Mitä ajattelen vihreiden vaalituloksesta?

Minun piti kom­men­toi­da vaa­le­ja Suo­men Kuva­leh­den twit­ter-huo­nees­sa, mut­ta tek­nis­ten vai­keuk­sien vuok­si en pys­ty­nyt sitä teke­mään. Kom­men­toin sik­si tässä.

Minul­le vaa­li­tu­los ei ollut pet­ty­mys. Olin ennus­ta­nut noin seit­se­män pro­sen­tin kan­na­tus­ta, joten meni itse asias­sa vähän parem­min. Tosin tuo ennus­tus perus­tui ole­tuk­seen, että äänes­tys­pro­sent­ti oli­si 45.

Läh­tö­koh­dak­si otin vih­rei­den val­ta­kun­nal­li­sen kan­na­tuk­sen, joka on vii­mei­sim­pien haas­tat­te­lu­tut­ki­mus­ten mukaan pai­nu­nut jo kym­me­nen pro­sen­tin tun­tu­maan. Täs­tä pitää olla huo­lis­saan, ei sii­täet­tä saim­me aika ohuen edus­tuk­sen hyvin­voin­tia­luei­den valtuustoihin.

(Minä suos­tun käyt­tä­mään hyvin­voin­tia­lueis­ta sanaa maa­kun­ta vas­ta, kun joku sävel­tää Van­taa-Kera­van maa­kun­ta­lau­lun.) Jat­ka luke­mis­ta “Mitä ajat­te­len vih­rei­den vaalituloksesta?”

2020-luvun yhteiskuntapolitiikka (1) Teollistuminen ja nykyaikaisen yhteiskunnan synty

Aloi­tan kes­kus­te­lun kir­ja­ni 2020-luvun yhteis­kun­ta­po­li­tik­ka tee­mois­ta. Kos­ka kir­ja käsit­te­lee mel­kein kaik­kea, jaan kes­kus­te­lun osiin. Tämä kes­kus­te­lu on tar­koi­tet­tu lähin­nä niil­le, jot­ka ovat kir­jan luke­neet. Sik­si kuvai­len kun­kin jak­son sisäl­töä vain yli­mal­kai­ses­ti.

Aloi­tam­me ensim­mäi­ses­tä osasta.

Joh­dan­to………………………………………………….…..……… 10
OSA I TEOLLISTUMINEN JA
NYKYAIKAISEN YHTEISKUNNAN SYNTY.….….….. 17
Teol­li­suu­den alku oli yhtä kur­juut­ta. .….….….….…… 1
Meri­to­kra­tia syr­jäyt­ti luok­kayh­teis­kun­taa.….….… 34
Muka­vuus­ta­lous.….….….….….….….….….….….….….….… 41
Suo­men hui­kea nousu.….….….….….….….….….….….….. 46
Suo­mi on maa­il­man meri­to­kraat­ti­sim­pia mai­ta.… 57
Eriar­voi­suu­den paluu.….….….….….….….….….….….….… 63
Talous on hyvin­voin­nin tuot­ta­ja­na ali­suo­riu­tu­ja… 98

Kir­jan kan­ta­va tee­ma on, että näil­lä resurs­seil­la mei­dän pitäi­si pys­tyä pal­jon parempaan.

Asi­aa havain­nol­lis­taak­se­ni kuvit­te­len vuon­na 1900 elä­neen vii­saan mie­hen Väi­nön, joka saa juma­lal­li­se­na ilmoi­tuk­se­na tie­tää nyky­ajas­tam­me yhden asian, työn tuot­ta­vuu­den 17-ker­tais­tu­mi­sen. Hän ei kyke­ni­si kuvit­te­le­maan talou­del­li­sia mur­hei­ta eikä työ­pe­räis­tä stres­siä. Jat­ka luke­mis­ta “2020-luvun yhteis­kun­ta­po­li­tiik­ka (1) Teol­lis­tu­mi­nen ja nyky­ai­kai­sen yhteis­kun­nan synty”

Mitä kirjoitin pienipalkkaisista

 

Sitaat­ti kir­jas­ta­ni 2020-luvun yhteis­kun­ta­po­li­tiik­ka:

