Pitäisikö Vantaa liittää Helsinkiin?

87 vastausta artikkeliin “Pitäisikö Vantaa liittää Helsinkiin?”

1. Oulus­sa on tain­nut käy­dä niin, että kun liitet­ti­in ympäristön kun­nat, niin Oulus­sa ei taide­ta voi­da tehdä mitään päätöstä, jos­sa yksi­ty­isautoilun edel­ly­tyk­siä edes hie­man heiken­net­täisi­in — vaik­ka Oulus­sa pyöräi­lyn kulku­ta­pao­su­us on erinomainen. 

   Siitä seu­raa sit­ten se, että pyöräi­lyn ja joukkoli­iken­teen olo­suhtei­den paran­t­a­mi­nen on erit­täin kallista ja han­kala, eikä paran­nuk­sia sit­ten olekaan tulossa. 

   Onnek­si kuitenkin pyöräil­i­jöitä on niin paljon, että heitä ei kär­si suu­tut­taa — ja sik­si Oulus­sa lie­nee suomen parhait­en talvikun­nos­s­api­de­tyt pyöräti­et. Se talvikun­nos­tus kun ei hait­taa autoli­iken­net­tä, toisin kuin voisi käy­dä jos keskus­tan läpi tehtäisi­in edes yksi kun­nolli­nen pyöräilyväylä.

   Vastaa

   1. Lau­ri R
      ” Siitä seu­raa sit­ten se, että pyöräi­lyn ja joukkoli­iken­teen olo­suhtei­den paran­t­a­mi­nen on erit­täin kallista ja han­kala, eikä paran­nuk­sia sit­ten olekaan tulossa. ”

      Mihin tämä väite oikein perus­tuu? Oulu­un on viime vuosi­na raken­net­tu baana-verkos­toa, joka on tarkoitet­tu nopeaan pyöräi­lyyn. Baanaa on vedet­ty kaikkialle Oulus­sa, Kem­pelet­tä myöten.

      ”Pyöräi­lyn edis­tämisek­si ja pyöräväylien laatu­ta­son paran­tamisek­si on suun­nitel­tu toteutet­ta­van usei­ta pyöräi­lyn laatukäytäviä eli niin san­ot­tu­ja Baano­ja. Tyyp­il­lisessä Baana-toteu­tuk­ses­sa pyöräväylää leven­netään sekä jae­taan käve­ly ja pyöräi­ly omille väylän osilleen. Tule­vien vuosien Baana-kohtei­den toteu­tus­ta pyritään hah­mot­tele­maan vuo­teen 2030 ulot­tuvan verkko­ta­son yleis­su­un­nitel­man avul­la. Baanaverkko­su­un­nitel­mas­sa määritetään myös Baano­jen laatukri­teer­it sekä alus­ta­va vuosit­tainen vai­heis­tus rak­en­tamisen etenemiselle.”

      https://www.ouka.fi/suunnitelmat-ja-hankkeet/baanaverkkosuunnitelma-2030

      Vastaa

2. Nuorem­pana olin sitä mieltä että pitäisi olla vain yksi kaupun­ki pääkaupunkiseudul­la. Siihen aikaan vielä yli 20 vuot­ta sit­ten oli sep­a­ratis­ti­hen­ki kovem­paa ja Espoo ja Van­taa halu­si­vat säi­lyä itsenäis­inä hin­nal­la mil­lä hyvänä ja Espoo halusi nimeno­maan rajoit­taa iso­jen ker­rostalolähiöi­den rak­en­tamista samoin koko oikeis­to vas­tusti metroa, ja Vihreät oli­si­vat halun­neet jonkun pikaraiti­o­tien. Toden­näköis­es­ti Van­taam Kivistöäkään ei olisi raken­net­tu vaan kehäradan sijaan olisi tehty suo­ra rautatie Pasi­las­ta lentoase­malle ja raken­net­tu ennem­min suurlähiötä Pakkalaan jos päätök­sen­teko olisi aikoinaan ollut Helsinki-vetoista.
   Van­taalle on kuitenkin yksi valt­ti, nimit­täin omas­sa omis­tuk­ses­saan ole­va ener­giay­htiö, toisin kuin Espool­la joka lis­taut­ti sen pörssi­in 1980-luvun huumas­sa ja menet­ti sen.
   Muuten min­ulle on yksi lysti, toki olen espoolaise­na kateelli­nen Helsingille siitä että ei ole turhaa tuplaor­gan­isaa­tio­ta soten osalta vaan kaupun­ki hoitaa kaiken.

   Vastaa

   1. Espoo ei pan­nut ener­giay­htiötään pörssin vaan myi sen EONin kaut­ta Fortumille.

      Vastaa

      1. Se alkoi kuitenkin pörssi­in lis­tau­tu­misel­la joka aiheut­ti että EON ja For­tum val­tasi nurkkia Espoon Sähköstä niin että Espoo omisti enää vähem­mistön osakkeista. Sit­ten tapah­tui asioi­ta joista Espoo ei voin­ut enää kieltäytyä.

      2. Soin­in­vaar­alle kom­ment­ti­na että tot­takai Kalasa­ta­ma on vetovoimainen alue enkä kiistä sitä ollenkaan. Kom­men­toin vai Kalasa­ta­man suun­nitelua jos­ta puut­tuu viher­alueet läh­es kokon­aan. Yksi tekonur­mikko ei anna mitään lisäar­voa. Eikä Matinkylä ole edes halu­tu­impia asuinaluei­ta Espoossa.

      3. Soin­in­vaar­alle kom­ment­ti­na että Matinkylä on Espoon 10 suurim­man halu­tu­im­man asuinalueen 10 suurim­man kaupungi­nosan rank­ing lis­toil­la jo pitkän aikaa.

      4. Hin­nat pal­jas­ta­vat. Jos ihmi­nen on valmis mak­samaan Kalasa­ta­mas­sa olev­as­ta asun­nos­ta paljon enem­män kuin Matinkylässä olev­as­ta, hän pitää Kalasa­ta­maa paljon parempana.

      5. Soin­in­vaar­alle kom­ment­ti­na tuo­hon Kalasa­ta­man ja Matinkylän ase­mes­ta. Olet var­maan siinä oike­as­sa että Matinkylä tuskin kil­pailee Kalasa­ta­man kanssa pääkaupunkiseudul­la houkut­tele­vu­ud­es­ta mut­ta Espoon ja Helsin­gin sisäl­lä nämä kak­si kaupungi­nosaa ovat erit­täin houkut­tele­via asuinaluei­ta. Tiedän että olet muu­ta­man ker­ran julk­isu­udessa kri­ti­soitunut Matinkylän suun­nit­telua. Matinkylässä on kak­si puol­ta van­ha ja uusi puoli. Se van­ha puoli on aika huonos­sa hapes­sa mut­ta Hauk­i­lah­den lähelle on raken­net­tu uusia asun­to­ja. Yhtä hyvin Itäkeskus on Espoos­ta kat­sot­tuna vähän saman­lainen kuin Matinkylän Helsingistä kat­sot­tuna mut­ta kuten var­maan itsekin tiedät niin Itäkeskus on Itäisen Helsin­gin vetovoimaisem­pia asuinaluei­ta toden­näköis­es­ti Hert­toniemen jäl­keen. Sama kos­kee Matinkylään. Se ei ole ihan siltä mitä se näyt­tää kun astuu met­ros­ta ulos. Kuten ei näytä Itäkeskuskaan.

      6. Soin­in­vaar­alle kysymys tarkoi­tatko että parem­mil­la alueil­la arkkite­htu­uria vai kaupunkisu­un­nit­telua? Arkkite­htu­uri ohjailee aluei­den kehtiys­tä ja sijain­ti tulee vas­ta toisena.

      7. Miten tämä viesti sopii yhteen toisen vis­tisi kanssa, jos­sa san­ot Kallion vetovoiman perus­tu­van sijaintiin?

      8. Soin­in­vaar­alle kom­ment­ti­na että syy Kallion neli­hin­toi­hin vaikut­taa var­maan tässä kohtaa pelkkä sijain­ti. Matinkylässä on myös kaik­ki ne palve­lut mitä ihmi­nen tarvit­see ja meren­ran­takin on aivan lähel­lä mut­ta Matinkylän sijain­ti Helsin­gin keskus­tas­ta on tietenkin hiukan pidem­pi kuin Kallios­ta joten matkus­t­a­mi­nen Matinkylään kestää pidem­pää juuri tämän takia siel­lä ole­vat asun­to­jen hin­nat ovat hiukan alhaisem­mat kuin Kalliossa.

      9. Mik­si Matinkylästä pitää matkus­taa Helsinki­in, joa Matinkylässä on jo kaik­ki ja Espoon keskuskin on ihan lähellä

      10. Re: Osmo Soin­in­vaara sanoo: 26.7.2026 8:58

          >   Hin­nat pal­jas­ta­vat. Jos ihmi­nen on valmis maksamaan …

          Ei se nyt aivan niinkään ole. Jos esimerkik­si suuri amerikkalainen eläkey­htiö halu­aa park­keer­a­ta pienen siivun rahas­tois­taan Helsin­gin asun­toi­hin, saat­taa seu­rauk­se­na olla merkit­tävä hin­to­jen nousu, ilman että yhdenkään IHMISEN pref­er­enssit oli­si­vat muut­tuneet. — Ulko­mail­ta löy­tyy paljon esimerkkejä.

          Hin­tatarkastelus­sa pitäisi oikeas­t­aan ottaa huomioon osta­jan ja myyjän tulota­so / var­al­lisu­us­lu­ok­ka ja seu­ra­ta myös sitä ovatko asun­not siir­tymässä köy­hiltä rikkaille vaiko rikkail­ta köy­hille. — Tämä ker­too jotain alueen tule­vaisu­ud­es­ta, kos­ka asun­to yleen­sä omis­te­taan aika pitkän aikaa.

          Sijoi­tus­ra­has­tot tuskin osta­vat tai myyvät sen mukaan kuin­ka viihty­isä jokin alue on. — Mut­ta mikä olisi korjauskerroin?

      11. Re: K‑Veikko sanoo: 30.7.2026 11:10

          Vapaut­ta­mal­la [asun­to­jen] kaup­pa kan­sain­välisille sijoit­ta­jille, altiste­taan [asun­to­jen hinnat]globaalien, ASUMISESTA RIIPPUMATTOMIEN, VAIHTELUJEN vaiku­tuk­sille. — Ulko­maisen pääo­man liik­keet vaikut­ta­vat hin­toi­hin molem­pi­in suuntiin.

