Pisa-tutkimus ja vuoden 2012 otanta

Lues­ke­lin Suo­men Pisa-tulok­sia vuo­sil­ta 2012 ja 2015 sel­vit­tääk­se­ni, miten niis­sä näkyy Itä-Suo­men poi­kien väi­tet­ty syr­jäy­ty­mi­nen. Niis­tä jos­kus myö­hem­min. Tör­mä­sin nimit­täin muu­tok­seen, jota en voi­nut uskoa todeksi.

Vuon­na 2012 sel­väs­ti osaa­vim­mat oppi­laat löy­tyi­vät Poh­jois-Suo­mes­ta. Eri­tyi­ses­ti Poh­jois-Suo­men tytöt lois­ti­vat kaik­kia mui­ta parem­mal­la osaa­mi­sel­laan joka alalla.

Vuon­na 2015 yli­voi­ma­ses­ti par­haat oppi­laat (kes­ki­mää­rin) löy­tyi­vät­kin pää­kau­pun­ki­seu­dul­ta. Jäin ihmet­te­le­mään, mitä pää­kau­pun­ki­seu­dul­la on teh­ty niin pal­jon parem­min, että tulok­set ovat paran­tu­neet aivan olen­nai­ses­ti kol­mes­sa vudes­sa. Kou­lu­jen posi­tii­vi­nen dis­kri­mi­noin­ti, jota VATT:n tut­ki­muk­ses­sa ylis­tet­tiin tulokselliseksi?

Sit­ten muis­tin. Parem­min on teh­ty Pisa-tut­ki­muk­sen otan­ta. Olin­han itse kir­joit­ta­nut vuo­den 2012 otan­ta­vir­hees­tä blo­gil­la­ni.

Vuon­na 2012 oli halut­tu tut­kia eri­tyi­ses­ti maa­han­muut­ta­jien osaa­mis­ta. Sik­si näyt­tee­seen oli otet­tu kaik­ki kou­lut, jois­sa oli vähin­tään vii­si maa­han­muut­ta­jaa. Loput kou­lut oli valit­tu satun­nai­so­tan­nal­la. Otos oli ”kor­jat­tu” pai­not­ta­mal­la maa­han­muut­ta­jat oikean kokoi­sek­si ryh­mäk­si kuvi­tel­len, että tämä oli­si hyvä näin. Kun anne­taan maa­han­muut­ta­ja­lä­hiöi­den kou­luil­le ylie­dus­tus, saa­daan vää­ris­ty­nyt näy­te myös syn­ty­pe­räi­sis­tä suo­ma­lai­sis­ta. Oli­si pitä­nyt pai­not­ta­mal­la vähen­tää myös maa­han­muut­ta­ja­kou­lu­jen ylie­dus­tus­ta syn­ty­pe­räis­ten suo­ma­lais­ten kes­kuu­des­sa. Nyt kun otos on teh­ty oikein, osaa­mi­nen pää­kau­pun­ki­seu­dul­la on paran­tu­nut aivan olennaisesti.

Tut­ki­muk­ses­sa ker­ro­taan hel­pot­tu­nee­na, että kou­lu­lais­ten mate­ma­tii­kan osaa­mi­sen hei­ken­ty­mi­nen on tait­tu­nut. Onko­han? Jos nuo vuo­den 2012 tie­dot oikais­taan, saam­me ehkä aivan eri­lai­sen tren­din, kos­ka nyt ver­taam­me vuo­den 2015 tulok­sia lii­an huo­noon tulok­seen vuo­del­ta 2012.

Mut­ta sit­ten toi­nen kum­mal­li­suus. Mik­si vuo­den Pisa-tut­ki­muk­ses­sa lois­ta­neet poh­jois-suo­ma­lai­set ovat nyt muut­tu­neet ihan tavik­sik­si? Minun on vai­kea uskoa näin suu­reen muu­tok­seen kol­mes­sa vuo­des­sa. Oli­si­ko vuo­den 2012 otan­ta­vir­he vai­kut­ta­nut Poh­jois-Suo­mes­sa toi­sin päin tuo­mal­la näyt­tee­seen lii­kaa oululaisia?

Vuo­den 2012 tulok­set pitäi­si ajaa uudes­taan kor­jaa­mal­la maa­han­muut­ta­ja­kou­lu­jen ylie­dus­tus. Ei ole vaikeata.

Korkeakoulut painottavat valinnoissa pitkää matematiikkaa, koska se on hyvä lahjakkuustesti

Hel­sin­gin Sano­mis­sa mate­ma­tii­kan opet­ta­ja valit­ti, että kun kor­kea­kou­lui­hin ale­taan ottaa oppi­lai­ta lähin­nä yli­op­pi­las­to­dis­tuk­sen perus­teel­la ja kun sii­nä pit­kän mate­ma­tii­kan arvo­sa­nois­ta saa pal­jon pis­tei­tä, lii­an moni valit­see pit­kän matematiikan.

