Talouspolitiikka, _

Lisääkö kiinteistövero asumiskustannuksia?

Toinen asumista sivunnut kysymys valtuuston kokouksessa oli, nostaako kiinteistövero asumisen hintaa. Taloustieteen oppikirjoissa tämä menee niin, että kun kiinteistövero nousee, asuntojen hinnat laskevat. Sille, joka on ostamassa asuntoa, tällä ei ole merkitystä, koska vaikka hän joutuu maksamaan vuosittain kiinteistöveroa yhtiövastikkeessa enemmän, hän saa asunnon vastaavasti halvemmalla. Sille, joka omistaa asunnon sillä hetkellä, kun kiinteistövero nousee, se tietysti on huono juttu. Hänen vuotuiset asumismenonsa nousevat ja hänen omistamansa asunnon arvo…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu, Talouspolitiikka, _

Puheenvuoroni AM-ohjelmasta kaupunginvaltuustossa

On sanottu, että kun Helsingin asukasluvun kasvu on hieman hidastunut kiivaimmista ajoista, asuntotuotantoa pitää vähentää. Hidastumisessa on kyse asumisväljyyden kasvusta ruokakuntien pienemisen ja ahtaasti asumisen vähentyessä. Kun asuntokantaan mahtuu ennakoitua vähemmän asukkaita, eikö se ole pikemmin syy asuntotuotannon lisäämiseen. Helsingissä asuminen korkea hinta on suuri yhteiskunnallinen ongelma. Tätä ongelmaa voi yrittää korjata siten, että autetaan joitakin onnellisia asumaan halvemmalla, mikä tarkoittaa, että muiden kannalta hinta vain nousee, tai niin,…

Jatka lukemista

Talouspolitiikka, _

Edessä on kaikkien talouskriisien äiti

Kirjoitin Verdeen pääkirjoituksen talouskriisistä, johon koko Eurooppa ja Suomi siinä mukana ajautuu. Päädytään täysin kartoittamattomalle alueelle, jossa talousmalleista on vain vähän apua. Kirjoituksen voi lukea tästä. Koska kommentointi ei Verdessä vielä toimi, kirjoitusta voi kommentoida tällä blogilla.  

Talouspolitiikka, _

Sokerivero

Sinebrychoffin edustajat halusivat kevään lopulla tavata minua keskustellakseen valmisteveroista, alkoholiverosta ja sokeriverosta. Suhtauduin tähän tapaamiseen pienellä ennakkoluulolla, koska panimoalan edunvalvonta on vaikuttanut vähän Jaana Pelkoselta ja olen ollut aikanaan eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostossa usein napit vastakkain heidän kanssaan. Heillä oli kaksi asiaa, sokerivero ja alkoholivero. Kovin ajankohtaisia asioita nyt, kun hallitus yrittää löytää rahaa paikkaamaan budjetin aukkoja. Minun piti kirjoittaa tästä tuoreeltaan, mutta asia jäi muiden kiireiden alle. Käsittelen tässä…

Jatka lukemista

Talouspolitiikka, _

Kommenttaja VM:n virkamiesten työllisyyspakettiin

Nyt alkaa olla hyvinvointivaltion kannalta tosi kyseessä. Niin nopeasti sen rahoituspohja rapautuu. Kukaan ei voi uskottavasti väittää puolustavansa hyvinvointivaltiota, jos ei piittaa sen rahoituksesta. Rahoituksen kannalta työllisyys on keskeinen, koska verot peritään lähinnä työn tekemisestä. Olen vähän huolissani demareiden ”vastustamme muun muassa kaikkea” -linjasta. Jos demarit de facto hylkäävät hyvinvointivaltion, kuka sitä enää puolustaa? Silti pari poikkipuolista kannanottoa VM:n virkamiesten työllisyyspakettiin. Työvoimahallinnon elämänhallintakurssit vai yliopisto-opinnot? Oikeutta opiskella työttömyyspäivärahan turvin…

Jatka lukemista

Talouspolitiikka, _

Kotimaisen omistuksen tukeminen vai tytäryhtiötalous?

