Silmiini osui väite, että HSL:ssä on arvioitu, että kantakaupungissa asuvien on pakko käyttää joukkoliikennettä, joten heiltä voi laskuttaa melkein mitä tahansa.
En tiedä, onko väite totta, mutta vähän niin HSL käyttäytyy.
Arvelin aiemmin, ettei kertalippujen hinnoilla ole väliä, koska kaikkien kannattaa ostaa näyttölippu, siis “aikaa”. Vaikka sekin on liikennöintikustannuksiin nähden aika kallis, keskustan palvelutaso on toisaalta niin hyvä, ettei se ole kohtuutonta. Olin väärässä.
Nyt olen huomannut, että kantakaupungissa asuvat eivät käytä pääsääntöisesti näyttölippuja vaan maksavat kerta- ja sarjalipuilla. Näitä lipputyyppejä ei subventoida lainkaan, vaan ne vastaavat keskimäärin aiheuttamiaan kustannuksia.
Kantakaupungin sisäiset matkat ovat kuitenkin räikeästi ylihinnoiteltuja. Yksi nousu ratikkaan – oli matka minkä pituinen hyvänsä – maksaa keskimäärin 1,2 euroa, mutta siitä velotetaan kertalipulla 3,30 ja 10 matkan sarjalipulla 2,97. Lyhyillä ratikkamatkoilla HSL:n tariffi ylittää kustannukset ainakin kolminkertaisesti. Eikö tämä ole määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä?
Taksilla pääsee halvemmalla
Kuvitelma, että kantakaupungin asukkaiden on pakko käyttää joukkoliikennettä ei pidä paikkaansa. Paitsi että matkan voi jättää tekemättä, sen voi tehdä taksilla. Taksi (Bolt tai Uber) on ratikkaa halvempi, jos on kaksin liikkeellä. Lisäksi taksi vie suoraan oven eteen. Tämä on niin uskomaton tilanne, etteivät kaikki ole sitä vielä oivaltaneet, mutta sana leviää. Siitä tulee HSL:lle ongelma. Kadut ruuhkautuvat.
Myös skootit ovat paljon halvempia.
Hinnat taitavat olla yli voitonmaksimointipisteen
En tiedä, miten HSL laskee hintojen vaikutuksen lippujen kysyntään, mutta pidän hyvin todennäköisenä että kantakaupungin sisäisten matkojen kerta- ja sarjalippujen hinnat ovat yli voitonmaksimointipisteen — hinnan korkeus siis vähentää tuloja. Jos näin on, kyse ei ole edes HSL:n ahneudesta vaan silkasta tyhmyydestä.
Nämä kiskurihinnat eivät ole keskustan ratikoita tyhjentäneet, koska muulta tulevat matkustavat ratikoilla ilmaiseksi, koska jos tulee junalla Tikkurilasta asemalle ja jatkaa ratikalla Hakaniemeen, ratikkamatka on ilmainen. Muualta tulevat menevät ratikalla, helsinkiläiset kävelevät. Tuottaa vähän enemmän vaivaa laskea hintajousto pelkille lyhyille ratikkamatkoille, mutta se kannattaisi tehdä.
Osasyy keskustan ongelmiin
Olen ennenkin kirjoittanut siitä, että ratikoiden ylihinnoittelu on yhtenä tekijänä keskustan elinvoiman heikkenemisessä. Töölöstä tai Kalliosta pariskunnan ei kannata mennä ravintolaan keskustaan, koska matkat maksavat jo 12 euroa – siis jos ei ymmärrä käyttää taksia. En paneudu tähän nyt sen tarkemmin.
Hinta matkan pituuden mukaan?
Muun muassa kokoomuksen Mirita Saxberg on ehdottanut luopumista tariffivyöhykkeistä ja siirtymistä kilometriperusteiseen hinnoitteluun. Hän toimii HSL:n hallituksen puheenjohtajana, joten mielipide kannattaa ottaa vakavasti. Tämän on kuitenkin tulkittu edellyttävän lipun leimaamista vaunuun noustessa ja sieltä poistuessa. Sen taas on pelätty hidastavan matkantekoa.
