Kirjoitukseni ilmastopessimismistä on ymmärretty osittain väärin. Se, että kirjoitus on ymmärretty väärin, on minulle osoitus siitä, että olen kirjoittanut huonosti.
En missään tapauksessa halunnut sanoa, ettei mitään enää kannata tehdä. Päinvastoin. Jokainen lisäaste maapallon lämpötilaan on paljon haitallisempi kuin edellinen aste eli toimenpiteet tulevat aina vain tärkeämmiksi. Yritin sanoa, että on varauduttava vakaviin hankaliin seurauksiin ja siihen, että olosuhteet muuttuvat kaoottisiksi ja vaikeiksi ennustaa.
Aivan kummallinen on tulkinta, että ajatukseni tukisi niitä, joiden mukaan mitään ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta ei olisikaan.
Myönnän liioitelleeni vahvasti positiivisia takaisinkytkentöjä eli sitä, että ikiroudan alta ja valtameristä vapautuisi valtavasti metaania ja hiilidioksidia. Tieteellisen käsityksen mukaan tätä tapahtuu, mutta ei siinä mittakaavassa ja sillä nopeudella kuin oletin. Tosin tuo virallinen käsitys perustuu siihen optimismiin, että ihmiskunta pyrkisi torjumaan ilmastonmuutosta. Kun seuraa poliittista kehitystä vaikuttaa siltä, että ilmastonmuutoksen torjumiseksi aiota tehdä käytännössä mitään. Päästöjen lisääntymisvauhtia on vähän hillitty, mutta päästöt eivät ole alentuneet eivätkä tule alenemaan nykynäkymien mukaan.
Alentaminen olisi teknisesti mahdollista, mutta näyttää olevan poliittisesti mahdotonta.
Katsokaa nyt vaikka, mitä Saksan Afd asiasta sanoo, jos ette kiinnitäkään huomiota siihen, mitä Orpon hallitus on tekemässä. Minä oletan, että maapallon keskilämpötila nousee selvästi yli kolme astetta, jolloin ikiroudan sulaminen tapahtuu vastaavasti nopeammin.
Kirjoitukseni oli siis tarkoitettu suureksi syytökseksi niitä ”meidän jälkeemme vedenpaisumus” ‑päättäjiä kohtaan, jotka ovat romuttamassa ilmastopolitiikkaa ja tuhoamassa elämän edellytyksiä.
Olisi luullut, että tämän kesän kokemukset olisivat saaneet eurooppalaiset päättäjät tiukentamaan ilmastopolitiikkaa, mutta nämä lisäsivätkin tavoiteltuja hiilidioksidipäästöjä kahdella miljardilla tonnilla vuoteen 2040 mennessä. Kauniita korulauseita ei peruttu, mutta korulauseista ei ole mitään hyötyä.
Perusongelma tietysti on, että ilmasto-ongelma on totaalisen globaali, jolloin jokainen maa voi ajatella, ettei meidän tekemisillämme ole väliä. Muut torjukoot ilmaston lämpenemistä. Näin myös Suomessa, vaikka Suomi kuuluu henkeä kohden laskettaessa tässä asiassa maapallon pahiksiin.
Yhteenvetona, ilmastopolitiikka on koko ajan tärkeämpää, mutta valitettavasti on varauduttava erittäin vakaviin ongelmiin ja niihin sopeutumiseen.
Valitettavasti välinpitämättömyys hallitsee. Itsellä ikää sen verran, että pahinta en taida nähdä, mutta aina kun näen liikkeellä taapero ikäisiä tallustelijoita tai pikku-koululaisia tulee epätoivoinen olo. Minkälaisen maailman heille jätämme.
Heikki hyvä, se ei ole välinpitämättömyys vaan hulluus joka nyt hallitsee.
Pääosa nykyisistä ilmasto‑, yms. ongelmistamme johtuu USA:n nykyisen presidentin hulluudesta.
Se käy selväksi kun katsoo tämän: Johtava psykiatri varoittaa siitä, että Trump on vaarallinen narsistinen hullu.
https://www.youtube.com/live/9ttaChYHHg8?is=t10g0Taq-NMwALyJ
Seppo Korppoo, joka on huolissaan ilmaston lämpenemisestä ja muusta ympäristömme rappeutumisesta. Pääsyyllinen näyttää istuvan USA:n valkoisessa talossa…
Ode
” Kun seuraa poliittista kehitystä vaikuttaa siltä, että ilmastonmuutoksen torjumiseksi aiota tehdä käytännössä mitään.”
Älä nyt!
Suuri ajatusten Missisippi, Yhdysvaltojen erittäin tasapainoinen nero Trump on laittanut suuren pyörän pyörimään ja toimillaan lakkauttanut Hormuzinsalmen öljyrallin! Tätä suurempaa ympäristötekona ei viime vuosina ole kukaan tehnyt. Kiinankin öljyntuonti on leikkautunut 20%-40% ja kulutus noin 16%.
Todellista 3D-shakkia potkaista pallo omaan maaliin koko maailman hyväksi.
PS Näin tulevat trumpilaiset tulevaisuudessa väittämään
Laske mukaan kuitenkin Trumpin sotaseikkailun aiheuttamat suorat päästöt.
Sitten Venäjä, Ukraina, molemmilla puolilla roihuavat jalostamot?
Karkeana suuruusluokkana Iranin päivittäiset hiilidioksidipäästöt ennen sotaa olivat kymmenen kertaa sodan aiheuttamat suorat päästöt päivässä. Suorista päästöistä taas alle viidennes on varsinaista sotatoimien päästöä, loput tuhoutuneen infrastruktuurin aiheuttamaa. Sotatoimien päästöistä taas yli puolet on sotakoneiden polttoainetta ja alle viidennes ohjusten, ammusten ja muiden varsinaisten tuhon aiheuttajien päästöjä.
Ode:
” Laske mukaan kuitenkin Trumpin sotaseikkailun aiheuttamat suorat päästöt.”
EI Yhdysvaltojen na Iranin armeijat voi mitenkään kuluttaa 20%:ia maailman öljystä. Ja palava öljykenttä / jalostamo tuottaa ihan yhtä paljon hiilidioksidia kuin jos sen öljyn olisi polttanut moottorissa.
