Ilmastopolitiikka, Talouspolitiikka, _

Pitääkö pahasta rangaista vai hyvää palkita?

Miten kuluttajia ja yrityksiä pitäisi ohjata kohden vastuullisempaa käyttäytymistä? Pitääkö väärää käyttäytymistä rangaista haittaveroin vai hyvää toimintaa palkita subventoimalla? Talousteorian mukaan tämä on yksinkertaista: ulkoisista haitoista pitää maksaa haittaveroa ja ulkoisista hyödyistä palkita subventioin. Ulkoisena hyötynä ei voida pitää sitä, että korvataan ulkoista haittaa aiheuttavaa toimintaa. Otetaan tämä vähän konkreettisemmin. Pitääkö subventoida puhtaan energian tuotantoa vai rangaista ilmastonmuutosta pahentavaa energiaa? Ulkoisten kustannusten maksattaminen haittaveroina ei oikeastaan ole mikään rangaistus,…

Jatka lukemista

Ilmastopolitiikka, Talouspolitiikka

Ilmastorahasto: menevätkö tässä pelisäännöt sekaisin?

Valtion kehitysyhtiö Vake ryhtyy rahoittamaan ilmastoinvestointeja hallituksen ilmastotavoitteen saavuttamiseksi.  Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Reijo Karhinen ja toimitusjohtaja Paula Laine perustelivat HS:n mielipidesivulla perjantaina, mihin tätä uutta välinettä tarvitaan. Se oli vastaus työelämänprofessori Pentti Pikkaraisen ihmettelyyn (HS 10.2)  mihin tätä tarvitaan, kun suoranainen subventio pitäisi antaa valtion budjetista ja lainamääräiseen rahoitukseen on tarjolla Finnveraa, Pohjoismaista Investointipankkia ja Euroopan investointipankkia ja kun esteenä tähänkään asti ei ole ollut rahoitus vaan järkevät hankkeet…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu, Talouspolitiikka, _

Berliinin vuokrasäännöstely

Berliini on lehtitietojen mukaan päättänyt asettaa kaupunkiin vuokrasäännöstelyn ennen vuotta 2014 rakennettuihin asuntoihin. (Helsingin Sanomat (7.1.2020), Vuokralaisten vallankumous.) Toivottavasti tämän päätöksen kaikkinaiset vaikutukset tutkitaan kunnolla, koska kyseessä on merkittävä yhteiskunnallinen koe. Tyytymättömyyden vuokrien nopeaan nousuun ymmärtää. Saksojen yhdistymisen jälkeen Berliinistä tuli muuttotappiokaupunki, jonne tuli toistasataatuhatta tyhjää asuntoa. Sen ansiosta se oli hyvin halpa sekä asukkaille että uusille startup-yrityksille. Nyt Berliini vetää puoleensa asukkaita ja yrityksiä. Tilan ylitarjonta on kadonnut.…

Jatka lukemista

Talouspolitiikka, _

Kenelle kuuluu hyöty innovaatioista?

Jos Edison ei olisi keksinyt sähkölamppua, katselisimmeko televisiota kynttilän valossa? Helsingin Sanomien erinomainen amerikkalaisen taloustieteilijän Philippe Aghion haastattelu kirvoitti ajatuksia innovaatioiden omistamisesta. Merkittävänä syynä tuloerojen kasvuun ja jättiomaisuuksien keskittymiseen liittyy siihen, että innovaatioiden osuus kansantulon kakusta kasvaa. Toinen syy on niin sanottu verkostovaikutus, joka tuottaa monopolistisia voittoja. Teollisuusmaiden talouskasvu syntyy lähinnä innovaatioista, mutta kuuluvatko innovaatiot sellaisinaan niiden kehittäjille? Kyse on vähän samasta asiasta kuin kuuluuko suuri malmiesiintymä sen ensimmäiselle…

Jatka lukemista

Talouspolitiikka

Pitäisikö euromaiden nostaa palkkoja yhdessä?

EKP on asettanut inflaatiotavoitteekseen kaksi prosenttia vuodessa, mutta on jäänyt siitä jatkuvasti. Pieni inflaatio olisi kansantaloudelle hyväksi, koska se rankaisisi niitä, jotka kaivavat leiviskänsä maahan sen sijaan, että ylläpitäisivät kansantaloutta ja se vaikeuttaa laskemasta reaalikorkoja reippaasti nollan alapuolelle, koska negatiivisen nimelliskorot toimivat kummallisesti. Ylilöysä rahapolitiikka ei ole aktivoinut taloutta toivotulla tavalla, mutta on kyllä tuottanut vaarallisia kuplia asunto- ja osakemarkkinoille. Ongelmana ovat euroalueen liian pienet palkankorotukset. Ne taas johtuvat…

Jatka lukemista

Matalapalkkatyö, Talouspolitiikka, _

Miten auttaa perusduunaria ahdingossa?