          Jos olete­taan, että kan­sain­välisel­lä pääo­mara­has­tol­la on sijoituk­sia Helsin­gin [asun­nois­sa], ja sit­ten Japanis­sa tapah­tuu val­u­u­tan rom­ah­dus (niin kuin juuri nyt on tapah­tu­mas­sa), niin seu­rauk­se­na on, että japani­in sijoit­tanut pääo­masi­joit­ta­ja / eläkey­htiö kär­sii siel­lä ison tap­pi­on. Yhtiö ei mitenkään voi kom­pen­soi­da tap­pi­o­ta myymäl­lä pois niitä Japanin sijoituk­sia, mut­ta silti se tarvit­see likvi­ide­jä kas­savaro­ja jo pelkästään toim­intansa pyörit­tämiseen. — Seu­rauk­se­na on että sen on äkil­lis­es­ti myytävä MISSÄ TAHANSA MUUALLA, esimerkik­si Helsingis­sä, ole­via omis­tuk­si­aan, jatkaak­seen toimintaansa.

          Kaik­ki vaikut­taa kaik­keen. Niin­pä Japanis­sa tapah­tu­va tulivuoren­purkaus tai pörssirom­ah­dus saat­taa aiheut­taa asun­to­jen hin­nan rom­ah­duk­sen Helsingis­sä — vaik­ka äkkipäätään ajatellen voisi luul­la, että Japanin tulivuoren­purkaus ei mitenkään voi vaikut­taa Helsin­gin asun­to­jen hintoihin.

   2. Sil­fver­bergille tiedok­si että Helsin­gin kaupun­ki ei hoi­da Sotea yksin Sotes­ta on vas­tu­us­sa oma hyv­in­voin­tialue jon­ka nimi on Helsin­ki jol­la on oma bud­jet­ti ja val­tu­us­to. Helsin­gin hyv­in­vin­voin­tialue val­i­taan alue­vaaleil­la siinä mis­sä Uuden­maan hyv­in­vin­voin­tialuei­den valtuustot.

      Vastaa

      1. Helsin­gin hyv­in­voin­tialueen val­tu­us­tona toimii kaupung­in­val­tu­us­to eikä mitään eril­listä vaalia sille ole. Sote on Helsingis­sä osa kaupun­gin toim­intaa, mut­ta rahansa se saa valtiolta.

   3. Sil­fver­bergille kom­ment­ti­na että Espool­la on yksinker­tainen enem­mistö Län­si-uuden­maan hyvinvointialueella

      Vastaa

3. Hyvä että alkaa men­emään per­ille, parem­pi myöhään kuin ei mil­loinkaan. Kokon­aisop­ti­moin­ti yhteiskun­nal­li­sis­sa asiois­sa on täysin harhaista, jokainen joka on oikeasti tehnyt opti­moin­tia (lähin­nä insinöörit) tietää tämän. Sveitsinkin hyv­in­voin­nin salaisu­us ei ole nat­sikul­ta kuten kesku­jo­hdon paulois­sa ole­vat halu­a­vat väit­tää vaan se että kun­tia on reilut 3000 jot­ka kil­pail­e­vat keskenään. Ne eivät voi tuh­lail­la poli­ti­ikko­jen ide­olo­gian val­las­sa ihan miten sat­tuu kun asukkaat äänestävät ideat nurin tai ne kär­si­jät pitää koh­da­ta ruokakaupassa.

   Ja olisi­han se nyt ihan kauheaa jos helsin­gin vihreät pää­si­sivät slum­mi­ut­ta­maan Espoota.

   Vastaa

   1. Keskit­tämisen ja hajaut­tamisen hyödyt ja hai­tat kan­nat­taa ehkä pohtia eri tapauk­sille erik­seen. Soten osalta nyky­istä tehokkaampikin keskit­tämi­nen on perustel­tua, mut­ta mitä tulee ihmis­ten mieli­halui­hin asua ja elää, hajaut­ta­mi­nen ja pieni kil­pailu voisi tuo­da todel­lakin paljon etu­ja. Entä jos pääkaupukin­seu­tu olisikin joil­tain osin isom­pi joukko pieniä “kun­tia”, joiden eri­laiset profi­ilit voisi­vat vas­ta­ta sitä mitä eri­laiset ihmiset arvosta­vat.. olisi pien­talokun­tia ja tiivi­itä urbaanikun­tia jne. Liikku­misen isot ratkaisut pitäisi var­maankin tehdä keskite­tysti, kuten sotekin on tehty. Mut­ta koulut, har­ras­tus­toim­inta ja asuinympäristöt voisi­vat olla paikallis­es­ti päätet­tyjä. Seg­rekoi­tu­mi­nen olisi var­maankin ongel­ma, joka pitäisi pohtia ihan erik­seen, mut­ta se nyt on ongel­ma nykyisessäkin mallis­sa. Jos hajautet­tu osa elämää lop­ul­ta jäisi kovin pienek­si, niin päädyt­täisi­in lop­ul­ta sit­ten yhteen isoon keskitet­tyyn hallintoalueeseen VanEsHel. Kau­ni­ainen var­maankin jatkaisi itsenäisenä kun siihen on niin pitkään jo totuttu. 🙂

      Vastaa

   2. Tuo on var­maan tot­ta, että Sveitsin tehokku­u­den taustal­la voi olla se, että siel­lä on niin paljon kun­tia. Osasyy asi­aan on myös se, että Sveitsin maaperäl­lä ei ole pitki­in aikoi­hin tais­tel­tu. Niis­sä mais­sa on paljon van­haa vau­raut­ta, joiden maaperäl­lä tais­telui­ta ei ole käy­ty. Se paik­ka, jon­ka maaperäl­lä sotaa käy­dään köy­htyy eri­tyis­es­ti. Sik­si Venäjäkin on yrit­tänyt sotia Ukrainan rajo­jen sisäl­lä, mut­ta Ukraina taas on nyt vienyt sodan Venäjän maaperälle.

      Vastaa

      1. Kyl­lä edelleen pitää paikkansa, että Sveitsin vau­raus perus­tuu varaste­tun tavaran kätkemiseen. Se on hyvin epämääräis­es­ti han­ki­tun pääo­man tur­vasa­ta­ma, kos­ka se ei tee yhteistyötä eri maid­en poli­isivi­ra­nomais­ten kanssa talous­rikok­sis­sa. Toim­imi­nen pääo­man tur­vasa­ta­mana uhkasi nos­taa Sveitsin fran­gin arvoa korkeam­malle, joten keskus­pank­ki pain­oi lisää rahaa ja antoi sen val­tion käyt­töön. Val­tio teki suuria investoin­te­jä täl­lä rahal­la. Mut­ta on Sveit­sis­sä tehty myös mon­ta asi­aa oikein. Sadat kun­nat eivät ker­ro juuri mitään, kos­ka pitäisi tietää, mitkä ovat kun­tien tehtävät. Ne eivät vas­taa suo­ma­laisia kuntia.

   3. Nim­imerk­ki hup­sisille kom­ment­ti­na että Sveitsin kun­tien tehtävät ovat hyvin eri­laiset kuin Suomes­sa niilä on hyvin vähän tehtäviä. Sveit­sis­sä poli­it­ti­nen päätök­sen­teko on paljolti kan­tonien vas­tu­ul­la . Sveit­si­in sisäi­nen kil­pailu perus­tuu kan­tonien hyvin itsenäiseen asemaan.

      Vastaa

      1. En jak­sa alkaa väit­telemään tämän enem­pää, mut­ta kun­tien vas­tu­ul­la on perusk­oulu ja infra­struk­tu­uri etc. Kun­ta on myös kovin verot­ta­ja, eli mak­san suurim­man osan verois­tani tälle 3000 asukkaan “kun­nalle” (Gemainde) jos­sa asun, sen jäl­keen tulee kant­toni ja val­tion vero on hyvin pieni, tosin arvon­lisä vero on ( 8%).

         Ter­vey­den­huolto on yksi­tyi­nen ja hoide­taan pakol­lisel­la vaku­u­tuk­sel­la (tuli pakol­lisek­si parikym­men­tä vuot­ta sitten).

         Soin­in­vaaran houreilu jostain varaste­tun tavaran kätkemis­es­tä on vain dis­so­nanssia kun usko hyv­in­voin­ti­val­tioon ylivoimaise­na yhteiskun­ta­mal­li­na on niin kova että päin­vas­taiset esimerk­it eivät vain yksinker­tais­es­ti voi olla tot­ta. Sveitsin pankit ovat mukana kaikissa kan­sain­väli­sis­sä sopimuk­sis­sa automaat­tista tieto­jen­vai­h­toa myöten. Olisi muka­va jos hän lopet­taisi tämän vale­htelun, mut­ta en pidätä hengitystäni

   4. Nim­imerk­ki hup­sisille kom­ment­ti­na että Vetoami­nen johonkin nat­sikul­taan on van­hen­tunut argu­ment­ti kos­ka se ohit­taa sen fak­tan että dik­taat­to­rien kuten Zairen Mob­u­ton, Fil­ip­pi­inien Mar­cosien, Haitin Duva­lierien, Kes­ki-Afrikan Bokas­san ja oli­garkkien omaisu­us on piilotet­tu Sveitsin pankkisalaisu­u­den taakse. Sveit­si on toki menet­tänyt ase­mansa pankkisalaisu­u­den tur­vasa­ta­mana mut­ta edelleen maan puolueet­to­muus on esteenä sille että maail­man oli­garkkien omaisu­us oli pitkään tur­vas­sa siellä.

      Vastaa

      1. Eikö oikeas­t­aan tuo ollut se mikä 1700-luvul­la Euroopas­sa alet­ti­in vähitellen taju­ta ja siihen perus­tui esim. idea äänioikeud­es­ta ja mielipiteenvapaudesta?

