Vihreät ja markkinatalous (5)

35 vastausta artikkeliin “Vihreät ja markkinatalous (5)”

1. Kaavas­sa vaa­dit­tu­jen pysäköin­tipaikko­jen vähim­mäis­määrä on eri­tyisen haitalli­nen ja kallis niis­sä mar­gin­aal­i­ta­pauk­sis­sa, jois­sa yksi parkkipaik­ka lisää pakot­taa muut­ta­maan koko pysäköin­nin perus­ratkaisun. Eli kun siir­ry­tään ton­til­la ole­vista avoparkeista pysäköin­ti­laitok­seen, kun siir­ry­tään yksi­ta­sois­es­ta pysäköin­ti­laitok­ses­ta kak­si­ta­soiseen, kun siir­ry­tään maan­pääl­lis­es­tä pysäköin­ti­laitok­ses­ta maanalaiseen. Sen mar­gin­aalis­sa ole­van ase­makaa­van määräämän pysäköin­tipaikan tuotan­tokus­tan­nus voi nous­ta miljooni­in euroihin.

   Sama toki kos­kee melkein kaikkia muitakin kaavamääräyk­siä, mut­ta pysäköin­tipaikat ovat määräl­lis­es­ti ja kus­tan­nuk­sil­taan ylivoimais­es­ti merkit­tävim­mät. Lisäk­si useim­mis­sa muis­sa määräyk­sis­sä pyritään tuot­ta­maan jonkin­laista ulkoishyö­tyä, kun taas pysäköin­tipaikat tuot­ta­vat lähin­nä ulkoishait­taa ikävän kaupunkiku­van ja lisään­tyvän henkilöau­toli­iken­teen muodossa.

   Vastaa

2. >   Kaikkea mikä on ilmaista tai sub­ven­toitua, käytetään liikaa ja se tuot­taa hyvinvointitappiota.

   Kuin­ka paljon Helsin­ki heit­tää hukkaan rahaa rak­en­ta­mal­la puis­to­ja, jois­sa ihmiset sit­ten ILMAISEKSI käysken­televät aiheut­taen toisille helsinkiläisille tuskaa, kär­simys­tä ja hyv­in­voin­ti­tap­pi­oi­ta ja täl­lä tavoin alen­ta­vat hei­dän elintasoaan.

   Entä sit­ten auringon valo, mer­inäköala, tuulen humi­na, jne. — Mitä kaupun­ki on tehnyt sen eteen, että ne jakaan­tu­vat oikeu­den­mukaises­ti kaupunkilaisille?

   Vastaa

   1. Yritätkö olla hauska?
      Ajat­telin ensin, että en vas­taisi tuo­hon heit­toon muuten, mut­ta on tietysti mah­dol­lista, ettei kir­joit­ta­ja todel­lakaan hah­mo­ta vas­tauk­sen­sa epäloogisuutta.

      Puis­tot ovat kaikkien käytössä ole­via ja ne oikeasti hyödyt­tävät kaupunki­laisia, minkä näkee siitä, että asun­noista puis­to­jen lähel­lä mak­se­taan enem­män. Puis­tot ovat kaikkien käytössä. Sin­un autosi käytössä ole­va autopaik­ka on vain sin­un autosi käytössä. Siitä ei hyödy kukaan muu kuin sinä.
      Tietysti puis­to­ja voi olla myös epä­tarkoituk­sen­mukaisen paljon. Tätä rajankäyn­tiä käy­dään nyt Stansvikissa.
      Jos puis­to­ja on aivan liian vähän, on perustei­ta tehdä niistä mak­sullisia, mut­ta onnek­si emme ole lähel­läkään tätä tilanetta. 

      Vastaa

      1. Kulku­väylät ja puis­tot ovat rak­en­teel­lis­es­ti sama ongelma.

         Sitä tässä kri­ti­soin, että poli­itikot, sen sijaan, että yksinker­tais­es­ti soveltaisi­vat kaikkien tun­temaa ratkaisua johonkin ongel­maan, yrit­tävät vään­tää ratkaisun sel­l­aisek­si, että “omat” voit­ta­vat ja “vihol­liset” häviävät (ja siinä ohes­sa saadaan siskon­po­jalle perustet­tua hyvä virka).

         Mut­ta asi­aan: Elon Musk kan­nat­taa kansalaispalkkaa.

         – Huhtiku­us­sa 2026 Musk esit­ti ajatuk­sen, että ihmis­ten pois­tu­mi­nen työ­markki­noil­ta automaa­tion vuok­si johtaa väistämät­tä työttömyyteen.

         – Hän uskoo, että paras tapa ratkaista tämä kri­isi on ottaa käyt­töön KANSALAISPALKKA, joka takaa kaikille hyvät tulot ja val­ti­olle sosi­aalisen vakauden.