Vaikka tariffi perusuisi matkaan, sen ei tarvitse olla raa’asti x euroa/kilometri. Jokin alkuhinta voisi olla ja kilometrihinta voisi sen lisäksi laskea matkan pidentyessä.
Tanskassa se on ratkaistu
Kävin vaimoni kanssa Kööpenhaminassa ja tutustuin paikallisen joukkoliikenteen hinnoitteluun. Siellä ei ole luovuttu vyöhykerajoista, mutta vyöhykkeet ovat niin pieniä, että järjestelmä vastaan käytännössä kilometripohjausta hinnoittelua. Latasimme kännyköihimme Rejsekortin, joka toimi aivan nerokkaasti. Matkan saattoi aloittaa kadulla ennen vaunuun nousemista ja lopettaa kadulle tultaessa. Vaunussa ei siis tarvitse sählätä. Kännykän GPS paikallistaa sijainnin. Sitä en tiedä, oivaltaako ohjelma itsekin, että matka on nyt päättynyt niin, ettei Z‑junan matkasta Pasilaan joudu maksamaan matkaa Lahteen, jos ulosleimaaminen sattuu unohtumaan.
Vajaan kahden kilometrin matka ravintolaan maksoi 1,7 euroa ja 40 kilometriä Malmöhön 12 euroa. Malmön hinnassa taisi olla vähän ulkomaanlisää, sillä samanpituinen matka Lousianan modernin taiteen museoon maksoi 6 euroa.
Tätä kannattaisi matkia.
Soininvaaralle kommenttina tuohon Kööpenhaminan ja Malmön yhteiseen matkakorttiin johtuu siitä että se on luotu kahden kaupungin yhteistyöllä ja koko Kööpenhaminassa on oma metropoli hallinto jonka nimi on Region Hovedstaden. Pääkaupunkiseudulla tämä puuttuu kokonaan
HSL on seudullinen organisaatio.
Matkan pituuteen perustuva hinta olisi huomattavasti selkeämpi. Kännykän GPS on kyllä alstis huijauksille, mutta lienee halvin tapa tehdä se. Ainakin itselleni vyöhykerajat ovat hämäriä, jos menee vähän kauemmaksi niin pitää reittioppaasta yrittää selvittää mikä lippu tällä kertaa tarvitaan.
Soininvaaralle kysymys onko mahdollista että HSL loisi Tallinnan kanssa yhteisen hinnoittelun kuten Kööpenhamina on luonut Malmön kanssa?
Heti kun rahoitetaan se Tallinnatunneli niin, että Tallinnaan pääsisi HSL:n kyydillä.
Tallsinki vs. MalmöKöpis painivat ihan eri sarjassa(etäisyys, väestöpohja, Kastrup matkan varrella, jne). Satunnaisen matkailijan paras matkakortti on pankkikortti, vakituisesti pendelöiviä joukkoliikenteen käyttäjiä, joille lipunhinnalla olisi merkitystä, ei nyt niin hirveästi ole eikä tule PKS-Tallinna välille vaikka millainen pikaraitiotie saataisiinkin joskus, etäisyys vaan on liian pitkä ja väkeä liian vähän.
Eikös HSL:llä ollut jokin viritys että HSL matkakortti kävisi myös Tallinnassa ja Tartossa mutta se taisi olla ankka?
“Töölöstä tai Kalliosta pariskunnan ei kannata mennä ravintolaan keskustaan, koska matkat maksavat jo 12 euroa”
Mutta keskustasta kannattaa pariskunnan mennä Kallioon ravintolaan, vaikka matka onkin sen 12 euroa. Hesarilla on nimittäin harjutorin reunalla tämän hetken paras ravintola-annos.
Ricenoodle-beef-salad.
Olen syönyt tämän jo noin 100 kertaa ja siinä on sellainen ruoka, joka on heittämällä se ykkönen, mitä on 2000 luvulla tullut vastaan.