Olin vähällä kirjoittaa poikkipuolisia ajatuksia Postin palkoista, kun asia oli kuumimmillaan, mutta maltoin mieleni ja päätin kirjoittaa, kun tilanne on rauhoittunut. Koko keskustelu ja sen saama suunta häiritsivät minua suuresti, koska vakavaa ongelmaa korjattiin mielestäni tavalla, joka ei toimi – tai ei skaalaudu, kuten nykyisin on muodikasta sanoa. Postissa oltiin kiistatta heikentämässä työehtosopimuksia. Se liittyy ongelmaan, jota kutsutaan nimellä työmarkkinoiden polarisoituminen. Sellaisten hyvien työpaikkojen määrä on vähenemässä, joihin ei…

Jatka lukemista

Talouspolitiikka, _

Wahroosin ”Kuinkas tässä näin kävi?” kannattaa lukea, mutta ei uskoa kaikkea

Luin tai oikeastaan kuuntelin Björn Wahlroosin kirjan ”Kuinkas tässä näin kävi?”. Olin ensin ajatellut skipata koko kirjan, mutta Sixten Korkman kehui sen alkuosaa, joten päätin kuunnella. Sixten oli oikeassa. Kirjan ensimmäinen puolisko on todella hyvä ja analyyttinen taloushistoria sodanjälkeisestä Suomesta. Opin paljon. Se alkoi sotakorvauksilla ja neuvostokaupalla. Oli minulle uusi asia, että idänkaupan säännöt pakottivat suomalaisen teollisuuden tehottomaan omavaraisuuteen. Vaihtokauppaan kelpaisivat vain tuotteet, joiden kotimaisuusaste oli korkea. Siksi kaikki…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu, Talouspolitiikka, _

Markkinaliberaali liikennepolitiikka (1) Rekkojen tuottama haitta kantakaupungissa

Olen kirjoittanut, että maailmasta tulisi parempi, jos politiikaksi otettaisiin vasemmistolainen markkinaliberalismi. Yritän muutaman kirjoituksen voimin hahmotella sitä, mitä se merkitsisi kaupunkiliikenteessä. Pontimen tähän antoi tietysti keskustatunneliselvitys ja Juhana Vartiaisen esittämä vaatimus taloudellisten laskelmien odottamisesta. Keskustatunnelia on perusteltu voittopuolisesti sillä, että se vapauttaisi kantakaupungin satamasta vyöryvien rekka-autojen piinalta. Vaihtoehdoksi on esitetty, että rekat voitaisiin ohjata Vuosaareen. Sitä vartenhan sinne rakennettiin satama. Satama ja varustamot esittävät, ettei se käy, koska on…

Jatka lukemista

Matalapalkkatyö, Talouspolitiikka, _

Vasemmistolaista markkinaliberalismia

Markkinatalous näytti toisen maailmansodan jälkeen lempeät kasvonsa teollisuusmaissa. Jokseenkin kaikki pääsivät osallisiksi kulutustason noususta. Ay-liike avitti kasvavan kakun jakamisessa, mutta pääsääntöisesti siitä on kiittäminen hyvää tasapainoa työmarkkinoilla. Lähes kaikki kelpaisivat töihin eikä huonolla palkalla saanut töihin ketään. Sitten kaikki muuttui. Muutos alkoi Yhdysvalloista, jossa palkka-asteikon alimman puoliskon reaalipalkat eivät ole kohonneet 1970-luvun jälkeen. Vähän koulutettuja tarvitaan vähemmän. Presidentti Trump syyttää globalisaatiota. Valmistavaa teollisuutta on mennyt Kiinaan, mutta valtaosa työpaikkakadosta…

Jatka lukemista

liikennepolitiikka, Talouspolitiikka, _

Olen pettynyt tunnin junien kuoppaamisesta

Olen äärimmäisen pettynyt siihen, että hallitus ei aio toteuttaa tunnin junia, koska juuri nyt ei ole rahaa. Onko myöhemmin muka. Äänestäjänä koen tulleeni huiputetuksi. Minä luulin, että valtion omaisuutta oli tarkoitus myydä, jotta sama raha investoitaisiin infrastruktuuriin. Näin tehden valtion omaisuus olisi pysynyt yhtä suurena. On hyvin lyhytnäköistä ajattelua myydä omaisuutta juoksevia menojen rahoittamiseksi, kuten nyt tehdään. Olen itseasiassa samaa mieltä Li Andersonin kanssa siitä, että jos haluaa elää…

Jatka lukemista