Vihreät ja markkinatalous (6)

27 vastausta artikkeliin “Vihreät ja markkinatalous (6)”

1. Aikaansa kutakin, mut­ta olisit­pa ehdol­la vaaleis­sa. Puheen­jo­hta­ja, joka menee kesken kaiken mil­i­taris­tisen tositv-ohjel­man kuvauk­si­in suo­ras­taan suu­tut­taa viiskymp­pisen oikeis­tovihreän lib­er­aal­im­iehen. Pos­su­jenkas­troi­japuoluet­tako tässä pitää äänestää!

   Vastaa

   1. ODE, tämä menee vähän aiheesta ohi, mut­ta menköön…

      Suomen pitää tehdä nyt sama diplo­mi-insinöörien johta­ma teknolo­gia-loik­ka kuin 1970-luvul­la, jol­loin Suo­mi siir­tyi raa­ka-ainei­den jalosta­jas­ta insinööri­tiedon viejäksi. 

      Tämän muu­tok­sen johto­ryh­mä oli poikkeuk­sel­lisen suures­sa määrin TKK:n diplo­mi-insinöörien 1970 — 1980 sukupolvet.
      Tämän TKK-sukupol­ven eri­ty­ispi­irre oli, että he eivät näh­neet itseään vain tuotan­to­jo­hta­ji­na. Hei­dän uusi ajat­telun­sa oli: tutkimus → oma teknolo­gia → vien­ti­tuote → maailmanmarkkina.

      1. Wärt­silän ris­teilyaluk­set / Mar­tin (ISO Masa) Saarikan­gas (Oli siel­lä Sep­po Korppookin)
      2. Met­sä­te­ol­lisu­us ja met­säte­knolo­gia / Jaakko Pöyry
      3. Nokia ja elek­tron­i­ikkaval­lanku­mous / Kari Kairamo ja Jor­ma Ollila
      4. KONEen kan­sain­välistäjä / Pekka Herlin
      Panin tässä vähän mutkat suorik­si, sil­lä oli­han siel­lä paljon muitakin osaajia. 

      Kan­nat­taa muis­taa vielä yksi tärkeä lisäseikka:
      Olen asunut ja tehnyt töitä 6 eri­maas­sa ja siel­lä saanut tode­ta tämän tärkeän suo­ma­lais­ten ylivoi­matek­i­jän. Olemme MAAILMAN PARHAITA tiim­i­työn­tek­i­jöitä, jol­loin tyyp­il­lis­es­ti 5–8 alan huip­pu­osaa­jaa keskustelee ja ratkaisee jonkin ongelman.

      Siinä jokainen saa ker­toa oman näke­myk­sen­sä ja ehdot­taa ratkaisua, joi­ta sit­ten porukalla vei­vataan niin kauan, että paras ratkaisu löy­tyy. Tässä tiimin vetäjä ei varsi­nais­es­ti joh­da keskustelua, mut­ta vahvis­taa päätök­sen. Sit­ten kukin osal­lis­tu­ja läh­tee hoita­maan oman osuuten­sa, jos­ta ottaa henkilöko­htaisen vastuun.
      Olen ollut mon­ta ker­taa täl­laises­sa tii­mi-palaveris­sa, jos­sa on ratkaistu men­estyk­sel­lis­es­ti iso­jakin ongelmia. Eikä sii­itä ole aina edes tehty pöytäkir­jaakaan, sil­lä kaik­ki perus­tuu suo­ma­lais­ten kan­sain­välis­es­ti poikkeuk­sel­liseen rehellisyy­teen ja luotettavuuteen!

      Vastaa

      1. Sep­po Korp­poolle kom­ment­ti­na että Suomen pitää tehdä markki­noin­nis­sa pikem­minkin loik­ka kuin insinööri osaamises­sa. Myymi­nen ja markki­noin­ti ei ole ihan Suomen talouselämän vahvuuk­sia. Robot­ti­ik­ka ja Ai tule­vat hoita­maan tuotan­non mut­ta kulut­ta­ja tarvit­see aina lisää palvelui­ta. Ruot­si ja Tan­s­ka ovat tässä men­estyneet parem­min kuin Suo­mi. Mis­sä on Suomen Ikeat ja Nor­malit? En ole tör­män­nyt niihin mis­sään muual­la pait­si Tallinnassa.

