Kaupunkisuunnittelussa asia, jossa markkinatalouden periaatteet voisivat tuoda huomattavaa hyötyä ja tuottaa parempia kaupunkeja halvemmalla, on liikenne. Kaupunkiliikenteessä kallein asia on liikenteen viemä tila, sillä onhan kaupunkimaahan on arvokasta. Arvo en peräisin vaihtoehtokustannuksesta. Jos maata käytetään tähän tarkoitukseen, sitä ei voi käyttää toiseen tarkoitukseen.
Kaupunkimaasta on enemmän uhrattu pysäköinnille liikenteelle asuinrakennuksille.
Käsittelen tässä osassa pysäköintiä ja toisessa liikennettä muuten.
Pelkästään autojen pysäköinti vie Helsingissä tilaa 16 km2 Olettaen että maan hinta on keskimäärin 500 €/neliö, pysäköintiin uhratun maan hinta on noin kahdeksan miljardia euroa.
Ongelmana on, että pysäköinnistä ei joudu maksamaan läheskään oikeata hintaa. Kaikkea mikä on ilmaista tai subventoitua, käytetään liikaa ja se tuottaa hyvinvointitappiota.
Uusilla tiiviisti rakennetuilla alueilla pysäköinnin järjestäminen on kallista. Joko autopaikat on laitettava maan alle tai ne syrjäyttävät asuinrakentamista. Jos Jätkäsaaressa pysäköinti toteutettaisiin laajoilla parkkikentillä, Jätkäsaaren maksimaalinen asukasluku olisi 1/3 nykyisestä, minkä lisäksi alue olisi aika törpön näköinen – kuten monet lähiöt juuri tämän takia ovat.
Vuosittain autopaikkoja rakennetaan noin 150 miljoonalla eurolla. Tästä aiheutuu vähintään 100 miljoonan euron hyvinvointitappio, kun hyvinvointitappioksi lasketaan sen erotus siitä, kuinka paljon autopaikan rakentaminen maksaa ja kuinka paljon sen käyttäjä on siitä valmis maksamaan. Näin se taloudessa muuten lasketaan.
Näihin päiviin asti autopaikkojen rakentamiseen on velvoitettu kaavassa. Vaadittu autopaikkamäärä on riippunut esimerkiksi joukkoliikenneyhteyksistä, mutta ei lainkaan paikan hinnasta, vaikka hinta voi vaihdella 1000 euron ja 150 000 euron välillä.
Aalto-yliopiston Marko Terviä onnistui kertomaan kaupunkisuunnittelijoille, mikä on ero tarpeen ja kysynnän välillä. Kaviaarin “tarve” kertoo, paljonko kansalaiset kantaisivat kotiinsa kaviaaria, jos sitä saisi ilmaiseksi ja kysyntä sitä, paljonko he ovat halukkaita ostamaan sitä käypään hintaan.
Nyt kantakaupungissa on lopultakin päätetty alkaa soveltaa markkinaehtoista pysäköintiä. Demarit estivät sen soveltamisen lähiöissä. Autopaikkoja saa rakentaa tontille niin paljon kuin haluaa mutta niitä ei tarvitse rakentaa sitä enempää. Viisas grynderi rakentaa kysyntää vastaavasti, koska autoilijalle on vaikea myydä asuntoa, jonka yhteydessä ei voi pysäköidä autoaan eikä sen kannata rakentaa autopaikkaa. josta kukaan ei halua maksaa kustannuksia vastaavasti. Markkinaehtoisen pysäköintipolitiikan ennustetaan laskevan toteutettavia autopaikkoja runsaasti.
Moni on väittänyt, että grynderin kannattaa rakentaa liian vähän autopaikkoja, jotta voisi myydä niitä voitolla. Tällöin unohtuu, että grynderin pitäisi saada myydyksi myös ne asunnot.
Sitten on sanottu, ettei asunnon ostaja voi tietää tarvitseeko autopaikkaa kymmenen vuoden kuluttua. Kymmenessä vuodessa voi myös syntyä tai purkautua parisuhde tai voidaan tarvita lastenhuone. Helsinkiläinen muuttaa keskimäärin viiden vuoden välein.
Kaupunkimaisessa ympäristössä autopaikka on selvästi kalliimpi kuin auto eli kun vaaditaan ilmaista autopaikkaa, on se siis vaatimuksena kovempi kuin vaatia ilmaista autoa muiden piikkiin.
