Maapallon pelastamisessa talous on keskiössä

75 vastausta artikkeliin “Maapallon pelastamisessa talous on keskiössä”

1. Soin­in­vaar­alle koment­ti­na että itsekin kuun­telin tämän Ruuskan ja Pur­si­aisen välisen keskustelun joka oli Ylen Sari Val­to ohjel­mas­sa. Ruuskaa kuun­nel­lessaan hänestä pystyti riv­ien välistä tekemään sel­l­aisen johtopäätök­sen että hänel­lä on selvästi jonkin­lainen utiopi­ay­hteiskun­ta on tavoite pitkäl­lä aikavälil­lä mut­ta hän ei sano sitä julkises­ti ääneen kos­ka sit­ten kysyt­täisin heti perään miten se toteu­taan ilman vapaaehtoisuutta. 

   Pent­ti Linkolan pitkä var­jo ja pain­o­lasti ovat var­maan niin syväl­lä ekol­o­gis­es­ti ajat­tele­vien ihmis­ten harteil­la ettei yksikään ekol­o­gis­es­ti ajat­tel­e­vat ihmi­nen 2020-luvul­la tuo esille samanalaisia näke­myk­siä kuin Linko­la jolle väki­val­ta oli myös osa keino­va­likoimas­sa jol­la toteut­taisi­in väestön kasvun hillintää.Tästä syys­tä Ruuskan esit­tämä teo­ria ja visio ei toi­mi ilman väki­val­taa. Ruus­ka teki saman­laiset väärät tulkin­nat väestönkasvus­ta kuin Linkola.Hillitsemätöntä väestönkasvua on täl­lä het­kel­lä vain Afrikas­sa ja muu­tamis­sa mus­lim­i­mais­sa kuten Afgan­istanis­sa ja Iranis­sa. Siel­lä syyt ovat poli­it­tisia ei uskonnollisia. 

   Suosit­te­len myös kuun­tele­maan Kult­tuuriykkösen jak­son (päivät­ty to 27.11.2025) viime vuo­den mar­rasku­ul­ta jos­sa Pur­si­ainen, Frank Martela ja Ris­to Isomä­ki keskustel­e­vat yhdessä arke­olo­gi Miik­ka Tallavaaran kanssa siitä onko mah­dol­lista pala­ta takaisin met­sästäjä-keräiljä yhteiskun­taan. Isomäel­lä, Marte­lal­la ja Pur­si­aisel­la oli tässä keskustelus­sa syväl­lisem­pi ana­lyysi taloud­es­ta ja yhteiskun­nas­ta kuin siinä Sari Val­ton ohjel­mas­sa. Kult­tuuriykkösen jak­son toimit­ta­jana oli Pauli­ina Grym joka oli kyl­lä tehnyt itse paljon taus­tatyötä aiheeseen toisin kuin Sari Val­to joka toi­mi enem­män mod­er­aat­to­ri­na. Radio-ohjel­mat ovat suo­ria lähetyk­siä joten niis­sä pitää tiivistää toisin kuin pod­casteis­sa jot­ka yleen­sä leikataan ja julka­istaan jälkikä­teen tallenteina.

   Vastaa

   1. Iranin syn­tyvyys las­ki nopeasti islamistisen val­laku­mouk­sen jäl­keen Myös Iranin väk­ilu­vu ennuste­taan laskevan.

      Vastaa

      1. Soin­in­vaar­alle tiedok­si että Iranin väk­iluku itse asi­as­sa nousi Iranin val­lanku­mouk­sen jäl­keen hyvin nopeasti mut­ta las­ki taas Iranin ja Irakin sodan jäl­keen kos­ka islami­lainen hallinto kään­si poli­ti­ikaansa syn­tyvyy­den nos­tamis­es­ta syn­tyvyy­den lasku­un. Tästä syys­tä Iranin väk­iluku on laskenut.

      2. Siel­lä oli tosi­aan melkoiset uud­is­tuk­set sil­loin. Mm. lak­isääteis­es­ti pakolli­nen per­he­su­un­nit­telukurssi määrät­ti­in käymään ennen naimisi­in­menoa, val­tio mak­soi ehkäisyt jne. Viimeisen vuosikymme­nen aikana Iran on koit­tanut pakit­taa, kun syn­tyvyys on ollut niin reilusti alle väestön uusi­u­tu­mis­luku­jen, ja mm. pois­tanut ilmaisen oikeu­den ster­il­isaa­tioon ja vähen­tänyt ehkäisyn ilmaisu­ut­ta muutenkin. Mut­ta näyt­tää sekin maa saa­van nyt sen tilanteen, että on ikään­tyvä väestö ja vähän nuo­ria mak­samas­sa ikään­tyneen väestön eläkkeitä.

2. Siinä ei ilmas­tot paljoa paina kun (eri­tyis­es­ti kehi­tys­maid­en) väki lisään­tyy 4 kpl sekunnissa.

   Vastaa

   1. Voisiko nim­imerk­ki fun­daali ment­taali tarken­taa mihin kehi­tys­mai­hin viit­taat ? Kiinan väestönkasvu on tait­tunut jo ajat sit­ten ja Int­ian väestönkasvun ennuste 2040-luvulle on laske­va. Jäl­jelle jää vain Afrikan väestönkasvu. Kehi­tys­maa on hyvin harhaa­jo­hta­va ter­mi jon­ka tilalle pitäisi luo­da kokon­aan uusi termi.

      Vastaa

3. Tarkoi­tan aivan oppikir­ja taloustiedet­tä. Se nimit­täin antaa keinot myös ohja­ta talout­ta esimerkik­si niin, ettei ilmas­toa uhra­ta. Kyse on ulkois­vaiku­tuk­sista ja niiden hin­noit­telus­ta. Kuten san­ot­tu, se on aivan oppikirjataloustiedettä.

   Mut­ta se, että näitä keino­ja jätetään järkyt­tävässä määrin käyt­tämät­tä, taas ei ole ilmiö, jota tarkastelee oppikir­jat­aloustiede, vaan lähin­nä oppikir­javal­tio-oppi ja oppikir­jasosi­aalip­sykolo­gia. Tästä syys­tä ympäristöli­ik­keelle esitet­ty keho­tus keskit­tyä talousti­eteeseen voi sekin olla jotain, jon­ka “his­to­ria voi tuomi­ta” samal­la taval­la kuin Pursiaisen.

   Pur­si­ais-tyyp­pisen läh­estymis­ta­van rajoituk­sista ker­too hyvin hänen oma parin vuo­den takainen itsere­flek­ti­ivi­nen kolumnin­sa, jos­sa hän ker­toi vas­taa­van­lais­es­ta keskustelus­taan Teemu Keskisar­jan kanssa: https://suomenkuvalehti.fi/mielipide/media-ostaa-teemu-keskisarjan-mietelauseet-ekonomisti-heikki-pursiainen-joutui-ilmion-jyraamaksi-itse/?shared=1310341–64ac3664‑4

   “Tajusin, etten ollut ‘voit­tanut’ väit­te­lyä. Päin­vas­toin, minä ja viiteryh­mäni emme olleet edes ymmärtäneet mis­tä oli ollut kysymys.”

   Vastaa

   1. Tom­mi Uschanoville kom­ment­ti­na että tuo Puheenai­heen pod­cast väit­te­ly jos­sa Pur­si­ainen keskusteli maat­aloud­es­ta Teemu Keskisar­jan kanssa meni alus­ta alka­en pieleen kos­ka Pur­si­ainen puhuu täyt­tä asi­aa kun taas Keskisar­ja vetoaa romant­ti­iseen kuvitel­tu­un men­neisyy­teen ja ja hal­paan nos­tal­giaan. Keskisar­jan kanssa ei voi­da väitel­lä järkevästi kos­ka hän elää jos­sain ihan omas­sa maail­mas­sa . Jopa hänen puolison­sa ei enää arvos­ta hän­tä ja hänen avi­o­li­it­to kri­isiy­tyi jo sil­loin kun Teemu liit­tyi per­sui­hin. Tämä kaik­ki tulee esille Teemun uudessa kirjassa.

      Vastaa

      1. Keskisar­jan kanssa ei voi­da väitel­lä järkevästi kos­ka hän elää jos­sain ihan omas­sa maailmassa

         Et ilmeis­es­ti tajun­nut, että nimeno­maan tämä oli tuon kom­ment­ti­ni pointti?