   2. Järkivihreys katosi jo parisen kym­men­tä vuot­ta sit­ten. Todel­la surullista. Mitään vai­h­toe­htoa ei tun­nu olevan.
      Näil­lä näkymin sama hal­li­tus­po­h­ja jatkaa seu­raavien vaalien jälkeenkin.

      Vastaa

2. Ruuhka­mak­sun ongel­ma ja omi­naisu­us on se, että se aikaansaa tilanteen, jos­sa vau­raam­mat ajel­e­vat kaupun­gin kaduil­la aiem­paan ruuh­ka-aikaan mor­jestele­mas­sa toisi­aan ja ajoneu­vokatu­ti­la joukkoli­iken­nekatu­jen ulkop­uolel­la jää köy­hien käytöstä pois. Mak­su rajoit­taa liiken­net­tä, kohden­taen rajoit­teen eri­tyis­es­ti pien­i­t­u­loisem­pi­in, kun taas suu­rit­u­loisem­mat saa­vat sen ansios­ta vapaam­man katu­ti­lan ja nopeam­man liiken­teen. Tämä on ruuhka­mak­su­jen perusominaisuus.

   Yksi vai­h­toe­hto ruuhka­mak­suille on ajas­taa yhteiskun­ta toim­i­maan tasaisem­min. Sen sijaan, että aloite­taan vaikka­pa työt tasat­un­nein tai vart­tia yli, aloite­taankin ne vaikka­pa puolelta tai vart­tia vail­la, tai aloite­taan työt vas­ta kl0 12 ja mah­dol­lis­te­taan pidem­pään nukku­mi­nen aamuisin.

   Alak­oulu­akin voisi tar­jo­ta myös iltavuorona, jos­sa koulu alkaa klo 14, ja päät­tyy klo 18 sen sijaan, että se alkaa klo 9 ja päät­tyy klo 13. Säästäisi val­tavasti rahaa koulu­raken­nusten osaltakin, jos koulut oli­si­vat vuorokäytössä. Täl­laisil­la toimil­la ruuhka­hetket tasoit­tuisi­vat, kun kaik­ki eivät olisi työ­matkali­iken­teessä klo 7–9 ja klo 15–17. Vaiku­tus olisi osin sama kuin ruuhka­mak­sul­la, eli ruuhkahuipun liiken­teen vähen­e­m­i­nen, mut­ta ilman että ruuhka­mak­sua peritään.

   Vastaa

3. Veikkaan että ruuhka­mak­sut saadaan aikaisek­si. Sit­ten huo­mataan että ruuhka­mak­sut aja­vat köy­hät pois teiltä. Ratkaisuk­si innovoidaan ruuhkasetelit, joi­ta myön­netään harkin­nan­varais­es­ti pien­i­t­u­loisille. Kun­nal­lis­vaaleis­sa pär­jää sitä parem­min mitä enem­män lupaa ruuhkaseteleitä, joten koh­ta suuri osa mak­saa ruuhkissa istu­misen­sa ruuhkaseteleil­lä. Lop­ul­ta saadaan kohu, kun pal­jas­tuu, että kaupung­in­val­tu­ute­tut ja apu­lais­pormes­tar­it per­hei­neen aja­vat ruuhkaseteleil­lä ja jopa myyvät niitä netin kaup­pa­paikoil­la. Normikuvio.

   Vastaa

   1. Onko sin­ul­la Ros­mo todis­tei­ta, että kuvaa­masi kehi­tyskulku olisi toteu­tunut jos­sakin, jos­sa on otet­tu ruuhka­mak­sut käyttöön?

      Vastaa

4. Mainit­sit liu­dan hieno­ja kaupunke­ja jois­sa ruuhka­mak­sut käytössä. Ja että ne eivät ole mak­sua pois­ta­neet. Tot­ta mut­ta tästä ei kuitenkaan voi vetää var­ma lop­ulli­nen totuus-johtopäätöksiä.
   Auto­jen määrä on vähen­tynyt kaduil­la mut­ta se on asia jon­ka oikeana ja hyvänä pitämi­nen on osit­tain myös sub­jek­ti­ivi­nen päätelmä. Autoli­jat ja autoil­e­vat per­heet ajat­tel­e­vat var­masti toisin.
   Päätök­set tuo­hon suun­taan ovat olleet myös poli­it­tisia, eli jos kär­jistää: vasem­mis­tovihreän päätän­tä­val­lan tekemiä omista henkilöau­to­vas­tais­es­ta agen­das­taan. Mut­ta sel­l­ainen­han on demokra­tia, en valita. 

