Miten Kela on alkanut korvata lainvastaisesti sairaaloissa annosteltavia lääkkeitä?

15 vastausta artikkeliin “Miten Kela on alkanut korvata lainvastaisesti sairaaloissa annosteltavia lääkkeitä?”

1. Olen useim­mista asioista täysin samaa mieltä, mut­ta toisin keskustelu­un kak­si lisänäkökulmaa.

   Kalli­iden lääkkei­den kor­vat­tavu­ut­ta ei pitäisi sitoa lääkärin työ­paikkaan, sil­lä nykyi­nen rajoite­tun Kela-kor­vauk­sen B‑lausuntomenettely valvoo jo valmi­ik­si lääketi­eteel­lisiä perustei­ta. Kri­teere­jä voi ja pitää tarkastel­la, mut­ta ehto­jen tulisi olla samat riip­pumat­ta siitä, onko kyseessä julki­nen vai yksi­tyi­nen lääkäri.

   Rahoituk­sen uud­is­tamises­sa siirtäisin Kela-kyy­tien lisäk­si myös sairaus­päivära­hat hyv­in­voin­tialuei­den mak­set­tavak­si. Nyky­isin keski­t­u­loiselle työkyvyt­tömälle ihmiselle mak­se­taan vuo­den sairaus­pois­saolon aikana yhteiskun­nan toimes­ta niin paljon sairaus­päivära­haa, että hänet kan­nat­taisi taloudel­lis­es­ti lähet­tää vaik­ka ulko­maille nopeaan hoitoon jonot­tamisen sijaan. Jos tämä mas­si­ivi­nen kulu näky­isi suo­raan hyv­in­voin­tialueen omas­sa pus­sis­sa, jono­tuk­ses­ta tulisi alueelle aito taloudelli­nen rasite, mikä pakot­taisi hoita­maan ihmiset nopeasti takaisin työkykyisiksi.

   Vastaa

   1. Bud­jet­ti­vas­tuukin on olen­nainen asia. Yksi­tyisel­lä lääkäril­lä ei ole mitään bud­jet­ti­vas­tu­u­ta niistä lääke­menoista, jot­ka mak­saa joku muu. Hyv­in­voin­tialueel­la on bud­jet­ti. Jos käytetään olen­nais­es­ti enem­män rahaa lääkkeisi­in, voidaan henkilöstöä joutua vähen­tämään jot­ta bud­jetis­sa pysytään. Viime aikoina hyv­in­voin­tialueil­la on todel­la alka­nut näkyä bud­jet­ti­ra­joite. Asioi­ta pri­or­isoidaan tarpeen mukaan nyt taval­la, jota sairaan­hoitopi­iri­aikana ei tehty, kun kun­nat mak­soi­vat sil­loin laskun, vaik­ka bud­jet­ti ylit­tyi — jol­loin hoidet­ti­in enem­män lieviä sairauksia.

      Lääketi­eteelli­nen peruste ei kat­so kus­tan­nuk­sia. Sel­l­aisel­lakin hoidol­la voi olla sinän­sä lääketi­eteelli­nen peruste yksilö­ta­sol­la, joka on hyö­ty­i­hin näh­den kallista. Mut­ta pop­u­laa­tio­ta­sol­la kaikkein kalleim­mat hoidot eivät ole perustel­tu­ja, jos samal­la rahal­la saa olen­nais­es­ti enem­män ter­vey­del­listä vaikut­tavu­ut­ta yhteiskun­taam muul­la taval­la toimien.

      Vastaa

      1. Ymmär­rän huolen ja tosi­aan jatkos­sa julkisel­la täy­tyy tarkem­min pohtia näi­den hoito­jen kus­tan­nus­vaikut­tavu­ut­ta kun kus­tan­nuk­set täy­tyy myös itse mak­saa. Pidän tätä hyvänä asiana.

