Mitä ajattelen HIFK:in Areenasta?

Urheiluhankkei­den rahoituk­ses­sa on aina jotain salakäh­mäistä. Pojat sopi­vat siitä keskenään eivätkä avaa asian laitaa julkisuudessa.

Tässä suh­teessa val­tion päätös avus­taa HIFK:n jäähal­lia Helsingis­sä ei ole mitenkään kum­malli­nen. Täl­laista se on ollut aina.

Kaik­ki asi­aan liit­tyvä salat­ti­in ruti­ini­no­mais­es­ti eikä valmis­telu muutenkaan men­nyt ihan kir­jan mukaan. Paljon pienem­mäl­lä hälyl­lä olisi päästy, jos asia olisi maan tavas­ta poiketen valmis­tel­tu avoimesti. Jäl­jelle olisi kuitenkin jäänyt kiusalli­nen kysymys siitä, miten tähän nyt riit­tää rahaa, kun kult­tuurin rahoi­tus­ta on “ollut pakko kar­sia” muuten koval­la kädellä.

HIFKin halli piti rahoittaa Helsingin antamalla piilotuella

HIFK:in hallil­la on pitkä his­to­ria. HIFK haki tont­tia Män­tymäeltä, mut­ta kaupun­ki piti Nor­den­skiöldinkat­ua parem­pana paikkana. Minä olisin pitänyt Män­tymäkeä parem­pana, kos­ka se on lähempänä keskus­tan ja Töölön rav­in­toloi­ta ja kos­ka demarien vap­pumarssi­in lähtö­paikak­si riit­täisi jokin pienem­pikin aukio.

Alun perin kaupun­gin piti tukea han­ket­ta suuril­la sum­mil­la – mut­ta ei tietenkään avoimesti vaan piilo­tuke­na anta­mal­la ton­tille run­saskä­tis­es­ti raken­nu­soikeut­ta  muun muas­sa asun­noille ja hotellille. Tätä ei pidet­ty tuke­na, kos­ka raken­nu­soikeus hin­noitelti­in kuulem­ma markki­nahin­taan. Heh! Miten se sil­loin liit­tyi han­kkeen toteut­tamiseen niin elimellisesti?

Kos­ka tont­ti oli aivan väärä paik­ka asumiselle, nousi esille sel­l­ainenkin vai­h­toe­hto, että tuo asun­toraken­nu­soikeus olisi annet­tu jostakin, jonne on järkevää rak­en­taa asun­to­ja, mut­ta se ei käynyt. Sil­loin­han olisi nähty, että ton­tit ovat alihinnoiteltuja.

Nyt asun­torak­en­tamisen tilanne on mikä on ja hotelle­jakin on yllin kyllin, joten kylk­iäisenä tar­jot­tuun raken­nu­soikeu­teen ei liity enää mainit­tavaa tukea. Sik­si siitä onkin luovuttu.

Suuret hallit tukevat aluetaloutta

En pitänyt han­kkeen tukemista mitenkään perustelemat­tomana, sil­lä näil­lä halleil­la on suuri merk­i­tys alue­taloudelle, mis­tä Tam­pereen Nokia-areena on hyvä osoi­tus. Onhan se tuonut paljon tapah­tu­mia Tam­pereelle. Sitä tuki val­tio 18 miljoon­al­la eurol­la ja Tam­pereen kaupun­ki peräti 60 miljoon­al­la eurol­la, mut­ta on se kan­nat­tanut – siis Tam­pereelle. On noista tapah­tu­mista val­tiokin saanut verotuloja.

Mut­ta jos tue­taan, tue­taan avoimesti rahal­la. Nämä piilotuet ovat pait­si epäre­hellisiä myös haitallisia, kuten on asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen aivan väärään paikkaan olisi ollut. Kun asi­aa edeltää julki­nen keskustelu, ymmär­retään ehkä ottaa parem­min huomioon alue­taloudel­liset näköko­h­dat eikä vain kapeaa urheilunäköko­htaa, kuten näis­sä poikien kesken tehdyis­sä sopimuk­sis­sa – ja sijoitet­taisi­in hal­li toisin.