Ilmastovouhotus pitää lopettaa. Kannattaa jatkaa Suomen hyvää ympäristöpolitiikkaa perinteisesti ja jatkaa fossiilipolttoaineiden alasajoa ilma kummempia woketuksia. Esim. Kunnon sisäfilepihvi suomalaisesta naudasta on ympäristöteko.
Sisäfilépihvi on linkolalaista ilmastopolitiikkaa. Punaisen lihan syöjät kuolevat nuorempina ja siinä säästyy tietysti paljon päästöjä. Minä en aja tätä linjaa.
Taitanee olla aika tyhjänpäiväistä vääntää jostain sisäfilepihveistä, kun tämä koko kokonaisuus on täysin hallitsemattomissa. Yksilöt hämätään puhumaan muovipusseista tai kasvisruokapäivistä, samalla kun kansakunnan kulutus kiirii sellaisiin ennätyksiin, että aivan kaikki insinööritieteen ratkaisut on otettava käyttöön. Mutta, eihän tämä riitä, kun kulutus kuitenkin vain lisääntyy. Viimeksi mainittuna tämä datakeskusmeininki on kerralla tekemässä kaikista tähän astiaista ponnisteluista naurun alaisia. Ei niin, etteikö kaikkea voitavaa olisi pitänyt tehdäkin, mutta onhan se hassua, jos kulutuksen lisääntymisen kautta saavutetut päästöttömämmät energiatoimet käyvät riittämättömiksi. Ylellä hyvä juttu eilen, näkemyksellistä toimittajatyötä!
https://yle.fi/a/74–20243954?utm_source=social-media-share&utm_medium=social&utm_campaign=ylefiapp
Maapallon suurin resurssien kuluttaja on juuri se pihvi. Karjankasvatus vie noin neljäsosan maa-alasta. Datakeskukset edes sähkölinjoineen ja kaivannaisineen eivät ole mitään siihen verrattuna.
Tuo on iso ongelma, että iso kuva hämärtyy täysin. Datakeskukset ovat valtavia päästölähteitä. Eivät vain energian ja hallien rakentamisen takia, vaan myös niiden tarvitsemien laitteistojen valmistaminen ja kuljetus globaaleine kuljetusketjuineen aiheuttaa isoja päästöjä. Sen lisäksi pitää kasvattaa verkon kapasiteettia eli kaataa metsiä, lisätä voimalakapasiteettia, eli kaataa metsää aurinkopaneelien alta jne.
Lihantuotantokin on päästölähde, mutta syytä muistaa sekin, että maapallolle pitäisi joka tapauksessa mahduttaa muitakin nisäkkäitä kuin ihmisiä. Suomenkin ikimetsät ovat aikoinaan olleet nykyiseen verrattuna varsin täynnä erilaisia eläimiä, joista monista on aiheutunut samansuuntaisesti metaanipäästöjä kuin lehmistä. Talousmetsissä eläimiä on paljon vähemmän.
Osmo näyttää jaksavan jauhaa tätä päästösanaa ilmastoasioissa. Siitähän on saatu hyvä lyömäase mm Suomen maa- ja metsätaloutta kohtaan. Väittäisin, että itse päästöt ovat vihreässä retoriikassa omien poliittisten mielipiteiden edistämisen väline:
Karjatalouden metaanin ilmastovaikutus lasketaan tarkoituksella väärin, jotta voi syyttää elinkeinoa maapallon tuhoamisesta. Ilmastopaneelin Ollikainen mm aina korosti, että muu yhteiskunta on hyvällä tiellä päästövähennyksissä, mutta maataloudessa ei ole tullut päästövähennyksiä. Ruuan tuottajallehan ne päästöt lasketaan, ei ravinnon syöjälle.
Metsien hakkuut ovat olleet aina vihreän liikkeen arvostelun kohteena. Milloin ne tuhotaan, milloin muutetaan puupelloiksi, milloin mitäkin. Valtavasti ne kuitenkin ovat viime vuosikymmeninä sitoneet puustoon hiiltä.
Nykyinen esim vihreiden ajama ilmastopolitiikka on valjastettu lyömäaseeksi tiettyjä elinkeinoja vastaan. Ja kun käytetään vielä valheellisia väittämiä (metaani, lisähakkuiden päästö, ruuan päästöjen laskenta) niin kyseessä on täysin tyhjä puhe.
Nyt keksit tuon maatalouden ihan itse. Minä ajattelen paikallisemmin. Liikenteen osuus Helsingin päästöistä on 60 %.
Soininvaara kirjoitti:
“Minä ajattelen paikallisemmin. Liikenteen osuus Helsingin päästöistä on 60 %.”
Ei ole. Tuo väite ei pidä paikkaansa. Liikenteen päästöt Helsingissä ovat kaupungin oman raportoinnin mukaan nykyisin noin 500 kt CO2e vuodessa. Se ei ole 60 % Helsingin päästöistä, sillä Helsingin päästöt ovat paljon isommat kuin reilut 800 kt CO2e vuodessa, määrän riippuessa siitä, että mitä kaikkia päästöjä huomioi: huomioiko liikenteen lisäksi lähinnä vain energiantuotannon päästöt vai myös vaikkapa rakentamisen tai tuotteiden valmistuksen aiheuttamia päästöjä, jotka eivät sisälly Helsingin viralliseen päästölaskelmaan kuin siltä osin kuin niissä on liikennettä tai muuta sähkön, polttoaineiden tai lämmön käyttöä kaupungin rajojen sisällä. Todettakoon, että lentoliikenteen päästöjä ei Helsingin liikenteen päästölaskelmiin sisällytetä lainkaan, koska lentokentät Suomessa sijaitsevat Helsingin maantieteellisten rajojen ulkopuolella. Laivaliikenteen päästöistäkään ei huomioida juuri mitään. Jos ne huomioisi, luku olisi isompi, mutta varmaan alle 60 % osuus olisi siltikin.