         Kelan rajoite­tun kor­vat­tavu­u­den kri­teer­it eivät ole sama asia kuin lääketi­eteel­liset indikaa­tiot ja rajoituk­sis­sa ehdot­tomasti on huomioitu myös kus­tan­nuk­set. Esimerkkinä vaikka­pa semaglu­tidin (esim. Ozem­pic) kor­vat­tavu­us on rajat­tu poti­laille joiden BMI on yli 30, vaik­ka hoito­su­osi­tuk­set suosit­tel­e­vat GLP1-estäjiä myös esim. hoikille sepel­val­ti­mo­tau­tia sairas­taville dia­beetikoille ja ennustenäyt­tö on vaku­ut­tavaa. Tai migreenin biol­o­giset estolääk­keet joi­hin Kela vaatii 8 migreenipäivää kuukaudessa, kun lääkkei­den valmistey­h­teenve­don mukainen indikaa­tio olisi jo 4 migreenipäivää kuukaudessa.

         Jos huoli yksi­ty­is­lääkärei­den liian löysästä kalli­iden lääkkei­den käytöstä laa­je­nee, voidaan näitä Kela-kor­vausten rajoi­tusten kri­teere­jä aina tarkastel­la uudelleen. Itse olen sitä mieltä että kus­tan­nusten huomioimi­nen kri­teereis­sä on hyvä ja vält­tämätön asia, mut­ta en pidä mielekkäänä sitä että lääkärin työ­paik­ka vaikut­taisi kor­vat­tavu­u­den perusteisiin.

   2. Parikym­men­tä vuot­ta työ­nan­ta­jana toim­i­neena kan­natan vah­vasti tuo­ta jälkim­mäistä ehdo­tus­ta eli sitä, että merkit­tävä osa sairaus­päivära­ho­jen kus­tan­nuk­sista siir­retään hoi­dos­ta päät­tävälle taholle. Ongel­ma oli ole­mas­sa jo ennen Sote-uud­is­tus­ta, kun par­illekin työn­tek­i­jäl­leni HUS sanoi hus-hus nopean leikkauk­sen toivo­jalle. Ellen olisi mak­sanut yksi­tyis­es­ti leikkauk­sia, työn­tek­i­jät oli­si­vat syöneet kuukau­sia punakolmi­olääkkeitä työkyvyt­töminä. Uud­is­tusten myötä myös työ­nan­ta­jien ottamien ter­veysku­lu­vaku­u­tusten tarve vähenisi merkittävästi.

      Vastaa

2. Samaa van­haa piir­ileikkiä: kuka mak­saa ja kenen tileistä veloite­taan. Pitkän pern­teen mukaises­ti kun­nat ja sairaan­hoitopi­ir­it oli­vat kovin luovia siinä kuka kul­loinkin mak­saa. Kaupun­git, kuten Helsin­ki, Turku ja Tam­pere, pitivät kun­ta­laisen­sa pois sairaan­hoitopi­irien keskus­sairaaloista, kos­ka se oli niille halvem­paa. Pienet kun­nat taas työn­sivät kaik­ki mah­dol­liset hoidet­tas­vat keskus­sairaalaan, kos­ka sil­loin ne säästivät.

   Tässä on se juju, että min­is­teri Iko­nen (kok) leikkasi vas­tulleen kuu­lu­vien hyv­in­voin­ti­auei­den raho­ja. Vas­taavasti näi­den kalli­iden hoito­jen rahat ovat kelan bud­jetis­sa. Toki Kelan Lehto­nen (kok) halu­aa pitää saa­mansa rahat itsellään. 

   Hallinto­tulin­ta oli kait, etä sairaala tekee teknisen toimen­piteet ja poti­las itse hakee läääkket ja tulee niiden kanssa jon­nekin: yksi­tyiseen ter­veysjät­ti­in tai hyv­in­voin­talueen palveli­upis­teeseen. Annos­tus on toimen­pide, mut­ta siihen eivät kuu­lu poti­laan omat lääkkeet.

   Min­is­teri­Iko­nen (kok) puhuu kau­ni­ita ja vetoaa siihen, että hyv­in­voin­tialueet ihab itse päät­tävät mitä teevät ja uuta tuubaa. STM:n mikro-ohjaus ulot­tuu ihan kaik­keen. Lisäk­si näitä 10–20 000 hen­gen organ­isaa­tioi­ta johde­taan lähin­nä tuuril­la ja pokalla vail­la mitään kykyjä mihinkään. Toki sairaan­hoitopi­irien johta­jat (n 24 henkeä) ja yliopis­to­sairaal­loiden johta­ja (5 henkeä) kuvit­tel­e­vat itses­tään ihan liiko­ja ja aiem­man pikkuor­gan­isaa­tion­sa johtamiskoke­muk­sen riit­tävän. Tämä tietenkään ei pidä paikkansa. Tästä muuten tulee tämä höperö mouhoami­nen aluei­den sopi­vas­ta määrästä: avaat­te ken­estä 5 aluet­ta olisi sopi­va määrä kenelle viidelle henkilölle johdet­tavak­si. Olisi iso huone näköalal­la. Bonuk­se­na on Kelan Lehto­nen (kok), joka on katk­era kaikille eikä ymmärä omaa parastaan.