      2. Hänen ker­tomansa mukaan per­heelle koti­in tul­lut puoluele­hti oli ollut Kansan Uutiset, ja hän oli jät­tänyt ker­tomat­ta vaimolleen ehdokkaak­si lupau­tu­misen­sa. Siitä seurasi sit­ten kri­ise­jä ja kon­filk­te­ja, mut­ta tuskin kuitenkaan ihan sel­l­aista, ettei lainkaan arvostaisi toista. Ei asi­at yleen­sä niin parisuhteis­sa mene, että menet­täisi arvos­tuk­sen kokon­aan toiseen toisen mielip­itei­den takia, jos on toises­sa mon­en­laista posi­ti­ivis­takin näh­nyt. Mut­ta var­masti on tul­lut palautet­ta mon­en­lais­es­tea koton­akin, ja ehkä myös on tapah­tunut jonkin­laista toim­intat­apo­jen muu­tos­ta julkises­sa toimin­nas­sa. Ei ole hän­tä vuo­den 2024 vai­mon reak­tioiden jäl­keen tain­nut näkyä eräässä kulkueessa uudelleen jne.

   2. Tääl­läpä alkoi mie­lenki­in­toinen Teemu Keskisar­jan moit­timi­nen. En ole paljoa seu­ran­nut Keskisar­jan edes­ot­ta­muk­sia, mut­ta hän on kuulem­ma haikail­lut, että van­huk­set hoidet­taisi­in kotona läheis­ten toimesta.
      Minä aikoinaan hoidin äitiäni puo­li­aikaise­na omaishoita­jana läh­es viimeiseen asti. Raskas­ta­han se välil­lä oli, mut­ta luulisin, että tule­vaisu­us on useil­la saman­lainen. Pitäisin itseasi­as­sa Keskisar­jaa tässä mielessä todel­lise­na visionäärinä. Min­ul­la onkin kysymys näille talousti­eteil­i­jöille: Jos AI ja robot­it vievät työ­paikat niin mitä nämä sankoin joukoin työt­tömik­si joutu­vat tekevät. Pelaa­vat net­tikasi­noa? Katso­vat jääkiekkoa ja potku­pal­loa? Istu­vat Man­ner­heim­intiel­lä pelas­ta­mas­sa ilmastoa?

      Vastaa

      1. Pent­ti A K Häkkiselle kom­ment­ti­na että tuo sin­un päätös hoitaa äitiäsi puo­li­aikaise­na omaishoita­jana on eri asia kuin se että nykyiset van­hus­ten hoitopalve­lut ajet­taisi­in alas ja kaik­ki van­huk­set hoidetttsisi­in kotona ympäri vuorokau­den. Se ei tule tapah­tu­maan. Tämä on saman­lainen visio kuin Toni Ruuskalla että maat­aloud­es­ta pitäisi pala­ta takaisin pien­tiloi­hin. Sekään ei tule onnistumaan 

         Teemu Keskisar­ja tai Toni Ruus­ka eivät ole kyl­lä mitään suuria visionööre­jä kos­ka heiltä puut­tuu perustiedot.
         Mik­si nämä kak­si ske­naar­i­o­ta ei tule ikinä toteu­tu­maan yksinker­tais­es­ti sen vuok­si kuten Osmo Soin­in­vaara tote­si tämän kir­joituk­sen alus­sa että maa­pal­lol­la on liian paljon ihmisiä jot­ka kap­a­siteet­ti ei riitä.

      2. Pent­ti A K Häkkiselle kom­ment­ti­na että tuo AI:n ja robot­tien tulem­i­nen työ­markki­noille on vielä aikaista arvioi­da mihin se johtaa . Ennustei­ta voi kyl­lä esit­tää mut­ta nekin menevät toden­näköis­es­ti pieleen samal­la taval­la kuin aikoinaan 1990-luvul­la ennus­teet inter­netin vaiku­tuk­ses­ta eivät toteutuneet.

   3. Tom­mi Uschanoville kom­ment­ti­na että kyl­lä tajusin sen ettei nimeno­maan Keskisar­jan kanssa ole mah­dol­lista keskustel­la oikeas­t­aan mis­tään ajanko­htais­es­ta asi­as­ta järkevästi mut­ta tässä Toni Ruuskan kanssa käy­dyssä keskustelus­sa Pur­si­aisel­la oli vain parem­mat argu­men­tit kos­ka Ruuskan syväl­lisem­mät tiedot markki­na­t­aloud­es­ta ja yhteiskun­nas­ta joten tästä syys­tä Ruus­ka hävisi väit­te­lyn. Oli Ruuskalla oli myös jotain tietoa mut­ta häneltä puut­tui kokon­aisu­u­den hah­mot­ta­mi­nen. Keskisar­jalle ei minkään asian hah­mot­ta­mi­nen onnis­tu. Ero Ruuskan ja Keskisar­jan välil­lä todel­la iso aukko. Ruuskan ja Pur­si­aisen välistä keskustelua olisin kyl­lä halun­nut kuun­nel­la lisää mut­ta aika lop­pui kesken. Ver­tasin Ruuskan ja Pur­si­aisen välistä keskustelua vuosi sit­ten käy­tyyn keskustelu­un met­sästäjä- keräil­i­jä yhteiskun­nas­ta jos­sa keskustelijoina oli Pur­si­aisen lisäk­si Ris­to Isomä­ki ja Frank Martela. Näi­den kol­men keskustelu oli paljon inter­ak­ti­ivisem­paa kuin Ruuskan ja Pur­si­aisen väli­nen keskustelu.

      Vastaa

4. Soin­in­vaara kirjoitti:

   “Osoit­taa markki­noiden tehoa, että EU:n päästöt ovat vähen­tyneet paljon tehokkaam­min markki­noi­hin nojaaval­la päästökaup­pasek­to­ril­la kuin poli­it­tisi­in päätök­si­in nojaaval­la taakan­jakosek­to­ril­la. Kuitenkaan edes päästökaup­pasek­to­ril­la kehi­tys ei ole riit­tävää, kos­ka päästöoikeuk­sia huu­tokau­pataan liikaa ja niiden hin­ta on sik­si aivan liian hal­pa. Mon­en mielestä ne tosin ovat liian kalli­ita, kos­ka on tärkeäm­pää pitää ben­san hin­ta hal­pana kuin pelas­taa tulevaisuus.”

   Ben­sa ei nyky­isin ole päästökau­pan piiris­sä vielä ollenkaan. Koh­ta ehkä on, kun liiken­teelle tulee päästöoikeudet vuon­na 2028. Mut­ta vielä täl­lä het­kel­lä ben­san päästöoikeuk­sil­la ei ole hin­taa päästökau­pas­sa. Mut­ta verot on man­ner-Suomen kulu­tuk­sen osalta, ja ne ovat paljon muis­sa asiois­sa ollei­den päästöoikeuk­sien hin­to­ja isom­mat. Tieli­iken­teen polt­toaineista mak­se­taan täl­lä het­kel­lä korkein­ta veroa öljy­tuot­tei­den osalta. Esimerkik­si lentoli­iken­teen polt­toaineet ja mer­i­laivali­iken­teen polt­toaineet ovat yhä verot­to­mia. Öljynku­lu­tuk­sen vähen­tämi­nen on huo­mat­tavasti halvem­min tehtävis­sä sähköistämäl­lä kaukoläm­mössä ja tehtaiden läm­mi­tyk­sessä kuin tieli­iken­teessä. Täl­lä en tarkoi­ta sitä, etteikö tieli­iken­teen päästöjäkin pidä vähen­tää. Vaan sitä, että jos kokon­aisu­ut­ta opti­moisi, kan­nat­taisi öljynku­lu­tuk­seen liit­tyviä päästöjä vähen­tää voimallisem­min myös tieli­iken­teen ulkopuolella.

   Vastaa

   1. Se, että tieli­ikenne ei ole samas­sa päästökau­pas­sa kuin kaik­ki muu, johtaa siihen, että ei ole mekanis­mia kom­pen­soi­da epäon­nis­tu­mista teili­iken­teessä muis­sa kohteissa.

      Vastaa

      1. Pää­point­ti­ni ei ollut se, että se on eril­lisessä päästökau­pas­sa (tule­vaisu­udessa), vaan se että ben­sa kuten muukaan tieli­ikenne ei ole mukana vielä päästökau­pas­sa ollenkaan. Koh­ta on. Päästöoikeuk­sien määräkeskustelu on ollut kuumaa jo ennen kuin ben­sa on siel­lä ollut mukanakaan.

         Talous­te­o­ri­oiden mukaan kan­nat­taisi läm­mi­tysöljyä koti­talouk­sis­sa verot­taa saman ver­ran kuin dieseliä tieli­iken­teessä, ja voimalaitok­sia saman ver­ran myös — jot­ta markki­na ohjaisi­in hake­maan kulu­tussäästöt sieltä, mis­tä ne halvim­mal­la tule­vat. Nyt läm­mi­tysöljyn vero on alem­pi, ja voimalaitok­sis­sa käyte­tyn öljyn vielä alem­pi. Sähkön­tuotan­toon käyte­tyn öljyn vero on 0. Siitä on CHP:ssa iso etu, jol­loin tuotan­nos­ta mah­dol­lisim­man iso osa kan­nat­taa merka­ta sähkök­si tehdyk­si. Nykysys­tee­mi ohjaa tekemään paljon yhteiskun­nan kokon­aise­dun kannal­ta kan­nat­ta­mat­to­mia investoin­te­ja, kun vero­jen takia öljynku­lu­tus kan­nat­taa vähen­tää sieltä, mis­sä vero­tus on korkein­ta, ja vas­taavasti öljynku­lu­tuk­sen leikkaus olisi selvästi halvem­paa voimaloissa.