Kun työ­väen­lii­ke suo­jau­tui teol­li­sen val­lan­ku­mouk­sen alkuai­koi­na jouk­ko­voi­mal­la teh­taan por­tin ulko­puo­lel­la odot­ta­vien työt­tö­mien kil­pai­lul­ta, nämä myös jäi­vät por­tin ulko­puo­lel­le köy­hyy­teen. Nyt ansio­ta­son tur­vaa­mi­sek­si pitäi­si sysiä uudes­taan kas­va­va osa työ­voi­mas­ta takai­sin port­tien ulko­puo­lel­le niu­kan perus­tur­van varaan. Näin on myös tapah­tu­nut. Sitä­hän tasa­pai­no­työt­tö­myy­den yli kak­sin­ker­tais­tu­mi­nen tar­koit­taa. Se ei vähen­nä köy­hyyt­tä, mut­ta suo­jaa työ­paik­kan­sa säi­lyt­tä­neet sil­tä tois­tai­sek­si. Tämä stra­te­gia ei toi­mi, jos väki port­tien ulko­puo­lel­la kas­vaa kasvamistaan.

Tar­vi­taan yhteis­kun­nal­li­nen ja talou­del­li­nen uudis­tus, joka on yhtä suu­ri kuin oli hyvin­voin­ti­val­tioi­den luo­mi­nen toi­sen maa­il­man­so­dan jäl­keen. On kohen­net­ta­va pie­ni­palk­kais­ten ase­maa – ei vähän vaan pal­jon. Se ei ole hal­paa, mut­ta sen vaih­toeh­to ei ole hyvä sekään.

Ammat­tiyh­dis­tys­lii­ke on pys­ty­nyt hyvin puo­lus­ta­maan huo­no-osai­sim­pien palk­ka­ta­soa, mitä osoit­taa, että alim­pia­kin palk­ko­ja on nos­tet­tu 30 vuo­des­sa noin 50 pro­sen­til­la huo­li­mat­ta työ­väen­luok­kai­sen työn kysyn­nän nopeas­ta vähe­ne­mi­ses­tä. Täs­sä ay-lii­ke jat­kaa kun­niak­kai­ta perin­tei­tään teol­li­suu­den alku­vai­heen ajoil­ta. Vaik­ka se toi­mi sil­loin, nyky­ti­lan­tees­sa se pahen­taa raken­teel­lis­ta työt­tö­myyt­tä ja hei­ken­tää huo­no-osai­sim­pien ase­maa. Tämä on toi­vot­to­man vii­vy­tys­tais­te­lun tie, joka pää­tyy lopul­ta vää­jää­mät­tö­mään tap­pioon. Jat­ka luke­mis­ta “Mitä kir­joi­tin pienipalkkaisista”

Mitä kirjassani sanotaan palkoista ja miksi

Eili­nen Hesa­rin jut­tu kir­jas­ta­ni 2020-luvun yhteis­kun­ta­po­li­tiik­ka on herät­tä­nyt hur­jan kes­kus­te­lun twit­te­ris­sä. Täs­tä olen toki kii­tol­li­nen ja eri­tyi­ses­ti kus­tan­ta­ja­ni var­maan­kin on, kos­ka kir­jan myyn­ti on pom­pan­nut niin, että aina­kin eilen se oli lop­pu Hel­sin­gin kes­kus­tan kir­ja­kau­pois­ta.  Ymmär­rän, että leh­tien teh­tä­vä on etsiä kär­jis­tyk­siä. En kui­ten­kaan kir­joit­ta­nut 400 sivua töl­viäk­se­ni ammat­tiyh­dis­tys­lii­ket­tä. Jat­ka luke­mis­ta “Mitä kir­jas­sa­ni sano­taan pal­kois­ta ja miksi”

Julkisten laboratorioiden on voitava myydä palvelujaan yksityisille

Kiel­tä­mäl­lä jul­ki­sia labo­ra­to­rioi­ta myy­mäs­tä pal­ve­lu­jaan ulos Sipi­län hal­li­tus edis­ti kal­lis­ta tehot­to­muut­ta tervedenhuollossa.

Olen aloit­ta­nut HUS:n hal­li­tuk­ses­sa. Meil­lä oli tänään tutus­tu­mi­nen HUS:n Mei­lah­den sai­raa­la-alu­een toimintaan.

HUS­LA­Bis­sa minua odot­ti yllä­tys, mikä joh­tuu vain sii­tä, että en edus­kun­nas­ta pääs­tyä­ni seu­ran­nut Sipi­län hal­li­tuk­sen lainsäädäntöä.

