Miksi tekoäly ei syökse meitä perikatoon

Kaik­kien mui­den puu­hie­ni ohel­la olen muka­na Pek­ka Ala-Pie­ti­län joh­ta­mas­sa TEM:n teko­ä­ly­työ­ryh­mäs­sä, sen yhteis­kun­nal­lis­ten ja työl­li­syys­vai­ku­tus­ten jaos­ton puheenjohtajana.

Teko­ä­lyä on ver­rat­tu säh­köön: se tulee kaikkialle.

Kom­men­teis­sa tämän blo­gin robot­ti­ve­roa kos­ke­vas­sa artik­ke­lis­sa moni näki kovin synk­kä­nä tule­vai­suu­den, kun teko­ä­ly ja robo­tit syr­jäyt­tä­vät val­ta­van mää­rän työ­voi­maa. Eri­tyi­ses­ti ennus­tet­tiin tämän joh­ta­van sii­hen, että pää­oman omis­ta­jat rikas­tu­vat val­ta­vas­ti ja työ­tä teke­vä kan­sa kurjistuu.

Ensin vähän luku­ja. Teko­ä­lyn ole­te­taan syr­jäyt­tä­vän 15 vuo­des­sa noin 15 pro­sent­tia täl­lä het­kel­lä teh­tä­väs­tä työs­tä. Tämän ennus­teen on meil­lä anta­nut McKin­seyn tut­ki­mus­ryh­mä. Kovin tark­ka­na en tätä lukua pitäi­si, mut­ta se kuvas­taa suu­ruus­luok­kaa.  Tämä on aika vähän ver­rat­tu­na sii­hen, mitä tek­no­lo­gi­nen mur­ros tähän asti on teh­nyt. Pel­käs­tään met­su­rei­den mää­rä on pie­nen­ty­nyt 300 000 met­su­ris­ta 4 000 met­su­riin. Mitään täl­lais­ta ei ole edessä.

Enti­seen ver­rat­tu­na uut­ta on se, että nyt myös aka­va­lai­set amma­tit ovat vaa­ras­sa, kun ennen auto­maa­tio koh­dis­tui lähin­nä SAK-lai­siin ja STTK-lai­siin ammat­tei­hin. Toi­saal­ta aka­va­lais­ten kai pitäi­si kye­tä siir­ty­mään toi­siin teh­tä­viin, onhan heil­lä hyvä koulutus.

Jos 1990-luvul­la auto­maa­tio alkoi syr­jäyt­tää ihmi­siä hyvä­palk­kai­sis­ta töis­tä työt­tö­mik­si tai aiem­paa huo­no­palk­kai­sem­piin töi­hin – kes­ki­mää­rin vai­ku­tus toki oli posi­tii­vi­nen, siir­ryt­tiin entis­tä parem­pi­palk­kai­sem­piin töi­hin, mut­ta iso jouk­ko jäi kär­si­jöik­si. Maa- ja met­sä­ta­lou­des­ta ja myö­hem­min teks­tii­li­teh­tais­ta oli siir­ryt­ty rahak­kaam­piin hom­miin, mut­ta se aika on taka­na, jol­loin kaik­ki oli­vat voit­ta­jia. Tämä tulee var­maan­kin jat­ku­maan. On siis voit­ta­jia ja häviä­jiä, mut­ta kes­ki­mää­rin ihmi­set voittavat.

Kun yksi hal­pa robot­ti tekee kym­me­nen mie­hen työn, tulee­ko robo­tin omis­ta­jas­ta val­ta­van rikas? Ei tule, vaan tuot­tei­den hin­nat las­ke­vat ja kulut­ta­ja voit­taa. Täs­tä pitää huo­len kil­pai­lu. Pää­oma on nyky­ään hal­paa (korot nega­tii­vi­sa) joten pää­oman omis­ta­jat eivät voi voit­taa kovin pal­jon. Eihän moni­toi­mi­ko­nei­den omis­ta­jat­kaan ole huip­pu­rik­kai­ta, vaik­ka moto tekee sadan met­su­rin työn. Arvon­li­säys met­sän­kor­juus­sa vähe­ni ja pape­rin ja puu­ta­va­ran osta­jat hyö­tyi­vät – ja tie­tys­ti metsänomistajat.

Niin­pä robot­tien teke­män työn arvoa ei tar­vit­se jakaa perus­tu­lo­na kai­kil­le. Kaik­ki saa­vat sen auto­maat­ti­ses­ti hin­ta­me­ka­nis­min kaut­ta hal­vem­pi­na tuot­tei­na ihan niin kuin tähän­kin asti.

Lisään­tyy­kö raken­teel­li­nen työt­tö­myys osaa­mis­vi­nou­man muka­na? Täs­sä tar­kas­te­lus­sa ei kan­na­ta erot­taa teko­ä­lyä muun digi­ta­li­saa­tion vai­ku­tuk­sis­ta. Ennus­tei­den mukaan osaa­mis­vi­nou­ma pahe­nee – tai siis aina­kin työt muut­tu­vat vaativammiksi.

En kyl­lä ole ihan var­ma täs­tä­kään. Moni työ muut­tuu nimit­täin hel­pom­mak­si, pal­jon hel­pom­mak­si, kos­ka ohjel­mat tule­vat käyt­tä­jäys­tä­väl­li­sem­mik­si. Voi olla, että kas­va osa töis­tä ei vaa­di juu­ri mitään ammattitaitoa.

Tar­koit­taa­ko tämä seka­työ­mie­hen paluuta?

Noin sinän­sä ihmet­te­len, miten sii­tä­kin on saa­tu ongel­ma aikaan, että kor­kea elin­ta­so syn­tyy nykyi­sin niin pie­nel­lä työ­pa­nok­sel­la ja jat­kos­sa yhä pie­nem­mäl­lä. Ilmei­ses­ti antii­kin vapai­den kreik­ka­lais­ten elä­mä oli aivan vihe­liäs­tä ja para­tii­sis­sa oli­si suo­ras­taan hel­ve­til­lis­tä, kun ei ollut työtä!

En ole kuul­lut vali­tet­ta­van, että koti­ta­lous­ko­neet ovat romaut­ta­neet koti­työn mää­rän eikä uut­ta raa­dan­taa ole tul­lut tilalle.

118 vastausta artikkeliin “Miksi tekoäly ei syökse meitä perikatoon”

  1. Minä kyl­lä uskon, että kor­kea­kou­lu­tus­ta ei enää oikein tar­vi­ta mihin­kään. Älyk­kääl­le ohjel­mal­le vain sano­taan ongel­ma ja se rat­kai­see sen. Aika pöli­ää on kyl­lä alkaa mak­sa­maan iso­ja sum­mia korkeakoulutuksesta.

  2. 1. Se mikä mah­dol­li­ses­ti muut­taa kai­ken on teko­ä­lyn kehi­tys ihmi­sen tasol­le ja sen yli. Täl­lai­nen teko­ä­ly pys­tyy teke­mään käy­tän­nös­sä kaik­ki työt parem­min kuin ihmi­nen: lää­kä­ri, insi­nöö­ri, polii­tik­ko, joh­ta­ja, put­ki­mies, sävel­tä­jä jne. Ihmis­ten uudel­leen­kou­lut­ta­mi­nen ei sil­loin (toi­sin kuin nykyi­sin) auta työt­tö­myy­teen, kos­ka mikä tahan­sa työ kek­si­tään, niin robot­ti tekee sen paremmin.

    Tämä ei ole sci­fi-fan­ta­sia tai pie­nen vähem­mis­tön mie­li­pi­de. Suu­ri osa maa­il­man par­hais­ta asian­tun­ti­jois­ta uskoo että tämä on mah­dol­lis­ta muu­ta­mien kym­me­nien vuo­sien sisäl­lä. Kun koneop­pi­mi­sen asian­tun­ti­joil­ta kysyt­tiin, mil­loin kone kyke­nee teke­mään kaik­kia samo­ja teh­tä­viä kuin ihmi­nen, medi­aa­ni oli ~45vuotta.
    https://arxiv.org/pdf/1705.08807.pdf Hajon­ta vas­tauk­sis­sa oli suur­ta. Kos­ka en ole asian­tun­ti­ja, minul­le riit­tää että toden­nä­köi­syys on joka tapauk­ses­sa riit­tä­vän suu­ri että asi­aan pitäi­si varau­tua. Voi myös olla että syys­tä tai toi­ses­ta täl­lai­sen teko­ä­lyn kehi­tys osoit­tau­tuu mahdottomaksi.

    2. Täs­sä tilan­tees­sa pää­oman ja työn suh­de muut­tuu niin että ihmis­työ­tä ei juu­ri tar­vi­ta. Tot­ta kyl­lä, pää­oman (eli robot­tien) omis­ta­jat eivät pää­se rikas­tu­maan jos kulut­ta­jil­la ei ole osto­voi­maa. Jokin sosiaaliturvan/työn/omistamisen uudel­leen­mää­rit­te­ly on tarpeen.

    3. Vai­kut­taa sil­tä että olet­te teko­ä­ly­työ­ryh­mäs­sän­ne ansiok­kaas­ti tut­ki­neet busi­ness-as-usual ske­naa­rio­ta, ja jos tar­koi­tus oli kat­soa vain 10–15 vuot­ta tule­vai­suu­teen, se var­maan riittääkin.

  3. Onko oikea­saan kor­kea­kou­lut­tau­tu­mi­ses­sa enää jär­keä suu­rim­mal­le osal­le sen kor­kei­den vaih­toeh­to­kus­tan­nus­ten takia? Tot­ta­kai kan­nat­taa kou­lut­tau­tua jo se antaa sisäl­töä elä­mäl­le mut­ta moni sai­si parem­man elä­män tuol­lai­se­na seka­työ­jät­kä­nä joka panos­tai­si vapaa-aikaan.

    Ois­pa itel­lä­kin ollut Soi­nin­vaa­ran kal­tai­nen lep­po­si­ta­mi­seen kan­nus­ta­va van­hem­pi eikä lute­ri­lai­nen patistelija.

    1. GOLAJTTI:
      Onko oikea­saan kor­kea­kou­lut­tau­tu­mi­ses­sa enää jär­keä suu­rim­mal­le osal­le sen kor­kei­den vaih­toeh­to­kus­tan­nus­ten takia? Tot­ta­kai kan­nat­taa kou­lut­tau­tua jo se antaa sisäl­töä elä­mäl­le mut­ta moni sai­si parem­man elä­män tuol­lai­se­na seka­työ­jät­kä­nä joka panos­tai­si vapaa-aikaan.

      Ois­pa itel­lä­kin ollut Soi­nin­vaa­ran kal­tai­nen lep­po­si­ta­mi­seen kan­nus­ta­va van­hem­pi eikä lute­ri­lai­nen patistelija.

      Mis­tä sit­ten saat rahaa? Val­tio ei sitä sinul­le tule anta­maan. Yri­tyk­set EI tule mak­sa­maan yhtään lisää vero­ja mis­sään tilanteessa.

  4. > uut­ta on se, että nyt myös aka­va­lai­set ammatit
    > ovat vaarassa

    Kei­no­ä­ly ottaa teh­däk­seen pal­jon yksin­ker­tai­sia töi­tä val­tion ja kun­tien hal­lin­nos­sa. Vero­tus­pää­tök­set, auto­ma­ti­soi­tu sakot­ta­mi­nen ja tuo­miot oikeus­is­tui­mis­sa saa­vut­ta­vat pian kan­sa­lais­ten luot­ta­muk­sen, kos­ka pärs­tä­ker­roin, poliit­ti­nen mie­li­pi­de ja lah­juk­set eivät enää vai­ku­ta pää­tök­seen. Niis­tä tulee entis­tä objektiivisempia.

    Ongel­ma on, että mark­ki­na­ta­lous ei toi­mi val­tion hal­lin­nos­sa. Ketään ei irti­sa­no­ta. Alkaa aika­kausi, jol­loin val­tio alkaa puut­tua kan­sa­lais­ten yksi­tyi­syy­teen ja perus­tus­lain­kin suo­jaa­maan omai­suu­teen ja mui­hin oikeuk­siin aivan ennen­nä­ke­mät­tö­mäl­lä taval­la. — Ja vain sik­si, että nyt se on mah­dol­lis­ta. Onhan vir­ka­mies­ten itsel­leen jotain teke­mis­tä keksittävä.

  5. Noin sinän­sä ihmet­te­len, miten sii­tä­kin on saa­tu ongel­ma aikaan, että kor­kea elin­ta­so syn­tyy nykyi­sin niin pie­nel­lä työ­pa­nok­sel­la ja jat­kos­sa yhä pie­nem­mäl­lä. Ilmei­ses­ti antii­kin vapai­den kreik­ka­lais­ten elä­mä oli aivan vihe­liäs­tä ja para­tii­sis­sa oli­si suo­ras­taan hel­ve­til­lis­tä, kun ei ollut työtä!

    En ole kuul­lut vali­tet­ta­van, että koti­ta­lous­ko­neet ovat romaut­ta­neet koti­työn mää­rän eikä uut­ta raa­dan­taa ole tul­lut tilalle.”

    Tätä läp­pää Soi­nin­vaa­ra on vil­jel­lyt var­maan vii­mei­set 30 vuot­ta. Ikään kuin työ on “orjuut­ta”, jos­ta ihmi­sen pitää “vapau­tua”. Vapau­tua mihin?

    Näh­däk­se­ni työn teol­la on mui­ta­kin mer­ki­tyk­siä ihmi­sel­le tai ihmi­syy­del­le kuin “orjuus”.

  6. Asial­lis­ta poh­dis­ke­lua. Teko­ä­lyn, digi­ta­li­saa­tion ja yli­pää­tään tek­ni­sen kehi­tyk­sen suh­teen on hyvä kui­ten­kin muis­taa, että ne saat­ta­vat muut­taa maa­il­maa täy­sin arvaa­mat­to­mil­la tavoilla.

    Itse en myös­kään ymmär­rä eri­tyis­tä työn­teon ihan­noi­ni­tia. Eikö oli­si mie­lek­kääm­pää tavoi­tel­la vain riit­tä­vää toi­meen­tu­loa ja mie­le­käs­tä elä­män­si­säl­töä kuin pelk­kää mää­rä­mit­tais­ta työntekoa?

  7. Samaan aikaan hal­li­tus kuris­taa yli­opis­to­jär­jes­tel­mää hen­gil­tä. Ilmei­ses­ti eivät pitä­neet omia opin­to­jaan mielekkäinä?

    Ongel­ma on, että jos 3–4v kan­di (amk/yliopisto) muut­tuu pää­asial­li­sek­si työ­elä­mä­tut­kin­nok­si niin aka­tem­mi­nen työ­voi­ma muut­tuu aika jäy­käk­si työmarkkinoilla.

    Työ­nan­ta­jien on mak­set­ta­va aika pal­jon enem­män sii­tä, että ihmi­set saa­vat työ­elä­mäs­sä tar­vit­ta­van osaa­mi­sen ja ovat tuot­ta­via työs­sään. Tämä edel­lyt­tää palk­ka­ta­son laskua.

    Toi­sek­seen työ­nan­ta­jien on mak­set­ta­va yio­pis­to­jen täy­den­nys­kou­lu­tuk­ses­ta reip­paas­ti nykyis­tä enem­män. Yli­opis­tot toki rahas­ta­vat täl­lä samas­sa henegs­sä kuin yksi­tyi­nen ter­ve­ve­den­huol­to. Joka tapau­yk­ses­sa työn­te­ki­jän osaaa­mi­sen päi­vit­tä­mi­nen on teh­tä­vä laa­jem­min ja useammin.

    Ruot­sis­sa tämä on jo tapah­tu­nut. Sil­loin saa­daan aikaan täs­mä­kou­lu­tet­tua kapea-alais­ta työ­voi­maa. Samal­la työn ohjeis­tus ja työn joh­ta­mi­nen lisään­ty­vät. Yhteis­kun­ta­po­liit­ti­ses­ti tämä suo­sii suu­ria asu­tus­kes­kuk­sia, jois­sa työ­paik­kaa voi teo­rias­sa vaihtaa.

    Robo­tiik­ka — teko­ä­lyn kans­sa täl­lä on se liit­ty­mä, että juu­ri hal­li­tuk­sen ohjaa­ma yli­opis­to­kou­lu­tus tuot­taa työ­voi­maa, joka on hel­poin­ta kor­va­ta älyk­kääm­mil­lä jär­jes­tel­mil­lä. Siis niil­lä jot­ka pys­ty­tään ohje­mis­ta­maan ja mää­rit­tä­mään teke­mi­sel­tään tarkasti.

    Samaan aikaa­ny­li­ops­tot todel­li­suu­des­sa aja­vat alas auto­maa­tion osaa­mis­taan. (Ihan tot­ta!) Syy­nä on aktii­vi­nen pois­va­lin­ta, jos­sa hel­pin­ta on lopet­taa ne alat, jois­sa pro­fes­so­ri jää eläk­keel­le. Auto­maa­tio­alal­la piti teh­dä tämän vuo­si­kym­me­nen puo­li­vä­lis­sä suku­pol­ven vaih­dos useam­mas­sa yli­opis­tos­sa. Sitä ei teh­ty, kos­ka sää­tö­toi­mien vuok­si edes ten­tu­re track apu­lais­pro­fes­suu­re­ja ei uskal­let­tu avata.

    Juh­la­pu­heis­sa kaik­ki on hyvin. Todel­li­suu­des­sa ei.

    Aiem­mas­sa tut­ki­mus­jär­jes­tel­mäs­sä suu­ry­ri­tyk­se rahoit­ti­vat yli­opis­to­ja, jot­ta sai­vat itsel­leen sopi­vaa työ­voi­maa. Jos tar­vit­tiin ohjel­mis­toih­mi­siä, rahoi­te­tiin opin­näyt­tei­tä sekä tut­kius­hank­kei­ta (jois­ta saa­tiin toh­to­rei­ta alal­le) sekä lah­joi­tet­tiin pro­fes­suu­re­ja vii­dek­si vuo­dek­si. Vas­taa­vas­ti tut­ki­mus pai­not­ti alo­ja, joil­le tar­vit­tiin osaamista.

    Glo­baa­lien pörs­siyh­tiöi­den kan­nal­ta tämä ei kiin­nos­ta. Väkeä kun saa jos­tain, kun­han mak­saa tar­peek­si. Samal­la kan­sal­li­nen osaa­mis­ta­so haperoituu.

    Mitä oli­si teh­tä­vä: Hel­pin ja vai­kut­ta­vin tapa oli­si rahoit­taa Aka­te­mian ja Teke­sin yhtei­nen tut­ki­mus­oh­jel­ma, jon­ka avul­la kou­lu­te­taan sekä DI/maisteri että toh­to­ri­ta­son osaa­jia maa­han. Samal­la jos­tain oli­si löy­det­tä­vä rahaa, jot­ta Aal­to, TTY ja Oulu sai­si­vat ohjel­mis­to­pai­not­tei­sen robo­tii­kan pysy­vät tut­ki­ja­toh­to­rit huo­leh­ti­maan alan perusosaamisesta.

    Sivu­juon­tee­na: digi­taa­li­nen huma­nis­mi on kan­sain­vä­li­ses­ti alue, joka muut­taa huma­nis­ti­si­sa tiet­tei­tä. Samoin uusien data-aineis­to­jen kerää­mi­sen ja käsit­te­lyn hel­po­tut­tua yhteis­kun­ta­tie­teis­sä on tapah­tu­mas­sa rajua uudistumista.

    Juu­rion­gel­ma on, että Suo­mes­sa on ollut peräk­käin kak­si erit­täin tut­ki­mus­vi­ha­mie­lis­tä hal­li­tus­ta ohjaams­sa tut­ki­mus­lai­tok­sia ja yli­opis­to­ja. Ensim­mäi­sen ker­ran Suo­men his­to­rias­sa sivis­tys on ollut yhden­te­ke­vää kan­sa­ku­nal­le. Toki se ei vai­ku­ta nel­jäs­sä vuo­des­sa eikä vaa­li­me­nes­tyk­seen, mut­ta hie­man pidem­pää näkö­alaa tarvittaisiin.

  8. GOLAJTTI:
    Onko oikea­saan kor­kea­kou­lut­tau­tu­mi­ses­sa enää jär­keä suu­rim­mal­le osal­le sen kor­kei­den vaih­toeh­to­kus­tan­nus­ten takia? Tot­ta­kai kan­nat­taa kou­lut­tau­tua jo se antaa sisäl­töä elä­mäl­le mut­ta moni sai­si parem­man elä­män tuol­lai­se­na seka­työ­jät­kä­nä joka panos­tai­si vapaa-aikaan.

    Ois­pa itel­lä­kin ollut Soi­nin­vaa­ran kal­tai­nen lep­po­si­ta­mi­seen kan­nus­ta­va van­hem­pi eikä lute­ri­lai­nen patistelija.

    Sinä se jak­sat. Kor­kea­kou­lut­tau­tu­nut saa mie­lek­kääm­män työn ja parem­man pal­kan, joi­den avul­la kor­kea­kou­lut­tau­tu­nut voi har­ras­taa kaikenlaista.

    Per­sau­ki­nen perus­kou­lun “elä­män­kor­kea­kou­lu­lai­nen” har­ras­ta­nee lähin­nä Ilta­leh­den face­book-kom­men­toin­tia kos­sun ja hk:n sini­sen sivussa.

    Sinun argu­ment­ti­si tyh­mäk­si jää­mi­ses­tä perus­tuu sii­hen, että joku muu mak­saa tämän “lep­pois­ta­mi­sen” ja älyl­li­sen taantumuksen.

  9. GOLAJTTI:
    Minä kyl­lä uskon, että kor­kea­kou­lu­tus­ta ei enää oikein tar­vi­ta mihin­kään. Älyk­kääl­le ohjel­mal­le vain sano­taan ongel­ma ja se rat­kai­see sen. Aika pöli­ää on kyl­lä alkaa mak­sa­maan iso­ja sum­mia korkeakoulutuksesta.

    Toi­saal­ta tun­tuu, että täs­sä moni­mut­kais­tu­vas­sa maa­il­mas­sa tar­vi­taan yhä enem­män yleis­si­vis­tys­tä. Kaik­kien popu­lis­mien ja vaih­toeh­tois­ten totuuk­sien kes­kel­lä voi­si olla tie­don ja tie­teen vas­tais­kun paikka? 

    Eikö juu­ri demo­kra­tias­sa, jos­sa taval­li­set ihmi­set äänes­tä­mäl­lä vii­me kädes­sä päät­tä­vät yhteis­kun­nan kehit­tä­mi­sen suun­nan, oli­si pai­kal­laan lisä­tä ihmis­ten ymmär­rys­tä tosi­asiois­ta. Sekä luon­non­tie­teel­li­sis­tä että huma­nis­tis­ta. Sii­tä mil­lai­sia sekä fyy­si­nen maa­il­mam­me että nämä ihmis­ten yhteis­kun­nat ovat.

    Mikä­li teko­ä­ly ja robo­tit otta­vat yhä enem­män hoi­taak­seen rutii­ni­työt, eikö se avai­si mah­dol­li­suu­den ihmi­sil­le yhä laa­jem­min sivistyä?

  10. Mat­ti Haa­vik­ko:
    1. Se mikä mah­dol­li­ses­ti muut­taa kai­ken on teko­ä­lyn kehi­tys ihmi­sen tasol­le ja sen yli. Täl­lai­nen teko­ä­ly pys­tyy teke­mään käy­tän­nös­sä kaik­ki työt parem­min kuin ihmi­nen: lää­kä­ri, insi­nöö­ri, polii­tik­ko, joh­ta­ja, put­ki­mies, sävel­tä­jä jne. Ihmis­ten uudel­leen­kou­lut­ta­mi­nen ei sil­loin (toi­sin kuin nykyi­sin) auta työt­tö­myy­teen, kos­ka mikä tahan­sa työ kek­si­tään, niin robot­ti tekee sen paremmin.

    Ei ole pel­koa tämän tapah­tu­mi­ses­ta, kos­ka vaik­ka täl­läi­nen teko­ä­ly syn­tyi­si, niin sen pitäi­si pys­tyä teke­mään jotain. Kova­le­vyl­lä ole­va algo­rit­mi ei tee yhtään mitään.

    Esi­mer­kik­si mikään nykyi­nen “teko­ä­ly” ei kyke­ne teke­mään yhtään mitään ilman ihmistä.

    Ihmi­nen ei ole hyvä käsit­te­le­mään suur­ta data­mas­saa, mut­ta tie­to­ko­neet ovat lois­ta­via sii­nä. Nykyi­set “teko­ä­lyt” eivät ole käy­tän­nös­sä mitään mui­ta kuin tämän suu­ren data­mas­san filt­te­rei­tä, jois­ta _ihminen_ tekee johtopäätöksen.

    Huo­mat­kaa, että vaik­ka “teko­ä­ly” kek­si­si toi­mi­van sovel­luk­sen fuusio­ener­gi­aan, niin se ei kyke­ne sitä ilmai­se­maan, ellei ihmi­nen ole ekspli­siit­ti­ses­ti sitä ohjel­moi­nut teke­mään siten. 

    Tosin, nykyi­set “teko­ä­lyt” eivät sii­hen kek­si­mi­seen pys­ty, kos­ka ne eivät voi teh­dä yhtään mitään ilman, että ihmi­nen ekspli­siit­ti­ses­ti käs­kee niitä.

    Mikä tahan­sa “teko­ä­ly” vaa­tii vie­lä jon­kin mekaa­ni­sen ilmen­ty­män täs­sä aktu­aa­li­ses­sa maa­il­mas­sa ollak­seen hyö­dyl­li­nen. Kan­net­ta­vas­sa tie­to­ko­nees­sa ole­va “teko­ä­ly”, jon­ka älyl­li­nen kyky oli­si vaik­ka goo­golplexin ver­ran ihmis­tä suu­rem­pi ei yksin­ker­tai­ses­ti kyke­ne yhtään mihin­kään. Se on vain tie­to­ko­neoh­jel­ma. Ei yhtään mitään sen enempää.

    Esi­mer­kik­si Bos­ton Dyna­mic­sin kehit­te­le­mä huma­noi­di robot­ti kyke­nee teke­mään taka­pe­rin­vol­tin. Mut­ta Bos­ton Dyna­mic­sin on täy­ty­nyt _opettaa_ sitä teke­mään niin aivan kuten ihmis­tä­kin ope­te­taan. Käy­tän­nön ongel­mak­si muo­dos­tuu se, että tähän huma­noi­di­bot­tiin “mah­tuu” vain rajal­li­nen mää­rä algo­rit­me­ja, kos­ka las­ken­ta­te­hoa ei rii­tä kaikelle.

    Toi­sin sanoen kär­jis­tet­ty­nä se voi kye­tä taka­pe­rin­volt­tiin, mut­ta ei kyke­ne avaa­maan ovea.

    On äärim­mäi­sen type­rää tavoi­tel­la elä­mää, jos­sa ihmi­sen ei tar­vit­se teh­dä työ­tä tai yli­pää­tään mitään. Se on takuu sil­le, että ihmis­la­ji hävi­ää täl­tä pla­nee­tal­ta ja täs­tä maailmankaikkeudesta.