Sinulla on varmaankin vanhoja tilastoja. Kun Helen luopui kivihiilestä ja suurelta soin myös maakaasusta, jäljellä on jäänyt lähinnä vain liikenne, jonka osuus päästöistä on 60 %. Kokonaan toinen asia on se, pitäisikö Helsingin päästöiksi laskea Helsingissä myös kulutetuista tuotteista esimerkiksi Kiinassa syntyneet päästöt, mutta tässä tilastossa lasketaan vain kaupungin alueella syntyneet päästöt.
HSY:n tuoreimman eli 2025 tilaston mukaan liikenteen osuus päästöistä oli 45%. Osuus toki on 2026 noussut, kun kaukolämmön päästöt ovat laskeneet ja 60% on ennuste vuodelle 2030.
Liikenteessä Helsingille kustannustehokkaimmat nopea tavat vaikuttaa löytynevät merilikenteen päästöistä. Ne ovat 20% liikenteen päästöistä. Tapoja ovat esimerkiksi rakentaa infra kaikkiin satamiin maasähkön käytölle ja apukoneiden käytön kieltäminen satamissa.
Maaliikenteen puolella henkilöautojen päästövähennykset tästä eteenpäin tapahtuvat osana maailmanlaajuista sähköistymistä. Siellä huomio kannattaa kiinnittää kuorma- ja pakettiautoihin, joiden päästöt ovat jo nyt yli puolet henkilöautojen päästöistä.
Valitettavasti tilanne kaukolämmön osalta vuonna 2026 ei ole niin ruusuinen, kuin ehkä kivihiilestä luovuttaessa 2025 keväällä kuviteltiin. Helenin puolivuotiskatsauksen mukaan sen 2026 ensimmäisen vuosipuoliskon CO2-päästöt olivat 350 tuhatta tonnia. Tässä on toki 20 prosenttia vähennystä vuoden 2025 alkuvuoteen, mutta Helenin päästöt olivat alkuvuonna suuremmat kuin liikenteen päästöt. Kivihiili on korvattu pääosin polttoöljyllä! ja maakaasulla. Toki tilanteeseen vaikuttaa erittäin kylmä alkuvuosi.
Vielä Helenin päästöistä tarkennus: viime vuonna Helenin CO2-päästöistä 55% laskettiin kaukolämmön osuudeksi. Sähkön osuus allokoidaan sitten eri kuntiin kulutuksen perusteella. Samalla prosentilla siis alkuvuoden päästöt olivat 190 tuhatta tonnia. Lienevät vähemmän kuin liikenteen päästöt, mutta enemmän kuin henkilöautoliikenteen.
Katsointuoreimpia julkisia lukuja eilen: vuoden 2025 ennakkotietolukuja ja vuoden 2026 ennustetta. Liikenteen päästöjen osuus oli pienempi kuin kaukolämmön tuotannon ja sähkön käytön päästöjen yhteensä.
Vaikka karjatalouden vaikutus ilmastonmuutokseen ja ympäristöön laajemmin olisi nolla (ei ole), ja vaikka karjataloudessa ei olisi ilmeisiä eettisiä eläinten hyvinvointiin liittyviä ongelmia (on), on siitä huolimatta ihan kylmästi kansantalouden näkökulmasta typerää politiikkaa tukea karjataloutta sekä tuotantotuilla että alennetulla ALV-kannalla.
Sama metsien osalta. Talousmetsän vapautus kiinteistöverosta pitäisi poistaa välittömästi, jotta voidaan keventää muuta verotusta.
Jos talousmetsät saatetaan kiinteistöveron piiriin, metsänomistajat voivat vähentää veron pääomatuloistaan sekä maksimissaan 1400 euroa ansiotulostaan tai yritysmuotoisessa omistuksessa tuloksestaan. Loppu verosta metsänomistajalle aiheutuva tappio jää odottamaan metsän myyntituottoja, jos omistajalla ei ole muita pääomatuloja. Eli hyöty valtiolle on minimaalinen.
Sen sijaan metsien käytön kannalta kiinteistövero ohjaisi kohti yhä lyhyempiä kiertoaikoja: kun metsästä juoksee koko ajan vuosikustannus, niin paine metsänomistajalle maksimoida tuottoja kasvaa.
Kannattaako mitään tehdä riippuu yksittäisen päätöksentekijän tappiofunktiosta.
Jos täysautomatisoitu avaruusluksushomokommunismi kiertoradalla saastuneen maan yläpuolella riittää niin ei tarvitse tehdä mitään.
Yksi vaihtoehto voisi olla ilmastonmuokkaus.
Globaalilla tasolla teemme jo ilmastonmuokkausta. Ei tosin sellaiseen suuntaan, missä olisi positiivinen lopputulos.
Ymmärrettävä on kuitenkin, että skaala on ihan eri kuin laboratoriossa. Jos on vaatinut sata vuotta valtavia päästöjä että muutos on lähtenyt käyntiin niin mitä vaatii suunnan kääntäminen ilmastoa muokkaamalla?
Tilapäisesti tehokkain tapa olisi kylvää rikkidioksidia ilmakehään lentokoneilla ja tämä voisi olla jopa toteutettavissa. Tämän avulla lämpötilan nousua voisi hidasta, mutta tässä on omat ongelmansa ja nykyisen kaltaisisissa yhteiskunnassa lisäaika tulkitaan helposti luvaksi jatkaa kuten ennemminkin.
Nämä kaksi väitettä ovat ristiriidassa keskenään, koska jos ilmastonmuutoksen torjumiseksi ei aiota tehdä käytännössä mitään, niin silloin koko mitään päästökauppaa ei ole ylipäänsä ollenkaan olemassakaan.
Todellisuudessa “ilmastonmuutoksen torjumiseksi aiota (sic) tehdä käytännössä mitään” on tietenkin yhtä absurdin yliampuva väite kuin ne aiemmat väitteet, joita tässä yllä nyt yritetään vetää takaisin. Jos haluaa sanoa, että ilmastonmuutoksen torjumiseksi ei tehdä lainkaan niin paljon kuin pitäisi, niin silloin oikea tapa ilmaista se on sanoa “ilmastonmuutoksen torjumiseksi ei tehdä lainkaan niin paljon kuin pitäisi”.