Suurten tilaisuuksien pitäisi olla lähellä keskustaa

Juuri alue­talouden vuok­si halu­aisin hallin lähem­mäs keskus­tan palvelu­ja. Alue­talous ei juuri kohene, jos hal­lista lähde­tään tilaisu­u­den jäl­keen suo­raan koti­in ja jätetään Helsinki­in vain liiken­teen haitat.

Veikkausa­reena sijoit­tuu tältä kannal­ta aivan väärin. Nyt kun sil­lä on kelvol­liset omis­ta­jat, se ehkä riit­täisi Helsingille, ellei se sijait­sisi niin onnet­tomasti juna­matkan päässä keskus­tas­ta. On se myös vähän pieni. Ei kel­paa maail­man­täh­tien konserttipaikaksi.

Sinän­sä Veikkausa­reenan omis­ta­jil­la olisi hyvä syy vas­tus­taa HIFK:n hallin suo­raa tukea, kos­ka viehän se siltä asiakkaita.

Täy­del­lisessä maail­mas­sa helsinkiläiset rav­in­to­lat ja hotel­lit osal­lis­tu­isi­vat HIFKin hallin kus­tan­nuk­si­in, mut­ta me emme elä täy­del­lisessä maailmassa.

 

14 vastausta artikkeliin “Mitä ajattelen HIFK:in Areenasta?”

  1. HIFKin areenan val­tio­ra­hoituk­sen ympärille syn­tynyt­tä kohua on tosi­aan vaikea ymmärtää. Näin­hän pojat kaikkial­la Suomes­sa ja myös muual­la maail­mas­sa nämä asi­at ovat keskenään sopi­neet. Rahoi­tus hallille ei ole edes mitenkään eri­tyisen suuri ver­rokkei­hin ver­rat­tuna. Tekopy­hyy­den huip­pu on Hjal­lis Harki­mo, jon­ka Hart­wall Areena sai aikanaan samaa suu­ru­us­lu­okkaa kus­tan­nuk­sista olleen val­tion tue­na ja jon­ka ahneus on suurelta osin ollut vaikut­ta­mas­sa Areenan vuosien sulkemiseen.

    Areenan sijoit­tumi­nen syr­jään keskus­tas­ta on Euroopas­sa pikem­minkin sään­tö kuin poikkeus, varsinkin uudem­pi­en areenoiden osalta. Esimerkik­si Munchenis­sä Allianz Are­na on keskel­lä pel­toa moot­tori­tien var­res­sa, Old Traf­ford Man­ches­teris­sä on joukkoli­iken­teen kannal­ta keskel­lä ei mitään ja Pari­i­sis­sa niin Parc des Princes kuin Stade de France ovat lähiöissä.

    1. Nim­imerk­ki iVal­olle tiedok­si että Stade de France tai Parc des Princes eivät ole kovinkaan kaukana Pari­isin keskus­tas­ta. Stade de France sijait­see Saint-Denis’in kaupungi­nosas­sa johon pääsee kahdel­la metrolin­jal­la ja kahdel­la RER-lin­jal­la (Pari­isin lähi­ju­nal­la) suo­raan Pari­isin keskus­tas­ta ja Parc des Princes Pari­isin 16. kaupungi­nosas­sa joka on Pari­isin hienos­toaluet­ta eli hyvin lähel­lä keskus­ta jonne pääsee myös niin metrol­la kuin RER-linjalla

      1. Kuten jokainen Charles de Gaullen lento­ken­tältä RERil­lä matkus­tanut tietää, mat­ka Stade de Francelta Gare du Nordille kestää noin viisi min­u­ut­tia ja Les Halle­sille tupla-ajan. Lisäk­si tulee noin kymme­nen min­uutin käve­ly. Siten etäisyys on aika lail­la ver­tailukelpoinen Veikkaus Areenan kanssa, mitä blo­gisti piti pitkänä.

        Parc des Prince­sille kestää metrol­la Les Halle­sil­ta yli puoli tun­tia eli etäisyys on ver­tailukelpoinen Van­taalle suun­nitel­tu­un areenaan. Lähim­mältä RER C ‑ase­mal­ta Parc des Prince­sille kävelee yli 20 minuuttia.

