43 vastausta artikkeliin “HSL häviää lyhyillä matkoilla takseille.”

1. Soin­in­vaar­alle kom­ment­ti­na tuo­hon Kööpen­ham­i­nan ja Malmön yhteiseen matkako­rt­ti­in johtuu siitä että se on luo­tu kah­den kaupun­gin yhteistyöl­lä ja koko Kööpen­ham­i­nas­sa on oma metropoli hallinto jon­ka nimi on Region Hov­ed­staden. Pääkaupunkiseudul­la tämä puut­tuu kokonaan

   Vastaa

   1. HSL on seudulli­nen organisaatio.

      Vastaa

      1. Matkan pitu­u­teen perus­tu­va hin­ta olisi huo­mat­tavasti selkeämpi. Kän­nykän GPS on kyl­lä alstis hui­jauk­sille, mut­ta lie­nee halvin tapa tehdä se. Ainakin itsel­leni vyöhyk­er­a­jat ovat hämäriä, jos menee vähän kauem­mak­si niin pitää reit­tiop­paas­ta yrit­tää selvit­tää mikä lip­pu täl­lä ker­taa tarvitaan.

      2. Soin­in­vaar­alle kysymys onko mah­dol­lista että HSL loisi Tallinnan kanssa yhteisen hin­noit­telun kuten Kööpen­ham­i­na on luonut Malmön kanssa?

      3. Heti kun rahoite­taan se Tallinnatun­neli niin, että Tallinnaan pää­sisi HSL:n kyydillä.

   2. Tallsin­ki vs. MalmöKöpis paini­vat ihan eri sarjassa(etäisyys, väestöpo­h­ja, Kas­trup matkan var­rel­la, jne). Sat­un­naisen matkail­i­jan paras matkako­rt­ti on pankkiko­rt­ti, vak­i­tuis­es­ti pen­delöiviä joukkoli­iken­teen käyt­täjiä, joille lipun­hin­nal­la olisi merk­i­tys­tä, ei nyt niin hirveästi ole eikä tule PKS-Tallinna välille vaik­ka mil­lainen pikaraiti­otie saataisi­inkin joskus, etäisyys vaan on liian pitkä ja väkeä liian vähän.
      Eikös HSL:llä ollut jokin vir­i­tys että HSL matkako­rt­ti kävisi myös Tallinnas­sa ja Tar­tossa mut­ta se taisi olla ankka?

      Vastaa

2. “Töölöstä tai Kallios­ta pariskun­nan ei kan­na­ta men­nä rav­in­to­laan keskus­taan, kos­ka matkat mak­sa­vat jo 12 euroa”

   Mut­ta keskus­tas­ta kan­nat­taa pariskun­nan men­nä Kallioon rav­in­to­laan, vaik­ka mat­ka onkin sen 12 euroa. Hesar­il­la on nimit­täin har­ju­torin reunal­la tämän het­ken paras ravintola-annos. 

   Ricenoo­dle-beef-sal­ad.

   Olen syönyt tämän jo noin 100 ker­taa ja siinä on sel­l­ainen ruo­ka, joka on heit­tämäl­lä se ykkö­nen, mitä on 2000 luvul­la tul­lut vastaan.

   Vastaa

3. Yhden ihmisen meno-paluu rait­sikkalipun hin­nal­la ( 6e) saa 3 litraa ben­si­iniä jol­la tarvit­taes­sa neljä ! ihmistä liikkuu henkilöau­tol­la 50 km. 

   Ja tähän ei nyt vas­ta-argu­ment­tia että entäs auton han­k­in­ta- ja käyt­tökus­tan­nuk­set. Mak­saa­han veron­mak­sa­jalle, tuolle lasken­nal­liselle liikku­jalle myös koko ratikkain­fra- vero­tuk­sen kautta.
   Kom­ment­ti­ni oli ikään kuin yleistä kus­tan­nuste­hokku­ut­ta val­ot­ta­va. Helsin­gin ja koko pääkaupunkiseudun sisäisen julkisen liiken­teen kus­tan­nuk­set ovat karan­neet. Siitä ei pääse yli eikä ympäri.