  11. Kuu­lun teko­ä­lys­tä puhut­taes­sa jul­ki­suu­des­sa lähin­nä tek­no­lo­gia­mil­jar­döö­rien edus­ta­maan “huo­les­tu­nei­den kan­sa­lais­ten” jouk­koon. Suh­tau­dum­me teko­ä­lyn kehi­tyk­seen häm­mäs­tyt­tä­vän huo­let­to­mas­ti, vaik­ka ihmis­kun­nan tuhoa­mi­sen poten­ti­aa­lis­sa se voi saa­da Man­hat­tan-pro­jek­tin näyt­tä­mään las­ten rit­san rakentelulta.

    On arvioi­tu, että vii­sain­ta ihmis­tä noin nel­jän­nek­sen älyk­kääm­pi teko­ä­ly on vii­mei­nen asia, joka ihmi­sen täy­tyy kek­siä. Sen jäl­keen tämä yli-inhi­mil­li­nen teko­ä­ly kyke­nee kehit­tä­mään itse­ään ja rat­kai­se­maan kai­ken parem­min kuin ihmi­set. Täl­lai­sen teko­ä­lyn ris­ke­jä ei hir­veäs­ti käsi­tel­lä julkisuudessa.

    Jo täl­lai­sen yli-inhi­mil­li­sen teko­ä­lyn ole­mas­sao­lo on ris­ki. Kun Pii­laak­sos­sa fir­ma ilmoit­taa, että Pen­ta­go­nin hal­lin­ta-alu­eel­la ole­va teko­ä­ly on saa­vut­ta­nut kah­den­sa­dan ÄO-pis­teen tason ja kehit­tyy kiih­ty­väl­lä tah­dil­la, miten rea­goi Venä­jä tai Kii­na? Yli-inhi­mil­li­nen teko­ä­ly on täy­del­li­nen ase: se voi romah­dut­taa min­kä tahan­sa yhteis­kun­nan ampu­mat­ta lau­kaus­ta­kaan. Käyt­tä­vät­kö kil­pai­le­vat suur­val­lat enna­koi­vaa ydin­a­seis­kua estääk­seen täl­lai­sen aseen kehi­tyk­sen loppuunviennin?

    Ja sit­ten on tie­ten­kin teko­ä­ly itses­sään. Voi­ko tyh­mem­pi olio kos­kaan hal­li­ta vii­sam­paa? Klas­si­nen ja kli­sei­nen esi­merk­ki on tilan­ne, jos­sa teko­ä­lyl­le anne­taan teh­tä­väk­si eli­mi­noi­da syö­pä. Loo­gi­sin pol­ku lie­nee eli­mi­noi­da syö­väl­le kiusal­li­sen alt­tiit ihmiset. 

    Sam Har­ris kuva­si yli-inhi­mil­li­sen teko­ä­lyn ja ihmi­sen suh­det­ta mie­les­tä­ni hyvin ver­taa­mal­la sitä ihmi­sen ja muu­ra­hai­sen suh­tee­seen. Läh­tö­koh­tai­ses­ti annam­me tämän vähem­män älyk­kään lajin elää ja kukois­taa, mut­ta kun mei­dän etum­me vaa­tii raken­ta­maa ostos­kes­kuk­sen muu­ra­hais­keon tilal­le, emme juu­ri käy arvo­kes­kus­te­lu­ja vähem­män älyk­kään lajin oikeu­des­ta omaan etuun­sa. Voi­daan­ko teko­ä­ly oikeas­ti raja­ta niin, että se ei suu­rem­man edun nimis­sä käsit­te­le mei­tä muurahaisina? 

    Yksi­kin hups-tapaus voi eli­mi­noi­da lajim­me ja jokai­nen tie­tää, että käyt­täy­dym­me täl­lä het­kel­lä kol­lek­tii­vi­ses­ti jär­kyt­tä­vän epä-älyl­li­ses­ti. Tuhoam­me pla­neet­taam­me elin­kel­vot­to­mak­si, käy­täm­me kor­rup­toi­tu­nei­ta hal­lin­ta­mal­le­ja ja yhtei­sen hyvän tavoit­te­lun sijaan kes­ki­tym­me ahneu­den vetä­mään oman edun tavoit­te­luun. Miten mikään äly­käs jär­jes­tel­mä voi näh­dä täl­lai­sen lajin säi­lyt­tä­mi­sen arvoisena.

  12. Eri­tyi­ses­ti ennus­tet­tiin tämän joh­ta­van sii­hen, että pää­oman omis­ta­jat rikas­tu­vat val­ta­vas­ti ja työ­tä teke­vä kan­sa kurjistuu.”

    Tila­päi­ses­ti näin tulee mur­ros­vai­hees­sa käy­mään. Soi­nin­vaa­ra itse­kin jo ylei­sen elä­män­ko­ke­muk­sen ja poliit­ti­sen koke­muk­sen perus­teel­la tämän tietää.

    Yhteis­kun­ta rea­goi asioi­hin jäl­ki­ju­nas­sa, se rea­goi ongel­miin. Ongel­mat syn­nyt­tä­vät sitä poliit­tis­ta pai­net­ta, jota yhteis­kun­nan tar­vit­se­mat muu­tok­set edel­ly­tä­vät. Muu­tok­seen siis sopeu­du­taan tila­päi­sen lyhyen krii­sin saat­te­le­ma­na kuten yleen­sä­kin on tapahtunut.

    Se luo myös toi­sil­le vau­ras­tu­mi­sen mah­dol­li­suu­den. Mur­ros­vai­heis­sa ajan her­mol­la ole­vat sijoit­ta­jat tie­naa­vat aina iso­ja voittoja.

    Sii­nä vai­hees­sa kun ensim­mäi­set mer­kit­tä­väs­ti ihmis­työ­tä kor­vaa­vat teko­ä­ly- ja robo­tiik­ka­rat­kai­sut ovat rahoit­ta­jien ulot­tu­vil­la, nii­hin on tar­jol­la “help­poa” rahaa. Näin käy, kos­ka sijoi­tus­koh­teis­ta on pulaa ja työ­voi­ma­kus­tan­nus­ten sääs­tä­mi­ses­sä on mur­ros­vai­hees­sa iso bis­nes. Sii­tä loh­ke­aa mil­joo­nia miljonääreillekin.

    Hidas poliit­ti­nen pää­tök­sen­te­ko­jär­jes­tel­mä aiheut­taa toden­nö­köi­ses­ti jon­kin kokoi­sen yhteis­kun­nal­li­sen krii­sin, kos­ka toi­meen­tu­loon liit­ty­vät tuki­jär­jes­tel­mät sopeu­tu­vat hitaas­ti muu­tok­siin. Pää­tök­sen­teon hitau­den vuok­si. Poliit­ti­nen kil­pai­lu sii­tä, kuka saa mai­net­ta ongel­mien rat­kai­si­ja­na hidas­taa pää­tös­ten teke­mis­tä omal­ta osaltaan.

  13. Edes­men­nyt pro­fes­so­ri Osmo A. Wiio muo­toi­li Wii­on lain tule­vai­suu­den ennustamisesta:

    ”Lähi­tu­le­vai­suus yliar­vioi­daan ja kau­kai­nen tule­vai­suus aliarvioidaan.”

    Laki perus­tuu tek­nii­kan kehi­tyk­sen ja omak­su­mi­sen S‑käyrään, jos­sa pit­kään aikaan ei näy­tä tapah­tu­van mitään, sit­ten yhtäk­kiä tapah­tuu­kin val­ta­vast­ti. Kän­nyk­kä on hyvä esi­merk­ki, 1980-luvul­la se oli har­vo­jen herk­kua, nyky­ään yleinen. 

    Teko­ä­ly var­mas­ti mul­lis­taa maa­il­maa enem­män kuin nyt arvaam­me­kaan. Olin hil­jan luen­nol­la, jos­sa poh­dit­tiin, mitä töi­tä ihmi­sel­le jää, luo­vuut­ta vaa­ti­vat ehkä, esi­mer­kik­si ark­ki­teh­din työ. 

    Toi­saal­ta teko­ä­ly var­maan­kin osai­si suun­ni­tel­la perus­lä­hiön ker­ros­ta­lot, mitä luo­vuut­ta niis­sä vaa­di­taan, anne­taan tar­vit­ta­vat sään­nöt, niin teko­ä­ly jat­kaa? Entä­pä toi­mit­ta­jan työ? Yleis­ra­dio tai­si jo kokeil­la teko­ä­lyä urhei­lu-uuti­sis­sa, mik­sei talous­kin onnis­tui­si tai kotimaa? 

    Mitä työ­tä teko­ä­ly ei voi­si tehdä?

  14. Työn vähe­ne­mi­nen ei ole ongel­ma, pal­kan vähe­ne­mi­nen on. Mitä teh­dä niil­le työn­te­ki­jöil­le, jot­ka tek­no­lo­gian kehi­tys syr­jäyt­tää työt­tö­mik­si tai aiem­paa huo­no­palk­kai­sem­piin töi­hin? Tämä on se rat­kai­sua vaa­ti­va ongel­ma, johon liit­tyy kak­si riskiä:

    Osaop­ti­moin­nin hait­ta. Meil­tä on aina puut­tu­nut ja puut­tuu edel­leen meka­nis­mi, joka estäi­si yri­tys­tä teke­mäs­tä kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta hai­tal­li­sia rat­kai­su­ja. Mik­si tyy­tyi­sim­me sii­hen, että kes­ki­mää­räis­tä elin­ta­soa paran­net­taes­sa yli­pää­tään ote­taan nega­tii­vi­sia aske­lia (posi­tii­vis­ten lisäk­si)? Sovel­tu­via meka­nis­me­ja saat­tai­si olla kehi­tet­tä­vis­sä esim. nk. net­to­po­si­tii­vi­suu­den hen­ges­sä (ks. The Net Posi­ti­ve Pro­ject).

    Häviä­jän alen­tu­nut elin­ta­so. Huo­no­palk­kai­sem­piin töi­hin syr­jäy­ty­neen elin­ta­so las­kee; joi­den­kin tuot­tei­den hin­to­jen alen­tu­mi­nen ei rii­tä kom­pen­soi­maan alen­tu­nei­ta tulo­ja. Tar­vi­taan tulon­siir­to­ja ja tar­vi­taan työ­mark­ki­noi­ta, jot­ka tar­joa­vat syr­jäy­ty­neel­le tämän kyky­jen ja halu­jen mukais­ta palkkatyötä.

  15. Mat­ti Haa­vik­ko:
    Kun koneop­pi­mi­sen asian­tun­ti­joil­ta kysyt­tiin, mil­loin kone kyke­nee teke­mään kaik­kia samo­ja teh­tä­viä kuin ihmi­nen, medi­aa­ni oli ~45vuotta.https://arxiv.org/pdf/1705.08807.pdf Hajon­ta vas­tauk­sis­sa oli suur­ta. Kos­ka en ole asian­tun­ti­ja, minul­le riit­tää että toden­nä­köi­syys on joka tapauk­ses­sa riit­tä­vän suu­ri että asi­aan pitäi­si varautua. 

    Näh­däk­se­ni vas­tauk­set pitää ymmär­tää niin, että asian­tun­ti­joi­den mie­les­tä 45 vuo­den (medi­aa­ni) kulut­tua mikä tahan­sa rajat­tu työ­teh­tä­vä (jopa mate­ma­tii­kan tut­ki­mus) pys­tyt­täi­siin auto­ma­ti­soi­maan, jos niin tah­dot­tai­siin. Täs­sä on kak­si mut­taa: (1) Asian­tun­ti­jat eivät sit­ten­kään vält­tä­mät­tä tar­koi­ta täy­del­lis­tä auto­ma­ti­soin­tia, vaan ihmi­nen pidet­tä­neen muka­na kor­keim­man tason työ­noh­jauk­ses­sa. (2) Auto­ma­ti­soin­ti, vaik­ka­kin peri­aat­teess­sa mah­dol­lis­ta, vaa­ti­nee kui­ten­kin kun­kin teh­tä­vän koh­dal­la suu­ria panos­tuk­sia eikä sik­si tapah­du “auto­maat­ti­ses­ti” joka työ­teh­tä­vän kohdalla.

    Artik­ke­lin mukaan teko­ä­ly­tut­ki­jat kui­ten­kin kai­paa­vat kes­kus­te­lua ja varau­tu­mis­ta riskeihin:

    Socie­ty should prio­ri­tize research aimed at mini­mizing the poten­tial risks of AI. For­ty-eight percent of res­pon­dents think that research on mini­mizing the risks of AI should be prio­ri­tized by socie­ty more than the sta­tus quo (with only 12% wis­hing for less).”

  16. Mat­ti Haa­vik­ko:
    …kyl­lä, pää­oman (eli robot­tien) omis­ta­jat eivät pää­se rikastumaan 

    Robot­tien omis­ta­mi­seen ja teko­ä­lyn käyt­töön ei tar­vi­ta pal­joa pääomia.

    Robot­ti ei ole teh­taas­sa kokoon­pa­no­työ­tä teke­vä tuo­tan­to­ko­ne eikä teko­ä­ly mikään yksi sini­heh­kui­se­na syk­ki­vä scifi-aivo.

    Teko­ä­ly on jo nyt kaik­kien käy­tös­sä äly­pu­he­li­men näy­töl­lä. Se ei ole mikään kapi­ta­lis­tien sala­liit­to joka halu­taan pitää pois pro­le­ta­ri­aa­tin ulottuvilta.

  17. Täs­sä sopi­nee ker­ra­ta jouk­ko hypo­tee­se­ja kuin­ka auto­maa­tioon liit­ty­vä tulon­ja­ko-ongel­ma tulee ratkeamaan:

    (1) Bau­mo­lin sopeu­tu­mis­me­ka­nis­min kaut­ta ihmis­voi­mal­la teh­tä­vien töi­den pal­kat nouse­vat niin kor­keik­si ja robo­teil­la tuo­tet­tu­jen tava­roi­den hin­nat las­ke­vat niin alas, että ihmis­ten tar­peet yhä tule­vat tyy­dy­te­tyik­si. Täs­sä huo­no­na puo­le­na toden­nä­köi­ses­ti palk­ka­ke­hi­tys ei tapah­du kes­ki­mää­räi­sen tasai­ses­ti, vaan joi­den­kin ennal­laan pysy­vät tulot sal­li­vat ruh­ti­naal­li­sen mää­rän hal­pe­ne­vaa tava­raa, mut­ta useim­mil­la eivät rii­tä rahat edes nii­hin hal­pe­ne­viin tavaroihin.

    (2) Jon­kin­lai­sen perus­tu­lon kaut­ta, joka rahoi­te­taan robot­te­ja verot­ta­mal­la, ja kaik­kien kan­sa­lais­ten osto­voi­ma säi­lyy. Huo­noi­na puo­li­na aina­kin (a) Hin­ta­me­ka­nis­min heik­ke­ne­mi­nen jol­loin resurs­sit eivät vält­tä­mät­tä enää ohjau­du vas­taa­maan tar­pei­ta par­haal­la taval­la, ja (b) Yhteis­maan ongel­man vuok­si tätä ei voi teh­dä yksi kan­sa­kun­ta pel­käs­tään omal­la pää­tök­sel­lään tai huk­ka perii kan­sain­vä­li­ses­sä kil­pai­lus­sa (vai periikö?).

    (3) Rivi­kan­sa­lais­ten osto­voi­man hii­pues­sa, robo­ti­soi­dut teh­taat vähi­tel­len eri­kois­tu­vat val­mis­ta­maan luk­sus­tuot­tei­ta muil­le robo­ti­soi­tu­jen teh­tai­den omis­ta­jil­le, jot­ka myös omis­ta­vat resurs­sit ja mer­kit­tä­vät luon­non­va­rat. Lop­puo­sa ihmis­kun­nas­ta ulkois­te­taan pois moder­nis­ta yhteis­kun­nas­ta, ja he palaa­vat met­säs­tä­jä-keräi­li­jöik­si. Nyky­ai­kai­sia met­säs­tä­jä-keräi­li­jöi­tä­hän näh­tiin Espan­jan talous­krii­sin aikaan san­koin jou­koin Madri­din ros­ka-astioi­den liepeillä.

    (4) Trum­pis­ti­nen kel­lon kään­tä­mi­nen taak­se­päin ja paluu perin­tei­seen teol­lis­tu­mi­sen aikaan. Pro­tek­tio­nis­mia kan­sain­vä­lis­tä kil­pai­lua vas­taan ja Mus­so­li­ni-tyy­lis­tä kor­po­ra­ti­vis­mia yri­tys­ten omis­ta­jien voi­ton­ta­voit­te­lun kah­lit­se­mi­sek­si. Hin­ta­na on alen­tu­nut elin­ta­so, kun pakit­ta­mi­nen eri­kois­tu­mi­ses­sa ja työn­jaos­sa alen­taa tuot­ta­vuut­ta. Sil­ti tulon­ja­ko-ongel­man rat­kai­se­mi­nen muil­la kei­noin saat­taa olla niin vai­ke­aa että hin­ta kan­nat­taa maksaa.

    (5) Tapah­tuu saman­lai­nen muu­tos kuin 1800-luvun teol­lis­tu­mi­sen vuo­si­na, ja kadon­nei­den ammat­tien tilal­le syn­tyy riit­tä­väs­ti sem­moi­sia uusia ammat­te­ja joi­ta emme osaa kuvi­tel­la­kaan. Sukua koh­dal­le (1). Voi olla näin, mut­ta men­neet tuo­tot eivät ole tae tule­vas­ta. Kun lihak­set kor­vat­tiin höy­ry­voi­mal­la, isoim­pien liha­se­ten kan­ta­jia (hevo­sia) ei nyky­maa­il­mas­sa enää juu­ri näy. Mah­dol­li­ses­ti aivo­jen kor­vaa­mi­nen AI-voi­mal­la myös pois­taa aivo­jen kan­ta­jat enim­mäk­seen katu­ku­vas­ta, siis vaih­toeh­toon (3).

    (6) Mie­len­kiin­toi­nen ver­sio koh­das­ta (2), joka saat­tai­si jopa toi­mia: osto­voi­ma jol­la kulut­ta­jat näyt­tä­vät hin­ta­sig­naa­lia kerä­tään val­tion­vel­ka­na jota koko ajan infla­toi­daan ole­mat­to­miin. Erään­lai­nen ikui­nen Ponzi-skee­ma, pait­si että auto­maa­tio todel­la­kin ‘nyh­jäi­see tyh­jäs­tä’ pyra­mi­din taka­na ole­van hyvinvoinnin.

    Blo­gi-isän­tä tun­tuu lyö­vän vetoa vaih­toeh­don (1)/(5) puo­les­ta. Ja ehkä tämä uusi tulon­ja­ko ei tosi­aan ole ongel­ma lainkaan.

    1. Mik­ko Kiviranta
      Sinä­kin puhut teh­tais­ta. Kuin­ka moni ihmi­nen on töis­sä teh­tais­sa? Ei siis teol­li­suu­des­sa, vaan teh­das­sa­leis­sa? Ne työ­pai­kat ovat pää­osin jo men­neet. Teol­li­suus­työ voi­daan toden­nä­köi­ses­ti auto­ma­ti­soi­da lähes koko­naan, mut­ta se ei vai­ku­ta työl­li­syy­teen lähes­kään niin pal­jon kuin moot­to­ri­sa­ha vai­kut­ti aikanaan.
      Teh­tais­sa toi­mi­vat robo­tit, teko­ä­ly kor­vaa lää­kä­rei­tä, pan­kin­joh­ta­jia ja juristeja. 

      1. Moni­kin ihmi­nen on töis­sä teh­taas­sa. Teko­ä­ly tuo tähän maa­han köy­hyy­den mitä ei olla satoi­hin vuo­siin näh­ty. On täy­sin nau­ret­ta­vaa luul­la että yri­tys­ten vau­raus siir­tyy kan­sal­le. Onhan nyt­kin tava­rat (elent­ro­niik­ka jne) hal­vem­paa kuin kos­kaan mut­ta mil­le­nium suku­pol­vi on pal­jon köy­hem­pi kuin edeltäjänsä.

  18. Mitä käy niil­le, joil­la on esi­mer­kik­si vel­ko­ja, jos toi­meen­tu­lo puto­aa? Esi­mer­kik­si töi­den vähen­tyes­sä asun­to­ve­lal­li­set ovat pulas­sa ja nii­tä on paljon.

  19. Uups. Läh­ti koko­nai­se­na tuo vies­ti, johon halusin kommentoida.

    Eli mitä työ­tä teko­ä­ly ei voi korvata.
    Olen ylä­kou­lun opet­ta­ja. Nykyi­sen­kal­tais­ta opet­ta­mis­ta ei teko­ä­ly aina­kaan voi kor­va­ta, ja jos edel­leen­kin on tar­koi­tus kou­lu­mai­ses­ti opet­taa tei­neil­le asioi­ta maa­il­mas­ta, en usko, että esim. minun per­soo­naa­ni voi teho­kas­kaan algo­rit­mi kor­va­ta — vai kes­kus­te­lee­ko se oikeas­ti frit­su­kau­lai­sen ali­suo­rit­ta­jan kans­sa juu­ri näh­dys­tä teat­te­rie­si­tyk­ses­tä niin, että sii­tä jää jokin muis­ti­jäl­ki? Ja seu­raavs­sa lausees­sa kom­men­toi pro­fes­so­rin­tyt­tä­ren kyy­nis­tä heittoa?
    Eli jos aiom­me edel­leen pitää ihmi­set muka­na täs­sä maa­il­mas­sa mm. kou­lut­ta­mal­la hei­tä, ihmis­hom­mia tarvitaan.

  20. Pro­met­heus:

    Tätä läp­pää Soi­nin­vaa­ra on vil­jel­lyt var­maan vii­mei­set 30 vuot­ta. Ikään kuin työ on “orjuut­ta”, jos­ta ihmi­sen pitää “vapau­tua”. Vapau­tua mihin?

    Näh­däk­se­ni työn teol­la on mui­ta­kin mer­ki­tyk­siä ihmi­sel­le tai ihmi­syy­del­le kuin “orjuus”.

    Tie­ten­kin työl­lä on monia mer­ki­tyk­siä. Sil­ti Soi­nin­vaa­ra on oikeas­sa, ja hänen tavan­omai­ses­ta irtoa­vat poh­dis­ke­lun­sa ovat kiin­nos­ta­via. Epäi­le­mät­tä suu­ri jouk­ko ihmi­siä vapau­tui­si mie­lel­lään työs­tä, aina­kin sen nykyi­ses­sä jäy­käs­sä mer­ki­tyk­ses­sä. Minä­kin, vaik­ka oma työ­ni on var­sin mielekästä.

    Mitä ihmi­nen teki­si, jos hänel­lä ei oli­si huol­ta toi­meen­tu­los­ta? Moni teki­si var­maan jon­kin­lais­ta “työ­tä”, mut­ta se oli­si luul­ta­vas­ti kovin eri­lais­ta työ­tä kuin se, jos­ta hän täl­lä het­kel­lä toi­meen­tu­lon­sa ansait­see. Työ­tä, jos­ta ei yleen­sä sai­si riit­tä­vää, jos ollen­kaan, palkkaa.

  21. Lan­ga­ton jat­ko­joh­to:
    Kuu­lun teko­ä­lys­tä puhut­taes­sa jul­ki­suu­des­sa lähin­nä tek­no­lo­gia­mil­jar­döö­rien edus­ta­maan “huo­les­tu­nei­den kan­sa­lais­ten” jouk­koon. Suh­tau­dum­me teko­ä­lyn kehi­tyk­seen häm­mäs­tyt­tä­vän huo­let­to­mas­ti, vaik­ka ihmis­kun­nan tuhoa­mi­sen poten­ti­aa­lis­sa se voi saa­da Man­hat­tan-pro­jek­tin näyt­tä­mään las­ten rit­san rakentelulta.

    On arvioi­tu, että vii­sain­ta ihmis­tä noin nel­jän­nek­sen älyk­kääm­pi teko­ä­ly on vii­mei­nen asia, joka ihmi­sen täy­tyy kek­siä. Sen jäl­keen tämä yli-inhi­mil­li­nen teko­ä­ly kyke­nee kehit­tä­mään itse­ään ja rat­kai­se­maan kai­ken parem­min kuin ihmi­set. Täl­lai­sen teko­ä­lyn ris­ke­jä ei hir­veäs­ti käsi­tel­lä julkisuudessa.

    Tämä on tär­keä näkö­kul­ma, jota minä­kin olen miet­ti­nyt. Tie­teis­kir­jal­li­suu­des­sa (ja ‑elo­ku­vis­sa ja ‑tele­vi­sio­sar­jois­sa) on luon­nol­li­ses­ti jo esiin­ty­nyt ihmi­sen hal­lin­nas­ta ryös­täy­ty­viä ja ihmi­sen vas­tus­ta­jik­si muut­tu­via tekoälyjä.

    Todel­li­sen elä­män tie­de­mie­het näyt­tä­vät vakuut­te­le­van, että sel­lai­nen ei ole mah­dol­lis­ta, aina­kaan näh­tä­vil­lä ole­vas­sa lähi­tu­le­vai­suu­des­sa, mut­ta täy­sin vakuut­tu­nut en osaa olla.

    Voi­ko teko­ä­ly saa­vut­taa tie­toi­suu­den? Mitä se sit­ten teki­si? Ihmis­kun­ta on kehit­tä­nyt ja kehit­tää edel­leen pitem­mäl­le tek­no­lo­gi­aa, joka saat­taa muut­taa tule­vai­suut­ta täy­sin arvaamattomasti.

    Entä ihmi­nen itse? Joten­kin aina aja­tel­laan, että vaik­ka ihmis­kun­ta on tähän asti käyt­täy­ty­nyt välil­lä hyvin­kin vas­tuut­to­mas­ti, muut­tuu käy­tös tek­ni­sen kehi­tyk­sen myö­tä täs­tä eteen­päin vas­tuul­li­sen jär­ke­väk­si. Mik­si näin kävisi?

  22. Tämä on muu­ten hyvää poh­din­taa, mut­ta itse olen aina näh­nyt asian niin, että rik­kai­den rikas­tu­mi­nen tulee tapah­tu­maan teko­ä­ly­al­go­rit­mien omis­tuk­sen kautta.

    Nyt näh­tä­väs­sä tule­vai­suu­des­sa “teko­ä­ly” on kehit­ty­nyt­tä koneop­pi­mis­ta, ja täs­sä jyl­lää Mat­teus-efek­ti vah­va­na: parem­pi teko­ä­ly saa enem­män töi­tä ja pys­tyy siten oppi­maan enem­män, jol­loin se kehit­tyy nopeam­min kuin vähän huo­nom­pi tekoäly. 

