis­mi­ni perus­tuu siihen, ettei ihmiskun­ta näytä aiko­van tehdä juuri mitään.

Suomes­sa hal­li­tuk­sen mukaan ei ole rahaa oikein mihinkään pait­si tietysti polt­toaineen hin­nan alen­tamiseen ja siihen, että vero­ja alen­ta­mal­la suosi­taan erit­täin suuripäästöis­ten auton­ro­mu­jen tuomista Suomeen tääl­lä lop­pu­un ajet­taviksi. Suo­mi on onnek­si niin pieni maa, ettei tämä kaa­da ilmastopoli­ti­ikkaa, mut­ta Suomen tavoin käyt­täy­tyvät muutkin maat.

Päät­tyneenä kesänä ilmas­ton­muu­tos osoit­ti Euroopas­sa tuhoisen voimansa, mut­ta se ei estänyt EU:ta romut­ta­maan ilmastopoli­ti­ikkaansa ja nos­ta­maan kasvi­huonepäästö­jen tavoitemäärää kahdel­la mil­jardil­la ton­nil­la vuo­teen 2040 men­nessä. Määrä vas­taa Suomen vuosit­taisia päästöjä 50 kertaisesti.

Puhu­mat­takaan tietysti Yhdys­val­loista, jos­sa val­tio mak­saa tuulivoimay­htiöille siitä, että ne jät­tävät suun­nit­tele­mansa tuulivoiman rak­en­ta­mat­ta ja tekemää tilaa fos­si­iliener­gialle. Drill, baby drill.

Nämä kaik­ki poli­it­tiset takaiskut saadaan joskus tule­vaisu­udessa ehkä kumo­tuk­si, sil­lä aina­han tulee uusia vaale­ja, mut­ta juuri nyt ei näytä hyvältä. Eikä meil­lä mis­sään tapauk­ses­sa  ole niin paljon aikaa.

Sitä pait­si pitää paikansa, että yhden maan ei kan­na­ta tehdä mitään, jos muut eivät tee mitään.

Mil­lainen siis on tule­vaisu­us? En tiedä, mut­ta sen tiedän, että se tulee ole­maan kaoot­ti­nen eikä vai­h­dan­nan lakei­hin kan­na­ta luot­taa. Kaiken­laista omavaraisu­ut­ta tulee lisätä

 

 

116 vastausta artikkeliin “Olen menettänyt toivoni ilmastonmuutoksen osalta”

  1. Jaan pes­simis­min. Keskustelun ja vapaae­htoisu­u­den tie on käy­ty lop­pu­un. Demokra­ti­amme ei tässä asi­as­sa toi­mi, vaan keskit­tyy liian pieni­in ja nopeam­min ratkaistavi­in kysymyk­si­in. Ihmi­nen ei luovu elin­ta­son­sa nousus­ta ja kulut­tamisen ihanu­ud­es­ta ilman ilmastodiktatuuria.

    Vastaa

    1. Olen johtopäätök­sistä samaa mieltä. Syistä olen osin eri mieltä. Mut­ta sil­lä tuskin on kovin olen­naista merk­i­tys­tä. Mut­ta en syyl­listäisi asi­as­sa mitään yksit­täistä hal­li­tus­ta. Lop­putu­los on kaikkien hal­li­tusten ja hal­li­tuk­si­in kuu­lumat­tomien teko­jen saldo.

      Kehys­ri­ihen osalta petyin siihen, että jäteveron laa­jen­nus ei men­nyt läpi. Jäteveroa mak­se­taan enää 3 miljoon­aa euroa vuodessa koko Suomes­sa eli keskimäärin reilut 50 sent­tiä per asukas, kun melkein kaik­ki jät­teet on jo tiputet­tu pois sen veron piiristä, jon­ka vält­tää esimerkik­si lait­ta­mal­la jät­teet polt­toon. Jät­teen­polt­to nykymit­takaavas­sa on val­tavaa luon­non­va­ro­jen haaskaus­ta. Mut­ta sitä ei saa­da vähen­net­tyä, kos­ka jät­teen­polt­to­laitok­set omis­taa nimeno­maan julki­nen sek­tori, jolle jät­teen­poltos­ta on Suomes­sa tul­lut merkit­tävä bisnes. Vaik­ka poli­itikko henkilöko­htais­es­ti vas­tus­taisi ympäristösy­istä jät­teen­polt­toa, kun­tapoli­itikkona sitä joutuu kan­nat­ta­maan, kos­ka kun­nan omaisu­ut­ta ja tulo­ja voi olla niin paljon jät­teen­polt­to­laitok­sis­sa kiinni.

      Jos ilmas­ton­muu­tok­selle halut­taisi­in vielä tehdä jotain, pitäisi fos­si­ilisen ener­gian käyt­töä koit­taa leika­ta paljon ja nopeasti. Mut­ta kehi­tys näyt­tää nyt siltä, että Suomeenkin rak­en­tuu koh­ta paljon lisää fos­si­ilisen ener­gian kap­a­siteet­tia datakeskusten varavoimalaitoksiksi.

      Vastaa

      1. Jät­tei­den kier­rät­tämi­nen takaisin käyt­tökelpoisik­si mate­ri­aaleik­si kulut­taa usein enem­män resursse­ja kuin tuot­taa. Sik­si polt­ta­mi­nen on joskus aivan hyvä vai­h­toe­hto, etenkin kylmässä maassa.

  2. Niin­pä. Otitte silti meiltä jo sata mil­jar­dia tähän puhal­luk­seen jol­la saati­in tuhot­tua talous, teol­lisu­us , työ­paikat. Siis ener­gian hin­ta, tuhoa­mal­la reaaliener­giat ja purka­mal­la(!) voimalat. Voisit­teko mak­saa sen takaisin.
    Niin tuo väestöräjähdys on 80 miljoon­aa lisähenkilö joka vuosi eli saat­taa hiukkasen aiheut­taa saas­tu­tus­ta kun niille kaikille pitää valmista se kaik­ki mitä län­si­mail­la on. Autot, talvirenkaat.… lop­puu kumi­molekyylit kesken.

    Vastaa

    1. No eihän se enää auta sin­u­akaan että “sin­ulle” mak­se­taan 100 mil­jar­dia takaisin, kun sivil­isaa­tio on romahtamassa.

      Vastaa

  3. Täysin samaa mieltä. Euroopas­sa tulisi nyt keskit­tyä varautu­maan ilmas­ton­muu­tok­sen vaikutuksiin. 

    On hyvin mah­dol­lista, että eteen tulee tilanne, jos­sa mei­dän on pakko sulkea Euroopan ovet ja jät­tää ihmisiä rajo­jen taakse kuole­maan. Mei­dän pitää ensisi­jas­sa tur­va­ta euroop­palais­ten elin­mah­dol­lisu­udet. Täl­laiseen ske­naar­i­oon ei täl­lä het­kel­lä olla mitenkään valmiita.

    Tästä seu­raa myös, että öljyn ja kaa­sun saatavu­ut­ta ei voi pitää kri­isi­ti­lanteis­sa var­mana. Näin ollen mei­dän pitää jatkaa taloutemme irrot­tamista niistä, jot­ta pystymme toim­i­maan myös rajo­jen sulkeuduttua.

    Samal­la on suun­nitelta­va miten Euroop­pa toimii läm­pöti­lan­nousun kanssa. Mei­dän pitänee muut­taa vil­je­lykäytän­töjä sekä rak­en­taa suo­jarak­en­tei­ta. Näi­den tutkimuk­seen kan­nat­taisi nyt lait­taa paukkuja.

    Vastaa

    1. Val­las­sa ole­via uus­lib­er­al­is­te­ja var­masti ilah­dut­taa aja­tus sadoista miljoon­ista ilmastopako­lai­sista, jot­ka tule­vat tänne ratkaise­maan syn­tyvyy­den, huolto­suh­teen, työvoima­pu­lan, kil­pailukyvyn, ym. kehit­tynei­den maid­en “ongel­mat”.

      Vastaa

  4. Ajat­te­len samal­la tavoin. Viime vuodet on puhut­tu, miten vihreä siir­tymä on eden­nyt ja voimis­tunut ja eri­laisia teknisiä ratkaisu­ja on kek­sit­ty ilmas­ton läm­pen­e­misen hillitsemiseksi.

    Ilmas­to kuitenkin läm­pe­nee edelleen. Edes sitä ei ole saatu pysäyte­tyk­si viilen­tämis­es­tä puhu­mat­takaan. Eli ei ole tehty tarpeek­si. Ei läh­eskään. Eikä tul­la tekemäänkään, kos­ka puoli maail­maa ei tee mitään, tai tekee vain pahaa.

    Kuin­ka moni ihmi­nen on joutunut oikeasti luop­umaan jotain ilmas­ton­muu­tok­sen hillit­semisek­si. Tänä kesenä veden­jakelua on jol­lain alueil­la joudut­tu rajoit­ta­maan voimakkaasti, mut­ta samaan aikaan golfkent­tiä kastel­laan, jot­ta tur­is­mi jatkuisi ja kas­vaisi. En tunne mon­takaan ihmistä, joka olisi luop­unut edes yhdestä loma­matkas­taan ilmas
    ton takia. Samat lentelijät osal­lis­tu­vat kyl­lä ilmastomielenosoituksiin.

    Ihmi­nen ei näköjään opi. Tai oppii pakon edestä. Ilmas­ton suh­teen pakko tulee liian myöhään. Keikaus­piste on sil­loin jo ohitet­tu. Eikä käy kateek­si seu­raavia sukupolvia. Mut­ta kuka­pa heitä ajat­telisi. Ei ainakaan riit­tävän moni poli­itikko riit­tävän monel­la man­tereel­la ja riit­tävän mon­es­sa maassa.

    Vastaa

    1. Et ehkä itse tunne mon­takaan ihmistä, joka olisi lopet­tanut loma­len­not ilmas­ton takia, mut­ta se ker­too lähin­nä omas­ta ystäväpi­iristäsi. Kiva myös, että tiedät “samo­jen lentelijöi­den osal­lis­tu­van ilmas­tomie­lenosoituk­si­in.” Suosit­telisin, että kävis­it ihan itse kat­so­mas­sa ja keskustele­mas­sa esim. Elokap­inan mie­lenosoit­ta­jien kanssa ja vähän laa­jen­taisit sitä jet­set­taavaa ystäväpiiriäsi.

      Minus­ta on tilas­to­jen val­os­sa ihan selvää, että Suomes­sa ja län­si­mais­sa esim. alati pienenevät ikalu­okat johtu­vat ainakin osit­tain siitä, että nuoret ikälu­okat alka­vat vaikut­taa pal­lon tule­vaisu­u­teen läh­tien ihan siitä lähim­mästä vaiku­tus­tavas­ta, eli omista suku­soluis­taan ja lisään­tymise­lim­istään. Toki, ehkä tämä näke­mys ker­too sit­ten omas­ta ystäväpi­iristäni joka on vis­si­in Tar­jaa nuorem­paa ja köyhempää.

      Tek­nol­o­gisen kehtiyk­sen suh­teen kan­nat­taa muis­taa Jevon­sin paradok­si. Mut­ta kateek­si ei käy tule­via Tel­luken tallustelijoita.

      Vastaa

    2. Ain­oa ker­ta, kun olen lentänyt vuo­den 2005 jäl­keen, oli 22. mar­rasku­u­ta 2014, jol­loin lensin työ­matkan Helsingistä Oulu­un ja takaisin. Ulko­maille olen lentänyt viimek­si jouluku­us­sa 2005 (mikä on tois­taisek­si viimeinen ulko­maan­matkani myös kaik­ki liiken­nemuodot huomioiden).

      Toisaal­ta en ole kyl­lä koskaan osal­lis­tunut yhteenkään ilmas­tomie­lenosoituk­seen, mut­ta jou­tu­mi­nen luke­maan täl­laisia töräy­tyk­siä ei ainakaan vähen­nä posi­ti­ivista asen­noi­tu­mis­tani niihin.

      Vastaa

    3. Vihreä siir­tymä tarkoit­taa ter­minä nykyään mm. kemi­ante­ol­lisu­ut­ta ja datakeskuk­sia, jot­ka kulut­ta­vat paljon luon­non­va­ro­ja. Kulu­tuk­sen vähen­tämi­nen olisi kestävä tie, johon voi ede­tä monia polku­ja, mut­ta se ei ole kasvun tie.

      Vastaa

    4. Yksi loma­len­tämätön tääl­lä ilmoit­tau­tuu. Jo läh­es 30 vuot­ta lentämät­tä. Jo sil­loin oli ihan selvää, ettei lentämi­nen ole eettistä.

      Vastaa

  5. ei 30 vuot van­hat pikkukin­ner­it sen enem­pää ben­saa syö kuin uude­tkaan. ilmas­ton­muu­tos tais­telu­un on lähdet­ty väärästä päästä eli paukut olisi pitäny lait­taa keharei­den lisimisen lop­pumisen pakot­tamiseen, eikä vain ruokkia niitä

    enkä usko että hiilid­iok­si­di on syynä läm­pen­e­miseen vaan met­sien ym. tuhoami­nen, joka on kehi­tys­maalais­ten hyvää osaamisaluetta.

    Metaani tosin hai­h­tuu avaru­u­teen viides vuodes, eli en usko metaanin kohtalokkuuteen.

    Vastaa

      1. kyl se on sekä että, metaani keveänä aineena myös hai­h­tuu suo­raan avaru­u­teen, kun maa­pal­lon pain­ovoima ei riitä pidät­telemään sitä, kuten ei vetyäkään.. tieteelli­nen fak­ta jon­ka olen lukenut, en nyh heti löytäny linkkiä.

      2. Pörssipeluri, mil­jardin vuo­den aika­jän­teel­lä tarkastel­tuna metaanikaa­sus­ta merkit­tävä osa karkaa reilusti avaru­u­teen. Mut­ta ihmiskun­ta kat­soo asioi­ta ensisi­jais­es­ti vuosikym­menten ja vuo­sisato­jen per­spek­ti­ivil­lä, eikä vuosikym­men­ta­sol­la metaanista paljoakaan karkaa avaru­u­teen. Lähin­nä vety ja heli­um ovat niin kevy­itä, että karkaa­vat suo­raan avaru­u­teen lyhyel­lä, ihmiskun­nan tarkastel­mal­la aikajänteellä.