Pysäköinti on syynä siihen, että kadunvarsilla ja pihoilla ei ole puita. Jos autopaikat ovat kannen alle, kannen päällä voi kasvattaa pensaita, mutta ei täysikokoisia puita.
Yksi pysäköintipaikkojen hinta on lumen pois kuljetus ja kippaaminen Keskuspuistoon. Kun olin kauan sitten lapsi, lumi aurattiin kadunvarteen, jossa se suli pois kesän edetessä.
Auto on keskimäärin käytössä neljä prosenttia ajasta. Jos auton säilyttämisestä joutuisi maksamaan sen todellisen kustannuksen, moni luopuisi oman auton omistamisesta ja vuokraisi autoa kun sitä tarvitsee. Näin toimitaan Keski-Euroopassa, jossa autojen lyhytvuokraus eli yhteiskäyttöautot ovat suosittuja . Se säästäisi valtavasti ja helpottaisi kaupunkisuunnittelua.
Kokoomuksen tuki markkinataloudelle päättyy liikenteessä vaikka markkinataloudella olisi liikenteen optimoinnissa paljon annettavaa. Merkittävä kokoomuslainen perusteli autoilun subventointia kaupungeissa sillä, että auton omistajat maksavat niin paljon kunnallisveroa . Tämä argumentti muistuttaa luokkakantaista ajatusta. Markkinamekanismin kunnioittamisen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.
En ole edes varma, että auton omistajat ovat Helsingissä keskimäärin suurituloisempia kuin autoa omistamattomat. Kunkin kaupunginosan sisällä varmaankin ovat, mutta vähiten autoja on alueilla, joilla asuu suurituloisimpia ihmisiä, siis kantakaupungissa ja eniten matalan tulotason lähiöissä.
Oli aikanaan virhe rakentaa lähiöt niin väljiksi ja jättää talojen väliin suuret parkkikentät, mutta se virhe on nyt tehty. Virhettä ei pidä enää jatkaa. Kun meillä on autopaikkoja 16 neliökilometrin verran, voidaan hyvin rakentaa uusille alueille vähemmän autopaikkoja. Ne, joiden on ihan pakko saada autolleen parkkipaikka. voivat mennä asumaan sinne, missä niitä on yllin kyllin.
Kaavassa vaadittujen pysäköintipaikkojen vähimmäismäärä on erityisen haitallinen ja kallis niissä marginaalitapauksissa, joissa yksi parkkipaikka lisää pakottaa muuttamaan koko pysäköinnin perusratkaisun. Eli kun siirrytään tontilla olevista avoparkeista pysäköintilaitokseen, kun siirrytään yksitasoisesta pysäköintilaitoksesta kaksitasoiseen, kun siirrytään maanpäällisestä pysäköintilaitoksesta maanalaiseen. Sen marginaalissa olevan asemakaavan määräämän pysäköintipaikan tuotantokustannus voi nousta miljooniin euroihin.
Sama toki koskee melkein kaikkia muitakin kaavamääräyksiä, mutta pysäköintipaikat ovat määrällisesti ja kustannuksiltaan ylivoimaisesti merkittävimmät. Lisäksi useimmissa muissa määräyksissä pyritään tuottamaan jonkinlaista ulkoishyötyä, kun taas pysäköintipaikat tuottavat lähinnä ulkoishaittaa ikävän kaupunkikuvan ja lisääntyvän henkilöautoliikenteen muodossa.
> Kaikkea mikä on ilmaista tai subventoitua, käytetään liikaa ja se tuottaa hyvinvointitappiota.
Kuinka paljon Helsinki heittää hukkaan rahaa rakentamalla puistoja, joissa ihmiset sitten ILMAISEKSI käyskentelevät aiheuttaen toisille helsinkiläisille tuskaa, kärsimystä ja hyvinvointitappioita ja tällä tavoin alentavat heidän elintasoaan.
Entä sitten auringon valo, merinäköala, tuulen humina, jne. — Mitä kaupunki on tehnyt sen eteen, että ne jakaantuvat oikeudenmukaisesti kaupunkilaisille?
Yritätkö olla hauska?
Ajattelin ensin, että en vastaisi tuohon heittoon muuten, mutta on tietysti mahdollista, ettei kirjoittaja todellakaan hahmota vastauksensa epäloogisuutta.