   Jos sub­jek­ti­ivi­nen fiilis/oma toive ja koke­mus­po­h­ja hyväksytään perus­teek­si, niin jalankulk­i­jana minä määräisin jyrkät lisä­mak­sut sekä ylikansal­lisille fir­moille rahaa tahkoav­ille sähkösku­uteille että sähköl­lä liikkuville pyörille, eli sähkömoottoripyörille,
   ne ovat vaarak­si jalka­käytävil­lä koko ajan hitaam­min ja rauhal­lisem­min kaupunki­ti­las­sa eteneville, autot sen­tään aja­vat omil­la autokaistoillaan.

   Vastaa

   1. ‘Auto­jen määrä on vähen­tynyt kaduil­la mut­ta se on asia jon­ka oikeana ja hyvänä pitämi­nen on osit­tain myös sub­jek­ti­ivi­nen päätelmä. Autoli­jat ja autoil­e­vat per­heet ajat­tel­e­vat var­masti toisin.’
      Autoilu on autoil­i­jalle sitä mukavam­paa, mitä vähem­män niitä mui­ta auto­ja on liikenteessä.

      Vastaa

      1. Tämän vuok­si autoil­i­jat mielel­lään rajoit­ta­vat läpi­a­jo-liiken­net­tä omil­la kotikaduil­laan, Suomes­sakin näkee omakoti­taloalueil­la paljon cul-de-sac ‑tyyp­pisiä ratkaisuja.

         Kaupunki­laisille ker­rostaloa­su­jille ei saman­laisia oikeuk­sia rajoit­taa liiken­net­tä sal­li­ta, nythän sitä kovasti yritetään mut­ta ulkopaikkakun­ta­laiset tai kaupun­gin laita­mien autoil­i­jat kovasti vinku­vat vas­taan. Tämän fak­tan näkee eri­no­mais­es­ti Helsin­gin Sanomien kom­menteis­sa tai tääl­läkin jois­sain kom­menteis­sa. Eri­no­maisen hausko­ja ovat myös kom­men­tit, kuin­ka polkupyörille vaa­di­taan lisää vero­ja pyörätei­den väitet­ty­jen korkei­den kulu­jen vuok­si. Autoti­et pitää päällystää uud­estaan melkein ker­ran 1–2 vuodessa, vähän harvem­min jos ajomäärät ovat pieniä. En ole vielä kovin mon­taa pyöräti­etä näh­nyt, johon olisi uria tul­lut. Kuin­ka mon­taa ker­taa keskus­tan baanat on uudelleen­päällystet­ty rak­en­tamisen jäl­keen? Lisäk­si pyöräti­et (ja jalka­käytävät) vaa­ti­vat vain huo­mat­ta­van paljon vähem­män tilaa, kaupunkinympäristössä kun jopa iso osa “kat­ua” pitää vara­ta auto­jen kadun­var­sipysäköin­tiä varten. Yhteiskäyt­töau­tot eivät tarvitse, tai tarvit­sisi, läh­eskään yhtä paljon katu­ti­laa kuin yksityisautot.

         Lisäk­si kyl­lä jokainen ymmärtää, mik­si esplana­di, bule­var­di, mäkelänkatu tai hes­pe­ri­at ovat paljon viihty­isämpiä kuin hämeen­tie tai sturenkatu tai moni pienem­pi katu. Syy ei ole autokaisto­jen määrässä.