    2. Metaani ei todel­lakaan hai­h­du avaru­u­teen kuin korkein­taan mität­tömän pien­inä määrinä, vetovoima pitää tästä huolen. Se on kyl­lä tot­ta että vety ja heli­um karkaa­vat avaru­u­teen, mut­ta ne ovatkin merkit­tävästi kevyempiä.

      Vastaa

  6. Niis­sä on val­ta­van paljon metaanijäätä

    Clathrate gun hypoth­e­sis on aina ollut hypo­teesi, ei edes teo­ria, eikä koskaan yleis­es­ti hyväksyt­ty. Se kuu­lostaa dra­maat­tiselta, joten se on saanut julk­isu­udessa paljon enem­män ruu­tu­aikaa kuin sen varsi­nainen tieteelli­nen ase­ma edellyttäisi.

    Wikipedi­an yhteen­ve­to nykyti­eteen käsityksestä:

    it is no longer con­sid­ered rel­e­vant for the near future cli­mate change

    IPCC Sixth Assess­ment Report states “It is very unlike­ly that gas clathrates (most­ly methane) in deep­er ter­res­tri­al per­mafrost and sub­sea clathrates will lead to a detectable depar­ture from the emis­sions tra­jec­to­ry dur­ing this century”.

    https://en.wikipedia.org/wiki/Clathrate_gun_hypothesis

    Ja suo­raan IPCC:n tuor­ein (2021) raport­ti, luku 5.4.9, taulukko 5.6 ker­too että “Methane release from clathrates” ja “Prob­a­bil­i­ty to Occur in the 21st Cen­tu­ry” on “Very low”

    https://www.ipcc.ch/report/ar6/wg1/chapter/chapter‑5/

    Vastaa

  7. En ole var­ma mihin ske­naar­i­oon viit­taat tuhol­la. Kaik­ki metaani­han ei ole vapau­tu­mas­sa ker­ral­la, vaan vain pieni osa, ja metaani säi­lyy ilmake­hässä vain noin vuosikymme­nen, eli läm­pen­e­m­i­nen ei ole koht­sil­lään karkaa­mas­sa tuomiopäivän mit­ta­suhteisi­in. Teknolo­gian avul­la voi siis sopeutua.

    Teknolo­gian ansios­ta aurinkovoiman ja muun uusi­u­tu­van kus­tan­nuk­set jatka­vat laskuaan ja niistä tulee nyky­istäkin paljon kil­pailukykyisem­piä. Tas­apain­on nimis­sä pitää huomioi­da että Trumpin ohel­la ratkaisut kuten sähköau­tois­tu­mi­nen ja fuu­sioen­er­gian star­tupit tule­vat nekin USA:sta.

    Poli­it­ti­nen nol­la­summapeli on ollut pet­tymys paljon pidem­pään kuin vain viime aikoina. Vuosikym­menten ydinen­er­gian vas­tus­t­a­mi­nen ei varsi­nais­es­ti edis­tänyt läm­penisen pysäyt­tämistä. Jot­ta poli­ti­ikan kaut­ta voisi vaikut­taa, pitäisi olla puolue joka ottaisi sekä teknolo­gian että uhat vakavasti.

    Vastaa

  8. Hm, valitet­tavasti omakin käsi­tyk­seni on aika lail­la sama. Kaikek­si onnek­si metaanikla­traat­tien osalta tilanne on muis­taak­seni vielä epä­var­ma. Ehkä olemme sen suh­teen vielä onnekkaita.

    Vastaa

  9. No, jos ilmas­ton läm­pen­e­m­i­nen joh­tu­isi oleel­lis­es­ti ihmis­ten aikaansaan­nok­sista, niin pitäisi olla myös mah­dol­lista vaikut­taa tapah­tu­mien kulku­un. Minkähän takia maa­pal­lon ilmas­ton läm­pöti­la on vai­hdel­lut jo kauan ennen kuin ihmis­es­tä oli paina­jais­takaan. Eli: ennen kuin alat maalail­la tuomiopäivän kuvia seinään, ota selvää mikä osu­us ihmiskun­nal­la oikeasti on nykyiseen läm­pen­e­miseen. Voin lohdut­taa, että osu­us on kaukana sadas­ta prosentista.

    Vastaa

    1. Maa­pal­lon ilmake­hän koos­t­u­mus oli alus­sa jotain aivan muu­ta. Siinä ei ollut hap­pea liankaan ja metaani paljon. Ei ollut ihmisiä eikä edes nisäkkäitä, Nyt puhun sel­l­ais­es­ta ilmas­tos­ta joka sovlel­tuu ihmisille: se on katoamassa.

      Vastaa

      1. Ihan mie­lenki­in­nos­ta, mil­lä perus­teel­la väität että kasvi­huonekaa­su­jen lisään­tymi­nen tek­isi elämän maa­pal­lol­la ihmisille sopi­mat­tomak­si (mah­dot­tomak­si tai erit­täin vaikeak­si)? Esimerkik­si Tri­askaudel­la ilmake­hän hiilid­iok­sidimäärä oli 2–7 ker­taa nyky­istä suurem­pi. Tri­askausi on dinosaurusten aikaa ja sil­loin kehit­tyivät ensim­mäiset nisäkkäät. Nyky­ih­misille sil­loinen tri­askau­den ilmas­to olisi haaste eri­tyis­es­ti alem­man hap­pip­i­toisu­u­den vuok­si (10–15% nykyis­es­tä). Ole­tatko että hap­pip­i­toisu­us lask­isi merkit­tävästi nykyis­es­tä (Typ­pi (N₂): noin 78,08 %Hap­pi (O₂): noin 20,95 %Argon (Ar): noin 0,93 %Hiilid­iok­si­di (CO₂): noin 0,04 %) jos hiilid­iok­sidin määrä nousisi vaik­ka luokkaan 0,4%?

  10. Kyynisyys on tietyn­lainen “mukavu­usalue”, ei tarvitse enää yrit­tää eikä pet­tyä. Kuitenkin pysäyt­tämisen ja katas­trofin välis­sä on edelleen val­tavasti tilaa.

    Vastaa

    1. Olen samaa mieltä. Kiinan päästöt eivät ole kas­va­neet kah­teen vuo­teen. Omas­sa per­hep­i­iris­sä jälkikasvu työsken­telee kier­to­talouden paris­sa (Nor­jas­sa ja Kiinas­sa). Myöskään poli­ti­ikas­sa kaik­ki ei aina ole sitä miltä näyt­tää ( koti­maan per­suöy­hö­tys on toki masen­tavaa). Tun­tuu myös, että osa ikään­tyvistä ( joi­hin toki itsekin lukeudun) jotenkin kään­tyy pes­simis­mis­sään nuor­ta sukupolvea vastaan.

      Vastaa

  11. Suo­mi on tehnyt merkit­tävän teon ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­nas­sa siinä, että täl­lä het­kel­lä Suomen sähkön­tuotan­to perus­tuu päästöt­tömi­in (tai ainakin vähäpäästöisi­in) tuotan­to­muo­toi­hin. Perus­tana ovat ydin­voima ja vesivoima, joiden etu­na on sääri­ip­pumat­to­muus. Tuulivoimaa saadaan sil­loin, kun tuulee ja aurinkovoimaa sil­loin, kun aurinko pais­taa. Täl­lä het­kel­lä (1.9.26 klo 19.15) Fin­gridin tieto­jen mukaan Suomen sähkönku­lu­tus on 8420 MW, jos­ta ydin­voima kat­taa 3401 MW ja koti­mainen vesivoima 1867 MW. Tuulivoiman osu­us on 967 MW (teo­reet­ti­nen mak­si­mi lie­nee noin 7000 MW) ja aurinkovoiman 141 MW, eli nämä tuotan­to­muodot kat­ta­vat noin 13 % Suomen sähkönku­lu­tuk­ses­ta. Mitä vihreät ovat tehneet sen hyväk­si, että Suomen sähkön­tuotan­to on läh­es kokon­aisu­udessaan päästötön­tä. Vas­tus­ta­neet naa­ma punaise­na (tai vihreänä) ydin­voiman ja vesivoiman rak­en­tamista. Toiv­ot­tavasti vihreät ovat tulleet vähitellen järki­in­sä. Tähän asti vihreistä on ollut päästöt­tömään tuotan­toon siir­tymisessä vain harmia. Eikö vihrei­den idea ollut aikoinaan se, että Helsin­gin ener­giantuotan­non tulisi perus­tua venäläiseen!!!!! maakaa­su­un. Toiv­ot­tavasti vihreät tuke­vat nyt Helenin aikei­ta rak­en­taa ydin­voimaa Helsinki­in. Tuulivoima lue­taan päästöt­tömi­in tuotan­to­muo­toi­hin, mut­ta tuulivoimarak­en­t­a­mi­nen run­telee kyl­lä luon­toa varsin rumasti. Tosin vihreille tuol­la ei näytä ole­van kovin suur­ta merk­i­tys­tä, kos­ka tuulivoimalat sijoite­taan vielä kauas vihrei­den kotikon­nuil­ta (suurista kaupungeista).

    Vastaa

    2. ‘Vas­tus­ta­neet naa­ma punaise­na (tai vihreänä) ydin­voiman ja vesivoiman rakentamista.’
      Mon­tako ydin­voimalaa on jätet­ty Suomes­sa rak­en­ta­mat­ta vihrei­den vas­tus­tuk­sen takia? Vesivoimaakin on raken­net­tu melkein kaik­ki, mikä taloudel­lis­es­ti kan­nat­taa. Alku­peräiset Olk­ilu­o­to ja Lovi­isa raken­net­ti­in. 90-luvun lisä­su­un­nitel­mat kaa­tu­i­v­at lamaan, eivät vihreisi­in. Olk­ilu­o­to 3 raken­net­ti­in, sen myöhästymi­nen ei johtunut vihreistä. Olk­ilu­o­to 4 sai luvan, mut­ta jäi rak­en­ta­mat­ta Olk­ilu­o­to 3:n ongelmien takia, ei vihrei­den. Lovi­isa 3:n luvit­ta­mi­nen olisi ollut parem­pi vai­h­toe­hto kuin Han­hinie­mi, mut­ta siinä oli kyse alue­poli­ti­ikas­ta ja idän­poli­ti­ikas­ta, ei vihreistä. Nykyi­nen hal­li­tus var­masti antaisi luvat ydin­voimaloille, jos joku vain halu­aisi rak­en­taa, Han­hiniemen tapauk­ses­ta näemme, että hyvinkin hämärä toim­i­ja saisi luvat, kun kokkar­it ovat päättämässä.
      ‘tuulivoimalat sijoite­taan vielä kauas vihrei­den kotikon­nuil­ta (suurista kaupungeista)’
      Run­saasti tilaa vaa­ti­va tuotan­to kan­nat­taa sijoit­taa jon­nekin, mis­sä sen vaa­ti­ma maa ei ole mah­dol­lisim­man kallista. Tämän ei luulisi ole­van yllä­tys por­var­ille, mut­ta kai se yksinker­tainen talousosaami­nenkin on nykyään viher­hip­pikom­marei­den hom­maa, samal­la taval­la kuin usko kovi­in luonnontieteisiin.

      Vastaa

      1. Suomes­sa on ollut onnek­si sel­l­aisia yhteiskun­nan ener­giahuol­losta vas­tu­u­ta kan­tavia taho­ja, jot­ka ovat rak­en­ta­neet ydin­voimaa ja vesivoimaa. Vihrei­den 1980-luvul­la alka­neen nousun yksi keskeinen tek­i­jä oli rai­vokas ydin­voimavas­taisu­us, tosin vihreät vas­tus­ti­vat myös vesivoimaa ja vähän kaikkea muu­takin. Samal­la vihreistä tuli ns. hyviä ihmisiä, jol­loin vihrei­den merk­i­tys yhteiskun­nas­sa kasvoi puolueen kan­na­tus­ta suurem­mak­si. Pahis­ten roolin sai­vat ihmiset, jot­ka mm. huole­hti­vat yhteiskun­nan ener­giahuol­losta. Miten Suomen ener­giahuolto toimisi täl­lä het­kel­lä, jos meil­lä ei olisi ydin­voimaa ja vesivoimaa. Kivi­hi­ilel­lä, turpeel­la? (Puna)vihreiden on muka­va naut­tia toimi­vas­ta sähköhuol­losta, vaik­ka itse ei ole tehty sen eteen juurikaan mitään. Sel­l­aista kuor­mas­ta syömistä.…Ja tuulivoimarak­en­t­a­mi­nen on luon­non raiskaus­ta. Han­hikiv­en ydin­voima­hankkeen takana ei ollut alun perin mitään hämäriä taho­ja. Sak­salainen E.On omisti Fen­novoimas­ta 34 %. mut­ta luopui osu­ud­estaan Fukushi­man onnet­to­muu­den jäl­keen syn­tyneen hys­ter­ian vuok­si. Vas­ta tämän jäl­keen han­kkeeseen tuli venäläi­nen toim­i­ja. Eli vihrei­den ydin­voimavas­taisu­us vaikut­ti tässäkin. P.S. Jos Suomes­sa tulisi joskus sähköstä pulaa, niin pitäisikö (puna)vihreiltä katkaista ensim­mäisenä sähköt. Mik­si antaa vesi- tai ydin­voimasähköä, kun näin tuotet­tu sähkö on ollut ainakin tähän asti liki perkeleestä

      2. Suomes­sa ei ole jäänyt yhtään ydin­voimalaa rak­en­ta­mat­ta luvi­tuk­sen puut­teen takia, kak­si luvan saanut on jäänyt rak­en­ta­mat­ta, kos­ka rak­en­t­a­mi­nen ei kan­na­ta. Miten se vihrei­den ydin­voimavas­taisu­us vaikut­ti Fukushi­man onnet­to­muu­teen tai EONin vetäytymiseen?
        En usko, että nyt kukaan estäisi uuden ydin­voimalan rak­en­tamista, mut­ta halukkai­ta ei ole jonok­si asti.