Olen kirjoittamassa kirjaa vähän kaikesta. Juuri siksi sen valmistuminen on lykkäytynyt. Ajattelin vähän spoilata kirjaani ja julkaista siitä otteita, jotka soveltuvat ajankohtaiseen keskusteluun Suomen luisumisesta tytäryhtiötaloudeksi. Maa tarvitsee omistajia? Rikkain promille suomalaisista, 5 500 henkeä, saa vähän yli kaksi prosenttia kaikista nettotuloista, siis tuloista, joista on vähennetty verot. Heidän nettotulonsa ylittävät siis 20-kertaisesti keskiarvon. Yhdysvalloissa suurituloisimman promillen osuus nettotuloista on viisi prosenttia ja osuus kasvaa nopeasti. Näin suuret tulot…

Jatka lukemista

Talouspolitiikka, _

Kassaan kuuluminen ja oikeus työttömyysvakuutukseen.

Olen niin vanha, että muistan vielä, kun SAK:n puheenjohtaja Niilo Hämäläinen raivosi televisiossa työehtosopimusten yleissitovuutta vastaan. Se ei ollut kuulunut hallituksen esitykseen, vaan eduskunta lisäsi sen käsiteltävänä olevaan lakiin. Niilo Hämäläinen piti tätä porvarien juonena ammattiyhdistysliikettä vastaan. Kuka enää haluaa maksaa jäsenmaksuja, kun liittoon kuulumaton saa samat edut lain voimalla. Käsitys porvarien juonesta oli ehkä ylitulkintaa, koska esitys taisi tulla SKDL:ltä. Yhtä kaikki, ongelmana oli, miten motivoida enää ketään…

Jatka lukemista

Ilmastopolitiikka, Talouspolitiikka, _

Pitääkö pahasta rangaista vai hyvää palkita?

Miten kuluttajia ja yrityksiä pitäisi ohjata kohden vastuullisempaa käyttäytymistä? Pitääkö väärää käyttäytymistä rangaista haittaveroin vai hyvää toimintaa palkita subventoimalla? Talousteorian mukaan tämä on yksinkertaista: ulkoisista haitoista pitää maksaa haittaveroa ja ulkoisista hyödyistä palkita subventioin. Ulkoisena hyötynä ei voida pitää sitä, että korvataan ulkoista haittaa aiheuttavaa toimintaa. Otetaan tämä vähän konkreettisemmin. Pitääkö subventoida puhtaan energian tuotantoa vai rangaista ilmastonmuutosta pahentavaa energiaa? Ulkoisten kustannusten maksattaminen haittaveroina ei oikeastaan ole mikään rangaistus,…

Jatka lukemista

Ilmastopolitiikka, Talouspolitiikka

Ilmastorahasto: menevätkö tässä pelisäännöt sekaisin?

Valtion kehitysyhtiö Vake ryhtyy rahoittamaan ilmastoinvestointeja hallituksen ilmastotavoitteen saavuttamiseksi.  Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Reijo Karhinen ja toimitusjohtaja Paula Laine perustelivat HS:n mielipidesivulla perjantaina, mihin tätä uutta välinettä tarvitaan. Se oli vastaus työelämänprofessori Pentti Pikkaraisen ihmettelyyn (HS 10.2)  mihin tätä tarvitaan, kun suoranainen subventio pitäisi antaa valtion budjetista ja lainamääräiseen rahoitukseen on tarjolla Finnveraa, Pohjoismaista Investointipankkia ja Euroopan investointipankkia ja kun esteenä tähänkään asti ei ole ollut rahoitus vaan järkevät hankkeet…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu, Talouspolitiikka, _

Berliinin vuokrasäännöstely

Berliini on lehtitietojen mukaan päättänyt asettaa kaupunkiin vuokrasäännöstelyn ennen vuotta 2014 rakennettuihin asuntoihin. (Helsingin Sanomat (7.1.2020), Vuokralaisten vallankumous.) Toivottavasti tämän päätöksen kaikkinaiset vaikutukset tutkitaan kunnolla, koska kyseessä on merkittävä yhteiskunnallinen koe. Tyytymättömyyden vuokrien nopeaan nousuun ymmärtää. Saksojen yhdistymisen jälkeen Berliinistä tuli muuttotappiokaupunki, jonne tuli toistasataatuhatta tyhjää asuntoa. Sen ansiosta se oli hyvin halpa sekä asukkaille että uusille startup-yrityksille. Nyt Berliini vetää puoleensa asukkaita ja yrityksiä. Tilan ylitarjonta on kadonnut.…

Jatka lukemista