Täs­tä on kak­si ilmeis­tä haittaa.

  • Pit­kän mate­ma­tii­kan lin­joil­le tulee ihmi­siä, joil­la ei ole riit­tä­vää mate­maat­tis­ta lahjakkuutta/motivaatiota oppia vai­keam­paa mate­ma­tiik­kaa. Opet­ta­jan aika menee näi­den hyy­sää­mi­seen, eikä kukaan opi sen jäl­keen mate­ma­tiik­kaa kunnolla.
  • Lukion yleis­si­vis­tä­vyys heik­ke­nee, kun muil­le reaa­li­kurs­seil­le ei rii­tä opis­ke­li­joi­ta ja tunteja.

Minus­ta­kin täs­sä on ongel­ma. Kan­nat­taa ensin ana­ly­soi­da, mik­si pit­kän mate­ma­tii­kan arvo­sa­naa pai­no­te­taan valin­nois­sa, vaik­ka juris­ti esi­mer­kik­si ei tar­vit­se dif­fe­ren­ti­aa­liyh­tä­löi­den rat­kai­se­mis­ta missään.

Lau­da­tur pit­käs­sä mate­ma­tii­kas­sa ennus­taa hyvää menes­tys­tä opin­nois­sa, vaik­ka mate­ma­tii­kan tai­to­ja ei oikeas­taan tar­vit­tai­si­kaan. Se, että on oppi­nut rat­kai­se­maan dif­fe­ren­ti­aa­liyh­tä­löi­tä, osoit­taa sekä kykyä abstrak­tiin ajat­te­luun että itse­ku­ria. Vaik­ka mate­maat­ti­sia tai­to­ja ei tar­vit­tai­si­kaan, mate­maat­ti­nen lah­jak­kuus on hyvä ennus­ta­ja. Kun kor­kea­kou­lu pai­not­taa valin­nois­sa pit­kää mate­ma­tiik­kaa, se saa parem­pia opis­ke­li­joi­ta kuin jos ei painottaisi.

Jos lau­da­tur pit­käs­sä mate­ma­tii­kas­sa onkin itse asias­sa vain lah­jak­kuus­tes­ti, voi­si­ko sen kor­va­ta oikeal­la lah­jak­kuus­tes­til­lä? Palik­ka­tes­te­jä pide­tään epä­oi­keu­den­mu­kai­si­na, kos­ka toi­set menes­ty­vät ja toi­set eivät, eikä menes­ty­mis­tä voi pai­ka­ta ahke­ruu­del­la. Mut­ta ver­rat­tu­na lah­jak­kuus­tes­tin naa­mioi­mi­seen pit­kän mate­ma­tii­kan yli­op­pi­las­ko­keek­si, tämä on aika har­mi­ton vaih­toeh­to. Ei tar­vit­si­si opis­kel­la kol­mea vuot­ta asioi­ta, joi­ta ei tule tar­vit­se­maan eikä tar­vit­si­si yksiu­lot­teis­taa lukion opin­to­ja vähem­män yleissivistäviksi.

Vaik­ka sha­kin­pe­luu­tai­to var­maan­kin oli­si myös hyvä lah­jak­kuus­tes­ti, kenel­le­kään ei juo­lah­tai­si mie­len­kään vali­ta oppi­lai­ta shak­ki­tai­to­jen perus­teel­la niin, että kaik­ki pako­tet­tai­siin kes­kit­ty­mään lukios­sa sha­kin pelaamiseen.

Sinän­sä ”tur­han” mate­ma­tii­kan opis­ke­lu paran­taa kykyä abstrak­tiin ajat­te­luun, eikä se sik­si ole tur­haa, vaik­ka ope­tel­tua asi­aa ei tar­vit­si­si­kaan.  Mut­ta se voi­si olla käy­tän­nöl­li­sem­pää. Jos sai­sin päät­tää lukion mate­ma­tii­kas­sa opis­kel­ta­vis­ta asioi­ta, pai­not­tai­sin toden­nä­köi­syys­las­ken­taa ja tilas­tol­lis­ta päät­te­lyä. Nii­den ymmär­tä­mi­ses­tä on hyö­tyä kaikille.

 

Vastaukseni Rinteen kysymyksiin

Huo­maan, että kaik­ki itse­ään kun­nioit­ta­vat tahot vas­tai­le­vat näi­nä päi­vi­nä Ant­ti Rin­teen kysymyksiin.

Mik­si en siis minäkin.