         – Niin kauan kuin tavaroiden ja palvelu­jen hin­to­jen nousu ylit­tää rahan tar­jon­nan kasvun, kuten tekoä­lyn ja robot­tien tapauk­ses­sa on, inflaa­tio­ta ei ole. Itse asi­as­sa ennus­tan, että tulemme vielä tais­tele­maan epä­toivois­es­ti deflaa­tio­ta vastaan!

         Musk’in puheet ovat vas­taus Valkoisen talon suun­nitelmi­in han­kkia osu­us suurista tekoä­lyn kehit­täjistä. Tämän kon­septin mukaan Yhdys­val­tain hal­li­tuk­ses­ta tulisi maan jokaisen suuren tekoä­ly-yri­tyk­sen osaomis­ta­ja, mukaan lukien openAI’n ja Anthropic’in kaltaiset jät­tiläiset. Val­tio sit­ten lähet­täisi rahaa “köy­hille” tekoä­ly-yhtiöistä saamis­taan val­tavista voitoista.

         Tämä Trump / Vance’n ratkaisu kuu­lostaa suo­raan Neu­vos­toli­itos­ta kopi­oidul­ta. — Entä sit­ten, kun tekoä­ly­fir­mo­ja kaatuu kuin heinää heinäkuussa. 

   2. Sit­ten kun K‑Veikko on luonut mekanis­min jol­la hän on onnis­tunut ohjaile­maan auringon val­oa, mer­iä ja tuulen humi­na on hän saavut­tanut jo Jumalan tason.

      Vastaa

      1. Mut­ta asi­aan: Elon Musk kan­nat­taa kansalaispalkkaa.

         – Huhtiku­us­sa 2026 Musk esit­ti ajatuk­sen, että ihmis­ten pois­tu­mi­nen työ­markki­noil­ta automaa­tion vuok­si johtaa väistämät­tä työttömyyteen. 

         Niin kuin blo­gi-isän­tä on tois­tel­lut, jo Mil­ton Fried­man on esit­tänyt kansalais­palkkaa. Ja kos­ka ilmeis­es­ti näh­nyt kaukaa tekoä­lyn dilem­mat, asi­aan on tutk­in­ut ihan kokeel­lis­es­ti Sam Alt­man. Tulon­jakokysymyk­sen ratkaisem­i­nen tekoä­lyn mah­dol­lis­es­ti tuo­mas­sa ‘niukku­u­den jälkeisessä’ maail­mas­sa pitäisi mielestäni olla yhteiskun­nal­lisen keskustelun suun­nilleen ykkö­sai­he. Jostain syys­tä ei ole se, vaan taitaa olla Sofia Vir­ran osal­lis­tu­mi­nen Erikoisjoukot-sar­jaan. Näil­lä pri­or­i­teeteil­la ihmiskun­nal­la ei ole toivoa. 

         Niin kauan kuin tavaroiden ja palvelu­jen hin­to­jen nousu ylit­tää rahan tar­jon­nan kasvun, kuten tekoä­lyn ja robot­tien tapauk­ses­sa on, inflaa­tio­ta ei ole. 

         Kuu­tosvai­h­toe­hto tääl­lä siis. Mut­ta miten tämä toteu­tuu epäho­mogeenises­sa maail­mas­sa, jos­sa tekoä­ly ja robot­it ovat USAs­sa ja Kiinas­sa, infla­toituvina tai defla­toituvina val­u­ut­toina dol­lari ja Yuan. Meitä pitäisi kiin­nos­taa tule­vaisu­us Suomes­sa ja Euroopas­sa, jos­sa val­u­ut­tana on Euro. Ja maail­maa riit­tää myös kauem­pana mei­dän omista navoista. J D Van­cen pari­isin-puheen perus­teel­la USA ajat­telee amerikkalaisia napo­ja ensimmäisenä.

         Tämä Trump / Vance’n ratkaisu kuu­lostaa suo­raan Neu­vos­toli­itos­ta kopioidulta. 

         Jos ajat­telee että kyseessä on Par­ta-Kallen esi­in nos­ta­ma kysymys mikä osa tuotan­nol­lisen akti­ivi­su­u­den hedelmistä kuu­luu työlle ja mikä pääo­ma­lle, on aika vaistämätön­tä että Neu­vos­toli­iton kaltaiset ratkaisut nou­se­vat taas pöy­dälle. Tekoä­lyn maail­mas­sa kaik­ki tehdään pääo­ma­l­la eikä mitään työl­lä. Ne joil­la ei ole tar­jo­ta muu­ta kuin työvoimansa, pää­tyvät jon­nekin joka tule­vaisu­u­den tekoä­ly­maail­man voit­ta­jia kiin­nos­taa yhtä vähän kuin meitä kiin­nos­ta­vat täl­lä het­kel­lä Kali­forn­ian asun­not­tomat tai sodan uhrit Darfurissa. 