      2. Tieli­iken­teessä päästöistä mak­se­taan kaiken kaikki­aan kymme­nenker­taa enem­män kuin päästöoikeusien hin­ta. Päästökaup­pa ei siis var­maankaan lisää polt­toaineen hin­taa. Mut­ta jos ne oli­si­vat samas­sa päästökau­pas­sa kaiken muun kanssa, päästöoikeuk­sien hina­ta nousisi kaikille, ku autoilu ei vähene halu­tul­la nopeudella.

5. Moni ver­taa elin­ta­soaan niin että ver­tailukul­ma on AINA ylem­pänä. Hyvin yksi­to­tista ver­tailua. Tilas­tol­lisen toden­näköisyy­den mukaan molem­pi­en ver­tailukul­mien pitäisi tul­la aivan yhtä usein mieleen.

   Vastaa

   1. Paljonko enem­män suo­ma­lainen saas­tut­taa ver­at­tuna vaik­ka vuo­teen 1986? Siitäkin on jo 40 vuot­ta. Tai euroop­palainen tai USAn väki

      Vastaa

      1. Tsekkaa https://globalis.fi/Statistikk/co2-paeaestoet-per-asukas?country=41836

         Vuon­na 1990 noin 10 ton­nin CO2, vuon­na 2020 enää reilut 6 ja siitäkin on laskenut.

6. Kun­non lässähdys väk­ilu­vus­sa näyt­tää tule­van Etelä-Amerikas­sa, jos­sa syn­tyvyys jo alem­paa kuin Euroopas­sa. Kun Etelä-Amerikan maat van­henevat, niin nuoret sieltä pyrkinevät USA:han. USA näyt­tänee pitkän aikavälin ennusteis­sa aika ylivoimaiselta koko maailmassa.

   Vastaa

   1. Nim­imerk­ki joopa­joolle kom­ment­ti­na että Lati­nalais­es­ta Amerikas­ta pyritään Yhdys­val­toi­hin pääasi­as­sa epä­vakaista maista kuten Venezue­las­ta ja Hon­duruk­ses­ta, El Sal­vadorista. Maista kuten Argen­ti­in ja Brasil­ia muut­toli­iken­net­tä on paljon vähäisem­pää Yhdys­val­toi­hin. Brasil­ias­ta muute­taan paljon Paraguay­hin ja Uruguayin ja Argen­ti­inas­ta samoin.

      Vastaa

   2. ‘USA näyt­tänee pitkän aikavälin ennusteis­sa aika ylivoimaiselta koko maailmassa.’
      Amerikkalaiset ovat pasko­mas­sa tämän ylivoiman itse. Trump on uusi nor­maali. Demokraatit voit­ta­vat 2026 ja 2028, sen jäl­keen voi tapah­tua taas mitä tahansa.

      Vastaa

7. Kun puhutaan ilmas­to muu­tok­ses­ta, pääai­heut­ta­ja viimeiset 30v on ollut sodat, sota teol­lisu­us, sota har­joituk­set, sodan­jälkeinen rak­en­t­a­mi­nen, jne. Sotaa ei noteer­a­ta mis­sään kun puhutaan ilmas­to­muu­tok­ses­ta, ei ole ole­mas­sa. Raha mitä menee aseisi­in, sota­te­ol­lisu­u­teen, on pois tär­keem­mistä asioista. Niin kauan kun emme pysty ratkaise­maan sotaa, kor­rup­tio, epä­tasaar­vo, luon­no­tuhoa, veroparati­isit, ja pitkä jne…. Emme pysty ratkaise­maan mitään muu­ta. Kaik­ki on tyhjän päälle puhu­mista. Ei edes bus­sit kul­je ajoissa.

   Vastaa

   1. Kun puhutaan ilmas­to muu­tok­ses­ta, pääai­heut­ta­ja viimeiset 30v on ollut sodat, sota teol­lisu­us, sota har­joituk­set, sodan­jälkeinen rak­en­t­a­mi­nen, jne.

      Saisiko tälle ällistyt­tävälle väit­teelle jonkin­laisen lähteen?

      Vastaa

   2. Puo­lus­tusvoimat on yksi suurista ilmas­ton­muu­tok­sen aiheut­ta­jista. Armei­joiden tilauk­set muo­dosta­vat melkoisen osan maa­pal­lon elek­tron­i­ikan kulu­tuk­ses­takin täl­lä het­kel­lä. Hävit­täjät syövät val­tavasti polt­toainet­ta ja muu kalus­to myös. Suomes­sa Hor­ne­tien osu­us koko Suomen kasvi­huonekaa­supäästöistä on ollut noin 0,3–0,4 % vuodessa näin rauhan aikana.

      Vastaa

      1. tuo 0.3 pros­ent­tia on kaukana siitä että se olisi domi­noi­va. Jos puo­lus­tuk­seen käytet­tävä raha on BKT:sta alle 5 pros­ent­tia niin se ei mil­lään voi olla se suurin saas­tut­ta­ja. Hävit­täjät käyt­tävät paljon polt­toainet­ta, mut­ta pääosa ajas­ta ne ovat kallio­suo­jis­sa. Ei niil­lä edes voi lentää kokoa­jan. Toisin kuin vaik­ka autol­la. Suomes­sa puo­lus­tusvoimien osu­us co2 päästöistä on 5% luokkaa. Ukrainas­sa sotimi­nen aiheut­taa isot päästöt mut­ta ei maail­mas­sa noin iso­ja sotia ole kokoa­jan käynnissä.

8. Nykyisessä talous­mallis­sa se pien­ti­la ei per­het­tä elätä, ainakaan ilman niitä kovasti pehek­sut­tu­ja “tuki­aisia”

   Vastaa

9. Syytä lopet­taa jeesustelu ja vouho­tus asioista, joi­hin emme voi vaikut­taa edes esimerkkinä. Suomen osu­us päästöistä on 0,7 promil­lea, eli käytän­nössä 0.

   Vastaa

   1. Maail­ma voidaan jakaa kuu­den miljoo­nan asukkaan ruu­tu­i­hin, joiden yhdenkään vaiku­tus ilmas­ton­muu­tok­seen ei ole niin suuri, että juuri tuos­sa ruudus­sa kan­nat­taisi tehdä mitään. Sik­si ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­nas­sa epäon­nis­tu­taan, ellei jokainen ruu­tu lähde siihen mukaan. Henkeä kohden Suomen pääsyöy obsy paljon keskiar­voa suuremmat.

      Vastaa

      1. Itse asi­as­sa täl­lä het­kel­lä keskiver­to­suo­ma­laisen päästöt ovat hyvin lähel­lä maail­man keskiar­voa. Tämä on sekä hyvä että huono uuti­nen. Hyvä sik­si, että Suomen päästöt ovat vähen­tyneet todel­la nopeasti vuo­den 2010 jäl­keen, huono sik­si, että muun maail­man päästöt ovat lisään­tyneet ja Suomes­sakin vielä riit­tää tekemistä.

      2. Epäilemät­tä suuret, kun asu­taan melkein Pohjous­naval­la. Etelässä riit­tää rät­ti munille ja voi nukkua kaisla­ma­jas­sa. Puis­sa on aina hedelmiä jne.

   2. Syytä lopet­taa jeesustelu ja vouho­tus asioista, joi­hin emme voi vaikut­taa edes esimerkkinä. Suomen osu­us päästöistä on 0,7 promil­lea, eli käytän­nössä 0.

      Min­un osuuteni vero­tu­loista on niin pieni, että min­un on sama lopet­taa vero­jen­mak­su kokon­aan. Ja jos näpistän tuos­ta super­mar­ketista jotakin, ne eivät sitä liike­vai­h­dos­saan edes huomaa.

      Vastaa

10. Maa­pal­lon pelas­tamises­sa keskeisessä ase­mas­sa on teknolo­gia. Ja tuo teknologi­nen mur­ros tapah­tuu nyt Kiinas­sa. Kiina on siir­tymässä viral­lis­ten tevoit­tei­den­sa mukaan hiilid­iok­sidipäästö­jen pienen­e­miseen vuodes­ta 2030 läh­tien, ja hiilineu­traa­lik­si vuo­teen 2060 men­nessä. Kiinas­sa on meneil­lään aito vihreä siir­tymä fos­si­il­i­sista sähköön, ja lop­ul­ta uusi­u­tu­vi­in kun aurinko, tuuli, ydin ja akkute­knolo­gia on kehit­tynyt riit­tävän edullisek­si. Tai on jo kehit­tynyt, mas­sat­uotan­toka­p­a­siteet­ti kehit­tyy vielä. 