1) Hii­li­neut­raa­li ja luon­non moni­muo­toi­suu­den tur­vaa­va Suomi

a) Olet­te­ko sitou­tu­neet glo­baa­lis­ti ilmas­ton läm­pe­ne­mi­sen pysäyt­tä­mi­seen 1,5 astee­seen? Olet­te­ko sitou­tu­neet sii­hen, että Suo­mi on hii­li­neut­raa­li vuo­teen 2035 men­nes­sä ja sen jäl­keen nopeas­ti hiilinegatiivinen?

Toki. Ihan yksin Suo­mi ei sitä pysäy­tä, mut­ta Suo­men on teh­tä­vä oma osuu­ten­sa ja vähän enem­män­kin, kos­ka van­hat syn­tim­me ovat niin ras­kaat. Ilma­ke­häs­sä on pal­jon Suo­men lipul­la varus­tet­tu­ja hiilidioksidimolekyylejä.

b) Mil­lai­sia toi­men­pi­tei­tä ilmas­ton­muu­tok­sen tor­ju­mi­nen mie­les­tän­ne edel­lyt­tää eri yhteis­kun­nan osa-alueilla?

Hin­taoh­jaus on tehok­kain­ta, siis eri­lai­sia hii­li­ve­ro­ja ja pääs­tö­oi­keus­mak­su­ja. Paras­ta oli­si, jos EU vähen­täi­si pääs­tö­oi­keuk­sien mää­rää niin, että pääs­tö­oi­keu­den hin­ta nousi­si nopeas­ti sataan euroon ton­nil­ta. Nii­tä jou­dut­tai­si ehkä tuke­maan hii­li­tul­leil­la mais­ta, jois­sa ei ole omaa pääs­tö­oi­keus­jär­jes­tel­mää. Osa näin pääs­tö­kau­pan tulois­ta tulee jakaa hii­lio­sin­ko­na kan­sal­le takai­sin, jot­ta tulon­ja­ko­vai­ku­tuk­set eivät oli­si niin ikäviä.

On alet­ta­va kehit­tää hii­li­nie­lu­jen kyt­ke­mis­tä pääs­tö­oi­keus­kaup­paan Ante­ro Var­tian hengessä.

Puut pitää kas­vat­taa täy­teen mit­taan ennen kuin ne kaa­de­taan. Sil­loin met­sis­sä on kes­ki­mää­rin enem­män hiil­tä sitou­tu­nee­na samal­la, kun vähän malt­ta­mal­la saa­daan parem­pi tuot­to. kos­ka tuk­ki­puu on arvokkaampaa.

c) Mit­kä näet­te kes­kei­si­nä kei­noi­na luon­non moni­muo­toi­suu­den tur­vaa­mi­sek­si ja parantamiseksi?

On suo­jel­ta­va huo­mat­ta­vas­ti isom­pi osan Suo­men metsistä.

2. Suo­mi on koko­aan suu­rem­pi maailmalla

a .Miten Euroo­pan unio­nia tulee kehit­tää? Mit­kä ovat Suo­men EU-puheen­joh­ta­juus­kau­den kes­kei­set tavoitteet?

Koh­ti mää­räe­nem­mis­tö­pää­tök­siä, että pää­tök­siä noin yli­pään­sä saa­tai­siin aikaan. Suo­men puheen­joh­ta­ja­kau­del­la pääs­tö­kaup­pa on hiot­ta­va iskukuntoon.

b) Olet­te­ko val­miit tuke­maan vii­mei­sim­mis­sä selon­teois­sa vah­vis­tet­tua Suo­men ulko­po­li­tii­kan linjaa?

Tot­ta kai. Suos­tun ihan kaikkeen.

c) Mikä roo­li Euroo­pan on otet­ta­va yhteis­työs­sä Afri­kan unio­nin ja sen jäsen­mai­den kans­sa Afri­kan kehittämisessä?

Ymmär­tää­kö kysy­jä itse­kään, kuin­ka tär­keä asia tämä on. Nyt on vii­mei­nen het­ki – ellei se jo men­nyt – pelas­taa Afrik­ka väes­tö­ka­ta­stro­fil­ta. Se tapah­tuu vain nais­ten kou­lu­tuk­sen ja talou­del­li­sen kehi­tyk­sen kaut­ta. Jotain voi­si­vat kyl­lä Afri­kan maat teh­dä asias­sa itse­kin. Mil­jar­di afrik­ka­lais­ta näl­kä­pa­ko­lais­ta oli­si Euroo­pal­le vähän liikaa.

Perus­suo­ma­lai­set vas­tus­ta­vat tie­tys­ti tätä­kin, kos­ka joh­don­mu­kai­suus oli­si elitismiä.