      3. Kol­man­nen ydin­voimalan raken­nuslu­pa viivästyi n 10 vuot­ta Tser­nobylin takia, ei laman eikä Vihrei­den vas­tus­tuk­sen. Teol­lisu­u­den Voimal­la oli jo rahat varat­tuna OL 3:a varten.
        Vuo­den 1990 eduskun­tavaaleis­sa ydin­voiman lisärak­en­t­a­mi­nen oli yksi tärkeim­mistä vaali­teemoista, ain­oas­taan Kokoomus kan­nat­ti avoimesti ydin­voimaa. Kaik­ki muut enem­män tai vähem­män vastustivat.

    3. Vesivoima ei ole oikeasti päästötön­tä, vaik­ka ener­giay­htiöi­den markki­noin­tiosas­tot sen sel­l­aise­na mielel­lään esit­tävätkin. Aiheesta voi lukea esim. tästä: https://yle.fi/a/74–20138606

      Vastaa

      1. Teko­järvil­lä tuotet­tu sähkö ei todel­lakaan ole päästötöntä.
        Mut­ta kuten olen use­aan ker­taan toden­nut, niin metaanin jatku­va vuosipäästö ei suo­raan tarkoi­ta ilmake­hän metaa­nip­i­toisu­u­den kasvua. Avain­sana on dynaami­nen tas­apaino. Varsin yksinker­tainen asia, mut­ta medi­alle on help­po syöt­tää vääris­tel­tyä tietoa. Eikö tuos­sa yle jutus­sa ollut jopa pro­fes­sori tasoinen tutkija.

    4. Ei ole mitään mieltä kuva­ta yksit­täisen het­ken tuotan­to­jakau­mal­la Suomen sähkön­tuotan­toa. Viime vuon­na sähköstä 27% tuotet­ti­in tuulivoimal­la. Aurinko lie­nee siel­lä 1–2% kieppeil­lä. Näi­den osu­udet ovat tukev­asti kasvussa.

      Vastaa

    5. > Vas­tus­ta­neet naa­ma punaise­na (tai vihreänä) ydin­voiman ja vesivoiman rakentamista.

      Ydin­voiman rak­en­t­a­mi­nen ei nykyisessä markki­nati­lanteessa ole kan­nat­tavaa. Toki on vas­tutet­tu mon­en puolueen toimes­ta. Mut­ta se että 80/90 luvul­la ei tehty ydin­voimaa liit­tyy var­masti enem­män Tser­nobylin onnet­to­muu­teen kuin mihinkään muuhun. Tuskin mikään puolue oli aja­mas­sa uut­ta voimala.

      Vesivoimaa jopa pure­taan jos pien­tä ja kannattamatonta.

      Vastaa

  12. Höpön­löpöä. Maa­pal­lo aina läm­pe­nee ja kylme­nee. Co2 on häviävän pieni osa ilmake­hästä ja hie­man enem­män sitä vain aut­taa viherkasvien men­estymistä, kuten voi havai­ta 1800-luvul­ta asti tapahtuneen.

    Vastaa

      1. Tarkkaan ottaen mikä data ja mis­sä osoit­taa niiden yleistyneen? Tilas­toti­eteil­i­jän ei pitäisi luot­taa aineis­toon, jos­sa N = 1.

      3. Mikä on se kausaa­li­nen mekanis­mi, joka johtaa europar­la­mentin jäsenistä ilmas­ton­muu­tok­sen toiv­ot­to­muu­teen koko maa­pal­lon tasol­la? Noin 94 % maail­man hiilid­iok­sidipäästöistä tapah­tuu jos­sain muual­la kuin EU:ssa. Lisäk­si EU:n net­tonol­latavoite vuodelle 2050 on ollut saman­laise­na voimas­sa jo vuodes­ta 2019, ja sitä kohti on koko ajan liikuttu.

      4. Ei se Trumpin Yhdys­val­latkaan toivoa herätä. Juuri äsken EU:n päästö­ta­soa vuo­teen 2040 nos­tet­ti­in kahdel­la mil­jardil­la ton­nil­la päät­tämäl­lä jakaa suurem­pi määrä päästöoieuksia.

  13. Tieteelli­nen kon­sen­sus ei pidä hal­lit­se­ma­ton­ta ilmas­ton­muu­tos­ta (run­away cli­mate change) toden­näköisenä. Posi­ti­iviset takaisinkytken­nät tiedoste­taan ja ne ovat mukana laskelmissa.

    Vastaa

  14. Olen juuri päivit­tänyt oman näke­myk­seni Maail­man ja Suomen tilanteesta niin mon­es­ta näkökul­mas­ta kuin olen pystynyt. Merkit­tävin näkökul­ma sotien ohel­la on mielestäni luon­to ja ilmas­ton­muu­tos. Olen pää­tynyt arviois­sani häm­mästyt­tävän saman­laiseen lop­putu­lok­seen kuin O S. Kol­men kuukau­den kulut­tua on taas luon­to- ja ilmas­tokok­ouk­set. Voidaanko sopia jostakin vai päädytäänkö taas aikalisään. johon meil­lä ei koh­ta enää ole varaa, kuten myös Osmo S viit­tasi. Nyt pitäisi saa­da sodat lop­pumaan, voitaisi­inko sit­ten keskit­tyä ”yhteiseen vihol­liseen” ja kehit­tää yhteistä globaalia tapaa hillitä ilmas­ton­muu­tos­ta, jos vielä olisi aikaa. Usko­taan ja toiv­otaan❤️👍

    Vastaa

  15. Onnek­si 2–3 viime vuo­den aikana on saavutet­tu kak­si tärkeää keikah­dus­pis­tet­tä, jot­ka luo­vat toivoa ilmas­ton­muu­tok­sen pysähtymis­es­tä ennen peru­ut­ta­mat­tomien muu­tosten tapahtumista.

    Ensim­mäi­nen keikah­dus on ener­gian tuotan­nos­sa. Uusi­u­tu­vista tuotan­tolähteistä, etenkin aurinkopa­neeleista, on tul­lut kan­nat­tavimpia uus­in­vestoin­neis­sa. Tämä on jo saanut fos­si­ilis­ten käytön sähkön tuotan­nos­sa lasku­un. Edelleen, sähkön osu­us kaikesta ener­gian tuotan­nos­ta kas­vaa. Hyvän kuvan kehi­tyk­ses­tä antaa: https://ember-energy.org/latest-insights/energy-institute-statistical-review-of-world-energy/

    Toinen keikah­dus on ene­gian käyt­tämisessä henkilöko­htaiseen liikku­miseen. Jokaiselle, joka viit­sii laskea ilman ennakkolu­u­lo­ja, on selvää, että henkilöau­tois­sa taloudel­lis­es­ti järkevin val­in­ta on sähköau­to. Heinäku­us­sa sähköau­to­jen osu­us uusista rek­isteröidy­istä autoista Suomes­sa ylit­ti 50%. Käytätet­tyn tuo­tu­jen osalta 50% ylit­tyi jo aiemmin.

    Vastaa

    1. Ei nuokaan ilmas­ton­muu­tos­ta pysäytä. Fos­si­ilisen ener­gian käytön kasvu on pysähtynyt, mut­ta se on edelleenkin tasol­la, joka aiheut­taa ilmas­ton­muu­tos­ta. Fos­si­ilisen ener­gian käyt­tö ei globaal­isti ole juurikaan laskenut, vaan lähin­nä sen kasvu on pysähtynyt. Sähköau­tot ovat suorien päästö­jen osalta parem­pi vai­h­toe­hto kuin polt­to­moot­to­ri­au­tot, mut­ta niiden akku­jen valmis­tus aiheut­taa niin val­tavia päästöjä, ettei ei ilmas­ton­muu­tos sähköau­to­ja rak­en­ta­mal­la pysähdy, vaan niiden valmis­tus aiheut­taa mysö ilmas­ton­muu­tos­ta. Vähem­män kuin polt­to­moot­to­ri­au­to­jen käyt­tö, mut­ta aiheut­taa ilmas­ton­muu­tos­ta silti sekin. Ain­oa todel­la kestävä tie on kulu­tuk­sen vähen­tämi­nen. Siihen ihmiskun­nal­la ei ole valmiutta.

      Vastaa

      1. Jos kat­soo tutkimus­ta inno­vaa­tio­dy­nami­ikas­ta, se ker­too, että tyyp­il­lis­es­ti edel­lisen teknolo­gia­sukupol­ven volyy­mi saavut­taa huip­pun­sa, kun seu­raa­jate­knolo­gia on saavut­tanut sen tason main­stream-käyt­töko­hteessa. Siten ei ole yllät­tävää, että fos­si­iliener­giantuotan­to saavut­taa nyt huippunsa.

        Aurinkovoima on nyt teknolo­gian S‑kasvukäyrän kiihdy­tys­vai­heessa. Viisi vuot­ta sit­ten sen yleistymi­nen hävisi globaaleis­sa luvuis­sa pyöristysvirheisi­in, ei enää. Se on val­loit­tanut ensim­mäisen ‘low hang­ing fruit’ ‑käyt­tö­ta­pauk­sen eli sähkön­tuotan­to, kun jous­tot hoitaa ole­mas­sa ole­va teknolo­gia. Viime vuodes­ta läh­tien pyöristysvirheitä suurem­paa kasvua on tul­lut itse pää­markki­nas­ta eli paneelit+sähkövarasto ‑yhdis­telmä on kil­pailukykyi­nen vuorokau­den sisäisessä sähköntuotannossa.

        Akku­jen tuotan­non ympäristö­tuhoista sen ver­ran, että kiin­teän verkon akku­jen teknolo­gia on kehit­tynyt nopeasti suun­taan, jos­sa käytetään vain yleis­es­ti kaikkial­la saatavis­sa ole­via raa­ka-ainei­ta. Ajoneu­vois­sa kehi­tys on akuille asetet­tavien vaa­timusten vuok­si hitaam­paa, mut­ta niis­säkin ilman nikke­liä, man­gaa­nia ja kobolt­tia toimi­vat LFP-akut yleistyvät. Sähköau­tois­sa toki tarvi­taan muitakin kaivan­tain­ten­si­ivisiä raa­ka-ainei­ta, mut­ta esimerkik­si BMW:n uusis­sa sähköau­tois­sa moot­tor­eis­sa ei enää käytetä harv­inaisia maametalleja.

  16. Itse olen ollut havait­sev­inani että “kaiken” sähköistämi­nen, joka tarkoit­taa käytän­nössä parem­paa hyö­ty­suhdet­ta ja pienem­pää fos­si­ilis­ten polt­toainei­den kulu­tus­ta on hyvässä vauhdis­sa. Kiinas­sa peak oil oli mitä toden­näköisim­min 2025, jalosta­moka­p­a­siteet­ti lähdössä lasku­un kysyn­nän mukana. Edel­läkävi­jä­maat kuten Aus­tralia, Alanko­maat, Espan­ja ovat rak­en­ta­neet jo 1,5–1,7 kWp aurinkovoimaa per capi­ta, Kiina ohit­ta­nee ne 2030-luvun alussa. 

    Kesäku­us­sa 2026 jo neljännes EU:n sähköstä tuli auringos­ta. Jopa Afrikas­sa aurinkosähkön yleistymi­nen on alka­nut, tosin vaa­ti­ma­ton­ta 17 GWp/a vauh­tia mut­ta on sekin arvi­ol­ta parin Olk­ilu­o­to 3 ‑voimalan ver­ran. Yhdys­val­to­jen 40 GWp/a on sen­tään jotain, ja datakeskusten rak­en­t­a­mi­nen takaa markki­noiden kasvun vaik­ka koti­maista maakaa­sua olisikin saatavil­la. Globaal­isti hiilen osu­us sähkön­tuotan­nos­ta on pienessä laskus­sa, ‑42 TWh viime vuon­na. Globaal­isti sähkön kulu­tuk­sen kasvu pystytään kat­ta­maan ei-fos­si­ilisel­la tuotan­nol­la, jos­ta aurinkosähkön osu­us 2025 oli 641 Twh (siis lisäyksestä).

    Aus­tralias­sa sähköverkos­sa on yli 1kWp akku­ja per capi­ta, ja seu­raa­va teknologi­nen edis­tysaskel, edullis­ten natri­u­makku­jen mas­sat­uotan­to on käyn­nistymässä muu­ta­man vuo­den sisäl­lä. Maakaa­sun kan­sain­väliset toim­i­tus­ketjuriskit takaa­vat niiden markki­nat, kun maat halu­a­vat irroit­taa sähkön hin­nan maakaa­sus­ta. “Any­time solar” on seu­raa­va iso jut­tu suures­sa osas­sa maailmaa.

    Eli asioi­ta kyl­lä tapah­tuu vaik­ka viime aikoina poli­it­tisia julis­tuk­sia vaikut­taisi olleen vähem­män, pait­si tietysti oman­laisi­aan julis­tuk­sia Yhdys­val­to­jen suunnasta.

    Vastaa

    1. Minus­ta on kiin­nos­tavaa se, että joskus ‑90 luvul­la keskustelui­ta käyti­in paljonkin öljy­hui­pus­ta. Eli siitä, että järkevästi käytet­tävästä öljys­tä olisi käyet­ty puo­let. Toki puo­let olisi vielä jäl­jel­lä, mut­ta maail­man öljyku­lu­tus on vain kas­vanut, joten jäl­jel­lä ole­va puo­likas kuluisi nopeaa tah­tia. Kysyn­nän ylit­täessä tar­jon­nan öljyn hin­ta lähtisi vah­vaan nousu­un. Toki frakkaus kek­sit­ti­in ja se on mah­dol­lis­tanut entistä radikaal­im­mat toimet fos­si­iliener­gian hyö­dyn­tämiseen. Öljy­huip­pu siir­tyi siitäkin syys­tä. Tämä ei sul­je pois sitä fak­taa, että öljyä ei silti riitä loputtomasti.

