Urheiluhankkeiden rahoituksessa on aina jotain salakähmäistä. Pojat sopivat siitä keskenään eivätkä avaa asian laitaa julkisuudessa.
Tässä suhteessa valtion päätös avustaa HIFK:n jäähallia Helsingissä ei ole mitenkään kummallinen. Tällaista se on ollut aina.
Kaikki asiaan liittyvä salattiin rutiininomaisesti eikä valmistelu muutenkaan mennyt ihan kirjan mukaan. Paljon pienemmällä hälyllä olisi päästy, jos asia olisi maan tavasta poiketen valmisteltu avoimesti. Jäljelle olisi kuitenkin jäänyt kiusallinen kysymys siitä, miten tähän nyt riittää rahaa, kun kulttuurin rahoitusta on “ollut pakko karsia” muuten kovalla kädellä.
HIFKin halli piti rahoittaa Helsingin antamalla piilotuella
HIFK:in hallilla on pitkä historia. HIFK haki tonttia Mäntymäeltä, mutta kaupunki piti Nordenskiöldinkatua parempana paikkana. Minä olisin pitänyt Mäntymäkeä parempana, koska se on lähempänä keskustan ja Töölön ravintoloita ja koska demarien vappumarssiin lähtöpaikaksi riittäisi jokin pienempikin aukio.
Alun perin kaupungin piti tukea hanketta suurilla summilla – mutta ei tietenkään avoimesti vaan piilotukena antamalla tontille runsaskätisesti rakennusoikeutta muun muassa asunnoille ja hotellille. Tätä ei pidetty tukena, koska rakennusoikeus hinnoiteltiin kuulemma markkinahintaan. Heh! Miten se silloin liittyi hankkeen toteuttamiseen niin elimellisesti?
Koska tontti oli aivan väärä paikka asumiselle, nousi esille sellainenkin vaihtoehto, että tuo asuntorakennusoikeus olisi annettu jostakin, jonne on järkevää rakentaa asuntoja, mutta se ei käynyt. Silloinhan olisi nähty, että tontit ovat alihinnoiteltuja.
Nyt asuntorakentamisen tilanne on mikä on ja hotellejakin on yllin kyllin, joten kylkiäisenä tarjottuun rakennusoikeuteen ei liity enää mainittavaa tukea. Siksi siitä onkin luovuttu.
Suuret hallit tukevat aluetaloutta
En pitänyt hankkeen tukemista mitenkään perustelemattomana, sillä näillä halleilla on suuri merkitys aluetaloudelle, mistä Tampereen Nokia-areena on hyvä osoitus. Onhan se tuonut paljon tapahtumia Tampereelle. Sitä tuki valtio 18 miljoonalla eurolla ja Tampereen kaupunki peräti 60 miljoonalla eurolla, mutta on se kannattanut – siis Tampereelle. On noista tapahtumista valtiokin saanut verotuloja.
Mutta jos tuetaan, tuetaan avoimesti rahalla. Nämä piilotuet ovat paitsi epärehellisiä myös haitallisia, kuten on asuntojen rakentaminen aivan väärään paikkaan olisi ollut. Kun asiaa edeltää julkinen keskustelu, ymmärretään ehkä ottaa paremmin huomioon aluetaloudelliset näkökohdat eikä vain kapeaa urheilunäkökohtaa, kuten näissä poikien kesken tehdyissä sopimuksissa – ja sijoitettaisiin halli toisin.
Suurten tilaisuuksien pitäisi olla lähellä keskustaa
Juuri aluetalouden vuoksi haluaisin hallin lähemmäs keskustan palveluja. Aluetalous ei juuri kohene, jos hallista lähdetään tilaisuuden jälkeen suoraan kotiin ja jätetään Helsinkiin vain liikenteen haitat.
Veikkausareena sijoittuu tältä kannalta aivan väärin. Nyt kun sillä on kelvolliset omistajat, se ehkä riittäisi Helsingille, ellei se sijaitsisi niin onnettomasti junamatkan päässä keskustasta. On se myös vähän pieni. Ei kelpaa maailmantähtien konserttipaikaksi.