Yhden ihmisen meno-paluu raitsikkalipun hinnalla ( 6e) saa 3 litraa bensiiniä jolla tarvittaessa neljä ! ihmistä liikkuu henkilöautolla 50 km.
Ja tähän ei nyt vasta-argumenttia että entäs auton hankinta- ja käyttökustannukset. Maksaahan veronmaksajalle, tuolle laskennalliselle liikkujalle myös koko ratikkainfra- verotuksen kautta.
Kommenttini oli ikään kuin yleistä kustannustehokkuutta valottava. Helsingin ja koko pääkaupunkiseudun sisäisen julkisen liikenteen kustannukset ovat karanneet. Siitä ei pääse yli eikä ympäri.
Tuosta laskelmasta vielä…Onko HSL:n julkisen liikenteen infra, ratikat, bussit, raiteet, koko systeemi liian kalliilla tehty?
Onko ostettu ja hankittu kalleimmalla mahdollisella tavalla.
Tulee mieleen myös uusien ratikkalinjojen perustamiskustannukset. Niiden täytyy olla todella isot.
-Olen aikaisemminkin tuonut esiin kätevät, edulliset ja liikenteellisesti, myös häriötilanteissa, joustavat johdinautot.
‑Ja ottaen huomioon että perusbussitkin liikkuvat nykyään sähköllä, miksi eräänlainen pakkomielle rakentaa rataverkkoa, kun sähköbussi on infrahankintana huomattavasti edullisempi ja ekologisesti yhtä kestävä.
‑Ja häiritötilanteissa bussi voi kiertää esteet ja on reititettävissä nopeastikin uudelleen.
No, myöhäistähän tätä on itkeä kun stadi on rakennettu täyteen rataverkkoa ratikoille. Valtuustossahan ratapuolue taitaa olla aika sama kuin pyöräilypyolue.
Mutta peruskysymykseni silti: onko HSL.n lipun hinnassa paljonkin ratainfra-mieltymyksen ylihintaa liikkujille maksettavaksi?
Heiluvat ja tärisevät bussit ovat huomattavan epämukavia tasaisesti kulkeviin ratikoihin nähden. Jokin syyhän siihen on oltava, että esimerkiksi matkalla Ruskeasuolta keskustaan useimmat valitsevat ratikan, vaikka bussin palvelutaso on insinöörin mittarilla mitattuna parempi-
Ja kuinka paljon ne kehyskuntalaiset jotka ovat pelkän bussin varassa maksavat noista ratainfrahankkeista? Puhutaan liikaa siitä että kuinka jossain kehyskunnassa se ainoa bussi on liian kallis per matkustaja. Mitäs jos puhuttaisiin siitä että kuinka paljon kehyskuntalaiset maksavat Helsinkiläisten ja myös Vantaalaisten ja myös Espoolaisten ratainfrasta?
“Taksi (Bolt tai Uber) on ratikkaa halvempi”
Selitys tälle saattaa olla, että näissä takseissa kuljettajille ei kovin paljoa makseta. Jos taksimatka — vaikka lyhytkin — maksaa kuusi euroa, kuljettaja saa ajaa moisia melkoisen paljon, jotta auton kulut, vakuutukset ja muut saa maksettua, ja jotain pitäisi vielä jäädä kulujen jälkeenkin.
Myös kaupunkipyörä on halvempi, koska marginaalinen kustannus on 0€, jos siitä on jo valmiiksi maksanut.
Minusta vyöhykkeiden kanssa tehtiin virhe, kun ei tehty A‑vyöhykkeestä tosi pientä. Nykyinen A‑vyöhyke pitäisi jakaa ja sisimmän vyöhykkeen pitäisi olla vain ihan ydinkeskusta, Töölö ja Kallio.