         Kaupungeista: mitä jos vai­hdet­taisi­in koko juridis­ek­si määritelmäk­si “Yli X asukkaan taa­ja­ma”? Taa­ja­man määritelmä perus­tuu näem­mä kansal­lis­ten tilas­tovi­ra­nomais­ten stan­dard­ei­hin eikä poli­tikoin­ti­in, samoin myös tuon X:n määräisi eduskun­ta. Jos esim. yli 100 vuot­ta van­has­ta tietosanakir­jas­ta (suun­nilleen yhtä van­ha kuin demokra­tia tääl­lä) ja ran­skalsi­sista sil­loi­sista stan­dard­eista yleistää, X voisi olla 2000. Sil­loin näemmä:
         1. Espoos­ta, Van­taas­ta, Kau­ni­ai­sista, Ker­avas­ta, Jär­ven­päästä val­taosa Helsinki­in, samoin Sipoon ran­nikkoseu­tu, Hyrylä, Kel­lokos­ki, Klaukkala ja Masala — esim. Nuuk­sio muut­tuisi maaseuduk­si myös juristin silmissä
         2. Hyvinkään ja Por­voon ympäriltä perutaan pitkälti liitokset
         3. Kirkkon­um­men keskus­ta ja Veikko­la irti toi­sis­taan, jäl­jelle jäävälle alueelle voisi muo­dostaa Kirkkon­um­men maalaiskunnan
         4. Siun­tios­ta pieni pala Loh­jaan, lop­ut jae­taan Siun­tioon ja Siun­tion maalaiskuntaan
         5. Num­mela itsenäiseksi
         6. Nur­mi­jär­ven kirkonkylä sekä Rajamä­ki itsenäisik­si, ympärille Nur­mi­jär­ven maalaiskunta
         7. Jokela itsenäisek­si, eikö vaik­ka se miten junatur­ma ja koulu­am­muskelu jäivät his­to­ri­aan kuvaa että muual­la kun­nas­sa itsekin halu­taan ottaa Joke­laan etäisyyttä?
         8. Mäntsälä jae­taan Mäntsälän kaupunki­in ja maalaiskuntaan
         9. Daniel Sazonov, Vir­pi Sailas, Inka Tin­kka­nen, Petra Ståhl ja Joke­laan ja Veikko­laan äänestet­tävät ensim­mäiset pormes­tar­it yhteen neu­vot­telupöytään kam­er­an eteen HSL:n tulevaisuudesta

4. Soin­in­vaara kirjoitti:

   “Kun­ta hyö­tyy huo­mat­tavasti myös siitä, ettei se hyväksy sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa alueelleen – eikä moni Helsin­gin seudun kun­ta hyväksykään. Kuin­ka mon­ta ARA-asun­toa on Nurmijärvellä?”

   Tuor­eim­man tilas­ton mukaan Nur­mi­järvel­lä on 1733 nor­maalia vuokra-asun­toa, 374 eri­ty­is­ryh­mien asun­toa ja 317 asum­isoikeusasun­toa, yhteen­sä 2424 ARA-asuntoa.

   Toki syytä kuitenkin muis­taa, että eduskunta/hallitus päät­ti parikym­men­tä vuot­ta sit­ten estää uusien ARA-asun­to­jen rak­en­tamisen pienem­pi­in kaupunkei­hin muut­ta­mal­la tukien ehdot sel­l­aisik­si, että uud­is­rak­en­tamisen tukia voi saa­da vain eri­ty­is­ryh­mien asun­toi­hin pääkaupunkiseudun ja yliopis­tokaupunkien ulkop­uolelle. Pin­ta-alal­lis­es­ti pääosas­sa Suomea ARA-tukia on viimeiset pari vuosikym­men­tä voin­ut saa­da lähin­nä kor­jaus­rak­en­tamiseen ja uud­is­rak­en­tamisen osalta lähin­nä vain eri­ty­is­ryh­mien asun­toi­hin, kuten van­hus­ten tai kehi­tys­vam­mais­ten asumiseen liit­tyvi­in investoin­tei­hin. Täl­läkin het­kel­lä val­ti­ol­la on voimas­sa lin­jaus, että:

   “Val­taosa val­tion tuke­mas­ta asun­to­tuotan­nos­ta kohdis­te­taan suurimpi­in kasvukeskuk­si­in, eri­tyis­es­ti Helsin­gin seudulle. Uudet asum­isoikeusasun­not kohdis­te­taan kaupunkei­hin, jois­sa asum­isoikeusasun­noille on eniten kysyn­tää ja jois­sa nyky­isiä aso-asun­to­ja on vain vähän tyhjil­lään tai vuokrauskäytössä. Perus­paran­tamisen tuki suun­nataan alueille, joil­la asun­tokan­ta on kor­jaamisen tarpeessa ja joil­la kor­jat­tavien asun­to­jen arvioidaan säi­lyvän asun­tokäytössä myös pitkäl­lä aikavälillä.”

   Lin­jaus käytän­nössä tarkoit­taa sitä, että vuokra-asun­toy­htiöi­den ei kan­na­ta koit­taa kehit­tää Varken hake­muk­sia Nur­mi­järvelle uud­isko­hteisi­in. Uusien nor­maalien vuor­ka-asun­to­jen ARA-kohtei­den rak­en­ta­mat­to­muus pienem­pi­in kaupunkei­hin ja pienem­pi­in kun­ti­in ei ole ollut pääasi­as­sa kun­tien oma päätös, vaan keskeis­es­ti val­tion tavoitetila.

   Vastaa

5. Soin­in­vaar­alle kom­ment­ti­na tuo­hon Kivistön rak­en­tamiseen. Se oli var­maan Van­taal­ta huonos­ti suun­nitel­tu kokon­aisu­us mut­ta saman­laisen ongel­man Van­taa teki jo 1970-luvul­la kun se rak­en­si Koivukylän pääradan var­teen. Koivukylä oli myös tuol­loin ns Jumalan selän takana mut­ta ympäristönä koko alue on kuitenkin kas­vanut siitä eteen­päin. Kivistö olisi onnis­tunut jos alueesta olisi tul­lut pien­ta­lo alue. Espoos­sa län­simetron var­relle on raken­net­tu vain yksi epäon­nis­tunut lähiö eli Finnoo. Finnoon ongel­ma taas tulee siinä että alueel­la ei ole palvelui­ta. Rak­en­t­a­mi­nen Espoos­sa jäi pahasti kesken vuo­den 2022 tienoil­la johtuen korko­jen nousus­ta ja asun­tomarkki­noiden kri­i­sistä. Se ei ole Espoon syytä että asun­tomarkki­noil­la tapah­tui kupla eikä val­tio­val­lan tehtävä ole elvyt­tää markki­noi­ta jois­sa on yli­tar­jon­taa. Markki­nat kor­jaa­vat itsestään.

   Vastaa

   1. Matinkylä ja Kallio ovat muuten suur­in­pi­irtein saman­hin­taisia. Eli kan­nat­taa jät­tää nuo Soin­in­vaaran heitot omaan arvoon­sa, hänen mielestään Matinkylästä tulisi halu­tumpi jos se rakennnet­taisi­in ahtaasti täy­teen sosi­aal­ista asunnontuotantoa.

      Hän ajaa tässä täysin kak­sil­la rat­tail­la, veroäyrit pitäisi saa­da rahoit­ta­maan ratikoi­ta ja fil­larib­aano­ja ja oman poli­ti­ikan aiheut­ta­mat sosi­aaliset ongel­mat siir­ret­tyä Espooseen tai Vantaalle.

      Vastaa

      1. Tuo väite Matinkylän ja Kallion saman­hin­taisu­ud­es­ta oli niin yllät­tävä, että kävin kat­so­mas­sa Oiko­tien sivuil­ta. Eivät ole. Myyn­ti­hin­to­jen ver­taami­nen on vähän vaikea­ta, kox­ka putkire­mont­ti ja yhtiön vel­ka vaikut­ta­vat, mut­ta Kallios­sa asun­to­jen neliöhin­ta on selvästi korkeampi.
         Yllät­täen en ole sitä mieltä, että Matinkylä pitäisi rak­en­taa tiivi­im­min. Ongel­mana on, että se on raken­net­tu kol­hosti. Kan­nat­taa ver­ra­ta Töölöön, Kru­u­nun­hakaan ja Punavuoreen. Mik­si piti tehdä huonompi?

      2. Nim­imerk­ki hup­sisille kom­ment­ti­na että olen itse sitä mieltä että arkkite­htu­uri vaikut­taa myös paljolti myös asuinalueen valin­nas­sa. Toki sijain­ti vaikut­taa mut­ta uskon että se tulee toise­na. Soin­in­vaar­alle arkkite­htu­uri ja sijain­ti menevät käsikädessä mut­ta hän uno­htaa ettei Kru­u­nun­hakaa, Töölöä, Punavuorea tai Kata­janokkaa voi­da monistaa kos­ka ne ovat oman aikansa kaupungi­nosia. Tapi­o­laa ei voi­da myöskään monistaa.

      3. Mikä on muut­tunut niin, ettei saman­laisia asuinaluei­ta kuin ennen VOIDA rak­en­taa. Kyl­lä kai se olisi mah­dol­lista, mut­ta kun nyt pystytän paljon enem­pään, pitäisi voi­da rak­en­taa PAREMPIA aluei­ta. Mik­si vai­h­toe­hto­jen kas­vami­nen pakot­taa tekemään huonompaa?

      4. Nim­imerk­ki Hup­sik­selle kom­ment­ti­na että Helsin­gin enti­nen apu­laiskaupung­in­jo­hta­ja Erk­ki Tuomio­ja on myös julk­isu­udessa kri­ti­soit­in­ut fil­larib­aano­jen rak­en­tamista Helsinki­in ja tässä asi­as­sa olen Tuomio­jan kanssa samaa mieltä. Vaik­ka en ole muis­sa kysymyk­sis­sä hänen kanssaan samaa mieltä. Asun itse Espoos­sa ja tääl­lä on panos­tet­tu täl­lä val­tu­us­tokaudel­la pyöri­lyyn kos­ka Espoon kaupung­in­hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­ja Mervi Katainen on into­hi­moinen pyöräil­i­jä. Mitään baano­ja ei Espoos­sa ole raken­net­tu vaan tääl­lä on panos­tet­tu keveyn­li­iken­teen peruskun­toon jos­sa pyörätie ja käve­lytie ovat samas­sa kokon­aisu­udessa ja koke­muk­se­na voin sanoa että kun olen pyöräil­lyt niin Helsingis­sä kuin Espoos­sa niin Espoon pyöräkult­tuuri on paljon rauhal­lisem­paa kuin Helsin­gin mikäli kil­pa­pyöräil­i­jät ei ote­ta huomioon kos­ka hei­dän pyöräilyssä on toisen­lainen logi­ik­ka kuin työssä käyvien helsinkiläis­ten kan­takaupunki­lais­ten pyöräilyssä

      5. Samankaltai­sista asun­noista pyy­de­tään saman ver­ran, toki Matinkylässä asun­not ovat hie­man suurem­pia, mut­ta neliöhin­nas­sakaan hin­taero ei ole kovin suuri jos jät­tää out­lier­it pois.

      6. Kat­soin neliöhin­to­ja eri kokoi­sis­sa asun­nois­sa ja kyl­lä ne ovat Kallios­sa jär­jestelmäl­lis­es­ti korkeampia.

      7. Laskin pyyntihinnat/m2 asun­noille kokolu­okas­sa 60 m² — 70 m². Kallios­sa niiden keskiaro oli 6173 euroa ja medi­aani 5766 euroa/neliö ja matikylässä keskiar­vo 4461 euroa ja medi­aani 4370 euroa/neliö

      8. Minä kat­soin yksiöi­den hintoja

         Kallio, keskiar­vo 168kE, medi­aani 163kE
         Matinkylä, keskiar­vo 169kE, medi­aani 178kE

         että sil­lä taval­la, neliössä asu­vat prefer­oi­vat ilmeis­es­ti helsinkiä

      9. Helsin­gin ytimestä voi tehdä harpil­la ympyrän kehiä melko kauas aina kehä 3 asti jot­ka määrit­tää suurim­mal­ta osin asun­to­jen hin­nan vaik­ka olisi kaavoitet­tu ja raken­net­tu kuin­ka huonos­ti tahansa.

