Avainsana: Mirita Saxberg

Silmi­i­ni osui väite, että HSL:ssä on arvioitu, että kan­takaupungis­sa asu­vien on pakko käyt­tää joukkoli­iken­net­tä, joten heiltä voi laskut­taa melkein mitä tahansa.

En tiedä, onko väite tot­ta, mut­ta vähän niin HSL käyttäytyy.

Arvelin aiem­min, ettei ker­tal­ip­pu­jen hin­noil­la ole väliä, kos­ka kaikkien kan­nat­taa ostaa näyt­tölip­pu, siis “aikaa”. Vaik­ka sekin on liiken­nöin­tikus­tan­nuk­si­in näh­den aika kallis, keskus­tan palve­lu­ta­so on toisaal­ta niin hyvä, ettei se ole kohtu­u­ton­ta. Olin väärässä.

Nyt olen huo­man­nut, että kan­takaupungis­sa asu­vat eivät käytä pääsään­töis­es­ti näyt­tölip­pu­ja vaan mak­sa­vat ker­ta- ja sar­jalipuil­la. Näitä lip­putyyppe­jä ei sub­ven­toi­da lainkaan, vaan ne vas­taa­vat keskimäärin aiheut­tami­aan kustannuksia.

Kan­takaupun­gin sisäiset matkat ovat kuitenkin räikeästi yli­hin­noitel­tu­ja. Yksi nousu ratikkaan – oli mat­ka minkä pitu­inen hyvän­sä – mak­saa keskimäärin 1,2 euroa, mut­ta siitä velote­taan ker­tal­ip­ul­la 3,30 ja 10 matkan sar­jalip­ul­la 2,97. Lyhy­il­lä ratikka­matkoil­la HSL:n tar­if­fi ylit­tää kus­tan­nuk­set ainakin kolminker­tais­es­ti. Eikö tämä ole määräävän markki­na-ase­man väärinkäyt­töä? Jat­ka lukemista “HSL häviää lyhy­il­lä matkoil­la takseille.”