    Ja kos­ka teko­ä­lyn monis­ta­mi­sen kus­tan­nus on pyö­reäs­ti nol­la, niin sen par­haan teko­ä­lyn tar­joa­ja pys­tyy myy­mään teko­ä­lyn samaan hin­taan kuin toi­sek­si par­haan teko­ä­lyn tar­joa­ja. Kui­ten­kin erot teko­ä­ly­jen toi­mi­vuu­des­sa voi­vat olla huikeita.

    Alku­vai­hees­sa eri­lai­sia teko­ä­ly­jä ja nii­den tar­joa­jia toki tulee ole­maan usei­ta, mut­ta epäi­len mark­ki­noi­den kes­kit­ty­vän var­sin nopeas­ti. Ken­ties käy niin, että eri­tyyp­pi­siin teh­tä­viin on tar­jol­la kuhun­kin yksi tai kak­si kil­pai­le­vaa tekoälyalgoritmia.

    Täl­läi­ses­sä tilan­tees­sa kyl­lä voi käy­dä niin, että rik­kau­det kes­kit­ty­vät voimakkaasti.

    1. Rahak­kain teko­ä­ly­so­vel­lu­tus on Googlel­la ja toi­sek­si rahak­kain Face­boo­kil­la. Kumn­pi­kaan ei oikeas­taan kor­vaa ihmis­työ­tä kuin kor­kein­taan välillisesti.

  23. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    Teh­tais­sa toi­mi­vat robo­tit, teko­ä­ly kor­vaa lää­kä­rei­tä, pan­kin­joh­ta­jia ja juristeja. 

    No johan tuli pak­sua. Mis­sä lää­kä­ri on irti­sa­not­tu ja tilal­le on lai­tet­tu “teko­ä­ly”? Pan­kin­joh­ta­ja? Juristi?

    Teh­tais­sa toi­mii robot­te­ja, joo, mut­ta tus­kin täs­tä maas­ta löy­tyy yhtä­kään teh­das­sa­lia, jos­sa ei oli­si yhtään ihmis­tä teke­mäs­sä tuo­tan­nol­lis­ta työtä.

    Ihmi­set kasaa­vat ne autot Uuden­kau­pun­gin auto­teh­taal­la­kin aivan kuten kasa­si­vat Hen­ry For­din teh­tail­la sata vuot­ta sit­ten. Ja vie­lä­pä ovat pal­kan­neet ennä­tys­mai­ses­ti väkeä, kuten Ford teki.

    Nyt kan­nat­tai­si käy­dä vaik­ka­pa lähim­mäs­sä ammat­ti­kou­lus­sa, jos­sa kou­lu­te­taan metal­lia­lan osaa­jia, tutus­tu­mas­sa sii­hen, että mitä suo­ma­lai­sis­sa kone­pa­jois­sa teh­dään. Vai väi­tät­kö, että esi­mer­kik­si Pons­sel­la ei ole tehdasta?

    Pons­se oli­si­kin var­mas­ti yksi par­haim­mis­ta vie­rai­lu­koh­teis­ta. Siel­lä näki­sit, että miten vuon­na 2017 teh­dään tulos­ta Vie­re­män kor­ves­sa ja ilman robotteja!

    Toi­nen vie­rai­lu­koh­de voi­si olla Tam­pe­reen tek­nil­li­sen yli­opis­ton Kone­ta­lo, jos­ta löy­tyi­si var­mas­ti jut­tu­ka­ve­ria, jot­ka voi­si­vat ker­toa, että miten type­riä kapis­tuk­sia äärim­mäi­sen moder­nit teol­li­suus­ro­bo­tit ovat­kaan. Ja, että miten las­ken­nal­li­ses­ti rak­sas­ta on tee­tät­tää ihmi­sel­le absur­din yksin­ker­tai­sia asioi­ta teollisuusrobotilla.

    1. No johan tuli pak­sua. Mis­sä lää­kä­ri on irti­sa­not­tu ja tilal­le on lai­tet­tu ”teko­ä­ly”? Pan­kin­joh­ta­ja? Juristi?

      Lää­kä­rei­tä ei vie­lä, mut­ta ennus­teisd­sa pato­lo­gin työ­tä esi­mer­kik­si tul­laan siir­tä­mään tie­to­ko­neil­la run­saas­ti. Kone on parem­pi ja ennen kaik­kea huo­lel­li­sem­pi ana­ly­soi­maan vaik­ka­pa rin­ta­syö­pä­seu­lon­to­jen kuvia. IBM:n dr. Wat­son on vas­ta pro­to­tyyp­pi­vi­hees­sa, mut­ta tulee mul­lis­ta­maan terveydenhoidon.
      OP-ryh­mä aikoo irti­sa­noa puo­let hen­ki­lö­kun­nas­taan kos­ka teko­ä­ly kor­vaa pää­tök­sen­te­ki­jöi­tä sekä vakuu­tus­so­pi­mus­ten että asun­to­lai­no­jen myöntäjänä
      Koko­naan tyh­jiä teol­li­suus­sa­le­ja on jo nyt, mut­ta yleen­sä nii­hin jää muu­ta­ma hen­ki­lö. Lain­säöä­dän­tö avit­ti suu­res­ti auto­maat­tis­ten lei­po­mo­jen toi­min­taa kliel­tä­mäl­lä työ­suo­je­lu­lain perus­teel­la lei­pien lei­po­mi­sen yötyöä. Vain koko­naan auto­ma­ti­soi­tu­neis­sa lei­po­mois­sa sai teh­dä tuo­ret­ta lei­pää aamuksi.
      Yhdys­val­lois­sa teko­ä­ly lisää huo­mat­ta­vas­ti juris­tien tuot­ta­vuut­ta . eli vähen­tää juris­tien mää­rää. Yhdys­val­tain qai­van toi­vo­ton ennak­ko­ta­pauk­sin perus­tu­va järjs­tel­mä toi­mii teko­ä­lyn voi­min pal­jon par­fem­min kuin juris­tin muis­tin varassa.

  24. Nk. Infi­ni­te Mon­key Theo­rem ker­too, että jos anne­taan riit­tä­väs­ti aikaa, niin sim­pans­si kyke­nee raa­pus­te­le­maan koko Wil­liam Sha­kes­pea­ren tuo­tan­non sanas­ta sanaan oikein.

    Koneop­pi­mi­sen voi kiteyt­tää seu­raa­vas­ti: jos anne­taan riit­tä­väs­ti las­ken­ta­te­hoa, niin “teko­ä­ly” kyke­nee samaan.

    Molem­mis­sa tapauk­sis­sa haka­taan näp­päi­mis­töä ilman min­kään­lais­ta ymmär­rys­tä todel­li­suu­des­ta ja välil­lä kysy­tään, että meni­kö nyt oikein. Tosin “teko­ä­ly” ei osaa kysyä, mut­ta sim­pans­si kyke­ni­si viit­to­mal­la kysymään.….

  25. Voi­ko erot­ta­va­na teki­jä­nä olla täl­lä ker­taa talous­kas­vun hitaus?

    Kuun­te­lin tuo­ta McKin­sey Dr Jacques Bug­hi­nia vii­me kevää­nä Hel­sin­gin ai/RPA kon­fe­rens­sis­sa ja se mikä kai mie­leen oli että jos talous­kas­vu on hitaam­paa kuin auto­ma­tion pois­ta­mien ihmis­ten mää­rä niin tulee ongel­mia. Eli nopea talous­kas­vu tuho­aa ja luo uut­ta työ­paik­kaa enem­män kuin robo­tiik­ka kor­vaa => mut­ta jos nyt ollaan “pysy­vän” hitaan kas­vun ajas­sa vrt met­su­rien pois­tu­mi­nen aika­naan niin sil­loin edes­sä oli­si massatyöttömyyttä?

  26. Mat­ti Haa­vik­ko:
    Tämä ei ole sci­fi-fan­ta­sia tai pie­nen vähem­mis­tön mie­li­pi­de. Suu­ri osa maa­il­man par­hais­ta asian­tun­ti­jois­ta uskoo että tämä on mah­dol­lis­ta muu­ta­mien kym­me­nien vuo­sien sisäl­lä. Kun koneop­pi­mi­sen asian­tun­ti­joil­ta kysyt­tiin, mil­loin kone kyke­nee teke­mään kaik­kia samo­ja teh­tä­viä kuin ihmi­nen, medi­aa­ni oli ~45vuotta.https://arxiv.org/pdf/1705.08807.pdf Hajon­ta vas­tauk­sis­sa oli suur­ta. Kos­ka en ole asian­tun­ti­ja, minul­le riit­tää että toden­nä­köi­syys on joka tapauk­ses­sa riit­tä­vän suu­ri että asi­aan pitäi­si varau­tua. Voi myös olla että syys­tä tai toi­ses­ta täl­lai­sen teko­ä­lyn kehi­tys osoit­tau­tuu mahdottomaksi. 

    Heti tut­ki­muk­sen alus­sa on otsik­ko: “Time Until Mac­hi­nes Out­per­form Humans”.

    Vas­taus tähän on nol­la. Tai itsea­sias­sa nega­tii­vi­nen. Jos puhu­taan fyy­si­ses­tä suo­rit­ta­mi­ses­ta, niin vas­taus on yli sata vuot­ta nega­tii­vi­nen, jos las­ken­ta­no­peu­des­ta, niin vajaat sata vuot­ta negatiivinen.

    Sivun kol­me tau­luk­ko on ihan pos­ke­ton. “AI researc­her” onnis­tuu myö­hem­min kuin mate­ma­tii­kan tutkimus. 

    Jos seu­raa­van kah­den sadan vuo­den kulues­sa kyet­täi­siin aluk­si sii­hen, että “teko­ä­ly” kyke­ni­si ymmär­tä­mään vaik­ka­pa funk­tion jat­ku­vuu­den mää­ri­tel­män ja osoit­ta­maan sen avul­la, että jokin funk­tio on jatkuva.

    Huom: ilman ihmi­sen ekspli­siit­tis­tä ohjaus­ta. Mää­ri­tel­mä­hän oli: “High-level mac­hi­ne intel­li­gence (HLMI) is achie­ved when unai­ded mac­hi­nes can accomplish eve­ry task bet­ter and more cheaply than human workers”

    On ole­mas­sa ohjel­mia, joil­la kye­tään todis­ta­maan mate­maat­ti­sia väit­tei­tä, mut­ta näi­den alis­ta­mi­nen “teko­ä­lyl­le” vas­taa infi­ni­te mon­key teo­ree­man tilannetta.

    Kehot­tai­sin tämän blo­gin luki­joi­ta tutus­tu­maan tähän “teko­ä­lyyn”, joka mei­dät kaik­ki pian “orjuut­taa”.

    Lopuk­si haluan huo­maut­taa vie­lä sen pie­nen pie­nen yksi­tyis­koh­dan, että koneop­pi­mis­ke­hi­tys vaa­tii ihan hel­ve­tis­ti ihmistyövoimaa.

    Se, että johon­kin työ­teh­tä­vään halu­taan kehit­tää algo­rit­mi vaa­tii suu­ret mää­rät dataa, jot­ka pitää pro­ses­soi­da, ja sen jäl­keen pitää löy­tää sopi­va koneop­pi­mi­sal­go­rit­mi ja sen jäl­keen aloit­taa ope­tus­työ, jon­ka jäl­keen tulee vali­doi­da, että mal­li toteut­taa sen, mitä halut­tiin. Ja kai­ken tämän ohjel­moi ihmi­nen omil­la sor­mil­laan välil­lä pää­tä sei­nään haka­ten. Tai no, tuhan­net ja tuhan­net ihmi­set, jos tark­ko­ja ollaan.…

    Täs­tä vain luke­mis­ta kai­kil­le koneop­pi­mi­ses­ta kiinnostuneille:

    http://alex.smola.org/drafts/thebook.pdf

    https://www.coursera.org/learn/machine-learning

    http://www.cs.ubc.ca/~murphyk/MLbook/

    https://medium.freecodecamp.org/every-single-machine-learning-course-on-the-internet-ranked-by-your-reviews-3c4a7b8026c0

    https://www.class-central.com/mooc/6679/kadenze-creative-applications-of-deep-learning-with-tensorflow

    https://www.class-central.com/mooc/398/coursera-neural-networks-for-machine-learning

    https://www.udemy.com/deeplearning/?siteID=SAyYsTvLiGQ-lMQVcPCPl1bA3hkXvJ.Z9Q&LSNPUBID=SAyYsTvLiGQ

    Fin­lan­dia pal­kit­tu kehot­ti luke­maan ruot­sia. Minä kehoi­tan opis­ke­le­maan mate­ma­tiik­kaa, niin ei tar­vit­se tuh­la­ta raho­jaan koneoppimiskuplaan.

  27. Mik­ko Kivi­ran­ta:
    Täs­sä sopi­nee ker­ra­ta jouk­ko hypo­tee­se­ja kuin­ka auto­maa­tioon liit­ty­vä tulon­ja­ko-ongel­ma tulee ratkeamaan:

    (2) Jon­kin­lai­sen perus­tu­lon kaut­ta, joka rahoi­te­taan robot­te­ja verot­ta­mal­la, ja kaik­kien kan­sa­lais­ten osto­voi­ma säi­lyy. Huo­noi­na puo­li­na aina­kin (a) Hin­ta­me­ka­nis­min heik­ke­ne­mi­nen jol­loin resurs­sit eivät vält­tä­mät­tä enää ohjau­du vas­taa­maan tar­pei­ta par­haal­la taval­la, ja (b) Yhteis­maan ongel­man vuok­si tätä ei voi teh­dä yksi kan­sa­kun­ta pel­käs­tään omal­la pää­tök­sel­lään tai huk­ka perii kan­sain­vä­li­ses­sä kil­pai­lus­sa (vai periikö?). 

    Erit­täin ansio­kas kir­joi­tus Mik­ko Kivi­ran­nal­ta. Vaih­toeh­toon 2 pitää tode­ta, että yksit­täi­nen kan­sa­kun­ta voi toteut­taa perus­tu­lon omal­la pää­tök­sel­lään, kun­han se aset­taa perus­tu­lon kus­tan­nuk­sia vas­taa­vat suo­ja­tul­lit niil­le mail­le, jois­sa perus­tu­loa ei toteu­te­ta samal­la tasol­la kuin kysei­ses­sä maassa.

    Toki suo­ja­tul­lit ovat mm. WTO:n sään­tö­jen vas­tai­sia, joten käy­tän­nös­sä perus­tu­lo pitää toteut­taa niin suu­res­sa alu­ees­sa ker­ral­la, että se kyke­nee saa­maan TWO:lta ymmär­ryk­sen suo­ja­tul­lien asiallisuudesta.

  28. Teko­ä­ly tun­kee myös soti­mi­seen eli pyri­tään raken­ta­maan itse­näi­ses­ti toi­mi­via konesotilaita.

    Ne toi­mi­vi­si­vat itse­näi­ses­ti ja valit­si­si­vat uhrin­sa aluk­si läh­tö­pa­ra­met­rien mukaan, mut­ta oppi­mal­la ne siir­tyi­si­vät omaeh­toi­seen valintaan

    Hal­pa­na mas­sa­tuo­tan­to­na ne oli­si­vat hal­po­ja ja nii­tä voi­tai­siin uhra­ta val­ta­via mää­riä ilman, että kan­sa alkai­si kapi­noi­da. Nyt­hän sodan suu­rin hil­lit­si­jä on kotirintama

    Teko­ä­lyl­lä ei tar­vit­se olla omaa­tun­toa, joten kone­so­ti­las voi ampua lap­set­kin ilman hen­ki­sen tasa­pai­non horjumista

    Kone­so­ti­las­ta vas­taan on vai­kea tais­tel­la, kos­ka se ei pel­kää ellei älyyn ole sijoi­tet­tu omi­nai­suut­ta, jol­la suu­ret tap­piot saa­vat aikaan pake­ne­mi­sen. Kone­so­ti­las saa­daan tais­te­le­maan vii­mei­seen konee­seen saakka

  29. Pek­ka T.: Tämä on tär­keä näkö­kul­ma, jota minä­kin olen miet­ti­nyt. Tie­teis­kir­jal­li­suu­des­sa (ja ‑elo­ku­vis­sa ja ‑tele­vi­sio­sar­jois­sa) on luon­nol­li­ses­ti jo esiin­ty­nyt ihmi­sen hal­lin­nas­ta ryös­täy­ty­viä ja ihmi­sen vas­tus­ta­jik­si muut­tu­via tekoälyjä.

    Todel­li­sen elä­män tie­de­mie­het näyt­tä­vät vakuut­te­le­van, että sel­lai­nen ei ole mah­dol­lis­ta, aina­kaan näh­tä­vil­lä ole­vas­sa lähi­tu­le­vai­suu­des­sa, mut­ta täy­sin vakuut­tu­nut en osaa olla. 

    Minus­ta täs­sä on sem­moi­nen aika iso ongel­ma, että ihmi­sen etiik­ka poh­jau­tuu bio­lo­gi­aan, luon­non­va­lin­nan ja lau­ma­käyt­täy­ty­mi­sen kaut­ta. Ihmi­nen ei aina­kaan ihan lähiai­koi­na kyke­ne tuo­ta ohjel­moin­tia pake­ne­maan. Miten saa­daan teko­ä­lyl­le poh­jal­le täl­lai­nen “bio­lo­gia”, johon upot­taa sel­lai­nen ihmi­siä (luon­toa, jne.) suo­je­le­va etiik­ka, jos­ta se ei pää­se eroon? Eikö se voi­si itse­pa­ran­te­lus­saan ja oppi­mi­ses­saan aina ohjel­moi­da sen uudes­taan? Jopa vahin­gos­sa pyr­kies­sään tehos­ta­maan toi­min­taan­sa? Opti­moin­ti­ko­ne (tai mie­lek­kääm­min tavoit­teel­li­nen teko­ä­ly­kin) ilman etiik­kaa saa aikai­sek­si todel­la rumaa jälkeä.

    Entä miten tuon etii­kan saa ns. inhi­mil­li­sek­si? Asi­mo­vin robo­tii­kan lait­kin voi­vat tul­kin­nas­ta riip­puen mah­dol­lis­taa kaikenlaista.

    Entä tavoit­teel­li­suus? Entä jos teko­ä­lyl­tä hävi­ää tavoi­te tai sen toteu­tu­mis­ta jou­tuu odot­ta­maan? Tavoit­tee­ton tai kyl­läs­ty­nyt teko­ä­ly ei ehkä ole aivan niin vaa­ral­li­nen kuin ilman etiik­kaa toi­mi­va, mut­ta aika vaa­ral­li­nen sekin.

    Entä teko­ä­lyn rajaa­mi­nen? Ykkö­set ja nol­lat monis­tu­vat lähes loput­to­mas­ti ja leviä­vät netin kaut­ta oikeas­taan kaik­kial­le. Miten este­tään teko­ä­lyn (ja sen vai­ku­tuk­sen) leviä­mi­nen? Vaik­ka meil­lä onkin pal­jon lon­ke­roi­taan maa­il­maan levit­tä­viä super­rik­kai­ta, hei­tä rajaa kui­ten­kin var­sin tehok­kaas­ti hei­dän oma bio­lo­gian­sa ja fyy­si­nen ole­mas­sao­lon­sa niin tehok­kuu­den kuin elin­ai­kan­sa­kin suh­teen. Mitä tapah­tuu, jos noi­ta rajoit­tei­ta ei ole?

    Jos näi­hin kysy­myk­siin ei löy­de­tä vas­taus­ta, lie­nee käy­tän­nöl­li­ses­ti kat­soen var­maa, että teko­ä­ly ryös­täy­tyy irti ja pää­tyy ihmi­sen vas­tus­ta­jak­si aina­kin sii­nä mie­les­sä, että ihmi­nen kär­sii sen toi­min­nas­ta vähin­tään­kin sivutuotteena.

    Teko­ä­ly ei toki syök­se rajoit­tu­neem­pa­na­kaan yhteis­kun­taa peri­ka­toon lyhyem­mäl­lä täh­täi­mel­lä niin kau­an kuin muut kan­sa­lai­set todel­la kyke­ne­vät halu­tes­saan tap­pa­maan (tai muu­ten kivu­li­aas­ti hävit­tä­mään) nii­tä omis­ta­van luo­kan ja otta­maan tuo­tan­non (laa­ja-alai­sem­min mää­ri­tel­ty­nä) demo­kraat­ti­seen hal­lin­taan­sa. Täl­löin alim­man kan­san­osan kur­jis­ta­mi­sel­le löy­tyy edes jokin raja ja tar­vit­ta­via muu­tok­sia voi­daan tehdä.

    Tuo ei ole­kaan niin help­poa. Eihän nyt­kään olla lähel­lä­kään koko maa­il­man ruok­ki­mis­ta, vaik­ka se oli­si poliit­ti­ses­ti mah­dol­lis­ta. Pitäi­si vain ensin saa­da maa­il­man­ta­lou­des­ta nis­ka­lenk­ki ja tuo on se ongel­ma. Meil­le­hän aina muo­dos­tuu ensin tiu­kat raken­teet suo­je­le­maan tuo­ta epä­de­mo­kraat­tis­ta val­lan­käyt­töä ennen kuin saa­daan raken­teet, joil­la sitä voi­tai­siin edes mie­lek­kääs­ti rajoittaa.

    Vrt. sote-suun­ni­tel­mat, jos­sa koko yhteis­kun­nan osa-alue hei­lah­taa näil­lä näky­min ker­ta­hei­tol­la yli­kan­sal­lis­ten toi­mi­joi­den hal­tuun ja, jos ne vain malt­ta­vat odot­taa vuo­si­kym­me­nen ver­ran, jon­ka jäl­keen van­haa jär­jes­tel­mää ei var­maan­kaan saa­tai­si enää raken­net­tua nii­den tilal­le, ne voi­vat teh­dä oli­go­po­li­na yhteis­kun­nan piik­kiin mel­kein mitä tahansa.

    Kil­pai­luun­kaan ei oikein voi vedo­ta, sil­lä aina­kin alus­sa­han teko­ä­lyt perus­tu­vat isoon dataan ja etu on aina isom­mal­la. Mah­dol­li­nen kil­pai­lu voi siis nor­maa­li­kan­sa­lai­sen näkö­kul­mas­ta muo­dos­tua aika näen­näi­sek­si (vrt. iPho­ne ja Android), vaik­kei hal­lit­se­vaan ase­maan pää­si­si­kään yksit­täi­siä toimijoita.

  30. Kan­nat­taa lukea poh­jik­si Yuval Noah Hara­rin Homo Deus: Huo­mi­sen lyhyt historia.

    Muu­ta­mia pointteja:

    Nykyi­sen kal­tai­sen yhteis­kun­nan ja koko maa­il­man­jär­jes­tyk­sen on hyvin vai­kea sopeu­tua tilan­tee­seen jos­sa enem­mis­tö sen kan­sa­lai­sis­ta on menet­tä­nyt soti­laal­li­sen ja talou­del­li­sen arvon­sa. Tähän ei tar­vi­ta edes teko­ä­lyä sanan perin­tei­ses­sä merkityksessä.

    Vapaa tah­to sen perin­tei­ses­sä (libe­ra­lis­ti­ses­sa) mer­ki­tyk­ses­sä on osoit­tau­tu­mas­sa illuusiok­si. Ihmi­nen on teh­nyt valin­tan­sa ennen kuin tulee niis­tä tie­toi­sek­si. On mer­kit­tä­vä kysy­mys mitä on yhteis­kun­nal­li­nen pää­tök­sen­te­ko maa­il­mas­sa jos­sa jouk­ko algo­rit­me­ja tun­tee ihmi­sen (käyt­täy­ty­mi­sen) parem­min kuin hän itse.

  31. »tulee­ko robo­tin omis­ta­jas­ta val­ta­van rikas? Ei tule, vaan tuot­tei­den hin­nat las­ke­vat ja kulut­ta­ja voit­taa. Täs­tä pitää huo­len kilpailu.

    Ennen­van­haan ei uskal­let­tu kehit­tää lää­ket­tä tai robot­tia jos kehit­tä­jäl­le ei taat­tu teki­jä­noi­keuk­sil­la väliai­kais­ta mono­po­lia. Nyky­ään, robot­te­ja ehkä kehi­tet­täi­si ilman patent­te­ja­kin, mut­ta samaan aikaan aineet­to­mien oikeuk­sien suo­jaa pikem­min­kin vah­vis­te­taan, kuin hei­ken­ne­tään. Täs­tä saat­taa seu­ra­ta ettei tuo kil­pai­lu- ja hyvin­voin­nin­ja­kau­tu­mis­hy­po­tee­si­si oikein toimi.
    Ehkä patent­tien suo­ja-aiko­ja pitäi­si las­kea, copy­right teos­kyn­nys­tä nos­taa,.… Aika oli­si otol­li­nen EU-pii­reis­sä IPR refor­mil­le nyt kun Euroop­pa on tek­no­lo­gian kehi­tyk­ses­sä pikem­min­kin paten­teis­ta kär­si­vä haas­ta­ja, kuin niis­tä rikas­tu­va tek­no­lo­gian edelläkävijä.

    1. Robo­tit ja teko­ä­ly ovat laa­ja käsi­te, jota sel­lai­se­naan ei voi paten­toi­da. Jos joku kehit­tää hoi­va­ro­bo­tin, se ei estyä jotain tois­ta kehit­tä­mään tois­ta hoi­va­ro­bot­tia. Tek­no­lo­gia tulee hal­pe­ne­maan olen­nai­ses­ti, joten sen koh­dal­la paten­tit eiv’ät ole mer­kit­tä­vä alal­le pää­syn este. Mie­len­kiin­tois­ta stra­te­gis­ta poh­din­taa kyl­lä tulee sii­tä, kan­nat­ta­ko se hoi­da­ro­bo­tin ohjel­moin­ti lisen­sioi­da hal­val­la­ja monen käyt­töön sen sijaan, että yrit­tä pitää puo­li vuot­ta alan joh­toa­se­maa itsellään.

  32. LK:
    Pons­se oli­si­kin var­mas­ti yksi par­haim­mis­ta vie­rai­lu­koh­teis­ta. Siel­lä näki­sit, että miten vuon­na 2017 teh­dään tulos­ta Vie­re­män kor­ves­sa ja ilman robotteja! 

    Yksi par­hais­ta tulok­sen­te­ki­jöis­tä sil­le fir­mal­le on Pons­se Scor­pio. Se ON robotti.

  33. R. V.: Vaih­toeh­toon 2 pitää tode­ta, että yksit­täi­nen kan­sa­kun­ta voi toteut­taa perus­tu­lon omal­la pää­tök­sel­lään, kun­han se aset­taa perus­tu­lon kus­tan­nuk­sia vas­taa­vat suo­ja­tul­lit niil­le mail­le, jois­sa perus­tu­loa ei toteu­te­ta samal­la tasol­la kuin kysei­ses­sä maassa.

    Tämä idea ei tule toi­mi­maan, jos sii­hen ei läh­de kukaan muu mukaan. Suo­men talout­ta ei juu­ri loh­du­ta se, että Suo­meen tuon­tia vai­keu­te­taan, kun ongel­ma­na on se, että vien­ti­tuot­teet ovat lii­an kal­lii­ta pär­jä­täk­seen mark­ki­noil­la. Suo­ja­tul­leil­la hom­man pelaa­mi­nen joh­taa johon­kin P‑Korean tyyp­pi­seen tilaan, jos­sa kaik­ki jou­du­taan teke­mään itse.