      10. Kysymys onkin siitä, mik­sei 1,5 miljoo­nan asukkaan kaupunki­in ole Berli­inin tavoin muo­dos­tunut yhtään toista aluet­ta, jos­sa olisi keskus­ta­maisia palvelu­ja, esimerkik­si hyviä ravintoloita.

      11. Vähän has­sua ver­tail­la van­ho­ja yli 100 vuo­ti­ai­ta Helsin­gin kan­takaupungi­nosia suurten ikälu­okkien maal­ta­muu­ton syn­nyt­tämään espoolaiseen vain 50 v. van­haan aluer­aken­net­tuun lähiöön. Molem­mille on ollut ja on edelleen otta­jansa ja kauneus/kolhouskin on usein kat­so­jan silmässä…

          Matinkylän van­ha puoli, jon­ka raken­nusten (urbaanin leg­en­dan mukaan?) pitikin kestää vain n. 50 v., on kyl­lä kieltämät­tä vähän yksi­toti­nen, mon­ta kort­telia samoil­la piirus­tuk­sil­la, mut­ta siel­lä ne nyt vaan edelleen ovat, hisse­jäkin on jäl­keen­päin raken­net­tu 3‑kerroksisiin taloi­hin, puut ovat kas­va­neet ja peit­tävät tätä ns. kol­hout­ta mukavasti. (vrt. arkkite­hdin virheet peit­etään vil­livi­inil­lä!). Mitään heikkoa hap­pea en ole huo­man­nut siel­lä, talo­ja putki‑, ja julk­i­sivu­san­er­ataan jatku­vasti ja ympäristöjä, liikun­ta­paikko­ja tms. raken­netaan ja kohen­nel­laan. Omistus‑, ja vuokrat­alo­ja on mukavasti sekaisin tois­t­en­sa naapureina . 

          Uudem­pi ker­rostaloalue, tämän vuosi­tuhan­nen aikana raken­net­tu, lähin­nä Ison Ome­nan ympäristö , on tyyp­il­listä, tiivi­im­pää ja korkeam­paa raken­nuskan­taa ja neliöhin­noil­taankin sit­ten eri sarjassa. 

          Sit­ten on vielä ran­nan­puoleinen rivitalo/paritaloalue, joka on ihan mukavaa, vai­htel­e­vaa seu­tua uimaran­toi­neen, (saaristo)venelaitureineen, rantarait­tei­neen ja rav­in­toloi­neen plus tiheä metron liityntäliikenne.

6. Soin­in­vaar­alle kysymys ja kom­ment­ti. Kun kri­ti­soit nyt Espoo­ta ja Van­taa huonoista kaupunkisu­u­nit­telus­ta onko Itä-Pasi­lan tai Kalasa­ta­man uud­is­rak­en­t­a­mi­nen poiken­nut mil­lään eri­tyisel­lä taval­la Finnoon tai Kivistön sun­nit­telus­ta. Tähän var­maan vas­taat että Itä-Pasi­la ja Kalasa­ta­ma sijait­see lähel­lä Helsin­gin keskus­taa mut­ta jos asi­aa ei kat­so sijain­nin kaut­ta vaan miljöön kaut­ta. Kalasa­ta­mas­sa ja Itä-Pasi­las­sa ei ole yhtään viher­aluet­ta. Kaikissa Espoon suu­ralueil­la on jätet­ty viher­aluei­ta ja tästä syys­tä Espoos­sa on eniten pääkaupunkiseudun kaupungeista viher­aluei­ta. Espoos­sa on toki muu­tamia murheenkryyne­jä mut­ta kokon­aisu­udessa Espoo on saavut­tanut kaupunkisu­u­nit­telusssa luon­non kanssa tasapainon.

   Vastaa

   1. Kalasa­ta­maan ver­taami­nen aika turhaa, se on erit­täin vetovoimainen kaupungi­nosa jos­sa suuria viher­aluei­ta: Kalasa­ta­man­puis­to ja Mustikka­maa. Itä-Pasi­lakin on huo­mat­tavasti mieliku­vaansa vihreämpi, Mäkelänkadul­ta län­teen ja eteläre­unal­la on paljon luon­toa ja jotenkin puut on saatu kas­va­maan eri­tyis­es­ti sisäpi­hoil­la, mut­ta jonkun ver­ran myös kaduilla.

      Vastaa

      1. Veikko Kan­to­lalle kom­ment­ti­na tuo­hon Kalasa­ta­maan vetovoimaan.En kiistää etteikö Kalasa­ta­ma olisi vetovoimainen kaupungi­nosa. Sen sijain­ti on erit­täin hyvässä paikas­sa. Sitä ei kyl­lä voi mil­lään ilveel­lä sanoa että sen puis­to olisi eri­tyisen vihreä. Päin­vas­toin Helsingis­sä on paljon pieniä kivo­ja puis­to­ja jois­sa on paljon enem­män pui­ta ja kasve­ja kuin Kalasa­ta­man­puis­tossa. Mustikka­maa on ollut luon­toko­hde jo paljon ennen kuin Kalasa­ta­maa alet­ti­in rak­en­ta­maan asuinalueek­si. Sinne kyl­lä pääsee ylistämäl­lä Isoisän sil­lan. Se on kuitenkin Kalas­ta­mas­ta jonkin matkan päässä .

      2. Veikko Kan­to­lalle kom­ment­ti­na että min­ul­la meni valitet­tavasti Pasi­lat sekaisin. En tarkoit­tanut Itä-Pasi­laa vaan Län­si-Pasi­laa. Vaik­ka Län­si-Pasi­lan lähel­lä onkin keskus­puis­to se on saman­lainen betoni viidakko kuin Kalas­ta­ma. Itä-Pasi­la on vähän parem­pi kos­ka siel­lä on enem­män jätet­ty puustoa.Helsingissä on kuitenkin lukuisia pieniä puis­to­ja joten esimerkke­jä kyl­lä löy­tyy alueista jos­sa on aito­ja viher­aluei­ta eikä mitään epämääräisiä tekonur­mikko plänt­te­jä kuten Kalastamassa.

      3. Jotenkin se Kalasa­ta­ma on halu­tumpi alue kuin vaikka­pa Matinkylä.

7. Autoil­i­jat mielum­min myrkyt­tävät yhteisen kaivon kuin että autoilus­ta tulee vähän epäkäytän­nöl­lisem­pää ja kalliimpaa.

   Vastaa

   1. Nim­imerk­ki Stadis­tille kom­ment­ti­na että tuskin autoil­i­jat ajat huvikseen vaan sen takia kos­ka julk­isia liiken­ney­hteyk­siä ei ole kaikkial­la. Ei edes kaikkial­la pääkaupunkiseudun asuinaluei­ta. Moni asuinalue Van­taal­la, Helsingis­sä ja Espoos­sa on syr­jässä julkises­ta liikenteesta .

      Vastaa

      1. Kyl­lä jotkut aja­vat autol­la, kos­ka eivät halua käyt­tää julkisia

8. Noin kymme­nen vuot­ta sit­ten näin tutkimuk­sen, jos­sa oli tutkit­tu ihmis­ten elämä­nar­vo­ja Pääkaupunkiseudul­la. Muis­taak­seni tutkimus oli kirkon tekemä, mut­ta en ole var­ma, Helsinkiläiten arvot poikke­si­vat selvästi espoolais­ten ja van­taalais­ten arvoista.

   Muis­tiku­van kohteena on joko Koti­maa Oy:n toteut­ta­ma val­takun­nalli­nen Jäsen 360° ‑tutkimus vuodelta 2012 tai sille tehty pelkästään helsinkiläisiä koske­va jatko­tutkimus vuodelta 2015. Jälkim­mäisen julk­istamiseen liit­tyvää uuti­soin­tia löy­tyy tästä ja tästä.

   Vastaa

   1. Keinoä­lyn kertomaa:

      Arvot 360 ‑tutkimus perus­tuu läh­es 4’000 ihmisen haas­tat­te­lu­tutkimuk­seen sekä lukuisi­in taus­ta­ti­eto­muut­tu­ji­in. Tutkimus jakoi suo­ma­laiset kuu­teen arvo- ja elämäntaparyhmään:

      1) Kokeilun­haluiset individualistit
      2) Hyvän­tah­toiset hengelliset
      3) Yhteisen hyvän puolustajat
      4) Tur­val­lisu­ushakuiset patriootit
      5) Pas­si­iviset minäkeskeiset
      6) Tiedonhaluiset vetäytyjät

      Tutkimuk­sen keskeinen havain­to on, että pääkaupunkiseu­tu ja eri­tyis­es­ti Helsin­ki poikkea­vat muus­ta Suomesta:

      Helsingis­sä
           – koros­tu­vat eri­tyis­es­ti kokeilun­haluiset indi­vid­u­al­is­tit ja yhteisen hyvän puolustajat
           – Hyvän­tah­toisia hen­gel­lisiä (kirkon kannal­ta posi­ti­ivisin ryh­mä) on koko Suomes­sa noin joka viides, mut­ta pääkaupunkiseudul­la vain noin joka kymmenes

      Van­taal­la
           – on enem­män tur­val­lisu­ushakuisia patri­oot­te­ja kuin Helsingis­sä — Hormio toteaa: “Helsingis­sä heitä on vähem­män kuin esimerkik­si ympäristökun­nis­sa. Van­taal­ta heitä löy­tyy jo enemmän”

      Espoo
           – sijoit­tuu näi­den väliin

      Insight360 teki viisi vuot­ta aiem­min (noin 2012) Jäsen360-tutkimuk­sen, jota markki­noiti­in eri­tyis­es­ti kirkolle ja seu­rakun­nille. Syynä oli kirkon jäsen­määrän lasku ja tarve tun­tea suo­ma­laisia parem­min. Arvot 360 ‑tutkimus oli tämän jatkumo.

      Artikke­li:
           – “Arvot, asen­teet ja elämän­ta­pa jaka­vat suo­ma­laiset kuu­teen ryhmään”,
           – Kirkko ja kaupun­ki, 2.10.2017, toim. Pauli Juusela.
           – Tutkimuk­sen taustal­la oli van­hempi asiantun­ti­ja Mikko Hormio Insight360 Oy:ltä.

