Yhtenä selityksenä vihreiden vaalitappiolle on pidetty vihreiden mainetta betonivihreinä. Vihreät eivät ole Helsingin suurin vaan toiseksi suurin puolue. Silti kaikki, mitä Helsingissä on tehty, on pantu vihreiden piikkiin.
On kuitenkin totta, että vihreät ovat halunneet kiihdyttää asuntotuotantoa Helsingissä. Asunnottomuus ja asuntojen korkeat hinnat ovat paha yhteiskunnallinen ongelma. Siihen ei ole vastaus, että voivathan ihmiset asua jossain muualla Suomessa, vaikka Ilomantsissa.
Tunnustan syyllistyneeni Helsingin kaupunkirakenteen tiivistämiseen. Tosin siitä on jo kuusi vuotta, kun olin lautakunnassa tätä pahuutta tekemässä. Olen pitänyt ympäristörikoksena, että Helsingistä on rakennettu 1960-luvulta alkaen harvaa, amerikkalaistyyppistä autokaupunkia sen sijaan, että olisi rakennettu käveltävää eurooppalaista kaupunkia. Sen seurauksena asutus on levinnyt laajalle, paljon luontoa on menetetty ja kaikkeen tarvitaan autoa: kaupassa käyntiin, lasten viemiseen päivähoitoon ja kouluun,
On kiistatonta, että jos asutaan tiiviisti, rakentamisen alle jää vähemmän maata kuin jos kaavoitus olisi väljää. Vihreän on helppo tukea sitä, että luontoa menetetään vähän. Töölössä maata on uhrattu asukasta kohden kymmenesosa siitä, mitä on uhrattu Sipoossa.
Usein tiivistämistä vastustavat asukkaat taistelevat kotitalonsa vieressä olevan rakentamattoman tontin ja pienen puistikon puolesta. Se on ymmärrettävää, minäkin olen aikanaan vastustanut eräitä kaavoituskohteita lapsuudenmaisemissani.
Moni ajattelee, että asuinalue menee tiivistämisestä pilalle. Tiivistämisen vaikutuksesta alueen arvoon on tutkittua tietoa. Sen seurauksena alueesta tulee halutumpi ja asuntojen arvo nousee, vaikka tarjonta lisääntyy. Kaupunginosasta tulee toimivampi, sen palvelut ja joukkoliikenneyhteydet paranevat ja väestöltään vanhenevalle alueelle tulee uusia nuoria ja aktiivisia asukkaita. Jatka lukemista ”Tunnustan edistäneeni kaupunkirakenteen tiivistämistä”