  34. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Sinä­kin puhut teh­tais­ta. Kuin­ka moni ihmi­nen on töis­sä tehtaissa?

    Aivan tot­ta. Mie­tin täs­sä kuin­ka pal­jon tar­vit­sen omaan elin­ta­soo­ni teh­das­tuot­tei­ta ja kuin­ka pal­jon sem­moi­sia pal­ve­lui­ta joi­ta ei voi koneil­la tuot­taa. Ja kuin­ka pal­jon noi­ta kah­ta tar­vit­see tehtaanomistaja.

    Mie­tin sitä­kin että jos tekee (mie­li­val­tai­sen) jaon: pää­omal­la tuo­te­tut teh­das­ta­va­rat ja nii­den vaih­dos­ta muo­dos­tu­va ver­kos­to (x), vs. ihmis­työl­lä tuo­te­tut pal­ve­lut ja nii­den vaih­dos­ta muo­dos­tu­va ver­kos­to (y), ynnä ver­kos­to­jen ris­tiin­kyt­key­ty­mi­nen (z).

    Nyky­ään (z) on niin suu­ri ettei­vät (x) ja (y) miten­kään voi erkau­tua toi­sis­taan. Entä tule­vai­suu­des­sa, voi­si­ko jos­si­tel­man (3) poruk­ka (y) pää­tyä met­säs­tä­jä-keräi­li­jöik­si, pese­mään tois­ten­sa pai­to­ja sin­ne ros­kis­ten äärel­le? Tai jakau­tua pie­nek­si jou­kok­si (y1) joi­ta pää­oman omis­ta­jat tar­vit­se­vat sekä isom­mak­si jou­kok­si (y2) joil­la ei jos­si­tel­mas­sa (3) ole mitään kei­noa ansai­ta osuut­ta teh­das­tuo­tan­nos­ta? Tämä on mitä suu­rim­mas­sa mää­rin poliit­ti­nen kysy­mys ja lais­sez-fai­re ‑maa­il­mas­sa jos­si­tel­ma (3) ei mie­les­tä­ni ole miten­kään poissuljettu.

    Sil­ti, nyky­teh­taat on mitoi­tet­tu suur­ta kulut­ta­ja­kun­taa var­ten ja muu­tos­ki­pu­jen ohjaa­va voi­ma on yksi hyvä syy mik­si kehi­tys kul­ki­si­kin koh­ti jos­si­tel­maa (1). Nykyi­sel­lään myös teh­taa­no­mis­ta­jan etu on kek­siä kuin­ka kulut­ta­jil­le saa­daan ostovoimaa.

  35. LK:
    Pons­se oli­si­kin var­mas­ti yksi par­haim­mis­ta vie­rai­lu­koh­teis­ta. Siel­lä näki­sit, että miten vuon­na 2017 teh­dään tulos­ta Vie­re­män kor­ves­sa ja ilman robotteja! 

    Eina­ri Vidgren muu­ten tote­si täl­lais­ta vuon­na 2006 Suo­men Kuvalehdessä.….

    Vidgrén muis­tut­taa, että työn osuus met­sä­ko­neen val­mis­tus­kus­tan­nuk­sis­ta ei ole suu­ri. ”Robot­te­ja käy­te­tään tuo­tan­nos­sa ja lisää on tulossa. 

  36. Pek­ka T.: Voi­ko teko­ä­ly saa­vut­taa tietoisuuden?

    Peri­aat­teel­li­sia estei­tä ei kai ole, ellei sit­ten Pen­ro­sen tyy­li­nen argu­men­taa­tio, jota olen alka­nut vii­me aikoi­na ymmär­tää parem­min. Turing esit­ti aikoi­naan kysy­myk­sen: pys­tyy­kö jokai­sen lukusuo­ral­la ole­van luvun saa­vut­ta­maan las­ke­mal­la? Tähän vas­ta­tak­seen hän jou­tui mää­rit­te­le­mään mitä tar­koit­taa las­ket­ta­vuus (com­pu­ta­bi­li­ty), mikä tuot­ti vähä­pä­töi­se­nä sivu­tu­lok­se­na tie­to­ko­neen kek­si­mi­sen, ja hänen yllät­tä­vä tulok­sen­sa[*] oli: yli­voi­mai­ses­ti suu­rim­paan osaan lukusuo­ran luku­ja, siis jat­ku­via luku­ja, ei pää­se käsiksi.

    Jos siis maa­il­ma ml. aivot koos­tuu jat­ku­vis­ta (ei-dis­kree­teis­tä) raken­teis­ta, on mah­dol­lis­ta että tie­toi­suus on jotain mikä voi syn­tyä vain jat­ku­vas­sa sys­tee­mis­sä, jos­tain ihme fun­da­men­taa­lis­ta syys­tä jota kukaan ei vie­lä ymmär­rä. Sil­loin Turin­gin koneel­la ei kos­kaan oli­si pää­syä tie­toi­sek­si asti.

    Tämä on kaik­kea muu­ta kuin todis­tus kone­tie­toi­suu­den mah­dot­to­muu­des­ta, mut­ta onpa­han yksi plausi­bi­li­ty-argu­ment­ti yhteen suuntaan.

    ———
    [*] Tulos perus­tuu sii­hen että kun kaik­ki mah­dol­li­set Turing-koneen ohjel­mat ase­te­taan aak­kos­jär­jes­tyk­seen, nii­tä on dis­kree­tis­ti ääre­tön mää­rä. Mut­ta lukusuo­ral­la on jat­ku­vas­ti ääre­tön mää­rä luku­ja, ja Can­to­rin dia­go­naa­liar­gu­men­til­la voi osoit­taa että jat­ku­va ääret­tö­myys on mah­ta­vam­pi kuin dis­kreet­ti äärettömyys. 

    Sivu­huo­mio­na: vaik­ka ei-las­ket­ta­via luku­ja on val­ta­vas­ti enem­män kuin las­ket­ta­via, nii­tä on huo­mat­ta­van vai­kea mää­ri­tel­lä. Kun luvus­ta antaa jon­kun kuvauk­sen, luku tup­paa saman tien ole­maan las­ket­ta­va. Yksi poik­kea­va esi­merk­ki on ns. Chai­ti­nin ome­ga, jon­ka pys­tyy mää­rit­te­le­mään mut­ta joka ei ole Turing-laskettava.

    Mää­rit­te­le­mi­sen vai­keus tuo mie­leen että oma loo­gi­nen ajat­te­lum­me (sisäi­nen puhe, Kah­ne­ma­nin hidas jär­jes­tel­mä) on lähes dis­kreet­tiä ja Turin­gin kuvaus sii­tä on hyvä. Oma kysy­myk­sen­sä on että onko vais­ton­va­rai­nen ajat­te­lum­me (Kah­ne­ma­nin nopea jär­jes­tel­mä) myös poh­jim­mil­taan diskreettiä?

  37. Mik­ko Kivi­ran­ta: Jos siis maa­il­ma ml. aivot koos­tuu jat­ku­vis­ta (ei-dis­kree­teis­tä) raken­teis­ta, on mah­dol­lis­ta että tie­toi­suus on jotain mikä voi syn­tyä vain jat­ku­vas­sa sys­tee­mis­sä, jos­tain ihme fun­da­men­taa­lis­ta syys­tä jota kukaan ei vie­lä ymmär­rä. Sil­loin Turin­gin koneel­la ei kos­kaan oli­si pää­syä tie­toi­sek­si asti.

    Niin, tuo jos on täs­sä ajat­te­lus­sa se, mikä arve­lut­taa var­sin­kaan, jos sil­le ei ole mitään eri­tyis­tä perus­te­lua. Tie­ten­kin aja­tuk­se­na sel­lai­nen, että meil­lä oli­si monin­ker­tai­ses­ti ihmis­tä älyk­kääm­pi teko­ä­ly, jol­la kui­ten­kaan ei oli­si tie­toi­suut­ta, on var­sin kiehtova.

    1. Kyl­lä meil­lä on jo nyt ihmis­tä monin­ker­tai­ses­ti ältyk­kääm­pää teko­ä­lyä, jon­ka kyky on vain rajoit­tu­nut joi­hin­kin teh­tä­viin, vaik­ka­pa navigointiin.

  38. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kyl­lä meil­lä on jo nyt ihmis­tä monin­ker­tai­ses­ti ältyk­kääm­pää teko­ä­lyä, jon­ka kyky on vain rajoit­tu­nut joi­hin­kin teh­tä­viin, vaik­ka­pa navigointiin.

    Niin, tar­koi­tin luon­nol­li­ses­ti ns. ylei­sä­lyä, jota kai teko­ä­ly­tut­ki­muk­ses­sa kut­su­taan nimel­lä “strong AI”. Peri­aat­tees­sa minus­ta on mah­dol­lis­ta, että oli­si teko­ä­ly, joka täs­sä ylei­sä­lys­sä ylit­täi­si ihmi­sen kyvyt, mut­ta sil­ti sil­lä ei oli­si saman­lais­ta tie­toi­suut­ta “minäs­tä” kuin ihmi­sel­lä on. 

    Oli teko­ä­lyn tie­toi­suu­teen vas­taus kyl­lä tai ei, niin kum­pi­kin vas­taus edis­täi­si hyvin pal­jon mei­dän käsi­tys­täm­me sii­tä, mitä tie­toi­suus oikeas­ti on.

  39. Mik­ko Kivi­ran­ta: Jos siis maa­il­ma ml. aivot koos­tuu jat­ku­vis­ta (ei-dis­kree­teis­tä) raken­teis­ta, on mah­dol­lis­ta että tie­toi­suus on jotain mikä voi syn­tyä vain jat­ku­vas­sa sys­tee­mis­sä, jos­tain ihme fun­da­men­taa­lis­ta syys­tä jota kukaan ei vie­lä ymmär­rä. Sil­loin Turin­gin koneel­la ei kos­kaan oli­si pää­syä tie­toi­sek­si asti.

    Pent­ti O. A. Hai­ko­nen on kir­jas­saan “Tie­toi­suus, teko­ä­ly ja robo­tit” käsi­tel­lyt tätä ongel­ma­tiik­kaa mie­len­kiin­toi­sel­la tavalla.

  40. LK:

    Lopuk­si haluan huo­maut­taa vie­lä sen pie­nen pie­nen yksi­tyis­koh­dan, että koneop­pi­mis­ke­hi­tys vaa­tii ihan hel­ve­tis­ti ihmistyövoimaa.

    Se, että johon­kin työ­teh­tä­vään halu­taan kehit­tää algo­rit­mi vaa­tii suu­ret mää­rät dataa, jot­ka pitää pro­ses­soi­da, ja sen jäl­keen pitää löy­tää sopi­va koneop­pi­mi­sal­go­rit­mi ja sen jäl­keen aloit­taa ope­tus­työ, jon­ka jäl­keen tulee vali­doi­da, että mal­li toteut­taa sen, mitä halut­tiin. Ja kai­ken tämän ohjel­moi ihmi­nen omil­la sor­mil­laan välil­lä pää­tä sei­nään haka­ten. Tai no, tuhan­net ja tuhan­net ihmi­set, jos tark­ko­ja ollaan….

    Joo, toki näin…

    Google’s Lear­ning Softwa­re Learns to Wri­te Lear­ning Software

    Google’s AI can crea­te bet­ter mac­hi­ne-lear­ning code than the researc­hers who made it

  41. Mik­ko Kivi­ran­ta:

    Jos siis maa­il­ma ml. aivot koos­tuu jat­ku­vis­ta (ei-dis­kree­teis­tä) raken­teis­ta, on mah­dol­lis­ta että tie­toi­suus on jotain mikä voi syn­tyä vain jat­ku­vas­sa sys­tee­mis­sä, jos­tain ihme fun­da­men­taa­lis­ta syys­tä jota kukaan ei vie­lä ymmär­rä. Sil­loin Turin­gin koneel­la ei kos­kaan oli­si pää­syä tie­toi­sek­si asti.

    Onko­han Turing yksi vää­ri­nym­mär­re­tyim­mis­tä vii­me­vuo­si­sa­dan ajat­te­li­jois­ta? Turing:n koneel­le on aina­kin las­tat­tu nis­kaan val­ta­vas­ti sel­lais­ta las­tia jota sil­lä ei alu­nal­kaen ollut:

    Some con­sequences of misun­ders­tan­ding the Church-Turing thesis

    Itse olen aina­kin alka­nut ole­tusar­voi­ses­ti sivuut­ta­maan kaik­ki teko­ä­ly­poh­din­nat, jois­sa mai­ni­taan Turing, puh­taa­na roskana.

    Mää­rit­te­le­mi­sen vai­keus tuo mie­leen että oma loo­gi­nen ajat­te­lum­me (sisäi­nen puhe, Kah­ne­ma­nin hidas jär­jes­tel­mä) on lähes dis­kreet­tiä ja Turin­gin kuvaus sii­tä on hyvä. Oma kysy­myk­sen­sä on että onko vais­ton­va­rai­nen ajat­te­lum­me (Kah­ne­ma­nin nopea jär­jes­tel­mä) myös poh­jim­mil­taan diskreettiä?

    Joten­kin oli­si vai­kea kuvi­tel­la, että ajat­te­lu ja tie­toi­suus voi­si­vat kum­mu­ta jos­tain ääret­tö­män tark­ko­jen tilo­jen käsit­te­lys­tä — aivot ja her­mo­so­lut ovat kui­ten­kin hyvin kohi­nai­sia ja jat­ku­vas­ti alt­tii­ta kai­ken­lai­sil­le häi­riöil­le. Päin­vas­toin tun­tui­si loo­gi­sel­ta, että aivo­jen pitäi­si olla var­sin robus­tit ja siten joil­lain (tois­tai­sek­si havain­to­ky­vyn ulko­puo­lel­la ole­vil­la) mität­tö­män pie­nil­lä eroil­la tus­kin voi­si olla mitään merkitystä.

    Toki voi spe­ku­loi­da sil­lä, että aivo­jen pro­ses­sit oli­si­vat kaoot­ti­sia ja siten alkuar­vo­herk­kiä. Täl­löin oleel­li­nen teki­jä aivo­jen toi­min­nal­le ja tie­toi­suu­den syn­nyl­le oli­si synk­ro­noin­ti, joka saa “aja­tuk­set pysy­mään radoil­laan”. Tut­ki­mus­ten mukaan her­mo­so­lu­jen väli­nen synk­ro­noin­ti näyt­täi­si­kin näyt­te­le­vän mer­kit­tä­vää roo­lia aivo­jen toi­min­nas­sa. Täl­löin alkuar­vo­herk­kyys­kään ei sot­ki­si asioi­ta, kos­ka vaik­ka “aja­tus” pää­tyi­si­kin pie­nen­kin poik­kea­man vuok­si eri koh­taan, niin ko. koh­ta oli­si erit­täin lähel­lä hyvin suur­ta jouk­koa mel­kein samas­ta koh­das­ta läh­te­nei­tä ratoja.

    1. Asias­ta mitään ymmär­tä­mät­tö­mä­nä sanon, että myös aivoi­hin koo­dat­tu tie­to on dis­kreet­tiä, vähän niin kuin bit­tei­nä koo­dat­tu­ja, kos­ka ato­meis­ta aivot­kin koostuvat.

  42. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Asias­ta mitään ymmär­tä­mät­tö­mä­nä sanon, että myös aivoi­hin koo­dat­tu tie­to on dis­kreet­tiä, vähän niin kuin bit­tei­nä koo­dat­tu­ja, kos­ka ato­meis­ta aivot­kin koostuvat.

    Ato­mien sijain­nit tilas­sa ovat (klas­si­ses­sa meka­nii­kas­sa) jatkuvia.

  43. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Asias­ta mitään ymmär­tä­mät­tö­mä­nä sanon, että myös aivoi­hin koo­dat­tu tie­to on dis­kreet­tiä, vähän niin kuin bit­tei­nä koo­dat­tu­ja, kos­ka ato­meis­ta aivot­kin koostuvat.

    Sitä­kään ei tie­de­tä, mis­sä tie­to sijait­see. On vain ole­tet­tu, että se ja tie­toi­suus sijait­se­vat aivois­sa, ei vaan tie­de­tä mis­sä ja miten. Mut­ta todis­teet siis puuttuvat.

    Jot­kut ovat esit­tä­neet, että aivot on vain vastaanotin.

  44. Mik­ko Kivi­ran­ta: Ato­mien sijain­nit tilas­sa ovat (klas­si­ses­sa meka­nii­kas­sa) jatkuvia.

    Ja aivo­jen sig­na­loin­nis­sa on muka­na sel­lai­nen­kin toi­min­nal­li­ses­ti oleel­li­nen (jat­ku­va) ulot­tu­vuus kuin aika. Mm. tähän perus­tuen oma­kin kan­ta­ni on, että binää­ri­tek­no­lo­gioil­la pääs­tään bio­lo­gi­sen älyn suh­teen par­haim­mil­laan­kin vain approk­si­maa­tioi­hin. (Tähän joku liukulukuvitsi.)

  45. Joten­kin oikeas­taan nau­rat­taa tuo kor­kea­kou­lu­tuk­sen ihan­noin­ti. Aika pian meil­lä on suu­rin osa tie­to­työs­tä auto­ma­ti­soi­tu:http://www.businessinsider.com/vinod-khosla-on-it-data-center-automation-2016–11?r=US&IR=T&IR=T

    Jos taas tie­to­työ auto­ma­ti­soi­daan, niin sitä ei tar­vi­ta ihmi­sel­tä. Ihmi­sel­le jää vain sosi­aa­li­set tai­dot. Sosi­aa­li­sia tai­to­ja taas ei opi­ta kou­lun­kir­jo­jen ääres­sä vaan parem­min vaik­ka pus­si­kal­ja­reis­suil­la. Tar­vi­taan­ko perin­teis­tä kou­lu­tus­ta enää mihinkään?

  46. Aivois­sa neu­ro­nei­hin saa­puu usei­ta sig­naa­le­ja ja läh­tee yksi. Sig­naa­lien voi­mak­kuus ja luon­ne voi vaih­del­la, mut­ta koko­nai­suu­te­na solus­sa ker­tyy poten­ti­aa­li joka ylit­täes­sään raja-arvon aiheut­taa sig­naa­lin lähettämisen.

    Her­mo­verk­ko­ja voi­daan luo­da tavan­omai­sil­la pro­ses­so­reil­la, mut­ta myös ana­lo­gi­sia neu­ro­ni-siru­ja on kokeil­tu. IBM:llä oli muis­taak­se­ni jo siru jos­sa usei­ta neu­ro­ni-tyyp­pi­siä yksi­köi­tä ja jouk­ko mui­ta perin­tei­siä port­te­ja. Näi­den koh­dal­la ollaan vie­lä alku­vai­hees­sa kehi­tys­tä, enkä täs­sä vai­hees­sa näe mitään syy­tä mik­sei nii­tä jos­sain vai­hees­sa pys­tyt­täi­si pak­kaa­maan tiheäs­ti kuten tran­sis­to­re­ja pii­kie­kol­le nykyisin.

    Fyy­si­nen toteu­tus sää­te­lee neu­ro­ni­mää­rää mitä tie­tyn kokoi­sel­le sirul­le saa­daan pakat­tua, vir­ran­ku­lu­tus­ta, läm­mön­tuot­toa, jne. Perus­asioi­ta prosessoreissa.

    Loo­gi­nen toteu­tus ei edel­ly­tä mitään nimen­omais­ta fyy­sis­tä toteu­tus­ta. Kyse on vain sii­tä kuin­ka nopei­ta ja laa­jo­ja her­mo­verk­ko­ja saa­daan pakat­tua johon­kin tilaan, tehon­syöt­töön, ja lämmöntuottoon.

    Voi­daan siis vapaas­ti poh­tia käyt­töä ilman, että tar­vit­see ottaa kan­taa fyy­si­seen toteutukseen.

    Pit­kään puhut­tiin asian­tun­ti­ja­jär­jes­tel­mis­tä (expert sys­tems) jot­ka ana­ly­soi­vat data­mas­so­ja ja tuot­ti­vat niis­tä ihmis­ten käyt­töön jalos­tet­tua infor­maa­tio­ta. Tek­nii­kat ovat kehit­ty­neet, ja nykyi­sin ne toteu­te­taan her­mo­verk­koi­na (neu­ral networks), koneop­pi­mi­sen avul­la (mac­hi­ne lear­ning), jne, ja puhu­taan hei­kois­ta teko­ä­lyis­tä (weak arti­ficial intelligence).

    Heik­ko­ja teko­ä­ly­jä on ihan kaik­kial­la. Auton moot­to­ri­noh­jauk­ses­sa on luul­ta­vas­ti sel­lai­nen tai useam­pi­kin. Kän­nyt käyt­tä­vät nii­tä ihan jo sor­mie­lei­den tun­nis­ta­mi­seen sil­loin­kin kun käm­men vahin­gos­sa osuu näyt­töön. Ja kun tek­no­lo­gia tuo­daan hel­pos­ti käy­tet­tä­väk­si (val­mii­den AI/ML-kir­jas­to­jen muo­dos­sa) käyt­tö var­mas­ti lisään­tyy entisestään.

    Laa­jat her­mo­verk­ko­poh­jai­set toteu­tuk­set voi­vat olla lii­an laa­jo­ja jot­ta ihmi­nen voi­si nii­tä aidos­ti ymmär­tää. Mal­li on ope­tet­tu suu­rel­la data­mas­sal­la ja mit­ta­ris­tol­la niin, että sisäi­siä pai­noar­vo­ja muun­nel­laan ope­tus­vai­hees­sa ja pyri­tään suun­taan jos­sa mit­ta­ris­to näyt­tää vih­re­ää. Ihmi­set eivät siis tie­dä miten tar­kal­lee­not­taen saa­tu toi­min­nal­li­suus toteu­tuu, vain sen mitä her­mo­ver­kol­le syö­te­tään ja sen, että saa­dut lop­pu­tu­lok­set ovat anne­tun mit­ta­ris­ton mukai­sia. On ole­mas­sa jo her­mo­verk­ko­ja joi­den tar­koi­tus on ana­ly­soi­da her­mo­verk­ko­ja jot­ta ymmär­ret­täi­siin miten ne toimivat.

    Eivät­hän nuo hei­kot teko­ä­lyt mitään ihmei­tä tee. Mut­ta teke­vät hyvää data-ana­lyy­siä, kuvan­tun­nis­tus­ta, ja ties mitä muu­ta. Joil­le­kin niis­tä on jopa annet­tu pyö­rät alle, pää­se­vät siis teke­mään pää­tök­siä joil­la on fysi­kaa­li­sia vai­ku­tuk­sia: itseoh­jau­tu­va auto liik­kuu tiellä.

    Olet­tai­sin, että näis­sä ede­tään siten, että pyri­tään nos­ta­maan abstrak­tio­ta­soa jol­la ihmi­sen on mää­ri­tet­tä­vä toi­min­taa. Mik­si ihmis­ten pitäi­si laa­tia mit­ta­ris­to auton jokai­sen kont­rol­li­pro­ses­so­ril­le, eikö voi­tai­si laa­tia teko­ä­ly joka osaa laa­tia riit­tä­vän hyvin opti­moi­dut mit­ta­ris­tot? Ihmi­set voi­si­vat sen jäl­keen vain edel­lyt­tää opti­moin­tia vaik­ka­pa antaen suo­ri­tus­ky­vyn joka pitää saa­vut­taa sekä pääs­tö­ar­vot jot­ka pitää alit­taa (tosin saat­ta­vat olla säh­kö­moot­to­rei­ta joi­den pääs­töt tule­vat jos­sain muu­al­la), muil­ta osin kone hoi­taa loput.

    Jos edel­leen saa­daan toi­mi­va teko­ä­ly luo­maan mit­ta­ris­tot auton mata­lan tason logii­kal­le, voi­tai­siin­ko tätä edel­leen kehit­tää niin, että sil­le syö­tet­täi­siin lii­ken­net­tä kos­ke­vat lait, ase­tuk­set ja mää­räyk­set? Ettei tar­vit­si­si käsin sää­tää moi­sia jokai­seen maa­han erikseen.

    Kun abstrak­tio­ta­soa nos­te­taan, lähes­ty­tään yleis­tä teko­ä­lyä (arti­ficial gene­ric intel­li­gence, strong arti­ficial intel­li­gence). Mik­si­pä oppi­va kone joka ymmär­tää tek­nii­kan ja lakien pääl­le ei voi­si oppia muu­ta­kin? Kyse on kui­ten­kin aina tar­pees­ta: mihin voi­sim­me sovel­taa konet­ta saa­den aikaan parem­man tulok­sen, tehok­kaam­man toi­min­nan, tai jotain muu­ta toi­vot­tua. Ja toi­saal­ta konei­den rajoi­tuk­sis­ta: miten teho­kas fyy­si­nen siru on käytettävissä.

    Aikaa var­mas­ti menee sii­hen, että meil­lä todel­la­kin on pie­neh­köön tilaan mah­tu­va, vähän tehoa kulut­ta­va, koh­tuul­li­ses­ti läm­pöä tuot­ta­va kone johon voi­daan liit­tää ais­te­ja (kame­roi­ta, mik­ro­fo­ne­ja, tun­to­herk­kiä sor­mia, mitä nyt mie­leen juo­lah­taa­kin), ja joka näi­den ais­tien avul­la kyke­nee saman­lai­seen kog­ni­tii­vi­seen toi­min­taa mihin ihmi­nen­kin. Sitä ennen saa­vu­te­taan monia osatoteutuksia.

    Mikään täs­sä ei kui­ten­kaan edel­ly­tä, että koneel­le kehit­tyi­si tie­toi­suus itses­tään. En tie­dä miten sel­lai­nen voi­si kehit­tyä tai miten sel­lai­nen voi­tai­siin luo­da. Emme­hän me vie­lä tie­dä edes sitä, mitä se tie­toi­suus oikeas­taan on tai miten ihmi­sai­vot sel­lai­sen luovat.

    En siis ennus­ta tie­toi­sen supe­rä­lyk­kyy­den syn­ty­mis­tä. Tai syntymättömyyttä.

    Ennus­tan vain sen, että koneen kog­ni­tii­vi­nen toi­min­ta tulee saa­vut­ta­maan tason jos­sa se kyke­nee kaik­keen sii­hen mihin ihmi­sai­vot­kin. Sitä­kään en tie­dä tulee­ko se mah­tu­maan pie­neen tilaan. Edes autoon. Tai min­kä­lai­nen vir­ta­syöp­pö se on. Tus­kin sii­hen kovin nopeas­ti pääs­tään, aina­kaan sii­hen kym­me­neen vuo­teen min­kä yli en ennus­ta tek­nii­kan kehitystä.