         Toiv­ot­tavasti eteen ei kuitenkaan tule täl­lä ker­taa Pro­le­tari­aatin Dik­tatu­uria eikä neu­vos­toih­miset (Homo Sovi­eti­cus) näivet­tänyt­tä kan­nus­timien puutet­ta. Tätä pähk­inää parhaiden ajat­telijoiden pitäisi pureskel­la — ja tämä toiv­ot­tavasti onkin käyn­nis­sä Sofia Vir­taan keskit­tyvän pin­takuo­hun takana jossakin.

         Ja on ihan mah­dol­lista ottaa Ayn Rand ‑tyyp­pinen moraa­li­nen kat­san­tokan­ta jon­ka mukaan nämä joil­la ei ole tar­jo­ta kuin oma työvoimansa, jouta­vatkin katoa­maan maail­mas­ta. Väestöon­gel­ma ratkeaa, ja jäl­jelle jääneet pää­sevät naut­ti­maan uud­es­ta Eedenin parati­i­sista (mikäli saumoistaan nati­se­va maa­pal­lo kestää sinne asti). Pohtisin kyl­lä mielel­läni muitakin moraal­isia katsantokantoja.

   3. K‑veikolle kom­ment­ti­na tuo­hon Trumpin hallinnon suun­nitel­maan ostaa tiet­ty­jen tekoä­ly yhtiöi­den osakkei­ta liit­to­val­tion omis­tuk­seen on mon­es­sa mielessä hyvin poikkeuk­sel­lista Yhdys­val­tain talous­poli­ti­ikan pitkässä his­to­ri­as­sa johon aina kuu­lunut se aja­tus ettei liit­to­val­tio hal­litse suo­raan liike­toim­intaa. Ver­taus Neu­vos­toli­it­toon on huono kos­ka mon­es­sa Euroopan mais­sa val­tio omis­ta­ja pörssiy­htiöitä ja teol­lisu­us­laitok­sia. Esimerkik­si Nor­jas­sa maan öljy­tuotan­to on val­tion omis­tuk­ses­sa. Sama kos­kee muitakin liike­toim­intaa. Suomes­sa val­tio omis­taa esimerkik­si kansal­lisen lentoy­htiön ja energiayhtiön .

      Vastaa

3. Lyhytvuokrauk­sen pitäisi toimia jouhev­asti minuuttiaikataululla 

   On noi­ta las­ten har­ras­tuk­sia ja omia ja kaup­pareis­sua kun woltyian emme käytä vaan itse teemme. On mum­moa nur­mi­järvel­lä ja Espoos­sa ja työ­matko­ja jne on se auto kyl­lä päivit­täin tarpeen

   Vastaa

   1. Jos oikeasti tarvit­set autoa markki­nae­htoinen pysäköin­ti ei sitä mitenkään estä. Enem­mistö helsinkiläi­sistä ei tarvitse. Sen kuin ostat tai vuokraat paikan.

      Vastaa

4. On suo­ras­taan häkel­lyt­tävää, kuin­ka kaupun­ki- ja liiken­nesu­un­nit­telua tehdään vielä ihan niin kuin autonomisen liiken­teen val­lanku­mous ei olisi ovel­la. Tekni­ik­ka autonomiseen ajamiseen alkaa kuitenkin olla valmista ja enää on kyse vain sar­jatuotan­nos­ta ja säätelystä.

   Autonomi­nen ajami­nen mullis­taa liiken­teen per­in­po­h­jais­es­ti. Oman auton omis­t­a­mi­nen ei ole enää järkevää, kos­ka rob­o­t­ak­sil­la matkus­t­a­mi­nen on niin paljon halvem­paa. Rob­o­t­ak­sit voivat ajaa yök­si parkki­in jon­nekin kauas, mis­sä pysäköin­tikent­tä on puoli-ilmainen. Toisaal­ta autonomiset autot kor­vaa­vat myös per­in­teisen joukkoli­iken­teen ihan maail­man suurimpia metropole­ja luku­unot­ta­mat­ta, jois­sa kumipyörien kap­a­siteet­ti ei yksinään riitä. Helsin­gin kokoises­sa kaupungis­sa rob­o­t­ak­sien kap­a­siteet­ti riit­tää, kun samaan tak­si­in laite­taan usei­ta matkus­ta­jia, ja ruuhkaisim­mil­la reit­eil­lä voidaan käyt­tää pikkubussin kokoisia rob­o­t­ak­se­ja. Vaik­ka joku nos­tal­gikko halu­aisi vielä ratikalla matkus­taakin, niin niiden ajami­nen ei enää kan­na­ta, kun suurin osa matkus­ta­jista vai­h­taa robotakseihin.