  2. Ilmalan hal­li ei ole huono paik­ka, eikä kan­sain­välis­es­ti mitenkään poikkea­va — isot hal­lit ovat tyyp­il­lis­es­ti jos­sain täl­laises­sa paikas­sa metroase­mat tms. var­rel­la. Tam­pereen uusi areena on toki sijain­nil­taan eri­no­mainen päärautatiease­man ja keskus­tan palvelu­iden vieressä. 

    Nordik­sen parkkipaik­ka tont­ti­na tun­tuu ahtamiselta: val­ta­va liiken­neru­uh­ka tiedos­sa, eikä palvelui­ta ole siltikään aivan vieressä.

    Hanasaa­reen oli jotain suun­nitelmia (Kokki­la?) Myös koko Kalasa­ta­man alue, eri­tyis­es­ti vielä rak­en­tu­mat­tomampi pohjois­puoli voisi­vat olla hallille hyviä sijain­te­ja, liiken­net­tä (metro+ratikkat+sisääntulotiet) ja palvelu­ja (redi, teuras­ta­mo, tms) ajatellen.

  3. Miten jäähallin sijain­ti on asun­torak­en­tamisen kannal­ta huono? Man­ner­heim­intielle on matkaa 250m, Nor­den­skiöldin kadul­la kul­kee julkiset molem­pi­in suun­ti­in. Pasi­la on käve­ly­matkan päässä. Kaik­ki palve­lut lähel­lä. En tajua.

  4. Kom­ment­ti­na Soini­vaar­alle että kun tote­sit että blo­gis­sasi ettei Veikkausa­reena kel­paa maail­man­täh­tien kon­sert­ti­paikak­si . Onhan Veikkausa­reenas­sa esi­in­tynyt sel­l­aiset maail­man­tähdet kuin Plá­ci­do Domin­go, Bob Dylan, Lady Gaga, Metal­li­ca, Spice Girls, Brit­ney Spears, Tina Turn­er ja Elton John.

  5. Maail­man­tähdet tarvist­si­vat isom­man maan jha talousalueen. Helpom­pi esi­in­tyä viisi iltaa Köpik­sessä kuin yksi ilta viidessa pienessä paikas­sa. Hallin koko öön ääliömäi­nen perustelu. 

    Mut­ta jos yhtä tue­taan, niin kait tue­taan kaikkia muitakin: tässä val­tion­talouden tilanteessa on auki noin 140 miljoo­nan piik­ki: Turku, Van­taa, kak­si Helsinki­in. Mis­sä se busi­ness case? Jos olisi niin olisi rahoittajia. 

    Tam­pereen areena on raskas taloudelli­nen kiviri­ip­pa, vaik­ka sai kahdet MM-kisat ja oli vuosia ain­oa areena Suomes­sa. USA:n aren­abisnes perus­tuu, että on kak­si eri lajia isolle yleisölle: kori­pal­lo ja jääkiekko. Tääl­lä ei ole toista lajia tuo­maan kat­so­jia riit­tävästi, iso hal­li on muuten liian kallis käyttää. 

    Tam­pereelle piti tehdä myös ilmainen jalka­pal­losta­dion. Mak­soi 42 miljoon­aa, mut­ta oli siis ilmainen vain papereis­sa. urheilun bisnes on jotain hui­jauk­sen ja vedä­tyk­sen kaltaista verora­hoil­la toimi­vaa viihde­te­ol­lisu­ut­ta. Oikeat bis­nesmiehet puut­tuvat, mut­ta kaik­ki main­os­ti­la on myy­ty ja lipun­hin­nat ovat tapis­sa. Joku sil­lä toki tien­aa todel­la hyvin.

    Urheilu­vi­ih­teen tulisi olla liike­toim­intaa siinä kuin muunkin yri­tys­toimin­nan ja verora­hoista annet­tavavien tukien läpinäkyviä. Kun­nat anta­vat roimasti piilo­tukea usei­ta eri reit­te­jä vielä muun ohella.