      Vastaa

9. Kom­ment­ti pien­talo­val­tais­ten asuinaluei­den rak­en­tamisen oikeu­tuk­seen: kuten muil­lakin nisäkkäil­lä syn­tyvyys las­kee ihmisy­hteisössä asum­isti­hey­den noustes­sa. Mitä tiheäm­pää, sitä korkeampi stres­si. Yksi­a­sumisen ja sooloseksin lisään­tymi­nen on osa tätä ilmiötä. Ongel­maan saa aivan eri seli­tyk­sen luon­non­ti­eteil­i­jöiltä ja sosi­aal­i­ti­eteil­i­jöiltä. Ehkä seli­tyk­senä on luon­non­ti­etei­den mitat­tavu­us ja sosi­aal­i­ti­etei­den tulosten­tulkin­nan alt­tius manip­u­loin­nille siis aktivis­mille. Helsin­ki hyö­tyy Espoos­ta saadessaan nuo­ria ahtaasti asumiseen parinet­simisen ajak­si. Kun pari löy­tyy muute­taan takaisin vähem­män biol­o­gis­es­ti stres­saavam­malle espoolaiselle pien­taloalueelle. Ja saadaan uusi kier­ros keskimäärin mieleltään ter­veem­piä nuo­ria asumaan taas jok­sikin aikaa stres­saa­van tiheässä Helsingis­sä. No kos­ka Soin­in­vaar­alle ehkä tulee tästä mieleen ensik­si aja­tus, että noille pahoille espoolaisille (kul­jet­ta­vat jopa far­mari­au­tol­la iltaisin lap­si­aan har­ras­tuk­si­in) on kek­sit­tävä joku ran­gais­tusvero niin voin lohdut­taa että jää niitä osa Laut­tasaaren län­siosi­inkin tai jopa Tam­misa­loon. Mut­ta ei pidä uno­htaa tiheyt­tä stressin nos­ta­jana. Tehdään maail­ma ihmis­ten , ennen kaikkea las­ten pitkän aikavälin hyö­dyn, ehdoil­la eikä Gos­planin sokeu­den musertamina.

   Vastaa

   1. Jostain syys­tä har­vaan asu­tu­il­la alueil­la kuol­laan use­am­min väkivaltaisesti.

      Vastaa

      1. Väki­val­takuolemat ovat globaal­isti sitä yleisem­piä mitä pidem­pi mat­ka ajal­lis­es­ti on lähim­pään päivystyk­seen. Moni sama väki­val­tateko lähel­lä hoitopaikkaa ei vie henkeä, vaan voi olla hoidet­tavis­sa, kun taas pitkäl­lä etäisyy­del­lä hoitoon menee herkem­min henkikin. Mon­esti tehtävis­sä ole­vat asi­at riip­pu­vat paljon siitä, mon­tako min­u­ut­tia väki­val­ta­teoista on kulunut hoidon alkaessa.

   2. Ahdas asum­i­nen ja tiheä asum­i­nen ovat kak­si eri asi­aa. Ensim­mäi­nen johtuu siitä, että jälkim­mäistä on yritet­ty kaikin keinoin kieltää viimeiset n. 70 vuotta.

      Pien­taloon muute­taan sik­si, että pien­talosta saa kaavoituk­sen vuok­si halvem­mat neliöt. Mikään fyy­sisen maail­man este ei estä rak­en­ta­mas­ta väljiä ker­rostaloa­sun­to­ja, mut­ta kun ker­rostalon rak­en­tamista pide­tään lähtöko­htais­es­ti epäi­lyt­tävänä ja sitä rajoite­taan poli­it­tis­es­ti, ker­rostaloa­sun­not ovat hirvit­tävän kalli­ita, ja väljyyt­tä ei saa samal­la taval­la raken­nuskus­tan­nuk­sen mar­gin­aal­i­hin­nal­la kuin pientaloissa.

      Vastaa

      1. Helsinki­hän laskut­taa ker­rostalo­jen luvista neliöpe­rus­tais­es­ti. Näin kuulem­ma sen vuok­si, että muuten raken­nusy­htiöt lait­ta­vat kaik­ki voitot omaan taskuunsa.

         https://www.rakennuslehti.fi/blogit/asunnon-hinnasta-vain-kolmasosa-on-rakennuskustannuksia/

         “Asun­non hin­ta muo­dos­tuu ton­tista, rak­en­tamis­es­ta ja veroista. Ton­tin osu­us on noin 20–30 pros­ent­tia sijain­nista riip­puen. Toinen kol­mannes hin­nas­ta muo­dos­tuu veroista ja verolu­on­tei­sista mak­su­ista. Mukaan on las­ket­tu arvon­lisävero, varain­si­ir­tovero ja kiin­teistöverot sekä muun muas­sa palkkaverot ja työeläkemaksut.

         Pääkaupunkiseudun hyvil­lä paikoil­la tont­ti ja verot voivat muo­dostaa jopa 70 pros­ent­tia asun­non hin­nas­ta ja vain 30 pros­ent­tia syn­tyy itse rakentamisesta.”

         Eli te pien­i­t­u­loiset jot­ka halu­at­te asun­non Helsingistä — mak­sakaa Helsin­ki-vero Helsingille niin saat­te asua omas­sa asunnossa.

         Sit­ten tun­tien suo­ma­laisen tavan regres­si­iviseen verot­tamiseen, niin uskaltaisin veika­ta että Helsin­ki myy ker­rostalokaavoitet­tu­ja tont­te­ja paljon kalli­im­mal­la kuin OKT tai rivari­tont­te­ja. Kos­ka pitäähän pien­i­t­u­lois­t­en nyt mak­saa suh­teel­lis­es­ti enem­män että saa­vat asun­non itselleen.

      2. Asun­non myyn­ti­hin­ta määräy­tyy markki­noil­ta, eivätkä asun­not tule halvemmiksi,vaikka rak­enusy­htiö saisi ton­tit halvem­mal­la. Tuos­sa r4akennuslehdessä uphut­ti­in rak­en­tamisen kus­tan­nuk­sista ei myytävien asun­to­jen hinnoista.

10. Päiväkoti-ikäis­ten äit­inä alkoi heti pelot­ta­maan, miten mah­dol­lisen kun­tali­itok­sen myötä roi­hu­vuore­laiselle per­heelle tar­jot­taisi­in päiväkoti­paikkaa Ask­istos­ta tai päin­vas­toin. Laa­jem­mas­sa mielessä voi sanoa, että pienem­mät kun­nat tur­vaisi­vat lähipalve­lut parem­min. Jos käytetään Jätkäsaar­ta esimerkkinä, niin eipä mis­sään vajaan 20 000 asukkaan kun­nas­sa olisi yhtä surkeaa “kir­jas­toa” kuin Jätkäsaa­res­sa. Keskit­tämis­muodille ei jäisi sijaa, jos pk-seu­tu koos­t­u­isi suur­in­pi­irtein kaupungi­nosien kokoi­sista pienoiskun­nista, joil­la olisi intres­siä jär­jestää palvelui­ta houkut­taak­seen asukkai­ta alueelleen. Nythän keskit­tämis­es­tä saata­vat kus­tan­nushyödyt revitään asukkail­ta, kun kukaan ei huomioi hei­dän mat­ka-ajois­taan ker­tyvää tappiota.

    Vastaa

    1. Olisiko oikeu­den­mukaista, jos Jakomä­ki muo­dostaisi oman kun­tansa ja Eira omansa.

       Vastaa

       1. Soin­in­vaar­alle kom­ment­ti­na että tuo on hyvä kysymys että mitä palveluille tapah­tu­isi jos jokainen kaupungi­nosa pääkaupunkiseudul­la olisi itsenäi­nen kun­tansa. Kau­ni­ainen on itsenäi­nen kun­ta tosin sekin osti jo ennen Sote uud­is­tus­ta ter­veyspalve­lut Espool­ta. Ain­oa kun­nalli­nen palvelu mitä Kau­ni­ainen pyörit­tää on koulut, päiväkodit, kir­jas­to ja uimahalli.

11. “Van­cou­veris­sa muuten kuulimme senkin, että pil­ven­pi­irtäjät sopi­vat vain keskus­taan. Taloista pääsee suo­raan keskus­tan urbaanien palvelu­jen piiri­in. Samaa ei ole lähiöis­sä, esimes­imerkik­si Vuosaa­res­sa eikä Keilaniemessä, jos­sa ulos astut­tuaan on keskel­lä parkkikenttää.”

    Vuosaaren tuor­ein “pil­ven­pi­irtäjä” on Atlas-nimi­nen 33-ker­roksi­nen tor­ni­ta­lo. Voisinko pyytää Soin­in­vaaraa ystäväl­lis­es­ti ker­tomaan, täs­mälleen mis­sä kohtaa talosta ulos astut­taes­sa on se ympäril­lä ole­va parkkikent­tä? Sekä ase­makaa­va että omat silmin­näk­i­jähavain­not nimit­täin ker­to­vat, että mitään “parkkikent­tää” ei ole. Entä mitä urbaane­ja palvelu­ja puut­tuu välit­tömästi Atlak­sen naa­puris­sa olev­as­ta kaup­pakeskus Colum­buk­ses­ta? Colum­buk­ses­sa on muu­ta­ma rav­in­to­la, K‑Supermarket, apteek­ki, parikin kukkakaup­paa, jne. — eivätkö nämä todel­la ole mitään?

    Vastaa

    1. Jos luet tek­stiun tarkkaan, ne parkkiken­tät ovat sen mukaan Keilaniemessä. Vuosaa­res­sa on kaik­ki, mitä lähiössä kuu­luu olla — iso väk­iluku aut­taa tässäkin — mutts siel­lä ei ole sitä, mitä on keskustassa.

       Vastaa

       1. Myöskään Keilaniemen ensim­mäisen asuin­tornin (”Espoon Sea­side”) vier­essä ei ole parkkikent­tää eikä kaava­su­un­nitelmien mukaan sel­l­aista ole tulossakaan.

          On myös hie­man erikoista kuva­ta Suomen johtavaa pääkont­to­ri­aluet­ta ”lähiök­si”. Olisin kuvitel­lut ”lähiön” paikak­si, mis­sä on paljon asukkai­ta mut­ta vähän työ­paikko­ja — Keilaniemessä on päinvastoin.

12. Kom­ment­ti­na Rahulille Län­si-Pasi­las­ta ja sen mah­dol­lis­es­ta epäiviihtyisyydesta:
    Ter­ve­tu­loa tutus­tu­maan Län­si-Pasi­laan, jos­sa talo­jen väli­in on jätet­ty vehre­itä ja viihty­isiä sisäpi­ho­ja, jois­sa on pui­ta, pen­sai­ta ja las­ten leikkipaikko­ja. Keskus­puis­toonkin on useim­mista kort­teleista vain muu­ta­man min­uutin käve­ly­mat­ka, vas­taa­va kuin vaikka­pa Ruskea­suol­ta. Auto­jen paikoi­tus on maanalai­sis­sa parkkilu­olis­sa. Liiken­nemelua on yllät­tävän vähän. Itse koen Län­si-Pasi­lan erit­täin mukavak­si paikak­si asua.