   Vastaa

   1. Muista kuitenkin, että tilan käyt­tö on kaupunkili­iken­teen suurin kus­tan­nus. Rob­o­t­ak­sit voivat ratkaista liiken­teen Espoos­sa, mut­ta eivät kaupungissa.

      Vastaa

      1. Jos­sakin Tokios­sa tai Sin­ga­pores­sa rob­o­t­ak­sien kap­a­siteet­ti ei riitä. Suomes­sa ei kuitenkaan ole niin tiivistä kaupunkia, etteikö rob­o­t­ak­sit olisi ratkaisu. Helsin­gin niemen rajan aamu­ru­uhkas­sa ylit­tää joukkoli­iken­teel­lä n. tuplamäärä ihmisiä henkilöau­toi­hin ver­rat­tuna. Henkilöau­tois­sa on keskimäärin 1,2 matkus­ta­jaa. Riit­tää siis että rob­o­t­ak­sei­hin saadaan keskimäärin 3,6 matkus­ta­jaa / rob­o­t­ak­si, niin joukkoli­iken­teen kap­a­siteet­ti tulee kor­vatuk­si ilman että autoli­ikenne lisään­ty­isi yhtään.

      2. Soin­in­vaar­alle kom­ment­ti­na että var­maan rob­o­t­ak­sit ovat toimivia Espoos­sa jos­sa on paljon tilaa liikkua etenkin Län­siväylää pitkin mut­ta eikö kuitenkin poikit­tais­li­ikenne Helsin­gin sisäl­lä esimerkik­si Itä-Helsingistä Län­si-Helsinki­in olisi myös mah­dol­lista jär­jestää rob­o­t­ak­seil­la? Näin ei tarvitse esimerkik­si kiertää Pasi­lan kaut­ta julk­isil­la kuten nyt pitää mennä.

   2. Koh­ta näemme miten hyvin telibussien kap­a­siteet­ti riit­tää metron korvikkeek­si. Jos on väljää, niin jatkos­sa sit­ten var­maan metron kor­vaa Kalasa­ta­mas­ta itään auton­o­mis­ten pikkubussien arma­da. Sehän on oikeasti ihan toden­näköistä, kos­ka met­rossa kul­kee 2,5 min­uutin välein var­maankin sel­l­aiset 400 ihimistä. 10 hen­gen pikubusse­ja ei tarvi­ta kuin 40 * (60/2.5) eli 960 kpl. Se var­maan on ihan toteutet­tavis­sa — vieläpä niin, että hajau­tu­vat eri reit­eille ja kor­vaa­vat myös syöt­töli­iken­teen. Ruuh­ka-ajan ulkop­uolel­la pikkubus­sit kokoon­tu­vat jon­nekin kol­moske­hän tuolle puolen latautumaan.

      Vastaa

      1. Tämän väkimäärän siirtämi­nen kumipyörille ei ole mikään mah­do­ton tehtävä. Kehä I:llä kul­kee ruuh­ka-aikaan yli yhteen suun­taan yli 6 000 autoa tun­nis­sa eli 250 autoa 2,5 min­uutis­sa. Jokaises­sa on vähin­tään yksi ihmi­nen. 10 matkus­ta­jan autoil­la metron kap­a­siteet­ti ylit­ty­isi kummasti.

         Jos metro kor­vat­taisi­in noil­la rob­o­t­ak­seil­la, kokon­ais­matkan­pitu­udet lyheni­sivät, kos­ka matkus­ta­jat pää­si­sivät paikas­ta A paikkaan B suorem­paa reittiä.

         Maail­man vilkkaim­mal­la tiel­lä eli Kanadan 401:llä Toron­tossa kul­kee ruuh­ka-aikaan 20 000 ajoneu­voa tun­nis­sa yhteen suun­taan eli men­nen tullen yhden metrolin­jan kap­a­siteet­ti. Toki noil­la kohdin 401:llä on itse asi­as­sa kak­si ajo­rataa rin­nakkain ja kum­mal­lakin 4–5 kaistaa. Osmon main­os­ta­ma markki­na­t­alous toimii Toron­tossa. Ruuh­ka-aikaan kiireiset voivat ajaa mak­sullista 407:ää, mikä mak­saa korkeim­mil­laan luokkaa euron kilo­metri. Toki Toron­tossa on myös metro ja tarpeeseen.

      2. “Kehä I:llä kul­kee ruuh­ka-aikaan yli yhteen suun­taan yli 6 000 autoa tun­nis­sa eli 250 autoa 2,5 minuutissa.”

