Mikä Helsingin keskustaa vaivaa?

Puheenvuoroni kaupunginvaltuustossa keskustan vetovoiman heikentymisestä:

***

Kiitän kokoomusta hyvästä ryhmäaloitteesta. Tämä kysymys on yksi valtuustokauden tärkeimmistä.

Kun pohdimme, miksi keskustan vetovoima on heikentynyt, on keskityttävä siihen, mikä on muuttunut. Vaikka kuinka on tyytymätön johonkin asiantilaan, jos siinä ei ole tapahtunut muutosta, se ei ole voinut aiheuttaa keskustan aseman muuttumista.

Mikä on siis muuttunut?

Turistit. Ukrainan sota ja lentoyhteyksien katkeaminen Aasiasta Venäjän yli ovat vieneet venäläiset, kiinalaiset ja japanilaiset matkustajat. Tämä näkyy Helsingin katukuvassa, on laskenut merkittävästi erikoiskaupan myyntiä ydinkeskustassa ja kuriositeettina todettakoon, johtanut monen hyvän kiinalaisen ravintolan sulkemiseen. Jatka lukemista ”Mikä Helsingin keskustaa vaivaa?”

Olen melkein samaa mieltä Purran kanssa liikenteen veroista

Valtiovarainministeri Riikka Purra uhkaa sähköautoilijoita erillisverolla, koska valtion liikenteestä saamat verotulot uhkaavat huveta, kun polttoaineista saadaan vuosi vuodelta vähemmän verotuloja samoin kuin auto- ja ajoneuvoverosta. Hän väläytti monenlaisia veroja, mutta kommentoin hänen alkuperäistä ajatustaan kilometriverosta sähköautoille ja vain niille.

Näin siinä on käymässä. Tosin verotuloja vähentää neljännesmiljardilla myös se, että hallitus on alentanut polttoaineveroa ja eniten saastuttavien autojen vuosittain maksettavaa ajoneuvoveroa, entistä tarraveroa.

Olen esittänyt ennenkin, että liikenteen verotuksessa pitäisi siirtyä pikkuhiljaa kohti kilometreihin perustuvia veroja. Tässä olen Riikka Purran kanssa yhtä mieltä. Mutta siihen yksimielisyys loppuu.

Sakot  päästökiintiön ylittämisestä

Purra esittää, että jonkinlainen tiemaksu tulisi vain sähköautoille. Näin tietysti jarrutetaan liikenteen sähköistymistä ja lisätään maamme päästökaupan ulkopuolisia päästöjä. Pelkästään Purran puheenvuoro asiasta jarruttaa sähköautojen kauppaa. Niiden osalta meillä on kansallinen tavoite, jonka ylittäminen tulisi varsin kalliiksi. Onko Purra ottanut laskelmissaan tämän huomioon? Jatka lukemista ”Olen melkein samaa mieltä Purran kanssa liikenteen veroista”

Puheeni valtuustosta Valimon teollisuusalueesta

Valtuusto käsitteli Otso Kivekkään aloitetta asuntojen kaavoittamisesta teollisuusalueelle Valimon itäosassa tulevan Vihdintien ratikan äärelle.

Hyvät valtuutetut!

Joskus yli 40 vuotta sitten esitin, että Ruoholahdessa silloin ollut lautatarha pitäisi siirtää pois asuntojen tieltä. Se herätti valtavaa pahennusta kokoomuksessa: miten voit olla noin yritysvihamielinen, minulle huudettiin. Tuskin kukaan pitäisi enää lautatarhaa järkevänä maankäyttönä Ruoholahdessa.

Kaupungin kasvaessa sen maankäyttö muuttuu. Mikä oli ennen järkevää ei uudessa tilanteessa sitä enää ole. Tämä on vaikeaa kokoomukselle, mutta on se tietysti joskus vaikeaa meille vihreillekin.

Parhaillaan puretaan Hakaniemen siltahirvitystä. Siitä tuli aikanaan niin ruma, korkea ja kaupunkikuvaan huonosti sopiva, koska sen ali piti päästä laivalla Hakaniemessä olevalle elementtitehtaalle. Kun silta oli valmis, tehdas lopetti toimintansa.

Punavuori oli aikanaan paljolti teollisuusaluetta, mutta ei ole enää eikä kukaan teollisuutta sinne haikaile.