Mei­lah­des­sa on HUS­LA­Bin huip­puun­sa viri­tet­ty pit­käl­ti robo­tiik­kaan perus­tu­va labo­ra­to­rio, joka ana­ly­soi päi­väs­sä val­ta­van mää­rän näyt­tei­tä. Ison mit­ta­kaa­van ansios­ta se on pys­ty­nyt pai­na­maan kus­tan­nuk­set mur­to-osaan sii­tä, mitä ana­lyy­sit yksi­tyis­ten labo­ra­to­rioi­den nyrk­ki­pa­jois­sa mak­sa­vat. Jat­ka luke­mis­ta “Jul­kis­ten labo­ra­to­rioi­den on voi­ta­va myy­dä pal­ve­lu­jaan yksityisille”

Palkkojen on joustettava

Neu­vos­to­lii­ton hajoa­mi­sen jäl­keen venä­läi­nen vir­ka­mies mat­kus­ti Lon­too­seen tutus­tu­maan mark­ki­na­ta­lou­teen. Hän halusi tava­ta hen­ki­lön, joka on vas­tuus­sa Lon­toon lei­vän jake­lus­ta kaup­poi­hin. Se kun näyt­ti suju­van hie­nos­ti ilman jono­ja. Hänen oli vai­kea ymmär­tää vas­taus­ta, ettei sii­tä vas­tan­nut kukaan.

Hin­ta­me­ka­nis­mi hoi­taa huo­maa­mat­to­mas­ti asioi­ta, jot­ka muu­ten oli­si­vat perin työ­läi­tä. Sik­si hin­to­jen on voi­ta­va vaih­del­la kysyn­nän ja tar­jon­nan muka­na. Kun ennen EU-jäse­nyyt­tä Suo­mes­sa maa­ta­lous­tuot­tei­den hin­nat mää­rät­tiin poliit­ti­ses­ti, oli voi­vuo­ria ja muu­ta riesaa.

Palk­ko­jen pitäi­si ohja­ta työ­mark­ki­noi­ta sii­nä mis­sä hin­nat ohjaa­vat hyö­dy­ke­mark­ki­noi­ta. Jat­ka luke­mis­ta “Palk­ko­jen on joustettava”

Palkkarakenteen on saatava elää

Suo­mes­sa on monel­la alal­la pulaa hen­ki­lö­kun­nas­ta. Leh­ti­tie­to­jen mukaan pahin tilan­ne on hoi­toa­lal­la ja ravin­to­lois­sa. Ongel­ma­na on pai­kal­leen jämäh­tä­nyt palk­ka­ra­ken­ne, jon­ka pitäi­si voi­da elää, mut­ta joka nykyi­sil­lä työ­mark­ki­na­sään­nöil­lä se ei elä. Jat­ka luke­mis­ta “Palk­ka­ra­ken­teen on saa­ta­va elää”

Töitä olisi, tekijöitä puuttuu

 

Kor­kea työl­li­syys on hyvin­voin­ti­val­tion ehdo­ton edellytys.

Joka ei ota työl­li­syy­den nos­ta­mis­ta tosis­saan, on tosia­sias­sa luo­pu­mas­sa hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nas­ta. Aiem­min riit­ti vähän alem­pi työl­li­syy­sas­te. Nyt elä­ke­läi­siä on niin pal­jon ja tule­vai­suu­des­sa vie­lä enem­män, että työi­käi­sis­tä pitäi­si työl­lis­tyä pal­jon ennem­män kuin aiemmin.

Muis­sa poh­jois­sa­mais­sa tämä on rat­kais­tu. Pitäi­si­kö mei­dän kopioi­da työt­tö­myy­tur­van sään­tö­jä ja työ­voi­ma­po­liit­tis­ten toi­mien koko­nai­suut­ta niistä.

Kir­joi­tin aihees­ta pää­kir­joi­tuk­sen Ver­de-leh­teen. Lue se täs­tä.

 

Progressiivinen kunnallisvero kannattaa unohtaa

Pää­mi­nis­te­ri San­na Marin esit­ti dema­rien vaa­li­ten­tis­sä kun­nal­lis­ve­ron muut­ta­mis­ta progres­sii­vi­sek­si. Täl­lä hän var­maan halusi kuu­los­taa vasem­mis­to­lai­sel­ta, mut­ta aja­tus on ker­ta­kaik­ki­ses­ti tur­miol­li­nen. Se lisäi­si eriar­voi­suut­ta sekä kun­tien sisäl­lä että nii­den välillä.