Itse en ole kiinnostunut siitä, mitä poliittiset puolueet sanovat, vaan mitä ne oikeasti tekevät. Maailmassa on ollut monta ilmastosta myönteisesti puhunutta hallitusta, jotka ovat tehneet ilmastolle isoa vahinkoa.
Niin erikoista kuin se onkin, nykyinen hallitus leikkauksineen, jotka ovat samalla leikanneet kulutusta, on tilastojen perusteella tehnyt ilmastolle parempia päätöksiä kuin monet edeltäjänsä. Sekin on ilmaston kannalta hyvä päätös, että datakeskuksilta vietiin sähköveroalennus verrattuna aiempaan tilanteeseen, koska se kannustaa datakeskuksia edes jonkin verran enemmän panostamaan energiatehokkuuteen. Kaivosveron uudistus oli tältä kannalta myös ilmaston kannalta parannus. Asumistukien ja toimeentulotuen leikkaukset ovat johtaneet selvästi tiiviimpään asumiseen, mikä näkyy monissa tilastoissa elämäntapamuutoksena, ja on vähentänyt Suomen luonnonvarojen kulutusta siihen verrattuna, mitä aiemmilla neliömääräkehityksillä olisi käynyt.
Nykyinen hallitus ei ole puhunut ilmastomyönteisesti, mutta on tehnyt leikkaustavoitteidensa sivutuotteena ilmastovaikutuksia enemmän vähentävää politiikkaa kuin moni muu hallitus. Se on paradoksaalista, mutta niin näyttäisi käyneen. Jopa fossiilisten liikennepolttoaineiden kulutus on ollut kotimaan liikenteen osalta reilussa laskussa tämän hallituksen aikana, joka on puheissaan koittanut panostaa autoiluun. Taustalla on se, että kun käytettävissä olevat varat ovat kotitalouksilla vähentyneet, on ajokilometrien kasvu pysähtynyt, ja bensan sekä dieselin kulutukset ovat Suomessa laskeneet. Myös työttömyyden kasvu on ilmeisesti vähentänyt fossiilisen polttoaineen kulutusta.
Ei oikeastaan. Helsingin kulutuksen ja elintason päästöt tehdään siellä missä kaikki kulutus tuotetaan. Kuljetus pelkästään ei ole helsinkiläisten päästö. Helsingin kulutus ja elintaso on Suomen korkein.
Maalaisten mustikat kerätään takapihalta. Kaupunkilaisen mustikannpoimija hakee autolla ja vie autolla myyntiin ja ajetaan puhdistettavaksi ja pakastettavaksi ja ajetaan kauppoihin jotta se voidaan ratikalla hakea kotiin
Onko tuo päästöt per capita kovin relevantti mittari?
Jokainen alamainen on kuitenkin jonkun hallinnon alla. Ja hallinto ne päätökset tekee.
Vaikka kaikki suomalaiset häviäisivät maan pinnalta huomenna, sitä ei pystyttäisi päästöjen vähenemisestä edes mittaamaan. Mutta jos Kiina päättäisi lopettaa valtion käskyllä kaikki päästönsä, globaalit päästöt vähenisivät 30%.
Miksi Kiina tekisi niin, jos esim. suomalaisten ei tarvitsisi tehdä mitään?
Päästöt per capita on tietenkin erinomaisen huono mittari, koska se kannustaa aivan väärin: esim. tuplaamaan väkimäärän, jos päästöt kasvavat vain 50 %. Oikein on vaatia, että jokainen valtio hankkiutuu päästöneutraaliksi, siis nielee sen minkä päästää, tai ostaa tarvittavat nielun muilta.
Oikeisto kaikkialla suhtautuu asiaan (ilmastonmuutoksen torjumiseen) nihkeämmin kuin vasemmisto. Vaikka me elämme kaikki samalla planeetalla.
Voisiko ilmastopolitiikkaa tehdä tieteellisesti ja faktapohjaisesti, oikeilla laskelmilla ja konkreettisilla vaikutusarvioilla. Nyt 99% ilmastopuuhastelusta tuntuu olevan jollain tapaa agendavetoista töräyttelyä tai lähinnä viherpesu-symboliikkaa. Esim. nyt tässä blogissa suomalaisten syyttäminen pahiksiksi koska asumme pohjoisessa napapiirin tuntumassa ja tuotamme päästöjä vähän vähemmän mitä saksalaiset per capita. Olemmeko kuitenkin puolen maapallon pahisten joukossa niitä vähemmän pahiksia, ja muutumme hyviksi sitten kun talous on taantunut afrikan tasolle?
Musk on usein puhunut että haluaa viedä ihmiskunnan Kardašovin asteikolle, eli hyödyntämään auringon koko maapallon pinta-alalle tuottaman energian määrää. Ja kiinalaiset ovat jo energian tuoton ja käytön suvereeni suurvalta ja kiihdyttävät vain tahtia. Jos Suomessa kinastellaan naudanpihveistä ja mustikoista niin siinähän kinastelette. Ketään ei vain kiinnosta.
‘Voisiko ilmastopolitiikkaa tehdä tieteellisesti ja faktapohjaisesti’ ja ‘Musk on usein puhunut että haluaa viedä ihmiskunnan Kardašovin asteikolle’
Tiede ja faktat vs. ketamiinipäissään houraileva natsi, joka juuri auttoi äärioikeiston vaalivoittoon Sachsen-Anhaltissa.
Valitse noista toinen, molempia ei voi saada.
EU aloitti EU:n sisäisen päästökaupan (Emissions Trading system, ETS) vuodesta 2005. EU:n ulkopuolelta tuotavien tuotteiden päästöistä EU alkoi kantaa päästötulleja (EU Carbon Border Adjustment Mechanism, CBAM) vuodesta 2026.
Kaiken järjen mukaan päästömaksujen kerääminen omalta teollisuudelta päästökaupan muodossa, ja vieraalta teollisuudelta päästötullien muodossa tulisi aloittaa samaan aikaa. Mutten tilanne ei ole reilu eikä tasapainoinen.