Kun me nyt rakennamme Vihdintien ratikkaa, teollisuusalue on sen varrella väärää maankäyttöä. Ratikalla ei lasteja tehtaalle kuljeteta. Teolliset työpaikatkin hyötyvät vain marginaalisesti ratikkayhteydestä, koska hehtaaria kohden teollisuusalueelle on todella vähän työpaikkoja. Jatka lukemista ”Puheeni valtuustosta Valimon teollisuusalueesta”

Autoilun ulkoiset kustannukset

Suomen keskusta on esittänyt, että sähköautoille tulisi olla kilometripohjainen vero. Unohtakaamme tämä esitys populistisena katkeruutena liian fiksuja sähköauton valinneita kohtaan ja palatkaamme saman puolueen aiempiin ehdotuksiin siirtymiseen polttoaineen verotuksesta kohti kilometripohjaista verotusta, joka on kaupungeissa korkeampi kuin maalla.

Aikanaan autoilun korkea verotus tuli Suomeen keinona suojella valuuttavarantoa, mutta ne ajat ovat menneitä. Euroopassa autoilua verotetaan olennaisesti enemmän kuin Yhdysvallissa, koska auto sopii huonosti tiiviisti asutuille alueille. Suomea lukuun ottamatta Euroopassa asutaan tiiviisti ja suurin osa suomalaistakin asuu tiiviisti rakennetuilla alueilla.

Eurooppalainen liikennepolitiikka on ollut amerikkalaista onnistuneempaa. Amerikkalainen käyttää enemmän aikaa työmatkoihin ja istuu muutenkin enemmän ruuhkissa, puhumattakaan liikenteen ilmastovaikutuksista.

Talousteoreettinen peruste autoilun verottamiselle ovat autoilun haitalliset ulkoisvaikutukset

Käyn seuraavassa läpi mielestäni keskeisimmät autoilun ulkoiset kustannukset. Lista ei edes yritä olla täydellinen.

Nyt puhutaan siis ulkoisvaikutuksista. Autoilusta on autoilijalle itselleen kiistämätöntä hyötyä, mutta se ei ole ulkoisvaikutus. Autoilija hyötyy itse ja muut kärsivät haittoja.

Terveydelle vaaralliset ilmansaasteet

Autosta tulee pakokaasuja niin maalla kuin kaupungeissa, mutta kaupungissa niiden todennäköisyys päätyä ihmisen keuhkoihin on satoja, ellei tuhansia kertoja suurempi kuin haja-asutusalueilla. Bensiinissä ei ole enää lyijyä, mutta silloin kun oli, ne vaikuttivat keskushermostoon niin, että lasten kognitiiviset kyvyt kehittyivät vilkkaiden katujen varrella heikommin kuin puhtaammilla alueilla. Tämä oli yksin riittävä syy muuttaa kaupunkien keskustoista raikkaan ilman äärelle metsälähiöihin. Muita hyviä syitä olivat roskanpolttouunit ja talokohtainen koksilämmitys.

Ilmastonmuutos Jatka lukemista ”Autoilun ulkoiset kustannukset”

Miksi lyhyiden ratikkamatkojen ylihinnoittelu on sekä väärin että tyhmää

Palaan taas ikuisuusaiheeseen, pitäisikö yhden ratikkapysäkin matkan maksaa yhtä paljon kuin matkan Sipoosta Kirkkonummelle.

Itse asiassa kysymys on Helsingin keskustan toimivuudesta. Sen sisäiset matkat ovat perustuneet joukkoliikenteeseen. Nostamalla lyhyiden matkojen hintoja roimasti HSL on vetäytymässä tästä liikenteestä ja vaurioittaa samalla keskustan toimivuutta. Skuutin käyttö 500 metrin matkalla tulee paljon halvemmaksi ja jos matkalla on kaksi henkeä, halvemmaksi tulee myös taksi. Vielä halvemmaksi tulee pysyä kotona.

Ratikkamatkan hinta on noussut 90 %

Roimasti matkojen hinnat myös ovat nousseet. Ratikkamatkan hinta kertalipulla maksettaessa on noussut lyhyessä ajassa 90 prosenttia.

Asiaa ei ole tutkittu kunnolla, mutta väitän, että lyhyiden ratikkamatkojen ylihinnoittelu vähentää lipputuloja hintajouston takia.