HSL:n hinnoittelusta aina unohdetaan kehyskunnat. Ikään kuin HSL olisi vain Helsinki ja sielläkin Helsingin keskusta-alueella asuvat ihmiset. Kilometriperustainen hinnoittelu olisi huono asia kaikille heille jotka tekevät säännöllisiä työ ja opiskelumatkoja kehyskunnan alueilta tai heille jotka joutuvat kulkemaan julkisilla terveydenhuollon palveluihin. Ihan vaan siitä nimenomaisesta syystä että HSL:ään liittymisen jälkeen bussilinjat pitenivät koska ne linjat kiertävät kaikki matkalla olevat muiden kehyskuntien asuinalueet. Eli suoria linjoja Helsinkiin tai terveydenhuollonpalveluihin HSL ei kehyskuntalaisille tarjoa.
Ja kyllä ne kehyskuntalaisetkin maksavat veroina HSL:n palveluista.
Jos laskettaisiin kunnittain huomattaisiin, että HSL:ssä helsinkiläiset kustantavat huomattavasti muiden kuntien matkustajien matkoja. Tämä johtuu siitä, että nuo kunnat on kaavoiettu niin joukkoliikennevihamielisesti, jolloin joukkoliikenne tulee kalliiksi järjestää.
Minkä ihmeen takia HSL haluaa kehyskuntia itselleen jos kehyskunnat ovat pelkkiä taloudellisia taakkoja? Nyt Nurmijärvikin on liittymässä HSL:ään.
Ennen HSL:ään liittymistä yksityiset liikennöitsijät tarjosivat suoria linjoja. HSL:ään liittymiseen jälkeen linjat pitenivät ja aikataulut kaikin tavoin huononivat. Ja tämä tietenkin johtuu mainitsemastasi syystä, että HSL:n mielestä kehyskunnan bussikyyti per matkustaja on liian kallis ja tästä johtuen sen bussin pitää kierrellä joka paikassa.
Kehyskunnilta on ollut suuri virhe liittyä HSL:ään. Jos kilometriperusteinen hinnoittelu tulee niin tämä vain alleviivaa tuon virheen suuruutta. HSL voisi palata HKL:ksi. Ja paikalliset liikennöitsijät voisivat palvella kehyskuntalaisia.
Näin on. Sille HSL:ään liittymisellä on toki joka kehyskunnalla omat syynsä. Esim Siuntio liittyi koska valtio lakkasi v 2016 ostamasta lähijunaliikennettä Kirkkonummen ja Karjaan välillä joten liittyminen HSL:ään oli ainoa keino saada lähijunaliikenne jatkumaan.
Keravan ja Kirkkonummen, joilla on iso keskus ja tiheä lähijunaliikenne ymmärrän mutta todella sellaiset kuin Nurmijärvi en. Ellei Nurmijärvi halua rakentaa haaran Kehäradasta Klaukkalaan.
Ja toisaalta Järvenpää on monta kerta kieltäytynyt liittymästä koska se haluaa poimia rusinat pullasta kun kaupungin läpi kulkee sekä HSL:n maksamat lähijunavuorot että busseja, joista kaupunki itse ei halua maksaa.
Mikähän kunta eroaa seuraavaksi, veikkaan että Kauniainen koska silläkin maantieteellinen sijainti suosisi eroamista ilman että palvelut huononisi.
Eikö HSL voisi ottaa käyttöön myös A‑vyöhykkeen, jossa lipun hinta olisi esim. 1,7 €( n. puolet AB- vyöhykkeen lipusta). Ko lippu riittäisi ratikoissa Helsingissä.
Silloinhan se poistettu kustannus siirtyisi muiden vyöhykkeiden maksettavaksi. Lisäisi varmaan intoa käyttää julkisia A‑vyöhykkeen ulkopuolella ? Eiköhän tuo vain vahvistaisi asuinalueiden eritymistä…
Vai olisiko suhtautuminen tyyliin että kuka käski sinne kehille ja niiden taakse muuttaa. “Syökää leivoksia” ja asukaa kantakaupungissa.
Raide/ratikkaliikenteen massiivinen laajentaminen taitaa olla perussyy miksi julkinen liikkuminen maksaa stadissa nykyään niin hemmetisti.
Soininvaara on kuitenkin aivan oikeassa vastatessaan tuolla aiempaan väitteeseeni. Ratikalla on todellakin mukavampaa ja tasaisempaa matkustaa.