      Siitäkin ollaan hil­jaa, että helpoim­mat öljyläh­teet on jo hyö­dyn­net­ty. Uudet öljyläh­teet ovat yleen­sä entistä syvem­mäl­lä tai muuten han­kalas­sa paikas­sa, se on heikko­laa­tuisem­paa ja vaatii entistä enem­män jalostus­toimen­piteitä. Myös frakkaus on kallista. Nyt esil­lä ollut Venezue­lan öljy on esimerkik­si raskas­ta, hapan­ta ja sitkas­ta. Se on sitkeää kuin pak­su ter­va ja sisältää run­saasti rikkiä. Sitkeys tekee siitä vaikeasti käsiteltävää. Kaiken lisäk­si syys­tä mon­et kon­flik­tit ja sota­toimet näyt­täisi ajau­tu­van näille öljyn tuotanto‑, jalostus- tai siirtoalueille. 

      -90 luvul­la keskustelti­in siitä, että mui­ta ener­gian tuot­tamis­muo­to­ja olisi otet­ta­va käyt­töön ja että liiken­teen sähköistämistä pitäisi kehit­tää, ettei kaik­ki munat olisi yhdessä korissa.

      Nyt munat halu­taan näköjään yhteen kori­in eri­toten USA:ssa. Kukaan ei puhu enää öljy­hui­pus­ta. Van­han liiton öljy­te­ol­lisu­udel­la näyt­täisi ole­van sor­men­sa tässä medi­a­pelis­sä varsin vahvasti. 

      Keskustelus­sa pitäisi tuo­da esille se, että fos­si­ilis­ten polt­toainei­den vähen­tämi­nen ei ole pelkästään ilmas­tokysymys. Se on pitkäl­lä tähtäimel­lä erit­täin vah­vasti myös tur­val­lisu­us- ja talouskysymys. Ehkä se uppoaisi sil­loin pop­ulis­tioikeis­tonkin kaaliin.

      Vastaa

      1. Ehkä öljy­hui­pus­ta ei puhuta sik­si että se on seu­raus, ei syy. Julis­te­tul­la poli­ti­ikalla öljy­huip­pu saavute­taan 2029, net zero-poli­ti­ikalla se oli ja meni 2023, ja busi­ness-as-usu­al ‑ske­naar­ios­sa ei tule tapah­tu­maan ainakaan ennen vuot­ta 2050. Oma veikkauk­seni on ennen 2040 kos­ka Kiina ja Yhdys­val­to­jen poli­it­ti­nen heiluri.

        Öljys­tä ja maakaa­sus­ta ei sinän­sä ole pulaa, jos poli­it­ti­sista peri­aat­teista tin­gitään. Euroopas­sa ollaan varsin jän­nässä tilanteessa jos Iranis­sa tapah­tuu val­lan­vai­h­dos jon­ka seu­rauk­se­na Iran ja ara­bi­maail­ma yhdis­tävät voimansa ja OPECista tulee taas val­tatek­i­jä. Jo nyt Euroop­pa joutuu varsin vas­ta­hakois­es­ti rahoit­ta­maan Venäjän Ukraina-oper­aa­tio­ta osta­mal­la LNG:tä suun­nilleen mil­jardil­la kuukaudessa kun vai­h­toe­hdot ovat vähissä.

  17. Min­un uskoni hävisi joskus yli 20 vuot­ta sit­ten, kun vihreät vain vas­tus­ti­vat ydin­voimaa ja halu­si­vat jatkaa fos­si­ilis­ten ostamista Venäjältä. Sekä Suomes­sa että Saksassa.

    Jos jokin maail­man luon­non enää pelas­taa niin lähin­nä teknologi­nen kehi­tys. Tosin tule­vaisu­u­den teknolo­gia voi yhtä hyvin myös tuho­ta koko ihmiskunnan.

    Ja Euroopal­la ei ole tähän asi­aan enää mitään san­omista. Asia ratkeaa Kiinas­sa seu­raa­van 10–20 vuo­den aikana.

    Vastaa

    1. Maail­man luon­non pelas­taa sen rauhaan jät­tämi­nen, eikä suinkaan mikään teknologi­nen kehi­tys, jon­ka ekstrak­tivisti­nen luonne vain tuhoaa ympäristöä. Helpoin vas­tu­un­väistämiskom­men­ti onkin juuri tuo: “teknolo­gia pelas­taa”. Jotkut käyt­tävät myös fraa­sia “markki­nat ratkaisee”. Ei pelas­ta, eikä ratkaise. Ain­oa toim­i­ja, joka voi asi­aan vaikut­taa, on ihmisen käyt­täy­tymisen muu­tos. Jos jäämme odot­tele­maan ratkaisua muual­ta kuin omas­ta mielestämme, odotamme ihmettä vielä kaupunkien upotes­sakin. Tai jäätyessä.

      Vastaa

      1. Markki­nathan ovat vain ihmis­ten käyt­täy­tymistä. Toteat siis itsekin, että markki­nat ratkaisevat.

  18. Onnek­si Vihreät eivät enää vas­tus­ta ydinvoimaa.

    Osmo saisi ker­toa siitä suun­nan­muu­tok­ses­ta enemmän.

    Vastaa

    1. Ennen 2030-lukua ei uut­ta ydin­voimaa Suomes­sa nähdä. Luvi­tus on hidas­ta, ja uusia voimaloi­ta on liian kallista nyky­isil­lä tur­val­lisu­us­normeil­la tehdä län­si­mais­sa. Uudet ydin­voimalat nou­se­vat lähivu­osi­na lähin­nä kehitysmaihin.

      Vastaa

      1. Ruotsin nykyi­nen hal­li­tus on laat­in­ut varsin kun­ni­an­hi­moi­sen ydin­voiman rak­en­tamiso­hjel­man, jon­ka toteut­ta­mi­nen vaatii jonkin ver­ran julk­ista tukea. On kuitenkin hyvä, että Euroopas­sakin uskalletaan panos­taa ydin­voimaan. Lisäk­si Suomes­sa ainakin Helen on esit­tänyt ydin­voiman rakentamista.

  19. Vas­taväit­teeni tääl­läkin esi­in nousseelle “jääkau­sia on ollut ilman ihmisen vaiku­tus­takin”- argu­men­tille: Nk. Kasvi­huoneilmiö ja hiilid­iok­sidin myötä­vaiku­tus tähän ovat niin var­mo­ja tieteel­lisiä fak­to­ja kuin tieteessä mikään ylipäätään voi olla var­maa. Ilman kasvi­huoneilmiötä maa­pal­lo olisi elinkelvo­ton. Mit­taus­tu­losten mukaan hiilid­iok­sidin määrä ilmake­hässä on kas­vanut ja ilmeisin seli­tys tälle on fos­si­ilis­ten polt­toainei­den laa­jamit­tainen käyt­tö. Globaali met­säpin­ta-alan kutis­tu­mi­nen ei tietenkään tässä auta. Molem­mat ovat aika yksiselit­teis­es­ti ihmisen aikaansaan­nos­ta. Hiilid­iok­sidin tuup­paami­nen ilmake­hään tarkoit­taa siis läm­mit­tävää vaiku­tus­ta, sitä ei minus­ta voi kiistää mitenkään.

    Sit­ten ener­gianku­lu­tuk­ses­ta: uusi­u­tu­vien tuotan­tomenetelmien osu­u­den kasvu sähkön­tuotan­nos­sa on lai­ha lohtu kun kat­so­taan kokon­aisen­er­gianku­lu­tus­ta, jos­ta fos­si­iliset polt­toaineet edelleen muo­dosta­vat val­taosan, siinä 80 %. Kokon­aisku­lu­tus myös kas­vaa Googlen mukaan väestönkasvun ym. myötä. Kiinan osu­us kokon­aisku­lu­tuk­ses­ta on neljän­nek­sen luokkaa ja vaik­ka maa toki tekee paljonkin asioi­ta päästöt­tömän sähkön­tuotan­non kanssa, käyt­tää se tosi­asi­as­sa myös paljon kivi­hi­iltä. Tämä liit­tyy tietenkin Kiinan strate­gisi­in tavoit­teisi­in maail­man johta­vana val­tiona. Sähköau­to­jenkaan ensisi­jainen tarkoi­tus muuten ei ole estää ilmas­ton­muu­tos­ta vaan pelas­taa auto­te­ol­lisu­us. Suo­mi ei yksin tätä tietenkään voi ratkaista, mut­ta eipä sekään edis­tä asi­aa että tääl­lä olla kiin­nos­tunei­ta lähin­nä vään­tämään hiilin­ielu­jen lasken­tasään­nöistä jot­ta met­sien jauhamista ves­s­apa­perik­si voitaisi­in jatkaa.

    Super- tai hyper­rikkaat rak­en­ta­vat kaikessa hil­jaisu­udessa itselleen tur­va­paikko­ja eli jos ei itse ole riskeistä huolis­saan, kan­nat­taa kiin­nit­tää huomio­ta siihen että he selvästikään eivät ole huo­let­to­mia, vaik­ka ovatkin niitä jot­ka nyky­menos­ta taloudel­lis­es­ti eniten hyö­tyvät. Elon Musk on toki vielä oma lukun­sa. Hän näyt­tää ajat­tel­e­van samoin kuin Osmokin, mut­ta ratkaisu on “yksinker­tainen”, siir­tokun­ta Mar­si­in. On hul­lu­ja ja sit­ten on vielä eri tason hulluja.

    Vastaa

    1. Kokon­aisen­er­gianku­lu­tus on 2025 pysynyt suun­nilleen samana Euroopas­sa, Aus­tralias­sa ja Etelä-Afrikas­sa, vähen­tynyt Etelä-Kore­as­sa, Japanis­sa , Venäjäl­lä ja Mek­sikos­sa. Globaal­isti ener­gianku­lu­tuk­sen kasvunopeus on hidas­tunut 1,4 %:iin. Tästä uusi­u­tu­vat kat­ta­vat nykyään noin kol­ma­sosan, suu­ru­us­lu­ok­ka 917 TWh.

      Öljyn kulu­tuk­sen kasvu oli 2025 noin 1%, eli suun­nilleen 2010–2019 (koron­aa edeltäväl­lä) tasol­la. Kehi­tys­tä veti 2025 Kiina 2% kasvul­laan, jos­sa ilmeis­es­ti on todel­lisu­udessa iso osa varas­toin­tia. Kiinas­ta ja muista syistä johtuen IEA ennus­taa 1,6 mb/d pudo­tus­ta öljyn kysyn­tään koko vuodelle 2026, eli ~-1,5% joka olisi aika paljon.

      Eli luvut, ennus­teet, ja investoin­nit uusi­u­tu­vaan ener­giaan anta­vat ymmärtää että kään­nepiste alkaa olla hyvin lähel­lä myös fos­si­ilisen kokon­aisen­er­gian kulu­tuk­sen osalta. Eri asia sit­ten on pitäisikö suun­nan muut­tua nopeammin.

      Vastaa

      2. Viime vuon­na aurinkopa­neel­ien osu­us globaal­ista ener­giantuotan­nos­ta kasvoi 0,5–0,6 pros­ent­tiyk­sikköä. Tänä vuon­na tahti on sama. Teol­lis­tuneis­sa mais­sa aurinkopa­neel­it ovat nyt saavut­ta­neet rajan, jon­ka ylit­tävät investoin­nit eivät ole taloudel­lis­es­ti mielekkäitä ilman sähkö­varas­to­jen lisäämistä. 

        Seu­raa­va nopea kasvu nähdäänkin akuis­sa, joiden hin­nat ovat laske­neet jopa yli 30% vuo­si­vauh­tia. Akku­jen asen­tamisen mielekkyy­destä ker­too, että Trumpin hallinnon aikana, 18 kuukaudessa niiden kap­a­siteet­ti on tuplau­tunut ja viime vuosineljän­nek­senä tehti­in uusi asen­nusen­nä­tys. Kehi­tys­tä aja­vat taloudel­liset laskel­mat, ei poli­ti­ik­ka. Suurin kap­a­siteetin lisäys on tapah­tunut Trumpia tuke­vis­sa osaval­tiois­sa: Ari­zonas­sa, Tex­a­s­is­sa ja Utahissa.

        Vaik­ka kehi­tys on hidas­ta, sitä nopeut­taa jatkos­sa kak­si asi­aa: yllät­tävän iso osa fos­si­ilisen ener­gian kulu­tuk­ses­ta kohdis­tuu sen kaivamiseen, jalostuk­seen ja kul­je­tuk­seen. Käytön vähen­tyessä nämä vähenevät. Afrikas­sa ja Int­ian niemi­maal­la siir­ry­tään sähkön tuotan­toon aurinkovoimal­la, ennen kuin sinne on ehdit­ty rak­en­taa mui­hin ener­gialähteisi­in perus­tu­vaa infra­struk­tu­uria ja kulutusta.

  22. Huom! Esim. jäätiköi­den sulami­nen on aika hidas­ta. Grön­lan­nin sulami­nen tapah­tuu pahim­mil­laankin vuo­sisadois­sa. Sel­l­aiset isotkin ja peru­ut­ta­mat­tomat muu­tok­set, joi­hin meil­lä on aikaa sopeu­tua eivät oikeasti ole mah­do­ton ongel­ma. Tot­takai me pystytään säätelemään maa­pal­lon ilmake­hää ja var­maan jopa mer­iä ihan eri taval­la sadan vuo­den päästä, kun esim. hal­paa ydin- ja muu­ta ener­giaa on lop­ut­tomasti tar­jol­la tekni­ikan kehittyessä.

    Vastaa

    1. Hidas­ta on, mut­ta sen päästyä vauhti­in, sulamista ei voi estää. Siinäkin on oma keikah­dus­pis­teen­sä. Jos halu­taan pysyä korkein­taan 2 asteen läm­pen­e­misessä, täy­ty­isi län­si­mais­sa vähen­tää päästöjä vuosit­tain tois­takym­men­tä pros­ent­tia, jos muual­la maail­mas­sa vähen­nys olisi reilut 5%. Ja tätä vähen­nys­tä olisi jatket­ta­va lin­eaaris­es­ti kunnes päästöt saadaan nol­laan. Eli käytän­nössä tuo 2 astet­takin on mah­do­ton raja.