Sinänsä Veikkausareenan omistajilla olisi hyvä syy vastustaa HIFK:n hallin suoraa tukea, koska viehän se siltä asiakkaita.
Täydellisessä maailmassa helsinkiläiset ravintolat ja hotellit osallistuisivat HIFKin hallin kustannuksiin, mutta me emme elä täydellisessä maailmassa.
HIFKin areenan valtiorahoituksen ympärille syntynyttä kohua on tosiaan vaikea ymmärtää. Näinhän pojat kaikkialla Suomessa ja myös muualla maailmassa nämä asiat ovat keskenään sopineet. Rahoitus hallille ei ole edes mitenkään erityisen suuri verrokkeihin verrattuna. Tekopyhyyden huippu on Hjallis Harkimo, jonka Hartwall Areena sai aikanaan samaa suuruusluokkaa kustannuksista olleen valtion tuena ja jonka ahneus on suurelta osin ollut vaikuttamassa Areenan vuosien sulkemiseen.
Areenan sijoittuminen syrjään keskustasta on Euroopassa pikemminkin sääntö kuin poikkeus, varsinkin uudempien areenoiden osalta. Esimerkiksi Munchenissä Allianz Arena on keskellä peltoa moottoritien varressa, Old Trafford Manchesterissä on joukkoliikenteen kannalta keskellä ei mitään ja Pariisissa niin Parc des Princes kuin Stade de France ovat lähiöissä.
Nimimerkki iValolle tiedoksi että Stade de France tai Parc des Princes eivät ole kovinkaan kaukana Pariisin keskustasta. Stade de France sijaitsee Saint-Denis’in kaupunginosassa johon pääsee kahdella metrolinjalla ja kahdella RER-linjalla (Pariisin lähijunalla) suoraan Pariisin keskustasta ja Parc des Princes Pariisin 16. kaupunginosassa joka on Pariisin hienostoaluetta eli hyvin lähellä keskusta jonne pääsee myös niin metrolla kuin RER-linjalla
Kuten jokainen Charles de Gaullen lentokentältä RERillä matkustanut tietää, matka Stade de Francelta Gare du Nordille kestää noin viisi minuuttia ja Les Hallesille tupla-ajan. Lisäksi tulee noin kymmenen minuutin kävely. Siten etäisyys on aika lailla vertailukelpoinen Veikkaus Areenan kanssa, mitä blogisti piti pitkänä.
Parc des Princesille kestää metrolla Les Hallesilta yli puoli tuntia eli etäisyys on vertailukelpoinen Vantaalle suunniteltuun areenaan. Lähimmältä RER C ‑asemalta Parc des Princesille kävelee yli 20 minuuttia.
Ilmalan halli ei ole huono paikka, eikä kansainvälisesti mitenkään poikkeava — isot hallit ovat tyypillisesti jossain tällaisessa paikassa metroasemat tms. varrella. Tampereen uusi areena on toki sijainniltaan erinomainen päärautatieaseman ja keskustan palveluiden vieressä.
Nordiksen parkkipaikka tonttina tuntuu ahtamiselta: valtava liikenneruuhka tiedossa, eikä palveluita ole siltikään aivan vieressä.
Hanasaareen oli jotain suunnitelmia (Kokkila?) Myös koko Kalasataman alue, erityisesti vielä rakentumattomampi pohjoispuoli voisivat olla hallille hyviä sijainteja, liikennettä (metro+ratikkat+sisääntulotiet) ja palveluja (redi, teurastamo, tms) ajatellen.
Miten jäähallin sijainti on asuntorakentamisen kannalta huono? Mannerheimintielle on matkaa 250m, Nordenskiöldin kadulla kulkee julkiset molempiin suuntiin. Pasila on kävelymatkan päässä. Kaikki palvelut lähellä. En tajua.