    Trump vauhdit­ti tuo­ta kehi­tys­tä epä­suo­rasti Iranin oper­aa­ti­ol­laan, ja Putin teki saman aiem­min euroopas­sa lopet­ta­mal­la venäjän fos­si­ilis­ten polton Euroopas­sa. Valitet­tavasti tun­tuu että län­si­maat ovat tässä kehi­tyk­sessä nyt vääril­lä raiteil­la, ja län­si­maid­en merk­i­tys alkaa olla muutenkin vähäisem­pi tässä asi­as­sa koko maa­pal­lon kannal­ta. Olen­naista on siis kiinan luo­ma teknolo­gien mur­ros ja kiinan tuotan­toka­p­a­siteet­ti, joka tuot­taa edullista päästötön­tä ener­giaa myös muualle köy­hään kol­man­teen maail­maan, mukaan­lukien Afrikkaan.

    Län­si­mais­sa ja Euroopas­sa tun­nu­taan ole­van jonkin­laises­sa idi­o­tismin lev­iämisen kier­teessä. Oikeis­to ja vasem­mis­to­blok­it eriy­tyvät toi­sis­taan ja molem­mis­sa blokeis­sa on hyvin ongel­mallisia tek­i­jöitä kokon­aisu­u­den kannal­ta. Jos talous ja teknolo­gia ovat ratkai­se­via tek­i­jöitä, niin sitä on ja tulee ole­maan myös ihmisjoukko­jen osaami­nen, ymmär­rys ja tah­toti­la eri asioiden saavut­tamiseen. Tähän ehkä globaali inter­net ja tekoä­ly aut­ta­vat, tai sit­ten nuokin vielä entis­es­tään kär­jistävät asioi­ta. Eri­lais­ten ide­olo­gioiden vas­takkainaset­telu ja resurssiso­dat tule­vat ole­maan myös yksi kri­it­ti­nen tekijä.

    Vastaa

11. Min­un ymmärtääk­seni markki­nat ovat lähin­nä hin­nan­muo­dos­tus­mekanis­mi. Hin­tao­h­jaus on toki tehokas työkalu, mut­ta se ei nähdäk­seni poista sitä peru­songel­maa, että talouden täy­tyy kas­vaa, jot­ta sijoituk­set (niin oman kuin vier­aan pääo­man ehtoiset) voisi­vat tuot­taa ja tämä taas on ris­tiri­idas­sa rajal­lis­ten resurssien (yksi maa­pal­lo) kanssa. Sanon heti tähän, että esimerkik­si Elon Muskin visiot siir­tokun­nista kuuhun ja/tai Mar­si­in ratkaisuna eivät ole real­is­mia, vaan oikeasti vaar­al­lisia harhaku­vitelmia joil­la voi perustel­la omaa piit­taa­mat­to­muut­taan. Mod­ernissa raha­teo­ri­as­sa (MMT) on tietääk­seni sel­l­ainen aja­tus, että val­tion tehtävä on kon­trol­loi­da rahat­alout­ta siten, että reaal­i­maail­man rajat ote­taan huomioon. Kiin­nos­taval­la taval­la tämä muis­tut­taa kryp­to­val­u­ut­ta Bit­coinia, jos­ta on etukä­teen kaikkien tiedos­sa sen rajalli­nen määrä. Käytän­nössähän jen­gi louhii sitä kuin viimeistä päivää meiningillä “paras­ta takoa kun rauta on vielä kuumaa”, mut­ta peri­aat­teessa kuitenkin vähän sama aja­tus, että ei sitä kakkua voi kas­vat­taa lop­ut­tomi­in. Olen samaa mieltä siitä, että talous on var­masti kaiken keskiössä, taloushan tarkoit­taa määritelmäl­lis­es­ti ihmis­ten välistä kanssakäymistä joka liit­tyy hyödykkei­den tuotan­toon, vai­h­dan­taan ja kulu­tuk­seen (Wikipedia) eli oikeas­t­aan ihmis­ten elämää, mut­ta oikea kysymys on minus­ta että mil­lainen talous? Kaikkien omavaraistalous ei liene real­is­mia sen enem­pää kuin siir­tokun­nat Mar­si­inkaan, mut­ta oppikir­jat markki­na­t­aloud­es­ta eivät min­un käsi­tyk­seni mukaan anna tähän vas­taus­ta, kos­ka niiden mukaan markki­noiden täy­tyy kas­vaa. Markki­noi­ta on muuten aika vaikea kas­vat­taa kas­vat­ta­mat­ta samal­la osal­lis­tu­vien ihmis­ten määrää.

    Vastaa

    1. Mihin perus­tuu väite, että sijoituk­set eivät voi tuot­taa ellei talous kas­va? Kas­vam­a­ton­ta talout­ta on kokeil­tu 20 vuot­ta Suomes­sa, suun­nilleen yhtä kauan Japanis­sa ja 70 vuot­ta Argen­ti­inas­sa, ja niis­sä kaikissa on ollut tuot­tavia yrityksiä.

       Vastaa

       1. Ei kai korkoa, tai muu­ta tuot­toa sijoituk­selle voi mak­saa, ellei ole kasvua. Käytän­nössä voi toimia kuten start­up-yri­tys eli ottaa aina uut­ta velkaa van­han päälle ja näin käsit­tääk­seni on tehtykin Suomes­sa ja Japanis­sa. Argen­ti­inan tilan­net­ta en tunne. Julkises­sa keskustelus­sa­han esi­in­tyvä jatku­va huoli velan mak­samat­ta jäämis­es­tä perus­tuu siihen kasvun puut­teeseen. Start­up-yri­tyk­sen toim­intakin päät­tyy siinä vai­heessa kun rahoit­ta­jien usko loppuu.

       2. Kyl­lä Suomes­sa on ollut voit­toa tuot­tavia yri­tyk­siä, vaik­ka ei ole kasvua. Korko taas on peräisin voitoista.

       3. Kyl­lä, mut­ta val­tio on velka­an­tunut. Samoin Yhdys­val­lois­sa, erit­täin iso­ja, oikeas­t­aan jät­timäisiä voit­to­ja ja omaisuuk­sia — talouskasvuakin — mut­ta raju velka­an­tu­mi­nen, ymmärtääk­seni kovem­pi kuin se kasvu antaisi myöten. Kos­ka USA:n val­tion­velko­jen korko on nous­sut, senkin mak­sukykyyn kat­so­taan kohdis­tu­van entistä kovem­pi riski.

       4. Joo. Ei pidä paikkaansa. Mun sijoi­tus­salkku on kolminker­tais­tunut aikana, jona Suomen talous ei ole kasvanut.

       5. Kos­ka USA:n val­tion­velko­jen korko on nous­sut, senkin mak­sukykyyn kat­so­taan kohdis­tu­van entistä kovem­pi riski. 

          On nous­sut, mut­ta mik­si? Kyse on ennenkaikkea Trumpin hallinnon omaan jalka­an ampumi­sista, ei niinkään velan määrästä. Yhdys­val­lat purkaa akti­ivis­es­ti maail­man­järjestys­tä joka on taan­nut sille suvereenin ykkösi­jan maail­man suur­val­tana. Ihme olisi jos luot­ta­mus dol­lari­in ja Yhdys­val­toi­hin ei tämän myötä horjuisi.

       6. Real­isti, mitäs muu­ta juuri sin­ulle on tapah­tunut, jos­ta voisimme päätel­lä maail­man kaik­ki asiat?

    2. Jaakko K lla on mie­lenki­in­toisia väit­tämiä. Mieliku­vata­sol­la vaikut­ta­vat jopa oikeil­ta. Sit­ten on nämä Osmon väit­tämät, jot­ka nojau­tu­vat yleisi­in talous­te­o­ri­oi­hin. Jotenkin tun­tuu että toinen puhuu aidas­ta ja toinen aidanseipäistä.
       Ottaisin esimerkik­si yhteiskun­nan, joka elää ns kädestä suuhun. Sanois­in, että sen tuot­to on nol­la. Jos sit­ten tulee joku kasvupyrähdys niin ker­tyy myös yli­jäämää. Tulee tuottoa.
       Toimi­iko maail­man talous kädestä suuhun peri­aat­teel­la niin sitä en nyt pikku­mi­et­timisel­lä pystynyt päättelemään.

       Vastaa

       1. Kil­go­re: Trumpil­la on toki tekemistä asian kanssa, kos­ka hänen veronalen­nuk­sen­sa ja toisaal­ta muuten holti­ton val­tion varo­jen käyt­tö (esim. sotimi­nen) ovat lisän­neet val­tion­velkaa entis­es­tään. Suure­na suun­nitel­mana oli mak­sat­taa kaik­ki niil­lä kuu­luisil­la tulleil­la, mut­ta ei kai siitä nyt tarvitse tässä sen enem­pää. Joka tapauk­ses­sa USA:n velka­an­tu­mi­nen on pitem­piaikainen ilmiö, tilas­to­jen val­os­sa näyt­täisi läht­e­neen laukalle v. 2008 finanssikri­i­sistä, jol­loin jär­jestelmä piti pelas­taa mas­si­ivisel­la rahoitusoperaatiolla.