      Vastaa

      1. Ei niitä päästöjä tarvitse nol­laan saa­da. Ilmake­hässä on nyt enem­män hiilid­iok­sidia kuin sinne tas­apain­oti­lanteessa jää. Jos saamme päästöt noin puo­litet­tua, ilmake­hän hiilid­iok­sidikon­sen­traa­tio alkaa laskea.

  23. Hei
    Olen tul­lut samoi­hin johtopäätök­si­in eli ihmiskun­taa ei enää voi pelas­taa. Min­ut on vienyt pes­simis­mi­in Suomen datakeskusten täy­delli­nen yli­val­ta. Olen seu­ran­nut For­tu­min ja MC:n touhuilua Espoos­sa ja lähialueil­la. Mil­lään ei ole mitään väliä, nyt on valmis­tu­mas­sa olisko Euroopan suurin laitos paikkaan, jol­la tuho­taan ain­ut­laa­tu­inen luon­nonkokon­aisu­us sekä myös täysin ain­ut­laa­tu­inen kult­tuuriym­päristö. Sijoi­tu­s­paikko­ja olisi kyl­lä ollut monia kohta­laisia, mut­ta For­tum ja Suomen ener­gia­te­ol­lisu­us päät­ti sijoi­tu­s­paikan ja koko Espoon virkakun­ta ja luot­ta­muskaar­ti hyväksyi sen yksimielis­es­ti. Ympäristöä ei juuri kukaan enää arvos­ta, eivät edes vihreät. Harmil­lista kun Vihreäli­ike aikoinaan muut­tui puolueek­si ja näin sit­ten kaik­ki muut­tui puo­lessa sadas­sa vuodessa.

    Vastaa

    1. Huvit­tavasti tuo For­tu­min ja Microsoft­in Azure datakeskushanke, jota on suun­nitel­tu yli 10 vuot­ta jo, on var­maankin ener­giate­hokkain datakeskus koko maa­pal­lol­la. Se kun tuot­taa ylimääräistä läm­pöä kaukolämpöverkkoon.

      Itse en pidä viher­pe­sus­ta ja esim. hiil­i­jalan­jälkien käyt­tämis­es­tä mil­loin mis­säkin yhtey­dessä, mut­ta jos ylipäätään Suomes­sa halu­taan asua, kan­nat­taa tääl­lä tehdä asi­at mah­dol­lisim­man kus­tan­nus- ja energiatehokkaasti.

      Sil­loin kalli­it infrat kan­nat­taa rak­en­taa sinne mis­sä ihmiset ja kaukoläm­pöverkot ovat.

      Vastaa

      1. Teo­ri­as­sa noin. Käytän­nössä ei. Datakeskus tuot­taa ns. haalea hukkaläm­pöä. Se on aika saman­laista kuin maan alla ole­va maaläm­pö, jon­ka läm­pöä sit­ten nos­te­taan läm­pöpumpuil­la. Eli jos datakeskuk­sen hukkaläm­möistä tehdään kaukoläm­pöä, se aiheut­taa saman­laisen kulu­tuk­sen sähköverkkoon kuin maaläm­pö tai ilmaläm­pöpumputkin, jot­ka käyt­tävät läm­mön­läh­teenä maas­sa ole­vaa läm­pöä tai ilmas­sa ole­vaa läm­pöä. Jol­loin investoi­ja joutuu kysymään, mik­si ottaisi läm­mön datakeskuk­ses­ta, jos saa suun­nilleen samal­la ener­gianku­lu­tuk­sel­la sen maas­ta tai ilmas­takin, eikä ole sil­loin riip­pu­vainen siitä, onko datakeskus tule­vaisu­udessa var­masti toiminnassa.

        Datakeskus on fik­sumpi tapa käyt­tää läm­pöä kuin sähkökat­ti­lat, kos­ka läm­mön lisäk­si saadaan tuotet­tua samal­la lasken­taakin. Mut­ta niistä otet­ta­va hukkaläm­pö ei ole eri­tyisen ener­giate­hokas ener­gialähde ver­rat­tuna vai­h­toe­htoi­hin, sil­lä datakeskusten hukkaläm­pö on liian viileää hyö­dyn­net­täväk­si mis­sään suoraan.

      2. Point­ti­ni on, että toki hukkaläm­möt kan­nat­taa hyö­dyn­tää. Mut­ta että ener­giate­hokku­use­tu ei ole niin iso kuin markki­noin­tivä­ki antaa ymmärtää, kos­ka datakeskuk­sen hukkaläm­mön käyt­tö vaatii läm­pöpump­pu­ja, eikä ne teol­lisu­us­läm­pöpumput ole yleen­sä ainakaan ener­giate­hokkaampia kuin maaläm­mössä ja ilmaläm­pöpumpuis­sa yleis­es­ti käyte­tyt läm­pöpumput. Jois­sain paikois­sa läm­pöti­lan nos­to datakeskuk­sen hukkaläm­möistä kaukoläm­pöverkkoon tehdään sähkökat­tiloil­la, jois­sa hyö­ty­suhde on huo­mat­tavasti läm­pöpump­pua huonom­pi. Arvokkaimpia hukkaläm­pöjä ovat kuumat hukkaläm­möt, mut­ta datakeskusten hukkaläm­pö ei ole kovin kuumaa.

  24. IPCC hylkäsi jo pahim­mat ilmas­ton­muu­tos­ta koske­vat maail­man­lop­un ske­naar­i­ot. Toki ilmas­ton­muu­tos aiheut­taa jo nyky­isin huo­mat­tavaa kär­simys­tä, joten sen uhki­in varautu­mi­nen on tästä huoli­mat­ta järkevä lähestymistapa.

    Ihmiskun­ta on aivan liian riip­pu­vainen fos­si­iliener­gias­ta, jot­ta se voisi päästää irti vuo­den, parin tai edes kymme­nen vuo­den sisäl­lä. Sik­si ilmas­ton­muu­tos tuskin pysähtyy. Suurin toi­vo lie­nee fuu­sioen­er­gian kaltai­sis­sa high-tech hankkeissa.

    Tietenkin soisi ettei vai­h­toe­htoisia ener­gia­muo­to­ja vas­tustet­taisi sil­lä perus­teel­la, että se uhkaa fos­si­iliyri­tys­ten voit­to­ja ja sitä kaut­ta näi­den yri­tys­ten lob­baus­ra­haa poli­itikoille, eri­tyis­es­ti äärioikealla.

    Vastaa

    1. IPCC on epäonnistunut.

      EU:ssa oli tänä kesänä hel­leaal­to. Mei­dän vehnän tuotan­to putosi ennus­teen mukaan noin 6% viime vuodes­ta. Aika “mitätön” tulos siihen näh­den, että emme ole näh­neet vielä juuri mitään ilmas­ton­muu­tok­sen konkreet­tisia vaiku­tuk­sia ja läm­pen­e­m­i­nen tulee jatku­maan tulevaisuudessa. 

      https://www.coceral.com/web/%20coceral%20crop%20forecast%20|%20july%202026%20/1011306087/list1187970814/f1.html

      Itse asi­as­sa viimeisim­mät tiedot viit­taa­vat läm­pen­e­misen kiihtymiseen.

      https://agupubs.onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1029/2025GL118804

      https://www.giss.nasa.gov/pubs/abs/ha05220r.html

      IPCC ei kuitenkaan muo­dos­ta ennustei­ta lyhyen aikavälin kehi­tyk­seen perustuen, eli nykyiset mallit eivät huomio ollenkaan sitä mah­dol­lisu­ut­ta, että läm­pen­e­m­i­nen olisi aivan viime vuosi­na huo­mat­tavasti kiihtynyt. IPCC:n malli on tietääk­seni myös mallinnuk­seen ja his­to­ri­al­liseen dataan perus­tu­va “simu­loi­va” ekstrap­o­laa­tio eikä mikään teo­reet­ti­nen ja lasken­nalli­nen simulaatio.

      Valitet­tavasti olen Osmon kanssa samaa mieltä, tässä näyt­tää pahasti siltä, että olemme kiihtyvää vauh­tia läh­estymässä keikah­dus­pis­tet­tä, jos­ta ei sit­ten ole enää palu­u­ta. Toden­näköis­es­ti tässä nähdään vuo­teen 2050 men­nessä aivan val­tavia ja yllät­täviä muu­tok­sia. Näin siis jos läm­pen­e­m­i­nen on todel­la viime vuosi­na kiihtynyt. Asia varmis­tuu tässä muu­tamien vuosien sisään.

      Valitet­tavasti kuitenkin tätä maail­ma johde­taan aika vähäisel­lä jär­jel­lä ja hyvin itsekkäästi.

      Vastaa

  25. Kiinan tilanne huomioiden tun­tu­isi aika erikoiselta ajatel­la että siel­lä ei tapah­tu­isi seu­raa­van 36 vuo­den aikana saman­lainen CO2 ‑päästö­jen kehi­tys kuin EUssa eli 40% vähen­nys vuo­den 1990 tasos­ta. Päästö­jen kasvu Kiinas­sa käytän­nössä pysähtyi aiem­paan nopeaan kasvu­un ver­rat­tuna 2024, ja suun­nitel­mat­alouden kankeu­den takia kaikkea raken­net­tua uusi­u­tu­vaa ener­giaa ei ole edes saatu käyt­töön. Mutu­na tun­tuu että 40% on reilusti alakant­ti­in huomioiden Kiinan tek­nol­o­giset edel­ly­tyk­set nyt ver­rat­tuna EU:hun vuon­na 1990.

    Inti­as­sa näyt­tää siltä että maan teol­lis­tu­mi­nen tapah­tuu ilman saman­laista fos­si­ilista väli­vai­het­ta kuin Kiinas­sa. Uut­ta Kiinaa joka “pilaa kaiken” 1990–2024 ei näyt­täisi ole­van tulos­sa. Yhdys­val­lat ei yksin pysty kään­tämään alka­vaa ja mon­es­sa maas­sa jo alka­nut­ta globaalia posi­ti­ivista kehitystä.

    Vastaa

  26. Aloi­tan hie­man etääm­mältä; muual­la uni­ver­sumis­sa ei ole havait­tu älykästä (eikä muu­takaan) elämää. Ainakin harv­inaista se taitaa olla. Mik­si näin on? On esitet­ty, että kun uni­ver­sumis­sa (yksit­täisen) sivil­isaa­tion kyky ja älykkyys lisään­tyvät tietylle tasolle, se joutuu kohtaa­maan merkit­tävän suo­dat­ti­men. Se on se vai­he, kun sivil­isaa­tion omat kyvyt mah­dol­lis­ta­vat toimin­nan, jon­ka seu­rauk­se­na sivil­isaa­tio voi tuhoutua (ydi­naseet, sodat tai ekokatas­tro­fit yms). Kysymys kuu­luukin, onko tuo suo­datin kukaties jo ohitet­tu vai onko se edessämme?

    Vastaa

  27. ”… vero­ja alen­ta­mal­la suosi­taan erit­täin suuripäästöis­ten auton­ro­mu­jen tuomista Suomeen tääl­lä lop­pu­un ajettaviksi.”

    Mihin tämä käsi­tys perus­tuu. Kuin­ka van­ho­ja ja kuin­ka lop­pu­un ajet­tu­ja ja kuin­ka poltoaine­janois­ia Suomen tuo­dut käyte­tyt autot ovat? Käsi­tyk­sen­imukana ne ovat hyväkun­toisia, sil­lä huonokun­toisen kul­je­tuskus­tan­nuk­set ovat samat.
    ”://www.autoliitto.fi/uutiset/kaytetyt-tuontiautot-vahapaastoisempia-kuin-uudet-kaytettyjen-rooli-paastojen-vahentamisessa-on-tunnustettava/”

    Suurin osa vaikut­taa olleen 2 – 6 vuot­ta van­ho­ja. Yleis­es­ti ilmeis­es­ti parem­min varustel­tu­ja. Laa­tumerk­it yleisiä.

    ”Metaani ei hai­h­du avaru­u­teen vaan muut­tuu hiilidioksidiksi.”
    Tämä on min­ulle tosi­aankin aivan uut­ta. Onko koko ilmake­hä täyn­nä virvatulta?

    Maa­pal­lon ilmake­hän koos­t­u­mus oli alus­sa jotain aivan muu­ta. Siinä ei ollut hap­pea liankaan ja metaani paljon. Ei ollut ihmisiä eikä edes nisäkkäitä, Nyt puhun sel­l­ais­es­ta ilmas­tos­ta joka sovlel­tuu ihmisille: se on katoamassa

    Aina oppii uut­ta. Tosi­aan alkuil­make­hä n 3,5 -.4,5 mil­jar­dia vuo­ta sit­ten sisäl­si aika run­saasti metaa­nia. En tiedä kuin­ka paljon. Nykyisek­si ilmake­hä oli kehit­tynyt kai n. 2,4 mil­jar­dia vuot­ta sitten. 

    Siis rul­laati, rul­laati mil­jardit rullaa..

    Tässä on kehi­tyskulku­ja, jot­ka ovat vie­neet aioone­ja. Ihmi­nen taisi tul­la alku­muo­dos­saan run­saat 2 miljoon­aa vuo­tat sit­ten, nisäkkäät alkoi­vat ilmestyä jo 200 miljoon­aa vuo­ta sitten, .
    Voi olla, että hap­pikausi on vain yksi­vai­he maa­pal­lon kehi­tyk­sessä. Ilmake­hä sopii ihmiselle vielä pitkään. Mut­ta ilmas­ton läm­pen­e­m­i­nen autioit­taa tropi­ikkia ja myös lauhkei­ta vyöhykkeitä.