Kommenttina Soinivaaralle että kun totesit että blogissasi ettei Veikkausareena kelpaa maailmantähtien konserttipaikaksi . Onhan Veikkausareenassa esiintynyt sellaiset maailmantähdet kuin Plácido Domingo, Bob Dylan, Lady Gaga, Metallica, Spice Girls, Britney Spears, Tina Turner ja Elton John.
Maailmantähdet tarvistsivat isomman maan jha talousalueen. Helpompi esiintyä viisi iltaa Köpiksessä kuin yksi ilta viidessa pienessä paikassa. Hallin koko öön ääliömäinen perustelu.
Mutta jos yhtä tuetaan, niin kait tuetaan kaikkia muitakin: tässä valtiontalouden tilanteessa on auki noin 140 miljoonan piikki: Turku, Vantaa, kaksi Helsinkiin. Missä se business case? Jos olisi niin olisi rahoittajia.
Tampereen areena on raskas taloudellinen kiviriippa, vaikka sai kahdet MM-kisat ja oli vuosia ainoa areena Suomessa. USA:n arenabisnes perustuu, että on kaksi eri lajia isolle yleisölle: koripallo ja jääkiekko. Täällä ei ole toista lajia tuomaan katsojia riittävästi, iso halli on muuten liian kallis käyttää.
Tampereelle piti tehdä myös ilmainen jalkapallostadion. Maksoi 42 miljoonaa, mutta oli siis ilmainen vain papereissa. urheilun bisnes on jotain huijauksen ja vedätyksen kaltaista verorahoilla toimivaa viihdeteollisuutta. Oikeat bisnesmiehet puuttuvat, mutta kaikki mainostila on myyty ja lipunhinnat ovat tapissa. Joku sillä toki tienaa todella hyvin.
Urheiluviihteen tulisi olla liiketoimintaa siinä kuin muunkin yritystoiminnan ja verorahoista annettavavien tukien läpinäkyviä. Kunnat antavat roimasti piilotukea useita eri reittejä vielä muun ohella.
Poliitikoille “epäpoliittinen” urheilu on hillotolppaa ja näkyvyyttä tarjolla: Esko Aho hiihtoliitossa, Sauli Niinistö Palloliitossa… ei siinä mitään pahaa, mutta luulisi ministereillä olleen parempaakin tekemistä. Toki nytkin on ministeri joka on puolueensa varapuheenjohtaja, kansanedustaja, aluevalrtuutettu, maakutavaltuutettu, kunnanhallituksessa ja omaa useita valtakunnallisia luottamustoimia. Kokoomuksella ihmiset ovat kait loppuneet?
Mutta urheilu on pyhä asia ja siihen käytettyä rahaa ei lasketa.
Se jalkapallostadion on hieno, mutta tilavuokran suuruuden takia toinen jalkapalloseuroista, jolle se oli tehty, siirtyi sittemmin pelaamaan halvemmalle kentälle: https://yle.fi/a/74–20222259
Isommissa kentissä on usein isommat operointikulutkin. Ne pitäisi siksi tehdä pienempiin osiin helposti jaettavissa oleviksi, jotta käyttöasteeseen saa kannattavammin paitsi isoja, myös pienempiäkin tapahtumia.
Koko Garden ‑areenan puffaaminen johtuu siitä että HIFK ei voi arvovaltasyistä pelata kotiotteluitaan Veikkaus Areenalla, vaikka se olisi kaikkien kannalta järkevin ratkaisu, nyt kun halli on taas suomalais- eikä venäläisomistuksessa.
HIFK:ssa kuvitellaan että he ovat jollain tavalla “hienompia” kuin Jokerit. Tampereella kyllä kaksi kilpailevaa liigajoukkuetta voivat sovussa käyttää samaa hallia mutta Helsingissä jostain syystä ei.
Keskustelussa tuntuu koko ajan unohtuvan, että pääkaupunkiseudulla Kivistöön on jo tekeillä 20.000 katsojalle mitoitettu areena (arena33.fi), olisiko peräti kokonaan ilman julkista tukea? Tuossa on sentään raskaan raideliikenteen asema ihan vieressä ja erinomaiset yhteydet suurelle osalle pääkaupunkiseutua (ja lentokentälle).