   Vastaa

   1. Tuos­ta laskel­mas­ta vielä…Onko HSL:n julkisen liiken­teen infra, ratikat, bus­sit, raiteet, koko sys­tee­mi liian kalli­il­la tehty?
      Onko ostet­tu ja han­kit­tu kalleim­mal­la mah­dol­lisel­la tavalla.
      Tulee mieleen myös uusien ratikkalin­jo­jen perus­tamiskus­tan­nuk­set. Niiden täy­tyy olla todel­la isot. 

      -Olen aikaisem­minkin tuonut esi­in kätevät, edulliset ja liiken­teel­lis­es­ti, myös häriöti­lanteis­sa, jous­ta­vat johdinautot.
      ‑Ja ottaen huomioon että perus­bus­sitkin liikku­vat nykyään sähköl­lä, mik­si erään­lainen pakkomielle rak­en­taa rataverkkoa, kun sähköbus­si on infra­hank­in­tana huo­mat­tavasti edullisem­pi ja ekol­o­gis­es­ti yhtä kestävä.
      ‑Ja häir­itöti­lanteis­sa bus­si voi kiertää esteet ja on reititet­tävis­sä nopeastikin uudelleen. 

      No, myöhäistähän tätä on itkeä kun sta­di on raken­net­tu täy­teen rataverkkoa ratikoille. Val­tu­us­tossa­han rat­a­puolue taitaa olla aika sama kuin pyöräilypyolue.
      Mut­ta peruskysymyk­seni silti: onko HSL.n lipun hin­nas­sa paljonkin ratain­fra-miel­tymyk­sen yli­hin­taa liikku­jille maksettavaksi?

      Vastaa

      1. Heilu­vat ja täri­sevät bus­sit ovat huo­mat­ta­van epä­mukavia tasais­es­ti kulke­vi­in ratikoi­hin näh­den. Jokin syy­hän siihen on olta­va, että esimerkik­si matkalla Ruskea­suol­ta keskus­taan useim­mat val­it­se­vat ratikan, vaik­ka bussin palve­lu­ta­so on insinöörin mit­tar­il­la mitat­tuna parempi-

      2. Ja kuin­ka paljon ne kehyskun­ta­laiset jot­ka ovat pelkän bussin varas­sa mak­sa­vat noista ratain­fra­hankkeista? Puhutaan liikaa siitä että kuin­ka jos­sain kehyskun­nas­sa se ain­oa bus­si on liian kallis per matkus­ta­ja. Mitäs jos puhut­taisi­in siitä että kuin­ka paljon kehyskun­ta­laiset mak­sa­vat Helsinkiläis­ten ja myös Van­taalais­ten ja myös Espoolais­ten ratainfrasta?

4. “Tak­si (Bolt tai Uber) on ratikkaa halvempi”

   Seli­tys tälle saat­taa olla, että näis­sä tak­seis­sa kul­jet­ta­jille ei kovin paljoa mak­se­ta. Jos tak­si­mat­ka — vaik­ka lyhytkin — mak­saa kuusi euroa, kul­jet­ta­ja saa ajaa moisia melkoisen paljon, jot­ta auton kulut, vaku­u­tuk­set ja muut saa mak­set­tua, ja jotain pitäisi vielä jäädä kulu­jen jälkeenkin.

   Vastaa

5. Myös kaupunkipyörä on halvem­pi, kos­ka mar­gin­aa­li­nen kus­tan­nus on 0€, jos siitä on jo valmi­ik­si maksanut.

   Vastaa

6. Minus­ta vyöhykkei­den kanssa tehti­in virhe, kun ei tehty A‑vyöhykkeestä tosi pien­tä. Nykyi­nen A‑vyöhyke pitäisi jakaa ja sisim­män vyöhyk­keen pitäisi olla vain ihan ydinkeskus­ta, Töölö ja Kallio.

   Vastaa

7. HSL:n hin­noit­telus­ta aina uno­hde­taan kehyskun­nat. Ikään kuin HSL olisi vain Helsin­ki ja siel­läkin Helsin­gin keskus­ta-alueel­la asu­vat ihmiset. Kilo­metripe­rus­tainen hin­noit­telu olisi huono asia kaikille heille jot­ka tekevät sään­nöl­lisiä työ ja opiskelumatko­ja kehyskun­nan alueil­ta tai heille jot­ka joutu­vat kulke­maan julk­isil­la ter­vey­den­huol­lon palvelui­hin. Ihan vaan siitä nimeno­mais­es­ta syys­tä että HSL:ään liit­tymisen jäl­keen bus­sil­in­jat pitenivät kos­ka ne lin­jat kiertävät kaik­ki matkalla ole­vat muiden kehyskun­tien asuinalueet. Eli suo­ria lin­jo­ja Helsinki­in tai ter­vey­den­huol­lon­palvelui­hin HSL ei kehyskun­ta­laisille tarjoa.
   Ja kyl­lä ne kehyskun­ta­laisetkin mak­sa­vat veroina HSL:n palveluista.