3. Tur­val­li­nen oikeus­val­tio Suomi

a) Kuvat­kaa käsi­tyk­sen­ne Suo­mes­ta oikeus­val­tio­na ja ker­to­kaa kei­not sen vah­vis­ta­mi­sek­si. Miten edis­täi­sit­te ihmi­soi­keuk­sien toteu­tu­mis­ta Suo­mes­sa? Mil­lä tavoin olet­te val­miit kehit­tä­mään kan­sal­lis­kiel­ten ase­maa Suomessa?

Tuo­miois­tuin­ten pitäi­si kehit­tää toi­min­taan­sa, jot­ta rat­kai­sut eivät vii­pyi­si niin koh­tuut­to­man pit­kään. Tus­kin kan­sal­lis­kiel­ten ase­maan on tulos­sa muu­tok­sia. Itse en pidä pakol­lis­ta toi­sen koti­mai­sen opis­ke­lua vält­tä­mät­tö­mä­nä, kos­ka suu­rim­mal­le osal­le ei ole sil­le tai­dol­le mitään käyttöä.

b) Mikä on käsi­tyk­sen­ne lain­val­mis­te­lun laa­dus­ta ja olet­te­ko val­miit hyväk­sy­mään komi­tea­pe­rus­tei­sen lainvalmistelun?

Aika heik­koa on lain­val­mis­te­lu ollut. Sata-komi­teas­ta jäi niin vah­vat trau­mat, että toi­von joi­den­kin mui­den uhrau­tu­van komi­teoi­den jäse­nik­si. Ehkä komi­teoi­den työ kan­nat­tai­si aloit­taa ensin asian­tun­ti­ja­voi­min ja vas­ta kun poh­jaeh­do­tus on val­mis, pääs­tää edun­val­vo­jat irti.

c) Mit­kä ovat sisäi­sen tur­val­li­suu­den ris­ki­te­ki­jät ja kuin­ka vah­vis­tai­sit­te sisäis­tä turvallisuutta?

Autoi­li­jat tap­pa­vat 200 ihmis­tä vuo­des­ta. Sen rin­nal­la muut uhkai­li­jat ovat aika kesy­jä. Kort­ti pois, jos ei osaa ajaa sään­tö­jen mukaan.

d) Olet­te­ko val­miit tuke­maan vii­mei­sim­mis­sä selon­teois­sa vah­vis­tet­tua Suo­men puo­lus­tus­po­li­tii­kan linjaa?

Joo joo, tot­ta kai. Jokai­sel­le kan­san­edus­ta­jal­le nimik­ko­hä­vit­tä­jä oman valin­nan mukaan. Mar­kus Mus­ta­jär­vi esi­mer­kik­si valit­si­si var­maan­kin tutun ja tur­val­li­sen MIG-15:n. Jos Mik­ko Ala­ta­lo oli­si vie­lä edus­kun­nas­sa, hän valit­si­si Fou­ga Magis­te­rin, jos­ta Eero Rait­ti­nen lau­laa niin tun­teik­kaas­ti: “yöhön kesäi­seen Fou­ga kau­nii­na kul­kee. Hän kant­to­rik­si aikoo…”.

4. Elin­voi­mai­nen Suomi

a) Näet­te­kö, että Suo­mi voi ilmas­ton­muu­tok­sen ja mui­den megat­ren­dien rat­kai­su­jen kaut­ta raken­taa itsel­leen uut­ta, kes­tä­vää vien­ti­ve­tois­ta kas­vua? Näet­te­kö tar­peel­li­se­na, että Suo­meen laa­di­taan yhtei­nen stra­te­gia vah­vis­tu­van elin­voi­man ja kes­tä­vän kehi­tyk­sen talous­kas­vun tur­vaa­mi­sek­si? Mit­kä oli­si­vat sen pääkohdat?

Estei­den rai­vaa­mi­nen kau­pun­kien kas­vun tiel­tä, kos­ka talous­kas­vu tapah­tuu kau­pun­geis­sa. Aikaa on vain nel­jä vuot­ta. Sit­ten Kes­kus­ta änke­ää taas hal­li­tuk­seen sabo­toi­maan kau­pun­kien kehitystä.

Ilman ilmas­ton­muu­tok­sen rat­kai­sua ei ole kasvuakaan.

b) Mil­lai­sil­la toi­men­pi­teil­lä kehi­te­tään met­ro­po­lia­luet­ta, kas­va­via kau­pun­ki­seu­tu­ja, seu­tu­kes­kuk­sia ja har­vaan asut­tu­ja alueita?