Mutta niin ei tehty. Tuossa ehti kulua 21 vuotta jonka aikana EU päästökaupallaan suoraan suosi teollisuuden siirtämistä pois EU:n alueelta, käytännössä usein Aasiaan ja paljolti Kiinaan.
Päästöt siirrettiin vain pois EU:n alueelta, mutta kokonaisuutena päästöt eivät vähentyneet, ne vain siirtyivät toiseen paikkaan. EU toki sai kirjattua itselleen pienemmät päästöt, mutta koska planeetan laajuisesti päästöt eivät laskeneet, toimet eivät auttaneet ilmastoa. Sen sijan EU sai kärsiä oman teollisuuden menettämisestä, mikä aiheutti työttömyyttä, haittasi taloutta, aiheutti poliittista tyytymättömyyttä, ja viime vuosina olemme huomanneet että teollisuuden ulosliputtaminen on myös turvallisuuspoliittinen ongelma.
Miten tällaiseen sekoiluun on edes päädytty? Näin epäpätevä ilmastopolitiikka antaa kaikenlaisia mahdollisuuksia sekä ilmastopolitiikan vastustajille (miksi edes tehdä ilmastopolitiikkaa jos sitä tehdään niin huonosti että se ei edes auta ilmastoa, mutta aiheuttaa EU:lle taloudellista haittaa) että skeptikoille (onko pelkkä osaamattomuus oikea selitys, vai pitääkö alkaa teoretisoimaan että ilmastoa hyödyttämättömän ilmastopolitiikan todelliset motiivit ovatkin tulleet muualta).
https://en.wikipedia.org/wiki/European_Union_Emissions_Trading_System
https://en.wikipedia.org/wiki/EU_Carbon_Border_Adjustment_Mechanism
Olet oikeassa, että ETS ja CBAM olisi pitänyt aloittaa samaan aikaan. Toisaalta ETS:ään kuului hiilivuodon tukkimismekanismeja (käytännössä maksuttomia päästöoikeuksia), joilla teollisuudelle kompensoitiin käytännössä kaikki heidän kulunsa. Eli käytännössä teollisuus ei ole osallistunut ETS:ään kuin kirjanpidollisesti.
Kyllä ilmastoteko olisi saada rauha Venäjän ja Ukrainan välille niin kuin Iraniin.
Palavat öljysäiliöt- ja jalastomot puolin toisin eivät voi olla mikään pieni päästötekijä.
Tai onko jollakin varmaa dataa niiden merkittävyydestä?
Kysyin tuota jo tuolla jo aiemmin. Blogisti puhui Iranin sodasta.
Palavan jalostamon päästöt eivät katso onko kyseessä iranilainen, venäläinen tai ukrainalainen öljy.
Se öljy olisi joka tapauksessa poltettu.
Jos tuotannon ja/tai saatavuuden supistuminen näiden sotien takia edistää siirtymistä ei-fossiilisiin, niin nettovaikutus on positiivinen.
Vapaasti palavan öljyn, joka tuottaa paljon myös mustaa hiiltä ja muitakin epätäydellisiä palotuotteita, ja ilmakehään metaanina osin suoraan karanneen maakaasun ilmastoa lämmittävä vaikutus on huomattavasti isompi kuin mitä saman energiamäärän polttamisesta voimalassa olisi aiheutunut. Globaalit metaaniemissiot olivat liki ennätyssuuret vuonna 2025.
Tosiaan se jalostamojen tuhoaminen ja siitä seuraava öljynkäytön väheneminen Venäjällä on päästömielessä hyvä asia.
“Tosiaan se jalostamojen tuhoaminen ja siitä seuraava öljynkäytön väheneminen Venäjällä on päästömielessä hyvä asia.”
Maailma ei ole noin yksinkertainen, että päästöjä tulisi vain jalostetun öljyn käytöstä. Arvaapa vain mitä maakaasulle tapahtuu, kun porauspaikka tai jalostamo tuhotaan hallitsemattomasti… ei tapahdu päästömielessä kovin hyviä asioita. Ei vaikkapa maakaasun tulo porauspaikasta sekunnissa lopu. Jos ihminen on aikaansaanut tilanteen, jossa maakaasu poistaa maan alta ja sille ei ole vastaanottajaa, reaktiot jatkuvat vaikka jalostamo posahtaisi pois ja kaasua voi poistua maan alta jopa vuosia suoraan ilmakehään.
Suomessa lähtee pelastuskalustot liikkeelle, jos maahan kaatuu litroja öljyä. Tuolla öljytuotteita on valunut luontoon iskujen myötä jo ilmeisesti vähintäänkin miljardeja litroja. Tarkat määrät eivät ole julkisesti tiedossa. Todennäköisesti on tapahtunut aivan valtavia paikallisia ympäristötuhoja. Maaperä voi olla paikallisesti saastunut ainakin tuhansiksi vuosiksi. Sota ei ole koskaan hyvä asia ympäristölle, mutta tuolla on monin paikoin jo suorastaan valtavia ympäristökatastrofeja molemmin puolin rajaa. Käynnissä on kenties suurimpia ihmisen aiheuttamia ympäristökatastrofeja ihmiskunnan historiassa, ja lehdistö on niistä vaikutuksista ihan hiljaa, ja Suomikin syytää lisää rahaa sotimiseen ja ympäristön tuhoamiseen sen sijaan, että oikeasti koitettaisiin pakottaa se sota loppumaan.
A: “Vapaasti palavan öljyn, joka tuottaa paljon myös mustaa hiiltä ja muitakin epätäydellisiä palotuotteita, ja ilmakehään metaanina osin suoraan karanneen maakaasun ilmastoa lämmittävä vaikutus on huomattavasti isompi kuin mitä saman energiamäärän polttamisesta voimalassa olisi aiheutunut. Globaalit metaaniemissiot olivat liki ennätyssuuret vuonna 2025.”
Nimimerkit Nimi ja sdf…aika huoleton on teidän maailmankuva mitä tulee maailman jalostamopaloihin ja öljyn tuhoamisen käyttämiseen sotaaseena.