   Vastaa

   1. Jos las­ket­taisi­in kun­nit­tain huo­mat­taisi­in, että HSL:ssä helsinkiläiset kus­tan­ta­vat huo­mat­tavasti muiden kun­tien matkus­ta­jien matko­ja. Tämä johtuu siitä, että nuo kun­nat on kaavoiet­tu niin joukkoli­iken­nevi­hamielis­es­ti, jol­loin joukkoli­ikenne tulee kalli­ik­si järjestää. 

      Vastaa

      1. Minkä ihmeen takia HSL halu­aa kehyskun­tia itselleen jos kehyskun­nat ovat pelkkiä taloudel­lisia taakko­ja? Nyt Nur­mi­järvikin on liit­tymässä HSL:ään.

         Ennen HSL:ään liit­tymistä yksi­tyiset liiken­nöit­si­jät tar­jo­si­vat suo­ria lin­jo­ja. HSL:ään liit­tymiseen jäl­keen lin­jat pitenivät ja aikataulut kaikin tavoin huonon­i­vat. Ja tämä tietenkin johtuu mainit­se­mas­tasi syys­tä, että HSL:n mielestä kehyskun­nan bus­sikyyti per matkus­ta­ja on liian kallis ja tästä johtuen sen bussin pitää kier­rel­lä joka paikassa.

         Kehyskun­nil­ta on ollut suuri virhe liit­tyä HSL:ään. Jos kilo­metripe­rusteinen hin­noit­telu tulee niin tämä vain alle­vi­ivaa tuon virheen suu­ru­ut­ta. HSL voisi pala­ta HKL:ksi. Ja paikalliset liiken­nöit­si­jät voisi­vat palvel­la kehyskuntalaisia.

      2. Näin on. Sille HSL:ään liit­tymisel­lä on toki joka kehyskun­nal­la omat syyn­sä. Esim Siun­tio liit­tyi kos­ka val­tio lakkasi v 2016 osta­mas­ta lähi­ju­nali­iken­net­tä Kirkkon­um­men ja Kar­jaan välil­lä joten liit­tymi­nen HSL:ään oli ain­oa keino saa­da lähi­ju­nali­ikenne jatkumaan.
         Ker­a­van ja Kirkkon­um­men, joil­la on iso keskus ja tiheä lähi­ju­nali­ikenne ymmär­rän mut­ta todel­la sel­l­aiset kuin Nur­mi­järvi en. Ellei Nur­mi­järvi halua rak­en­taa haaran Kehäradas­ta Klaukkalaan.
         Ja toisaal­ta Jär­ven­pää on mon­ta ker­ta kieltäy­tynyt liit­tymästä kos­ka se halu­aa poimia rusi­nat pul­las­ta kun kaupun­gin läpi kul­kee sekä HSL:n mak­samat lähi­ju­navuorot että busse­ja, joista kaupun­ki itse ei halua maksaa.
         Mikähän kun­ta eroaa seu­raavak­si, veikkaan että Kau­ni­ainen kos­ka sil­läkin maanti­eteelli­nen sijain­ti suo­sisi eroamista ilman että palve­lut huononisi.

8. Eikö HSL voisi ottaa käyt­töön myös A‑vyöhykkeen, jos­sa lipun hin­ta olisi esim. 1,7 €( n. puo­let AB- vyöhyk­keen lipus­ta). Ko lip­pu riit­täisi ratikois­sa Helsingissä.