Keskustasijainnissa olisi ehkä etunsa, mutta silloin areenaa pitäisi pikemminkin yrittää vaikka Kaisaniemen puistoon, Taka-Töölööstä on turhan pitkä kävelymatka junille ja metroon eikä spora ole oikea väline tuon kokoisen pistemäisen kuorman kuljettamiseen. Lisäksi ihmisten ilmoilla areena on suuren osan ajasta lähinnä kuollutta epätilaa, kuten tuon projektin nimen innoittaja ja NYCin junaliikenteen kehittämisen tukko Madison Square Garden hyvin havainnollistaa.
Töölössä on kaksi isoa parkkipaikkaa: nordenskiöldinkadun pysäköintipaikka ja olympiastadionin pysäköintialue.
Pitäisikö urheilua tai konsertteja mennä katsomaan julkisilla ja parkkialueet rakentaa?
Kivistön areenaa puuhaavat sen verran sanoisinko liikemiesmäiset tahot, ja raha tulee tiedotteiden mukaan “normaalin kansainvälisen käytännön mukaan Arabiemiraateista”, että uskotaan sen valmistumiseen sitten kun se on valmis. Sitä ennen pelätään, että veronmaksajille jää jonkinlainen puolivalmis pommi siivottavaksi.
Gardenin tausta on sellainen, että matkan varrella useampi grynderihenkinen porukka on kukin vuorollaan hetken uskonut, että sillä voisi lyödä rahoiksi, juurikin erilaisilla tontti/rakennusoikeutta alihintaan ‑mekanismeilla. Alkujaan joku väitti tässäkin, että ei tarvita julkista rahaa ollenkaan. Ei kai niin, jos saadaan tontti (arvo silloin vaihtoehtokäytössä eli useampi kortteli Töölöä lisää, mitä, +300 miljoonaa?) ilmaiseksi.
New Yorkin varoittava esimerkki pätee paremmin Tampereelle. Madison Square Garden rakennettiin 1968 kätevästi rautatieaseman päälle (loistavat joukkoliikenneyhteydet!) mutta nyt 60 vuotta myöhemmin ollaan sormi suussa, kun asema pitäisi uudistaa täydellisesti — mutta kun jokainen tolppa kannattelee isoa areenaa sen päällä niin minkäs teet, laitureita ei voi leventää eikä raiteita reitittää uudestaan.
Sinänsä Helsinki hyötyisi kyllä, jos umpikortteli-keskustassa olisi nykyaikainen sisähalli jääkiekko‑, sisäpalloilu- ja konserttikäyttöön. Nordenskiöldinkadun halli on käyttöikänsä päässä, ja sama tulee olemaan edessä niin ikään kaupunkilaisille hyödyksi olevalle Töölön jalkapallostadionille melko pian. Jälkimmäinen on epätarkoituksenmukainen Suomen olosuhteisiin jo valmiiksi — tuuli puhaltaa näyttävän rakenteen läpi joka kulmasta, eikä sateella katsomossa pysy kuivana vaikka jossain yläpuolella on katto.
Eli kyse ei ole pelkästään pelisäännöistä mitä julkisella rahalla rakennetaan, vaan myös siitä, että miten peruskorjataan tai pidetään ajantasaisina ja/tai mitä puretaan.
Ideaalimaailmassa se varmaankin menisi siten, että meillä olisi merkittäviä tuloja tuottava kiinteistövero, joka olisi yleishyödyllisille kaupunkilaisten kohtaamispaikoille erittäin edullinen tai jopa nolla näille joissa väkeä käy tuhansia. Ja että julkisyhteisö ostaisi kenttävuoroja tai katsomotilaa — tai konserttivuoroja — jollain julkisella hinnalla.
Soininvaara kirjoitti:
“…Tampereen Nokia-areena on hyvä osoitus. Onhan se tuonut paljon tapahtumia Tampereelle. Sitä tuki valtio 18 miljoonalla eurolla ja Tampereen kaupunki peräti 60 miljoonalla eurolla, mutta on se kannattanut – siis Tampereelle.”