Sillä, ettei ole tutkittu kunnolla, tarkoitan sitä, että on selvitetty hinnan vaikutusta ratikkamatkoihin kokonaisuutena, jolloin mukana ovat myös vaihdolliset matkat vaikkapa Tikkurilasta rautatieaseman kautta Hakaniemeen, joihin tämä lyhyiden matkojen ylihinnoittelu ei tietenkään merkitse mitään. Väitän, että jos tutkittaisin pelkästään tuloja vaihdottomista ratikkamatkoista, tulos olisi, että ylihinnoittelu vähentää lipputuloja. Jatka lukemista ”Miksi lyhyiden ratikkamatkojen ylihinnoittelu on sekä väärin että tyhmää”

Tunnin juna Tampereelle on kannattavampi kuin Turkuun

Säätytalolla on kuulemma päätetty, että uusista junahankkeista toteutetaan Turun juna ja vain se. Näin siis sanoo Purra. Petteri Orpo sanoo sen epäselvemmin.

On vähän uskon asia, pitääkö tunnin junia järkevinä vai ei. Jos laskee vain matkustajan aikavoittoja, ne eivät ole kannattavia, mutta jos ajattelee maan aluerakennetta, tilanne muuttuu monimutkaisemmaksi.

Rautatieverkko rakentui Suomeen aikanaan melko satunaisesti. Tsaarin kokemaa pelkoa Englannin laivaston tykeistä  saamme kiittää siitä, ettei meillä ole rataa Turku – Vaasa – Oulu eikä rataa Helsinki – Kotka – Pietari. Jos olisi, Pohjanmaan rannikko voisi paljon paremmin, Kotka oli kukoistava kaupunki ja Kouvola ja Seinäjoki eivät olisi juuri mitään. Jatka lukemista ”Tunnin juna Tampereelle on kannattavampi kuin Turkuun”

Halpa ratkaisu: tehdään Hernesaaresta autoton!

Korkein hallinto-oikeus kumosi Hernesaaren kaavan, koska ei ollut tyytyväinen liikennejärjestelyihin. Tämän takia yli seitsemän tuhannen asukkaan asuinalue on toisteiseksi jäissä.

Autopuolue on esittänyt asian ratkaisemiseksi tunnelia, taas kerran. Tunnelin hinnasta on epävarmuutta, koska sitä ei ole suunniteltu, mutta käytän tässä arviota 400 M€. Tämä tarkoittaa osapuilleen tuhatta euroa asuinneliötä kohden. Jos tämä on näin kallista, on harkittava sitäkin, kannattaako koko aluetta rakentaa.

Aina kun on kyse autoilusta, rahalla ei näytä olevan mitään väliä. Alueesta on tulossa vähäautoinen, koska Hernesaari on markkinaehtoisen pysäköinnin koealue. Se tarkoittaa, etteivät autoilijat voi laskuttaa autopaikkaansa autottomalla naapurillaan, vaan joutuvat maksamaan sen itse, mutta ei ole pakko, jos autopaikkaa ei tarvitse. Autopaikka tuollaisella alueella maksaa enemmän kuin auto. Helsingin niemellä asuvilla on muutenkin vähän autoja ja Hernesaaressa niitä tulee olemaan sitäkin vähemmän. Oletetaan, että auto olisi joka kolmannella ruokakunnalla, eli autotiheys olisi vanhan Katajanokan luokkaa. Tämä tarkoittaisi runsasta tuhatta autoa. Niinpä yhtä autoa kohden tunneli maksaisi liki 400 000 euroa.
Jos tunnelin läpi ajettaisi päivittäin 2000 kertaa (1000 autoa edestakaisin), yhdensuuntaisen matkan hinnaksi tulisi noin 27  euroa.

Jatka lukemista ”Halpa ratkaisu: tehdään Hernesaaresta autoton!”

Tunnustan edistäneeni kaupunkirakenteen tiivistämistä

Yhtenä selityksenä vihreiden vaalitappiolle on pidetty vihreiden mainetta betonivihreinä. Vihreät eivät ole Helsingin suurin vaan toiseksi suurin puolue. Silti kaikki, mitä Helsingissä on tehty, on pantu vihreiden piikkiin.

On kuitenkin totta, että vihreät ovat halunneet kiihdyttää asuntotuotantoa Helsingissä. Asunnottomuus ja asuntojen korkeat hinnat ovat paha yhteiskunnallinen ongelma. Siihen ei ole vastaus, että voivathan ihmiset asua jossain muualla Suomessa, vaikka Ilomantsissa.