Puistot ovat kaikkien käytössä olevia ja ne oikeasti hyödyttävät kaupunkilaisia, minkä näkee siitä, että asunnoista puistojen lähellä maksetaan enemmän. Puistot ovat kaikkien käytössä. Sinun autosi käytössä oleva autopaikka on vain sinun autosi käytössä. Siitä ei hyödy kukaan muu kuin sinä.
Tietysti puistoja voi olla myös epätarkoituksenmukaisen paljon. Tätä rajankäyntiä käydään nyt Stansvikissa.
Jos puistoja on aivan liian vähän, on perusteita tehdä niistä maksullisia, mutta onneksi emme ole lähelläkään tätä tilanetta.
Kulkuväylät ja puistot ovat rakenteellisesti sama ongelma.
Sitä tässä kritisoin, että poliitikot, sen sijaan, että yksinkertaisesti soveltaisivat kaikkien tuntemaa ratkaisua johonkin ongelmaan, yrittävät vääntää ratkaisun sellaiseksi, että “omat” voittavat ja “viholliset” häviävät (ja siinä ohessa saadaan siskonpojalle perustettua hyvä virka).
Mutta asiaan: Elon Musk kannattaa kansalaispalkkaa.
– Huhtikuussa 2026 Musk esitti ajatuksen, että ihmisten poistuminen työmarkkinoilta automaation vuoksi johtaa väistämättä työttömyyteen.
– Hän uskoo, että paras tapa ratkaista tämä kriisi on ottaa käyttöön KANSALAISPALKKA, joka takaa kaikille hyvät tulot ja valtiolle sosiaalisen vakauden.
– Niin kauan kuin tavaroiden ja palvelujen hintojen nousu ylittää rahan tarjonnan kasvun, kuten tekoälyn ja robottien tapauksessa on, inflaatiota ei ole. Itse asiassa ennustan, että tulemme vielä taistelemaan epätoivoisesti deflaatiota vastaan!
Musk’in puheet ovat vastaus Valkoisen talon suunnitelmiin hankkia osuus suurista tekoälyn kehittäjistä. Tämän konseptin mukaan Yhdysvaltain hallituksesta tulisi maan jokaisen suuren tekoäly-yrityksen osaomistaja, mukaan lukien openAI’n ja Anthropic’in kaltaiset jättiläiset. Valtio sitten lähettäisi rahaa “köyhille” tekoäly-yhtiöistä saamistaan valtavista voitoista.
Tämä Trump / Vance’n ratkaisu kuulostaa suoraan Neuvostoliitosta kopioidulta. — Entä sitten, kun tekoälyfirmoja kaatuu kuin heinää heinäkuussa.
Sitten kun K‑Veikko on luonut mekanismin jolla hän on onnistunut ohjailemaan auringon valoa, meriä ja tuulen humina on hän saavuttanut jo Jumalan tason.
Niin kuin blogi-isäntä on toistellut, jo Milton Friedman on esittänyt kansalaispalkkaa. Ja koska ilmeisesti nähnyt kaukaa tekoälyn dilemmat, asiaan on tutkinut ihan kokeellisesti Sam Altman. Tulonjakokysymyksen ratkaiseminen tekoälyn mahdollisesti tuomassa ‘niukkuuden jälkeisessä’ maailmassa pitäisi mielestäni olla yhteiskunnallisen keskustelun suunnilleen ykkösaihe. Jostain syystä ei ole se, vaan taitaa olla Sofia Virran osallistuminen Erikoisjoukot-sarjaan. Näillä prioriteeteilla ihmiskunnalla ei ole toivoa.
Kuutosvaihtoehto täällä siis. Mutta miten tämä toteutuu epähomogeenisessa maailmassa, jossa tekoäly ja robotit ovat USAssa ja Kiinassa, inflatoituvina tai deflatoituvina valuuttoina dollari ja Yuan. Meitä pitäisi kiinnostaa tulevaisuus Suomessa ja Euroopassa, jossa valuuttana on Euro. Ja maailmaa riittää myös kauempana meidän omista navoista. J D Vancen pariisin-puheen perusteella USA ajattelee amerikkalaisia napoja ensimmäisenä.
Jos ajattelee että kyseessä on Parta-Kallen esiin nostama kysymys mikä osa tuotannollisen aktiivisuuden hedelmistä kuuluu työlle ja mikä pääomalle, on aika vaistämätöntä että Neuvostoliiton kaltaiset ratkaisut nousevat taas pöydälle. Tekoälyn maailmassa kaikki tehdään pääomalla eikä mitään työllä. Ne joilla ei ole tarjota muuta kuin työvoimansa, päätyvät jonnekin joka tulevaisuuden tekoälymaailman voittajia kiinnostaa yhtä vähän kuin meitä kiinnostavat tällä hetkellä Kalifornian asunnottomat tai sodan uhrit Darfurissa.