   Vastaa

   1. Sil­loin­han se pois­tet­tu kus­tan­nus siir­ty­isi muiden vyöhykkei­den mak­set­tavak­si. Lisäisi var­maan intoa käyt­tää julk­isia A‑vyöhykkeen ulkop­uolel­la ? Eiköhän tuo vain vahvis­taisi asuinaluei­den eritymistä…
      Vai olisiko suh­tau­tu­mi­nen tyyli­in että kuka käs­ki sinne kehille ja niiden taakse muut­taa. “Syökää lei­vok­sia” ja asukaa kantakaupungissa. 

      Raide/ratikkaliikenteen mas­si­ivi­nen laa­jen­t­a­mi­nen taitaa olla perussyy mik­si julki­nen liikku­mi­nen mak­saa stadis­sa nykyään niin hemmetisti. 

      Soin­in­vaara on kuitenkin aivan oike­as­sa vas­tates­saan tuol­la aiem­paan väit­teeseeni. Ratikalla on todel­lakin mukavam­paa ja tasaisem­paa matkustaa.
      Mut­ta Suo­mi on nykyään köy­hä maa. Ja Helsinkikin köyhtyy.
      Meil­lä ei ihan kaik­keen tai­da olla mukavu­us-peri­aat­teel­la varaa.

      Vastaa

      1. Jos lyhyi­den ratikka­matko­jen hin­ta (3,3 euroa) ylit­tää voiton­mak­si­moin­tip­is­teen, hin­nan alen­t­a­mi­nen lisää, ei vähen­nä HSL:n tuloja.

9. Yleisel­lä tasol­la on alka­nut vaikut­taa siltä että Suo­ma­laisen insinööri­a­jat­telun laatu on päässyt pahem­man ker­ran rapis­tu­maan. Ulkoapäin kat­soes­sa ei voi vält­tyä ajatuk­selta, että aiem­min toimi­vat rak­en­teet on onnis­tut­tu pilaa­maan, tai sit­ten Suo­ma­laisen yhteiskun­nan jär­jestelmien mukau­tu­miskyky on niin heikko, että maail­man muuttues­sa ympäril­lä ovat aiem­min toim­i­neet jär­jeste­lyt muut­tuneet toimimattomiksi.
   Hakeu­tuuko poli­ti­ikkaan ja julkiselle sek­to­rille aiem­paa lah­jat­tomam­paa porukkaa, vai onko Suo­mi ja Helsin­ki niin ylistruk­tur­oitu että mukau­tu­mi­nen on käynyt mahdottomaksi?

   Vastaa

   1. Tämä on hyvä point­ti. Lisäk­si tur­val­lisu­ushakuinen nyky-yhteiskun­ta luo ylim­i­toitet­tu­ja laatu­vaa­timuk­sia, jot­ka aiheut­ta­vat sel­l­aisia kus­tan­nuk­sia, että kaik­ki on hel­vetin kallista rak­en­taa, tuot­taa palvelua ja ylläpitää.

      Vastaa

10. Täs­mälleen näin. Lyhyi­den ratikka­matko­jen kanssa kan­takaupun­gin asukkaiden liikku­mis­tarpeista kil­pail­e­vat pait­si tak­si­op­er­aat­torit, kesäisin kaupunki­fil­lar­it, potku­lau­dat ja ympäri vuo­den käve­ly. Yksi­ty­isautoilu on keskus­tas­sa hyvä vai­h­toe­hto oikeas­t­aan vain sil­loin, kun molem­mis­sa päis­sä on tiedos­sa parkkiruutu.

    Viime per­jan­tai-iltana Bolt-kyyti Kamp­ista Ullan­lin­naan kahdelle hen­gelle mak­soi nelisen euroa, ja autoa sai odotel­la pari min­u­ut­tia. Ratikkay­hteys jäi pait­si hinnal­taan, myös palve­lu­ta­soltaan kakkosek­si. Edullista hin­ta­logi­ikkaa voi selit­tää se, että kus­ki kuit­tasi seu­raa­van keikan Ullan­lin­nas­ta eteen­päin vielä min­un ja seu­ralaiseni ollessa kyy­dis­sä. Parhaat päivän­sä näh­nyt auto taisi olla jatku­vas­sa ajos­sa, toisin kuin ison osan vuoros­ta tol­pal­la seis­seet van­han ajan vosikoiden E‑mersut.