   Veronbmak­sajien raho­ja kaik­ki. Ketään ei kiin­nos­ta pip­pelin­mit­taus mitä tässä tehdään. Ihan sama kuka mak­saa, samaa rahaa. Mut­ta nyt on siis rahat otert­tu pois hyv­in­voin­tialueil­ta, joten niil­lä ei ole mis­tä mak­saa. Kela taas ei luovu rahoista.

   Lop­putu­los: jos saa syövän, menkään yksi­tyiseenn­sairaalaan ja mak­sakoon itse. Muiden osalta ikävää, mut­ta halv­in­ta on hoito, jota ei ole ja joka ei mak­sa. Tasa-arvoa on siinä enää turha opetel­la. Hyvä hal­li­tu­so­hjel­ma on päät­tänyt jakaa val­tion rahat kolmelle ter­veysjät­tiyri­tyk­selle ja joku kait siinä rikas­tuu ja joku toinen saa mes­sevän vaali­ra­hoituk­sen. Joku kuolee, joku rikas­tuu ja joku saa valtaa. 

   Täysin järkevää on, että tehot­to­mia kalli­ita hoito­jaei kus­tan­neta. Mut­ta kun nämä uuden sukupol­ven lääk­keet ovat tehokkai­ta. Hoitoi­hin vain ei ole rahaa.

   Vastaa

3. >   Lain­säädän­tö­val­ta kuu­luu eduskun­nalle, ei Kelalle

   Hal­li­tus on kuitenkin ohjel­mas­saan ilmoit­tanut, että se nou­dat­taa sään­tömääräistä järjestys­tä. Sen mukaan Suomen lain­säädän­nön yläpuolelle menevät kaikkien sään­tömääräiseen järjestyk­seen kuu­lu­vien fir­mo­jen päätök­set. — Eikä näistä fir­moista vähäisimpi­in kuu­lu Big­Phar­man edustajat.

   Päätök­set ilmoite­taan ruskeis­sa kir­jekuoris­sa KELA:n johta­jille ja puoluei­den sisäpi­ir­ille. — Puolueet ovat takaa­mas­sa, että virkarikok­si­in syyl­listyneitä johta­jia ei viedä oikeuteen

   Oikea kysymys kuu­luu: Mik­si KELA on poiken­nut hal­li­tuk­sen viitoit­ta­mal­ta tieltä ja toimin­nal­laan aiheut­taa liike­tap­pi­oi­ta lääketehtaille.

   Vastaa

4. Seu­raa­va muu­tos, joka on jo päätet­ty, on kelako­r­vauk­sen pois­tu­mi­nen ensi­hoidon palveluista. Viimeistään ensi vuon­na kela ei enää kor­vaa mitään ensi­hoidon kul­je­tuk­ses­ta tai sairaalan ulkop­uolel­la annetus­ta hoi­dos­ta, vaan tilalle tulee asi­akas­mak­su. PK-seudul­la se on HUS asi­akas­mak­su, mak­sun määrä var­maankin menee HUS:n nykyisen taulukon mukaan, eli hin­ta muut­tuu sen mukaan minkä tasoinen ensi­hoito tulee paikalle.

   Vastaa

5. “Lain­säädän­tö­val­ta kuu­luu eduskun­nalle, ei Kelalle, vaik­ka Kela on aina sil­loin täl­löin ottanut val­lan itselleen.”

   Kelas­sa var­maan on juris­te­ja, jot­ka tietävät tämän, joten vahin­gos­sa näin tuskin käy.

   Mik­si kukaan ei joudu vas­tu­useen? Yleen­sä kai tietoisel­la lain rikkomisel­la on seuraamuksia.