Toivottavasti eteen ei kuitenkaan tule tällä kertaa Proletariaatin Diktatuuria eikä neuvostoihmiset (Homo Sovieticus) näivettänyttä kannustimien puutetta. Tätä pähkinää parhaiden ajattelijoiden pitäisi pureskella — ja tämä toivottavasti onkin käynnissä Sofia Virtaan keskittyvän pintakuohun takana jossakin.
Ja on ihan mahdollista ottaa Ayn Rand ‑tyyppinen moraalinen katsantokanta jonka mukaan nämä joilla ei ole tarjota kuin oma työvoimansa, joutavatkin katoamaan maailmasta. Väestöongelma ratkeaa, ja jäljelle jääneet pääsevät nauttimaan uudesta Eedenin paratiisista (mikäli saumoistaan natiseva maapallo kestää sinne asti). Pohtisin kyllä mielelläni muitakin moraalisia katsantokantoja.
K‑veikolle kommenttina tuohon Trumpin hallinnon suunnitelmaan ostaa tiettyjen tekoäly yhtiöiden osakkeita liittovaltion omistukseen on monessa mielessä hyvin poikkeuksellista Yhdysvaltain talouspolitiikan pitkässä historiassa johon aina kuulunut se ajatus ettei liittovaltio hallitse suoraan liiketoimintaa. Vertaus Neuvostoliittoon on huono koska monessa Euroopan maissa valtio omistaja pörssiyhtiöitä ja teollisuuslaitoksia. Esimerkiksi Norjassa maan öljytuotanto on valtion omistuksessa. Sama koskee muitakin liiketoimintaa. Suomessa valtio omistaa esimerkiksi kansallisen lentoyhtiön ja energiayhtiön .
Lyhytvuokrauksen pitäisi toimia jouhevasti minuuttiaikataululla
On noita lasten harrastuksia ja omia ja kauppareissua kun woltyian emme käytä vaan itse teemme. On mummoa nurmijärvellä ja Espoossa ja työmatkoja jne on se auto kyllä päivittäin tarpeen
Jos oikeasti tarvitset autoa markkinaehtoinen pysäköinti ei sitä mitenkään estä. Enemmistö helsinkiläisistä ei tarvitse. Sen kuin ostat tai vuokraat paikan.
On suorastaan häkellyttävää, kuinka kaupunki- ja liikennesuunnittelua tehdään vielä ihan niin kuin autonomisen liikenteen vallankumous ei olisi ovella. Tekniikka autonomiseen ajamiseen alkaa kuitenkin olla valmista ja enää on kyse vain sarjatuotannosta ja säätelystä.
Autonominen ajaminen mullistaa liikenteen perinpohjaisesti. Oman auton omistaminen ei ole enää järkevää, koska robotaksilla matkustaminen on niin paljon halvempaa. Robotaksit voivat ajaa yöksi parkkiin jonnekin kauas, missä pysäköintikenttä on puoli-ilmainen. Toisaalta autonomiset autot korvaavat myös perinteisen joukkoliikenteen ihan maailman suurimpia metropoleja lukuunottamatta, joissa kumipyörien kapasiteetti ei yksinään riitä. Helsingin kokoisessa kaupungissa robotaksien kapasiteetti riittää, kun samaan taksiin laitetaan useita matkustajia, ja ruuhkaisimmilla reiteillä voidaan käyttää pikkubussin kokoisia robotakseja. Vaikka joku nostalgikko haluaisi vielä ratikalla matkustaakin, niin niiden ajaminen ei enää kannata, kun suurin osa matkustajista vaihtaa robotakseihin.
Muista kuitenkin, että tilan käyttö on kaupunkiliikenteen suurin kustannus. Robotaksit voivat ratkaista liikenteen Espoossa, mutta eivät kaupungissa.