         Ihan tosis­saanko mein­a­sit rak­en­taa metron liiken­nekäytävään Kehä 1:n kokoisen liikennerännin?

         Noin muuten kymme­nen ihmisen keräämi­nen yhteen rob­o­t­ak­si­in ei ole mikään ihan triv­i­aali ongel­ma. Yhteiskyyte­jä ollaan yritet­ty ratkaista vaik­ka kuin­ka kauan ja siihen on käytet­ty mil­jarde­ja dol­lare­i­ta (uber), mut­ta lop­putu­lok­set ovat laihoja. 

         Käytän­nössä jär­jestelmästä olisi pakko tehdä aikataulutet­tu bus­siverkko, ja sil­loin päästään taas ihan samoi­hin aikataulun pitävyy­teen ja lin­jas­to­su­un­nit­telu­un liit­tyvi­in ongelmi­in joiden kohdal­la se ratkaisu kap­a­siteet­ti­tarpeen kas­vaes­sa lop­ul­ta on ratikat ja raskasraide.

      3. Arkkite­hdille: Kun puhutaan met­ros­ta Kalasa­ta­mas­ta itään, niin siinä vierel­lä kul­kee käytän­nössä koko matkan kumipyöräli­iken­teen liiken­nerän­ni, jos­sa kul­kee välil­lä Kulis-Kalasa­ta­ma noin puo­let Kehä I:n liiken­nemäärästä. Jos metron tila otet­taisi­in tämän rän­nin käyt­töön, saataisi­in vähin­tään Kehä I:n kapa. 

         En tietenkään ehdo­ta yllä ole­vaa. Keskus­ta-alueel­la tilanne on toinen. Lisäk­si metron käyt­tö­mukavu­us on parem­pi kuin ainakin kumipyöräjoukkoli­iken­teen ja keskus­tas­sa monis­sa tapauk­sis­sa jopa henkilöauton.

         HSL:n tilas­to­jen mukaan hei­dän bussien­sa käyt­töaste on reilu 10%. Siten suurin osa bus­sivuoroista hoi­tu­isi itse asi­as­sa järkeväm­min noil­la 10 hen­gen pikkubus­seil­la. Ongel­ma tulee asi­as­ta, jon­ka jo tote­sit: aikataulu- ja lin­jas­to­su­un­nit­telu sekä matkus­tus­mukavu­us. Jos nämä pystyt­täisi­in ratkaise­maan, meil­läkin suuri osa joukkoli­iken­teestä hoidet­taisi­in sherut-takseilla.

      4. Miten Itäväylän kap­a­siteet­tia lisäisi se, että pul­lonkaulana olevin risteyk­si­in jonotet­taisi­in use­am­mal­la kaistalla?

      5. Iva­lo kir­joit­ti: “Jos metro kor­vat­taisi­in noil­la rob­o­t­ak­seil­la, kokon­ais­matkan­pitu­udet lyheni­sivät, kos­ka matkus­ta­jat pää­si­sivät paikas­ta A paikkaan B suorem­paa reittiä.”

         Ilmeis­es­ti kunkin 10-hen­gen pikkubussin matkus­ta­jien olisi olta­va menos­sa samaan paikkaan, kos­ka muu­toin­han reit­ti ei olisi suo­ra. Hei­dän olisi myös nous­ta­va kyyti­in samas­ta paikas­ta tai ainakin saman suo­ran reitin varrelta. 

         Miten tämä on toteutet­tavis­sa tehokkaasti ja niin, että bus­sit oli­si­vat täyn­nä (muu­toin eivät sovi ainakaan Itäväylälle) matkus­ta­jia. Miten usein kullekin reit­ille sat­tuisi busse­ja — ei var­maan läh­eskään yhtä usein kuin liityn­täbusse­ja menee nyt 5–6 min­uutin välein Roihuvuoressa.

      6. “HSL:n tilas­to­jen mukaan hei­dän bussien­sa käyt­töaste on reilu 10%. Siten suurin osa bus­sivuoroista hoi­tu­isi itse asi­as­sa järkeväm­min noil­la 10 hen­gen pikkubusseilla.”

         Tässä taas päästään siihen ongel­maan, että suurin osa tuos­ta mata­las­ta käyt­töas­teesta selit­tyy pitkien lin­jo­jen hän­nil­lä ja toisaal­ta ruuh­ka-ajan ulkop­uolisil­la vuoroil­la. On vähän huonoa palvelua katkaista lin­ja kah­tia siten, että puo­livälis­sä matkaa vai­hde­taan pikkubus­sista isom­paan, ja toisaal­ta saman lin­jan ajami­nen eri kalus­tol­la eri kel­lon­aikaan ei sekään kuu­losta hirvit­tävän kus­tan­nuste­hokkaal­ta ratkaisul­ta, kun kalus­ton kokon­ais­tarve kuitenkin määräy­tyy ruuhkahuipun mukaan.