Kun rahaa ei kui­ten­kaan ole, pitää met­ro­po­lia­lu­eel­le antaa toi­min­ta­va­pauk­sia. Val­tio voi­si vetäy­tyä koko­naan met­ro­po­lia­lu­een infrain­ves­toin­neis­ta ja kor­va­ta se seu­dun kun­nil­le kiin­teäl­lä vuo­sit­tai­sel­la raha­sum­mal­la, joka jae­taan kun­tien kes­ken asu­kas­lu­vun kas­vun suh­tees­sa. Yksi itse­päi­nen kok­ki vähem­män ja kun­nil­le oikea kan­nus­tin nykyi­sen man­ku­mis­kult­tuu­rin tilalle.

c) Miten var­mis­tai­sit­te Suo­men lii­ken­nein­fra­struk­tuu­rin yllä­pi­tä­mi­sen ja kehit­tä­mi­sen? Mikä on mal­lin­ne rahoi­tuk­sen kehittämiseksi?

Hal­vin­ta oli­si tie­tys­ti, että val­tio ottai­si nol­la­kor­kois­ta lai­naa ja rahoit­tai­si infran, mut­ta jos itse teh­ty­jen sään­tö­jen kier­tä­mi­nen edel­lyt­tää ulko­puo­li­sil­le mak­sa­mis­ta, niin mak­se­taan sit­ten. Voi­si teh­dä infrayh­tiös­tä kan­san­osak­keen, jon­ne ihmi­set voi­si­vat siir­tää rahan­sa nol­la­kor­koi­sil­ta tileiltä.

5. Luot­ta­muk­sen ja tasa-arvois­ten työ­mark­ki­noi­den Suomi

a) Miten kehit­täi­sit­te työ­elä­mää ja sen sään­te­lyä yhteis­työs­sä työ­elä­män osa­puol­ten kans­sa? Hyväk­syt­te­kö työ­elä­män vähim­mäi­seh­to­jen sään­te­lyn nykyi­sel­tä pohjalta?

Vähim­mäi­seh­dois­ta voi­tai­siin sää­tää lail­la, ettei työ­mark­ki­na­jär­jes­tö­jä tar­vit­se aina vai­va­ta asialla.

b) Miten uudis­tai­sit­te perhevapaita?

Me mie­het vaa­dim­me tas­a­puo­li­ses­ti vapai­ta myös miehille.

c) Mit­kä ovat kes­kei­set kei­non­ne mies­ten ja nais­ten väli­sen palk­ka­ta­sa-arvon toteuttamiseksi?

Nai­sil­le lisää kun­nian­hi­moa ja terä­väm­mät kyynärpäät.

6. Kes­tä­vän talou­den Suomi

a) Mil­lä kei­noil­la var­mis­tai­sit­te työl­li­syy­sas­teen kas­vun sel­väs­ti yli 75 pro­sent­tiin 2020-luvun aikana?

Jäl­jel­le on jää­nyt lähin­nä vain vai­keam­min työl­lis­tet­tä­viä. Muut ovat jo töis­sä. Nos­ta­mal­la palk­ka­tuen käyt­tö Ruot­sin tasol­le saa­daan heti kak­si pro­sent­tiyk­sik­köä lisää työllisyyttä.
Parem­pi oli­si­vat kui­ten­kin täy­den­tä­vät tulon­siir­rot, kos­ka palk­ka­tu­ki sitoo tuet­ta­van hen­ki­lön yhteen työ­nan­ta­jaan, joka voi olla täy­si ääliö. (Miten SAK voi puol­taa tätä vaih­toeh­toa?) Veroas­teik­ko voi­tai­siin vetää tulo­jen ala­pääs­sä pari­sa­taa euroa nol­lan ala­puo­lel­le pie­ni­palk­kai­sen auto­maat­ti­se­na palk­ka­tu­ke­na. Työ­mark­ki­na­jär­jes­töt taas voi­si­vat sopia tämän tur­vin har­joit­te­li­ja- ym alem­mis­ta pal­kois­ta niil­le, jot­ka eivät nyt pää­se töi­hin. Net­toan­siot eivät täs­tä las­ke, kun on se 200 euron nega­tii­vi­nen tulo­ve­ro pohjalla.

Perus­tur­va­na mak­set­ta­va työ­ky­vyt­tö­myy­se­lä­ke muu­tet­ta­koon vam­mais­tuek­si, joka ei pie­ne­ne, vaik­ka ansait­see kuin­ka pal­jon hyvän­sä. Siis sama peri­aa­te kuin näkövammaisilla.

b) Kuvat­kaa teki­jät, joil­la jul­ki­sen talou­den kes­tä­vyys tur­va­taan eri­tyi­ses­ti väes­tö­ke­hi­tys huo­mioon ottaen.

Varo­taan nyt aina­kin kat­teet­to­mia elä­ke­lu­pauk­sia. Jos saa­daan Suo­men Yri­tys­tu­ki­puo­lue oppo­si­tioon ja itse Pää-Pek­ka­roi­ja perä­ti Brys­se­liin, voi­daan alkaa kar­sia yri­tys­tu­kia alkaen eni­ten vahin­koa tuot­ta­vis­ta ja teh­dä niil­lä­kin rahoil­la sen sijaan jotain hyödyllistä.