Jossakin Tokiossa tai Singaporessa robotaksien kapasiteetti ei riitä. Suomessa ei kuitenkaan ole niin tiivistä kaupunkia, etteikö robotaksit olisi ratkaisu. Helsingin niemen rajan aamuruuhkassa ylittää joukkoliikenteellä n. tuplamäärä ihmisiä henkilöautoihin verrattuna. Henkilöautoissa on keskimäärin 1,2 matkustajaa. Riittää siis että robotakseihin saadaan keskimäärin 3,6 matkustajaa / robotaksi, niin joukkoliikenteen kapasiteetti tulee korvatuksi ilman että autoliikenne lisääntyisi yhtään.
Soininvaaralle kommenttina että varmaan robotaksit ovat toimivia Espoossa jossa on paljon tilaa liikkua etenkin Länsiväylää pitkin mutta eikö kuitenkin poikittaisliikenne Helsingin sisällä esimerkiksi Itä-Helsingistä Länsi-Helsinkiin olisi myös mahdollista järjestää robotakseilla? Näin ei tarvitse esimerkiksi kiertää Pasilan kautta julkisilla kuten nyt pitää mennä.
Kohta näemme miten hyvin telibussien kapasiteetti riittää metron korvikkeeksi. Jos on väljää, niin jatkossa sitten varmaan metron korvaa Kalasatamasta itään autonomisten pikkubussien armada. Sehän on oikeasti ihan todennäköistä, koska metrossa kulkee 2,5 minuutin välein varmaankin sellaiset 400 ihimistä. 10 hengen pikubusseja ei tarvita kuin 40 * (60/2.5) eli 960 kpl. Se varmaan on ihan toteutettavissa — vieläpä niin, että hajautuvat eri reiteille ja korvaavat myös syöttöliikenteen. Ruuhka-ajan ulkopuolella pikkubussit kokoontuvat jonnekin kolmoskehän tuolle puolen latautumaan.
Tämän väkimäärän siirtäminen kumipyörille ei ole mikään mahdoton tehtävä. Kehä I:llä kulkee ruuhka-aikaan yli yhteen suuntaan yli 6 000 autoa tunnissa eli 250 autoa 2,5 minuutissa. Jokaisessa on vähintään yksi ihminen. 10 matkustajan autoilla metron kapasiteetti ylittyisi kummasti.
Jos metro korvattaisiin noilla robotakseilla, kokonaismatkanpituudet lyhenisivät, koska matkustajat pääsisivät paikasta A paikkaan B suorempaa reittiä.
Maailman vilkkaimmalla tiellä eli Kanadan 401:llä Torontossa kulkee ruuhka-aikaan 20 000 ajoneuvoa tunnissa yhteen suuntaan eli mennen tullen yhden metrolinjan kapasiteetti. Toki noilla kohdin 401:llä on itse asiassa kaksi ajorataa rinnakkain ja kummallakin 4–5 kaistaa. Osmon mainostama markkinatalous toimii Torontossa. Ruuhka-aikaan kiireiset voivat ajaa maksullista 407:ää, mikä maksaa korkeimmillaan luokkaa euron kilometri. Toki Torontossa on myös metro ja tarpeeseen.
“Kehä I:llä kulkee ruuhka-aikaan yli yhteen suuntaan yli 6 000 autoa tunnissa eli 250 autoa 2,5 minuutissa.”
Ihan tosissaanko meinasit rakentaa metron liikennekäytävään Kehä 1:n kokoisen liikennerännin?
Noin muuten kymmenen ihmisen kerääminen yhteen robotaksiin ei ole mikään ihan triviaali ongelma. Yhteiskyytejä ollaan yritetty ratkaista vaikka kuinka kauan ja siihen on käytetty miljardeja dollareita (uber), mutta lopputulokset ovat laihoja.
Käytännössä järjestelmästä olisi pakko tehdä aikataulutettu bussiverkko, ja silloin päästään taas ihan samoihin aikataulun pitävyyteen ja linjastosuunnitteluun liittyviin ongelmiin joiden kohdalla se ratkaisu kapasiteettitarpeen kasvaessa lopulta on ratikat ja raskasraide.
Arkkitehdille: Kun puhutaan metrosta Kalasatamasta itään, niin siinä vierellä kulkee käytännössä koko matkan kumipyöräliikenteen liikenneränni, jossa kulkee välillä Kulis-Kalasatama noin puolet Kehä I:n liikennemäärästä. Jos metron tila otettaisiin tämän rännin käyttöön, saataisiin vähintään Kehä I:n kapa.
En tietenkään ehdota yllä olevaa. Keskusta-alueella tilanne on toinen. Lisäksi metron käyttömukavuus on parempi kuin ainakin kumipyöräjoukkoliikenteen ja keskustassa monissa tapauksissa jopa henkilöauton.