         Valitet­tavasti kaupunki­rak­en­teesta on Suomes­sa hyvin haas­tavaa keskustel­la järkevästi, kos­ka autoil­i­jat vievät keskustelun aivan älyt­tömi­in seikkoi­hin. Moti­iv­ina taitaa olla lähin­nä oma itsekkyys ja mukavu­u­den­halu. Tämä mukavu­u­den­halu sit­ten ilmeis­es­ti estää ark­ili­ikun­nan har­ras­tamisen, kos­ka pitää ajaa autol­la joka paikkaan ja kävel­lä ja liikkua mah­dol­lisim­man vähän. Tämä sit­ten johtaa toden­näköis­es­ti aivo­jen verisuon­ten tukkeu­tu­miseen ja selit­tää ehkä osin mik­si autoil­i­joiden argu­men­toin­nin ja kog­ni­tion taso tun­tuu ole­van mitä on. Vaikea uskoa, ja pelot­ta­va ajatel­la, että moni näistä sit­ten on päät­täjäase­mas­sa yhteiskun­nas­sa, ilmeis­es­ti van­hoil­la 10–20 vuot­ta van­hoil­la meri­iteil­lä, kos­ka tämä yhteiskun­ta toimii vähän hassusti.

         Helsingis­säkin näkee mon­es­sa paikalla ja tasol­la, kuin­ka auto-aivo­jen domi­noimaa päätök­sen­teko, suun­nit­telu ja val­lankäyt­tö ovat.

5. Otta­mat­ta sen enem­pää kan­taa ruuhka­mak­su­jen toimivu­u­teen liiken­teen ohjailus­sa, totean vain etten menisi vetämään kovin pitkälle meneviä johtopäätök­siä siitä ettei ruuhka­mak­su­ista ole luovut­tu, kun ne ker­ran on otet­tu käyt­töön. Julkiselle rahankäytölle tun­tuu pätevän luon­non­lain omais­es­ti se, ettei ker­ran aikaansaadus­ta veros­ta luovu­ta mil­lään, kos­ka julk­ishallinto löytää aina käyt­töä lisärahalle.

   Vastaa

   1. Niiden jatkos­ta on päätet­ty usein kansanäänestyksellä.

      Vastaa

   2. Hyvä kom­ment­ti.

      Onko juuri mis­tään veros­ta vai verolu­on­tois­es­ta mak­sus­ta luovut­tu käyt­töönot­tamisen jäl­keen koskaan?

      Ruuhka­mak­suil­la on tietysti pelkän rahankeru­un lisäk­si myös Osmon kuvaa­va hyödylli­nen ohjaa­va vaiku­tus, jol­loin tämä ei var­masti ole ainakaan pahim­mas­ta päästä uusia vero­ja ja maksuja.

      Vastaa

      1. Pelkästään Suomes­sa on luovut­tu omaisu­usveros­ta ja asun­to­tu­lon veros­ta. Myös liike­vai­h­tovero on lopetet­tu (kor­vat­tu ALV:llä), samoin koira- ja makeisverot. Autoverostakin on käytän­nössä luovut­tu kun sitä ei sähköau­toista kerätä; vero­ker­tymä on pudon­nut paris­sa hal­li­tuskaudessa n. 70 %.

         Kyl­lä vero­jen keräämi­nen voidaan lopet­taa mon­es­takin syystä.

6. “Ros­mo” toikin tuol­la esi­in jo kehi­tysku­lun jos­sa kaupunki­au­toilu jatkuisi varakkaissa tulode­si­ilessä joi­hin eivät ruuhka­mak­sut tehoaisi. Kun sit­ten meil­lä kan­takaupun­ki on asumisen ja elämisen tilana muutenkin, Helsingis­sä ainakin, saman varakkaam­man ryh­män ominta aluet­ta, vahvis­tu­isi kehi­tys, jos­sa keskeiset alueet ovat rikkaiden aluei­ta entisestään.
   Hyväksyt­tävä kehitys? 

   Tähän ei nyt vas­ta-argu­ment­ti­na lainkaan päde että eihän keskus­tas­sa asu­vul­la varakkail­la ole sit­ten syitä autoil­la asuinalueil­taan pois. Täl­läisen käsi­tyk­sen olen usein kuul­lut, ajatuk­sen että oman kan­takaupu­g­in oma neliök­ilo­metri riit­tää. No, ihmisil­lä on syitä liikkua, työ, halu päästä oikeaan luon­toon, näkemään muu­takin Suomea. Kun itse asuin 20 vuot­ta Kata­janokalla tein yksin (työ kaupun­gin ulkop­uolel­la) automatkan viisi ker­taa viikos­sa jot­ta pääsen töi­hi­ni ja viikon­lop­puisin kak­si ker­taa automatkan, kun min­ulle Espa ja Alek­si, Stok­ka ja Punavuoren baar­it, Kampin ostoshel­vetistä puhu­mat­takaan eivät riit­täneet elämän sisällöksi. 