Tunnustan syyllistyneeni Helsingin kaupunkirakenteen tiivistämiseen. Tosin siitä on jo kuusi vuotta, kun olin lautakunnassa tätä pahuutta tekemässä.  Olen pitänyt ympäristörikoksena, että Helsingistä on rakennettu 1960-luvulta alkaen harvaa, amerikkalaistyyppistä autokaupunkia sen sijaan, että olisi rakennettu käveltävää eurooppalaista kaupunkia. Sen seurauksena asutus on levinnyt laajalle, paljon luontoa on menetetty ja kaikkeen tarvitaan autoa: kaupassa käyntiin, lasten viemiseen päivähoitoon ja kouluun,

On kiistatonta, että jos asutaan tiiviisti, rakentamisen alle jää vähemmän maata kuin jos kaavoitus olisi väljää. Vihreän on helppo tukea sitä, että luontoa menetetään vähän. Töölössä maata on uhrattu asukasta kohden kymmenesosa siitä, mitä on uhrattu Sipoossa.

Usein tiivistämistä vastustavat asukkaat taistelevat kotitalonsa vieressä olevan rakentamattoman tontin ja pienen puistikon puolesta. Se on ymmärrettävää, minäkin olen aikanaan vastustanut eräitä kaavoituskohteita lapsuudenmaisemissani.

Moni ajattelee, että asuinalue menee tiivistämisestä pilalle. Tiivistämisen vaikutuksesta alueen arvoon on tutkittua tietoa. Sen seurauksena alueesta tulee halutumpi ja asuntojen arvo nousee, vaikka tarjonta lisääntyy. Kaupunginosasta tulee toimivampi, sen palvelut ja joukkoliikenneyhteydet paranevat ja väestöltään vanhenevalle alueelle tulee uusia nuoria ja aktiivisia asukkaita. Jatka lukemista ”Tunnustan edistäneeni kaupunkirakenteen tiivistämistä”

Kaupunkiliikenteen hinnoittelu (6) Veronsaaja

Sarjan aiemmissa teksteissä hahmoteltiin liikenteen hinnoittelun totaalista kumousta. Se on jo tuottanut raivoisia kommentteja autoilijoilta, vaikka lähtökohta oli, että en esitä autoiluun kohdistuvien maksujen kohottamista vaan niiden suuntaamista toisin. Nykyisessä kuudessa miljardissa on aika paljon uudelleen suunnattavaa ilman, että keskimääriset kustannukset nousevat.

Jos tämä tehdään kustannusneutraalisti, autoilun hinta alenee haja-asutusalueilla ja kasvaa kaupungeissa, koska autoilu on maalla räikeästi yliverotettua ja kaupungeissa aliverotettua. Ulkoisista kustannuksista maaseudulla merkitystä on vain tiestön kulumisella, käytön seurauksilla ja ilmastopäästöillä ja myös onnettomuuskustannuksilla, mutta ruuhkautuminen, myrkylliset päästöt, melu ja tilan käyttö ovat kaupunkien ongelmia.

Muutos on väkisin edessä, sillä liikenteen veropohja sulaa alta. Kun liikenne sähköistyy, se ei maksa polttoaineveroja. Joko liikenteestä perittävät verot lisätään tuloveroihin tai johonkin muuhun veroon tai sitten luovutaan pohjoismaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta. Jatka lukemista ”Kaupunkiliikenteen hinnoittelu (6) Veronsaaja”

Kaupunkiliikenteen hinnoittelu (4): eroon joukkoliikenteen subventiosta

Autoliikennettä on yritetty vähentää subventoimalla joukkoliikennettä. Tämä on katsottu suurissa kaupungeissa jopa välttämättömäksi, koska muuten liikenne ruuhkautuisi pahoin. Näin tullaan kuitenkin subventoineeksi liikkumista ylipäänsä, kaupunkirakenteen hajoamista ja asuinalueiden köyhtymistä palveluista.

Jos meillä olisi ulkoisten haittojen mukaiset ruuhkamaksut, ei olisi tarvetta subventoida joukkoliikennettä. Tämä kokonaisuus jarruttaisi kaupunkirakenteen hajoamista, vähentäisi liikennetarvetta ja parantaisi lähiöiden palvelutasoa. Lontoossa on toimittu suunnilleen näin. Autoilua rajoitetaan 17 euroa/päivä tietulleilla eikä joukkoliikennettä juuri subventoida. Tämän seurauksena Lontoon lähiöiden palvelutaso on huomattavasti parempi kuin Helsingissä.

Helsinki käyttää joukkoliikenteen tukeen noin prosenttiyksikön kunnallisverosta. Ruuhkamaksut tuottaisivat suunnilleen yhtä paljon. Tuloveroja voitaisiin laskea siis kahdella prosenttiyksiköllä, jos joukkoliikenteen subventio vaihdettaisiin ruuhkamaksuihin. Jatka lukemista ”Kaupunkiliikenteen hinnoittelu (4): eroon joukkoliikenteen subventiosta”