    Vastaa

    1. Nim­imerk­ki OP:lle kom­ment­ti­na että en todel­lakaan aliarvioi Län­si-Pasi­lan houkut­tele­vu­ut­ta mut­ta siel­lä voisi olla enem­mänkin virheitä aluei­ta kuin se keskus­puis­to. Muu­ta­ma tekonur­mikko ja istutet­tu puu ei minus­ta henkilöko­htais­es­ti ole mikään vihrey­den merk­ki. Helsingis­sä on paljon pieniä puis­to­ja monis­sa kaupungi­nosis­sa. Län­si-Pasi­laan olis ollut mah­dol­lista jät­ti näitä puis­to­ja kuten on tehty muun muas­sa Itäisessä Helsingis­sä. Kävin viikko sit­ten Kon­tu­las­sa ja sen miljöö on kyl­lä erit­täin viihty­isä met­säi­nen paik­ka vaik­ka Kon­tu­lan itses­tään on kyseenalainen maine lähiönä mut­ta sekin on vain rajoitet­tu Kon­tu­lan ostarin alueelle

       Vastaa

       1. Edelleen, ter­ve­tu­loa käymään myös Län­si-Pasi­las­sa, tai jos et ehdi kävelemään sitä kun­nol­la läpi niin vilkaise nyt vaik­ka kart­tasovel­luk­sen satel­li­it­tiku­vaa. Olen asunut sekä Kon­tu­las­sa että Län­si-Pasi­las­sa. Kon­tu­lakin on mielestäni viihty­isä, mut­ta Län­si-Pasi­las­sa on kaik­ki kohdal­laan, myös se vihreys joka ei todel­lakaan ole mitään tekonur­mikkoa. Muuten olen kyl­lä sitä mieltä, että Helsin­gin vielä onnek­si lukuisia viher­aluei­ta ei kan­nat­taisi enää vähen­tää rak­en­tamisen tieltä, mis­tään kaupunginosasta.

       2. Län­si-Pasi­las­sa ei ole yhtäkään tekonurmikkoa.

13. Osmo Soin­in­vaaran käsi­tys demokra­ti­as­ta on vähän kum­malli­nen. Helsin­gin pienen kan­takaupun­gin asioista saisi päät­tää vain siel­lä asu­vat. Muual­la Helsingis­sä asuville riit­täisi, että mak­sa­vat kunnallisveronsa.

    Täl­lä het­kel­lä esim. Malmil­ta ei tai­da olla yhtään edus­ta­jaa kun­nan­val­tu­us­tossa eikä eduskun­nas­sa. Siis keskikokoinen “kaupun­ki” ilman poli­it­tisia päät­täjiä. Turha siis pelätä että Malmil­la asu­vat sotke­vat kan­takaupun­gin eli­itin elämää. Kan­takaupungis­sa asu­vat poli­itikot tietysti saa­vat sotkeu­tua Malmin seudun asioi­hin. Ovathan he parem­pia ihmisiä ilman henkilöautojaan.

    Jos ne “kum­malliset” van­taalaisetkin kuu­luisi­vat Helsinki­in, niin Van­taan perukoil­lakin äänestet­täisi­in Töölössä, Eiras­sa, Punavuores­sa ja Kru­u­nun­haas­sa asu­via poli­itikko­ja, joten van­taalaisetkin menet­täi­sivät oikeuten­sa päät­tää omista asioistaan.

    Tasan eivät poli­ti­ikas­sa käy onnen lahjat.

    Vastaa

    1. Kyösti Salo­vaar­al­ta erit­täin hyvä näkökul­ma mitä tulee esimerkik­si Malmin ja Helsin­gin kan­takaupun­gin välisi­in poli­it­tisi­in voima­suhteisi­in. Malmin ja muiden Helsin­gin lähiöi­den poli­it­ti­nen viesti on jäänyt piiloon mut­ta näin on myös tapah­tunut Espoos­sa. Espoon kun­nan­val­tu­us­ton enem­mistö val­tu­ute­tu­ista on Tapi­o­las­ta vaik­ka Espoon­lahti on Espoon suurin suu­ralue väk­ilu­vul­taan. Äänestäjät tämän kyl­lä lop­pu­jen lopuk­si päät­tää kuin puolueet. Näin se vaan menee. Toki äänestäjiä ohjailee etenkin ehdokasasettelu..

       Vastaa

14. Helsin­ki on sen ver­ran pieni kaupun­ki, että olisi järkevää olla hyvää pataa ja toiv­ot­taa avo­sylin kaik­ki kehyskun­tien asukkaat Helsinki­in ostok­sille tai rav­in­toloi­hin, tuli­si­vat ne sit­ten julk­isil­la tai oma­l­la autolla.
    49 vuot­ta asuin Helsingis­sä ja nyt kak­si vuot­ta kehyskun­nas­sa. Helsin­gin keskus­ta on tyhjä ja onneton, edelleen. Ei näy elpymisen merkke­jä, enkä yhtään ihmettele kun näitä kom­ment­te­ja lukee.
    Helsin­gin asenne kehyskun­ta­laisia kohtaan on ylim­ieli­nen. Kysypä vaik­ka HSL:n lin­ja­su­un­nit­teli­jal­ta, että mik­sei kohtu­ullis­ten vai­h­to­jen teko jos­sain kehyskun­nas­sa onnis­tu. No sik­si, että me kehyskun­ta­laiset kuu­lumme siihen vihovi­imeisen ja vähin­ten tärkeään ryh­mään. Meille kohdis­tet­tu­jen palvelu­iden laaduil­la ei ole väliä. Sil­lä ei ole mitään merk­i­tys­tä jos joku kehyskun­ta­lainen joutuu odot­ta­maan bus­sia tun­nin pakkases­sa, (vai­h­tolin­ja meni 5 min­u­ut­tia ennen kuin olisi pitänyt)

    No sitä saa mitä tilaa. Jos asi­akkaat ovat väärän­laisia, niin turhaan kukaan sinne väk­isin tunkee.

    Vastaa

    1. Maria Järvi­nen puhut tot­ta joukkoli­iken­teestä. Olen tässä blo­gis­sa tuonut usein esi­in sen, että esim. min­un työ­matkani (n. Kehä ykkösen ja kol­mosen välis­sä) Helsin­gin sisäl­läkin kestää meno-palu­u­na melkein kak­si tun­tia päivässä > kymme­nen tun­tia viikos­sa > 40 tun­tia kuukaudessa. Pumat­takaan nämä ajat Van­taal­la, tai kehyskunnissa.…

       Liiken­nesu­un­nit­telus­ta puhutaan paljon ja se pyörii läh­es kokon­aan raideli­iken­teen ympärillä.
       Kan­takaupunki­lais­ten näkökul­ma tässäkin. Vrt. Salo­vaaran tuol­la esille otta­ma edustusvääristymä.
       Raiteet ja kan­takaupun­ki, ja tämän alueen laa­jen­t­a­mi­nen, ja jo nyt val­ta­van laa­jan pyöräverkos­ton, on kuin fetis­si suun­nit­telijoille ja mikäs on toimies­sa kun poli­it­ti­nen tuki tähän val­tu­us­tu­os­sa on läh­es sata prosenttista. 

       Sit­ten sama jen­gi aivan tosis­saan syyt­telee niitä jot­ka käyt­tävät liikku­miseen­sa auto­ja, mm. sen vuok­si että arjen pyörit­tämi­nen hatarien ja har­voin kulke­vien bus­siy­hteyk­sien varas­sa laidem­mis­sa osis­sa on läh­es mahdotonta.
       Mei­dän ongel­mamme ei ole niin ylelli­nen että ratikka­matkamme kestää vain 5 min. ja har­mit­taa kun mak­samme siitä saman kuin b‑vyöhykeläiset.

       Jokaisen liiken­nesu­un­nit­teli­jan ja mik­sei myös raideli­iken­nepuolueen edus­ta­jan pitäisikin istua alus­sa kuvaamis­sani bus­siy­hteyk­sis­sä tuo 40 tun­tia kuukaudessa yhden vuo­den ja miet­tiä panos­tuk­sia uudem­man ker­ran. Kun ette istu, ette edes tiedä mitä olette suunnittelemassa.

       Vastaa

       1. Hin­noil­la on kak­si eril­listä tavoitet­ta, olla järkevät ja oikeu­den­mukaiset. Yleen­sä oleb sit mieltä, että hin­to­jen tulisi olla järke­viä ja oikeu­den­mukaisu­us kos­kee tulonjakoa.
          Kuin­ka järkevää on ylih8nnoitella kan­takaupun­gin sisäiset matkat kolminker­tais­es­ti suh­teessa kus­tan­nuk­si­in niin, että pakote­taan ratikan käyt­täjät siir­tymään taksin ja skoot­tien käyttäjiksi.
          Mut­ta sit­ten huonoi­hin joukkoli­iken­ney­hteyk­si­in on syyn­sä: huono kaupunkisu­un­nit­telu. Joskus merkit­tävä kaupunkisu­un­nit­telu­un liit­tyvä espoolainen luot­ta­mus­mies sanoi min­ulle, ertä lähtöko­h­ta on, ettei Espoos­sa kaupunkisu­un­nit­telua tehdä joukkoli­iken­teen ehdoin. Lop­putu­los näkyy joukkoli­iken­teen surkeana palve­lu­ta­sona. Niin makaa kuin petaa.
          On aika ymmär­ret­tävää ja jopa oikeu­den­mukaista, että siel­lä, mis­sä joukkoli­iken­teen toimivu­ut­ta on ajatel­tua kaupunkia suun­niteltaes­sa, nau­ti­taan parem­mas­ta joukkoliikenteestä.

15. “On aika ymmär­ret­tävää ja jopa oikeu­den­mukaista, että siel­lä, mis­sä joukkoli­iken­teen toimivu­ut­ta on ajatel­tua kaupunkia suun­niteltaes­sa, nau­ti­taan parem­mas­ta joukkoliikenteestä.” 

    Vas­taan kom­ment­ti­ni vas­tauk­seesi. Olen samaa mieltä hinnoittelusta. 