Mutta Suomi on nykyään köyhä maa. Ja Helsinkikin köyhtyy.
Meillä ei ihan kaikkeen taida olla mukavuus-periaatteella varaa.
Jos lyhyiden ratikkamatkojen hinta (3,3 euroa) ylittää voitonmaksimointipisteen, hinnan alentaminen lisää, ei vähennä HSL:n tuloja.
Yleisellä tasolla on alkanut vaikuttaa siltä että Suomalaisen insinööriajattelun laatu on päässyt pahemman kerran rapistumaan. Ulkoapäin katsoessa ei voi välttyä ajatukselta, että aiemmin toimivat rakenteet on onnistuttu pilaamaan, tai sitten Suomalaisen yhteiskunnan järjestelmien mukautumiskyky on niin heikko, että maailman muuttuessa ympärillä ovat aiemmin toimineet järjestelyt muuttuneet toimimattomiksi.
Hakeutuuko politiikkaan ja julkiselle sektorille aiempaa lahjattomampaa porukkaa, vai onko Suomi ja Helsinki niin ylistrukturoitu että mukautuminen on käynyt mahdottomaksi?
Tämä on hyvä pointti. Lisäksi turvallisuushakuinen nyky-yhteiskunta luo ylimitoitettuja laatuvaatimuksia, jotka aiheuttavat sellaisia kustannuksia, että kaikki on helvetin kallista rakentaa, tuottaa palvelua ja ylläpitää.
Täsmälleen näin. Lyhyiden ratikkamatkojen kanssa kantakaupungin asukkaiden liikkumistarpeista kilpailevat paitsi taksioperaattorit, kesäisin kaupunkifillarit, potkulaudat ja ympäri vuoden kävely. Yksityisautoilu on keskustassa hyvä vaihtoehto oikeastaan vain silloin, kun molemmissa päissä on tiedossa parkkiruutu.
Viime perjantai-iltana Bolt-kyyti Kampista Ullanlinnaan kahdelle hengelle maksoi nelisen euroa, ja autoa sai odotella pari minuuttia. Ratikkayhteys jäi paitsi hinnaltaan, myös palvelutasoltaan kakkoseksi. Edullista hintalogiikkaa voi selittää se, että kuski kuittasi seuraavan keikan Ullanlinnasta eteenpäin vielä minun ja seuralaiseni ollessa kyydissä. Parhaat päivänsä nähnyt auto taisi olla jatkuvassa ajossa, toisin kuin ison osan vuorosta tolpalla seisseet vanhan ajan vosikoiden E‑mersut.
Mitä tälle pitäisi tehdä? Nykyhinnoittelun oloissa on varmaan vain hyväksyttävä, että kun AB-lipun hinta nousee vuosittain, poistuu joka vuosi A‑vyöhykkeellä asuvista käyttäjistä tietty osa muihin liikennemuotoihin. Jos joidenkin kunnallispoliitikkojen agitoima tasatariffi tulisi voimaan, en haluaisi vastata työkseni lähemmäs 100€/kk maksavien AB-alueen lippujen myynnistä. Elleivät kaikki Katajanokkalaiset keksi asiaa kerran viikossa Siuntioon tai Kirkkonummelle.
A‑alueella kokeiltiin muistaakseni viime kesänä vartin/10min kertalippua. Idea oli minusta oikeansuuntainen. Kokeilu tosin tehtiin suht rajatuilla postinumeroalueilla ja oli kuulopuheiden mukaan valuvikainen jotenkin niin, että Pietarinkadulta kerkesi kolkutella muutaman pysäkin eteenpäin muttei Kamppiin saati Rautatientorille. Lähipiiristäni kuulin kritiikkiä: “jos halutaan kokeilla tällaista ja todeta että homma ei toimi, asia kannattaa toteuttaa juuri kuten se tehtiin”.
Lopulta: kaiketi joukkoliikenteen ja HSL:n tulisi olla alueen ihmisten — myös kantakaupungin ihmisten — palvelija. Eikä rahastusautomaatti.