    Poli­itikoille “epäpoli­it­ti­nen” urheilu on hillo­tolp­paa ja näkyvyyt­tä tar­jol­la: Esko Aho hiih­toli­itossa, Sauli Niin­istö Pal­loli­itossa… ei siinä mitään pahaa, mut­ta luulisi min­is­tereil­lä olleen parem­paakin tekemistä. Toki nytkin on min­is­teri joka on puolueen­sa vara­puheen­jo­hta­ja, kansane­dus­ta­ja, alue­val­r­tu­utet­tu, maaku­taval­tu­utet­tu, kun­nan­hal­li­tuk­ses­sa ja omaa usei­ta val­takun­nal­lisia luot­ta­mus­toimia. Kokoomuk­sel­la ihmiset ovat kait loppuneet?

    Mut­ta urheilu on pyhä asia ja siihen käytet­tyä rahaa ei lasketa.

    1. Se jalka­pal­losta­dion on hieno, mut­ta tilavuokran suu­ru­u­den takia toinen jalka­pal­loseu­roista, jolle se oli tehty, siir­tyi sit­tem­min pelaa­maan halvem­malle ken­tälle: https://yle.fi/a/74–20222259

      Isom­mis­sa ken­tis­sä on usein isom­mat oper­oin­tiku­lutkin. Ne pitäisi sik­si tehdä pienem­pi­in osi­in hel­posti jaet­tavis­sa ole­viksi, jot­ta käyt­töas­teeseen saa kan­nat­tavam­min pait­si iso­ja, myös pienem­piäkin tapahtumia.

  6. Koko Gar­den ‑areenan puffaami­nen johtuu siitä että HIFK ei voi arvo­val­ta­sy­istä pela­ta kotiot­teluitaan Veikkaus Areenal­la, vaik­ka se olisi kaikkien kannal­ta järkevin ratkaisu, nyt kun hal­li on taas suo­ma­lais- eikä venäläisomistuksessa.
    HIFK:ssa kuvitel­laan että he ovat jol­lain taval­la “hienom­pia” kuin Joker­it. Tam­pereel­la kyl­lä kak­si kil­pail­e­vaa liiga­joukkuet­ta voivat sovus­sa käyt­tää samaa hal­lia mut­ta Helsingis­sä jostain syys­tä ei.

  7. Keskustelus­sa tun­tuu koko ajan uno­htu­van, että pääkaupunkiseudul­la Kivistöön on jo tekeil­lä 20.000 kat­so­jalle mitoitet­tu areena (arena33.fi), olisiko peräti kokon­aan ilman julk­ista tukea? Tuos­sa on sen­tään raskaan raideli­iken­teen ase­ma ihan vier­essä ja eri­no­maiset yhtey­det suurelle osalle pääkaupunkiseu­tua (ja lentokentälle).

    Keskus­tasi­jain­nis­sa olisi ehkä etun­sa, mut­ta sil­loin areenaa pitäisi pikem­minkin yrit­tää vaik­ka Kaisaniemen puis­toon, Taka-Töölööstä on turhan pitkä käve­ly­mat­ka junille ja metroon eikä spo­ra ole oikea väline tuon kokoisen pis­temäisen kuor­man kul­jet­tamiseen. Lisäk­si ihmis­ten ilmoil­la areena on suuren osan ajas­ta lähin­nä kuol­lut­ta epäti­laa, kuten tuon pro­jek­tin nimen innoit­ta­ja ja NYCin junali­iken­teen kehit­tämisen tukko Madi­son Square Gar­den hyvin havainnollistaa.

  8. Töölössä on kak­si isoa parkkipaikkaa: nor­den­skiöldinkadun pysäköin­tipaik­ka ja olympias­ta­dion­in pysäköintialue. 

    Pitäisikö urheilua tai kon­sert­te­ja men­nä kat­so­maan julk­isil­la ja parkkialueet rakentaa?

  9. Kivistön areenaa puuhaa­vat sen ver­ran sanois­inko liikemies­mäiset tahot, ja raha tulee tiedot­tei­den mukaan “nor­maalin kan­sain­välisen käytän­nön mukaan Ara­biemi­raateista”, että usko­taan sen valmis­tu­miseen sit­ten kun se on valmis. Sitä ennen pelätään, että veron­mak­sajille jää jonkin­lainen puo­li­valmis pom­mi siivottavaksi.