    Mitä tälle pitäisi tehdä? Nyky­hin­noit­telun olois­sa on var­maan vain hyväksyt­tävä, että kun AB-lipun hin­ta nousee vuosit­tain, pois­tuu joka vuosi A‑vyöhykkeellä asu­vista käyt­täjistä tiet­ty osa mui­hin liiken­nemuo­toi­hin. Jos joidenkin kun­nal­lispoli­itikko­jen agi­toima tasa­tar­if­fi tulisi voimaan, en halu­aisi vas­ta­ta työk­seni lähem­mäs 100€/kk mak­savien AB-alueen lip­pu­jen myyn­nistä. Elleivät kaik­ki Kata­janokkalaiset kek­si asi­aa ker­ran viikos­sa Siun­tioon tai Kirkkonummelle.

    A‑alueella kokeilti­in muis­taak­seni viime kesänä vartin/10min ker­tal­ip­pua. Idea oli minus­ta oikean­su­un­tainen. Kokeilu tosin tehti­in suht raja­tu­il­la postinu­meroalueil­la ja oli kuu­lop­uhei­den mukaan val­u­vikainen jotenkin niin, että Pietarinkadul­ta kerke­si kolkutel­la muu­ta­man pysäkin eteen­päin mut­tei Kamp­pi­in saati Rauta­tien­to­rille. Lähipi­iristäni kuulin kri­ti­ikkiä: “jos halu­taan kokeil­la täl­laista ja tode­ta että hom­ma ei toi­mi, asia kan­nat­taa toteut­taa juuri kuten se tehtiin”.

    Lop­ul­ta: kaiketi joukkoli­iken­teen ja HSL:n tulisi olla alueen ihmis­ten — myös kan­takaupun­gin ihmis­ten — palveli­ja. Eikä rahastusautomaatti.

    Vastaa

11. Pol­je­tut tak­si­hin­nat tule­vat ole­maan ohimenevä ilmiö. Vas­tu­ulli­nen kaupunki­lainen val­it­see joko vaki­in­tuneen suo­ma­laisen oper­aat­torin taksin tai HSL:n kyy­din joka mak­saa asian­mukaista palkkaa.

    Vastaa

12. Nykyiset matkako­rtin leimaus­lait­teet ovat jo valmi­ik­si sen ver­ran hitai­ta sekä oikean lipun valin­nan ja kortin näyt­tämisen oike­as­sa järjestyk­sessä että mak­sun onnis­tu­misen varmis­tamisen suh­teen, että siir­tymi­nen yksinker­taiseen sisään- ja ulosleimauk­seen (ilman mui­ta inter­ak­tioi­ta) voisi jopa nopeut­taa toim­intaa. Siitä parin sekun­nin viipeestäkin pää­sisi eroon, jos liiken­nelaitos suvait­sisi hyväksyä min­i­maalisen luot­to­tap­pi­oriskin ja toteaisi matkan asi­akkaan kannal­ta mak­se­tuk­si jo ennen mak­su­ta­pah­tu­man vahvistusta. 

    Myöskään ilmeisen innokas tarkas­tus­mak­su­jen kir­joit­ta­mi­nen sovel­luk­ses­ta lip­pun­sa liian hitaasti vas­taan­ot­taneille ei varsi­nais­es­ti auta muo­dosta­maan posi­ti­ivista kuvaa lafkan asiakaskokemuksesta.

    Vastaa

    1. Jokainen Lon­toon met­rossa matkus­tanut tietää miten help­poa ja toimi­vaa on sisään ja ulosleimaus. Ei tarvi­ta edes mitään eril­listä type­r­ää puhe­linsovel­lus­ta jjo­ka toimii tai ei toi­mi, nopea mak­su- tai luot­toko­rtin vilaut­tumi­nen riit­tää. Kestää sekun­nin jos sitäkään. Ollut siel­lä käytössä jo vuosikausia.
       Ja edulliset ja yksinker­taiset por­tit metron laiturialueelle.

       Vastaa

       1. Metro edi ole tässä se ongel­ma vaan bus­sit ja lähijunat.

       2. Kaikille pakol­liset por­tit hidas­ta­vat matkus­tus­ta kuitenkin enem­män ja vaa­ti­vat asemil­ta paljon tilaa (ja hyväl­lä palve­lu­ta­sol­la myös henkilökun­taa), avo­ra­has­tuk­ses­ta ja leimaamista vaa­ti­mat­tomista kausilipuista en mis­sään tapauk­ses­sa luopuisi.