       2. Joka tapauk­ses­sa USA:n velka­an­tu­mi­nen on pitem­piaikainen ilmiö, tilas­to­jen val­os­sa näyt­täisi läht­e­neen laukalle v. 2008 finanssikri­i­sistä, jol­loin jär­jestelmä piti pelas­taa mas­si­ivisel­la rahoitusoperaatiolla. 

          Kat­sot asi­aa täysin nyt vain velan määrän näkökul­mas­ta, mut­ta se ei ole määrit­tävä tek­i­jä sille kuin­ka halut­tu­ja val­tion velka­kir­jat ovat. Yhdys­val­lat on velka­an­tuneet kas­vavasti aina siitä läh­tien kun reag­o­nim­ics lähti käyn­ti­in 80-luvulla:
          https://www.macrotrends.net/3173/us-debt-to-gdp-ratio

          Kuitenkin samaan aikaan Yhdys­val­lat on saanut velkaa isos­sa kuvas­sa aina vain halvemmalla:
          https://www.cnbc.com/quotes/US10Y

          Tai siis, aina Trumpin aikakau­teen saak­ka, eri­toten nyt toisel­la kaudella.

          Jos ajat­telee että “enem­pi velkaa = korkeam­mat velka­kir­jo­jen korot” pitäisi paikkaansa, niin eihän tässä olisi mitään järkeä. Mut­ta eihän se kuitenkaan mene noin. Dol­lar­it ovat olleet halut­tu­ja dol­lar­in maail­man­val­u­ut­ta-ase­man vuok­si, jol­loin niiden kysyn­tä on purkau­tunut esimerkik­si Yhdys­val­to­jen velka­kir­joi­hin. Yhdys­val­to­ja ylipäätään on pidet­ty luotet­ta­vana ja vakaana super­val­tana, johon raho­jen lait­ta­mi­nen on vähäriskistä. Se että mon­tako mil­jar­dia Yhdys­val­loil­la on velkaa on tähän näh­den täysin toissijaista.

          Trump akti­ivis­es­ti heiken­tää Yhdys­val­to­jen maail­man johta­van super­val­lan ykkös­si­jaa, ja se on syy mik­si mik­si Yhdys­val­to­jen velka­kir­jo­jen korot ovat nousussa.

       3. Kil­go­re: en tarkoit­tanut asi­aa noin suo­ravi­ivais­es­ti, että enem­män velkaa=korkeampi korko. Velan määrä ja sen kas­va­va tren­di ovat kuitenkin asioi­ta, jot­ka velka­kir­ja­markki­noi­ta huo­let­ta­vat. Se ei ole mikään salaisu­us tai suuri oival­lus. Trumpin poli­ti­ik­ka vaikut­taa toki myös, mut­ta minus­ta on yhtälail­la liian suo­ravi­ivaista sanoa että se olisi ain­oa syy. Finanssikri­isin seu­rauk­se­na FED pain­oi tarkoituk­sel­la korot nol­laan, osasyynä var­mas­tikin juuri se että val­tio saisi rahoi­tus­ta hal­val­la jot­ta kri­i­sistä selvit­täisi­in. Käsit­tääk­seni toimit­ti­in samoin kuin Eurokri­isin aikaan täl­lä puolen Atlant­tia eli keskus­pank­ki osti jälki­markki­noil­ta tukun val­tion velka­kir­jo­ja. Tästä päästi­in varsin pitkään jatkuneeseen nk. nol­lako­rkoaikaan mis­tä oli sivu­men­nen san­ot­tuna muitakin vaiku­tuk­sia kuin se toiv­ot­tu kri­i­sistä selviämi­nen. USA:n val­tion­lain­o­jen hin­noit­telu ei siis ole ollut nähdäk­seni täysin markkinaehtoista.

12. Käykö väestön ikään­tyessä niin, että ei-demokraat­ti­nen hallinto alkaa houkut­taa nuo­ria? Demokra­ti­a­han on enem­mistön mielipi­det­tä nou­dat­tavaa ja enem­mistö on iäkkäitä…

    Vastaa

13. Ja sen talouden keskiössä on paljon vahvem­min sään­nel­ty markki­na­t­alous ja kap­i­tal­is­mi joka lait­taa rajat kestämät­tömälle kasvulle ja kasvun luisumiselle oli­garkkien käsiin.

    Vastaa

14. Indikaat­tor­eista: Vaclav Smil on ehdot­tanut imeväiskuolleisu­ut­ta, siis alle 1‑vuotiaiden kuolleisu­ut­ta. Mit­tari on sikäli arvoneu­traali, että vau­vat osaa­vat kom­mu­nikoi­da itse tarpeitaan / halu­jaan / onnel­lisu­ut­taan vain hyvin epämääräis­es­ti ja kuole­ma ja vas­taa­vat objek­ti­iviset mit­tar­it jäävät ain­oik­si. He ovat myös eniten olo­suhtei­den­sa armoil­la eikä omia val­in­to­ja ole ehdit­ty tai annet­tu tehdä. Suo­mi on muuten tuol­la mitat­tuna maail­man 3. kehit­tynein maa Lux­em­bur­gin ja Islannin jälkeen.

    BKT:sta: ehkä mit­tarin pahin puute on, että kan­sain­välisessä ver­tailus­sa käytet­tävän ostovoima­pari­teet­tiko­r­jauk­sen kulu­tusko­r­eista ei keskustel­la juurikaan? Smilin tuotan­non perus­teel­la ehdot­taisin neljän hyödyk­keen kulutuskoria:
    1. X asuin­neliön päivävuokra, vaik­ka koko maan keskiarvo
    2. Y kWh sähköä
    3. Z litraa vet­tä, jos­ta vähin­tään 2 litraa juo­makelpoista ja lop­unkin on sovel­lut­ta­va ainakin pesey­tymiseen, tiskaamiseen jne. Kuulem­ma noin 30 litraa päivässä pide­tään vält­tämät­tömänä min­im­inä puh­tau­den kannalta.
    4. 2000 kcal edestä vehnää, riisiä tai mikä nyt onkaan kansal­lis­es­ti tärkein ruoka-aine.
    Oikeista arvoista X:lle, Y:lle ja Z:lle on tietysti voita­va keskustella.

    Kuulem­ma jotkut talousa­jat­teli­jat käyt­tävät kulu­tusko­ris­sa pelkkää Big Mac ‑ham­puri­laista. Minus­ta se kuvaa lähin­nä talousjär­jestelmän eri­ar­voisu­ut­ta. Jol­lain on liian vähän aikaa / halua tehdä ruokaa itse mut­ta tarpeek­si rahaa mak­saa siitä toiselle, jol­la ei olekaan parem­paa tulonlähdettä.

    Talousjär­jestelmistä: tiedäm­mekö edes, minkä jär­jestelmien tuo­tok­sia nykyiset kansan­taloudet ovat? Esim. tässä kuvaus nykyis­es­tä Kiinan työn­hakukult­tuurista. Min­ulle tuli uute­na tiet­ona, että Kiinas­sa työt haetaan itse, mut­ta ammat­tik­oulu­un voidaan “pas­sit­taa”.

    https://yle.fi/a/74–20228076

    Vastaa

15. Markki­noiden, talouden ja teknolo­gian voimaa poli­it­tisi­in agen­doi­hin näh­den osoit­taa muuten sekin että vuon­na 2025 Yhdys­val­lois­sa lisät­ti­in per capi­ta tuuli+aurinkoenergiaa 269 kWh , joka on yli tuplas­ti niin paljon kuin EUssa (114 kWh) , vaik­ka molem­pi­en aluei­den poli­it­tisen johdon retori­ik­ka viit­taisi pikem­minkin siihen että suh­teet oli­si­vat tois­in­päin (lähde: Ember (US), Ember (EU)).

    Toki Yhdys­val­to­jen poli­ti­ikan muu­tos vaikut­taa viiveel­lä, mut­ta jo nykyisel­lä teknolo­gial­la uusi­u­tu­vien kasvun hidas­t­a­mi­nen vaatii val­ti­ol­ta akti­ivisia toimenpiteitä.