    Gar­denin taus­ta on sel­l­ainen, että matkan var­rel­la use­ampi gryn­der­i­henk­i­nen poruk­ka on kukin vuorol­laan het­ken uskonut, että sil­lä voisi lyödä rahoik­si, juurikin eri­laisil­la tontti/rakennusoikeutta ali­hin­taan ‑mekanis­meil­la. Alku­jaan joku väit­ti tässäkin, että ei tarvi­ta julk­ista rahaa ollenkaan. Ei kai niin, jos saadaan tont­ti (arvo sil­loin vai­h­toe­htokäytössä eli use­ampi kort­teli Töölöä lisää, mitä, +300 miljoon­aa?) ilmaiseksi.

    New Yorkin varoit­ta­va esimerk­ki pätee parem­min Tam­pereelle. Madi­son Square Gar­den raken­net­ti­in 1968 kätevästi rautatiease­man päälle (lois­ta­vat joukkoli­iken­ney­htey­det!) mut­ta nyt 60 vuot­ta myöhem­min ollaan sor­mi suus­sa, kun ase­ma pitäisi uud­is­taa täy­del­lis­es­ti — mut­ta kun jokainen tolp­pa kan­nat­telee isoa areenaa sen pääl­lä niin minkäs teet, lai­ture­i­ta ei voi lev­en­tää eikä raitei­ta reitit­tää uudestaan.

    Sinän­sä Helsin­ki hyö­ty­isi kyl­lä, jos umpiko­rt­teli-keskus­tas­sa olisi nykyaikainen sisähal­li jääkiekko‑, sisä­pal­loilu- ja kon­sert­tikäyt­töön. Nor­den­skiöldinkadun hal­li on käyt­töikän­sä päässä, ja sama tulee ole­maan edessä niin ikään kaupunki­laisille hyödyk­si ole­valle Töölön jalka­pal­losta­dion­ille melko pian. Jälkim­mäi­nen on epä­tarkoituk­sen­mukainen Suomen olo­suhteisi­in jo valmi­ik­si — tuuli puhal­taa näyt­tävän rak­en­teen läpi joka kul­mas­ta, eikä sateel­la kat­so­mossa pysy kuiv­ana vaik­ka jos­sain yläpuolel­la on katto. 

    Eli kyse ei ole pelkästään pelisään­nöistä mitä julkisel­la rahal­la raken­netaan, vaan myös siitä, että miten perusko­r­jataan tai pide­tään ajan­ta­saisi­na ja/tai mitä puretaan. 

    Ideaal­i­maail­mas­sa se var­maankin menisi siten, että meil­lä olisi merkit­täviä tulo­ja tuot­ta­va kiin­teistövero, joka olisi yleishyödyl­lisille kaupunki­lais­ten kohtaami­s­paikoille erit­täin edulli­nen tai jopa nol­la näille jois­sa väkeä käy tuhan­sia. Ja että julk­isy­hteisö ostaisi kent­tävuoro­ja tai kat­so­moti­laa — tai kon­sert­tivuoro­ja — jol­lain julkisel­la hinnalla.

  10. Soin­in­vaara kirjoitti:

    “…Tam­pereen Nokia-areena on hyvä osoi­tus. Onhan se tuonut paljon tapah­tu­mia Tam­pereelle. Sitä tuki val­tio 18 miljoon­al­la eurol­la ja Tam­pereen kaupun­ki peräti 60 miljoon­al­la eurol­la, mut­ta on se kan­nat­tanut – siis Tampereelle.”

    Tam­pereel­la ei ole tain­nut olla kak­sia jääkiekon MM-kiso­ja luku­unot­ta­mat­ta kovinkaan paljoa lisä­ta­pah­tu­mia jäähallin ansios­ta. Joitain Rati­nan sta­dion­il­la aiem­min jär­jeste­tyn tyyp­pisiä tapah­tu­mia on siir­tynyt sinne, ja aiem­pia Hakamet­sän hallin tyyp­pisiä tilaisuuk­sia myös, mut­ta alue­taloudel­lis­es­ti se ei ole lisää, jos tapah­tu­ma vai­h­taa saman alueen sisäl­lä paikkaa. Osa tapah­tu­mista on siir­tynyt pienem­pi­in tiloi­hin. Areenan käyt­tööno­ton jäl­keen Rati­nan sta­dion­in kon­sert­tikäyt­tö on use­ana vuon­na liki lop­punut, kun vier­essä on nyt sää­suo­jas­sa ole­va kil­pail­i­ja, ja uusi Tam­me­lan sta­dion kil­pail­i­jana myös. Kon­sert­tien kokon­ais­määrä tai kat­so­jamäärä kaupungis­sa ei ole kuitenkaan merkit­tävästi kas­vanut uuden jäähallin myötä, eikä esim. kan­sain­välisiä tähtiä ole näkynyt olen­nais­es­ti aiem­paa enem­pää esiintyjinä.

