Talouspolitiikka, _

Sokerivero

Sinebrychoffin edustajat halusivat kevään lopulla tavata minua keskustellakseen valmisteveroista, alkoholiverosta ja sokeriverosta. Suhtauduin tähän tapaamiseen pienellä ennakkoluulolla, koska panimoalan edunvalvonta on vaikuttanut vähän Jaana Pelkoselta ja olen ollut aikanaan eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostossa usein napit vastakkain heidän kanssaan. Heillä oli kaksi asiaa, sokerivero ja alkoholivero. Kovin ajankohtaisia asioita nyt, kun hallitus yrittää löytää rahaa paikkaamaan budjetin aukkoja. Minun piti kirjoittaa tästä tuoreeltaan, mutta asia jäi muiden kiireiden alle. Käsittelen tässä…

Jatka lukemista

Talouspolitiikka, _

Kommenttaja VM:n virkamiesten työllisyyspakettiin

Nyt alkaa olla hyvinvointivaltion kannalta tosi kyseessä. Niin nopeasti sen rahoituspohja rapautuu. Kukaan ei voi uskottavasti väittää puolustavansa hyvinvointivaltiota, jos ei piittaa sen rahoituksesta. Rahoituksen kannalta työllisyys on keskeinen, koska verot peritään lähinnä työn tekemisestä. Olen vähän huolissani demareiden ”vastustamme muun muassa kaikkea” -linjasta. Jos demarit de facto hylkäävät hyvinvointivaltion, kuka sitä enää puolustaa? Silti pari poikkipuolista kannanottoa VM:n virkamiesten työllisyyspakettiin. Työvoimahallinnon elämänhallintakurssit vai yliopisto-opinnot? Oikeutta opiskella työttömyyspäivärahan turvin…

Jatka lukemista

Talouspolitiikka, _

Kotimaisen omistuksen tukeminen vai tytäryhtiötalous?

Olen kirjoittamassa kirjaa vähän kaikesta. Juuri siksi sen valmistuminen on lykkäytynyt. Ajattelin vähän spoilata kirjaani ja julkaista siitä otteita, jotka soveltuvat ajankohtaiseen keskusteluun Suomen luisumisesta tytäryhtiötaloudeksi. Maa tarvitsee omistajia? Rikkain promille suomalaisista, 5 500 henkeä, saa vähän yli kaksi prosenttia kaikista nettotuloista, siis tuloista, joista on vähennetty verot. Heidän nettotulonsa ylittävät siis 20-kertaisesti keskiarvon. Yhdysvalloissa suurituloisimman promillen osuus nettotuloista on viisi prosenttia ja osuus kasvaa nopeasti. Näin suuret tulot…

Jatka lukemista

Talouspolitiikka, _

Kassaan kuuluminen ja oikeus työttömyysvakuutukseen.

Olen niin vanha, että muistan vielä, kun SAK:n puheenjohtaja Niilo Hämäläinen raivosi televisiossa työehtosopimusten yleissitovuutta vastaan. Se ei ollut kuulunut hallituksen esitykseen, vaan eduskunta lisäsi sen käsiteltävänä olevaan lakiin. Niilo Hämäläinen piti tätä porvarien juonena ammattiyhdistysliikettä vastaan. Kuka enää haluaa maksaa jäsenmaksuja, kun liittoon kuulumaton saa samat edut lain voimalla. Käsitys porvarien juonesta oli ehkä ylitulkintaa, koska esitys taisi tulla SKDL:ltä. Yhtä kaikki, ongelmana oli, miten motivoida enää ketään…

Jatka lukemista

Ilmastopolitiikka, Talouspolitiikka, _

Pitääkö pahasta rangaista vai hyvää palkita?

Miten kuluttajia ja yrityksiä pitäisi ohjata kohden vastuullisempaa käyttäytymistä? Pitääkö väärää käyttäytymistä rangaista haittaveroin vai hyvää toimintaa palkita subventoimalla? Talousteorian mukaan tämä on yksinkertaista: ulkoisista haitoista pitää maksaa haittaveroa ja ulkoisista hyödyistä palkita subventioin. Ulkoisena hyötynä ei voida pitää sitä, että korvataan ulkoista haittaa aiheuttavaa toimintaa. Otetaan tämä vähän konkreettisemmin. Pitääkö subventoida puhtaan energian tuotantoa vai rangaista ilmastonmuutosta pahentavaa energiaa? Ulkoisten kustannusten maksattaminen haittaveroina ei oikeastaan ole mikään rangaistus,…

Jatka lukemista

Ilmastopolitiikka, Talouspolitiikka

Ilmastorahasto: menevätkö tässä pelisäännöt sekaisin?