    Vastaa

    1. Parem­man kokon­aisku­van saa kun kat­so­taan sähkön­tuotan­non päästöjä per kwh. Intia 671gCO2e ja Kiina 528gCO2e ovat aika paho­ja. USA 384gCO2e on korkeampi kuin EU 210gCO2e. EU:n parem­mas­ta luvus­ta voi kiit­tää lähin­nä Ran­skan ydin­voimaa. Sen sijaan Sak­san ja USA:n käyrät täl­lä vuosi­tuhan­nel­la ovat hyvin lähel­lä toisi­aan. Energiewende ei varsi­nais­es­ti ole mikään menestystarina:

       https://ember-energy.org/data/electricity-data-explorer/?tab=main&chart=trend&fuel=total&entity=United+States&metric=absolute&data=co2_intensity&multi=true&entity=EU&entity=India&entity=China&entity=France&entity=Germany&temporal_res=yearly

       Vastaa

       1. Suo­mi ja Ruot­si vaikut­ta­vat myös EU:n kokon­ais­lukui­hin. Viime vuon­na Suomen sähkönku­lu­tuk­sen päästöt oli­vat vain 26gCO2/KWh ja Ruot­sis­sa 18g. Vaik­ka Suo­mi ja Ruot­si ovat pieniä mai­ta, niis­sä tuote­taan ja kulute­taan paljon sähköä asukas­ta kohden, moninker­tais­es­ti moni­in mui­hin EU-mai­hin ver­rat­tuna. Maid­en kokon­ais­päästöjä ei kuitenkaan voi suo­raan johtaa sähkön­tuotan­non vähähi­il­isyy­destä. Esimerkik­si Int­ian päästöt per nup­pi ovat edelleen vähäisiä maan ener­giasek­torin törky­isyy­destä huolimatta.

16. Poli­it­tis­ten agen­do­jen voima näkyy puolestaan siinä, että Yhdys­val­lois­sa eniten tuulivoimaa on Tex­a­s­is­sa, kakkose­na tulee Okla­homa ja kol­man­te­na Kansas.
    Repub­likaan­iosaval­tiot eivät akti­ivis­es­ti tee kaiken rak­en­tamis­es­ta vaikeaa.

    Vastaa

17. Suo­ma­laiset ovat osansa tehneet klopaaleis­sa ympäristötalkois­sa. Odot­taisin nyt 10v, saa­vatko muut mitään aikaisek­si. Suomea ja suo­ma­laisia ei voi uhra­ta koko pla­nee­tan pelas­tamisek­si. Maa­han­muut­to Suomeen on lopetet­ta­va, kos­ka se pahen­taa väestöon­gel­maa muual­la. Jokaisen maan on hoidet­ta­va ihan itse liikaväestön­sä. Olen Linkolan lin­joil­la tässä asiassa

    Vastaa

    1. Suomen suori­tus on vaikut­ta­va, kuten täältä voi nähdä, mut­ta edelleen yli globaalin keskiarvon.

       Ei kuitenkaan tarvitse odot­taa kym­men­tä vuot­ta saadak­seen joitain arvioi­ta, tren­di on nähtävis­sä kahdes­ta muuttujasta:

       1. sähkön osu­us kokonaisenergiankulutuksesta
       2. Hiilid­iok­sit­toman sähkön­tuotan­non osu­us kaikesta sähköntuotannosta

       Tuos­ta näkee että Suomes­sa mata­lal­la roikku­vat hedelmät (OL3, tuulivoima) on poimit­tu 2020–2025. Oma kon­trafak­tu­aa­li­nen veikkauk­seni on että jos Suomes­sa vihreä poli­ti­ik­ka lopetet­taisi­in täysin, ja polt­toainei­den vero­tus säi­ly­isi fiskaal­i­sista syistä ennal­laan (jakelu­velvoitekin on de fac­to vero­tus­ta kos­ka Neste), ei sil­lä lähivu­osien tek­nol­o­gisen kehi­tyk­sen ansios­ta olisi juurikaan merk­i­tys­tä kymme­nen vuo­den päästä.

       Lähi­t­ule­vaisu­u­den suurin kysymys CO2-päästö­jen kannal­ta on ydin­voima sähkön- ja läm­mön­tuotan­nos­sa, se kun ei markki­nae­htois­es­ti kan­na­ta, ja poli­it­tiset reali­teetit johta­vat fos­si­ilis­ten käytön lisään­tymiseen jos ener­gias­ta on niukku­ut­ta. Näil­lä näkymin fos­si­ilis­ten osu­us läh­tee kasvu­un jo ensim­mäisenä nor­mi­tal­ve­na kun rak­en­teil­la ole­vat datakeskuk­set ovat käytössä.

       Vastaa

       1. Suomes­sa ajetelti­in vielä 25v sit­ten, että maa tuot­taa pape­ria koko maail­man tarpeisi­in. Nyt ajatel­laan, että Suomes­sa käsitel­lään dataa ja tekoä­lyt­tömyyt­tä koko maail­man tarpeisi­in. Kaik­ki nuo alat ovat sähkö-/resurssisyöp­pöjä.

          Datakeskussähköä pitää verot­taa, niin että tun­tuu. Suomen ei pidä pyrk­iä siirtomaaksi.

18. 15 vuot­ta sit­ten kir­joitit paljon eurosta. Voisitko tehdä tilan­nepäiv­i­tyk­sen, kun Ran­skas­sa iso velkakriisi.

    Vastaa

19. https://www.worldometers.info/

    Anna numero­jen rul­la­ta vähän aikaa. Tuos­sa on keskiön keskiö.
    Muu on lillukanvartta. 

    Net­tokasvu tämän kesken ole­van yhden vuo­den aikana 53 miljoonaa.
    Men­nään kymp­pim­il­jardik­er­hoon niin että heilahtaa. 

    Tässä ei auta kau­nis­te­lut että ei se määrä vaan se miten: jos ihmiset kuluttaisivat…

    Mei­dänkin maa halu­aa osal­lis­tua edelleen maa­pal­lon väestönkasvu­un kas­vat­ta­mal­la omaa väestöä entisestään.
    Silti kuulem­ma logi­ik­ka että mei­dän pie­nil­lä hiilid­iok­sidipäästöil­lä on merk­i­tys­tä vaik­ka Kiina vaik­ka USA.…
    Sama logi­ik­ka pätee kyl­lä väestöön.

    Vastaa

20. Puhet­ta tässä ketjus­sa väestönkasvun “lässähdyk­ses­tä”, ennusteista joiden mukaan esim. (?) Iranin väk­iluku alkaa, ehkä, laskea jne. jne.
    Niin aina.
    Itse nim­itän tätä väestönkasvu­de­nial­imik­si, kos­ka sitähän se on, meneil­lään ole­van kehi­tysku­lun kieltämistä.
    Nythän on menos­sa vas­ta hidas­tu­mi­nen, emme ole edes kos­meet­tisen väestömäärän hallinnan lähelläkään. 

    Tosi­a­sia 1 — maa­pal­lon väk­iluku kas­vaa koko ajan ja suuresti
    Tosi­a­sia 2- se kas­vaa kasvun kasvun vähen­tymis­es­tä huoli­mat­ta vielä vähin­tään mil­jardil­la, toden­näköis­es­ti kahdella
    Tosi­a­sia 3- väestömäärän palau­tu­mi­nen edes jol­lakin tasol­la kestävälle tasolle — esim. 70-luvun neljään mil­jardi­in kestää 70–1oo vuotta
    Tosi­a­sia 4 — sinä aikana väestöräjähdyk­sen ei-halu­tut seu­rauk­set muokkaa­vat luon­non, meren, maaperän, ilmas­ton, met­sät, ekosys­teemit, yhteiskun­nat ja val­tiot toisen­laisik­si — ja sitä tapah­tuu juuri nyt
    Tosi­a­sia 5 — nämä em. tosi­asi­at eivät pois­tu, helpo­tu, him­maudu mihinkään sen vuok­si että maa­pal­lon kokon­aisväestön kasvun kasvu on vähen­tynyt — jotain toiv­ot­tavaa väestöl­lis­es­ti tapah­tuu vas­ta sit­ten kun väestöalen­e­ma on mil­jar­di­en tasoa globaalisti

    Mut­ta asenne on silti kau­ni­ita unia.

    Vastaa

21. Kun kat­so­taan kuukausi­ta­sol­la, Sak­san kwh-kohtaiset päästöt talvisin ajoit­tain ylit­tävät Yhdys­val­tain päästöt. 

    https://ember-energy.org/data/electricity-data-explorer/?tab=main&chart=trend&fuel=total&entity=United+States&metric=absolute&data=co2_intensity&multi=true&temporal_res=monthly&date=2026–09-01&date_from=2020–01-01&entity=EU&entity=France&entity=Germany&entity=Finland

    Vastaa

22. Maa­pal­lon pelas­t­a­mi­nen on siis vähitellen osoit­tau­tu­mas­sa aidosti ylivoimaisek­si homo sapi­ensin kyvy­ille. Vaik­ka keinot olisi jo peri­aat­teessa tiedos­sa, niitä ei osa­ta käyt­tää, tai ainakaan haluta.
    Täy­tyy siis lait­taa vähitellen toi­vo ihmiskun­taa älykkääm­pään suun­taan, todel­lisen superä­lyn kehit­tymiseen. Suomen paras anti ilmas­ton­muu­tok­sen ja lajisukupu­ut­to­jen tor­jun­nas­sa onkin siis rak­en­taa sin­nikkäästi datakeskuk­sia ja sähköä niitä varten. Superä­lyn tehdessä lop­ul­ta tarvit­ta­vat kor­jaa­vat toimen­piteet, uskon vähin­tään datakeskusten oper­oin­ti­henkilöstön ainakin ole­van hyödyl­lisek­si las­ket­tavia yksilöitä, vaik­ka suo­ma­lais­ten ekologi­nen selkärep­pu nyt muuten suurim­mas­ta päästä maa­pal­lol­la onkin.