    Min­kä­lai­sia fyy­si­siä muo­to­ja jon­kin­ta­soi­set teko­ä­lyt saa­vat on toi­nen jut­tu. Mitä robo­tiik­ka tuot­taa voi­daan liit­tää äly­ko­nee­seen ja antaa sen ais­teik­si ja mani­pu­laat­to­reik­si. Ehkä etä­nä jos ei äly­ko­ne puris­tu koko/teholuokkaa joka liik­ku­vak­si halutaan.

    En näe mitään syy­tä sil­le, ettei­kö äly­ko­ne jos­sain vai­hees­sa teki­si lähes kaik­kia ihmi­sen töi­tä parem­min kuin ihmi­nen. Ihmis­ten teh­tä­vä­nä on sii­nä vai­hees­sa vain päät­tää mitä äly­ko­neet teke­vät. Jol­lain kor­keal­la abstrak­tio­ta­sol­la, ei mis­sään nimes­sä tek­ni­sel­lä tasolla.

  47. Anna R: Ja aivo­jen sig­na­loin­nis­sa on muka­na sel­lai­nen­kin toi­min­nal­li­ses­ti oleel­li­nen (jat­ku­va) ulot­tu­vuus kuin aika. Mm. tähän perus­tuen oma­kin kan­ta­ni on, että binää­ri­tek­no­lo­gioil­la pääs­tään bio­lo­gi­sen älyn suh­teen par­haim­mil­laan­kin vain approk­si­maa­tioi­hin. (Tähän joku liukulukuvitsi.)

    Mus­ta sä oot kyl­lä ihan vää­räs­sä. Mum mie­les­tä aika ei muu­ta koko juts­kaa yhtään tip­paa sen vaikeemmmaksi.

  48. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Asias­ta mitään ymmär­tä­mät­tö­mä­nä sanon, että myös aivoi­hin koo­dat­tu tie­to on dis­kreet­tiä, vähän niin kuin bit­tei­nä koo­dat­tu­ja, kos­ka ato­meis­ta aivot­kin koostuvat.

    Aivo­jen toi­min­ta­mal­lia hyö­dyn­tä­mäl­lä pääs­tään mie­len­kiin­toi­siin sovellutuksiin.

    Yhte­nä esi­merk­ki­nä voi­si mai­ni­ta 3‑ulotteisten tilo­jen muis­ta­mi­sen ja liikemuistin.

    Esi­mer­kik­si Osmo hyvin­kin tar­kas­ti voi kuvi­tel­la vaik­ka­pa miten hän liik­kuu esi­mer­kik­si Man­ner­hei­min­tiel­lä Hel­sin­gis­sä. Jos pyy­de­tään vaik­ka piir­tä­mään se, niin sii­tä tulee todel­la hyvä liik­ku­mi­sen mal­li. Tämä kaik­ki on muo­dos­tu­nut aivoi­hin ilman min­kään­lais­ta 3D-lasers­kan­ne­ria (LIDAR). Meil­lä on vain käy­tös­sä kak­si ihmi­sen omaa video­ka­me­raa päässämme. 

    Aivot siis näyt­tä­vät joten­kin luo­van genee­ri­sia 3D-tila­mal­le­ja muis­tiin, joi­den perus­teel­la kyke­nem­me hyvin­kin tar­kas­ti liik­ku­maan pel­kän näkö­ais­tin avul­la. Samaan tapaan myös näyt­tää lii­ke­muis­ti toi­mi­vaan. Meil­lä on jon­kin­lai­nen genee­ri­nen 3D-lii­ke­muis­ti, joka näyt­täi­si toi­mi­van myös niin, että kun esi­mer­kik­si tem­me kotias­ka­rei­ta keit­tiös­sä, niin jot­kut opi­tuis­ta toi­men­pi­teis­tä tapah­tu­vat jopa lähes tie­toi­suu­den ja tie­dos­ta­mat­to­man rajamailla.

    Hyvä esi­merk­ki miten se lii­ke­muis­tit hie­man toi­si­naan har­hau­tuu on se, kun vaik­ka soke­ri­kip­po löy­tyy­kin siel­tä jääkaapista.

    Juu­ri tämä teko­ä­lyn kyky luo­da jon­kin­lai­sia genee­ri­siä mal­le­ja on se mikä tulee mul­lis­ta­maan työ­elä­män ja arkitodellisuuden.

    Esi­mer­kik­si mik­si­pä ei teko­ä­ly kyke­ni­si luo­maan uusia esi­nei­tä ja lait­tei­ta pel­käs­tään luke­mal­la sisään suu­ren mää­rän eri­lai­sia 3D-mal­le­ja? Har­ras­tan 3D mal­lin­nus­ta ja tätä asi­aa olen myös miet­ti­nyt, kun tree­na­sin työs­sä teko­ä­lyn käyt­tä­mis­tä demoa varten.

    Jos esi­mer­kik­si syö­te­tään val­ta­va mää­rä auto­jen 3D-mal­le­ja teko­ä­lyl­le ja luo­ki­tel­laan nii­tä, eli ker­ro­taan min­kä­lai­ses­ta autos­ta on kyse ja sit­ten pyy­de­tään teko­ä­lyä muo­dos­ta­maan tiet­tyyn luok­kaan kuu­lu­van auton yksi­tyis­koh­tai­nen mal­li. Se vaa­tii val­ta­vas­ti tie­to­ko­ne­ka­pa­si­teet­tia, mut­ta neu­ro­verk­ko­ja on nyt alet­tu teke­mään suo­raan rau­ta­ta­sol­le asti, eli perin­tei­nen pro­ses­so­ri­tek­niik­ka saa rin­nal­leen neuroverkkosiruja.

    Aikai­sem­min mai­nit­se­maa­ni lii­ke­muis­tiin liit­tyen robo­tin toi­min­ta­ä­lyk­kyys muut­tuu huo­mat­ta­vas­ti, sit­ten kun sii­hen kye­tään toteut­ta­maan kyky luo­da eri­lai­sia toi­min­taan liit­ty­viä genee­ri­siä mal­le­ja oppi­mi­sen perusteella.

    Teko­ä­lyä sovel­le­taan jo peli­maa­il­mas­sa: https://www.youtube.com/watch?v=Ul0Gilv5wvY

    Google’s Deep­Mind AI just taught itself to walk”
    https://www.youtube.com/watch?v=gn4nRCC9TwQ&t=3s

  49. LK: Voi, että, ihan kuvia pys­ty­tään luo­kit­te­le­maan mel­kein ihmis­lap­sen tasolla.

    Yllät­täen link­kien var­si­nai­nen point­ti viu­hah­ti pää­si yli vauh­dil­la ja jat­koi mat­kaan­sa horisonttiin…

  50. Jos Neu­vos­to­liit­to oli­si säi­ly­nyt 25v kau­em­min, siel­lä kyl­lä hie­rot­tai­siin käsiä. Kun työ lop­puu, niin kom­mu­nis­mi oli­si demo­kra­tian lopputulos.

  51. GOLAJTTI:
    Jos Neu­vos­to­liit­to oli­si säi­ly­nyt 25v kau­em­min, siel­lä kyl­lä hie­rot­tai­siin käsiä. Kun työ lop­puu, niin kom­mu­nis­mi oli­si demo­kra­tian lopputulos.

    Olet ihan oikeas­sa. Marx tosi­aan ennus­te­li niin, että ihmis­ten työ lop­puu sii­nä vai­hees­sa, kun koneet teke­vät kai­ken. Hän oli täs­mäl­leen oikeas­sa sen suh­teen, että tuol­lai­ses­sa tilan­tees­sa yhteis­kun­ta on pak­ko orga­ni­soi­da täy­sin uudel­la taval­la ver­rat­tu­na nykyi­seen työ­kes­kei­seen talousjärjestelmään. 

    Se, että koneet teke­vät kai­ken työn, ei siis yksi­nään tuo­ta Star Trek ‑tyyp­pis­tä uto­pi­aa, jos­sa kaik­ki ihmi­set elä­vät mate­ri­aa­li­ses­sa yltä­kyl­läi­syy­des­sä, vaan jos tuo­hon tilaan jou­du­taan nykyi­sen talous­jär­jes­tel­män val­li­tes­sa, niin sii­tä ensin seu­raa val­ta­va talou­del­lis­ten resurs­sien epä­ta­sai­nen jakau­tu­mi­nen, jos­sa suu­rin osa ihmi­sis­tä elää kur­juu­des­sa, kos­ka heil­lä ei ole tar­jo­ta mitään hyvin­voin­nin tuotantoon.

  52. Samu­li Saa­rel­ma: Olet ihan oikeas­sa. Marx tosi­aan ennus­te­li niin, että ihmis­ten työ lop­puu sii­nä vai­hees­sa, kun koneet teke­vät kai­ken. Hän oli täs­mäl­leen oikeas­sa sen suh­teen, että tuol­lai­ses­sa tilan­tees­sa yhteis­kun­ta on pak­ko orga­ni­soi­da täy­sin uudel­la taval­la ver­rat­tu­na nykyi­seen työ­kes­kei­seen talousjärjestelmään. 

    Olen täs­mäl­leen samal­la kan­nal­la. Otta­mat­ta kan­taa par­ta-Kal­len mui­hin ideoi­hin, pää­omien kes­kit­ty­mi­sen lais­sez-fai­re ‑tilan­tees­sa hän näki ihan oikein joh­ta­van tilan­tee­seen joka on umpi­ku­ja sekä työt­tö­mäk­si jää­nei­den kulut­ta­jien että asiak­kaat­to­mik­si jää­nei­den pää­oman omis­ta­jien kannalta. 

    Pait­si jos tavoit­tee­na on jos­si­tel­ma 3, niin­kuin osal­la Ayn Ran­dia fanit­ta­vaa USAn kon­ser­va­tii­vis­toa tun­tuu ole­van. Eikä monel­la heis­tää­kään mie­les­tä­ni pahuu­den, itsek­kyy­den tai lyhyt­nä­köi­syy­den vuok­si; he vain otta­vat ns. vapau­den tai Smit­hin näky­mät­tö­män käden perim­mäi­sek­si pos­tu­laa­tik­si, ja jos sii­tä seu­raa vaik­ka­pa maa­pal­lon tuho, se on hyvä ja niin kuu­luu tapah­tua. Monet muut otta­vat taas ihmis­kun­nan hyvin­voin­nin ja pla­nee­tan säi­ly­mi­sen perim­mäi­sek­si tavoit­teek­si, ja jos tavoit­teen saa­vut­ta­mis­ta hyö­dyt­tää vapaus tai Smit­hin näky­mä­tön käsi, nii­tä käytetään.

  53. Kysyn saman, mitä Tak­ki­rau­ta-blo­gis­ti jokin aika sitten:
    ‑Jos sisäl­lis­so­ta oli­si nyt, niin kum­man puo­lel­la taistelisit?

    Tak­ki­rau­ta ei osan­nut itse sanoa enkä kyl­lä minäkään.

  54. Kysyp­pä soik­ku twit­te­ris­sä tuo kysy­mys, niin nos­tan hattua.

  55. Mik­ko Kivi­ran­ta: Pait­si jos tavoit­tee­na on jos­si­tel­ma 3, niin­kuin osal­la Ayn Ran­dia fanit­ta­vaa USAn kon­ser­va­tii­vis­toa tun­tuu ole­van. Eikä monel­la heis­tää­kään mie­les­tä­ni pahuu­den, itsek­kyy­den tai lyhyt­nä­köi­syy­den vuok­si; he vain otta­vat ns. vapau­den tai Smit­hin näky­mät­tö­män käden perim­mäi­sek­si pos­tu­laa­tik­si, ja jos sii­tä seu­raa vaik­ka­pa maa­pal­lon tuho, se on hyvä ja niin kuu­luu tapahtua. 

    Oli­sin var­sin yllät­ty­nyt, jos täl­lä ideo­lo­gial­la oli­si pien­tä hör­hö­po­ruk­kaa suu­rem­paa kan­na­tus­ta. Siis uskon, että vie­lä suht koh­tuu kor­kean työl­li­syy­den nyky­ti­lan­tees­sa lais­sez-fai­rel­la jat­ka­mi­sel­la on kan­na­tus­ta, mut­ta sii­nä vai­hees­sa, kun robo­tit syr­jäyt­tä­vät mer­kit­tä­vän osan työ­voi­mas­ta koko­naan ansio­työn ulko­puo­lel­le, on täl­lai­sel­ta ajat­te­lul­ta pak­ko hävi­tä poliit­ti­nen kan­na­tus lähes koko­naan, kos­ka sii­nä vai­hees­sa se kos­ket­taa niin suur­ta osaa väes­töä. Sit­ten jää vain näh­tä­väk­si, kes­tää­kö demo­kra­tia, vai kaap­paa­vat­ko robot­tien omis­ta­jat val­lan itselleen.

  56. GOLAJTTI:
    Kysyn saman, mitä Tak­ki­rau­ta-blo­gis­ti jokin aika sitten:
    ‑Jos sisäl­lis­so­ta oli­si nyt, niin kum­man puo­lel­la taistelisit?

    Tak­ki­rau­ta ei osan­nut itse sanoa enkä kyl­lä minäkään.

    Samaa olen minä­kin miet­ti­nyt, ja pää­ty­nyt sii­hen, että oli­sin halun­nut kum­man­kin osa­puo­len häviä­vän. Tähän päi­vään voi­daan vetää yhtä­läi­syys, on aika vai­kea teh­dä mitään muu­ta itse­kun­nioi­tuk­sen säi­lyt­tä­vää rat­kai­sua kuin karis­taa tämän maan pölyt kan­ta­päis­tä sii­nä vai­hees­sa kun hom­ma­lai­set ja ties mit­kä fun­da­men­ta­lis­ti­fe­mi­nis­tit alka­vat tap­pe­le­maan ja kum­mat­kin ilmoit­ta­vat että joko olet puo­lel­lam­me tai olet mei­tä vastaan.

  57. Samu­li Saa­rel­ma: Siis uskon, että vie­lä suht koh­tuu kor­kean työl­li­syy­den nyky­ti­lan­tees­sa lais­sez-fai­rel­la jat­ka­mi­sel­la on kannatusta, 

    Mis­tä ihmeen lais­sez-fai­res­ta sinä puhut? Ei sel­lais­ta ole Euroo­pan puo­lel­la näh­ty, eikä nähdä. 

    Eikä se edes toi­mi, sik­si sitä ei ole­kaan min­ne­kään pys­ty­tet­ty. Jos L‑F toi­mi­si, joku oli­si sel­lai­sen lait­ta­nut ja otta­nut niin pit­kän kau­lan kaik­kiin mui­hin, että seu­rat­tai­siin perässä.

    ——————-

    Jos nyt itse pitää jotain vei­ka­ta, niin arvai­sim­pa että vah­van teko­ä­lyn maa­il­ma muis­tut­taa enem­män antii­kin Kreik­kaa kuin Marxin kom­mu­nis­tis­ta uto­pi­aa. Ihmi­set vas­tai­si­vat vapai­ta kan­sa­lai­sia ja teko­ä­lyt sit­ten orjia ja käsi­työ­läi­siä. Val­tiol­la oli­si oma roo­lin­sa, joka epäi­le­mät­tä oli­si pal­jon vah­vem­pi kuin vaik­ka­pa Krei­kan polik­sis­sa. Mut­ta val­tio ei katoai­si mihin­kään, eikä myös­kään varal­li­suuse­rot. Sii­nä mis­sä köy­häl­lä kan­sa­lai­sel­la oli­si hen­ki­lö­koh­tai­ses­sa käy­tös­sään teko­ä­ly taik­ka kak­si, rik­kaal­la nii­tä oli­si sata tai tuhat. Val­tio var­maan edel­leen verot­tai­si talou­del­lis­ta toi­min­taa ja antai­si teko­ä­lyt ja resurs­se­ja niil­le, jot­ka taval­la tai toi­sel­la hävit­täi­si­vät omat tekoälynsä. 

    Mut­ta aika tur­ha täs­sä on täl­lai­sia vieä miet­tiä. Seu­raa­vat 10–20 vuot­ta vede­tään van­haan mal­liin ja sitä pide­mäl­le ei kan­na­ta ennustaa. 

    Eipä antii­kin Krei­kas­sa­kaan ollut mitään jär­keä miet­tiä mitä teh­dään tule­vai­suu­des­sa, jos teol­lis­tu­mi­nen läh­tee­kin käyn­tiin Bri­tan­nias­ta ja kreik­ka­lai­sil­le jää vain lai­vo­jen varus­ta­mi­nen ja oliivinviljely.

  58. Sylt­ty: Mis­tä ihmeen lais­sez-fai­res­ta sinä puhut? Ei sel­lais­ta ole Euroo­pan puo­lel­la näh­ty, eikä nähdä. 

    Oli­si­ko­han se sukua sil­le kam­mot­ta­val­le uus-libe­ra­lis­mil­le, jon­ka vuok­si rajoit­ta­ma­ton ryös­tö­ka­pi­ta­lis­mi lauk­kaa rajoi­tuk­set­ta ympä­ri maa­il­maa romut­taen hyvin­voin­ti­val­tiot ja pakot­taen van­huk­set makaa­maan vaipoissa?

    Joku voi­si toki ihme­tel­lä, että miten huo­nos­ti lais­sez-fai­re toi­mii, kun sää­te­ly, val­tioi­den roo­li ja tulon­siir­rot jat­ka­vat kokoa­jan kasvuaan…

    Eikä se edes toi­mi, sik­si sitä ei ole­kaan min­ne­kään pys­ty­tet­ty. Jos L‑F toi­mi­si, joku oli­si sel­lai­sen lait­ta­nut ja otta­nut niin pit­kän kau­lan kaik­kiin mui­hin, että seu­rat­tai­siin perässä.

    Kyl­lä­hän tiet­tyä kor­re­laa­tio­ta voi näh­dä talou­den vapau­den ja talous­kas­vun / hyvin­voin­nin välil­lä, mut­ta ehkei kor­re­laa­tio ole täy­sin line­aa­ri­nen eli ehkä ihan puh­das yövar­ti­ja­val­tio ei vält­tä­mät­tä ole ide­aa­li­nen ja tavoit­te­le­mi­sen arvoi­nen tila. Joten­kin vain tun­tuu, että opti­mi löy­tyi­si lähem­pä­nä sitä kuin nyky­het­keä, jos­sa var­min tie menes­tyk­seen on osa­ta hyö­dyn­tää eri­lai­sia tuki­au­to­maat­te­ja, ystä­vyys­suh­tei­ta val­taa­pi­tä­vien välil­lä ja sää­te­lyn luo­mia porsaanreikiä.

  59. Mik­ko Kivi­ran­ta:

    Pait­si jos tavoit­tee­na on jos­si­tel­ma 3, niin­kuin osal­la Ayn Ran­dia fanit­ta­vaa USAn kon­ser­va­tii­vis­toa tun­tuu olevan. 

    Ehkä Ayn Ran­diin tutus­tu­mi­nen kan­nat­tai­si aloit­taa “Kun maa­il­ma järk­kyi” ‑teok­ses­ta eikä vasem­mis­to­lai­sis­ta blo­gi­vuo­da­tuk­sis­ta. Samal­la ehkä syn­tyi­si aja­tuk­sia sii­tä, että mitä vaik­ka jat­ku­va aivo­vuo­to mer­kit­see pidem­män pääl­le Suo­men kal­tai­sel­le maal­le ja että kan­nat­tai­si­ko olla ennem­min huo­lis­saan sii­tä kuin vaik­ka­pa suur­ta melua nos­tat­ta­nees­ta “eriar­vois­tu­mi­ses­ta”.

  60. Sylt­ty: Mis­tä ihmeen lais­sez-fai­res­ta sinä puhut? Ei sel­lais­ta ole Euroo­pan puo­lel­la näh­ty, eikä nähdä.

    Se perus­a­ja­tus, että jokai­sen ihmi­sen pitää ensi­si­jai­ses­ti pyr­kiä elät­tä­mään itsen­sä oman työn­sä tulok­sil­la ja että ihmi­sen mate­ri­aa­li­sen hyvin­voin­nin pitää olla suh­tees­sa hänen työn­sä arvoon mark­ki­noil­la. Tätä ei tie­ten­kään Euroo­pas­sa toteu­te­ta samal­la kiih­kol­la kuin rapa­kon taka­na, mut­ta perus­a­ja­tus jopa poh­jois­mai­ses­sa hyvin­voin­ti­val­tios­sa on edel­leen tiu­kas­ti tähän nojaava. 

    Tämä perus­pe­ri­aa­te on pak­ko pan­na koko­naan uusik­si sii­nä vai­hees­sa, jos robot­ti­työn vuok­si val­tao­san ihmi­sis­tä työn mark­ki­na­hin­ta menee nol­laan tai hyvin lähel­le sitä. 

    Mitä lop­puo­saa­si tulee, niin mikä sinus­ta tuot­tai­si varal­li­suuse­rot (puhut rik­kais­ta ja köy­his­tä) enää sys­tee­mis­sä, jos­sa kenen­kään työl­le ei oli­si kysyn­tää? Antii­kin Krei­kas­sa ihmis­ten työl­le oli kysyn­tää jos ei muu­ten, niin vähin­tään­kin soti­lai­na (jos­sa työs­sä ei orjia voi­nut käyt­tää), mut­ta luon­nol­li­ses­ti robot­ti­so­ti­laat hoi­tai­si­vat tämän­kin työn parem­min kuin ihmi­set. Mut­ta joo, jotain saman­kal­tais­ta antii­kin Krei­kan vapai­den kan­sa­lais­ten ja tule­vai­suu­den talous­mal­lin kans­sa var­maan on. En tosin näe näis­sä pal­joa eroa Marxin mal­lin kans­sa. Kai­kis­sa oleel­lis­ta on se, että joku muu tekee kai­ken ikä­vän työn ja ihmi­set voi­vat kes­kit­tyä hake­maan elä­mään­sä sisäl­töä muus­ta kuin palk­ka­työs­tä. Tämä on val­ta­va mul­lis­tus nykytilanteeseen.

    Minus­ta ei siis ole mitään syy­tä ottaa häl­lä väliä ‑asen­net­ta asi­aan, joka tulee toden­nä­köi­ses­ti mul­lis­ta­maan talous­jär­jes­tel­män enem­män kuin mikään asia koko ihmis­kun­nan his­to­rian aika­na. Jos­sain mää­rin on alet­tu puhua AI:n tuloon liit­ty­vis­tä tur­val­li­suusu­his­ta (=AI tuho­aa koko ihmis­kun­nan), mut­ta juu­ri kukaan ei puhu täs­tä puo­les­ta asi­aa, joka siis tulee mul­lis­ta­maan yhteis­kun­nan jopa siis sii­nä opti­mis­ti­ses­sa ske­naa­rios­sa, jos­sa AI ei tuhoa mei­tä kaik­kia. 10–20 vuot­ta on todel­la lyhyt aika, kun puhu­taan koko talou­den uudel­leen jär­jes­tä­mi­ses­tä. Ja siis tie­ten­kin ensim­mäi­set mer­kit ovat jo nyt päällä.

  61. Sylt­ty: Eipä antii­kin Krei­kas­sa­kaan ollut mitään jär­keä miet­tiä mitä teh­dään tule­vai­suu­des­sa, jos teol­lis­tu­mi­nen läh­tee­kin käyn­tiin Bri­tan­nias­ta ja kreik­ka­lai­sil­le jää vain lai­vo­jen varus­ta­mi­nen ja oliivinviljely.

    Tähän vie­lä sel­lai­nen kom­ment­ti, että noi­den välil­lä oli siis luok­kaa 2000 vuot­ta aikaa. Eli puhu­taan hie­man eri jutus­ta kuin sii­nä, kun sinä viit­taat kin­taal­la asio­hiin, jot­ka tule­vat tapah­tu­maan 10–20:n vuo­den päästä.

  62. ksee: Samal­la ehkä syn­tyi­si aja­tuk­sia sii­tä, että mitä vaik­ka jat­ku­va aivo­vuo­to mer­kit­see pidem­män pääl­le Suo­men kal­tai­sel­le maal­le ja että kan­nat­tai­si­ko olla ennem­min huo­lis­saan sii­tä kuin vaik­ka­pa suur­ta melua nos­tat­ta­nees­ta “eriar­vois­tu­mi­ses­ta”.

    Aivo­vuo­to on seu­raus­ta mai­den väli­ses­tä “race to the bot­tom” ‑kisas­ta, jos­sa glo­baa­li talous­jär­jes­tel­mä pakot­taa kan­sal­li­set talou­det epä­op­ti­maa­li­seen rat­kai­suun. Uskon hyvin­kin, että ker­man­kuo­rin­nal­la pys­tyy maa jos toi­nen­kin (eten­kin jos ovat suht pie­niä) keplot­te­le­maan pit­kään­kin, mut­ta tämä ei ole rat­kai­su sii­hen, miten glo­baa­lil­la tasol­la talous pitäi­si orga­ni­soi­da sii­nä vai­hees­sa, kun val­tao­sa ihmis­työs­tä on mark­ki­na-arvol­taan lähel­lä nol­laa. Täs­sä tilan­tees­sa ei ker­ta kaik­ki­aan voi toi­mia jär­jes­tel­mä, joka perus­tuu sii­hen, että ihmis­ten mate­ri­aa­li­nen hyvin­voin­ti on suo­raan ver­ran­nol­li­nen hei­dän työn­sä arvoon mark­ki­noil­la (=suun­nil­leen nykytila). 

    Vaih­toeh­toi­na ovat ne Mik­ko Kivi­ran­nan lis­taa­mat ske­naa­riot, jois­ta tosi­aan 3 vas­taa sitä Ran­din aja­tus­ten mukaan menoa.

  63. Tämän päi­vän Kaup­pa­leh­des­sä Amazon.comin tek­no­lo­gia­joh­ta­ja Wer­ner Vogels sanoo muun­muas­sa seuraavaa:

    Teko­ä­ly on saa­tu näyt­tä­mään pelot­ta­val­ta. Sky­net ottaa val­lan ja Arnold Schwarze­neg­ge­ris­tä tulee pre­si­dent­ti. Ei teko­ä­lys­sä ole mitään älyä. Sin­ne vain syö­te­tään pal­jon tie­toa, jota hyö­dyn­täen teko­ä­ly pys­tyy teke­mään haku­ja ja ennusteita.”

    ”Manu­aa­li­set työt eivät ole pai­neen alla teko­ä­lyn takia. Teko­ä­ly ei kor­jaa kenen­kään jää­kaap­pia tai autoa. Se voi vain kehot­taa sinua vie­mään ne korjaajalle.”

    Vah­vas­ti hai­see kyl­lä yli­hy­pe­tys koko teko­ä­ly­vou­ho­tuk­ses­sa. Var­mas­ti 20–30 vuo­den kulut­tua aina­kin osa ajo­neu­vois­ta ajaa täy­sin itse­näi­ses­ti, kau­pois­sa ei tar­vi­ta enää juu­ri kas­sa­hen­ki­lö­kun­taa yms. Mut­ta samal­la tulee val­ta­vas­ti uusia työ­teh­tä­viä, eivät­kä suu­ri osa van­hois­ta­kaan työ­teh­tä­vis­tä min­ne­kään katoa. Edel­leeen kaik­kea täy­tyy kor­ja­ta, hoi­va­ta, opettaa,palvella,suunnitella ja jopa raken­taa ihmisvoimin.Toki se teko­ä­ly voi tul­la sii­hen avuksi.