HSL:n tilastojen mukaan heidän bussiensa käyttöaste on reilu 10%. Siten suurin osa bussivuoroista hoituisi itse asiassa järkevämmin noilla 10 hengen pikkubusseilla. Ongelma tulee asiasta, jonka jo totesit: aikataulu- ja linjastosuunnittelu sekä matkustusmukavuus. Jos nämä pystyttäisiin ratkaisemaan, meilläkin suuri osa joukkoliikenteestä hoidettaisiin sherut-takseilla.
Miten Itäväylän kapasiteettia lisäisi se, että pullonkaulana olevin risteyksiin jonotettaisiin useammalla kaistalla?
Ivalo kirjoitti: “Jos metro korvattaisiin noilla robotakseilla, kokonaismatkanpituudet lyhenisivät, koska matkustajat pääsisivät paikasta A paikkaan B suorempaa reittiä.”
Ilmeisesti kunkin 10-hengen pikkubussin matkustajien olisi oltava menossa samaan paikkaan, koska muutoinhan reitti ei olisi suora. Heidän olisi myös noustava kyytiin samasta paikasta tai ainakin saman suoran reitin varrelta.
Miten tämä on toteutettavissa tehokkaasti ja niin, että bussit olisivat täynnä (muutoin eivät sovi ainakaan Itäväylälle) matkustajia. Miten usein kullekin reitille sattuisi busseja — ei varmaan läheskään yhtä usein kuin liityntäbusseja menee nyt 5–6 minuutin välein Roihuvuoressa.
“HSL:n tilastojen mukaan heidän bussiensa käyttöaste on reilu 10%. Siten suurin osa bussivuoroista hoituisi itse asiassa järkevämmin noilla 10 hengen pikkubusseilla.”
Tässä taas päästään siihen ongelmaan, että suurin osa tuosta matalasta käyttöasteesta selittyy pitkien linjojen hännillä ja toisaalta ruuhka-ajan ulkopuolisilla vuoroilla. On vähän huonoa palvelua katkaista linja kahtia siten, että puolivälissä matkaa vaihdetaan pikkubussista isompaan, ja toisaalta saman linjan ajaminen eri kalustolla eri kellonaikaan ei sekään kuulosta hirvittävän kustannustehokkaalta ratkaisulta, kun kaluston kokonaistarve kuitenkin määräytyy ruuhkahuipun mukaan.
Sinänsä pisimpiä häntiä pitäisi vaan yksinkertaisesti karsia kokonaan pois kustannustehottomina ja leikata palvelutasoa. Joidenkin kaukaisten pientaloalueiden (n. kehä kolmen tasolla) syöttöliikenteeseen radan varteen robotaksit saattaisivat ollakin käyttökelpoisia välineitä, ja tieverkossakin riittää kapasiteettia. Mutta liikenteellisesti kyse on melko marginaalisesta osuudesta.
Soininvaaralle Itäväylän kapasiteetista: Rännin leventäminen lisää myös risteyksien välityskykyä, kun erilaisille rampeille liityntäkaistoille syntyy lisää tilaa. Jos olet aidosti kiinnostunut asiasta, kannattaa käydä Torontossa tutustumassa ratkaisuihin, joilla 401:n välityskyky on nostettu ohi Los Angelesin I405:n kapasiteetin. LA:ssa tilan järjestäminen vastaaviin ratkaisuihin on vaikeaa. Tai pienemmässä mittakaavassa ratkaisumalleihin voi tutustua Kehä I:llä Leppävaarassa.
Ajan sen verran harvoin Itäväylällä, että en osaa suoralta kädeltä ehdottaa konkreettisempia ratkaisuja. Sörnäistentunneli lienee pisimmällä toteutuksessa. Lisäksi olen sitä mieltä, että rahan käyttö ratkaisuihin on turhaa: silloin harvoin, kun olen Itäväylällä ajanut, siellä ei ole ollut ruuhkia. Metro toimii hyvin.
Silloin kun ei ollut mastrtoa eikä bussikaistoja, Itäväylä jumitti kantakaupungin päästä, koska kantakaupungin katuverkko ei pystynyt ottamaan vastaan sinne pursuavaa autoliikennettä. Matka Puotilasta keskustaan kesti 45 minuuttia. Mitkä korttelit purkaisit pois kantakaupngista?