          Tan­skas­sa ja Alanko­mais­sa pakolli­nen ulosleimaus on toimin­ut bus­seis­sakin tois­takym­men­tä vuot­ta, pois­tu­mista nopeut­taa se että poistues­sa kortin voi näyt­tää luku­lait­teelle kos­ka tahansa bussin lähdet­tyä edel­liseltä pysäk­iltä. Junien osalta luku­lait­teet ovat puolestaan lai­tureil­la eikä junis­sa. Nykysys­tee­mis­säkin lai­turil­la leimaamisen voisi tehdä mah­dol­lisek­si edes lentoase­man ase­mal­la, jos­sa matkus­ta­jil­la on yleen­sä vapai­ta käsiä keskimääräistä vähem­män. (Yöli­iken­teessähän toim­i­taankin jo näin steis­sil­lä ja Kampin bussiterminaalissa.)

       3. Onko jokin syy ettei se ulosleimasin voi olla vaik­ka jokaisel­la ratikkapysäkil­lä? Tai vaik­ka molem­mat sisään ja ulos. Eihän siihen port­tia tarvi­ta. Sat­un­nainen leimaa­mat­to­muus pitää kuitenkin pystyä käsit­telemään. Esim. max lasku­tus pääteasemalle.

          Rejseko­rt on toimi­va. Sen­hän var­maan voisi lisenssoi­da. Käytän­nössä toimii kuin parkki­ap­pik­set ja toimi­ihan nekin.

          Lon­toos­sa bus­sis­sa on (hal­vahko) tasa­tak­sa, ei ulosleimaus­ta. Ei val­in­to­ja eikä kestä kuin max sekun­nin. Päiväko­htainen hintakatto.

          Kehä3 ulkop­uolel­la, kaikkein tärkein­tä olisi saa­da niihin bus­sei­hin vauh­tia. Yksi­ty­isautoilu alkaa kiin­nos­ta­maan kum­masti kun alle 10km kestää bus­sil­la tun­nin plus vuorovälit.

13. Koko vyöhykeu­ud­is­tus tun­tui yri­tyk­seltä saa­da län­simetron matkus­ta­jaluku­ja paran­nel­tua. Nyt voi tosi­aan matkus­taa 30 km Matinkylästä Vuosaa­reen kolmel­la eurol­la, mut­ta kaikkein lyhy­im­mätkin matkat mak­sa­vat saman. Joukkoli­iken­teel­lä tehdään pääasi­as­sa melko lyhy­itä matko­ja, joten tämä pri­or­isoin­ti on tosi­aan nurinkurista.

    Vastaa

    1. Joo onhan se todel­la erit­täin erikoista, melkein koomista, että meikäläi­nen matinkyläläi­nen matkus­taa ehkä ker­ran vuodessa liityn­täbus­seil­la + metrol­la 40 km Hansater­mi­naali­in Vuosaa­reen 3.30 eurol­la. Siinä ei uber­itkaan enää hin­nas­sa pär­jää. Mut­ta paljon mielu­um­min mak­saisin tuplat tuos­ta ja muu­ta­man pysäkin, alle 5 km matkoista , joi­ta teen usei­ta viikos­sa varsinkin talvi­saikaan, puo­let siitä, niin olisi jokin tolkku hin­noit­telus­sa. Onnek­si polkupyörä on keksitty.

       Vastaa

14. Olen yksi niistä, jot­ka eivät peri­aat­teessa käytä ratikkaa kuin pakon edessä. Matkaa esim. kun­tos­alille on pari kilo­metriä, enkä mak­sa läh­es seit­semää euroa matkoista. Onnek­si yli puo­let vuodes­ta pääsee fil­lar­il­la, talvikeleil­lä pitää joskus kaivaa ylimääräistä sisua kävelyyn.

    Vastaa

15. Syy siihen, että keskus­tas­sa asu­vat eivät osta kuukausilip­pu­ja on ilmi­selvä — he eivät useim­miten tarvitse joukkoli­iken­net­tä niin usein että siitä kan­nat­taisi mak­saa kiin­teää hin­taa, kos­ka useim­mat palve­lut on lähel­lä ja kävellen liikkuen hoitaa myös kuntoaan.