    Mut­ta sel­lai­nen visio, jos­sa robot­tiar­mei­jat hoi­ta­vat lähes kaik­ki työ­teh­tä­vä­vät, on niin kau­kai­ses­sa tule­vai­suu­des­sa, että ei kan­na­ta tuol­lai­sil­le juu­ri aja­tuk­si­aan uhrata.

  64. ksee: Ehkä Ayn Ran­diin tutus­tu­mi­nen kan­nat­tai­si aloit­taa “Kun maa­il­ma järk­kyi” ‑teok­ses­ta eikä vasem­mis­to­lai­sis­ta blogivuodatuksista. 

    Olen luke­nut pää­osin ko. kir­jan. Niin hir­ve­ää son­taa kai­kil­la mit­ta­reil­la, että vai­kea kuvi­tel­la vasem­mis­to­lai­sen blo­gi­vuo­da­tuk­sen aina­kaan kovin mer­kit­tä­väs­ti lii­al­li­sen kari­ka­tyy­ri­mäis­tä kuvaa vas­ten­mie­li­ses­tä “köy­hil­lä ei ole ihmi­sar­voa ‑vero­tus on var­kaut­ta” ‑ideo­lo­gias­ta antavan.

  65. Samu­li Saa­rel­ma: Aivo­vuo­to on seu­raus­ta mai­den väli­ses­tä “race to the bot­tom” ‑kisas­ta, jos­sa glo­baa­li talous­jär­jes­tel­mä pakot­taa kan­sal­li­set talou­det epä­op­ti­maa­li­seen ratkaisuun. 

    Jos aja­tus­maa­il­ma raken­tuu kol­lek­ti­vis­min poh­jal­le, niin maa­il­man tapah­tu­mat vai­kut­ta­vat var­maan­kin kovas­ti­kin kum­mal­li­sel­ta. Kui­ten­kin kaik­kein kol­lek­tii­vi­sin yhteis­kun­ta rake­tuu yksi­löis­tä ja sen toi­min­ta on seu­raus­ta yksi­löi­den valin­nois­ta. “Kan­sal­li­set talou­det­kaan” eivät ole mikään itse­näi­nen pää­tök­siä teke­vä enti­teet­ti vaan sum­ma sii­tä mitä seu­raa kun yksi­löt seu­raa­vat heil­le ase­tet­tu­ja insentiivejä.

    Uskon hyvin­kin, että ker­man­kuo­rin­nal­la pys­tyy maa jos toi­nen­kin (eten­kin jos ovat suht pie­niä) keplot­te­le­maan pit­kään­kin, mut­ta tämä ei ole rat­kai­su sii­hen, miten glo­baa­lil­la tasol­la talous pitäi­si orga­ni­soi­da sii­nä vai­hees­sa, kun val­tao­sa ihmis­työs­tä on mark­ki­na-arvol­taan lähel­lä nol­laa. Täs­sä tilan­tees­sa ei ker­ta kaik­ki­aan voi toi­mia jär­jes­tel­mä, joka perus­tuu sii­hen, että ihmis­ten mate­ri­aa­li­nen hyvin­voin­ti on suo­raan ver­ran­nol­li­nen hei­dän työn­sä arvoon mark­ki­noil­la (=suun­nil­leen nykytila). 

    Var­maan uusia ideoi­ta työn ja toi­meen­tu­lon jär­jes­tä­mi­sek­si kai­va­taan, mut­ta ehkä näis­sä poh­din­nois­sa voi­si miet­tiä sitä­kin vaih­toeh­toa, että mitä­pä sit­ten jos ja kun nii­tä, joi­den työl­lä on edel­leen suu­ri (tai jopa kas­va­nut) arvo ei jonain päi­vä­nä enää huvi­ta­kaan työnteko.

  66. Samu­li Saa­rel­ma: Se perus­a­ja­tus, että jokai­sen ihmi­sen pitää ensi­si­jai­ses­ti pyr­kiä elät­tä­mään itsen­sä oman työn­sä tulok­sil­la ja että ihmi­sen mate­ri­aa­li­sen hyvin­voin­nin pitää olla suh­tees­sa hänen työn­sä arvoon mark­ki­noil­la. Tätä ei tie­ten­kään Euroo­pas­sa toteu­te­ta samal­la kiih­kol­la kuin rapa­kon taka­na, mut­ta perus­a­ja­tus jopa poh­jois­mai­ses­sa hyvin­voin­ti­val­tios­sa on edel­leen tiu­kas­ti tähän nojaava. 

    Näin sen on vähän pak­ko olla, kos­ka geenit:

    Why people pre­fer unequal societies

  67. Samu­li Saa­rel­ma: Se perus­a­ja­tus, että jokai­sen ihmi­sen pitää ensi­si­jai­ses­ti pyr­kiä elät­tä­mään itsen­sä oman työn­sä tulok­sil­la ja että ihmi­sen mate­ri­aa­li­sen hyvin­voin­nin pitää olla suh­tees­sa hänen työn­sä arvoon markkinoilla.

    Eihän tuo lais­sez-fai­rea ole näh­nyt­kään. L‑F tar­koit­taa sitä että mark­ki­noi­hin puu­tu­taan mah­dol­li­sim­man vähän ja jos se lait­taa kaik­ki työ­hön niin hyvä, mut­ta jos tuot­taa suu­ren pää­oma­tu­loil­la elä­vän jou­kon, joka ei työ­tä tee, niin sit­ten tuot­taa ja jos joku ei pär­jää, niin huo­nom­pi hom­ma hänel­le. Ja ole­nai­nen osa sitä on, ettei val­tio tur­haan sää­te­le kaup­paa tai mitään muutakaan. 

    Mis­sään län­si­mais­sa ei ole mitään tämän tapais­ta­kaan. Suo­mes­sa­kin sosi­aa­li­tur­van tasol­la pär­jäi­lee ihan koh­tuul­li­ses­ti, opis­ke­lu on ilmais­ta, val­tio sään­te­lee jopa alko­ho­lin myyn­tiä. Pel­käs­tään näis­tä voi­daan pää­tel­lä ettei tääl­lä mitään lais­sez-fai­rea sovelleta. 

    Ihan yhtä hyvin voi­si väit­tää että Suo­mes­sa nyky­ti­lan kom­mu­nis­min jat­ka­mi­sel­la on pal­jon kan­na­tus­ta. Ihan yhtä jär­je­tön­tä se oli­si kuin väit­tää tääl­lä sovel­let­ta­van laissez-fairea.

    Eli ter­mit kuntoon!

    Mitä lop­puo­saa­si tulee, niin mikä sinus­ta tuot­tai­si varal­li­suuse­rot (puhut rik­kais­ta ja köy­his­tä) enää sys­tee­mis­sä, jos­sa kenen­kään työl­le ei oli­si kysyntää”

    Tie­ten­kin varal­li­suuse­rot ja kyky hoi­taa sitä. Se jol­la on teko­ä­ly­ar­mei­ja ja maa­ta käy­tös­sään, voi­si raken­nut­taa itsel­leen vaik­ka vuo­ren, kun taas kyhän tuli­si tyy­tyä sii­hen että robot­ti lait­taa hänel­le vain ruokaa.

    Antii­kin Krei­kas­sa ihmis­ten työl­le oli kysyn­tää jos ei muu­ten, niin vähin­tään­kin sotilaina ”

    Mitä sit­ten? Jos oli orjia, mik­si oli­si teh­nyt töi­tä? Ymmär­tääk­se­ni aja­tel­tiin että vapaal­la mie­hel­lä oli nimen­omai­ses­ti “oikeus” osal­lis­tua käy­tä­vin sotiin (jee?) tosin halu­jen perään ei tai­det­tu ihan hir­veäs­ti kysellä.…

    ” En tosin näe näis­sä pal­joa eroa Marxin mal­lin kanssa.”

    Samu­li, Samu­li, miten noin vii­sas mies heit­te­lee noin omi­tui­sia kommentteja?

    1) Kau­pun­ki­val­tios­sa oli se val­tio, kom­mu­nis­mis­sa ei ole
    2) Kreik­ka­lai­set omis­ti­vat asioi­ta (tosin Spar­tas­sa val­tio omis­ti orjat), kom­mu­nis­mis­sa kukaan ei omis­tai­si pal­joa mitään, ei aina­kaan tekoälyjä
    3) Tou­hu siel­lä oli oikeas­ti val­tio heik­kou­den takia mel­ko lais­sez-fai­rea eikä mitään sosialismia

  68. Samu­li Saa­rel­ma: Aivo­vuo­to on seu­raus­ta mai­den väli­ses­tä “race to the bot­tom” ‑kisas­ta, jos­sa glo­baa­li talous­jär­jes­tel­mä pakot­taa kan­sal­li­set talou­det epä­op­ti­maa­li­seen ratkaisuun.

    Mis­sä tätä race to the bot­to­mia on tapahtunut?

    Minun näke­myk­se­ni mukaan koko­nais­ve­roas­teet eivät ole kyl­lä oikein mis­sään las­ke­neet mer­kit­tä­väs­ti, Suo­mes­sa­kin ollaan verois­sa ja vero­luon­toi­sis­sa mak­suis­sa ihan samal­la tasol­la kuin 70-luvul­la ja jul­ki­syh­tei­söt tai­ta­vat käyt­tää rahaa pal­ve­lui­hin ja tulon­siir­toi­hin tie­ten­kin abso­luut­ti­ses­ti että suh­tees­sa BKT:hen kuin kos­kaan aiemmin.

    Voi­si­pa kuvi­tel­la että “race to the bot­tom” alkai­si jos­kus jos­sain näkyä.

  69. ksee: Kui­ten­kin kaik­kein kol­lek­tii­vi­sin yhteis­kun­ta rake­tuu yksi­löis­tä ja sen toi­min­ta on seu­raus­ta yksi­löi­den valinnoista.

    Aivan tot­ta, mut­ta ran­di­lai­nen uto­pia on juu­ri se, että ihmi­set ovat toi­sis­taan välit­tä­mät­tö­miä yksi­lön etua mak­si­moi­via robot­te­ja. Tämä on ihan yhtä pal­jon met­säs­sä kuin NL:n sosia­lis­min perus­ta­kin, jos­sa ihmi­set teki­si­vät pyy­teet­tö­mäs­ti työ­tä yhtei­sön hyväk­si. Ihmi­nen on jotain noi­den ääri­päi­den välil­tä. Hän usein halu­aa oikeu­den­mu­kai­sen yhteis­kun­nan, vaik­ka se tar­koit­tai­si hänen oman hen­ki­lö­koh­tai­sen edun mak­si­moin­nin vaikeutumista. 

    Tämä oli point­ti­na sii­nä, kun puhuin van­gin dilem­mas­ta. Vaik­ka kaik­ki ihmi­set haluai­si­vat oikeu­den­mu­kai­sen ja tasa-arvoi­sen yhteis­kun­nan, jos hei­dän poliit­ti­set pää­tök­set teh­dään kan­sal­li­sel­la tasol­la, mut­ta hen­ki­lö­koh­tai­set talous­pää­tök­set glo­baa­lil­la tasol­la, niin täs­tä seu­raa juu­ri se van­gin dilem­ma, että ihmis­ten hen­ki­lö­koh­tai­set pää­tök­set (aivo­vuo­to yms.) pakot­ta­vat val­tiot poliit­ti­siin pää­tök­siin, joi­ta nii­den kan­sa­lai­set eivät kol­lek­tii­vi­ses­ti kannata.

  70. Jor­ma Nord­lin: “Google’s Deep­Mind AI just taught itself to walk”
    https://www.youtube.com/watch?v=gn4nRCC9TwQ&t=3s

    Tämä on kiin­nos­ta­va sik­si, että nykyi­nen teko­ä­ly on simu­laa­tioi­den teköälyä.

    Eli se tulee hyväk­si niis­sä asiois­sa mitä pys­ty­tään simu­loi­maan mil­joo­nia ker­to­ja luo­tet­ta­vas­ti, lopul­ta teko­ä­ly oppii löy­tä­mään para­met­rit, jol­la simu­laa­tios­sa pär­jä­tään. Ihmi­sen pitää kui­ten­kin vie­lä raken­taa simu­laa­tio, joten tämä ei ole vie­lä automaattista. 

    Sit­ten kun kone oppii tai ope­te­taan raken­ta­maan omia simu­laa­tioi­ta ale­taan olla iso­jen kysy­mys­ten äärel­lä. Mat­ka tähän voi olla aika lyhyt­kin, jos joku kek­sii miten se kan­nat­taa tehdä.

    Minun mie­les­tä­ni tämä ei ole ihan hir­vit­tä­vän kau­ka­na sii­tä miten ihmi­sen aivot toi­mi­vat. Mei­dän aivom­me sisäl­tä­vät kans­sa täm­möi­siä simu­laa­tioil­la har­joi­tet­tu­ja para­met­re­ja, joi­ta näkee aina välil­lä Ilta Sano­mien sivuil­la esi­merk­kei­nä kuvis­ta, jois­sa sil­mät näke­vät jotain “vää­rin”, kos­ka evo­luu­tio on har­joit­ta­nut näkö­ais­tiam­me tul­kit­se­maan auto­maat­ti­ses­ti asioita.

    Tämä ei ole kui­ten­kaan se osa ihmi­sen aivois­ta vie­lä mikä tekee ihmi­ses­tä älyk­kään — jos se oli­si, sim­pans­sit oli­si­vat mei­tä fik­sum­pia kos­ka ne pär­jää­vät täm­möi­sis­sä tes­teis­sä mei­tä paremmin.

    Ihmi­sen aivois­sa on vie­lä jokin piir­re, jota nykyi­set teko­ä­lyn sovel­luk­set eivät täy­sin mallinna. 

    Mie­les­tä­ni ei ole epäi­lys­tä­kään sii­tä, ettei­kö ihmi­sen ajat­te­lu­mal­lia pys­tyt­täi­si jos­kus koneel­la kui­ten­kin simu­loi­maan hyvin. Mut­ta koko­naan toi­nen kysy­mys on sit­ten onko täs­tä mitään hyö­tyä, kos­ka eihän ihmi­sen tapa aja­tel­la ole vält­tä­mät­tä miten­kään eri­tyi­sen erinomainen.

    Elon Mus­kin aja­tus mat­kas­ta Mar­siin alkaa tun­tua kum­mas­ti jär­ke­väm­mäl­tä, jos ajat­te­lee asi­aa niin, että mar­sia asut­tai­si­vat­kin ensin alkuun koneet, eivät ihmi­set. Itse­näi­ses­ti toi­mi­va teko­ä­ly pys­tyi­si ehkä teke­mään monen­lai­sia asioi­ta ava­ruu­des­sa, ehkä kor­jaa­maan itse­ään ja luo­maan olo­suh­tei­ta tule­vil­le siir­to­lai­sil­le, toi­mit­ta­maan mine­raa­le­ja ja tuot­tei­ta maa­han ja niin edelleen.

  71. Sylt­ty: Eli ter­mit kuntoon!

    No, voit minun puo­les­ta­ni käyt­tää sit­ten sii­tä kuvaa­mas­ta­ni mitä nimeä haluat­kin. Itse asia on kui­ten­kin se, että kaik­ki yhteis­kun­nat nojaa­vat edel­leen sii­hen perus­a­ja­tuk­seen, että ihmis­ten tulee ensi­si­jas­sa elät­tää itsen­sä omal­la työl­lään. Tämä aja­tus on ollut tär­kein jar­ru perus­tu­lol­le, kos­ka se sotii tätä filo­so­fi­aa vas­taan, vaik­ka itse rahal­li­sel­la tasol­la ei mer­kit­tä­väs­ti muu­ta asioi­ta suun­taan tai toi­seen. Se kui­ten­kin mur­taa sen aja­tuk­sen, mikä työt­tö­myys­päi­vä­ra­has­sa on taka­na, eli että kyse on vain väliai­kai­ses­ta tues­ta sii­hen asti kun­nes ihmi­nen työl­lis­tää itsen­sä uudes­taan ja palaa “nor­maa­lien” ihmis­ten jouk­koon. Tämän vuok­si sii­hen on kyt­ket­ty tuhat ja sata kyt­täys­me­ka­nis­mia, joi­den tar­koi­tus on vain ja ainoas­taan ran­gais­ta ihmis­tä, jos hän ei koko ajan ole pyr­ki­mäs­sä takai­sin töihin. 

    Perus­tu­lo poik­ke­aa täs­tä. Se hyväk­syy sen, että ihmi­sel­lä on oikeus itse päät­tää, menee­kö töi­hin vai ei ja jopa sii­nä “ei” tapauk­ses­sa yhteis­kun­ta pitää hänes­tä huol­ta. Sii­nä vai­hees­sa, kun joi­den­kin ihmis­ten työn hin­ta on nol­las­sa robot­tien teh­des­sä kai­ken sen työn, mihin he kyke­ni­si­vät, tämä on se ainoa tie, jol­la on jotain toi­voa onnistua. 

    Sylt­ty:
    1) Kau­pun­ki­val­tios­sa oli se val­tio, kom­mu­nis­mis­sa ei ole
    2) Kreik­ka­lai­set omis­ti­vat asioi­ta (tosin Spar­tas­sa val­tio omis­ti orjat), kom­mu­nis­mis­sa kukaan ei omis­tai­si pal­joa mitään, ei aina­kaan tekoälyjä
    3) Tou­hu siel­lä oli oikeas­ti val­tio heik­kou­den takia mel­ko lais­sez-fai­rea eikä mitään sosialismia

    1) Mei­dän on vai­kea sanoa, miten Marx lop­pu­jen lopuk­si ajat­te­li poliit­ti­sen sys­tee­min toi­mi­van sii­nä uto­pia­ti­las­sa, jos­sa koneet teke­vät kai­ken työn. Val­tio­ta voi­daan tar­vi­ta jon­kin­lai­sek­si kehyk­sek­si yllä­pi­tä­mään lake­ja, mut­ta muu­ten se oli­si aika lail­la sivuo­sas­sa. Tämä kom­ment­ti­si on muu­ten muu­ten­kin ris­ti­rii­das­sa kom­ment­ti­si 3 kanssa. 

    2) Mei­dän on vai­kea ymmär­tää tilan­net­ta, jos­sa koneet teke­vät kai­ken työn. Mitä mate­ri­aa­li­nen omis­ta­mi­nen täs­sä tilan­tees­sa enää tar­koit­taa? Sano­taan, että ete­nem­me tilaan, jos­sa meil­lä on 3D print­te­rei­tä, jot­ka toi­mi­vat kuin Star Trek ‑repli­kaat­to­rit. Mitä täs­sä tilas­sa tava­roi­den omis­ta­mi­nen enää tar­koit­tai­si? Se oli­si suun­nil­leen samaa kuin se, että nykyi­sin “omis­tat” säh­kö­pos­tio­soit­teen. Tie­ten­kin täl­lai­ses­sa­kin yhteis­kun­nas­sa oli­si edel­leen jotain niuk­ko­ja resurs­se­ja, joi­ta ei voi tuot­taa, kuten vaik­ka ran­ta­tont­te­ja ja näi­den omis­tus pitäi­si joten­kin orga­ni­soi­da. Tämä on kui­ten­kin minus­ta laa­dul­li­ses­ti eri asia kuin antii­kin Kreik­ka, jos­sa ihan perus­ma­te­ri­aa­li­sis­ta hyö­dyk­keis­tä oli niuk­kuut­ta ihan niin kuin nykyi­sin­kin. Tämä puo­li on minus­ta pal­jon lähem­pä­nä sitä Marxin kom­mu­nis­mia kuin antii­kin Kreikkaa. 

    3) En tie­dä, mis­tä sosia­lis­mi tähän tup­sah­ti. Marx juu­ri ei olet­ta­nut kom­mu­nis­mis­sa tar­vit­ta­van sosia­lis­tis­ta val­tio­ta orga­ni­soi­maan hyö­dyk­kei­den jakoa. Kuten sanot­tua, minä en näe, että lais­sez-fai­re mark­ki­na­ta­lous sii­nä tilan­tees­sa, jos­sa joi­den­kin ihmis­ten työl­le ei ole mitään kysyn­tää, voi toi­mia. Mark­ki­na­ta­lous toi­mii sil­loin, kun ihmi­sil­lä on tar­jo­ta mark­ki­noil­le jotain, jol­la on arvoa. Se ei voi miten­kään toi­mia, jos suu­rel­la osal­la ihmi­siä ei ole mitään tar­jo­ta. Toki sil­ti­kin voi­daan käyt­tää mark­ki­na­ta­lout­ta apu­na jaka­maan nii­tä hyö­dyk­kei­tä, jois­ta on oikeas­ti niuk­kuut­ta, mut­ta täl­lai­ses­sa robot­ti­ta­lou­des­sa nämä eivät mis­sään tapauk­ses­sa ole enää perus­e­lan­toon lii­ti­ty­viä asioi­ta, vaan jotain luk­sus­ta (vaik­ka se mai­nit­se­ma­ni ran­ta­tont­ti). Ja ennen kaik­kea ne ovat sta­tus­hyö­dyk­kei­tä, jot­ka mää­ri­tel­mäl­li­ses­ti ovat asioi­ta, joi­hin kaik­ki eivät pää­se käsik­si. Juu­ri täs­tä syys­tä olin ehdot­ta­mas­sa sys­tee­miä, jos­sa sta­tus ja mate­ri­aa­li­sen hyvin­voin­nin tuo­tan­to ero­te­taan joten­kin toi­sis­taan ja siis yhteis­kun­nal­le hyvin­voin­tia tuot­ta­vaa työ­tä teke­vil­le ihmi­sil­le voi­tai­siin suo­raan antaa sitä sta­tus­ta tar­vit­se­mat­ta ensin tuot­taa jotain tuot­tei­ta, joi­den ainoa teh­tä­vä on osoit­taa se status.

  72. Sylt­ty: Mis­sä tätä race to the bot­to­mia on tapahtunut? 

    Mel­kein kaik­kial­la tuloe­rot yhteis­kun­nas­sa ovat kas­va­neet vii­meis­ten parin­kym­me­nen vuo­den aikana. 

    Jos poliit­ti­sia rat­kai­su­ja haluat, niin vii­mei­se­nä nyt vaik­ka tämä USA:ssa menos­sa ole­va vero­uu­dis­tus, joka juu­ri kaa­taa val­ta­vas­ti rahaa rik­kai­den tas­kuun. Ja siis perus­te­lu­na sil­le anne­taan juu­ri se, mitä sinä ja ksee ajat­te, eli työ­tä. (Juu­ri kukaan ame­rik­ka­lai­nen ei toki tuo­hon perus­te­luun usko, mut­ta häl­lä väliä tällä). 

    Se kseen man­gun­ta aivo­vuo­dos­ta on juu­ri sitä, että hän halu­aa Suo­men hyp­pää­vän tähän samaan leik­kiin mukaan. Siis sii­tä huo­li­mat­ta, että eni­ten tulon­siir­to­ja teke­vät Poh­jois­maat ovat aina kai­kis­sa onnel­li­suus­ver­tai­luis­sa ym. inhi­mil­li­sen kehi­tyk­sen ver­tai­luis­sa maa­il­man kär­jes­sä. Ei kel­paa. Pak­ko men­nä sii­hen suun­taan, että rik­kai­den vero­ja alem­mas, kos­ka muu­ten muut maat vie­vät hyvät työn­te­ki­jät. Tämä on se “race to the bottom”-ideologinen poh­ja puhtaimmillaan.

  73. Samu­li Saa­rel­ma: No, voit minun puo­les­ta­ni käyt­tää sit­ten sii­tä kuvaa­mas­ta­ni mitä nimeä haluat­kin. Itse asia on kui­ten­kin se, että kaik­ki yhteis­kun­nat nojaa­vat edel­leen sii­hen perus­a­ja­tuk­seen, että ihmis­ten tulee ensi­si­jas­sa elät­tää itsen­sä omal­la työl­lään. Tämä aja­tus on ollut tär­kein jar­ru perus­tu­lol­le, kos­ka se sotii tätä filo­so­fi­aa vas­taan, vaik­ka itse rahal­li­sel­la tasol­la ei mer­kit­tä­väs­ti muu­ta asioi­ta suun­taan tai toiseen.

    Kyl­lä perus­tu­lo muut­taa rahal­li­ses­ti asioi­ta, kos­ka sil­loin kaik­ki akti­voin­ti eli kiusaa­mi­nen lop­puu. Kos­ka työt­tö­mil­tä ei varas­te­ta vapaa-aikaa, saman kan­nus­tin­vai­ku­tuk­sen aikaan­saa­mi­sek­si perus­tu­lon on olta­va mata­lam­pi kuin työt­tö­myys­kor­vauk­sen. Täl­lä ei tie­ten­kään ole mer­ki­tys­tä jos robo­tit hoi­ta­vat kaik­ki työt, mut­ta niin kau­an kun jon­kun ihmi­sen on pak­ko teh­dä työ­tä, perus­tu­los­sa on ongelma.

    Tämän vuok­si sii­hen on kyt­ket­ty tuhat ja sata kyt­täys­me­ka­nis­mia, joi­den tar­koi­tus on vain ja ainoas­taan ran­gais­ta ihmis­tä, jos hän ei koko ajan ole pyr­ki­mäs­sä takai­sin töihin. 

    Noi­ta ran­gais­tuk­sia tar­vi­taan tur­van nykyi­sel­lä tasol­la. Ne voi­tai­siin aivan hyvin pois­taa, mut­ta sil­loin työt­tö­myys­tur­van tasoa tuli­si las­kea. Kes­ki­mää­rin ihmi­set kui­ten­kin pitä­vät vähän kor­keam­mas­ta työt­tö­myys­tur­vas­ta, johon on yhdis­tet­ty kep­piä kuin mata­las­ta ja enem­män perus­tu­lon­omai­ses­ta työttömyysturvasta.

    1) Mei­dän on vai­kea sanoa, miten Marx lop­pu­jen lopuk­si ajatteli

    Kom­mu­nis­mis­sa ei oli­si val­tio­ta ollen­kaan, tämä voi­daan aina­kin hylä­tä samoin tein.

    2) Mei­dän on vai­kea ymmär­tää tilan­net­ta, jos­sa koneet teke­vät kai­ken työn. Mitä mate­ri­aa­li­nen omis­ta­mi­nen täs­sä tilan­tees­sa enää tarkoittaa? 

    Maa­il­mas­sa on edel­leen­kin rajal­li­ses­ti esi­mer­kik­si teräs­tä, luon­non­va­ro­ja ja tilaa. Vaik­ka meil­lä oli­si kei­no­ä­ly­jä, ei jokai­nen ihmi­nen voi raken­taa hen­ki­lö­koh­tais­ta val­ta­me­ri­lai­vaa ja len­tää yksi­tyis­len­to­ko­neel­la. Eihän mil­jar­di jum­bo­jet­tiä edes mah­tui­si mil­le­kään lentokentälle.

