Suomen vuosityöaika on Pohjoismaiden pisin.

11 vastausta artikkeliin “Suomen vuosityöaika on Pohjoismaiden pisin.”

1. Niin, ei kai lasken­nal­lisil­la lauan­tail­la ole mitään tekemistä työn kanssa. Todel­la viimein sietää päästää niistä eroon, paljon vaivaa ja sekavu­ut­ta kaikille. Jos lomaa piden­netään, vas­taavasti palkan täy­tyy laskea, täl­laista se on.

   Vastaa

2. ”Jos on valin­nut omis­taa auton, on tehtävä pidem­pää työaikaa sen rahoit­tamisek­si, esimerkiksi.”

   Niin tai jos halu­aa jät­tää met­sän­sä hakkaa­mat­ta niin pitää tehdä enem­män työ­tun­te­ja ja mui­ta esimerkke­jä. Aikaa voi huka­ta rajat­tomasti, sil­lä ei ole arvoa.
   😂

   Kun vain kaik­ki halu­aisi­vat samo­ja asioi­ta ja tieteellinen/teknokraatinen sosial­is­mi toimisi.
   Paper­il­la ja omas­sa päässä aina menee hyvin ja sit­ten lev­iää heti käsi­in kun teo­ria kohtaa käytännön.

   Vastaa

   1. Niin tai jos halu­aa jät­tää met­sän­sä hakkaa­mat­ta niin pitää tehdä enem­män työ­tun­te­ja ja mui­ta esimerkkejä.

      Jos ei ymmär­rä, mikä ero on kestoku­lu­tushyödyk­keel­lä ja luon­non­va­r­al­la, eri­tyis­es­ti niiden vuo­tuisen arvonalen­e­man suh­teen, niin ei ehkä talousti­eteel­lis­es­ti suun­tau­tuneen blo­gin kom­menteis­sa kan­na­ta sanoa mitään.

      (Näköjään taas ensim­mäisenä mieleen tul­lut rin­nas­tus kel­paa, kun pitää päästä johta­maan miel­ley­htymäketju sosialismiin?)

      Vastaa

3. Tämä voi kuu­lostaa kateel­liselta, mut­ta tosi­asial­lis­es­ti luke­mat­tomis­sa ns. toimisto‑,virasto- ja ns. asiantuntija-ammateissa
   työai­ka on etätöi­den ja liuku­vien työaiko­jen vuok­si pienem­pi kuin mikä on palkan maksuperuste.
   Kaik­ki näin työtä tekevät tietävät tämän. Rehellisim­mät tunnustavat.
   Itse olen työssäni min­u­ut­ti­aikataulu­un ja työpis­teeseen sidot­tu ja olen todis­tanut groteske­ja esimerkke­jä, kun soi­tan toimis­tolle ja eri tahoille saadak­seni yhtey­den ns. asiantuntijaportaaseen. 

   Käytin samaa työn­tek­i­järyh­mää edel­lisessä ketjus­sa perus­teena tuodessani esi­in täy­del­lisen eri­ar­voisu­u­den eläkeikän pidentämiskeskustelussa.
   Työn “hek­tisyy­destä” en menisi puhu­maan, jos työn konkre­tia on pääasi­as­sa sähkö­postei­hin vas­taami­nen ja niiden lähet­tämi­nen, teams-palaver­it ja lisäk­si työa­jan käyt­tö on pitkälti omis­sa käsissä. 

   Ja kyl­lä, min­ulle ei tarvitse ker­toa että omasi­pa oli ammatinvalintasi.
   Kom­ment­ti­ni liit­tyi yleis­esi tosi­asial­liseen työaikaan.
   Toisaal­ta hyvä että edes asiantun­ti­japor­ras on vapaa työelämä­manke­lista, mikä sairas­tut­taa mon­et jo ihan työn rajun fyy­sisyy­den kautta. 

   Nelipäiväi­nen työvi­ikko olisikin asetet­ta­va tavoitteeksi.
   Kaikille työntekijäryhmille.
   Ei vain liukuville etäläisille jot­ka voivat sel­l­aisen itselleen rak­en­taa jo nyt.