Valtion kehitysyhtiö Vake ryhtyy rahoittamaan ilmastoinvestointeja hallituksen ilmastotavoitteen saavuttamiseksi.  Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Reijo Karhinen ja toimitusjohtaja Paula Laine perustelivat HS:n mielipidesivulla perjantaina, mihin tätä uutta välinettä tarvitaan. Se oli vastaus työelämänprofessori Pentti Pikkaraisen ihmettelyyn (HS 10.2)  mihin tätä tarvitaan, kun suoranainen subventio pitäisi antaa valtion budjetista ja lainamääräiseen rahoitukseen on tarjolla Finnveraa, Pohjoismaista Investointipankkia ja Euroopan investointipankkia ja kun esteenä tähänkään asti ei ole ollut rahoitus vaan järkevät hankkeet…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu, Talouspolitiikka, _

Berliinin vuokrasäännöstely

Berliini on lehtitietojen mukaan päättänyt asettaa kaupunkiin vuokrasäännöstelyn ennen vuotta 2014 rakennettuihin asuntoihin. (Helsingin Sanomat (7.1.2020), Vuokralaisten vallankumous.) Toivottavasti tämän päätöksen kaikkinaiset vaikutukset tutkitaan kunnolla, koska kyseessä on merkittävä yhteiskunnallinen koe. Tyytymättömyyden vuokrien nopeaan nousuun ymmärtää. Saksojen yhdistymisen jälkeen Berliinistä tuli muuttotappiokaupunki, jonne tuli toistasataatuhatta tyhjää asuntoa. Sen ansiosta se oli hyvin halpa sekä asukkaille että uusille startup-yrityksille. Nyt Berliini vetää puoleensa asukkaita ja yrityksiä. Tilan ylitarjonta on kadonnut.…

Jatka lukemista

Talouspolitiikka, _

Kenelle kuuluu hyöty innovaatioista?

Jos Edison ei olisi keksinyt sähkölamppua, katselisimmeko televisiota kynttilän valossa? Helsingin Sanomien erinomainen amerikkalaisen taloustieteilijän Philippe Aghion haastattelu kirvoitti ajatuksia innovaatioiden omistamisesta. Merkittävänä syynä tuloerojen kasvuun ja jättiomaisuuksien keskittymiseen liittyy siihen, että innovaatioiden osuus kansantulon kakusta kasvaa. Toinen syy on niin sanottu verkostovaikutus, joka tuottaa monopolistisia voittoja. Teollisuusmaiden talouskasvu syntyy lähinnä innovaatioista, mutta kuuluvatko innovaatiot sellaisinaan niiden kehittäjille? Kyse on vähän samasta asiasta kuin kuuluuko suuri malmiesiintymä sen ensimmäiselle…

Jatka lukemista

Talouspolitiikka

Pitäisikö euromaiden nostaa palkkoja yhdessä?

EKP on asettanut inflaatiotavoitteekseen kaksi prosenttia vuodessa, mutta on jäänyt siitä jatkuvasti. Pieni inflaatio olisi kansantaloudelle hyväksi, koska se rankaisisi niitä, jotka kaivavat leiviskänsä maahan sen sijaan, että ylläpitäisivät kansantaloutta ja se vaikeuttaa laskemasta reaalikorkoja reippaasti nollan alapuolelle, koska negatiivisen nimelliskorot toimivat kummallisesti. Ylilöysä rahapolitiikka ei ole aktivoinut taloutta toivotulla tavalla, mutta on kyllä tuottanut vaarallisia kuplia asunto- ja osakemarkkinoille. Ongelmana ovat euroalueen liian pienet palkankorotukset. Ne taas johtuvat…

Jatka lukemista

Matalapalkkatyö, Talouspolitiikka, _

Miten auttaa perusduunaria ahdingossa?

Olin vähällä kirjoittaa poikkipuolisia ajatuksia Postin palkoista, kun asia oli kuumimmillaan, mutta maltoin mieleni ja päätin kirjoittaa, kun tilanne on rauhoittunut. Koko keskustelu ja sen saama suunta häiritsivät minua suuresti, koska vakavaa ongelmaa korjattiin mielestäni tavalla, joka ei toimi – tai ei skaalaudu, kuten nykyisin on muodikasta sanoa. Postissa oltiin kiistatta heikentämässä työehtosopimuksia. Se liittyy ongelmaan, jota kutsutaan nimellä työmarkkinoiden polarisoituminen. Sellaisten hyvien työpaikkojen määrä on vähenemässä, joihin ei…

Jatka lukemista