7. Oikeu­den­mu­kai­nen, yhden­ver­tai­nen ja mukaan otta­va Suomi

a) Miten vah­vis­tai­sit­te hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan pal­ve­lui­ta ja ihmis­ten toi­meen­tu­lon tur­vaa­via etuuk­sia? Kuvat­kaa eri­tyi­ses­ti kei­non­ne, joil­la vah­vis­tat­te ikään­ty­vien ihmis­ten pal­ve­lui­ta ja toi­meen­tu­loa. Mit­kä ovat kei­non­ne lap­si­per­he­köy­hyy­den vähentämiseksi?

Vaa­li­kam­pan­jan panii­kis­ta huo­li­mat­ta ei men­nä mihin­kään tasai­seen hen­ki­lös­tö­mi­toi­tuk­seen, vaan arvioi­daan jokai­sen hoi­don tar­ve erik­seen ja näi­den sum­ma­na teh­dään kun­kin yksi­kön mitoi­tus. Muu­toin kun­nat pitä­vät hen­ki­hie­ve­ris­sä ole­via van­huk­sia koti­hoi­dos­sa. Tehos­te­taan työ­tä sääs­tä­vän auto­maa­tio­ta hoi­va­työs­sä ja hyväk­sy­tään sen otta­mi­nen huo­mioon hoi­ta­ja­mi­toi­tuk­ses­sa. Kun minä ja minun kave­rit ollaan sii­nä iäs­sä, mei­tä on pal­jon eikä hen­ki­lö­kun­taa rii­tä mitenkään.

c) Miten rahoit­tai­sit­te edel­li­ses­sä koh­das­sa kuvaa­man­ne toi­men­pi­teet? Kuvat­kaa kei­non­ne konkreettisesti.

Kun puo­lu­eet ovat pääs­seet vas­tauk­sis­saan tähän asti, rahat on joka tapauk­ses­sa jo lop­pu. Kun lisää rahaa ei ole eikä tule, pitäi­si olla roh­keut­ta alkaa kar­sia meno­ja van­hen­tu­neis­ta kohteista.

d) Mit­kä eriar­voi­suus­te­ki­jät suo­ma­lai­ses­sa yhteis­kun­nas­sa tun­nis­tat­te ja miten vähen­täi­sit­te eriarvoisuutta?

Työ­elä­mä on muut­tu­nut eriar­voi­sem­mak­si, kos­ka lah­jak­kaim­mat ja hyvin kou­lu­te­tut voi­vat pyy­tää mil­lais­ta palk­kaa tahan­sa ja perus­duu­na­rit ovat mark­ki­noi­den armoil­la. Sik­si on hyväk­syt­tä­vä suu­rem­mat palk­kae­rot ja tasat­ta­va nii­tä sit­ten vero­tuk­sel­la ja täy­den­tä­vil­lä tulonsiirroilla.

8. Osaa­mi­sen, sivis­tyk­sen ja inno­vaa­tioi­den Suomi

a) Tun­nis­tat­te­ko, että kes­tä­vän talous­kas­vun perus­tan vah­vis­ta­mi­sek­si on teh­tä­vä inves­toin­te­ja kou­lu­tuk­seen, tut­ki­muk­seen, inno­vaa­tioi­hin sekä infra­struk­tuu­riin? Kuvat­kaa kon­kreet­ti­set keinonne.

Ahon hal­li­tuk­ses­ta en kek­si mitään muu­ta hyvää sanot­ta­vaa kuin sen, että anka­ran laman olois­sa se panos­ti kou­lu­tuk­seen ja tutkimukseen.

b) Tun­nis­tat­te­ko tar­peen, että koko ikä­luo­kan tuli­si suo­rit­taa vähin­tään toi­sen asteen tut­kin­to? Kuvat­kaa kei­non­ne tähän pääsemiseksi.

Aloi­te­taan sii­tä, että jokai­nen suo­rit­tai­si perus­kou­lun kun­nol­la. Alas armo­vi­to­set. Jot­kut kehit­ty­vät hitaam­min kuin toi­set, joten luo­kal­le jää­mi­nen ei ole aina miten­kään huo­no vaih­toeh­to. Jos perus­kou­lun saa val­miik­si ennen kuin täyt­tää 18 vuot­ta, niin sit­ten toi­sen asteen kou­lu­tuk­seen, jon­ka pitäi­si olla koko­naan ilmainen

c)  Miten var­mis­tai­sit­te sen, että jokai­sen oppi­mi­nen ja osaa­mi­sen kehit­tä­mi­nen jat­kuu läpi työuran?