Poljetut taksihinnat tulevat olemaan ohimenevä ilmiö. Vastuullinen kaupunkilainen valitsee joko vakiintuneen suomalaisen operaattorin taksin tai HSL:n kyydin joka maksaa asianmukaista palkkaa.
Nykyiset matkakortin leimauslaitteet ovat jo valmiiksi sen verran hitaita sekä oikean lipun valinnan ja kortin näyttämisen oikeassa järjestyksessä että maksun onnistumisen varmistamisen suhteen, että siirtyminen yksinkertaiseen sisään- ja ulosleimaukseen (ilman muita interaktioita) voisi jopa nopeuttaa toimintaa. Siitä parin sekunnin viipeestäkin pääsisi eroon, jos liikennelaitos suvaitsisi hyväksyä minimaalisen luottotappioriskin ja toteaisi matkan asiakkaan kannalta maksetuksi jo ennen maksutapahtuman vahvistusta.
Myöskään ilmeisen innokas tarkastusmaksujen kirjoittaminen sovelluksesta lippunsa liian hitaasti vastaanottaneille ei varsinaisesti auta muodostamaan positiivista kuvaa lafkan asiakaskokemuksesta.
Jokainen Lontoon metrossa matkustanut tietää miten helppoa ja toimivaa on sisään ja ulosleimaus. Ei tarvita edes mitään erillistä typerää puhelinsovellusta jjoka toimii tai ei toimi, nopea maksu- tai luottokortin vilauttuminen riittää. Kestää sekunnin jos sitäkään. Ollut siellä käytössä jo vuosikausia.
Ja edulliset ja yksinkertaiset portit metron laiturialueelle.
Metro edi ole tässä se ongelma vaan bussit ja lähijunat.
Kaikille pakolliset portit hidastavat matkustusta kuitenkin enemmän ja vaativat asemilta paljon tilaa (ja hyvällä palvelutasolla myös henkilökuntaa), avorahastuksesta ja leimaamista vaatimattomista kausilipuista en missään tapauksessa luopuisi.
Tanskassa ja Alankomaissa pakollinen ulosleimaus on toiminut busseissakin toistakymmentä vuotta, poistumista nopeuttaa se että poistuessa kortin voi näyttää lukulaitteelle koska tahansa bussin lähdettyä edelliseltä pysäkiltä. Junien osalta lukulaitteet ovat puolestaan laitureilla eikä junissa. Nykysysteemissäkin laiturilla leimaamisen voisi tehdä mahdolliseksi edes lentoaseman asemalla, jossa matkustajilla on yleensä vapaita käsiä keskimääräistä vähemmän. (Yöliikenteessähän toimitaankin jo näin steissillä ja Kampin bussiterminaalissa.)
Onko jokin syy ettei se ulosleimasin voi olla vaikka jokaisella ratikkapysäkillä? Tai vaikka molemmat sisään ja ulos. Eihän siihen porttia tarvita. Satunnainen leimaamattomuus pitää kuitenkin pystyä käsittelemään. Esim. max laskutus pääteasemalle.
Rejsekort on toimiva. Senhän varmaan voisi lisenssoida. Käytännössä toimii kuin parkkiappikset ja toimiihan nekin.
Lontoossa bussissa on (halvahko) tasataksa, ei ulosleimausta. Ei valintoja eikä kestä kuin max sekunnin. Päiväkohtainen hintakatto.
Kehä3 ulkopuolella, kaikkein tärkeintä olisi saada niihin busseihin vauhtia. Yksityisautoilu alkaa kiinnostamaan kummasti kun alle 10km kestää bussilla tunnin plus vuorovälit.
Koko vyöhykeuudistus tuntui yritykseltä saada länsimetron matkustajalukuja paranneltua. Nyt voi tosiaan matkustaa 30 km Matinkylästä Vuosaareen kolmella eurolla, mutta kaikkein lyhyimmätkin matkat maksavat saman. Joukkoliikenteellä tehdään pääasiassa melko lyhyitä matkoja, joten tämä priorisointi on tosiaan nurinkurista.