    ! Mut­ta olisi myös oikeu­den­mukaista että Helsin­gin sisäl­lä joukkoli­iken­teen palve­lu­ta­so olisi edes läh­es samal­la tasol­la b‑vyöhykkeen bus­sialueil­la kuin a‑vyöhykkeellä ! Tässä väit­teeni. Olen asunut kan­takaupungis­sa 35 vuot­ta. Nyt 4 vuot­ta Helsin­gin pohjoisel­la suun­nal­la. Joukkoli­iken­teen palve­lu­ta­so on aivan eri luokkaa kuin a‑vyöhykkeellä.
    Ymmär­rän hyvin että mata­lam­man väestöti­hey­den alueel­la joukkoli­iken­neti­heys ei voi olla samaa tasoa kuin kan­takaupungis­sa mut­ta ero on nyt kuitenkin suh­teet­toman suuri.
    Eli a‑lippu jol­la saisi huo­mat­tavasti parem­paa palvelua (yhteyk­sien määrä ja nopeus) olisi siis myös halvem­pi kuin kalli­impi ab-lip­pu jos­sa joukkoli­ikenne on heikom­mall< tasolla.
    Ei sekään kovin oikeu­den­mukaista ole jos sitä perus­teena pidetään.
    Tästähän juuri esimerkki­ni ker­toi. Tuo tun­ti­laskel­ma. 36–40 tun­tia kuukaudessa Helsin­gin sisäisil­lä työmatkoilla…
    Numerothan tässä ajan suh­teen eivät valahtele. 

    Min­un ei aut­tanut ratkaista tätä muuten kuin aja­mal­la työ­matkat autol­la. Arki ei joukkoli­iken­teel­lä työpäiv­inä valitet­tavasti muuten toimi.
    Väitin myös että Helsin­gin joukkoli­iken­nesu­un­nit­telu on liiak­si kan­takaupun­ki- ja raideliikennekeskeistä.
    Tätähän voi ver­tail­la esit­tämäl­lä laskel­man vaik­ka kuin­ka paljon bus­si-infraan on viimeisen 5 vuo­den aikana käytet­ty ver­rat­tuna raideinfraan.
    Ehkä joku suun­nit­tel­e­va virkamies joka lukee tämän osaa lait­taa linkin ja läh­teen? Raide­laskel­maan tulee tietenkin ottaa huomioon myös Kruunuvuorensilta.

    Vastaa

    1. Pitää tiy­tysti laskea, paljonko rahaa on käytet­ty matkaa kohden.

       Vastaa

       1. Soin­in­vaar­alle kom­ment­ti­na että kol­hosti raken­net­tu on kyl­lä moni­t­ulkin­nainen asia kos­ka kol­hosti voidaan määritel­läa hyvin monel­la taval­la. Helsingistä löy­ty­isi var­maan monia kaupungi­nosia jot­ka ovat joiden mielestä raken­net­tu kolhosti. 

          Olen henkilöko­htais­es­ti sitä mieltä että Län­si-Pasi­la on raken­net­tu kol­hosti ver­rat­tuna siihen kuin­ka moni Itäisen Helsin­gin lähiöt eivät ole yllät­täen raken­net­tu kol­hosti vaik­ka niil­lä on hyvin eri­lainen maine. 

          Matinkylää ei voi­da ver­ra­ta Töölöön, Kru­u­nun­hakaan ja Punavuoreen kos­ka Espoon suu­ralueet ovat arkkite­htu­uril­taa eri kuin Töölön, Kru­u­nun­hahaan ja Punavuoren arkkite­htu­uria. Arkkite­htu­uri määrit­telee paljonkin asuinaluei­den henkeä.Syy mik­si Kallion on edelleen halut­tu asuinalue pait­si jos sijain­tia ei ote­ta huomioon on sen arkkite­htu­uris­sa. Kallios­ta löy­tyy mon­en eri arkkite­htu­urin kokon­aisuuk­sia kos­ka Kallion his­to­ria asuinalueena on van­hempi kuin Matinkylän.

       2. Soin­in­vaar­alle kom­met­ti­na että Matinkylästä matkuste­taan Helsinki­in mon­es­takin syys­tä kuten työ ja vapaa-ajan takia. Se mitä tarkoitin oli että Matinkylässä on kaik­ki mitä ihmi­nen tarvit­see on lähin­nä kau­pal­lisia palvelui­ta. Espoos­ta käy­dään myös erikois­lääkäris­sä keskus­tas­sa joi­ta ei voi­da hoitaa Jorvis­sa tai Espoon terveysasemilla.

       3. Soin­in­vaar­alle kom­ment­ti­na että koko point­ti­ni oli se että Kallion arkkite­htu­uri ja sijain­ti yhdessä tekevät siitä poikkeuk­sel­lisen vetovoimaisen kaupungi­nosan jos arkkite­htu­uri olis Kallios­sa sama kuin Matinkylässä se tuskin olisi arkkite­htu­urin kannal­ta veto­vaimi­nen kaupungi­nosa mut­ta sijain­nin kannal­ta vetovoimainen. Matinkylän vetovoima on sji­jain­ti keskel­lä Eteläistä Espooo­ta ja luonto+meri.

       4. Soin­in­vaar­alle kysymys että mitä aluet­ta tarkoi­tat Berli­inin kohdal­la jos­sa olisi muo­dos­tunut täl­läistä toista aluet­ta, jos­sa olisi keskus­ta­maisia palveluja?

    2. Pohjoinen helsin­ki on niin lev­äl­lään ja hajal­laan ja täyn­nä rivare­i­ta ja omakoti­talo­ja ettei sinne saa järkevää joukkoli­iken­net­tä ilman että ajel­laan läh­es tyhjil­lä bus­seil­la suurim­mat osat vuoroista — kuten jo tapah­tuu pitkälti täl­läkin hetkellä.

       Ihmette­len suuresti, että mil­loin tässä maas­sa taju­taan se, että kaupun­git toimi­vat tehokkaasti vain kun väestöti­hey­det kas­va­vat paikallis­es­ti ja suh­teel­lis­es­ti riit­tävän suuriksi.

       Mut­ta ihan perus­suo­ma­laista meininkiä, tääl­lä ei osa­ta edes kaupunke­ja kopi­oi­da tehokkaasti ulko­mail­ta vaan pitää jälleen ker­ran kehit­tää joku oma ump­isuo­ma­lainen puupää-ratkaisu, kuten mon­es­sa muus­sakin asiassa.

       Vastaa

       1. Nim­imerk­ki Stadis­tille kysymys miten hoitaisit itse tuon Pohjois-Helsin­gin joukkoli­ikenne haas­teen? Ja se pien­taloisu­us on van­hempaa perua kuin pääkaupunkiseudun joukkoli­ikenne investoin­nit. Pien­ta­lo aluei­den haaste on siinä että ne eivät kas­va kos­ka niihin aset­tuu vain tiet­ty määrä ihmisiä kerrallaan

16. Täs­men­nän vielä. Ei se mekanis­mi niinkään voi olla, ei oikeu­den­mukainen ainakaan, että mitä enem­män kir­jaimia HSL-lipus­sa sitä huonom­pi palve­lu­ta­so ja lisäk­si sel­l­ainen lip­pu vielä kalliimpi. 

    Tai jos niin halu­taan, tulisi sit­ten huole­htia em. alueil­la elävien ihmis­ten mah­dol­lisu­ud­es­ta käyt­tää suju­vasti omaa autoa liikku­miseen julk­isten sijasta.
    Tähän on kak­si muuttujaa:
    a)Helsingin sisään­tuloväylien riit­tävä kap­a­siteet­ti (nythän men­nään päin­vas­taiseen, esim. Mäkelänkatu, Mannerheimintie)
    sekä
    b) kohtu­uhin­tainen ja määräl­lis­es­ti riit­tävä pysäköinti

    Usko­ma­ton­ta mut­ta noin yksinker­taista tämä on. 

    Paras vai­h­toe­hto olisi bus­si-infran ja varsinkin vuoroti­hey­den ja edel­lä mainit­tu­jen yhteyk­sien selvä paran­t­a­mi­nen. Kom­ment­ti­ni. Jos ne eivät ole kun­nos­sa, on turhaa moral­i­sioi­da A‑vyöhykkeen ulkop­uolis­ten auton käyt­tämistä liikkumisessaan.

    Vastaa

    1. D vyohyk­keel­lä asu­va ei vält­tämät­tä vaa­di lisää lin­jo­ja. Se aikataulu­tus on kaiken A ja O.
       Eli suun­nitel­laan aikataulut sel­l­aisik­si että ne vai­h­dot onnistuvat.
       Vai mitä mah­taa HSL:n lin­ja­su­un­niteli­ja ajatel­la kun se D vyöhyk­keel­lä asu­va joutuu läh­es aina odot­ta­maan tun­nin ver­ran vai­h­to­bus­sia, mil­lä pää­sisi kotiin?
       Kah­den bussin väliset vai­h­dot on nimit­täin ajoitet­tu niin että se koti­in menevä bus­si suhahti juuri pari min­u­ut­tia liian aikaisin?
       Onko tämä asi­akas­palvelua mihin D vyöhyk­keel­lä pitäisi tyy­tyä? Min­un mielestäni tämä on tahal­lista kiu­san­tekoa. Ja sit­ten voidaankin sanoa että lin­jal­la X on vain näin vähän matkus­ta­jia joten vuoro­ja vähen­netään entu­ud­estaan. Näin HSL toimii.

       Talvel­la voi olla 20 astet­ta pakkas­ta ja tääl­läkin asuu lap­sia ja nuo­ria ja vanhuksia.
       D vyöhyk­keel­läkin mak­se­taan HSL:stä vaik­ka sitä ei käyttäisi.

       Halu­aisin kuul­la vas­ta-argu­men­toin­te­ja parem­man aikatauluk­sen puoles­ta. Enkä siitä että kun­tien kaavoitus on pielessä.

       Vastaa

    2. Täs­men­nän vielä. Ei se mekanis­mi niinkään voi olla, ei oikeu­den­mukainen ainakaan, että mitä enem­män kir­jaimia HSL-lipus­sa sitä huonom­pi palve­lu­ta­so ja lisäk­si sel­l­ainen lip­pu vielä kalliimpi. 

       Toki se reali­teet­ti on että mitä harvem­paan asut­tu alue kyseessä, sitä vaikeam­paa se joukkoli­iken­teen jär­jestämi­nen on, ja sitä kalli­im­mak­si se tulee. Nythän HSL lipun hin­noista on paljon ollut val­i­tus­ta että liput on kalli­ita, kos­ka “läh­es tyhjiä lin­jo­ja nuo­hoaa syr­jäisem­piä kolkkia”. Jos näitä lin­jo­ja ja vuoro­ja lisätään, niin toki lip­pu­jen hin­nat tule­vat kalli­im­mik­si sit­ten kaikille, eri­toten jos vaa­timus on että syr­jässä asuvil­la pitää olla yhtä hyvät joukkoli­iken­nemah­dol­lisu­udet kuin maan tiheim­min asu­tul­la alueel­la (eikä se saa mak­saa enempää?).