Kai­kil­le oikeus ja vel­vol­li­suus vii­kon mit­tai­seen kou­lu­tuk­seen vuo­sit­tain. Oppi­vel­vol­li­suusi­kä 65 vuoteen!

d) Miten edis­täi­sit­te kult­tuu­rin ase­maa Suomessa?

Yri­tän rahoit­taa sitä par­haa­ni mukaan käy­mäl­lä kon­ser­teis­sa ja teat­te­ris­sa ja uusia kesä­kuus­sa taas Museo­kort­ti­ni. Puhu­mat­ta­kaan kir­jas­tois­ta: Haluan huo­maut­taa, että Hel­sin­gin kes­kus­ta­kir­jas­ton ruot­sin­kie­li­nen nimi on Ode.

9. Sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­män koko­nai­suu­dis­tus edel­lyt­tää useam­pia vaa­li­kausia. Olet­te­ko val­mii­ta yhdis­tä­mään eri etuuk­sia ja hyväk­sy­mään yhte­näi­sen etuus­ta­son eri syy­pe­rus­teil­la siten, että uudis­tus lisää työl­li­syyt­tä, nos­taa kou­lu­tus­ta­soa, vähen­tää köy­hyyt­tä ja eriar­voi­suut­ta sekä paran­taa osallisuutta?

Minä raken­tai­sin perus­tur­van nega­tii­vi­sen tulo­ve­ron varaan. Kun työ­elä­män käy­tet­tä­vis­sä ole­mi­nen on joil­le­kin vah­va usko­na­sia, niin lisä­tään tämä vaa­ti­mus sii­hen nyt sit­ten. Kun tähän ei mah­du pidem­pää vas­taus­ta, viit­taa blo­gil­la­ni ole­vaan jut­tusar­jaan sosi­aa­li­tur­van uudistamisesta.

10. Esit­tä­kää läh­tö­koh­tan­ne sosi­aa­li- ja ter­vey­den­huol­lon uudistamiseksi.

Tuhat ter­veys­kes­kus­lää­kä­riä perus­ter­vey­den­hoi­toon ja se on siinä.

Vii­si sote-aluet­ta oli­si hyvä, kos­ka mil­joo­na­pii­rit ovat jo ole­mas­sa ja kos­ka ei le ris­kiä, että näis­tä tuli­si maa­kun­tia, jot­ka sot­keu­tui­si­vat esi­mer­kik­si maan­käyt­töön tai elinvoimapolitiikkaan.

11. Olet­te­ko val­mii­ta osal­lis­tu­maan sosia­li­de­mo­kraat­tien joh­ta­maan enem­mis­tö­hal­li­tuk­seen, ja onko teil­lä osal­lis­tu­mi­sel­len­ne mah­dol­li­sia kynnyskysymyksiä?

Ei lie­ne pel­koa, että otettaisiin.

 

Korjattavaa huono-osaisuutta (1): nuoret työttömät miehet

Herä­tin viik­ko sit­ten kum­mas­te­lua kysy­mäl­lä, onko eriar­voi­suus Suo­mes­sa todel­la nous­sut vai onko sitä muu­ten vain lii­kaa. Olen edel­leen sitä miel­tä, että se, että jotain on lii­kaa, ei tar­koi­ta, että sitä oli­si enem­män kuin ennen. Jos kul­ki­sim­me aika­ko­neel­la taak­se­päin, luu­len, että jok­seen­kin samat ihmi­set, jot­ka nyt sano­vat eriar­voi­suu­den lisään­ty­neen, sanoi­si­vat silloinkin.

Jot­kut asiat ovat myös huo­non­tu­neet samal­la kun toi­set ovat paran­tu­neet. Ajat­te­lin käy­dä läpi muu­ta­man yhteis­kun­nal­li­sen epä­koh­dan, joi­hin mie­les­tä­ni pitäi­si kiin­nit­tää huo­mio­ta. Aloi­tan nuo­ris­ta mie­his­tä, joi­den jou­kos­sa on aiem­paa enem­män kel­kas­ta putoamista

Pie­ni­tu­loi­suus on nuor­ten mies­ten kes­kuu­des­sa nous­sut nopeas­ti ja se on sel­väs­ti ylei­sem­pää kuin saman ikäis­ten nais­ten kes­kuu­des­sa. Tähän liit­tyy aina­kin kol­mea seikkaa:

  1. Huo­no kou­lu­me­nes­tys kos­kee poi­kia useam­min kuin tyttöjä
  2. Kou­lut­ta­mat­to­man mie­hen on aiem­paa vai­keam­paa pääs­tä töihin.
  3. Kou­lut­ta­mat­to­man ja työt­tö­män mie­hen on vai­kea löy­tää itsel­leen nais­ta tai ei tämä nai­nen aina­kaan halua las­ta hänen kanssaan.