Tampereella ei ole tainnut olla kaksia jääkiekon MM-kisoja lukuunottamatta kovinkaan paljoa lisätapahtumia jäähallin ansiosta. Joitain Ratinan stadionilla aiemmin järjestetyn tyyppisiä tapahtumia on siirtynyt sinne, ja aiempia Hakametsän hallin tyyppisiä tilaisuuksia myös, mutta aluetaloudellisesti se ei ole lisää, jos tapahtuma vaihtaa saman alueen sisällä paikkaa. Osa tapahtumista on siirtynyt pienempiin tiloihin. Areenan käyttöönoton jälkeen Ratinan stadionin konserttikäyttö on useana vuonna liki loppunut, kun vieressä on nyt sääsuojassa oleva kilpailija, ja uusi Tammelan stadion kilpailijana myös. Konserttien kokonaismäärä tai katsojamäärä kaupungissa ei ole kuitenkaan merkittävästi kasvanut uuden jäähallin myötä, eikä esim. kansainvälisiä tähtiä ole näkynyt olennaisesti aiempaa enempää esiintyjinä.
Areenan kalenteri on muun kuin jääkiekon liigapelien osalta vuositasolla ollut suorastaan hämmentävän tyhjä, mitä paikallislehti Aamulehti on toistuvasti jutuissaan ihmetellyt. Muuhun kuin urheilun isompiin tapahtumiin ja isoihin konsertteihin tila on ilmeisesti ollut liian iso. Eppu Normaali tekee tänä kesänä poikkeuksen järjestämällä konserttisarjan taivasalla Ratinassa, ja muistuttaa samalla siitä, että sielläkin voi yhä konsertteja järjestää.
Jääkiekkojoukkueille uusi halli on ollut hyvä asia. Sivullisille halli näkyy toisaalta mm. liikenteen keskeytyksinä. Jälkikäteen arvioituna olisi kannattanut tehdä keskustassa olevaan halliin myös maanalainen kävelytunneli lähikadun ali, jolloin jokainen jääkiekko-ottelu tai konsertti ei olisi tarkoittanut sivullisille katusulkuja.
Halliyhtiö on tehnyt koko toiminta-aikansa tappiota. Sen velkoja on leikattu muuttamalla velkoja osakepääomaksi, mikä on hieman vähentänyt tappioita, kun korkomenot ovat pysyvästi pienentyneet lainakannan vähennyttyä. Osinkoja ei ole jaettu kertaakaan.
Näyttävä halli kyllä on, ja hieno maamerkki. Mutta suuri taloudellinen menestys se ei hallina tai aluetaloudellisestikaan ole toistaiseksi ollut. Liikevaihtoa areenayhtiö keräsi viimeisen julkaistun tilinpäätöksen (2024) mukaan 16,7 miljoonaa euroa vuodessa, ja tulos oli alle nollan, kuten joka toimintavuosi sitä ennenkin. Toiminnan tulos olisi yli nollan, jos areenalla olisi paljon tapahtumia.
Esimerkiksi nyt heinäkuussa areenalla on vain yksi konsertti: Paten muistokonsertti. Elokuussa on gospelmusiikin Glow Festival. Syyskuussa ei ole yhtään konserttia. Lokakuussa on kaksi konserttia, joista toinen on kaupungin oman kaupunginorkesterin konsertti, ja toinen on Kaija Koon. Tilaa hallissa olisi huomattavasti useammillekin konserteille, etenkin kesällä kun jääkiekon liigasarjakin on kesälomalla.
Viime syksynä Nokia Areenalla pidetyt koripallon EM-kilpailut tuottivat Tampereen seudulle selvityksen mukaan 55,4 miljoonan tulot. Tänä syksynä on lentopallon EM-kilpailut, jotka tuottavat myös hyvät tulot. Se kyllä on totta, että kokonaisuutena areenayhtiön liikevaihto on liian pieni vieraaseen pääomaan nähden.