Joo onhan se todella erittäin erikoista, melkein koomista, että meikäläinen matinkyläläinen matkustaa ehkä kerran vuodessa liityntäbusseilla + metrolla 40 km Hansaterminaaliin Vuosaareen 3.30 eurolla. Siinä ei uberitkaan enää hinnassa pärjää. Mutta paljon mieluummin maksaisin tuplat tuosta ja muutaman pysäkin, alle 5 km matkoista , joita teen useita viikossa varsinkin talvisaikaan, puolet siitä, niin olisi jokin tolkku hinnoittelussa. Onneksi polkupyörä on keksitty.
Olen yksi niistä, jotka eivät periaatteessa käytä ratikkaa kuin pakon edessä. Matkaa esim. kuntosalille on pari kilometriä, enkä maksa lähes seitsemää euroa matkoista. Onneksi yli puolet vuodesta pääsee fillarilla, talvikeleillä pitää joskus kaivaa ylimääräistä sisua kävelyyn.
Syy siihen, että keskustassa asuvat eivät osta kuukausilippuja on ilmiselvä — he eivät useimmiten tarvitse joukkoliikennettä niin usein että siitä kannattaisi maksaa kiinteää hintaa, koska useimmat palvelut on lähellä ja kävellen liikkuen hoitaa myös kuntoaan.
On myös ihan loogista hinnoittelulla ohjata ihmiset mieluummin kävelemään kuin käyttämään julkista, mahtuu niihin kulkupeleihin joita keskustaan mahtuu rajallisesti enemmän niitä, jotka tulee kauempaa.
Mutta jos hinta on niin kallis, että ennemmin kannattaa matkustaa taksilla, niin hommassa ei enää olekaan järkeä, koska sekä terveys että tilankäyttöhyödyt menee toisin päin.
Kieltämättä Oulun uusi malli on käyttäjälle helppo. Lippu maksaa saman verran riippumatta siitä mihin menee ja sen voi maksaa pankkikortilla tai laitteella jossa maksukortin tiedot. Ja jos käyttää enemmän, niin päivä, viikko ja kuukausikohtaisesti tulee maksimi automaattisesti, eli jos jollain viikolla tai kuussa tuleekin käytettyä bussia enemmän, niin ei tarvi osata ennustaa sitä etukäteen. (no, ei toimi näin jouhevasti jos on oikeutettu alennuksiin, ja toki pitää muistaa maksaa joka kerta samalla kortilla tai laitteella).
Mikähän olisi sopiva joukkoliikenteen hinta Vuosaaresta Itäkeskukseen? Sama siis kuin Töölöstä Kolmelle Sepälle? No, Vuosaaressa asuu enemmän väkeä kuin Töölössä ja Itäkeskuksessa enemmän kuin likimainkaan ydinkeskustassa. Siispä pidetään Itäkeskus elinvoimaisena laskemalla lipun hintaa. Lipun hinnan alennus voidaan kohdentaa asukkaille, jotka asuvat muutaman kilometrin päässä Itäkeskuksesta. Tapiolalaisia ei siis tarvitse vaivata täällä B‑vyöhykehinnoittelulla
Vuosikausia Helsingin lähiöitä on moitittu palvelujen puutteesta. Kaksi lähikauppaa, olutpubi ja kirpputori olivat normi.
Nyt kun 25000 asukkaan lähiössäni löydän kaikki tarvittavani päivittäisostokseni ja palveluni sekä loput tarvitsemani netistä, niin miksi minun pitäisi tukea kantakaupunkilaisten matkustamista?
Kuulostaa elitistiseltä tai enemmänkin surulliselta.
Sairas investoiminen ratikoihin maksaa. Itse käytän harvoin. Kävelen tai ajan omalla autolla. En tarvitse kantakaupungin palveluita, koska Tammiston ja Kehä3 palvelut vieressä.
Et siis käy ravintoloissa syömässä etkä elokuvissa, konserteissa tai teatterissa?