Vaih­doim­me jokin viik­ko sit­ten Mart­ti Hete­mäen kans­sa aja­tuk­sia syn­ty­vyy­den las­kun syis­tä. Hän lähet­ti minul­le ohei­sen kuvan. Pie­ne­nä varoi­tuk­se­na, että en pys­ty­nyt tilas­to­jen poh­jal­ta piir­tä­mään aivan näin raflaa­vaa kuvaa. Pie­ni­tu­loi­suus on koko kan­san kes­kuu­des­sa vähen­ty­nyt, mut­ta nuor­ten aikuis­ten mies­ten kes­kuu­des­sa lisääntynyt.

Jos­tain syys­tä nykyi­nen kou­lu­lai­tos ei sovi pojil­le. On parem­pi, etten sano peda­go­gi­sis­ta mene­tel­mis­tä mitään kuin, että tytöil­le ja pojil­le sopii eri­lai­nen tapa opet­taa. Jos­kus aina­kin sanot­tiin, että mate­ma­tiik­kaa ja luon­non­tie­tei­tä ope­te­taan taval­la, joka ei sovi tytöil­le. En tie­dä, onko meto­de­ja kor­jat­tu, mut­ta tyt­tö­jen tulok­set aina­kin ovat parantuneet.

Yksi bio­lo­gi­nen seik­ka aina­kin on kiis­ta­ton. Pojat kehit­ty­vät tyt­tö­jä hitaam­min ja saa­vut­ta­vat esi­mer­kik­si mur­ro­siän tyt­tö­jä myö­hem­min, juu­ri lukioon pyr­ki­mi­sen kynnyksellä.

Oli­si perus­te­lua eriyt­tää kou­lun aloit­ta­mi­sai­kaa aina­kin puo­lel­la vuo­del­la. Siis, kun poi­kien ikä­luok­ka pan­naan poik­ki jou­lu­kuus­ta, tyt­tö­jen ikä­luok­ka pan­tai­siin poik­ki jo kesä­kuus­ta. Näin tytöt meni­si­vät kou­luun kes­ki­mää­rin puo­li vuot­ta nuo­rem­pi­na. Voi­tai­siin tämä tie­tys­ti teh­dä niin­kin päin, että pojat meni­si­vät kou­luun van­hem­pi­na, mut­ta aika kor­kea­han meil­lä kou­lun aloit­ta­mi­si­kä jo nyt on.

Toi­set kehit­ty­vät vie­lä hitaam­min kuin toi­set. Sik­si hei­dän pitäi­si saa­da ede­tä kou­lus­sa hitaam­min. Kos­ka yksi­löl­li­seen ope­tuk­seen ei ole varaa edes näin vaa­lien alla, pitäi­si oppi­las voi­da jät­tää luo­kal­le, kun kehi­tys ei edel­ly­tä seu­raa­val­le luo­kal­le siirtämistä.

Eräs hel­sin­ki­läi­nen apu­lais­kau­pun­gin­joh­ta­ja ker­toi minul­le 1990-luvul­la, että hän tupla­si aika­naan kak­si ker­taa. Ihan hyvin sil­ti menes­tyi elä­mäs­sään. Miten oli­si menes­ty­nyt, jos oli­si pääs­tet­ty eteen­päin armovitosilla?

Ketään ei pitäi­si pääs­tää ulos oppi­vel­vol­li­suu­des­ta ennen kuin on suo­rit­ta­nut perus­kou­lun kun­nol­la, ei aina­kaan ennen kuin on täyt­tä­nyt 20 vuot­ta. Se on vie­lä ehdot­to­mam­pi asia kuin se, että kai­kil­le pitäi­si taa­ta toi­sen asteen koulutus.

Miten työ­mark­ki­nat saa­tai­siin taas ime­mään vähän kou­lu­tet­tu­ja tai muu­ten vain mata­la­tuot­toi­sia työn­te­ki­jöi­tä? Vas­tuu­ta talou­del­li­ses­ta oikeu­den­mu­kai­suu­des­ta pitäi­si siir­tää työ­mark­ki­na­jär­jes­töil­tä enem­män val­tiol­le. Tar­vit­tai­siin palk­ka­tu­ki­työ­paik­ko­ja ja pie­niä palk­ko­ja täy­den­tä­viä tulon­siir­to­ja. Tämä on vähän isom­pi asia, enkä kir­joi­ta sii­tä nyt tässä.

Ja sit­ten vie­lä se menes­tys pari­suh­de­mark­ki­noil­ta? Tämä saat­taa olla ongel­mis­ta tär­kein, mut­ta sor­ry, ihan kaik­kea ei hyvin­voin­tiyh­teis­kun­ta­kaan voi kan­sa­lai­sil­leen taata.