Kaupunkisuunnittelu, Talouspolitiikka, _

Miksi kalliille tonteille Jätkäsaareen rakennetaan ARA-asuntoja?

Ilman kohtuuhintaisia asuntoja pienipalkkaiset eivät pystyisi asumaan Helsingin seudulla. Kaupanmyyjiä ja perushoitajia kuitenkin tarvitaan, joten heille pitäisi maksaa paremmin. Kohtuuhintaiset asunnot ovatkin ainoa sosiaalituen muoto, jota Eteläranta vaatii lisää. Markkinaehtoinen asuntopolitiikkaa ei siis poistaisi pienipalkkaisia Helsingin seudulta, mutta häätäisi heidät radanvarsilähiöihin kuten Pariisissa on tapahtunutkin. Ruotsin esimerkki osoittaa, kuinka kalliiksi käy eristää köyhät ja maahanmuuttajat omiin lähiöihinsä. Segregaation torjunta on kallista, mutta kannattaa silti. ARA-asukkaan saama etu on Jätkäsaaressa…

Jatka lukemista

Talouspolitiikka, _

Kotitalousvähennyksen menetetty maine

Ministeri Kalevi Hemilän entinen erityisavustaja Jan Heino Lipposen I hallituksen ajoilta sanoi muutama vuosi sitten jossain kohdatessamme, että sinähän toit tähän maahan kotitalousvähennyksen. Huudahdin spontaanisti, että en kyllä tuonut, mutta hän sanoi, että kyllä, siinä Sisko Sepän giljotiinityöryhmässä me saimme menojen karsinnan lisäksi esittää työllisyyttä kohentavia etuja, sinä esitit kotitalousvähennystä, me esitimme sitä yhdessä ja hallitus toteutti sen. (Sisko Sepän giljotiinityöryhmä perustettiin etsimään viiden miljardin euron edestä säästöjä. Lipposen…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu, Talouspolitiikka, _

Mikä asumisessa mättää?

Yhden ihmisen muutto muualta Suomesta töihin Helsinkiin maksaa noin 250 000 euroa. Tästä valtaosan vie asunto, jonka työn perässä muuttava maksaa yleensä itse. Noin 30 000 euroa koituu investointikuluina kaupungille väkiluvun kasvun aiheuttamina investointeina. Tämä tieto on kymmenen vuoden takaa. Nyt summa lienee korkeampi. Kuka muutosta hyötyy? Muuttaja saa yleensä parempaa palkkaa, mutta erotuksesta menee yli puolet erilaisiin veroihin ja loppu usein asumiseen. Kaupunki saa lisää verotuloja, mutta joutuu maksamaan kasvavan…

Jatka lukemista

Talouspolitiikka, _

Edessä suhdanteiden ylikuumeneminen

En oikein ymmärrä suhdanne-ennustajia, joiden mukaan alkavana vuonna yksityinen kulutus jäisi pienemmäksi kun vuonna 2019. Tämä vuosi on ollut pelkkää pakkosäästämistä niin, että kotitalouksien säästämisaste on noussut aivan käsittämättömän korkeaksi. Rahaa on tileillä miljarditolkulla. Kun kaikki halukkaat on rokotettu, ihmiset ryntäävät käyttämään rajaa kaikkeen sellaiseen, joka on ollut vuoden kiellettyä. Kirjoitin tästä Verdelehteen. Kirjoituksen voi lukea tästä.

Talouspolitiikka, _

Lisääkö kiinteistövero asumiskustannuksia?

Toinen asumista sivunnut kysymys valtuuston kokouksessa oli, nostaako kiinteistövero asumisen hintaa. Taloustieteen oppikirjoissa tämä menee niin, että kun kiinteistövero nousee, asuntojen hinnat laskevat. Sille, joka on ostamassa asuntoa, tällä ei ole merkitystä, koska vaikka hän joutuu maksamaan vuosittain kiinteistöveroa yhtiövastikkeessa enemmän, hän saa asunnon vastaavasti halvemmalla. Sille, joka omistaa asunnon sillä hetkellä, kun kiinteistövero nousee, se tietysti on huono juttu. Hänen vuotuiset asumismenonsa nousevat ja hänen omistamansa asunnon arvo…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu, Talouspolitiikka, _