Elokuvia on kotona ja myös ravintolakäynnit on karsittu. Teattereissakin harvoin kiinnostavaa. Kun rahat on tiukilla nämä turhuudet jää väliin tai vähenee. Suomessa muös esim Finnkino tylyttää asiakasta ahneuksissaan niin että ei huvita käyttää palveluja ja sama on HSLn kanssa. Minulle kuljettaja huusi törkeästi ja HSL vastasi että ihan sana sille .
Tampereella maksaa matkakortin arvolippu 2,50 € (voimassa 90 min) ja Turussa 2,60 € (voimassa 120 min). Helsingissä siis 3,30 € (voimassa 80 min). Luulisi että Helsingissä onnistuisi vastaava hintataso, kun väkeä liikkuu kuitenkin paljon enemmän.
Kun Helsingissä täytyy maksaa tyhjien bussien ajattamisesta omakotitalo- ja rivarialueilla vuorokauden ympäri. Sitten samoilla alueilla asuvat henkilöautoilijat vinkuvat, että heidän varoistaan subventoidaan köyhien kerrostaloasujien julkista liikennettä, vaikka todellisuus on juuri päinvastoin.
Samanlaista todellisuutta vääristävää vinkumista tulee Suomessa jatkuvasti luettua leveästi asuvalta ja elävältä keskiluokalta ja varakkailta. Järjestelmä on käytännössä monessa asiassa ja tasolla rakennettu niin, että pienituloiset duunarit päätyvät subventoimaan parempiosaisten leveää elämistä. Suuret uutismediat sitten myötäilevät tätä todellisuudesta vieraantunutta harhailua. Täällä tietty osa kansasta käyttää valtiota, julkishallintoa ja demokraattista päätöksentekoa erittäin hyvin omien etujen maksimoimiseen. Huomatkaa esimerkiksi kuinka iäkkäiden hoitomaksut ovat tulo eivätkä omaisuusperusteisia, jää kivasti perijöille omaisuutta, vähemmän varakkaiden perilliset eivät sitten saa mitään muuta kuin hautausmaksut.
On tämä niin sairas maa.
Näin säästetään HSL kuluissa
Osta kk lippu ainoastaan jos tarvitsen sitä päivittäin 30 vrk ajan. Ei se edes ole kk lippu ja ei voi ostaa tarjottua aikaa kuten ennen. Joskus tarvitsen 33 vrk ja joskus 27
Jos tarvitsen paljon matkoja ja harvoin — osta 1–3. Vrk lippu kerran kuussa ja hoida kaikki reissut tuolla ajalla
Jos tarvitset 5 m/p matkaa kuukaudessa osta sarjalippu
Jos tarvitsee kulkea keskustassa kävele ja pyöräile. Tai ota skuutti tai kaupunkipyörä . HSL kilpailee itsensä kanssa tässä.
Jos on oma auto käy kaupassa sillä tai tilaa kotiin ostokset.
HSL matkoja voi käyttää vain kun saa rahalle vastinetta eli pitkillä matkoilla
Miksi maksaisin. Tuplahinnan HSL palveluista kun tarve on ihan muutamalle matkalle per kk. Ja biltvtjo ostokset kotiovelle
Poika asensi mummolleni appin niin voi ajaa kotiin tarvittaessa. Jos rahalle saa vastinetta — pääsee ovelle ja ostokset saa kuskilta käteen etuovelle niin miksi käyttää klonkkaavaa metroa tai bussia jossa meinaa kaatua
HSL ei muista että enää ei ole monopolia. Lisäksi on investoitu liikaa. Hinnat nousi sille tasolle, että kannattaa miettiä millä kulkee eri aikoina. HSL kk lippu on. Vain niille joilla kulkemistarbetts on paljon. Pandemia opetti myös sen että ei se Helsingin keskusta mikään kovin kiinnostava ole. Tavaraostokdet kannattaa tehdä muualla jossa pääsee auton luo ostoskärryllä tai tilaan kotiin. Leffat on korvannut netflix ja vanhenemassa Suomessa baarit ja ravintolat jää vähemmälle