         Sinän­sä pisimpiä hän­tiä pitäisi vaan yksinker­tais­es­ti kar­sia kokon­aan pois kus­tan­nuste­hot­tom­i­na ja leika­ta palve­lu­ta­soa. Joidenkin kaukaisten pien­taloaluei­den (n. kehä kol­men tasol­la) syöt­töli­iken­teeseen radan var­teen rob­o­t­ak­sit saat­taisi­vat ollakin käyt­tökelpoisia välineitä, ja tiev­erkos­sakin riit­tää kap­a­siteet­tia. Mut­ta liiken­teel­lis­es­ti kyse on melko mar­gin­aalis­es­ta osuudesta.

      7. Soin­in­vaar­alle Itäväylän kap­a­siteetista: Rän­nin lev­en­tämi­nen lisää myös risteyk­sien väl­i­tyskykyä, kun eri­laisille ram­peille liityn­täkaistoille syn­tyy lisää tilaa. Jos olet aidosti kiin­nos­tunut asi­as­ta, kan­nat­taa käy­dä Toron­tossa tutus­tu­mas­sa ratkaisui­hin, joil­la 401:n väl­i­tyskyky on nos­tet­tu ohi Los Ange­lesin I405:n kap­a­siteetin. LA:ssa tilan jär­jestämi­nen vas­taavi­in ratkaisui­hin on vaikeaa. Tai pienem­mässä mit­takaavas­sa ratkaisumallei­hin voi tutus­tua Kehä I:llä Leppävaarassa.

         Ajan sen ver­ran har­voin Itäväyläl­lä, että en osaa suo­ral­ta kädeltä ehdot­taa konkreet­tisem­pia ratkaisu­ja. Sörnäis­ten­tun­neli lie­nee pisim­mäl­lä toteu­tuk­ses­sa. Lisäk­si olen sitä mieltä, että rahan käyt­tö ratkaisui­hin on turhaa: sil­loin har­voin, kun olen Itäväyläl­lä ajanut, siel­lä ei ole ollut ruuhkia. Metro toimii hyvin.

      8. Sil­loin kun ei ollut mas­tr­toa eikä bus­sikaisto­ja, Itäväylä jumit­ti kan­takaupun­gin päästä, kos­ka kan­takaupun­gin katu­verkko ei pystynyt otta­maan vas­taan sinne pur­suavaa autoli­iken­net­tä. Mat­ka Puoti­las­ta keskus­taan kesti 45 min­u­ut­tia. Mitkä kort­telit purkaisit pois kantakaupngista?

      9. Sil­loin kun ei ollut metroa eikä bus­sikaisto­ja, Itäväylä jumit­ti kan­takaupun­gin päästä, kos­ka kan­takaupun­gin katu­verkko ei pystynyt otta­maan vas­taan sinne pur­suavaa autoli­iken­net­tä. Mat­ka Puoti­las­ta keskus­taan kesti 45 minuut5tia. Mitkä kort­telit purkaisit pois kantakaupngista?

      10. Ennen metroa Teol­lisu­uskatu oli myös jumis­sa. Nyt sen päähän on raken­net­tu tun­neli pääradan ali. Samoin Hakamäen­ti­etä on leven­net­ty, sille on raken­net­tu tun­neli Man­ner­heim­intien ali, Vetu­ri­ti­etä on paran­net­tu ja Rat­api­hantielle on raken­net­tu uusi liit­tymä Koske­lantielle. Kan­takaupun­gin pohjois­pään liiken­neväylien väl­i­tyskyky on aivan eri­lainen kuin ennen. 

          Etelään päin men­nessä muu­tok­set eivät ole niin suuria, mut­ta Hakaniemen sil­ta on uusit­tu ja Sörnäis­ten rantati­etä paran­net­tu. Veikkaisin siis, että pahin ruuh­ka syn­ty­isi Pohjois­ran­taan eli Pää­var­tio ja Pres­i­dentin­lin­na nurin. Lisäk­si valitet­tavasti Hämeen­tie pitäisi palaut­taa läpiajokaduksi.

          Keskustelun lähtöko­h­ta oli kuitenkin se, että metro päät­ty­isi Kalasa­ta­maan. Sil­loin tietenkin Suvi­lah­den voimalaitok­sen alue pitäisi muut­taa parkki­taloik­si. 1970-luvul­la­han tämä olisi ollut mah­do­ton ajatuksenakin.