Silloin kun ei ollut metroa eikä bussikaistoja, Itäväylä jumitti kantakaupungin päästä, koska kantakaupungin katuverkko ei pystynyt ottamaan vastaan sinne pursuavaa autoliikennettä. Matka Puotilasta keskustaan kesti 45 minuut5tia. Mitkä korttelit purkaisit pois kantakaupngista?
Ennen metroa Teollisuuskatu oli myös jumissa. Nyt sen päähän on rakennettu tunneli pääradan ali. Samoin Hakamäentietä on levennetty, sille on rakennettu tunneli Mannerheimintien ali, Veturitietä on parannettu ja Ratapihantielle on rakennettu uusi liittymä Koskelantielle. Kantakaupungin pohjoispään liikenneväylien välityskyky on aivan erilainen kuin ennen.
Etelään päin mennessä muutokset eivät ole niin suuria, mutta Hakaniemen silta on uusittu ja Sörnäisten rantatietä parannettu. Veikkaisin siis, että pahin ruuhka syntyisi Pohjoisrantaan eli Päävartio ja Presidentinlinna nurin. Lisäksi valitettavasti Hämeentie pitäisi palauttaa läpiajokaduksi.
Keskustelun lähtökohta oli kuitenkin se, että metro päättyisi Kalasatamaan. Silloin tietenkin Suvilahden voimalaitoksen alue pitäisi muuttaa parkkitaloiksi. 1970-luvullahan tämä olisi ollut mahdoton ajatuksenakin.
Soininvaaralle vielä Itäväylän liikennemääristä:
* Metropäätös tehtiin 1969, liikennelaskennassa 1970 Itäväylän vuorokausiliikenne Kulosaaren sillalla oli 54 030 ajoneuvoa
* Vuonna 1980 syyskuun tyypillisenä arkipäivänä klo 6–20 liikennelaskennassa Kulosaaren sillalla kulki 44 970 ajoneuvoa. Määrä oli käytännössä sama kuin 1970. Ruuhkat lienevät olleet liikenteen kasvun estänyt tekijä
* Nykyään Kulosaaren sillalla kulkee 50 000 — 60 000 autoa vuorokaudessa. Eli sama määrä kuin ennen metroa. Ruuhkat vain ovat vähentyneet merkittävästi.
Metro ei ratkaissut itäväylän ruuhkaa vaan bussikaistat yli kymmenen vuotta ennen metroa. Kun autoilta otettiin yksi kaista pois, bussit menivät paljon nopeammin kuin autot, riittävän moni siirtyi busseihin ja myös autojen nopeus kasvoi.
Bussikaistat otettiin käyttöön 1969. Tämä näkyy vuonna 1969 pienenä notkahduksena ajoneuvoliikenteen määrässä Kulosaaren sillalla kaupunkiin päin. Mutta jo vuonna 1970 notkahdus oli ohi. Liikennemäärät laskivat hieman 1970-luvun puolivälissä, mutta syynä oli öljykriisi ja taloustaantuma, eivät liikennejärjestelyt.
Edelleen Itäväylän ajoneuvomäärä kasvoi metron käyttöönoton jälkeen, kun bussikaistat poistuivat. Ajoneuvoina laskettuna väylän välityskyky on parempi henkilöautoilla kuin täysmittaisilla busseilla.
Tilastot löytyvät:
https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/liikenne-ja-kartat/kadut/liikennetilastot/wanhat_julkaisut/Liikennelaskennat%20Helsingissa%201980.pdf
Matkustusmukavuus, kun 5 ihmistä änkeää pieneen robottitaksiin on huonompi kuin missään oikeassa joukkoliikennevälineessä. Matkanteko olisi lisäksi hitaampaa kuin raideliikenteellä.
Tämäntyyppistä kimppataksiliikennettä, toki kuljettajalla, on jo kehitysmaissa joissa joukkoliikenne on surkeaa, ja sitä olisi Helsingissä ja suomalaisissa kaupungeissa laajemminkin jos ihmiset haluaisivat sellaista, mutta kun ei ole.
Automaattinen taksi on investointina niin kallis että kun ne jossain vaiheessa yleistyvät Suomessa niin matkustamisen hinta asettunee johonkin kuljettajallisen taksin ja omalla autolla ajamisen välille, kuitenkin kalliimpaa kuin joukkoliikenteellä kulkeminen. Eli ne korvasivat lähinnä kuljettajallisia takseja mutta ei joukkoliikennettä työmatkoilla ruuhka-aikaan.