Puheenvuoroni AM-ohjelmasta kaupunginvaltuustossa

On sanottu, että kun Helsingin asukasluvun kasvu on hieman hidastunut kiivaimmista ajoista, asuntotuotantoa pitää vähentää. Hidastumisessa on kyse asumisväljyyden kasvusta ruokakuntien pienemisen ja ahtaasti asumisen vähentyessä. Kun asuntokantaan mahtuu ennakoitua vähemmän asukkaita, eikö se ole pikemmin syy asuntotuotannon lisäämiseen. Helsingissä asuminen korkea hinta on suuri yhteiskunnallinen ongelma. Tätä ongelmaa voi yrittää korjata siten, että autetaan joitakin onnellisia asumaan halvemmalla, mikä tarkoittaa, että muiden kannalta hinta vain nousee, tai niin,…

Jatka lukemista

Talouspolitiikka, Verde, _

Edessä on kaikkien talouskriisien äiti

Kirjoitin Verdeen pääkirjoituksen talouskriisistä, johon koko Eurooppa ja Suomi siinä mukana ajautuu. Päädytään täysin kartoittamattomalle alueelle, jossa talousmalleista on vain vähän apua. Kirjoituksen voi lukea tästä. Koska kommentointi ei Verdessä vielä toimi, kirjoitusta voi kommentoida tällä blogilla.  

Talouspolitiikka, _

Sokerivero

Sinebrychoffin edustajat halusivat kevään lopulla tavata minua keskustellakseen valmisteveroista, alkoholiverosta ja sokeriverosta. Suhtauduin tähän tapaamiseen pienellä ennakkoluulolla, koska panimoalan edunvalvonta on vaikuttanut vähän Jaana Pelkoselta ja olen ollut aikanaan eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostossa usein napit vastakkain heidän kanssaan. Heillä oli kaksi asiaa, sokerivero ja alkoholivero. Kovin ajankohtaisia asioita nyt, kun hallitus yrittää löytää rahaa paikkaamaan budjetin aukkoja. Minun piti kirjoittaa tästä tuoreeltaan, mutta asia jäi muiden kiireiden alle. Käsittelen tässä…

Jatka lukemista

Talouspolitiikka, _

Kommenttaja VM:n virkamiesten työllisyyspakettiin

Nyt alkaa olla hyvinvointivaltion kannalta tosi kyseessä. Niin nopeasti sen rahoituspohja rapautuu. Kukaan ei voi uskottavasti väittää puolustavansa hyvinvointivaltiota, jos ei piittaa sen rahoituksesta. Rahoituksen kannalta työllisyys on keskeinen, koska verot peritään lähinnä työn tekemisestä. Olen vähän huolissani demareiden ”vastustamme muun muassa kaikkea” -linjasta. Jos demarit de facto hylkäävät hyvinvointivaltion, kuka sitä enää puolustaa? Silti pari poikkipuolista kannanottoa VM:n virkamiesten työllisyyspakettiin. Työvoimahallinnon elämänhallintakurssit vai yliopisto-opinnot? Oikeutta opiskella työttömyyspäivärahan turvin…

Jatka lukemista

Talouspolitiikka, _

Kotimaisen omistuksen tukeminen vai tytäryhtiötalous?

Olen kirjoittamassa kirjaa vähän kaikesta. Juuri siksi sen valmistuminen on lykkäytynyt. Ajattelin vähän spoilata kirjaani ja julkaista siitä otteita, jotka soveltuvat ajankohtaiseen keskusteluun Suomen luisumisesta tytäryhtiötaloudeksi. Maa tarvitsee omistajia? Rikkain promille suomalaisista, 5 500 henkeä, saa vähän yli kaksi prosenttia kaikista nettotuloista, siis tuloista, joista on vähennetty verot. Heidän nettotulonsa ylittävät siis 20-kertaisesti keskiarvon. Yhdysvalloissa suurituloisimman promillen osuus nettotuloista on viisi prosenttia ja osuus kasvaa nopeasti. Näin suuret tulot…

Jatka lukemista