    Vastaa

23. >   Ilman työn­jaon tuo­maa tuot­tavu­us­lisää enem­pää ei maa­pal­lol­la mahtuisi.
    …
    >   Ruuskan esit­tämä ei toi­mi, kos­ka meitä on aivan liikaa.

    Malthus’in väestö­malli ei kumoutunut sik­si, etteikö sil­loinkin olisi ollut “työn­jaon tuo­ma tuot­tavu­us­lisä” viety äärimmilleen.

    Tuot­tavu­us ei johdu työnjaosta.

    Tuot­tavu­u­den syy löy­tyy inno­vaa­tioista eikä keksin­tö­jen tekemiseen tarvi­ta suuria kansan­joukko­ja. Pikem­minkin päin­vas­toin: on uskallet­ta­va aset­tua val­lit­se­vaa kon­sen­sus­ta vas­taan löytääk­seen UUSIA ratkaisu­ja. (Eikä näin ollen myöskään ole mah­dol­lista lisätä tuot­tavu­ut­ta säätämäl­lä lake­ja ja ase­tuk­sia sen mukaan kuin kon­sen­sus vaatii.)

    Uusien keksin­tö­jen löytämisen logi­ik­ka nou­dat­taa samaa kaavaa kuin “maail­man älykkäim­män henkilön” ÄÖ:n määrit­tämi­nen, joten ole­tuk­se­na väitän että älykkäät henkilöt ovat parem­pia kek­simään uut­ta kuin vähem­män älykkäät (vaik­ka kyse on eri ilmiöstä):

    Olet­takaamme että älykäs henkilö sijoit­tuu mit­tauk­ses­sa 1% joukkoon. Näin ollen maa­pal­lol­la on 1% x 8 mil­jar­dia älykästä ihmistä = 80 miljoon­aa. Seu­raa­va älykkyys­lu­ok­ka on se, kun ote­taan tuo yksi pros­ent­ti ja val­i­taan siitä joukos­ta 1% pros­ent­ti, älykkäistä älykkäim­mät. Jne.

    Älykkyys­lu­ok­ka 0: 8 mil­jar­dia yksilöä
    Älykkyys­lu­ok­ka 1: 80 miljoon­aa yksilöä
    Älykkyys­lu­ok­ka 2: 800’000 yksilöä
    Älykkyys­lu­ok­ka 3: 8’000 yksilöä
    Älykkyys­lu­ok­ka 4: 80 yksilöä
    Älykkyys­lu­ok­ka 5: 0,8 yksilöä, eli sel­l­ainen henkilö on täl­lä het­kel­lä ole­mas­sa 80%:n todennäköisyydellä.

    Johtopäätös:

    Hyper-älykkäi­den ihmis­ten määrä riip­puu pelkästään väestön määrästä ja väestön määrän rajoit­ta­mi­nen johtaa niiden uusien inno­vaa­tioiden vähen­e­miseen, joiden avul­la ihmiskun­ta voisi selviy­tyä väestön määrän lisään­tymis­es­tä ja nous­ta kehi­tyk­sen seu­raavalle tasolle.

    Malthus oli oike­as­sa, mut­ta väestö silti pystyi kas­va­maan suurem­mak­si kuin teo­ria selit­ti, kos­ka väestön määrä ylit­ti seu­raa­van kri­it­tisen tason, jot­ta yhteiskun­nas­ta saat­toi löy­tyä ner­out­ta kek­siä ratkaisu [tuot­taa enem­män ruokaa].

    Onko ihmiskun­nan nousulle tasaver­taisek­si kump­paniksi uni­ver­sum­in älykkäi­den olen­to­jen kanssa vain yksi kaa­va: “Olkaa hedelmäl­liset ja lisään­tykää ja täyt­täkää maa”. Siinäkö ihmiskun­nan selviy­tymisen salaisuus?

    “Työn­jaon tuo­maa tuot­tavu­us­lisää” tarvi­taan ihmiskun­nan joskus hyvinkin pitkään siir­tymä­vai­heeseen nous­tak­seen seu­raavalle älykkyys­ta­solle ja ollak­seen valmis otta­maan vas­taan seu­raa­van suuren innovaation.

    Inno­vaa­tioi­ta ei voi­da hallita

    Silti, eri­laisia “seu­raa­van tason” ske­naar­i­oi­ta voidaan kek­siä, mut­ta niiden pakot­ta­mi­nen ihmiskun­nalle ei onnistu.

    Se on sama kuin lain­säädän­nöl­lä ja hallinnol­lisil­la päätök­sil­lä yritet­täisi­in kek­siä uusia innovaatioita.

    Se on kuin yrit­täisi astua vääjäämät­tömän kehi­tyk­sen por­tai­ta kak­si askel­maa ker­ral­laan, joka johtaa vain kaa­tu­miseen. (Geen­imuokkaus ja tietokoneeseen kytket­ty cyber-ihminen.)

    Vastaa

    1. Miten ino­vaa­tio pan­naan toimeen yhteiskun­nas­sa, jos­sa kaik­ki ovat pienvil­jeli­jöitä eikä työn­jakoa ole?

       Vastaa

       1. Tämä on Soin­in­vaar­al­ta erit­täin hyvä kysymys. Heik­ki Pur­si­ainen oli vuosi sit­ten Kult­tuuriykkösessä keskustele­mas­sa Ris­to Isomäen ja Frank Marte­lan kanssa palu­us­ta met­sästäjä-keräil­i­jä yhteiskun­taan. Siinäkin keskustelus­sa myös Isomä­ki olo sitä mieltä että paluu luon­non­mukaiseen yhteiskun­taan ei ole mil­lään muo­toa mah­dol­lista maa­pal­lon suuren väestön takia. Veikko‑K:lta halu­aisin kuul­la miten inno­vaa­tiot syn­tyvät kun kaik­ki ihmiset tekevät samaa työtä eli vil­jelevät maata

       2. Kaiken lisäk­si ihmis­la­ji on inno­vaa­tiois­sa jo poimin­ut mata­lal­la roikku­vat hedelmät, joten todel­la merkit­tävän uuden keksin­nön tekemiseen ei enää riitä yksi nero, tarvi­taan paljon erikois­tunut­ta porukkaa ja mit­tavia sat­sauk­sia tutkimukseen.

24. Näis­sä keskusteluis­sa ja yleen­säkin näkee esitet­tävän argu­ment­tia, että Suomen päästöt ovat keskimääräistä suurem­mat per capi­ta johonkin ver­rat­tuna. Ja perustel­laan sil­lä jotain. Pidän kuitenkin erit­täin out­ona aja­tus­ta, että kaik­ki maa­pal­lon ihmiset oli­si­vat jotenkin tasa-arvoisia, ja ener­gianku­lu­tus ja päästöt pitäisi jakaa jonkin perus­teel­la tasais­es­ti maa­pal­lolle. Ja että suo­ma­laisil­la olisi jokin outo “valkoisen miehen taak­ka” vähen­tää kulu­tus­ta enem­män kuin jos­sain muualla.

    Tuo koko kysymys on filosofinen ja kiis­tanalainen, tai perus­tuu jonkin­laiseen län­si­maiseen egal­i­taris­tiseen tai altru­is­tiseen ajat­telu­un. Eli toisin sanoen jonkin­laiseen vuosikym­menten vau­rau­den sal­li­maan vasem­mis­to­laiseen sosial­is­mi­in, joka sit­ten yleis­tetään koko maapallolle.

    Tuo ajat­telu, tai tuon lähtöko­hdak­si otta­mi­nen on suuri ajat­telulli­nen virhe myös esim. Suomen Vihrei­den poli­it­tises­sa ajat­telus­sa. Joka ehkä kumisee kut­su­vasti tääl­lä pienessä mar­gin­aalises­sa kuplas­sa, mut­ta joka johtaa käytän­nössä globaalis­sa mit­takaavas­sa itse­tuhoiseen toim­intaan ja poli­ti­ikkaan kun yritämme selviy­tyä Kiinan taloudel­lis-tek­nol­o­gisen vyöry­tyk­sen, tekoä­ly­mullis­tusten ja USA:n kil­pailu­asetel­man välis­sä, vielä sidot­tuna tässä Euro-seni­ilien kerhossa.