      11. Soin­in­vaar­alle vielä Itäväylän liikennemääristä:
          * Metropäätös tehti­in 1969, liiken­nelasken­nas­sa 1970 Itäväylän vuorokausili­ikenne Kulosaaren sil­lal­la oli 54 030 ajoneuvoa
          * Vuon­na 1980 syysku­un tyyp­il­lisenä arkipäivänä klo 6–20 liiken­nelasken­nas­sa Kulosaaren sil­lal­la kul­ki 44 970 ajoneu­voa. Määrä oli käytän­nössä sama kuin 1970. Ruuhkat lienevät olleet liiken­teen kasvun estänyt tekijä
          * Nykyään Kulosaaren sil­lal­la kul­kee 50 000 — 60 000 autoa vuorokaudessa. Eli sama määrä kuin ennen metroa. Ruuhkat vain ovat vähen­tyneet merkittävästi.

      12. Metro ei ratkaissut itäväylän ruuhkaa vaan bus­sikai­stat yli kymme­nen vuot­ta ennen metroa. Kun autoil­ta otet­ti­in yksi kaista pois, bus­sit menivät paljon nopeam­min kuin autot, riit­tävän moni siir­tyi bus­sei­hin ja myös auto­jen nopeus kasvoi.

      13. Bus­sikai­stat otet­ti­in käyt­töön 1969. Tämä näkyy vuon­na 1969 pienenä notkah­duk­se­na ajoneu­voli­iken­teen määrässä Kulosaaren sil­lal­la kaupunki­in päin. Mut­ta jo vuon­na 1970 notkah­dus oli ohi. Liiken­nemäärät lask­i­vat hie­man 1970-luvun puo­livälis­sä, mut­ta syynä oli öljykri­isi ja talous­taan­tu­ma, eivät liikennejärjestelyt. 

          Edelleen Itäväylän ajoneu­vomäärä kasvoi metron käyt­tööno­ton jäl­keen, kun bus­sikai­stat pois­tu­i­v­at. Ajoneu­voina las­ket­tuna väylän väl­i­tyskyky on parem­pi henkilöau­toil­la kuin täys­mit­taisil­la busseilla.

          Tilas­tot löytyvät:
          https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/liikenne-ja-kartat/kadut/liikennetilastot/wanhat_julkaisut/Liikennelaskennat%20Helsingissa%201980.pdf

   3. Matkus­tus­mukavu­us, kun 5 ihmistä änkeää pie­neen robot­ti­tak­si­in on huonom­pi kuin mis­sään oike­as­sa joukkoli­iken­nevä­li­neessä. Matkan­teko olisi lisäk­si hitaam­paa kuin raideliikenteellä.
      Tämän­tyyp­pistä kimp­patak­sili­iken­net­tä, toki kul­jet­ta­jal­la, on jo kehi­tys­mais­sa jois­sa joukkoli­ikenne on surkeaa, ja sitä olisi Helsingis­sä ja suo­ma­lai­sis­sa kaupungeis­sa laa­jem­minkin jos ihmiset halu­aisi­vat sel­l­aista, mut­ta kun ei ole. 

      Automaat­ti­nen tak­si on investointi­na niin kallis että kun ne jos­sain vai­heessa yleistyvät Suomes­sa niin matkus­tamisen hin­ta aset­tunee johonkin kul­jet­ta­jal­lisen taksin ja oma­l­la autol­la ajamisen välille, kuitenkin kalli­im­paa kuin joukkoli­iken­teel­lä kulkem­i­nen. Eli ne kor­va­si­vat lähin­nä kul­jet­ta­jal­lisia tak­se­ja mut­ta ei joukkoli­iken­net­tä työ­matkoil­la ruuhka-aikaan.

      Vastaa

      1. Way­mon rob­o­t­ak­sikyy­dit mak­sa­vat Yhdys­val­lois­sa täl­lä het­kel­lä jopa hie­man enem­män kuin Uber­it. Hin­taero on tosin kaven­tunut. Rob­o­t­ak­seista ei siten ole ainakaan lähivu­osi­na tulos­sa joukkoli­iken­teen korvaajaa. 

         Syyt, mik­si ihmiset käyt­tävät Way­moa eivätkä per­in­teistä tak­sia, ovat itse asi­as­sa hie­man yllättäviä:
         * Tur­val­lisu­us ja luotettavuus
         * Yksi­ty­isyys, ei tarvitse jutel­la kul­jet­ta­jan kanssa ja voi tehdä mitä haluaa
         * Ei tarvitse mak­saa tippiä
         * Autot ovat uusia ja siistejä
         * Ei pelkoa diskrim­i­naa­tios­ta esimerkik­si koiran kul­jet­tamisen vuoksi.