   Vastaa

4. Ja mikä onkaan suomen tuot­tavu­us vaikka­pa ver­rat­tuna USAan tai sal­saan. Huonom­pi taa­tusti. Jos tehdään vielä vähem­män se ei auta siihen oikeaan ongel­maan eli kit­u­li­aaseen talouteen 

   Toki loma­lasken­ta pitää järkeistää mut­ta veikkaan että SY liike ei halua sitäkään. Kankeat on rakenteet

   Vastaa

5. Yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la teo­reet­ti­nen vuos­i­työai­ka on 1702,5 tun­tia tänä vuon­na, kun vähen­netään arkipy­hät ja vuosilo­mat (25 työpäivää). Julkisel­la sek­to­ril­la työai­ka on lyhyempi. 

   Toteu­tunut työai­ka poikkeaa teo­reet­tis­es­ta (maksimi)työajasta, mut­ta se on eri asia. Siihen vaikut­taa esimerkik­si sairaus­lo­mat ja vanhempainvapaat. 

   Jos vuos­i­työa­jas­sa ote­taan huomioon työt­tömien työai­ka (0 h/vko), niin työai­ka Suomes­sa olisi paljon pienem­pi. Taitaa olla pienem­pi kuin muis­sa mais­sa. Mik­si muuten ei ote­ta, jos osa-aikatyö ote­taan huomioon? Työaika­han voi olla 0 — 40 tun­tia viikossa.

   Vastaa

6. Jos lauan­tai­ta ei enää las­ket­taisi vuosilomapäiviksi pitää lomapäiviä vas­taavasti vähen­tää yhdel­lä /viikko. Esim nykyisen 30 sijaan 25. Sil­loin lomat oli­si­vat yhtä pitkiä.
   Jos lauan­tai­ta ei las­ket­taisi pois­tu­isi ainakin se riesa että jos ottaa pari päivää lomaa alka­maan keskel­lä viikkoa niin ran­gais­taan vähen­tämäl­lä lauantaikin.

   Vastaa

7. Toteu­tu­van työa­jan lyhen­e­m­i­nen trend­inä var­masti jatkuu, mut­ta on tärkeää myös ymmärtää, että eri aloil­la se toteu­tuu eri tavoil­la. On paljon alo­ja, jois­sa siir­tymi­nen 80% työaikaan ei ole mah­dol­lista päivä­ta­sol­la vaan tarkoit­taa esim. 4‑päiväistä työvi­ikkoa. Samal­la se voi tarkoit­taa, että yhä use­ampi ihmi­nen tarvi­taan töi­hin myös suosit­tuina loma-aikoina.

   Vastaa

8. Suomen tuot­tavu­us on tun­neista huoli­mat­ta heikko ver­tailuis­sa. Emme ole kovin hyviä myymään emmekä kovin hyviä rak­en­ta­maan emmekä markki­noimaan. Huoltotöis­säkin lomp­si­taan mon­en miehen porukoil­la, yksi avaa oven yksi tekee työt ja yksi kat­se­lee. Tarvi­taanko kaikkia? Toki voi työaikaa lyhen­tää mut­ta sil­loin pitää palkankin pienen­tyä. Ja kun automa­ti­soidaan tun­nit ja palkat piene­nee mut­ta keneltä ? Ei tasan mene onnen lah­jat tässäkään. Kaupois­sa­han tämä näkyy jo. Töitä on vain niille, joil­la on kykyä monitoimivirkaan

   Vastaa

9. Työaikakeskustelua hal­lit­see näkökul­ma mis­sä työtä pide­tään jonkin­laise­na aikuis­ten päivähoitona. Työ­paikat tun­tu­vat ole­van ensisi­jais­es­ti ajan­tap­poa ja palka­n­mak­sua varten, eikä sen arvon ja palvelun tuot­tamisek­si, jota joku toinen ihmi­nen tarvit­see. Lääkäri hoitaa poti­lai­ta, mekaanikko kor­jaa auto­ja, ja opet­ta­ja opet­taa oppi­lai­ta. Mielestäni työ ei pohjim­mil­taan ole ole­mas­sa työn­tek­i­jää varten, vaan työn tulok­sen tarvit­si­jaa varten.

   Vastaa

10. Ennem­minkin on niin että työtä pitää tehdä jot­ta saa mökin läm­mitet­tyä nykyään ja autoa tarvi­taan työhön menoon. Pieni­palkkaiset ei saa asum­is­tukea mökkin­sä ja ei kyl­lä kukaan kotona istu­mis­es­ta mak­sa. Karenssi sen sijaan tulee jos työ ei työssäkäyn­tialueel­la kel­paa kun on tekosyy olla jär­jestämät­tä töi­hin menoa . Suo­mi ei ome vain Helsinki

    Vastaa