Waymon robotaksikyydit maksavat Yhdysvalloissa tällä hetkellä jopa hieman enemmän kuin Uberit. Hintaero on tosin kaventunut. Robotakseista ei siten ole ainakaan lähivuosina tulossa joukkoliikenteen korvaajaa.
Syyt, miksi ihmiset käyttävät Waymoa eivätkä perinteistä taksia, ovat itse asiassa hieman yllättäviä:
* Turvallisuus ja luotettavuus
* Yksityisyys, ei tarvitse jutella kuljettajan kanssa ja voi tehdä mitä haluaa
* Ei tarvitse maksaa tippiä
* Autot ovat uusia ja siistejä
* Ei pelkoa diskriminaatiosta esimerkiksi koiran kuljettamisen vuoksi.
Automaattiautolla kulkeminen aivan kuten Uberit sopivat siihen kehitysmaahan, jossa ei pääosin ole kunnollista julkista liikennettä ja hajanainen kaupunkirakenne, eli Yhdysvaltoihin. Jokaista siirtymää varten tarvitsee kyydin kulkea vielä ylimääräisiä kilometrejä vieden tieverkolta tilaa, koska liikkuva auto vie jopa enemmän tilaa kuin pysäköity. Niinpä automaattiautot vievät vain enemmän tilaa kuin nykyinen liikenne ja aiheuttavat enemmän meteliä.
Waymo-tulevaisuudessa teillä on jatkuva kohina automaattisista autoista silloinkin, kun ihmiset eivät kulje niiden sisällä. Koska pääoma ei halua olla laiskana, ne saattavat tällöin kuljettaa aterioita tai paketteja, jotka nyt kuljetetaan tehokkaammin isommissa erissä.
Autonominen ajaminen
” . Riittää siis että robotakseihin saadaan keskimäärin 3,6 matkustajaa / robotaksi,”
Ei se ole sitten enää niin kätevää, kuin oma henkilöauto.
Ja yhtä paljon robotaksi seisoo valoissa, kuin tavallinenkin auto.
Jos robotakseista tulee halpoja ja käteviä, niin henkilöautoilusta tulee aiempaa halvempaa ja kätevämpää, jolloin aamuruuhkassa on aiempaa enemmän henkilöautoja.
Monessa kaupungissa verovaroilla rakennettujen parkkipaikkojen käyttö on estetty rajoittamalla pysäköintiaika 2 tuntiin. Tämä johtanut siihen, että parkkipaikkojen käyttöaste jää 4 %. Eikö verovaroja olisi järkevää käyttää veronmaksajien elinolojen parantamiseen, ei heidän “kiusaamiseen”?
‘Monessa kaupungissa verovaroilla rakennettujen parkkipaikkojen käyttö on estetty rajoittamalla pysäköintiaika 2 tuntiin.’
Monessa ostoskeskuksessa on rajoitettu parkkipaikkojen ilmainen käyttö esim. ensimmäisiin kolmeen tuntiin, koska muuten niitä käytettäisiin autojen varastointiin eivätkä maksavat asiakkaat pääsisi ostoskeskukseen. Minun olisi helpompi asioida omalla autolla kantakaupungissa, jos pysäköintipaikkojen hinta olisi niin korkea, että osa paikoista olisi aina vapaana eikä tarvitsisi kiertää korttelia paikkaa etsimässä.
Oli aikanaan virhe rakentaa lähiöt niin väljiksi ja jättää talojen väliin suuret parkkikentät, mutta se virhe on nyt tehty. Virhettä ei pidä enää jatkaa. Kun meillä on autopaikkoja 16 neliökilometrin verran, voidaan hyvin rakentaa uusille alueille vähemmän autopaikkoja. Ne, joiden on ihan pakko saada autolleen parkkipaikka. voivat mennä asumaan sinne, missä niitä on yllin kyllin.
Tämä taitaa kertoa kaiken tarpeellisen, kun on autoista kyse Soininvaaralla kyllä lähtee aina laukalle. Miksi ihmeessä joku Kontula olisi pitänyt rakentaa ahtaaksi? Olisiko sosiaalisia ongelmia vähemmän?
Mutta samaa mieltä, tärkeää että vaihtoehtoja on ja siksi Soininvaaralaiset ja Helsinki pitää pitää kaukana Espoon suunnittelusta ja veroeuroista.