      2. Automaat­ti­au­tol­la kulkem­i­nen aivan kuten Uber­it sopi­vat siihen kehi­tys­maa­han, jos­sa ei pääosin ole kun­nol­lista julk­ista liiken­net­tä ja hajanainen kaupunki­rakenne, eli Yhdys­val­toi­hin. Jokaista siir­tymää varten tarvit­see kyy­din kulkea vielä ylimääräisiä kilo­me­tre­jä vieden tiev­erkol­ta tilaa, kos­ka liikku­va auto vie jopa enem­män tilaa kuin pysäköi­ty. Niin­pä automaat­ti­au­tot vievät vain enem­män tilaa kuin nykyi­nen liikenne ja aiheut­ta­vat enem­män meteliä. 

         Way­mo-tule­vaisu­udessa teil­lä on jatku­va kohi­na automaat­ti­sista autoista sil­loinkin, kun ihmiset eivät kul­je niiden sisäl­lä. Kos­ka pääo­ma ei halua olla laiskana, ne saat­ta­vat täl­löin kul­jet­taa ate­ri­oi­ta tai paket­te­ja, jot­ka nyt kul­jete­taan tehokkaam­min isom­mis­sa erissä.

   4. Autonomi­nen ajaminen
      ” . Riit­tää siis että rob­o­t­ak­sei­hin saadaan keskimäärin 3,6 matkus­ta­jaa / robotaksi,”

      Ei se ole sit­ten enää niin kätevää, kuin oma henkilöauto.

      Ja yhtä paljon rob­o­t­ak­si seisoo val­ois­sa, kuin tavalli­nenkin auto.

      Jos rob­o­t­ak­seista tulee halpo­ja ja käte­viä, niin henkilöau­toilus­ta tulee aiem­paa halvem­paa ja käteväm­pää, jol­loin aamu­ru­uhkas­sa on aiem­paa enem­män henkilöautoja.

      Vastaa

5. Mon­es­sa kaupungis­sa verovaroil­la raken­net­tu­jen parkkipaikko­jen käyt­tö on estet­ty rajoit­ta­mal­la pysäköin­ti­ai­ka 2 tun­ti­in. Tämä johtanut siihen, että parkkipaikko­jen käyt­töaste jää 4 %. Eikö verovaro­ja olisi järkevää käyt­tää veron­mak­sajien eli­nolo­jen paran­tamiseen, ei hei­dän “kiusaamiseen”?

   Vastaa

   1. ‘Mon­es­sa kaupungis­sa verovaroil­la raken­net­tu­jen parkkipaikko­jen käyt­tö on estet­ty rajoit­ta­mal­la pysäköin­ti­ai­ka 2 tuntiin.’
      Mon­es­sa ostoskeskuk­ses­sa on rajoitet­tu parkkipaikko­jen ilmainen käyt­tö esim. ensim­mäisi­in kolmeen tun­ti­in, kos­ka muuten niitä käytet­täisi­in auto­jen varas­toin­ti­in eivätkä mak­sa­vat asi­akkaat pää­sisi ostoskeskuk­seen. Min­un olisi helpom­pi asioi­da oma­l­la autol­la kan­takaupungis­sa, jos pysäköin­tipaikko­jen hin­ta olisi niin korkea, että osa paikoista olisi aina vapaana eikä tarvit­sisi kiertää kort­telia paikkaa etsimässä.

      Vastaa

6. Oli aikanaan virhe rak­en­taa lähiöt niin väljik­si ja jät­tää talo­jen väli­in suuret parkkiken­tät, mut­ta se virhe on nyt tehty. Virhet­tä ei pidä enää jatkaa. Kun meil­lä on autopaikko­ja 16 neliök­ilo­metrin ver­ran, voidaan hyvin rak­en­taa uusille alueille vähem­män autopaikko­ja. Ne, joiden on ihan pakko saa­da autolleen parkkipaik­ka. voivat men­nä asumaan sinne, mis­sä niitä on yllin kyllin.

   Tämä taitaa ker­toa kaiken tarpeel­lisen, kun on autoista kyse Soin­in­vaar­al­la kyl­lä läh­tee aina laukalle. Mik­si ihmeessä joku Kon­tu­la olisi pitänyt rak­en­taa ahtaak­si? Olisiko sosi­aal­isia ongelmia vähemmän? 

   Mut­ta samaa mieltä, tärkeää että vai­h­toe­hto­ja on ja sik­si Soin­in­vaar­alaiset ja Helsin­ki pitää pitää kaukana Espoon suun­nit­telus­ta ja veroeuroista.

   Vastaa
7. Paluuviite: Kaupunkirakenne­lautakunta 17.6.2026 – Miika Hämynen