    Vastaa

  28. Mei­dän rikkaiden osa yhtälön ratkais­us­sa on siir­tyä ker­skaku­lu­tuk­ses­ta kohtu­u­talouteen. Toisaal­ta kehit­tää teknolo­gioi­ta, joil­la voidaan säi­lyt­tää siedet­tävä elin­ta­so mut­ta päästel­lä samal­la vähem­män. Kehit­tyvät maat pitäisi saa­da samaan junaan kanssamme. Jos niis­sä men­nään (mei­dän esimerkkiä seu­rat­en) teol­lis­tu­misen ja fos­si­il­i­talouden kaut­ta, maa­pal­lon läm­pen­e­mistä on vaikea pysäyt­tää. Jos sen sijaan saamme kehit­tyvät maat hyp­päämään suo­raan uusi­u­tu­vi­in ratkaisui­hin, tilanne on paljon helpom­pi tulevil­la sukupolvilla.

    Ihmiskun­nan ennustet­tu väestömäärän kään­tymi­nen alenevak­si aut­taa aikanaan. Vaik­ka tilanne on vaka­va, ja paljon asioi­ta menee vielä huonom­mak­si etenkin päivän­tasaa­jan lähialueil­la, ei se ole toiv­o­ton. Esimerkik­si ruuan tuotan­nos­sa siir­tymi­nen rehuista enem­män suo­raan ihmis­ravin­nok­si kel­paavi­in kasviksi­in vapaut­taisi lai­tu­mia ja pel­to­ja hiiltä sitoviksi metsiksi.

    Jos­sain vai­heessa läm­pen­e­m­i­nen voi pysähtyä, kun maa­pal­lon luon­nolli­nen viilen­e­m­i­nen kumoaa kutis­tu­van ihmiskun­nan läm­mit­tävän vaikutuksen.

    Vastaa

  29. Jos johtopäätös on tuo, tai edes sinne päin .… niin ydin­voimaa pitää rak­en­taa aivan pää märkänä lisää. Aloit­taa olisi pitänyt eilen. Ei voi­da enää ajatel­la lainkaan, että “vähen­netään ener­giantuotan­toa jot­ta vähen­nämme yliku­lu­tus­ta”, jos tämän ajat­telun maali (jos koskaan real­isti­nen olikaan) karkasi pysyvästi. 

    Näin on, kos­ka vahinko­jen kor­jaamiseen ja/tai ilmas­ton asteit­taiseen viilen­tämiseen peräti takaisin jol­lain 250 vuo­den jän­teel­lä, tarvi­taan todel­la paljon kasvi­huonekaa­supäästötön­tä primääriener­giaa. Siis aivan monia ker­talu­okkia enem­män kuin nyt tuotetaan. 

    Ener­giaa tarvi­taan myös yleiseen kier­to­talouteen, mikro­muovin pois­toon, soiden ennal­lis­tamiseen, hiilid­ioksinegati­iviseen ruokatuotan­toon jne jne. — mitä enem­män niin sen parempi.

    Vastaa

    1. Akku­jen rak­en­t­a­mi­nen on pian paljon halvem­paa kuin ydin­voiman rakentaminen.Energiaa tehdään sääri­ip­pu­val­la sähköl­lä, mut­ta tuotan­to tasa­taan akuil­la. Ydin­sänkön hin­ta on noin 10 €/MWH tuulen noin 3 €.Yhdis­tet­tyin akkui­hin tasainen sähkövir­ta mak­saa alle 10 €. Van­hanaikainen ydin­sähkö ei oikein pelitä

      Vastaa

      1. Sääri­ip­pu­vaisen sähkön varas­toin­ti akkui­hin on var­maan hyvä aja­tus jos halu­taan mak­si­moi­da kaivos­toim­inta. Tuotet­tua kwh:ta kohden “uusi­u­tu­vat” vaa­ti­vat tolkut­toman paljon eri­laisia mate­ri­aale­ja ydin­voimaan ver­rat­tuna ja tilanne vain pahe­nee jos sitä ruve­taan akkui­hin varastoimaan.

      2. Akku­jen rak­en­t­a­mi­nen on jo nyt kan­nat­tavaa. Vaik­ka Suomenkin sähkö­markki­na­jär­jestelmässä olisi paljon paran­net­tavaa, se on tuot­ta­jien kannal­ta markki­nalähtöi­nen. Kehä IV:n ulkop­uolel­la kan­tateitä aja­van huomio on tänä kesänä kiin­nit­tynyt vuo­den aikana tei­den var­sille ilmaan­tuneisi­in akkukontteihin.

        Ener­giavaras­to­jen osalta Kali­for­nia ja Texas tar­joa­vat mie­lenki­in­toisen ver­tailu­parin vapaan markki­na­t­alouden ja eri­laisil­la säädök­sil­lä ohjauk­sen välil­lä. Tex­a­s­is­sa sähköjär­jestelmä perus­tuu markki­noiden ohjauk­seen. Kali­for­ni­as­sa taas eri­lainen sääte­ly ohjaa vah­vasti toim­intaa. Vuo­teen 2025 asti Kali­for­ni­as­sa raken­net­ti­in enem­män akkuka­p­a­siteet­tia. Kun akku­jen hin­nat lask­i­vat riit­tävän alas, että main­stream-käytöstä tuli selkeästi kan­nat­tavaa, Texas ohit­ti Kali­forn­ian nopeasti akkuin­vestoin­tien määrässä ja tämän vuo­den alus­sa myös asen­netus­sa tehossa.

        Kali­for­ni­as­sa on edelleen enem­män asen­net­tua akkuen­er­giaka­p­a­siteet­tia, sil­lä osaval­tion sääte­ly ohjaa siihen, että akku­jen ener­gia riit­tää neljäk­si tun­niksi. Sen sijaan markki­nape­rusteises­sa Tex­a­s­is­sa akut tuot­ta­vat sähköä 1–2 tun­tia. Tex­as­in lyhyem­pi kesto ei ole todel­lisu­udessa ongel­ma, vaan etu: seu­raa­van 2–3 vuo­den aikana verkko on vielä tehoka­p­a­siteet­ti­ra­jot­teinen ja investoi­jat saa­vat aluk­si hyvän tuo­ton tehon perus­teel­la. Myöhem­min verkko muut­tuu ener­gia­ra­joit­teisek­si ja Tex­as­in akku­jen tuot­to las­kee. Kuitenkin, investoi­jien näkökul­mas­ta ensim­mäis­ten 2–3 vuo­den tuot­to on arvokkaampi kuin myöhempi­en vuosien tuotto.

      3. Asia näyt­tää juuri tuol­ta. Lisäk­si läm­pöakut ovat vielä sähköakku­jakin halvem­pia. Läm­min­vesi­varaa­jat ovat yleisiä läm­pöakku­ja, jot­ka ovat paljolti vielä otta­mat­ta mukaan sähkön kulu­tuk­sen tarkem­paan ajoituk­seen. Isois­sa kiin­teistöis­sä on iso­ja läm­pöakku­ja, ja monis­sa tehtais­sa myös.

      4. Mitkä ovat akku­jen tuotan­tokus­tan­nuk­set Kiinan ulkop­uolel­la? Kiinan tuotan­to on sub­ven­toitua ja sen skaalae­dut ovat muutenkin niin val­ta­vat, ettei kukaan muu pysty moi­seen. Tah­too sanoa, että akku­ja ei vält­tämät­tä saakaan enää hal­val­la, jos Kiinan kanssa tulee syys­tä tai tois­es­ta välirikko.

  30. Kun Ilmas­tokeikah­duk­seen yhdis­tyy gigatyöt­tömyyt­tä enteilevä tekoä­lykeikah­dus, niin voisi­vatko seu­raa­van globaal­iso­dan ainek­set olla yhtään tätä parem­min pöydällä ?

    Vastaa

  31. Minä osal­lis­tu­in takavu­osi­na useinkin Osmon blogikir­joi­tusten kom­men­toin­ti­in. Jos­sain vai­heessa huo­masin, että ”terävim­mät” kom­men­toi­jat ovat täysin omien poli­it­tis­ten (vihreät) mielip­iteit­ten­sä vankeja.
    Min­ua suku­ti­lal­lise­na eri­tyis­es­ti kor­peaa suh­tau­tu­mi­nen maa- ja metsätalouteen.
    Nyt näköjään puhutaan taas metaanistakin. Lie­neekö kom­men­taat­tor­ei­den teo­reet­ti­nen osaami­nen kehit­tynyt? Ei siltä vaikuta.
    Metaanin kohdal­ta esit­täisin yksinker­taisen kysymyk­sen: Miten aine (metaani), jol­la on tiet­ty lyhyt elinikä ilmake­hässä, voi kokoa­jan kumu­loitua ilmake­hään. IPCC n tieteil­i­jöi­den huu­toäänestys­poruk­ka väit­tää näin. Jos ette usko niin voitte kat­soa vaik­ka Tilas­tokeskuk­sen khk inven­taaria: Kar­jat­alouden metaa­nipäästö aiheut­taa Suomes­sa kokoa­jan ilmas­ton­muu­tos­ta. Vaik­ka Suomes­sa esim kar­jat­alous ei lisää metaanin ilmake­häpi­toisu­ut­ta. Väit­täisin, että Tilas­tokeskus rikkoo Suomen Ilmas­to­lakia näin ilmoittaessaan.

    Vastaa

    1. Miten niin kar­jat­alous ei lisää ilmake­hän metaanipitoisuutta?

      Vastaa

      1. Metaanin hajoamiskaa­va ilmake­hässä on e^(-kt). t on aika vuo­sis­sa ja k metaanin ilmake­häelin­iän (12 vuot­ta) käänteisluku.
        Sinän­sä mie­lenki­in­toinen kaa­va, että siitä saa suo­raan metaanin vakiovu­osipäästön ilmake­häpi­toisu­u­den muu­tok­sen (ilmas­ton­muu­tosvaiku­tus) het­kel­lä t lisäämäl­lä eteen vielä ekv ker­roin (n 160).
        Jos tuo­hon kaavaan sijoit­taa t=100 (Suomes­sa kar­jan koko on ollut vakio jo 100 vuot­ta), saadaan tulok­sek­si aika mitätön luku. Kukin voi itse laskea.

        Sinäl­lään, jos kar­jat­alous lisään­tyy tai riisin vil­je­ly tai soiden ennal­lis­t­a­mi­nen, niin alku­vu­osikym­meninä lisään­tyneestä metaa­nipäästöstä tulee suo­ras­taan jär­jetön ilmas­toa läm­mit­tävä vaikutus.

      2. Pen­tille tiedok­si, että aja­tus lie­nee pienen­tää metaa­nipäästöjä eikä pitää niitä vakiona.

      3. Taisi tul­la aja­tusvirhe. Se “mitätön luku” (metaanin pitoisu­udelle ilmake­hässä) saavute­taan, jos lopete­taan kaik­ki kar­jat­alous tänään ja odote­taan 100 vuotta.

        Samaan kat­e­go­ri­aan menee, kun maanvil­jeli­jät ensin levit­tävät keskipakole­vit­timil­lään fos­si­ilis­es­ta maakaa­sus­ta heikol­la hyö­ty­suh­teel­la valmis­tet­tua typ­pi­lan­noitet­ta nur­mire­hua kas­vav­ille pel­loilleen ja syöt­tävät kar­jalle siinä sivus­sa Brasil­ias­ta lai­vat­tua pro­teeinip­i­toista väkire­hua (pro­tei­inin hyö­ty­suhde lehmän kaut­ta kier­rätet­tynä on ihmiselle on muu­ta­man pros­entin luokkaa) ja sit­ten selit­tävät, miten on huolto­var­muu­den kannal­ta ensiar­voisen tärkeää, että on märe­hti­jöitä, jot­ka tule­vat toimeen heinäl­lä, joka on ain­ut kasvi, jota kyseiset pel­lot kykenevät tuot­ta­maan — kun ihmi­nen ei voi syödä heinää. Kun ilmas­ton­muu­tos jo Suomen osalta olisi voitu pitkälti selät­tää sil­lä, että kyseiset pääosin suopel­lot olisi met­sitet­ty ja olisi palat­tu kas­vat­ta­maan suo­raan ihmis­ravin­nok­si vaikka­pa härkä­papua, joka vieläpä kerää itse oman typpensä. 

        Mut­ta ei. Sen sijaan men­nään koval­la vauhdil­la kohti var­maa superkatas­trofia. Tietääpähän seu­raa­va sukupolvi, ketä syyttää.

    2. Koti-isä laataa Suomen maat­alouden kehi­tys­mah­dol­lisuuk­sista varsin utopis­tis­tisia näke­myk­siä. Vai härkä­pavul­la saataisi­in typpeä. Etelä Suomes­sa onnis­tuu mut­ta ei pohjoisem­pana. Api­lal­la typpeä yleen­sä lisätään pel­tomaa­han. Mut­ta typ­pi on herkkä haihtumaan.
      Lupi­i­ni on typen sito­jana omaa luokkaansa. Mut­ta eikö se ole val­tio­val­lan toimes­ta julis­tet­tu hävitettäväksi.

      Koti-isä on näköjään tutus­tunut metaanin omi­naisuuk­si­in. Pikkuisen meni pieleen aja­tus. Jos kar­jat­alous lopete­taan niin IPCC ja Tilas­tokeskuk­sen mukaan ei tule mitään mitätön­tä lukua. Nämä organ­isaa­tiot eivät tunne sel­l­aista ter­miä kuin nielu. Kaik­ki metaani jää hei­dän mukaansa ilmake­hää läm­mit­tämään myös tuon 100 vuo­den ajan, vaik­ka ei ole päästöjä. Oikea tapa olisi ajaa metaani­varas­to 160 x 12 x vuo­tu­inen päästö ekvco2 tyhjäk­si yksit­täisen metaa­nipäästön kaaval­la e^(-1/12 *(t)) .

      Vastaa

  32. Niitä ilmas­to­tok­mia pitää tehdä ihmis­lähtöisedti. HSL toitot­taa nyt että älkää ostako lip­pua mitä tarvit­sette vaan ihan mitä he halu­aa myy­dä. Sama vika mon­es­sa muus­sa. No tietysti suomen päästöil­lä ei juuri ole väliä ja isot toim­i­jat ratkaisee

    Vastaa

  33. “Sanon sen nyt kuitenkin: en enää usko, että ihmiskun­ta tulee pysäyt­tämään ilmastonmuutosta.”