    3) En tie­dä, mis­tä sosia­lis­mi tähän tupsahti.

    Sehän on siir­ty­mä­kausi kom­mu­nis­miin, joten ole­tet­ta­vas­ti ensin men­täi­siin sel­lai­sen kautta.

    Kuten sanot­tua, minä en näe, että lais­sez-fai­re mark­ki­na­ta­lous sii­nä tilan­tees­sa, jos­sa joi­den­kin ihmis­ten työl­le ei ole mitään kysyn­tää, voi toimia.

    Eihän se toi­mi muu­ten­kaan, joten tämän totea­mi­nen on vähän tur­haa (toi­mi­mi­nen täs­sä tar­koit­taa talou­del­lis­ta tehokkuutta).

    täl­lai­ses­sa robot­ti­ta­lou­des­sa nämä eivät mis­sään tapauk­ses­sa ole enää perus­e­lan­toon lii­ti­ty­viä asioi­ta, vaan jotain luk­sus­ta (vaik­ka se mai­nit­se­ma­ni rantatontti).

    Olem­me saa­vut­ta­neet jo tilan­teen, jos­sa perus­e­lan­toon liit­ty­viä asioi­ta ei jae­ta puh­taas­ti mark­ki­naeh­toi­ses­ti, vaan meil­lä on mm. sosi­aa­li­tur­va nii­tä var­ten, jot­ka eivät omaa elan­to­aan mark­ki­noil­la kyke­ne hankkimaan.

  74. Samu­li Saa­rel­ma: Mel­kein kaik­kial­la tuloe­rot yhteis­kun­nas­sa ovat kas­va­neet vii­meis­ten parin­kym­me­nen vuo­den aikana. 

    Kuka oie­kas­ti kai­paa iha­naa vuot­ta 91 (ulko­muis­tis­ta), jol­loin tuloe­rot oli­vat all time low-pienimmillään?

    Mut­ta tuloe­ro­jen kas­vu­han on luon­nol­li­nen seu­raus mm. kor­kea­kou­lu­tuk­ses­ta. Jos väes­tö on pitem­pään kou­lus­sa (ovat köy­hiä) ja mene­vät asian­tun­ti­ja­töi­hin (ovat hyvä­palk­kai­sia) niin tuloe­rot kas­va­vat, vaik­ka ei teh­täi­si mitään uudistuksia. 

    Toi­sek­si, jos mata­lan tason työt katoa­vat ja kor­kean tason työt jää­vät, tuloe­rot kas­va­vat sil­loin­kin, vaik­ka ei teh­täi­si mitään uudistuksia. 

    Pai­kal­laan sei­sos­ke­lu ei ole mitään kil­pa­juok­sua poh­jal­le vaik­ka joku niin väit­täi­si­kin. Jos verot ja vero­luon­toist mak­sut las­ke­vat, voi­daan puhua sii­tä että jotain on teh­ty aktii­vi­ses­ti. Jos ne las­ke­vat radi­kaa­lis­ti, voi­daan puhua jo jon­kin­sort­ti­ses­ta kil­pa­juok­sus­ta. Täl­lais­ta ei ole havait­ta­vis­sa, eikä pel­käst muu­tok­set tuloe­rois­sa ker­ro sem­moi­ses­ta ilman sen kum­moi­sem­pia perusteluita.

    Ja siis perusteluna

    Minus­ta yhdys­val­ta­lais­ten republi­kaa­nien perus­te­lui­ta ei kan­na­ta ottaa vaka­vas­ti. Ja toi­sek­si, race to the bot­tom viit­taa val­tioi­den väli­seen kilpailuun.

    Mihin ihmeen kil­pai­luun tämä vero­uu­dis­tus oikein on vas­taus? Minus­ta sen uudis­tuk­sen tar­koi­tus on ihan sel­väs­ti kaa­taa rahaa republi­kaa­nien tuki­joi­den tas­kui­hin, eikä sil­lä ole mitään teke­mis­tä Yhdys­val­vo­jen kan­sain­vä­lis­ten kil­pai­lu­ky­vyn kans­sa (kuin ehkä reto­rii­kas­sa). Sil­loin se ei ole mitään race to the bot­to­mia kos­ka sii­tä puut­tuu se kilpailu.

    Se kseen man­gun­ta aivo­vuo­dos­ta on juu­ri sitä, että hän halu­aa Suo­men hyp­pää­vän tähän samaan leik­kiin mukaan.

    Kyl­lä mei­dän tulee huo­leh­tia sii­tä, että tääl­lä kan­nat­taa jat­kos­sa­kin työs­ken­nel­lä. Asia voi­daan hoi­taa monel­la taval­la, mut­ta on ihan sel­vää ettei se tar­koi­ta sitä mitä sinä väi­tät sen tar­koit­ta­van. Race to the bot­tom on ihan perus­va­sem­mis­to­lais­ten pelot­te­ly­mör­kö, jokai­nen veron­alen­nus auto­maat­ti­ses­ti aloit­taa sen.

    Siis sii­tä huo­li­mat­ta, että eni­ten tulon­siir­to­ja teke­vät Poh­jois­maat ovat aina kai­kis­sa onnel­li­suus­ver­tai­luis­sa ym. inhi­mil­li­sen kehi­tyk­sen ver­tai­luis­sa maa­il­man kärjessä.

    Minun mie­les­tä­ni täs­tä kan­nat­tai­si huo­leh­tia, eikä teh­dä niin kuin Uru­guays­sa ja siel­lä aikoi­naan teh­tiin eli sös­sit­tiin itse. Kyl­lä se onnis­tuu, nimit­täin mei­dän demo­gra­fiam­me on sen ver­ran ikä­vä että verot tule­vat jat­kos­sa vain nouse­maan. Onnek­si sen­täs ilmas­ton­muu­tos aut­taa vähän lämmittämällä…

    Ei kel­paa. Pak­ko men­nä sii­hen suun­taan, että rik­kai­den vero­ja alem­mas, kos­ka muu­ten muut maat vie­vät hyvät työn­te­ki­jät. Tämä on se “race to the bottom”-ideologinen poh­ja puhtaimmillaan. 

    Ja tuo on race to the bot­tom-pelot­te­lua puh­taim­mil­laan. Kas kum­maa kun ei uusi sisäl­lis­so­ta ala sii­tä, jos val­tion veron kor­kein­ta pro­sent­tia hila­taan alaspäin.

  75. Samu­li Saa­rel­ma: Aivan tot­ta, mut­ta ran­di­lai­nen uto­pia on juu­ri se, että ihmi­set ovat toi­sis­taan välit­tä­mät­tö­miä yksi­lön etua mak­si­moi­via robotteja. 

    No, ei se nyt ihan noin mene:

    Ethical egoism

    Ayn Rand argued that the­re is a posi­ti­ve har­mo­ny of inte­rests among free, ratio­nal humans, such that no moral agent can ratio­nal­ly coerce anot­her per­son con­sis­tent­ly with his own long-term self-inte­rest. Rand argued that other people are an enor­mous value to an indi­vi­dual’s well-being (through educa­tion, tra­de and affec­tion), but also that this value could be ful­ly rea­lized only under con­di­tions of poli­tical and eco­no­mic free­dom. Accor­ding to Rand, volun­ta­ry tra­de alo­ne can assu­re that human inte­rac­tion is mutual­ly beneficial.

    Toki var­sin idea­lis­ti­nen näke­mys, mut­ta kui­ten­kin vapaa­eh­toi­nen yhteis­työ on aina tehok­kaam­paa kuin pakottaminen.

  76. Tätä ket­jua hiu­kan sil­mäil­tyä­ni herä­si kysy­mys: mik­si niin moni tun­tuu olet­ta­van, että ihmi­nen ja robotti/tekoäly pysyi­si­vät eri jär­jes­tel­mi­nä tai olentoina? 

    Lie­nee nimit­täin täy­sin var­maa, että ihmis­ten syvim­piin toi­vei­siin (ter­veys, menes­tys, omien las­ten hyvin­voin­ti yms) vas­taa­va tek­no­lo­gia lähen­tää ihmis­tä ja robottia/tekoälyä niin, että lopul­ta on mah­do­ton­ta ja mer­ki­tyk­se­tön­tä yrit­tä tie­tää, onko jär­jes­tel­mä tai olen­to ihmi­nen vai robotti.

    Mie­len­kiin­toi­sin kysy­mys tule­vai­suu­den ske­naa­rioi­den suh­teen onkin: mil­lä vauh­dil­la tuo yhteen­su­lau­tu­mi­nen tapah­tuu ja min­kä­lai­siin ongelmiin/mahdollisuuksiin se joh­taa mat­kal­la ja päämäärässä.

    Nyky­ään yhteen­su­lau­tu­mi­nen on vie­lä alku­te­ki­jöis­sään (esi­mer­kik­si netin käyt­tö­liit­ty­mä on köm­pe­lö, tekoe­li­met kau­ka­na täy­del­li­ses­tä, kog­ni­tii­vis­ten rajo­jen laa­jen­ta­mi­nen tus­kin alka­nut jne). Mut­ta on mah­dol­lis­ta, että yhteen­su­lau­tu­mi­nen kiih­tyy lähi­tu­le­vai­suu­des­sa huo­mat­ta­vas­ti, jos teko­ä­lyn roo­li “tuo­te­ke­hi­tyk­ses­sä” alkaa­kin kas­vaa ekspotentiaalisesti.

  77. ksee: vapaa­eh­toi­nen yhteis­työ on aina tehok­kaam­paa kuin pakottaminen.

    Höp­sis. Jopa tyy­pil­li­ses­ti läh­tö­koh­tai­ses­ti vapai­siin mark­ki­noi­hin suo­peas­ti suh­tau­tu­va talous­tie­de on hyväk­sy­nyt, että on usei­ta sel­lai­sia epä­täy­del­li­syyk­siä reaa­li­maa­il­man mark­ki­noil­la, jos­sa pakot­ta­mi­nen on tehok­kaam­paa kuin vapaa­eh­toi­nen yhteis­työ. Ks. esim. Van­gin dilem­ma. En tosin pidä­tä hen­keä odo­tel­les­sa­ni, että Ran­din sokai­se­mat ihmi­set tätä sen enem­pää ymmär­tä­si­si­vät kuin hyväksyisivät.

  78. ksee: Var­maan uusia ideoi­ta työn ja toi­meen­tu­lon jär­jes­tä­mi­sek­si kai­va­taan, mut­ta ehkä näis­sä poh­din­nois­sa voi­si miet­tiä sitä­kin vaih­toeh­toa, että mitä­pä sit­ten jos ja kun nii­tä, joi­den työl­lä on edel­leen suu­ri (tai jopa kas­va­nut) arvo ei jonain päi­vä­nä enää huvi­ta­kaan työnteko.

    Hyvä kysy­mys. Itse näen tämän suh­teen pal­jon suu­rem­pa­na uhka­na sen, että jos he saa­vat käsiin­sä lii­an suu­ren osan talou­del­li­ses­ta hyvin­voin­nis­ta ja jos työn ainoa moti­vaa­tion tuot­ta­ja on talou­del­li­nen hyvin­voin­ti, hei­dän työ­mo­ti­vaa­tion­sa kato­aa hyvin pian. 

    Ajat­te­le asi­aa näin: Jos sai­sit lot­to­voi­ton, niin lopet­tai­sit­ko työn­teon? Jos ainoa työ­si moti­voi­ja on sii­tä saa­ma­si palk­ka ja jos se (net­to­na) kas­vaa hyvin suu­rek­si, niin toden­nä­köi­ses­ti lope­tat sii­nä vai­hees­sa, kun pank­ki­ti­lil­le­si on ker­ty­nyt enem­män rahaa kuin koko lop­pue­lä­mäs­sä­si kat­sot voi­va­si kuluttaa. 

    Kuten sanot­tua, en näe, että kor­kean tuot­ta­vuu­den työn­te­ki­jöil­le enää suu­rem­man osan mate­ri­aa­li­sen hyvin­voin­nin kakus­ta anta­mi­nen tulee aut­ta­maan hei­tä pysy­mään töis­sä, ennem­min­kin päin­vas­toin. Sik­si näen, että moti­vaa­tio työ­hön on tule­vai­suu­den robot­ti­maa­il­mas­sa löy­dyt­tä­vä jos­tain muus­ta kuin sii­tä, että mate­ri­aa­lis­ta hyvin­voin­tia jae­taan sen mukaan, mikä kun­kin työn mark­ki­na-arvo on. 

    Toi­nen vaa­ra­te­ki­jä talou­del­li­ses­sa eriar­vois­tu­mi­ses­sa on se, että jos rahal­la on vai­ku­tus­ta poliit­ti­sen val­lan saa­mi­sen kans­sa, niin talou­del­li­sen val­lan kasaan­tu­mi­nen vähiin käsiin joh­taa sil­loin myös poliit­ti­sen val­lan kasaan­tu­mi­seen, mikä peri­aat­tees­sa voi joh­taa lumi­pal­loe­fek­tiin, mil­lai­nen on näh­tä­vis­sä esim. USA:ssa täl­lä het­kel­lä. Kan­sal­ta yksit­täi­siä poliit­ti­sia kysy­myk­siä kysyt­täes­sä (esim. pitäi­si­kö rik­kai­ta verot­taa enem­män, pitäi­si­kö maas­sa olla jul­ki­nen ter­vey­den­huol­to ja sub­ven­toi­tu yli­opis­to­kou­lu­tus), he vas­taa­vat saman­suun­tai­ses­ti kuin muu­al­la­kin kehit­ty­neis­sä mais­sa. Kun sit­ten kat­so­taan, ket­kä ovat päät­tä­mäs­sä asiois­ta, niin siel­lä ovat val­las­sa vaa­li­ra­hoit­ta­jien talu­tus­nuo­ras­sa ole­vat kak­si puo­luet­ta, jot­ka eivät toteu­ta näis­tä kan­san kan­nat­ta­mis­ta asiois­ta yhtäkään.

  79. Sylt­ty: Kyl­lä mei­dän tulee huo­leh­tia sii­tä, että tääl­lä kan­nat­taa jat­kos­sa­kin työskennellä.

    Täs­sä tilas­to­kes­kuk­sen käp­py­röi­tä asi­aan liittyen:
    https://www.stat.fi/til/tjkt/2015/02/tjkt_2015_02_2016-12–20_kat_001_fi.html

    Sii­nä voit ver­ra­ta vuot­ta 1995 ja 2015. Kat­so eten­kin ylim­män kym­me­nyk­sen tulo­ja. Ne ovat kas­va­neet sekä abso­luut­ti­ses­ti että myös suh­teel­li­ses­ti enem­män kuin min­kään muun tulo­ryh­män. Oli­ko työn­te­ko “kan­nat­ta­vaa” tuo­hon poruk­kaan kuu­lu­val­le vuon­na 1995? Jos oli, niin mil­lä ihmeen logii­kal­la se ei oli­si sitä nyt? Puh­taas­ti­ko sil­lä, että jos­sain ulko­mail­la hän voi­si repiä vie­lä­kin suu­rem­paa palkkaa? 

    Haen täs­sä nyt siis sitä, mitä sinä tar­koi­tat tuol­la “kan­nat­ta­val­la”. Minun point­ti­ni on se, että Suo­mes­sa ylim­pään tulo­luok­kaan kuu­lu­val­la (ole­tet­ta­vas­ti siis kaik­kein tuot­ta­vim­mil­la) työn­te­ko on vähin­tään­kin yhtä “kan­nat­ta­vaa” kuin se oli 1995, jos täs­sä kan­nat­ta­vuu­del­la tar­koi­te­taan sitä, että miten pal­jon saa talou­del­lis­ta hyvin­voin­tia itsel­leen ver­rat­tu­na sii­hen, ettei teki­si työ­tä. Minun mie­les­tä­ni työn teon kan­nat­ta­vuuson­gel­mat ovat ihan muu­al­la kuin siel­lä ylim­mäs­sä tulo­luo­kas­sa. Joh­tuen mata­lien palk­ko­jen huo­nos­ta kehi­tyk­ses­tä (ja tämä tulee jat­ku­maan robot­tien teh­däs­sä entis­tä enem­män juu­ri näi­tä töi­tä), työn­te­ko siel­lä on muut­tu­mas­sa entis­tä enem­män kan­nat­ta­mat­to­mak­si. Tämä on se työ, joka entis­tä enem­män tulee kan­nat­ta­mat­to­mak­si, ei se kor­kea­tuot­toi­nen. Näin vaik­ka rik­kai­den vero­tus­ta jon­kin ver­ran kiristettäisiinkin.

    1. Ver­tai­lu­vuo­si 1995 on kyl­lä vähän huo­no, kos­ka tuol­loin lama vai­kut­ti vie­lä pal­jon. Työt­tö­män eloa lama ei hei­ken­tä­nyt, mut­ta yri­tys­ten voit­to­ja ja siten suu­rim­pia tulo­ja se kyl­lä vähen­si. Parem­pi oli­si tut­kia kehi­tys­tä vuo­des­ta 2000 alkaen. Tai sit­ten ottaa ver­tai­lu­koh­ta jos­tain noin vuo­des­ta 1985.

  80. tcrown: Höp­sis. Jopa tyy­pil­li­ses­ti läh­tö­koh­tai­ses­ti vapai­siin mark­ki­noi­hin suo­peas­ti suh­tau­tu­va talous­tie­de on hyväk­sy­nyt, että on usei­ta sel­lai­sia epä­täy­del­li­syyk­siä reaa­li­maa­il­man mark­ki­noil­la, jos­sa pakot­ta­mi­nen on tehok­kaam­paa kuin vapaa­eh­toi­nen yhteis­työ. Ks. esim. Van­gin dilem­ma. En tosin pidä­tä hen­keä odo­tel­les­sa­ni, että Ran­din sokai­se­mat ihmi­set tätä sen enem­pää ymmär­tä­si­si­vät kuin hyväksyisivät.

    Yllät­ten (ite­roi­dus­sa) van­gin dilem­mas­sa tehok­kain stra­te­gia on ole­tusar­voi­ses­ti teh­dä yhteis­työ­tä niin kau­an kuin toi­nen pelaa­ja tekee samoin (tit for tat). Yksi suu­rim­pia vää­rin­kä­si­tyk­siä tai­taa olla se, että alt­ruis­mi oli­si jote­kin merk­ki epäit­sek­kyy­des­tä ja että itsek­kyys oli­si (pel­käs­tään) ahnet­ta tois­ten sor­toa ja riistoa.

    Muu­ten­kin monis­ta talous­tie­teen havait­se­mis­ta “epä­täy­del­li­syyk­sis­tä” tulee mie­leen anek­doot­ti sii­tä, kun Nash lait­toi pari fyy­sik­koa pelaa­maan jotain peliä. Voi­tol­la ollut fyy­sik­ko alkoi sää­liä kave­ri­aan ja antoi hänen voit­taa tilan­teen tasoit­ta­mi­sek­si. Nash kuit­ta­si tämän sil­lä, ettei hänen mal­lis­saan ole mitään vikaa vaan fyy­si­kot eivät pelan­neet sään­tö­jen mukaan.

  81. ksee: Toki var­sin idea­lis­ti­nen näke­mys, mut­ta kui­ten­kin vapaa­eh­toi­nen yhteis­työ on aina tehok­kaam­paa kuin pakottaminen.

    Kenel­le tehok­kaam­paa? Koko yhtei­söl­le vai vain niil­le, jot­ka osal­lis­tu­vat sii­hen vapaa­eh­toi­seen kau­pan­käyn­tiin? Se Mik­ko Kivi­ran­nan ske­naa­rio 3 oli juu­ri se, että kor­kean tuot­ta­vuu­den ihmi­set kyl­lä käy­vät kes­ke­nään kaup­paa muu­rien sisäl­lä, mut­ta kaik­ki muut on jätet­ty sen ulko­puo­lel­le kurjuuteen. 

    Tämä voi tosi­aan olla “tehok­kain” ske­naa­rio sil­le elii­til­le, mut­ta väit­täi­sin, että se on aika kau­ka­na tehok­kaim­mas­ta, jos tar­kas­te­lu­ryh­mäk­si ote­taan koko ihmiskunta. 

    Ja oleel­li­nen kysy­mys siis tule­vai­suu­den kan­nal­ta tämän vapaan kau­pan­käyn­nin ihan­noin­nin suh­teen on se, että miten tämä mal­li toi­mii tilan­tees­sa, jos­sa osal­la ihmi­siä ei ole mitään kau­pat­ta­vaa, kos­ka hei­dän työn­sä arvo on lähes nol­la? Kau­pan­käyn­ti­mal­li toi­mii nykyi­sin (ja on toi­mi­nut tuhan­sia vuo­sia) juu­ri sik­si, että suun­nil­leen kai­kil­la yhtei­sön jäse­nil­lä on ollut tar­jo­ta jotain muil­le kau­pat­ta­vak­si ja ne, joil­la ei ole ollut (lap­set, van­huk­set, vam­mai­set), ovat olleet vähem­mis­tö­nä ja hei­tä on kat­sot­tu sii­nä mie­les­sä, että he joko tule­vat jat­kos­sa tuot­ta­maan (lap­set) tai ovat jo osuu­ten­sa työs­tä teh­neet (van­huk­set). Mut­ta mitä teh­dä tilan­tees­sa, jos­sa val­tao­sa ihmi­sis­tä on työn kan­nal­ta sii­nä, mis­sä vam­mai­set ovat täl­lä het­kel­lä, eli he eivät tuo­ta mitään, eivät ole kos­kaan tuot­ta­neet, eikä hei­dän ole­te­ta­kaan tuottavan.

  82. TA:
    Tätä ket­jua hiu­kan sil­mäil­tyä­ni herä­si kysy­mys: mik­si niin moni tun­tuu olet­ta­van, että ihmi­nen ja robotti/tekoäly pysyi­si­vät eri jär­jes­tel­mi­nä tai olentoina?

    Ihmis­tä kor­jail­laan tek­nii­kal­la kun ihmi­nen menee rik­ki. Siir­ty­mi­nen sii­hen, että ihmis­tä paran­ne­taan tek­ni­sin mene­tel­min kos­ka näin ihmi­ses­tä saa­daan vah­vem­pi, nopeam­pi, tai älyk­kääm­pi, edel­lyt­tää var­sin suur­ta askelta.

    Jos­sain vai­hees­sa näin tapah­tu­nee. Mut­ta sii­hen men­nee pidem­pään kuin auto­no­mi­siin lait­tei­siin jot­ka teke­vät töi­tä puolestamme.

    Sci­fis­sä tätä toki on käsi­tel­ty. Voim­me kuvi­tel­la monen­lai­sia tule­vai­suuk­sia, mut­ta se miten ihmi­nen ja tek­no­lo­gia yhdis­ty­vät cybor­gik­si riip­puu pit­käl­ti sitä edel­tä­nees­tä poli­tii­kas­ta ja yhteis­kun­nal­li­ses­ta kehi­tyk­ses­tä. En siis veik­kaa mitään ellen ensin veik­kaa val­lal­le nouse­vaa yhteis­kun­ta­mal­lia tilan­tees­sa jos­sa auto­maa­tio hoi­taa niin suu­ren osan töis­täm­me, ettei mei­dän tar­vit­se teh­dä kuin nii­tä mie­len­kiin­toi­sia töitä.

  83. ksee: Yllät­ten (ite­roi­dus­sa) van­gin dilem­mas­sa tehok­kain stra­te­gia on ole­tusar­voi­ses­ti teh­dä yhteis­työ­tä niin kau­an kuin toi­nen pelaa­ja tekee samoin (tit for tat)

    Onko siis sinun väit­tee­si että tosie­lä­mäs­sä ei ole “single play” van­gin dilemmoja?

  84. TA: Tätä ket­jua hiu­kan sil­mäil­tyä­ni herä­si kysy­mys: mik­si niin moni tun­tuu olet­ta­van, että ihmi­nen ja robotti/tekoäly pysyi­si­vät eri jär­jes­tel­mi­nä tai olentoina? 

    Sylt­ty: ei tie­ten­kään ole mer­ki­tys­tä jos robo­tit hoi­ta­vat kaik­ki työt, mut­ta niin kau­an kun jon­kun ihmi­sen on pak­ko teh­dä työ­tä, perus­tu­los­sa on ongelma.

    Näin on. Vaik­ka teko­ä­ly ja robo­tit tuli­si­vat­kin, ne eivät vie­lä vähään aikaan ole von Neu­man­nin konei­ta jot­ka pys­ty­vät luo­maan ihmi­sis­tä riip­pu­mat­to­man yhteis­kun­nan. Sym­bioo­sis­sa tul­laan elä­mään vie­lä pit­kät ajat.

    Poliit­ti­nen kysy­mys sil­ti on mis­tä osaa ihmis­kun­nas­ta sym­bioo­si tulee täy­si­mää­räi­ses­ti hyö­dyt­tä­mään: pää­oman omis­ta­jia, kaik­kia hyvin­voin­ti­val­tiois­sa elä­viä, myös kehi­tys­mai­den asuk­kai­ta, jotain muuta?

  85. ksee: Yllät­ten (ite­roi­dus­sa) van­gin dilem­mas­sa tehok­kain stra­te­gia on ole­tusar­voi­ses­ti teh­dä yhteis­työ­tä niin kau­an kuin toi­nen pelaa­ja tekee samoin (tit for tat). Yksi suu­rim­pia vää­rin­kä­si­tyk­siä tai­taa olla se, että alt­ruis­mi oli­si jote­kin merk­ki epäit­sek­kyy­des­tä ja että itsek­kyys oli­si (pel­käs­tään) ahnet­ta tois­ten sor­toa ja riistoa.

    Tit for tat toi­mii vain ja ainoas­taan, jos pys­tyt pitä­mään kir­jaa, kenen kans­sa olet aiem­min pelan­nut ja miten he toi­mi­vat. Tämä ei päde sii­hen, että kai­kis­sa mais­sa ihmi­set kan­nat­ta­vat kor­kei­ta vero­ja rik­kail­le, mut­ta rik­kaat voi­vat “aivovuoto”-itkulla pakot­taa kai­kis­sa mais­sa verot alas, kos­ka muu­ten he läh­te­vät toi­siin mai­hin. Kun maa las­kee vero­ja hou­ku­tel­lak­seen maa­han kor­kea­tuot­toi­sia ihmi­siä, tämä on se “tat”. Miten mui­den mai­den pitäi­si tähän rea­goi­da saa­dak­seen aikaan “tit”? Jos nekin las­ke­vat vero­ja, niin tulos on tosi­aan “race to the bottom”. 

    Jos sen sijaan kaik­ki maat har­mo­ni­soi­vat vero­tuk­sen­sa sen mukai­ses­ti, mitä ihmis­ten enem­mis­tö oikeas­ti halu­aa, niin tämä oli­si tosi­aan glo­baa­lin poliit­ti­sen sys­tee­min luo­mis­ta glo­baa­lin talou­del­li­sen jär­jes­tel­män vas­ta­pai­nok­si. Tämä oli­si juu­ri sitä yhteis­pe­liä eri mai­den kan­sa­lais­ten välil­lä, jol­la van­gin dilem­ma oli­si oikeas­ti mah­dol­lis­ta mur­taa, mut­ta tämä on täy­si kau­his­tus randilaisille. 