    On myös ihan loogista hin­noit­telul­la ohja­ta ihmiset mielu­um­min kävelemään kuin käyt­tämään julk­ista, mah­tuu niihin kulku­pelei­hin joi­ta keskus­taan mah­tuu rajal­lis­es­ti enem­män niitä, jot­ka tulee kauempaa.

    Mut­ta jos hin­ta on niin kallis, että ennem­min kan­nat­taa matkus­taa tak­sil­la, niin hom­mas­sa ei enää olekaan järkeä, kos­ka sekä ter­veys että tilankäyt­töhyödyt menee toisin päin.

    Kieltämät­tä Oulun uusi malli on käyt­täjälle help­po. Lip­pu mak­saa saman ver­ran riip­pumat­ta siitä mihin menee ja sen voi mak­saa pankkiko­r­tilla tai lait­teel­la jos­sa mak­suko­rtin tiedot. Ja jos käyt­tää enem­män, niin päivä, viikko ja kuukausiko­htais­es­ti tulee mak­si­mi automaat­tis­es­ti, eli jos jol­lain viikol­la tai kuus­sa tuleekin käytet­tyä bus­sia enem­män, niin ei tarvi osa­ta ennus­taa sitä etukä­teen. (no, ei toi­mi näin jouhev­asti jos on oikeutet­tu alen­nuk­si­in, ja toki pitää muis­taa mak­saa joka ker­ta samal­la kor­tilla tai laitteella).

    Vastaa

16. Mikähän olisi sopi­va joukkoli­iken­teen hin­ta Vuosaares­ta Itäkeskuk­seen? Sama siis kuin Töölöstä Kolmelle Sepälle? No, Vuosaa­res­sa asuu enem­män väkeä kuin Töölössä ja Itäkeskuk­ses­sa enem­män kuin liki­mainkaan ydinkeskus­tas­sa. Siis­pä pide­tään Itäkeskus elin­voimaise­na laske­mal­la lipun hin­taa. Lipun hin­nan alen­nus voidaan kohden­taa asukkaille, jot­ka asu­vat muu­ta­man kilo­metrin päässä Itäkeskuk­ses­ta. Tapi­o­lalaisia ei siis tarvitse vai­va­ta tääl­lä B‑vyöhykehinnoittelulla
    Vuosikau­sia Helsin­gin lähiöitä on moitit­tu palvelu­jen puut­teesta. Kak­si lähikaup­paa, olut­pu­bi ja kirp­putori oli­vat normi.
    Nyt kun 25000 asukkaan lähiössäni löy­dän kaik­ki tarvit­ta­vani päivit­täisos­tok­seni ja palvelu­ni sekä lop­ut tarvit­se­mani netistä, niin mik­si min­un pitäisi tukea kan­takaupunki­lais­ten matkustamista?
    Kuu­lostaa elit­is­tiseltä tai enem­mänkin surulliselta.

    Vastaa

    1. Sairas investoimi­nen ratikoi­hin mak­saa. Itse käytän har­voin. Käve­len tai ajan oma­l­la autol­la. En tarvitse kan­takaupun­gin palvelui­ta, kos­ka Tam­mis­ton ja Kehä3 palve­lut vieressä.

       Vastaa

       1. Et siis käy rav­in­tolois­sa syömässä etkä eloku­vis­sa, kon­serteis­sa tai teatterissa?

       2. Eloku­via on kotona ja myös rav­in­to­lakäyn­nit on kar­sit­tu. Teat­tereis­sakin har­voin kiin­nos­tavaa. Kun rahat on tiukil­la nämä turhu­udet jää väli­in tai vähe­nee. Suomes­sa muös esim Finnk­i­no tylyt­tää asi­akas­ta ahneuk­sis­saan niin että ei huvi­ta käyt­tää palvelu­ja ja sama on HSLn kanssa. Min­ulle kul­jet­ta­ja huusi törkeästi ja HSL vas­tasi että ihan sana sille .

17. Tam­pereel­la mak­saa matkako­rtin arvolip­pu 2,50 € (voimas­sa 90 min) ja Turus­sa 2,60 € (voimas­sa 120 min). Helsingis­sä siis 3,30 € (voimas­sa 80 min). Luulisi että Helsingis­sä onnis­tu­isi vas­taa­va hin­tata­so, kun väkeä liikkuu kuitenkin paljon enemmän.