    Tätä en tietenkään kiistä, mut­ta kysymyk­seen mitä on tehtävä viit­taan Kotako­r­peen tuoreessa Ylen pod­castis­sa (Me kuol­laan kaik­ki): jokainen asteen kym­menyk­sen voit­to tekee tule­vaisu­ud­es­ta val­tavasti mukavamman

    Vastaa

  34. Itse menetin kun autoilun vai­h­toe­hdok­si valit­ti­in autoilun (pakko)sähköistäminen + AI + kaiken läpidig­i­tal­isoin­nin vaa­ti­mat datakeskuk­set + kaik­ki muukin sähköri­ip­pu­vu­us, joka etsii koko ajan lisää uusia aluei­ta minne tunkea. 

    Lasken­ta­mallien mukaa sähkön­tuotan­non pitäisi kas­vaa sel­l­aisel­la kumu­lati­ivisel­la nopeudel­la ettei siihen kyetä mitenkään vas­taa­maan. Sel­l­ainen sähkö­tuotan­to tuot­taa val­tavia määriä välil­lisiä päästöjä kuten hyvin tiedämme, kos­ka olemme nyt met­al­liri­ip­pu­vaisia ja met­allin työstämi­nen tuot­taa aina päästöjä ketjun kaikissa kohdissa. 

    1. Autoilun rajoit­ta­mi­nen olisi parem­pi keino. 2. Kuin myös läh­es täysin päästöt­tömien ben­si­ini­au­to­jen lop­pu­un kehittäminen.
    3. Myös kaiken dig­i­tal­isoin­tia > sähköri­ip­pu­vu­ut­ta > epä­suo­ria fos­si­ilipäästöjä olisi pitänyt alkaa rajoit­taa rajusti.
    4. Kuten myös maail­man jät­tiläis­mäistä väestömäärää.
    Jälkim­mäisen keinon pitäisi olisi pitänyt olla itsestäänselvyys.
    Mut­ta ei kiin­nos­ta kun väestö kään­tyy joskus “50 vuo­den” kulut­tua lievään lasku­un. Mielu­um­min siis lähetetään väärä viesti: kyl­lä tämä tästä.

    Vastaa

    1. Kum­mallista olla huolis­saan datakeskuk­sista ja silti kir­joit­taa sel­l­aisen pääl­lä toimi­valle alustalle. Jos vas­tu­s­tat niitä oikeasti, käyt ker­tomas­sa kom­ment­tisi blo­gis­tille henkilöko­htais­es­ti, ja mielel­lään myös kaikille muillekin blo­gin luk­i­joille. Nämä sit­ten aikanaan käyvät ker­tomas­sa kom­ment­tin­sa sinulle.

      Tekoä­lyn osu­us datakeskuk­sista on huo­mat­ta­va mut­tei kaik­ki. Voi olla että uusi­u­tu­vi­in enem­män nojaavia käytetään enem­män tekoä­ly­jen koulut­tamiseen (kos­ka se on vähem­män aikakri­it­tistä). Sen sijaan sosi­aa­li­nen media, videopalve­lut, äänikir­japalve­lut, verkkosanomale­hdet jne on hyvin suuri osa käytöstä.

      Vastaa

    2. Tähän huomio, että sähkö­moot­torin hyö­ty­suhde ylit­tää 90%. Polt­to­moot­tori pääsee kol­ma­sosaan siitä. Polt­to­moot­torin pää­tuote on läm­pö, työ on sivu­tuote. Laa­jamit­tainen ja kaikenkat­ta­va sähköistämi­nen ei ole ongel­ma vaan keskeinen osa ratkaisua.

      Syn­tyvyy­den esi­in nos­t­a­mi­nen tässä asi­ay­htey­dessä edus­taa henkistä laisku­ut­ta (toki samal­la kon­ser­vati­ivisen ajat­telu ydin­tä). Siihen­hän sisäl­tyy johtopäätös, että kos­ka ne per­hanat tuol­la globaalis­sa etelässä lisään­tyvät niin kiivaasti, on peli joka tapauk­ses­sa menetet­ty, eikä mei­dän kan­na­ta heiveröisil­lä voimil­lamme tehdä mitään.

      Sil­loin uno­hde­taan, että ihmiset itsessään eivät aiheuta päästöjä, vaan kulu­tus. Afrik­ka, tuo pahek­sut­tu ihmishau­to­mo, tuot­taa vain muu­ta­man pros­entin kaik­ista päästöistä. Kulu­tuk­sen päästöi­hin voimme vaikut­taa, ihmis­määrään emme voi (ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­nan kannal­ta rel­e­van­til­la aikavälil­lä), pait­si otta­mal­la Linkolan oppe­ja käytäntöön.

      Vastaa

      1. Eivätkö afrikkalaiset sit­ten pyri korkeam­paan elin­ta­soon, mikä johtaa vääjäämät­tä korkeam­paan luon­non­va­ro­jen kulu­tuk­seen. Osa Afrikan väestöstä pyrkii Euroop­paan korkeam­man elin­ta­son toivos­sa, ja kun väestö kas­vaa tolkut­tomasti, niin näitä pyrk­i­jöitä on yhä enem­män. Minä luulen, että Afrikas­sa monin paikoin val­lit­se­va köy­hyys ja samal­la alhainen kulu­tus ei ole tietoinen val­in­ta. Tavoit­teena on kuitenkin elin­ta­son ja eli­nolo­jen paran­t­a­mi­nen, tätä tavoitet­ta­han Suomikin tukee kehitysyhteistyöllä.

      2. “Tähän huomio, että sähkö­moot­torin hyö­ty­suhde ylit­tää 90%. Polt­to­moot­tori pääsee kol­ma­sosaan siitä. Polt­to­moot­torin pää­tuote on läm­pö, työ on sivu­tuote. Laa­jamit­tainen ja kaikenkat­ta­va sähköistämi­nen ei ole ongel­ma vaan keskeinen osa ratkaisua.”

        Tuo on moot­torin osalta tot­ta. Mut­ta tulok­set ei toki ole ver­tailukelpoiset, kos­ka sähkön osaltakin pitää huomioi­da myös tuotan­non (ja mah­dol­lis­es­ti myös siir­ron häviöi­den) vaiku­tus hyö­ty­suh­teeseen. Polt­to­moot­toris­sa hyö­ty­suhde on tosi­aan heikko, vain noin kol­mannes. Suomen sähköä tuot­tavis­sa ydin­voimalois­sa tilas­tois­sa näkyvä hyö­ty­suhde on ollut noin 30–33 %. CHP:issa hyö­ty­suhde oli parhaim­mil­laan yli 90 % läm­mi­tyskaudel­la. Niil­lä tuote­tun sähkön määrä on kovasti vähen­tynyt Suomes­sa, kun kesäl­lä läm­mölle ei ole kauheasti tarvet­ta. Toisaal­ta polt­to­moot­to­ri­au­tossakin tulee sivu­tuot­teena läm­pöä, jos­ta ainakin osa menee myös hyödyk­si, eli vas­taaval­la lasken­tataval­la tuotet­tu läm­pökin huomioitaisi­in ainakin läm­mi­tyskau­den osalta laskelmassa.

      3. “…sähkön osaltakin pitää huomioi­da myös tuotan­non (ja mah­dol­lis­es­ti myös siir­ron häviöi­den) vaiku­tus hyötysuhteeseen”

        Kyl­lä sit­ten polt­to­moot­torinkin osalta pitäisi huomioi­da polt­toaineen han­k­in­nan, jalostuk­sen ja kul­je­tuk­sen vaiku­tus. Lop­putule­ma on joka tapauk­ses­sa selviö: sähköis­tetään kaik­ki ja puhdis­te­taan sähkön tuotanto.

        “CHP:issa hyö­ty­suhde oli parhaim­mil­laan yli 90 % läm­mi­tyskaudel­la. Niil­lä tuote­tun sähkön määrä on kovasti vähen­tynyt Suomes­sa, kun kesäl­lä läm­mölle ei ole kauheasti tarvetta.”

        Ylipään­sä CHP vähe­nee, kun ener­giantuotan­to siir­tyy pois polt­toainei­den polt­tamis­es­ta. Samal­la tapah­tuu sähkön ja läm­mön tuotan­to­jen eriy­tymi­nen. Polt­ta­mi­nen rajoit­tuu lähin­nä kaukoläm­pöverkko­jen huip­pu­laitok­si­in. Niidenkin hyö­ty­suhde muuten lähen­telee sataa pros­ent­tia (tai jopa ylit­tää sen, kuten Helen väit­tää Vuosaa­res­sa tapahtuvan).

  35. Luke­mal­la oheisen jutun ymm­märtää kyl­lä syyn pes­simis­mille. Fos­si­ilis­ten käyt­tö jatkaa vaan kasvuaan ja niin jatkuu myös ilmas­ton läm­pen­e­m­i­nenkin ja läm­pen­e­m­i­nen tulee jatku­maan vielä pitkään vaik­ka fos­si­ilis­ten käyt­tö saataisi­in vähen­emään reilustikin.Todelline vihreä siir­tymä vaatisi sitä että fos­si­iliener­gian käyt­tö vähenisi, mut­ta niin­hän ei ole käynyt.

    Vihreä siir­tymä on vaar­al­lista harhaa, sanoo maineikas energia­historioitsija Jean-Bap­tiste Fressoz
    Maail­ma polt­taa hiiltä ja öljyä enem­män kuin koskaan. Silti puhumme ener­giasi­ir­tymästä kuin se olisi jo käynnissä.
    https://www.hs.fi/alueet/art-2000012048182.html

    Vastaa

    1. Siinähän tuo Fres­soz on oike­as­sa, että “fos­si­ilis­ten aikakau­den lop­pu” ei ole lähel­lä, jos sitä mitataan absolu­ut­tisel­la kulu­tuk­sel­la, mut­ta on väärässä, jos siitä vede­tään johtopäätös, ettei ener­gia­jär­jestelmässä olisi käyn­nis­sä his­to­ri­al­lista rakennemuutosta.

      Maail­ma ei täl­lä het­kel­lä vai­h­da fos­si­ilista ener­giaa puh­taaseen ener­giaan, mut­ta rak­en­taa puh­das­ta ener­giaa val­taval­la nopeudel­la fos­si­ilisen ener­gian päälle ja kyl­lähän jois­sakin käyt­tö­tarkoituk­sis­sa, eri­tyis­es­ti sähkön­tuotan­nos­sa ja liiken­teessä, uusi teknolo­gia alkaa nyt todel­la syr­jäyt­tää vanhaa.

      Vastaa

      1. Mut­ta kun se uusi teknolo­gia ei ole vielä edes vähen­tänyt fos­si­ilis­ten käyt­töä, niin ihmiskun­ta hui­jaa itseään uskot­tele­mal­la että todel­li­nen käänne olisi jo tapah­tunut. Se että kas­vavaa ener­gian kulu­tus­ta täy­den­netään puh­taal­la ener­gial­la ei vähen­nä kasvihuonepäästöjä.

        Ei Frez­zos kiel­lä sitä etteikö uut­ta raken­neta puh­taasti, vaan halu­aatuo­da esille sen harhan jos­sa sen var­jol­la eletään ja kuvaat juuri sitä. Kan­nat­taa lukea ajatuk­sel­la Frez­zosin viesti!

  36. Tässäpä Osmolle kuinkin pieni toivon pilkahdus:

    2.9. Brasil­ialaista lihaa ei torstaista alka­en saa enää tuo­da EU-alueelle.

    https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000012246963.html

    “Liha- ja maitoalan jät­tien metaa­nipäästöt kil­pail­e­vat öljyjät­tien metaa­nipäästö­jen kanssa”

    https://www.greenpeace.org/finland/tiedotteet/ilmastonmuutos/tuore-raportti-liha-ja-maitoalan-jattien-metaanipaastot-kilpailevat-oljyjattien-paastojen-kanssa/

    Vastaa

    1. Juuri pääsin kir­joit­ta­mas­ta tämän blo­gin maa- ja met­sä­talous­vas­taisu­ud­es­ta. Eikö joku onneton (Pete‑X) anna heti meille luet­tavak­si kan­sain­välisen viihde­jätin (Gre­an­peace) törk­yartikke­lin kar­jat­alouden metaanipäästöistä.
      Tämä Tiainen näyt­tää ole­van joku Gre­an­pea­cen asiantun­ti­ja. Epäilen suuresti hänen asiantun­te­mus­taan: hän ei joko ymmär­rä kar­jat­alouden metaa­nipäästöistä mitään tai tieteel­lis­es­ti eksak­tin tek­stin tuot­ta­mi­nen ei onnistu.
      Hänen artikke­lis­saan esim puhutaan metaa­nipäästö­jen vähen­tämis­es­tä, mil­lä saavutet­taisi­in 0,12 C vähen­nys ilmake­hän läm­mi­tyk­seen. Jatkaa vielä jut­tuaan joil­lain perusuril­la ja ‑ske­nar­i­oil­la. Täyt­tä huuhaata.

      Metaa­nipäästö­jen vähen­nyk­sen aiheut­ta­ma hyö­ty 0,12 C voidaan ymmärtää kahdel­la eri tavalla:

      a) täl­lä het­kel­lä ilmake­hässä ole­van metaanin läm­mi­tys­vaiku­tus lie­nee luokkaa. 0,4 C. Nykyisel­lä metaanin päästömääräl­lä Tiaisen mukaan läm­mi­tys­vaiku­tus läh­es kaksinker­tais­tu­isi, mut­ta päästövähen­nyk­sil­lä läm­mi­tys­vaiku­tus olisi vain 0,4 + 0,12 = 0,52 C vuo­teen 2050 mennessä.

      b) täl­lä het­kel­lä ilmake­hässä ole­van metaanin läm­mi­tys­vaiku­tus lie­nee luokkaa 0,4 C. Ottaen huomioon tarkastelu­vu­osi 2050 voidaan lähteä siitä, että metaanin päästövähen­nys tulee vähen­tämään ilmake­hän läm­mi­tys­tä 0,12 C. Se olisi siis nielu ja tuol­loin 2050 ilmake­hän metaanin läm­mi­tys­vaiku­tus olisi 0,4 — 0,12 = 0,28 C

      Jom­pikumpi väit­teistä a ja b on tot­ta. Kumpi?
      Näk­isin, että kom­men­taat­tori Pete‑X on osaltaan vas­tu­us­sa tästä Gre­an­peace jutus­ta. Kun on sen tänne lait­tanut nähtäväk­si. Pyytäisinkin, että hän kom­men­toisi, miten hän on tämän Gre­an­peace törkyju­tun ymmärtänyt. Peruste­lut oli­si­vat hyvä tietää.