Kun oli Persianlahden sota 1991 niin silloin puhuttiin ihan muuta kun Irak tuikkasi vetäytyessään Kuwaitin tuleen.
Ovatko nyt sitten asiat toisin ja paremmin?
Jos tuotetun öljyn polttaminen iskuissa on ok, niin sama koskee sitten kaiketi tuotetun öljyn polttamista myös bensiinimoottoreissa??
Sotapaloista ollaan yllättävän hiljaa ympäristöliikkeessäkin.
“Sotapaloista ollaan yllättävän hiljaa ympäristöliikkeessäkin.”
Kansainvälisessä ympäristöliikkeessä asiasta on kyllä pidetty ääntä. Samoin tutkimuspuolella ympäristölle aiheutuneista vahingoista on julkaistu jo paljon tutkimuksia. Tosin vain niistä aiheista, joista luotettavaa dataa on ollut sodan ollessa käynnissä saatavissa.
Kotimaan puheiden osalta asiaa sotkee politiikka. Edellinen hallitus linjasi ihan julkisesti kannanotoissaan, että Ukrainan on voitettava sota sotimalla, ja Suomen tehtävä on siinä auttaa. Nykyisessä hallituksessa on silloinen oppositio. Käytännössä kaikki eduskuntapuolueet ovat olleet mukana ajamassa politiikkaa, jonka mukaan se sota pitää sotia loppuun asti niin, että Ukraina voittaa. Eikä mikään puolue ole päässyt historiasta johtuen olemaan kovin aktiivisesti vaatimassa rauhaa, kun ovat olleet hallituksessa, joka on esittänyt, että se sota tullaan voittamaan sotimalla.
Sota on kestänyt jo 4,5 vuotta ja näköpiirissä ei ole, että se sota loppuisi sotimalla edes välttämättä tällä vuosikymmenellä. Jo nyt on aiheutettu paitsi valtaa inhimillinen tragedia, myös valtavat ympäristötuhot, ja velkaannutettu EU-maat entistä syvemmälle velan suohon, mihin ikääntyvillä mailla ei olisi ollut varaa. Jos sota vielä jatkuu pidempään, kaikki vahingot kasvavat vielä lisää.
Hyvä kuulla A että edes jossakin luontotuho pääsee esiin sotien suhteen, mediaan se ei näytä yltävän. Ja Venäjän hyökkäyssotaan ei näytä olevan sotilaallista ratkaisua, valitettavasti. Tarkoitan Ukrainan voittoa. Hukumme tähän sotaan kaikki, niin Venäjä kuin Eurooppa koska sotainto on niin korkealla. En ole vastaavaa elämäni aikana todistanut, siis sitä että poliittisesti maltillisesti ajattelevat ihmiset tahtovat sodan jatkumista. Muu ei kelpaa kuin Ukrainan täydellinen voitto ja sitä ei näytä olevan tulossa. Ehkä jatketaan seuraavat neljä ja puoli vuotta. Luontotuho tulee olemaan valtava. Mutta se ei näköjään haittaa juuri ketään. Viha, oikeutettu kylläkin, Venäjää kohtaan on niin paljon suurempaa.
‘Käytännössä kaikki eduskuntapuolueet ovat olleet mukana ajamassa politiikkaa, jonka mukaan se sota pitää sotia loppuun asti niin, että Ukraina voittaa. Eikä mikään puolue ole päässyt historiasta johtuen olemaan kovin aktiivisesti vaatimassa rauhaa’
Suomea aika lailla suurempi maa, Yhdysvallat, on lakannut tukemasta Ukrainaa ja vaatinut toistuvasti rauhaa Venäjän ehdoilla. Tällä ei ole ollut haluttua vaikutusta, koska Ukraina ei ole valmis tekemään itsemurhaa pelkästään siksi, että se olisi muiden kannalta mukavampaa.
‘Sota on kestänyt jo 4,5 vuotta ja näköpiirissä ei ole, että se sota loppuisi sotimalla edes välttämättä tällä vuosikymmenellä’
Neuvotteluja rauhasta on ollut koko ajan, viimeksi Kushner ja Witkoff kävivät tekemässä itsensä naurettaviksi, eikä niistä ole tullut mitään. Koska toinen osapuoli haluaa elää, ja toinen ei suostu hyväksymään sitä.
‘Jo nyt on aiheutettu paitsi valtaa inhimillinen tragedia, myös valtavat ympäristötuhot’
Voi vittu tätä passiivin käyttöä. Venäjä on aiheuttanut, Venäjä on yksin ja ainoastaan vastuussa kaikesta. Ei kukaan eikä mikään muu.
‘Jos sota vielä jatkuu pidempään, kaikki vahingot kasvavat vielä lisää.’
Sota loppuu, kun Putin kuolee tai Venäjän talous romahtaa tai Venäjä onnistuu yrityksessään tuhota naapurikansansa ja tehdä tämän vuosisadan toistaiseksi suurin kansamurha. Minun mielestäni tuo kolmas vaihtoehto on huonoin.
Vastaavasti, Yhdysvaltojen sota Irania vastaan jatkuu niin kauan kunnes joko Trump ei ole enää presidentti tai Yhdysvaltojen asevoimat alkavat hajoilla tavalla, joka tekee jatkamisen mahdottomaksi. Millään muulla ei ole mitään vaikutusta.
Nimi: ” ‘Jo nyt on aiheutettu paitsi valtaa inhimillinen tragedia, myös valtavat ympäristötuhot’
Voi vittu tätä passiivin käyttöä. Venäjä on aiheuttanut, Venäjä on yksin ja ainoastaan vastuussa kaikesta. Ei kukaan eikä mikään muu. ”
En löydä omastani enkä muiden kommenteista yhtään erimielisyyttä tuosta. Venäjän 100 prosentin syyllisyys sodan aloittamisesta ja jatkumisesta on täysin selvä.
Ongelma on se että vaikka syyllinen on täysin selvä, sodan loppuminen ei ole näköpiirissä. Jos se ei lopu sotarikollisten (Venäjä) haluun lopettaa sota, onko sotaa jatkettava loputtomasti?