   Vastaa

   1. Niin kauan kuin ei tee henkilöko­htais­es­ti hyö­tyäk­seen mitään, ei rikoskyn­nys yleen­sä ylity.

      Lakia voi rikkoa mon­elta osin ilman, että kukaan silti tekee rikos­ta, kos­ka kaikkea lain nou­dat­ta­mat­to­muut­ta ei ole krim­i­nal­isoitu. Mon­es­ta lain rikkomisas­i­as­ta seu­rauk­se­na on käytän­nössä korkein­taan huo­mau­tus, mikäli joku kan­telee, jos sitäkään.

      Vastaa

      1. Kiit­ti, aina sitä oppii jotain uutta.

         Gar­den Helsingistä kym­menkiä kan­telui­ta, mon­ta­han tästä?

6. Kysytäänkö apteekissa mis­sä lääke annostellaan?
   Ja miten voisi olla mah­dol­lista että sama apteek­ista ostet­tu lääke kor­vataan jos se annos­tel­laan yksi­tyisel­lä, mut­ta ei jos se annos­tel­laan julkisella?

   Vastaa

   1. Jatkos­sa hyv­in­voin­tialueelle ei voi olla käytän­töä että poti­las­ta juok­sute­taan Kela-kor­vauk­sen vuok­si apteekki­in hake­maan sairaalas­sa annos­teltavia lääkkeitä. Eli ei resep­tiä vaan lääk­keet tilataan polik­linikalle suo­raan sairaala-apteek­ista. Jos joku hyv­in­voin­tialue jatkaisi tätä laiton­ta käytän­töä, niin voi olla ettei tätä apteekissa huomattaisi.

      Mikäköhän on muuten ollut se lääk­keen hin­tapiste, jol­loin tähän käytän­töön hyv­in­voin­tialueil­la on men­ty? Peri­aat­teessa samal­la logi­ikalla olisi voin­ut juok­sut­taa osas­to­hoi­dos­sa ole­vien poti­laiden omaiset hake­maan ihan kaik­ki hal­vatkin lääk­keet apteek­ista itse ja hyv­in­voin­tialue olisi säästänyt.

      Vastaa

7. Täl­läkin het­kel­lä meil­lä on muitakin ris­tiri­itaisuuk­sia lääkkei­den kelako­r­vausten kanssa.

   Diklofe­naak­ki on ympäristölle haitallisim­mas­ta päästä lääkkeitä ja vaikeimpia veden­puhdis­ta­moissa käsitel­lä pois (HS 17. 12.2025). Sille on vai­h­toe­hto­jakin, kipugeel­inä esimerkik­si piroksikaa­mi. Mut­ta diklofe­naakkigeel­istä saa kelako­r­vauk­sen, piroksikaamigeel­istä ei, mikä tarkoit­taa ettei jälkim­mäistä ote­ta myöskään vuo­tuiseen lääkekus­tan­nuskat­toon mukaan.

   Eikö lääkkei­den kelako­r­vat­tavu­udessa pitäisi miet­tiä ympäristöäkin, ainakin jos poti­laalle hyö­ty on sama?

   Vastaa

8. Muu­ta­ma vuosi sit­ten kaik­ki voi­va verot­ta­jamme antoi mahtikäskyn. Kaik­ki met­sä­maan vero­tus­pi­iri­in aikaisem­min kuu­lu­vat kaik­ki alle kah­den hehtaarin kiin­teistöt verote­taan “tont­ti­maana” vero nousi muu­ta­mas­ta kymp­istä pari­in sataan. Val­tio­val­las­sa osataan ?

   Vastaa

   1. Ei men­nyt kaik­ki tont­tivero­tuk­sen piiri­in, vaan vain ne alle 2 hehtaarin met­sä­maat, jot­ka eivät ole osa laa­jem­paa maa- ja met­sä­talouden kokon­aisu­ut­ta. Eli jos omis­taa vaik­ka kak­si 15 hehtaarin tilaa vierekkäin, koon kat­so­taan ole­van yhteen­sä 3 hehtaaria, jol­loin 2 hehtaarin raja ylittyy.

      Tont­ti­maak­si tulk­i­tun met­sän myyn­ti on säädet­ty arvon­lisäverova­paak­si, toisin kuin met­sä­maal­la tapah­tu­vat myyn­nit kos­ka ton­tin puiden myyn­tiä ei lain­säädän­nössä pide­tä liike­toim­intana. Sil­lä on merk­i­tys­tä, jos myy ei-alv- velvolliselle.

      Vastaa