      Vastaa

  37. Kun nyt on käytän­nössä var­maa, että ilmas­to tulee muut­tumaan peru­ut­ta­mat­tomasti eikä käytän­nössä mitään ole enää tehtävis­sä, pois­tuu merkit­tävin peruste äänestää vihre­itä puoluei­ta. Niiden ensisi­jainen agen­da on ollut ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­ta. Toki jäl­jelle jää luon­toka­toa, lähiym­päristöä ja vas­taavaa, mut­ta niiden merk­i­tys on vähäi­nen tämän fun­da­men­taalisen tosi­asian toteamisen jälkeen.

    Vastaa

  38. Linko­la sanoi tämän kaiken jo 80-luvulla.Johdatus 90-luvun ajat­telu­un oli kir­ja jota kaik­ki pöyris­teli aikanaan

    Vastaa

  39. Älkää nyt vaipuko epä­toivoon. Suomes­sa ympäristön tila on selvästi parem­pi kuin 60-/70-luvul­la. Mon­et vesistöt on saatu palautet­tua virk­istyskäyt­töön. Suurpeto­ja riit­tää jopa vaivak­si ja met­sästet­täväk­si. Kotkat ja jout­senet ovat yleisiä. Han­hia on jopa riesak­si asti jne. Jäte­huolto on saatu kun­toon; pääosa kier­toon ja lop­pu polt­toon (jopa Ital­ian van­hat jät­teet). Kivi­hi­ilen käyt­tö on lop­pu, jotain kri­isi­varan­to­ja luku­unot­ta­mat­ta. Maakaa­sun käyt­tö on supis­tu­mas­sa. Suomes­sa fos­si­il­isia kuluu lähin­nä liiken­teessä aleneval­la käyräl­lä jne. Liikenne on sähköistymässä.

    Ilmas­to on aina muut­tumas­sa johonkin suun­taan. En ole siitä huolis­sani. Keski­a­jal­la oli nyky­istä lämpimäm­pää ja 1600-luvul­la paljon nyky­istä kylmempää.

    Suo­mi menee hyvään suun­taan. Voisi­vat muual­lakin hoitaa oman tont­tin­sa asi­at kun­toon. Koivis­ton sanoin; Kyl­lä se siitä!

    Vastaa

    1. Juuri näin. Nykyään real­is­tit ovat näköjään opti­mis­te­ja, kun muil­la on men­nyt “doom­scrol­laus” vähän yli.

      Vastaa

    2. Real­isti,

      Osin noinkin, mut­ta on meil­lä edelleen ne 1970‑, 1980- ja 1990-luvunkin jät­teet kaatopaikat­tuina odot­ta­mas­sa ongel­man­ratkaisua. Taan­noin kävin yhdel­lä 2020-luvun maankaatopaikalla. Etsin­nässä oli käypää täyt­tö­maa­ta. Maankaatopaikoille on kiel­let­tyä viedä jätet­tä. Kun­nol­lista maa­ta ei meinan­nut löy­tyä mis­tään. Kaivet­ti­in sieltä täältä, ja aina löy­tyi sel­l­aista maa­ta, joka oli täyn­nä muovi­roskaa. Ei olla taidet­tu ede­tä ympäristöa­siois­sa ihan niin paljoa, kuin joskus kuvitellaan.

      Suomes­sa viral­lis­es­ti tilas­toitu kier­rä­tysaste ei ole vielä koskaan ollut yli 50 %, eli ei olla oltu ainakaan vielä tilanteessa “pääosa kiertoon”.

      Kivi­hi­ilen käyt­tö ei ole Suomes­sa lop­punut. Helsingistä se on lop­punut, mut­ta ei koko Suomes­ta. Juuri kat­selin tuor­eimpia tilas­to­ja, jois­sa kivi­hi­ilen polton päästöjä näkyi erääl­lä toisel­la paikkakun­nal­la yksi­tyisessä voimalas­sa edelleen. Tuskin viime tilas­tovuon­na mitään iso­ja kri­ise­jä oli.

      “Suomes­sa fos­si­il­isia kuluu lähin­nä liiken­teessä aleneval­la käyräl­lä jne. ”

      Kaukoläm­mön tuotan­nos­sa käytetään myös yhä paljon fos­si­ilista ener­giaa, vaik­ka osu­us onkin vähen­tynyt aiem­paan näh­den. Samoin teol­lisu­udessa. Helsingis­säkin viime tilas­tovuon­na kaukoläm­mön ja sähkön käytön fos­si­ilisen ener­gian käyt­tö oli yhä isom­paa kuin liiken­teen, vaik­ka kivi­hi­ilen polt­to oli siel­lä jo lopetet­tu. Päästöis­sä on vielä paljon tekemistä liiken­teen lisäk­si muuallakin.

      Vastaa

      1. Käytät van­ho­ja tilas­to­ja, joiden mukaan Helen polt­ti vielä kivi­hi­iltä. Se lop­pui 1.4.2025.

  40. Niinpä…Anna Kon­tu­la on juuri julkaissut kir­jan, joka käsit­telee edessä ole­vaa tun­temamme sivil­isaa­tion romahdusta/muuttumista. Kan­nat­ta­nee lukea, vaik­ka ei var­maan kauhean miel­lyt­tävää tek­stiä olekkaan …

    Vastaa

  41. Jokainenko uusi tilanteesta järkyt­tynyt uusi sukupolviko ensin ryhtyy toimi­in pakon edessä ja koke­ma­ton opti­mis­mi mielessään, kunnes van­henevat ja totea­vat saman: peli on menetet­ty? Mitä se tarkoitaa, että toteaa näin? Sitäkö, ettei kan­na­ta edes yrit­tää? Onko ilmas­ton­muu­tok­sen hillit­semisen vält­tämät­tömyys riip­pu­vaista seu­rausten bio­fy­y­si­sistä suu­ru­ud­es­ta tai pienu­ud­es­ta vai onko se moraa­li­nen velvol­lisu­us lop­putu­lok­ses­ta huolimatta?

    ”Sitä pait­si pitää paikansa, että yhden maan ei kan­na­ta tehdä mitään, jos muut eivät tee mitään.”

    Fak­ta: muis­sa mais­sa tehdään jotain. Ihmiset tekevät jotain.
    Väite: vaik­ka kukaan muu ei tek­isi yhtään mitään, se ei vähen­nä juuri sin­un velvol­lisu­ut­tasi tehdä kaikkeasi (inhimilli­nen jak­sami­nen huomioonottaen).

    Toim­intamme ilmas­ton­muu­tos­ta hillit­se­viä vaiku­tuk­sia vähät­televät uno­hta­vat esimerkin voiman. Kyse ei todel­lakaan ole pelkästään Suomen osu­ud­es­ta ilmake­hän co2-pitoisu­ud­es­ta, joka on pieni ver­rat­tuna Yhdys­val­toi­hin, vaan kyse on oikein tekemis­es­tä. Trendis­tä. Matkimis­es­ta. Metafy­y­si­sistä vaikutusketjuista.

    Näkökul­mien eet­tisyys ratkaisee. Man­i­festoin­ti on todel­li­nen ilmiö. Mikään toiv­ot­tu muu­tos ei ole syn­tynyt siitä, että epäil­lään sen toden­näköisyyt­tä tai vaa­di­taan tieteel­lisiä todis­telu­ja toiv­o­tun muu­tok­sen onnis­tu­mis­es­ta; muu­tos on läht­enyt siitä, että sen on uskot­tu ole­van mah­dol­lista. Ja ennen kaikkea siitä, että se on oikeudenmukaista.

    Piru ei tässä tapauk­ses­sa piile yksi­tyisko­hdis­sa, vaan kokon­aisku­vas­sa. Globaal­isti effor­tit ilmas­ton­muu­tok­sen ratkaisemiseen ovat lan­nista­van surkei­ta. Denial­is­tista vas­tavoimaa ajaa itsekäs rahan- ja val­lan­hi­mo. Vaikut­tavia päästövähen­nysaskelei­ta ei kyetä otta­maan, vaik­ka pää­sisim­mekin yhteisym­mär­ryk­si­in siitä, mikä polku olisi tehokkain. Tek­nol­o­gisel­la diipadaa­pal­la harhaute­taan ja rav­is­tel­laan vas­tuu pois omil­ta ja kave­r­ien harteilta. 

    Mut­ta kun tarken­taa kat­seen­sa yksi­ty­isi­in ihmisi­in ja kansalaisy­hteiskun­nan asian ymmärtävi­in yhteisöi­hin, näkee toivoa ja saa voimaa: en ole yksin. Jos ihmisel­lä on vapaa tah­to, suun­taa­mal­la ilmas­tokri­isiä koske­van henkilöko­htaisen nar­rati­ivin­sa akti­ivisi­in toim­i­joi­hin, maail­mas­sa on yksi ihmi­nen enem­män his­to­ri­an oikeal­la puolel­la ja samal­la yksi vähem­män vääräl­lä puolel­la. Voi tehdä silti oikein, vaik­ka todel­lisu­us olisi lan­nista­van kur­ja. Oikeas­t­aan, jos ilmas­tokri­isin on ymmärtänyt sielu­aan myöten, sitä halu­aa muut­taa oman elämän­sä ympäristölle ja tule­vaisu­udelle vähem­män haitalliseksi.

    Jokainen läm­pen­e­misen väl­tet­ty asteen kym­menys on voit­to. Tilanteen real­isti­nen ymmärtämi­nen ja haas­teen val­tavu­u­den tun­nus­t­a­mi­nen ei vält­tämät­tä joh­da luovut­tamiseen. Vaiku­tus voi olla päin­vas­tainen ja jokainen joka tulee mukaan tais­telu­un, tuo mukanaan sir­paleen toivoa ja sosi­aa­li­nen keikah­dus­piste on aav­is­tuk­sen lähempänä. Omas­sa elämässäni pyrin tätä toteut­ta­maan eri tavoin. Ei se aina help­poa ole, mut­ta tarvit­seeko ollakaan?

    Vastaa

    1. 5,6 miljoo­nan ihmisen tekemisil­lä ei oli mitään merk­i­tys­tä 9 mil­jardin ihmisen pla­nee­tal­la. Suomen osu­us CO2-päästöistä 0,7 promillea. 

      Suomes­ta ei ole edes esimerkik­si. Pääosa pla­nee­tan asukkaista ei tiedä mitään Suomes­ta eikä val­taosa osaa sijoit­taa maa­ta kartalle. 

      Ilmas­to-/ym­päristöväen ongel­ma on kyvyt­tömyys suh­teut­taa asioi­ta. Sik­si ns. toimet ovat suo­raan hanurista ja lähin­nä vahin­gol­lisia Suomelle ja suo­ma­laisille aiheut­taen köyhyyttä.

      Vastaa

      1. Suomen osu­us maa­pal­lon väestöstä on pienem­pi kuin Suomen osu­us päästöistä. Jos maail­ma jae­taan viiden miljoo­nan asukkaan ruu­tu­i­hin, mil­lään niistä ei ole vaiku­tus­ta ilmastopoli­ti­ikkaan. Siis älkäämme kukaan tehkä asialle mitään. Juuri tämä ajat­telu johtaa ihmiskun­nan tuhoon.

  42. ark­tis­ten aluei­den ikirou­ta sulaa ja vapaut­taa niin val­ta­van määrän metaa­nia, että se on menoa

    Pohjois­t­en maa-aluei­den ikiroudas­sa ei ole mitään val­tavia metaani­varas­to­ja odot­ta­mas­sa vapau­tu­mista. Kyse on ihan vain siitä, että joskus men­neisyy­dessä lämpimämpi­en ajan­jak­so­jen aikaan nuo alueet oli­vat suo­ta. Sit­ten ne jää­tyivät ikiroutaan. Kun ilmas­to läm­pe­nee, ikirou­ta alkaa vai­heit­tain sulaa, ja nuo alueet palau­tu­vat takaisin suok­si. Sikäli kun suos­sa sit­ten veden­pin­ta on tarpeek­si korkeal­la että sieltä löy­tyy hapet­to­mia ker­roksia, niin siel­lä sit­ten mikro­bit tuot­ta­vat metaa­nia. Ihan kuin mis­sä tahansa suossa.

    Wikipedi­akin puhuu asi­as­ta metaanin tuotan­tona (“methane pro­duc­tion”) eikä minään val­ta­vana metaani­varas­to­jen vapautumisena.

    Ja kos­ka metaanin eli­nai­ka ilmake­hässä on vain 10 vuot­ta, niin pysyvä uusi metaanin lähde ei aiheuta ajan mit­taan kas­vavaa läm­pen­e­misen kom­po­nent­tia, vaan ain­oas­taan vakiokokoisen. IPCC (luku 5.4.9.1.2) arvioi tämän läm­mit­tävän vaiku­tuk­sen muu­ta­mak­si asteen kymmenesosaksi.

    https://en.wikipedia.org/wiki/Permafrost_carbon_cycle#Methane_emissions

    https://www.ipcc.ch/report/ar6/wg1/chapter/chapter‑5/

    Vastaa

  43. Onko joku lähisuku­lainen ostanut auton vai mikä täl­läiseen epä­toivoon ajaa että piti oikein metaan­i­teo­ri­at kaivaa esiin?

    Minkä ver­ran luulet ole­van vaiku­tus­ta sil­lä että pelot­telu otet­ti­in pääasial­lisek­si keinok­si yrit­tää ajaa ilmastopoli­ti­ikkaa (ja siinä sivus­sa muu­ta omaa agendaa)?

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.