    Vastaa

    1. Kun Helsingis­sä täy­tyy mak­saa tyhjien bussien ajat­tamis­es­ta omakoti­ta­lo- ja rivar­i­alueil­la vuorokau­den ympäri. Sit­ten samoil­la alueil­la asu­vat henkilöau­toil­i­jat vinku­vat, että hei­dän varois­taan sub­ven­toidaan köy­hien ker­rostaloa­su­jien julk­ista liiken­net­tä, vaik­ka todel­lisu­us on juuri päinvastoin.

       Saman­laista todel­lisu­ut­ta vääristävää vinku­mista tulee Suomes­sa jatku­vasti luet­tua lev­eästi asu­val­ta ja elävältä keskilu­okalta ja varakkail­ta. Jär­jestelmä on käytän­nössä mon­es­sa asi­as­sa ja tasol­la raken­net­tu niin, että pien­i­t­u­loiset duu­nar­it pää­tyvät sub­ven­toimaan parem­pio­sais­ten lev­eää elämistä. Suuret uutis­me­di­at sit­ten myötäilevät tätä todel­lisu­ud­es­ta vier­aan­tunut­ta harhailua. Tääl­lä tiet­ty osa kansas­ta käyt­tää val­tio­ta, julk­ishallintoa ja demokraat­tista päätök­sen­tekoa erit­täin hyvin omien etu­jen mak­si­moimiseen. Huo­matkaa esimerkik­si kuin­ka iäkkäi­den hoit­o­mak­sut ovat tulo eivätkä omaisu­us­pe­rusteisia, jää kivasti per­i­jöille omaisu­ut­ta, vähem­män varakkaiden per­il­liset eivät sit­ten saa mitään muu­ta kuin hautausmaksut.

       On tämä niin sairas maa.

       Vastaa

18. Näin säästetään HSL kuluissa 

    Osta kk lip­pu ain­oas­taan jos tarvit­sen sitä päivit­täin 30 vrk ajan. Ei se edes ole kk lip­pu ja ei voi ostaa tar­jot­tua aikaa kuten ennen. Joskus tarvit­sen 33 vrk ja joskus 27 

    Jos tarvit­sen paljon matko­ja ja har­voin — osta 1–3. Vrk lip­pu ker­ran kuus­sa ja hoi­da kaik­ki reis­sut tuol­la ajalla 

    Jos tarvit­set 5 m/p matkaa kuukaudessa osta sarjalippu 

    Jos tarvit­see kulkea keskus­tas­sa kävele ja pyöräile. Tai ota sku­ut­ti tai kaupunkipyörä . HSL kil­pailee itsen­sä kanssa tässä. 

    Jos on oma auto käy kau­pas­sa sil­lä tai tilaa koti­in ostokset. 

    HSL matko­ja voi käyt­tää vain kun saa rahalle vastinet­ta eli pitkil­lä matkoilla

    Vastaa

19. Mik­si mak­saisin. Tuplahin­nan HSL palveluista kun tarve on ihan muu­ta­malle matkalle per kk. Ja biltvtjo ostok­set kotiovelle 

    Poi­ka asen­si mum­mol­leni appin niin voi ajaa koti­in tarvit­taes­sa. Jos rahalle saa vastinet­ta — pääsee ovelle ja ostok­set saa kuskil­ta käteen etuovelle niin mik­si käyt­tää klonkkaavaa metroa tai bus­sia jos­sa meinaa kaatua

    Vastaa

    1. HSL ei muista että enää ei ole monop­o­lia. Lisäk­si on investoitu liikaa. Hin­nat nousi sille tasolle, että kan­nat­taa miet­tiä mil­lä kul­kee eri aikoina. HSL kk lip­pu on. Vain niille joil­la kulkemis­tar­betts on paljon. Pan­demia opet­ti myös sen että ei se Helsin­gin keskus­ta mikään kovin kiin­nos­ta­va ole. Tavaraos­tokdet kan­nat­taa tehdä muual­la jos­sa pääsee auton luo ostoskär­ryl­lä tai tilaan koti­in. Lef­fat on kor­van­nut net­flix ja van­hen­e­mas­sa Suomes­sa baar­it ja rav­in­to­lat jää vähemmälle

       Vastaa