    Areenan kalen­teri on muun kuin jääkiekon liigapelien osalta vuosi­ta­sol­la ollut suo­ras­taan häm­men­tävän tyhjä, mitä paikallisle­hti Aamule­hti on tois­tu­vasti jutuis­saan ihme­tel­lyt. Muuhun kuin urheilun isom­pi­in tapah­tu­mi­in ja isoi­hin kon­sert­tei­hin tila on ilmeis­es­ti ollut liian iso. Eppu Nor­maali tekee tänä kesänä poikkeuk­sen jär­jestämäl­lä kon­sert­ti­s­ar­jan taivasal­la Rati­nas­sa, ja muis­tut­taa samal­la siitä, että siel­läkin voi yhä kon­sert­te­ja järjestää.

    Jääkiekko­joukkueille uusi hal­li on ollut hyvä asia. Sivullisille hal­li näkyy toisaal­ta mm. liiken­teen keskey­tyksinä. Jälkikä­teen arvioitu­na olisi kan­nat­tanut tehdä keskus­tas­sa ole­vaan hal­li­in myös maanalainen käve­ly­tun­neli lähikadun ali, jol­loin jokainen jääkiekko-ottelu tai kon­sert­ti ei olisi tarkoit­tanut sivullisille katusulkuja.

    Hal­liy­htiö on tehnyt koko toim­inta-aikansa tap­pi­o­ta. Sen velko­ja on leikat­tu muut­ta­mal­la velko­ja osakepääo­mak­si, mikä on hie­man vähen­tänyt tap­pi­oi­ta, kun korkomenot ovat pysyvästi pienen­tyneet lainakan­nan vähen­nyt­tyä. Osinko­ja ei ole jaet­tu kertaakaan.

    Näyt­tävä hal­li kyl­lä on, ja hieno maamerk­ki. Mut­ta suuri taloudelli­nen men­estys se ei hal­li­na tai alue­taloudel­lis­es­tikaan ole tois­taisek­si ollut. Liike­vai­h­toa areenay­htiö keräsi viimeisen julka­istun tilin­päätök­sen (2024) mukaan 16,7 miljoon­aa euroa vuodessa, ja tulos oli alle nol­lan, kuten joka toim­intavu­osi sitä ennenkin. Toimin­nan tulos olisi yli nol­lan, jos areenal­la olisi paljon tapahtumia.

    Esimerkik­si nyt heinäku­us­sa areenal­la on vain yksi kon­sert­ti: Pat­en muis­tokon­sert­ti. Eloku­us­sa on gospel­musi­ikin Glow Fes­ti­val. Syysku­us­sa ei ole yhtään kon­sert­tia. Lokaku­us­sa on kak­si kon­sert­tia, joista toinen on kaupun­gin oman kaupungi­norkesterin kon­sert­ti, ja toinen on Kai­ja Koon. Tilaa hal­lis­sa olisi huo­mat­tavasti use­am­millekin kon­serteille, etenkin kesäl­lä kun jääkiekon liigasar­jakin on kesälomalla.

    1. Viime syksynä Nokia Areenal­la pide­tyt kori­pal­lon EM-kil­pailut tuot­ti­vat Tam­pereen seudulle selvi­tyk­sen mukaan 55,4 miljoo­nan tulot. Tänä syksynä on lentopal­lon EM-kil­pailut, jot­ka tuot­ta­vat myös hyvät tulot. Se kyl­lä on tot­ta, että kokon­aisuute­na areenay­htiön liike­vai­h­to on liian pieni vier­aaseen pääo­maan nähden.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.