    Mitä tuo­hon lop­puo­saan tulee, niin minun on tosi­aan vai­kea näh­dä alt­ruis­mia minään muu­na kuin epäit­sek­kyy­te­nä. Mitä se sinus­ta sit­ten on? Itsek­kyys ei vält­tä­mät­tä tosi­aan ole “sor­toa ja riis­toa”, mut­ta se voi olla sitä. Eten­kin sii­nä tapauk­ses­sa, että “yhteis­pe­lin” toi­sel­la osa­puo­lel­la ei ole tar­jo­ta kau­pas­sa mitään vas­ta­lah­jak­si (joh­tuen sii­tä, että hänen työn­sä mark­ki­na-arvo on lähel­lä nol­laa), niin on vai­kea näh­dä itsek­kyy­des­tä seu­raa­van mitään muu­ta kuin kur­juut­ta täl­le tahol­le. Ja riis­toa sii­nä tapauk­ses­sa, että hän tosi­aan jou­tuu myy­mään sen työn­sä hyvin alhai­sel­la mark­ki­na-arvol­la. Tosin riis­to on tie­ten­kin huo­nos­ti mää­ri­tel­ty ter­mi ja toden­nä­köi­ses­ti vas­taat tähän ran­di­lai­sit­tain, ettei sii­nä ole kyse mis­tään riis­tos­ta, kos­ka kaik­ki tapah­tui “vapaa­eh­toi­ses­ti”. Tämä on oikeas­taan se tär­kein kri­tiik­ki­ni ran­di­lai­suut­ta vas­taan. Sii­nä talou­del­li­set teki­jät eivät kos­kaan ole mitään pakot­tei­ta, vaan kaik­ki mikä tapah­tuu ilman fyy­sis­tä pakot­ta­mis­ta vain mää­ri­tel­lään “vapaa­eh­toi­sek­si yhteistyöksi”.

  86. tcrown: Onko siis sinun väit­tee­si että tosie­lä­mäs­sä ei ole “single play” van­gin dilemmoja? 

    Hänen väit­teen­sä tun­tuu ole­van että kaik­ki on kovin moni­mut­kais­ta, ja sik­si peli­teo­ria ei pidä edes niis­sä tilan­teis­sa paik­kaan­sa jois­sa peli­teo­rian mal­li (minun mie­les­tä­ni) hyvä approk­si­maa­tio todel­li­suu­den ase­tel­mas­ta. Ja että joh­to­pää­tös moni­mut­kai­suu­des­ta ei ole mal­lin paran­ta­mi­nen (sil­loin kuin se on rele­vant­tia) vaan peli­teo­rian hyl­kää­mi­nen ja paluu Adam Smit­hin näky­mät­tö­mään käteen. 

    Mut­ta tämä on arvai­lua, tar­ken­ta­koot itse. Ehkä kyse on samas­ta eros­ta jon­ka kuva­sit hyvin ns. elii­tin ja popu­lis­tien välil­le: popu­lis­ti ei usko ulkois­vai­ku­tus­ten ole­mas­sao­loon; jos­kus ei ole tul­lut aja­tel­leek­si nii­tä, jos­kus pitää nii­den tah­raa­maa talout­ta lii­an moni­mut­kai­se­na jot­ta ulkois­vai­ku­tuk­sia kan­nat­tai­si edes yrit­tää ottaa huo­mioon. Ja täl­lä pals­tal­la ei juu­ri muu­ta teh­dä­kään kuin funt­si­taan kan­nus­ti­mia ja ulkoisvaikutuksia.

  87. Peli­teo­ria on ihan hyvä työ­ka­lu, kun pyri­tään ymmär­tä­mään yksin­ker­tais­tet­tu­ja perus­a­sio­ta. Pitäi­si kui­ten­kin olla huo­lel­li­nen sii­nä, että samal­la myös taju­aa sen rajoit­teet. Vali­tet­ta­vas­ti vain joil­le­kin (mm. skien­tis­teil­le) sii­tä on tul­lut joku tai­ka­sau­va, jota hei­laut­ta­mal­la saa­daan opti­maa­li­nen rat­kai­su tilan­tee­seen kuin tilanteeseen.

    Esim. Ariel Rubins­tein on toden­nut:

    The heart of game theo­ry is not empi­rical science. It does not stu­dy how people actual­ly beha­ve in stra­te­gic situa­tions. It is doubt­ful whet­her it is even pos­sible to gene­ra­lize about the way people will beha­ve in a situa­tion like the Hide and Seek Game. …

    Game theo­ry fasci­na­tes me. It addres­ses the roots of human thought in stra­te­gic situa­tions. Howe­ver, the use of concepts from natu­ral lan­gua­ge, toget­her with the use of osten­sibly “scien­ti­fic” tools, tempt people to turn to game theo­ry for answers to ques­tions such as: How should a sys­tem of jus­tice be built? Should a sta­te main­tain a sys­tem of nuclear deter­rence? Which coa­li­tion should be for­med in a par­lia­men­ta­ry regime? …

    In my view, game theo­ry is a col­lec­tion of fables and pro­verbs. Imple­men­ting a model from game theo­ry is just as like­ly as imple­men­ting a fable. A good fable enables us to see a situa­tion in life from a new angle and per­haps influence our action or judg­ment one day. But it would be absurd to say that “The Emperor’s New Clot­hes” pre­dicts the path of Berlusconi …

    Sinän­sä ei tar­vit­se kek­siä edes kovin moni­mut­kais­ta peliä (esim. dynaa­mi­set pelit), kun ollaan äkkiä tilan­tees­sa, että meil­lä onkin ääre­tön mää­rä epäs­ta­bii­le­ja tasa­pai­no­ti­lo­ja. Kun mukaan lii­te­tään vie­lä se, että pelaa­jat voi­vat oppia ja muut­taa siten käy­tös­tään, niin ollaan aika kau­ka­na mis­tään ennus­tet­ta­vas­ta. Tie­tys­ti täl­lai­set­kin mal­lit ovat hyö­dyl­li­siä, kos­ka ne voi­vat aut­taa mei­tä ymmär­tä­mään min­kä­lai­sia käy­tök­siä jär­jes­tel­mäs­tä voi syn­tyä ja miten eri para­met­rit sii­hen vaikuttavat.

    Sinän­sä lie­nee toki ymmär­ret­tä­vää, että käsi­tys peli­teo­rian kaik­ki­voi­pai­suu­des­ta on jok­seen­kin ylei­nen — popsci ‑tari­nat­hat ker­to­vat vain onnis­tu­neis­ta tapauk­sis­ta ja vie­lä pai­sut­te­le­vat tulos­ten merkittävyyttä.

    Lopuk­si — mitä tulee alt­ruis­min luon­tee­seen, niin tun­tui­si vähän tur­hal­ta jan­ka­ta sii­tä, kos­ka evo­luu­tio­teo­ria on asian aika tyh­jen­tä­väs­ti selittänyt.

  88. ksee: Peli­teo­ria on ihan hyvä työ­ka­lu, kun pyri­tään ymmär­tä­mään yksin­ker­tais­tet­tu­ja perus­a­sio­ta. Pitäi­si kui­ten­kin olla huo­lel­li­nen sii­nä, että samal­la myös taju­aa sen rajoitteet.

    Onko siis sinun väit­tee­si että tosie­lä­mäs­sä ei ole “single play” van­gin dilemmoja?

  89. tcrown: Onko siis sinun väit­tee­si että tosie­lä­mäs­sä ei ole “single play” van­gin dilemmoja?

    Anta­net jon­kin esimerkin?

  90. ksee: Lopuk­si – mitä tulee alt­ruis­min luon­tee­seen, niin tun­tui­si vähän tur­hal­ta jan­ka­ta sii­tä, kos­ka evo­luu­tio­teo­ria on asian aika tyh­jen­tä­väs­ti selittänyt.

    Evo­luu­tio­teo­ria selit­tää sen var­sin hyvin gee­nien itsek­kyy­den kaut­ta, mut­ta yleen­sä ter­mil­lä itsek­kyys vii­ta­taan tie­toi­sen ihmi­syk­si­lön toi­min­taan ja ajat­te­luun, ei hän­tä ohjaa­viin gee­nei­hin. Kun joku sanoo, että “onpas sii­nä itse­käs tyyp­pi”, niin täl­lä hän har­vem­min tar­koit­taa sitä, että onpas kysei­sen hen­ki­lön aivo­toi­min­nan kehit­ty­mi­seen vai­kut­ta­neet gee­nit toi­mi­neet niin, että ovat mak­si­moi­neet oman monis­tu­mis­mah­dol­li­suu­ten­sa, vaan sitä, että kysei­nen ihmi­syk­si­lö toi­mii sosi­aa­li­ses­sa kon­teks­tis­sa omaa hen­ki­lö­koh­tais­ta etu­aan mak­si­moi­den mui­den hyvin­voin­nis­ta välittämättä.

    Mitä peli­teo­ri­aan tulee, niin kukaan tääl­lä tus­kin uskoo sen pys­ty­vän kaik­kea ihmi­sen toi­min­taa selit­tä­vän, mut­ta itse kyl­lä uskon sen anta­van soke­aa “näky­mä­tön käsi rat­kai­see kaik­ki ongel­mat kun­han ihmis­ten vaan anne­taan vapaa­eh­toi­ses­ti sopia kai­kes­ta” ‑uskon­toa parem­man kuvauk­sen eten­kin tilan­teis­sa, jois­sa on van­gin dilem­man / vapaa­mat­kus­ta­jaon­gel­man kal­tai­sia vaikuttajia.

  91. Samu­li Saa­rel­ma: Evo­luu­tio­teo­ria selit­tää sen var­sin hyvin gee­nien itsek­kyy­den kaut­ta, mut­ta yleen­sä ter­mil­lä itsek­kyys vii­ta­taan tie­toi­sen ihmi­syk­si­lön toi­min­taan ja ajat­te­luun, ei hän­tä ohjaa­viin gee­nei­hin. Kun joku sanoo, että “onpas sii­nä itse­käs tyyp­pi”, niin täl­lä hän har­vem­min tar­koit­taa sitä, että onpas kysei­sen hen­ki­lön aivo­toi­min­nan kehit­ty­mi­seen vai­kut­ta­neet gee­nit toi­mi­neet niin, että ovat mak­si­moi­neet oman monis­tu­mis­mah­dol­li­suu­ten­sa, vaan sitä, että kysei­nen ihmi­syk­si­lö toi­mii sosi­aa­li­ses­sa kon­teks­tis­sa omaa hen­ki­lö­koh­tais­ta etu­aan mak­si­moi­den mui­den hyvin­voin­nis­ta välittämättä.

    Point­ti oli kui­ten­kin sii­nä, ettei kuvai­le­ma­si itsek­kyys itsea­sias­sa yleen­sä mak­si­moi yksi­lön etua (kuin ehkä het­kel­li­ses­ti) ja että (vas­ta­vuo­roi­nen) alt­ruis­min ana­lyy­si osoit­ta­nee tämän var­sin ele­gan­tis­ti. Toki var­sin­kin ihmis­ten olles­sa kysees­sä asia ei ole miten­kään yksioi­koi­nen, mut­ta peri­aa­te lie­nee kui­ten­kin selvä.

    Sit­ten jos mie­tim­me jotain ayn­ran­di­lais­ta “valis­tu­nut­ta itsek­kyyt­tä”, niin oli­si­ko kysees­sä ahne omaan jal­kaan ampu­va mui­den jal­koi­hin tal­lo­mi­nen — vai mah­dol­li­ses­ti jotain ihan muuta? 

    Mitä peli­teo­ri­aan tulee, niin kukaan tääl­lä tus­kin uskoo sen pys­ty­vän kaik­kea ihmi­sen toi­min­taa selit­tä­vän, mut­ta itse kyl­lä uskon sen anta­van soke­aa “näky­mä­tön käsi rat­kai­see kaik­ki ongel­mat kun­han ihmis­ten vaan anne­taan vapaa­eh­toi­ses­ti sopia kai­kes­ta” ‑uskon­toa parem­man kuvauk­sen eten­kin tilan­teis­sa, jois­sa on van­gin dilem­man / vapaa­mat­kus­ta­jaon­gel­man kal­tai­sia vaikuttajia.

    Hmmm… en oikein ymmär­rä mikä ongel­ma täs­sä on — tie­tys­ti joku peli­teo­ria on käy­päi­nen työ­ka­lu sen ymmär­tä­mi­seen mil­lä meka­nis­meil­la “näky­mä­tön käsi” ehkä ope­roi. Eikä täs­sä aihe­pii­ris­sä ole taa­tus­ti­kaan näh­ty vie­lä kaik­kea, mut­ta kyl­lä vie­lä täl­lä het­kel­lä teo­ria pys­tyy pureu­tu­maan aika tri­vi­aa­lei­hin casei­hin, jos­sa pela­taan kovin pel­kis­te­tyil­lä säännöillä.

    Osal­la alan innok­kai­mis­ta tut­ki­jois­ta ja popsci-fan­do­mis­sa mopo tup­paa kui­ten­kin keu­li­maan — vaik­ka oli­si syy­tä muis­taa, ettei klas­si­sel­la talous­tie­teel­lä­kään ole voi­nut ohja­ta kan­san­ta­louk­sia key­ne­si­läi­sit­täin kuin jotain kellokoneistoa.

  92. ksee: Anta­net jon­kin esimerkin?

    Minun mie­les­tä­ni on aika omi­tuis­ta että et suos­tu vas­taa­maan kovin yksin­ker­tai­seen kyllä/ei kysymykseen. 

    https://en.wikipedia.org/wiki/Prisoner’s_dilemma#Real-life_examples

    Alku­pe­räi­nen väit­tee­si, “vapaa­eh­toi­nen yhteis­työ on aina tehok­kaam­paa kuin pakot­ta­mi­nen” tar­koit­taa, että jom­pi kum­pi euraa­vis­ta väit­teis­tä on mie­les­tä­si vält­tä­mät­tä tosi:

    1. Tosie­lä­mäs­sä ei ole van­gin dilemmoja
    2. Tosie­lä­mäs­sä on van­gin dilem­mo­ja, mut­ta ihmi­set näis­sä tilan­teis­sa poik­keuk­set­ta lait­ta­vat yhtei­sen edun oman edun edel­le ja teke­vät vapaa­eh­toi­ses­ti yhteistyötä.

    Yksin­ker­tai­sel­la kyl­lä-ei kysy­myk­sel­lä yri­tin saa­da sel­vil­le, kum­paan nois­ta uskot, mut­ta kun en vas­taus­ta saa­nut, niin kysy­tän nyt sit­ten vie­lä ekspli­siit­ti­sem­min, kum­paa nois­ta väit­teis­tä pidät tote­na (vai oli­ko mah­dol­li­ses­ti alku­pe­räi­nen väit­tee­si epätosi)?

    (Ja kun vas­ta­sin sinun kysy­myk­see­si, niin oli­si­ko lii­kaa pyy­det­ty että vas­tai­sit nyt minun kysy­myk­see­ni kiemurtelematta?)

  93. Itse­kyys­kes­kus­te­lun voi­si aivan hyvin lopet­taa lainaukseen:

    Was sich über­haupt sagen läßt, läßt sich klar sagen; und wovon man nicht reden kann, darü­ber muß man schweigen.”

  94. ksee: Anta­net jon­kin esimerkin?

    Aika moni ker­ta­luon­toi­nen kaup­pa, jos­sa kau­pan koh­tee­na on jol­lain taval­la vial­li­nen tuo­te, on käy­tän­nös­sä ker­ta­luon­toi­nen van­gin dilem­ma. Esi­mer­kik­si asun­to­kaup­pa ja autokauppa.

  95. ksee: Point­ti oli kui­ten­kin sii­nä, ettei kuvai­le­ma­si itsek­kyys itsea­sias­sa yleen­sä mak­si­moi yksi­lön etua (kuin ehkä het­kel­li­ses­ti) ja että (vas­ta­vuo­roi­nen) alt­ruis­min ana­lyy­si osoit­ta­nee tämän var­sin elegantisti.

    Jos ei ole odo­tet­ta­vis­sa uudel­leen samo­jen ihmis­ten kans­sa teke­mi­siin jou­tu­mis­ta, niin tar­kal­leen miten tuo “kuin ehkä het­kel­li­ses­ti” täs­sä pätee? 

    Sano­taan, että joku kii­laa etee­si Kua­la Lum­pu­rin len­to­ken­täl­lä. Et tule kyseis­tä hen­ki­löä kos­kaan enää tapaa­maan saa­ti ole­maan hänen kans­saan vuo­ro­vai­ku­tuk­ses­sa. Tar­kal­leen miten se, että sinä pidät hän­tä itsek­kää­nä täs­sä nyt huo­non­taa kysei­sen hen­ki­lön hyvinvointia? 

    Jos eläi­sim­me pie­nis­sä kyläyh­tei­söis­sä, jois­sa kaik­ki oli­si­vat koko ajan sel­vil­lä tois­ten­sa teke­mi­sis­tä, pelk­kä vapaa­eh­toi­suu­teen perus­tu­va sys­tee­mi toi­mi­si, kos­ka ihmi­set pys­tyi­si­vät pitä­mään pääs­sään kir­jaa sii­tä, kuka on toi­mi­nut alt­ruis­ti­ses­ti ja kuka on itse­käs ja sit­ten vas­ta­vuo­roi­ses­ti toi­mi­maan sen mukaisesti. 

    Emme kui­ten­kaan elä, vaan eläm­me mil­joo­nia tai jopa mil­jar­de­ja ihmi­siä kos­ket­ta­vas­sa ihmis­me­res­sä, jos­sa ainoa kei­no toi­mia sitä itsek­kyyt­tä vas­taan, on kol­lek­tii­vi­nen pää­tök­sen­te­ko. Kol­lek­tii­vi­nen pää­tök­sen­te­ko raken­taa juu­ri ne puit­teet, joi­den sisäl­lä ihmi­set voi­vat toi­mia toi­siin­sa luot­taen, kos­ka tie­tä­vät saa­van­sa siel­tä sen “tit”, jos toi­nen osa­puo­li antaa “tat”, mut­ta sen jäl­keen ei olla mis­sään teke­mi­sis­sä. Ei ole sat­tu­maa, että rikol­lis­lii­gat mene­vät neu­vot­te­lui­hin kes­ke­nään ras­kaas­ti aseis­tau­tu­nei­na, kos­ka heil­tä puut­tuu ympä­ril­tä se kol­lek­tii­vi­sen pää­tök­sen­teon tuot­ta­ma ympä­ris­tö, jos­sa täy­sin toi­sil­leen tun­te­mat­to­mat ihmi­set voi­vat pela­ta yhteis­pe­liä van­gin dilem­mois­ta huolimatta. 

    Mitä suu­rem­mak­si yhtei­söt käy­vät, sitä vai­keam­mak­si vapaa­mat­kus­tuk­sen ja van­gin dilem­mo­jen kuris­sa pitä­mi­sen jät­tä­mi­nen sen varaan, että kaik­ki pitä­vät pääs­sään kir­jaa sii­tä, kuka teki mitä­kin, ei ker­ta kaik­ki­aan vaan toi­mi, vaik­ka se ehkä toi­mi­si yhtei­sös­sä, jos­sa on alle 100 ihmistä.

  96. ksee voi­si muu­ten selit­tää myös sen, min­kä ihmeen takia eko­pis­teet tup­paa­vat täyt­ty­mään sin­ne kulu­mat­to­mas­ta romus­ta, jos ker­ran ihmis­ten oma etu ei ole käyt­täy­tyä itsekkäästi?

  97. tcrown: Minun mie­les­tä­ni on aika omi­tuis­ta että et suos­tu vas­taa­maan kovin yksin­ker­tai­seen kyllä/ei kysymykseen. 

    https://en.wikipedia.org/wiki/Prisoner’s_dilemma#Real-life_examples

    Pikai­sel­la vil­kai­sul­la tuos­sa ei juu­ri­kaan ollut single round van­gin dilem­mo­ja. Jos haluat käyt­tää tuo­ta vii­tet­tä joten­kin oman kan­ta­si tuke­na, niin ehkä voi­sit näh­dä sen ver­ran vai­vaa, että yksi­löi­sit mitä nois­ta tapauk­sis­ta tarkoitat.

    Alku­pe­räi­nen väit­tee­si, “vapaa­eh­toi­nen yhteis­työ on aina tehok­kaam­paa kuin pakot­ta­mi­nen” tar­koit­taa, että jom­pi kum­pi euraa­vis­ta väit­teis­tä on mie­les­tä­si vält­tä­mät­tä tosi:

    1. Tosie­lä­mäs­sä ei ole van­gin dilemmoja

    Tar­koi­tat­ko täs­sä nyt kaik­kia van­gin dilem­mo­ja vai joko single shot tai ite­roi­tu­ja tapauksia?

    2. Tosie­lä­mäs­sä on van­gin dilem­mo­ja, mut­ta ihmi­set näis­sä tilan­teis­sa poik­keuk­set­ta lait­ta­vat yhtei­sen edun oman edun edel­le ja teke­vät vapaa­eh­toi­ses­ti yhteistyötä.

    Nyt puto­sin kär­ryi­tä. Tar­ken­tai­sit­ko min­kä tyyp­pi­sis­tä van­gin dilem­mois­ta puhut täs­sä yhtey­des­sä. Uni­ver­saa­lis­ti­han väit­tee­si on silk­kaa hevonkukkua.

    Yksin­ker­tai­sel­la kyl­lä-ei kysy­myk­sel­lä yri­tin saa­da sel­vil­le, kum­paan nois­ta uskot, mut­ta kun en vas­taus­ta saa­nut, niin kysy­tän nyt sit­ten vie­lä ekspli­siit­ti­sem­min, kum­paa nois­ta väit­teis­tä pidät tote­na (vai oli­ko mah­dol­li­ses­ti alku­pe­räi­nen väit­tee­si epätosi)?

    Tun­nen kyl­lä nimi­merk­ki­si tavat näis­sä kom­ment­tio­suuk­sis­sa käy­tä­vis­sä kes­kus­te­luis­sa ja tämän vuok­si halusin tie­tää mil­tä poh­jal­ta olet väit­tei­tä­si esit­tä­mäs­sä ennen kuin alan tuh­laa­maan aikaa­ni mutu-mus­su­tuk­sen alas ampumiseen.

    (Ja kun vas­ta­sin sinun kysy­myk­see­si, niin oli­si­ko lii­kaa pyy­det­ty että vas­tai­sit nyt minun kysy­myk­see­ni kiemurtelematta?)

    Nyt lie­nee sel­vä, että olet ulko­na kuin tampp… eikusiis… lumiuk­ko. Voit minun puo­lests­ni jat­kaa kivaa höpöt­te­lyä mui­den popsci-fan­bo­yi­den kanssa.

  98. Sylt­ty: Aika moni ker­ta­luon­toi­nen kaup­pa, jos­sa kau­pan koh­tee­na on jol­lain taval­la vial­li­nen tuote,on käy­tän­nös­sä ker­ta­luon­toi­nen van­gin dilem­ma. Esi­mer­kik­si asun­to­kaup­pa ja autokauppa.

    No, täl­lai­sia tilan­tei­ta­han on ihan aikuis­ten oikeas­ti tut­kit­tu ihan kokeel­li­ses­ti­kin esim. keräi­ly­kort­tien kau­pas­sa. Tulok­set osoit­ta­vat, ettei kysees­sä ole käyt­täy­ty­mi­sen — tai edes teo­rian — suh­teen puh­das “single play” van­gin dilemma.

    Käy­tän­nös­sä ker­ta­luon­toi­nen van­gin dilem­ma” on silk­kaa stik­na­fuu­laa, jol­la ei ole mitään mer­ki­tys­tä mikään suhteen.

  99. Sylt­ty:
    ksee voi­si muu­ten selit­tää myös sen, min­kä ihmeen takia eko­pis­teet tup­paa­vat täyt­ty­mään sin­ne kulu­mat­to­mas­ta romus­ta, jos ker­ran ihmis­ten oma etu ei ole käyt­täy­tyä itsekkäästi?

    Kos­ka kuu on jousi­mie­hen huoneessa,

  100. ksee: Kos­ka kuu on jousi­mie­hen huoneessa,

    Arva­sin­kin että näin täs­sä käy. Kovas­ti penäät tuos­sa esi­merk­ke­ja ja sit­ten kun sinul­le nii­tä toi­mi­te­taan, et suos­tu vastaamaan.

    Eli ei tul­lut mitään jär­ke­vää vas­taus­ta sii­hen, min­kä takia niin­kin help­po hom­ma kuin pah­vi­laa­ti­koi­den tait­te­le­mi­nen ja sul­lo­mi­nen eko­pis­tee­seen jää teke­mät­tä, vaik­ka moni­kier­rok­si­sen van­gin dilem­man paras stra­te­gia on yhteistyö.

    Ja btw moni­kier­rok­si­ses­sa van­gin dilem­mas­sa paras stra­te­gia on tit for that ja petos vii­mei­sel­lä kier­rok­sel­la. Pelk­kä tit for tat on toi­mi­va ainoas­taan mikä­li kier­ros­ten mää­rä ei ole etu­kä­teen tiedossa.

  101. ksee: Jos haluat käyt­tää tuo­ta vii­tet­tä joten­kin oman kan­ta­si tuke­na, niin ehkä voi­sit näh­dä sen ver­ran vai­vaa, että yksi­löi­sit mitä nois­ta tapauk­sis­ta tarkoitat.

    En minä mil­lään jak­sai­si alkaa rum­baan jos­sa lis­taan ääret­tö­män mää­rän van­gin dilem­mo­ja jois­ta jokai­ses­ta sinä kuvit­te­let että kysees­sä ei ole van­gin dilem­ma, kun yri­tän saa­da vas­tauk­sen yksin­ker­tai­seen kysy­myk­seen, onko sinun mie­les­tä­si niin, että ei ole ole­mas­sa van­gin dilemmoja?

    ksee: Uni­ver­saa­lis­ti­han väit­tee­si on silk­kaa hevonkukkua.

    Niin minun­kin mie­les­tä­ni. Sinun väit­tees­tä seu­raa vält­tä­mät­tä jom­pi kum­pi nois­ta väit­teis­tä, jot­ka minun mie­les­tä­ni ovat molem­mat hevon­kuk­kua, joten alku­pe­räi­nen­kin väit­tee­si on mie­les­tä­ni hevon­kuk­kua. Mut­ta kuten jo ensim­mäi­sis­sä kom­men­teis­sa­ni tote­sin, “En tosin pidä­tä hen­keä odo­tel­les­sa­ni, että Ran­din sokai­se­mat ihmi­set tätä sen enem­pää ymmär­tä­si­si­vät kuin hyväk­syi­si­vät.” joten tus­kin tätä on kovin hedel­mäl­lis­tä jatkaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.