    Olen ollut aina sitä mieltä että maail­man luon­non ja ilmas­ton suo­jelu olisi tärkein­tä ja sen eteen tulisi tehdä paljon enem­män. Mut­ta globaalin kil­pailun ja reali­teet­tien, kuten (ide­ol­o­gis­ten) sotien ja väestönkasvun maail­mas­sa van­hat keinot ja olet­ta­muk­set pitäisi päivittää.

    Myös van­hat Linkolan opit tulisi jo uno­htaa, vaik­ka joskus ehkä olinkin Linkolan fani. Ihmis­ten määrä on ongel­ma vain jos se aiheut­taa kri­ise­jä ja tuhoa. Ei ole väliä onko ihmisiä 1, 10 tai 100 mil­jar­dia, jos ihmiskun­ta elää tas­apain­os­sa resurssien ja itsen­sä kanssa. Ongelmia tulee kuitenkin, jos jos­sain suuri enem­mistö omaa tyh­myyt­tään tuhoaa ahneudel­laan ja resurssik­il­pailus­sa koko elin­ti­lan, ja viit­taan nyt tuol­la elin­ti­lal­la esim. Jared Dia­mondin kir­jaan Col­lapse enkä natseihin.

    Ja yritän siis sanoa että län­si­maiset viher-sosial­is­tit ovat egal­i­taris­tises­sa tai altru­is­tises­sa ajat­telus­saan samal­la itse­tuhoisia, ja estävät sinäl­lään hyvää tarkoit­tavil­la toimil­laan sen lop­ullisen tavoit­teen. Ydin­voimavas­taisu­us ja sak­san ydin­voiman alasajo (ja kor­vaami­nen Venäjän fos­si­il­isil­la) oli syvää idi­o­tismia jota olen mon­ta vuosikym­men­tä ihmetellyt. 

    Samoin kri­ti­ik­itön maa­han­muu­ton sal­lim­i­nen on vas­taa­van­lainen ide­ologi­nen tuhome­kanis­mi. Tai jot­ta en saa per­su-leimaa, tai ei sil­lä ole väliä kos­ka nykyään joudun jo ehkä pakon edestä per­su­ja äänestämään, niin lainaan Fried­ma­nia: Ei voi samanaikaises­ti ylläpitää hyv­in­voin­ti­val­tio­ta ja avoimia rajoja.

    Vastaa

    1. Sak­san ydin­voiman alasajos­ta taisi päät­tää Merke­lin hallitus.

       Vastaa

       1. Merke­lin I ja II hal­li­tus teki tämän päätök­sen mut­ta syynä oli Fukushi­man ydi­non­net­to­muud­es­ta seu­ran­nut laa­ja ydin­voiman­vas­tainen kansan­li­ike Sak­sas­sa jos­sa Vihreil­lä ja Der Linkel­lä oli suuri vaiku­tus. Merke­lin hal­li­tuk­set teki hätäisen päätök­sen kun se samal­la päät­ti rak­en­taa Nord­Steam II:sen. Eikös Vihreil­lä ollut myös visio 1990-luvul­la kor­va­ta ydin­voimala Suomes­ta venäläisel­lä maakaa­sul­la? Eikös Pekka Haav­is­to ollut tämän han­keen idean takana? Joka onnek­si ei toteutunut.

       2. Ei, kyl­lä se oli punav­ihreä SPD-vihreät koali­tio Schröderin johdol­la vuon­na 2000 (ks. Atom­kon­sens) , kod­i­fioitu laki­in huhtiku­us­sa 2002. Se olisi käytän­nössä johtanut viimeis­ten ydin­voimaloiden sulkemiseen 2023 lop­pu­un mennessä.

          Samaisel­la koali­ti­ol­la ja Schröder­il­lä oli näp­pin­sä pelis­sä kun he tekivät asi­as­ta vaa­likysymyk­sen 2011 Fukushi­ma-psykoosin levitessä Sak­sas­sa. Merke­lin hal­li­tuk­ses­sa pelät­ti­in että punav­ihreä koali­tio taus­tavoim­i­neen eivät anna äänestäjien uno­htaa Merke­lin 2010 päätöstä jatkaa ydin­voimaloiden käyt­töikää kahdel­la­toista vuodel­la ennen seu­raavia liit­topäivä­vaale­ja syysku­us­sa 2013. Tätä johtopäätöstä tuki vihrei­den maan­vyörymävoit­to Baden-Würt­tem­ber­gin osaval­tio­vaaleis­sa maalisku­us­sa 2011, käytän­nössä Fukushi­man ansios­ta. Laki­in uusi aikataulu (ydin­voimas­ta luop­umi­nen 2022 men­nessä) kir­jat­ti­in kesäl­lä 2011.

          Näin jälkikä­teen mie­lenki­in­toista ei ole niinkään mas­so­jen Fukushi­ma-reak­tio vaan mitä kaikkea todel­lisu­udessa on Schröderin val­ti­ol­lis­ten etuoikeuk­sien ja arvon­imien pois­tamisen takana. Ole­tan että kyseessä ei ole pelkkä moraa­li­nen kra­pu­la Venäjän Ukraina-hyökkäyk­sen rahoit­tamis­es­ta hiilivetykau­pal­la (tämä muuten jatkuu EUssa), tai Putin-yhtey­det yleensä.

       3. Ydin­voimas­ta luop­umiseen Sak­sas­sa liit­tyi syviä ja mon­imutkaisia kult­tuuris-his­to­ri­al­lisia syitä, jot­ka eivät ase­tu mil­lään tavoin luon­tev­asti millekään oikeis­to-vasem­mis­to-akselille tai vihreät-epävihreät-akselille, siitä huoli­mat­ta että niitä yritetään epä­toivois­es­ti yhä uud­estaan sinne vään­tää. Tun­net­tu ydin­voiman ympäristösy­istä puo­lus­ta­ja Janne M. Korho­nen on kir­joit­tanut tästä suomek­si hyvin valai­sev­asti: https://jmkorhonen.fi/2022/08/31/miksi-saksa-luopui-ydinvoimasta/

25. Kas, nyt on Euroopas­sakin kek­sit­ty miten nyky­istä tehokkaam­min hidas­taa siir­tymistä uusi­u­tu­vaan ener­giaan. Kiinan ylivoimainen teol­lisu­us­poli­ti­ik­ka on osaltaan mah­dol­lis­tanut Euroopan vihrei­den julis­tusten toteu­tu­misen, mut­ta jatkoa ajatellen aika heikol­ta näyt­tää jos juuri nyt, sähkön­tuotan­non ja sähkön­si­ir­toverkko­jen muut­taes­sa muo­toaan, lähde­tään suo­jaa­maan Euroopan suurten maid­en van­hen­tunut­ta teol­lisu­ut­ta säätämäl­lä radikaal­isti Kiina-poli­ti­ikkaa kun men­nei­den vuosikym­menten imma­te­ri­aal­i­höpöhöpöön perus­tunut euroop­palainen teol­lisu­us­poli­ti­ik­ka on kaatunut omaan mahdottomuuteensa.

    Vastaa

    1. Nim­imerk­ki spot­tulle kom­ment­ti­na että ydin­voimavas­taisu­us Sak­sas­sa ei ole Vihreät vas­taan muut vaan kaik­ista Sak­san suurim­mista puolueista löy­tyy pieni enem­mistö joka vas­tus­taa ydin­voimaa. Täl­lä ydin­voimavas­taisu­udel­la on his­toiral­liset tau­s­tat Län­si-Sak­saa ajoil­ta kun Nato ja Yhdys­val­lat sijoit­ti Per­sh­ing II euro-ohjuk­sia 1980-luvul­la Länsi-Eurooppaan.

       Vastaa

    2. Esim. auto­te­ol­lisu­udessa EU kuvit­teli ole­vansa ylivoimainen mm. nor­mi­tuk­sil­la. Sit­ten on pal­jas­tunut, ettei ollutkaan.

       Vastaa

    3. Tämä on ihan laa­jem­min markki­nal­ib­er­aalien harho­ja. Kuvit­te­liv­at, että voidaan ylläpitää vau­raut­ta ja rikas­tua vain omis­tamisel­la ja imma­te­ri­aalioikeuk­sil­la. Samal­la kaik­ki val­tion teol­lisu­us­poli­ti­ik­ka ja puut­tumi­nen talouteen oli iso EI — kyl­lä fir­mat, toimar­it ja osak­keen­o­mis­ta­jat tietävät miten ARVOA raken­netaan ja RAHAA tehdään.

       Vaan eivät tien­neet, nyt itkevät kuorossa hat­tu kouras­sa val­tio­ta suo­jaa­maan kiinalais­ten yri­tys­ten kilpailulta.

       Van­ha viisaus pätee — kun [markkina]liberaali puhuu niin kuun­tele asial­lis­es­ti kuten antaisit lapsen puhua ja sen jäl­keen palaa takaisin tärkeämpi­en asioiden pari­in. Jos ajat­telu ja logi­ik­ka on nai­ivia niin samoin tulee olla kohtelun.

       Vastaa