Ehkä sitten niin. Jatkamme elämää voiton toiveissa.
Venäjä ei tule syyllisyyttään kantamaan ja tekemiään tuhojaan korvaamaan. Romahtaessaan Venäjän yhteiskunnalla ei ole siihen varaa. Saadessaan haluamansa “rauhan” sama juttu koska ovat mitä ovat.
Jokainen sota kuitenkin ennen pitkää loppuu. Julmat sodat saavat tuskin koskaan Hollywood-loppua, katharsista jossa täydellinen oikeudenmukaisuus toteutuu. Maailma on todellisuudessa vittumainen paikka.
Mutta eihän tuollaisia kommentteja kannata kirjoittaa. Pienikin toive edes jonkinlaisesta rauhasta käsitetään nykyään periksi antamiseksi Venäjälle. Jengi haluaa kauniin täydellisen voiton. Voi kunpa se saataisiinkin. No, ehkä jos Putinille käy jotakin.
Kommentin, ja kaiketi sen toisenkin, lähtökohta oli ympäristön ja ilmaston osa sodissa joita käydään. Se on tärkeä kysymys. Vähän esitetty, vielä vähemmän ilman muita sivupolkuja vastattu.
kulutusperusteisessa laskennassa huomioidaan kotitalouksien kulutus, kunnan hankinnat ja investoinnit. Tämä malli siirtää esimerkiksi ruoantuotannon päästöt sinne, missä ruoka kulutetaan, eikä sinne, missä se tuotetaan. [1] (https://hiilineutraalisuomi.syke.fi/paastotieto/paastotiedot-ja-indikaattorit/kuntien-ja-alueiden-kulutusperaiset-paastot/), [2] (https://www.luke.fi/fi/palvelut/asiakasesimerkit/miksi-kuntien-on-tarkeaa-tietaa-kulutuksesta-syntyvien-paastojen-maara)Suurimmat kulutuksen päästöt: Tyypillisesti korkeammat suuriin kaupunkeihin ja niiden kehyskuntiin keskittyneissä maakunnissa (kuten Uusimaa ja Kanta-Häme). Kaupungeissa korkeampi tulotaso ja palveluiden kulutus kasvattavat hiilijalanjälkeä, vaikka asuminen olisikin energiatehokkaampaa. [1] (https://yle.fi/a/3–12287577), [2] (https://www.takuusaatio.fi/julkaisu/pienituloisen-hiilijalanjalki-on-merkittavasti-pienempi-kuin-keskivertosuomalaisen/)Pienemmät kulutuksen päästöt: Alueilla, joissa keskimääräinen tulotaso on matalampi, sillä tulotaso korreloi suoraan kulutuksesta syntyvän hiilijalanjäljen kanssa. [1] (https://www.takuusaatio.fi/julkaisu/pienituloisen-hiilijalanjalki-on-merkittavasti-pienempi-kuin-keskivertosuomalaisen/)2. Käyttö- ja alueperusteiset päästöt (Tuotanto ja elinkeinot)Kun tarkastellaan Syken vuosittain laskemia käyttöperusteisia päästöjä, tilanne kääntyy päälaelleen: [1] (https://hiilineutraalisuomi.syke.fi/paastotieto/paastotiedot-ja-indikaattorit/kuntien-kayttoperaiset-paastot-ja-ilmastoindikaattorit/)MaakuntatyyppiPäästötaso asukasta kohdenPääasialliset syytMaatalous- ja teollisuusmaakunnat(esim. Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa)Korkea (jopa 9,5+ t CO₂e/asukas)Suuri alkutuotannon (maatalous) osuus, raskaampi teollisuus ja pitkät etäisyydet (liikenne).Tiiviisti asutut maakunnat(esim. Uusimaa)Alempi alueperusteisestiTeollisuuden ja maatalouden vähäinen määrä suhteessa suureen asukaslukuun tasaa asukaskohtaisia tilastoja.Mistä maakuntien hiilijalanjälki muodostuu?Riippumatta maakunnasta, suomalaisten hiilijalanjälki rakentuu kolmen suuren kokonaisuuden ympärille:Asuminen ja energia: Kaukolämmön ja sähkön tuotantotavat vaikuttavat alueellisesti paljon. Asumisen päästöt ovat kuitenkin laskeneet Suomessa puhtaan energian ansiosta eniten (noin 60 % vuodesta 2000). [1] (https://paastot.hiilineutraalisuomi.fi/)Liikenne ja liikkuminen: Harvaan asutuissa maakunnissa (kuten Lapissa tai Kainuussa) välimatkat ovat pitkiä ja joukkoliikenne vähäistä, jolloin tieliikenteen päästöt korostuvat. [1] (https://paastot.hiilineutraalisuomi.fi/)Ruoka ja kulutustavarat: Elintarvikkeiden ja muun kulutuksen osuus hiilijalanjäljestä on pysynyt tasaisempana, ja se jakautuu suhteellisen tasaisesti ympäri Suomen väestön kulutustottumusten mukaan. [1] (https://www.ymparisto.fi/fi/suomalaisten-kulutuksen-hiilijalanjalki)Voit tarkastella oman maakuntasi tai kuntasi tarkkoja ja ajantasaisia päästötietoja suoraan Syken päästötietopalvelusta. [1]Haluatko tietää tarkemmin jonkin tietyn maakunnan päästöluvuista tai siitä, miten oman kotikuntasi hiilijalanjälki sijoittuu vertailussa?SYKE — kuntien ja alueiden khk-päästötSYKE — kuntien ja alueiden khk-päästötTarkemmat päästötiedot ja indikaattorit. Kulutussähkö Sähkölämmitys Kaukolämpö Öljylämmitys Muu lämmitys. Teollisuus Työkoneet Tieliikenne Raideliikenne Vesilii…Ymparisto.fiSuomalaisten kulutuksen hiilijalanjälki — Ymparisto.fi17.6.2024 — 7,7 tonnia CO2e. Suomalaisten keskimääräinen hiilijalanjälki on pienentynyt merkittävästi vuodesta 2000 vuoteen 2021. Kun vuonna 2000 hiilijalanjälki kutakin su…HiilineutraalisuomiKuntien ja alueiden