Sivuu­tan kysy­myk­sen sii­tä, pitäi­si­kö vero­tuk­sen olla progres­sii­vi­sem­paa kuin se nyt on, sil­lä vaik­ka halut­tai­siin nykyis­tä progres­sii­vi­sem­paa vero­tus­ta, se pitäi­si toteut­taa val­tion tulo­ve­ron puolella.

Progres­sii­vi­nen kun­nal­lis­ve­ro lisäi­si varak­kaim­pien val­taa kun­nis­sa. Hen­ki­lö, jon­ka vuo­si­tu­lot ovat vaik­ka 20 mil­joo­naa euroa, toi­si muka­van raha­po­tin muka­naan muut­taes­saan kun­taan. On aika help­po pyy­tää kun­taa kaa­voit­ta­maan mie­lui­nen tont­ti, jon­ne aset­tua asu­maan. Vaik­ka Hel­sin­kiin ei var­maan­kaan tuli­si sen­tään mil­jo­nää­rien öky­asun­to­ja Töö­lön­lah­den ran­nal­le, rik­kai­den asui­na­luei­den kaa­voit­ta­mi­nen sai­si vauhtia.

Jo nyt pää­kau­pun­ki­seu­dun kun­tien kil­pai­lu yhtei­sö­ve­ro­tu­lois­ta on joh­ta­nut sii­hen, että yri­tyk­set voi­vat kiris­tää kun­nil­ta edul­li­sia kaa­vo­ja toimitiloilleen.

Minä ete­ni­sin täy­sin päin­vas­tai­seen suun­taan kuin San­na Marin. Lait­tai­sin yhden hen­ki­lön mak­sa­mil­le kun­nal­lis­ve­roil­le katon kan­nus­taak­se­ni kun­tia koh­te­le­maan kun­ta­lai­si­aan tas­a­puo­li­sem­min, sil­lä kyl­lä nii­tä hyviä veron mak­sa­jia tavoi­tel­laan nyt­kin arve­lut­ta­vin kei­noin. Varak­kaim­pien vero­ja en kui­ten­kaan alen­tai­si. Yli mene­vän osan vain ohjai­sin val­tiol­le. Tämä alen­tai­si varak­kaim­pien kun­tien vero­tu­lo­ja, mut­ta se tie­tys­ti otet­tai­siin huo­mioon kun­tien väli­ses­sä vero­tu­lo­jen tasauksessa.

Progres­sii­vi­nen kun­nal­lis­ve­ro lisäi­si myös enti­ses­tään kun­tien väli­siä ero­ja vero­tu­lois­sa. Rik­kaat kun eivät ole tasai­ses­ti jakau­tu­neet ympä­ri maa­ta. San­na Mari­nin ehdo­tus on suo­ra­nais­ta man­naa Kauniaisille.

En tie­dä, kum­mas­ta olen enem­män huo­lis­sa­ni. Sii­tä, että pää­mi­nis­te­ri ehkä tie­si puhu­van­sa vaa­li­ten­tis­sä puu­ta hei­nää vai sii­tä, ettei ehkä tiennyt.

Kummallinen kehysriihi

Kom­men­toin Ver­de-leh­des­sä kehysriihtä.

Ei ole eri­tyi­sen edis­tyk­sel­lis­tä lykä­tä aina vain toi­men­pi­tei­tä työl­li­syy­den nos­ta­mi­sek­si. Jos rakas­taa hyvin­voin­ti­val­tio­ta, pitäi­si huo­leh­tia myös työl­li­syy­des­tä. Pitää teh­dä kan­nat­ta­vak­si ottaa vas­taan mylös mata­la­palk­kais­ta työ­tä. Kepin sijaan voi käyt­tää myös porkkanaa.

En kuu­lu nii­hin, jot­ka pitäi­si­vät inflaa­tio­ta paha­na pei­ko­ja, mut­ta nyt suh­dan­teet voi­vat yli­kuu­men­tua. Näin kävi vuon­na 2007 ja sii­tä kär­sit­tin kym­me­nen vuot­ta, kos­ka kus­tan­nus­ta­so nousi eikä sit­ten las­ke­nut. Hin­nat ja pal­kat ovat jäyk­kiä alas­päin, eikä enää voi deval­voi­da. En oli­si jat­ka­nut elvy­tys­tä tätä vuot­ta kau­em­mak­si. Ennen kaik­kea pitäi­si varau­tua nope­aan­jar­ru­tuk­seen, jos kei­tos uhkaa kie­hua yli.

Käy luke­mas­sa, sii­hen pää­see täs­tä.