       Seu­rauk­se­na sit­ten on, että keskus­ta-alueel­la asuville joukkoli­ikenne menee niin kalli­ik­si, että hei­dän ei sitä kan­na­ta käyt­tää. Eli menetetään tyystin se hyö­ty mikä tih­estä rak­en­tamis­es­ta saadaan liiken­teen suh­teen. Tämä kai nyt on vähän jo se tilanne, kun A‑lippua ei ole, vaan pelkkä AB-lip­pu joka on kyl­lä aika tyyris. Jotenkin siis sielä Helsin­gin keskus­tas­sa yksi ratikkaväli mak­saa enem­män kuin vaikka­pa lip­pu jol­la pääsee suhaa­maan Oulun seudun alueel­la 7 eri kun­nan alueel­la miten haluaa. 

       Taustal­la kai vaikut­taa kaltais­esi oikeu­den­mukaisu­u­den aja­tus, että jotenkin loukkaisi syr­jässä asu­vien oikeuk­sia jos tih­esti raken­netus­sa keskus­tas­sa asu­vat saisi­vat tiheästä asumis­es­taan sen by-design tar­joa­man hyö­dyn hyvästä ja kohtu­uhin­tais­es­ta joukkoliikenteestä. 

       Kyl­lä näitä jut­tu­ja lukies­sa tulee mieleen että HSL taitaa olla rikki.

       Tai jos niin halu­taan, tulisi sit­ten huole­htia em. alueil­la elävien ihmis­ten mah­dol­lisu­ud­es­ta käyt­tää suju­vasti omaa autoa liikku­miseen julk­isten sijasta. 

       Tienkäyt­tö­mak­sut tosi­aan aut­taisi tähän. Tukhol­mas­sakin asukkaat itse äänes­tivät tienkäyt­tö­mak­su­jen säi­lyt­tämisen puoles­ta sen jäl­keen kun niitä ensin puolen vuo­den ajan kokeilti­in pilot­ti-hengessä. Työ­mat­ka-autoil­i­joillekin on paljon miel­lyt­täväm­pää ja sen euron pari arvoista että liikenne on suju­vaa ja nopeaa.

       Tosin mon­esti­han san­o­taan että eihän Helsingis­sä ole ruuhkia, esim. enti­nen pormes­tari Var­ti­ainen on näin sanonut. No jos ruuhkau­tu­mista ei lainkaan ole, sit­ten­hän ongelmia ei tosi­aan ole eikä mitään lisäkaisto­ja tai ‑väyliä tarvi­ta, ja ihmiset voivat suju­vasti käyt­tää autoaan.

       b) kohtu­uhin­tainen ja määräl­lis­es­ti riit­tävä pysäköinti 

       Mitä on kohtu­uhin­tainen? Jos on valmis mak­samaan oman par­keer­auk­sen kulut, niin var­masti pysäköin­tipaikko­ja löy­tyy pil­vin pimein. Mut­ta kos­ka maa on niin arvokas­ta Helsingis­sä, ei se ihan hal­paa ole. Kat­soin googles­ta “parkki­hal­li helsin­ki” ja kyl­lä niitä näyt­ti ole­van vaik­ka kuin­ka. Toki jos ei halua mak­saa markki­nahin­taa vaan halu­aa sosial­isoi­da oman autoilun aiheut­ta­mat kulut muille, niin älä ihmettele että ne autot­tomat eivät täl­läis­es­tä ole innoissaan. 

       Lisäk­si jos halu­aa että park­keer­a­ta voi aina halu­a­mansa kiin­teistön eteen eikä kort­telin tai parin päähän parkki­hal­li­in (siinähän joutuu kävelemään!), niin puoli Helsinkiä pitäisi USA:n malli­in lana­ta parkkipaikoik­si tai väy­lik­si. Eli autokaupun­ki-ide­olo­gian mukaisek­si. Smith-polvi­nen ‑Helsinkiä voi ihail­la täältä, tosin se on mielestäni siinä mielessä epäre­al­isti­nen että se ei mielestäni mitenkään real­is­tis­es­ti ota huomioon mihin kaik­ki nämä väylil­lä aja­vat autot par­keer­ataan, eli var­masti kort­teli toisen­sa perään pitäisi vielä lisäk­si lana­ta parkkipaikoik­si. Lisäk­si väyliä moot­toritei­den ulkop­uolel­la pitäisi var­masti myös laa­jen­taa jot­ta ne kestävät moot­tori­tien houkut­telemat autoil­i­jat ilman merkit­tävää ruuhkautumista. 

       Mut­ta siis HS:n mielestäni puutt­telli­nen visu­al­isoin­ti antaa kuiten jotain kuvaa miltä yksi­ty­isautoilu-ide­olo­gia näyt­täisi Helsinki­in rantautettuna:
       https://dynamic.hs.fi/2019/smith-polvinen/

       Vastaa

       1. Kiitos vas­tauk­ses­ta kom­ment­ti­i­ni. Ymmär­rän pointit , samal­la silti edelleen esimerkkieni mukaises­ti koen että 4oh kuukaudessa stadin sisäisi­in työ­matkoi­hin ker­too liiken­nesu­un­nit­telun epäon­nis­tu­mis­es­ta . Tuo Hesarin visu­al­isoin­ti sit­ten. Se kuvaisi autoli­iken­neka­p­a­siteetin voimakkaan kas­vat­tamisen seu­rauk­sia. Ei sitä että esim Man­ner­heim­intie, Mäkelänkatu ja Hämeen­tie oltaisi­in pidet­ty ennal­laan. Myös paljon surkuhu­paisia kuvia keskus­tan tyhjistä pyörätiev­erkoista, esim juuri Hämeen­tie, voitaisi­in posta­ta erol­la että ne oli­si­vat oikei­ta kuvia.

17. Helsin­gin ja Van­taan kun­tali­itok­sen järkevyyt­tä haas­taa 10v sit­ten vas­ta suun­nit­telupöy­däl­lä olleet hyv­in­voin­tialueet. Kun­tali­itos olisi paljon suo­ravi­ivaisem­pi, mikäli pk-seudulle olisi muo­dos­tunut Erva-alueen tyyp­pinen HVA-kokon­aisu­us HUS:n ympärille. Nyt Van­taan sote­pe-toi­mi solah­taisi ehkä luon­tev­astikin Helsin­gin yhtey­teen. Liit­ty­isikö Ker­a­va Keu­so­teen vai tulisiko mukaan pien­im­mäk­si kunnaksi?

    Kun­ta­puolel­la työvoimain­ten­si­ivisim­mät alat oli­vat ennen hyv­in­voin­tialuei­ta sote­pe ja varhaiskas­va­tus + peru­sope­tus. Ensim­mäistä ei kun­nil­la enää ole, ja jälkim­mäi­nen toteu­tuu min­is­ter­iöi­den ohjauk­ses­sa suht samankaltaise­na kun­nas­ta toiseen. Kun­tat­aloudessa isoim­mat infra- ja raken­nushankkeet käyvät kalleim­mik­si: toisaal­ta investoin­ti val­takadun perusko­r­jauk­seen, uuteen koulu­un tai uima­hal­li­in ei saisi olla rajusti riip­pu­vainen siitä, minkä kun­nan alueel­la investoin­ti tehdään. 

    Tältä poh­jal­ta väitän, että kun­tali­itok­sia on nykyään ajatelta­va eri poh­jal­ta kuin ennen HVA-uud­is­tus­ta, sil­lä nykyään kun­nil­la on vähem­män tehtävää. Nyt kun­tali­itok­sis­sa on enem­män järkeä, sil­lä ne jäl­jelle jääneet tehtävät ovat aiem­paan näh­den päällekkäisem­piä ”työn­tek­i­jä per kun­ta” eikä ”0,0x työn­tek­i­jää per asukas” ‑tyyli­in: suu­ru­u­den syn­er­gia toisi säästöä myös hallinto- ja kiin­teistön­pitoku­lui­hin. Toisaal­ta kun­tali­itok­sis­sa on vähem­män järkeä, sil­lä sote­pe on jo fuu­sioitu ja erinäiset kun­tien väliset sopimuk­set mm. työl­lisyy­den­hoidon vas­tuukun­ta­malleis­sa tun­tu­vat yleistyvän.

    Lopuk­si: hel­posti voitaisi­in kuvitel­la utopia, jos­sa Suomen nykyiset HVA:t oli­si­vatkin kun­tia, ja Erva-alueet HVA:ita. Tässä mallis­sa Helsin­ki säi­ly­isi omana kun­tanaan. Sama on punavuore­laisen Tutk­i­jan näke­mys liitos­ta vau­raan Helsin­gin ja vähem­män vau­raan Van­taan välillä.

    Vastaa

18. Miten­hän Helsin­gin asun­to­hin­noille tulee käymään? Nyt pis­tet­ti­in koulu­ra­jat uusik­si ja suomenkieliset lapset eivät enää saa vaikut­taa koulu­un­sa. Tuo vie­nee aika paljon osta­jia pois Helsin­gin asun­tomarkki­noil­ta. Ihmiset, joil­la on lap­sia, ovat kai suurin taloudelli­nen moot­tori taloudelle. Toinen mega­tren­di robot­ti­au­to, joka tekee puudut­tavista automatkoista miel­lyt­tävämpiä. En ostaisi Helsingistä asun­toa kyl­lä itse.

    Vastaa

19. Van­taa aloit­taa laa­jat yt-neu­vot­te­lut. 200 työvuot­ta vaakakupissa.
    Tulee Van­taa-ratikalle hintaa?
    Muitakin syitä tietenkin on.
    Mut­ta tot­ta kai Van­taan his­to­ri­an suurin investoin­ti koskaan vaatii veronsa. 

    Puhuin tuol­la jo aiem­min lujaa laa­jenevan helsinkiläisen raide­in­fran hin­nas­ta. Hin­ta­la­pun täy­tyy olla myös meil­lä valtava.
    Ihmette­len aina vaan mik­si tätä ei kukaan tutki.
    Eli raide­in­fraeu­ro­jen tulok­sel­lisu­ut­ta ja kan­nat­tavu­ut­ta. Ja eri­tyis­es­ti suh­teessa kaupunkien bud­jet­tien todel­liseen tilaan. 

    Kun Helsin­gin tulos ehkä putoaa sieltä hyvien aiko­jen puoles­ta mil­jardista nol­lata­solle, nyt ollaan jo alle puolen­välin, niin niistä ratikkalin­joista ei uut­ta net­to­tu­loa tai­da syntyä.

    Vastaa

    1. Saako Van­taa omansa pois ratikas­taan, riip­puu täysin siitä, omis­taako kaupun­ki sen maan, jon­ka arvoa ratik­ka nostaa.

       Vastaa