kulutusperäiset päästöt — Hiilineutraalisuomi — Syke19.5.2026 — Kuntien ja alueiden kulutusperäiset päästöt. Suomen ympäristökeskus (Syke) on laskenut kulutusperusteiset ilmastopäästöt kaikille Suomen kunnille ja maakunnille…Yleainutlaatuinen selvitys tutki 15 kunnan ja kaupungin päästöt — Yle26.1.2022 — Hämeenlinnalaisilla on Suomen suurin hiilijalanjälki, kertoo tuore 15 kuntaa kattanut selvitys. Kaupunki kertoo tiedotteessaan, että hämeenlinnalaisten kulutuks…TakuusäätiöPienituloisen hiilijalanjälki on merkittävästi pienempi kuin …Keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki on keskimäärin 10 tonnia vuodessa. Globaalisti kestävä hiilijalanjäljen taso olisi noin 1 tonni vuodessa. Kohtuullisuus ku…HiilineutraalisuomiKuntien käyttöperäiset päästöt ja ilmastoindikaattorit — Hiilineutraalisuomi12.8.2026 — Kuntien käyttöperäiset päästöt ja ilmastoindikaattorit * Siirry päästötietopalveluun (paastot.hiilineutraalisuomi.syke.fi) * Viimeisin päästötiedote (sttinfo.fi…YleKeskipohjalaisten kasvihuonepäästöt ovat vähentyneet 20 vuodessa … — Yle16.12.2025 — a kuvien katselu Kauppojen päästöt ovat vähentyneet, kun kylmäkalusteisiin on asennettu ovia. Arkistokuva. Kuva: Saara Hirvonen / Yle Vihanta 16.12.2025 20:41 K…LuonnonvarakeskusMiksi kuntien on tärkeää tietää kulutuksesta syntyvien päästöjen …Näkökulma muuttuu, kun tarkastellaan kuntalaisten kulutuksesta aiheutuvia päästöjä. – Juuri kulutuksen hiilijalanjäljen pienentäminen laahaa päästökehityksessä … Tekoäly voi tehdä virheitä, joten tarkista aina sen vastaukset Kysy aiheesta:
Toivottavasti nyt googlen ja loviisan sopimuksen kautta tulee isomminkin nähtäväksi se, miten suuret yritykset toimivat sähkömarkkinoilla välttäen pörssisähkön ja säädöstä maksaminen jää kuluttajille.
Läntiset maat ja itäinen Aasia ovat onnekkaasti ratkaisseet ihmisestä riippuvan ilmasto-ongelman kääntämällä väestönkasvun laskuun. Yksi ongelma on siis vaihtunut vain uuteen eli kuinka muuttaa yhteiskunnan väestönkasvuun nojaavat pyramidimallit väestönmuutoksen kannalta resilientteihin systeemeihin. Kuka oikeasti uskoi väestön kasvavan rajattomasti rajallisella pallollamme? Täysin absurdi olettamus. Onneksi on olemassa jo vaihtoehtoja. Esimerkiksi Amerikkalainen eläkejärjestelmä missä jokainen tallettaa itse valitsemansa osan palkastaan eläkeyhtiölle sijoitettavaksi. Talletettava summa joustaa elämäntilanteen mukaan eikä riipu väestöennusteista. Bonusominaisuutena eläkettä vastaan voi nostaa lainaa mikä lisää elämään vaihtoehtoja. Myöskään systeemiin ei pääse sisään syömään kakkua kontribuoimatta systeemiin ensin.
Perusasia on niin kuin sanot, maapallo kiittää väestön vähenemisestä. Tosin täältä:
Mutta täysin rahastoidun eläkeen suitsuttaminen menee harhateille, niin kuin blogi-isäntäkin on kirjoittanut mm. vuonna 2011. Raha on bittejä tai paperilappuja, eikä niitä voi syödä eikä niihin pukeutua.
USAn ikääntyvät pystyvät säästämään eläkkeensä vain siksi että koko maapallo ei tee samalla tavalla, vaan löytyy ihmisiä jotka ovat valmiita vaihtamaan dollareita hoivapalveluiden tarjoamiseen, maanviljelytyöhön ruoan tuottamiseksi jne. Sitten kun koko maapallo vanhenee samaa tahtia, tämä ei enää päde.
Saattaa olla että tekoälyn värittämässä tulevaisuudessa em. rautainen laki murtuu, mutta on niin epävarmaa millaiseksi sen tulevaisuuden talousjärjestelmä muodostuu että olisi naiivia olettaa kaiken muun säilyvän ennallaan paitsi että amerikkalainen rahastoitujen eläkkeiden malli leviää kaikkialle.
Länsimainen pääomaan ja varallisuuteen viritetty välistävetäjätalous ei kestä väestömäärien laskua, tällöin omistamisella voiton tekeminen on vaikeaa kun kiinteistöistä on ylitarjontaa jne. Todellista työtä tekevät pärjäävät kyllä, kun tuotat tuotteita ja palveluita niin kyllä ihmiset tarvitsevat myös tulevaisuudessa tuotteita ja palveluita ja kiinteistöjä täytyy ylläpitää. Mutta omistamiseen perustuva merkittävä tulojen saaminen muuttuu hankalaksi, markkina muuttuu ehdottomasti työlle edulliseksi omistamisen sijasta.
Ja tästä syystä länsimaissa tehdään kaikki mahdollinen, että väkiluku jatkaa kasvua. Pääomalla on tehokas koneisto ajamassa etuaan.
Palkasta puhuttaessa en voi olla toteamatta, että oman elämäni aikana palkka on muodostunut sellaiseksi, että sitä ei työssäkäyvänä ehdi tuhlaamaan. Työelämän ja vapaa-ajan suhdetta pitäisi pystyä muuttamaan muullakin tavalla kuin irtisanoutumalla ja etsimällä muita töitä. Esim. vuorotteluvapaa, opintovapaa ym. olivat ihan toimivia asioita tehdä elämässään muutakin kuin työtä.