   Ai, mik­sei julk­isil­la? Kuten olen aiem­min toden­nut mon­ta ker­taa, työa­matkoi­hin olisi men­nyt julk­isil­la kak­si tun­tia päivässä > 10 tun­tia viikos­sa > 40 tun­tia kuukaudessa >400 tun­tia 10 työkuukau­den aikana. 

   Henkilöau­tol­la tämä ajan­huk­ka yli puolittui.
   Kuinka­han paljon ruuhka­mak­sui­hin olisi men­nyt vaik­ka 10 vuo­den työu­ran aikana?

   Vastaa

   1. Ruuhka­mak­su­jen ollessa käytössä olisit 10v työurasi aikana käyt­tänyt yhteen­sä päiviä ellei viikko­ja vähem­män aikaa työ­matkoi­hisi. Toki, olisi­han se jotain maksanutkin.

      Vastaa

   2. ‘kaupunki­au­toilu jatkuisi varakkaissa tulode­si­ilessä joi­hin eivät ruuhka­mak­sut tehoaisi’
      Ruuhka­mak­sun tarkoi­tus on vähen­tää ruuhkia, ihan sama, mitkä autot jäävät pois, kun­han jäävät.
      ‘vahvis­tu­isi kehi­tys, jos­sa keskeiset alueet ovat rikkaiden aluei­ta entisestään’
      Köy­hät eivät asu keskus­tas­sa eivätkä autoile. Jos kan­natat ilmaisia auto­ja ja keskus­ta-asum­ista köy­hille, niin koi­ta saa­da joku autop­uolue, vaik­ka kokoomus, aja­maan asiaa.

      Vastaa

7. Blo­gisti on syyl­listynyt nyt klikkiotsikointiin.

   Luk­isin erit­täin mielel­läni esseitä tämän päivän Vihreistä ja markki­na­t­aloud­es­ta. Minkälaisia näke­myk­siä on, minkälaisia mielipi­de-ero­ja, ja mitkä asi­at ken­ties kipupisteitä.

   Nämä “min­un suosikki­ai­heeni ja markki­na­t­alouden kehikko” ‑kir­joituk­set ovat toki perustel­tu­ja ja erit­täin kan­natet­tavaa ajat­telua ja poli­ti­ikkaa, mut­ta eivät vas­taa otsikoin­tia lainkaan.

   Vastaa

   1. Olen pahoil­lani, jos kir­joituk­set ovat tuot­ta­neet pet­tymyk­sen. Min­un tarkoituk­seni on olut esitel­lä sel­l­aisia vihrei­den tavoit­tei­ta, joi­ta edis­tet­täisi­in tehokkam­min markkna­t­alouden keinoin,

      Vastaa

      1. Maakun­nis­sa arvostet­taisi­i­in jos olisi konkreet­tisia ehdo­tuk­sia miten met­sien suo­jelua ja puun käytön vähen­tämistä edis­tet­täis­si­in markki­na­t­alouden keinoin, ei hakkuuki­in­tiöil­lä ja ‑rajoituk­sil­la mitä Vihreät ovat ehdot­ta­neet. Olisko näi­hin ehdotuksia?

8. Ruuhka­mak­su­ista ei ole mitään muu­ta vikaa, kuin että ne eivät tulisi ole­maan ruuhka­mak­su­ja, vaan mak­su­ja kerät­täisi­in päivät ja yöt. 

   Pahim­mil­laan se olisi vielä saman­su­u­ru­inen ajanko­hdas­ta riippumatta.

   Vastaa

9. Ruuhka­mak­sul­la omat käyn­ti­ni Helsin­gin keskus­taan har­venevat nykyis­es­tä noin 1krt/kuussa. Tärkein ostoskatu­ni on jo nyt Kehä3.

   Vastaa

   1. Meil­lä ei ole kun­nal­lista arvon­lisäveroa, joten myös Helsin­ki voit­taa siinä, että et tule autoine­si ruuhkaut­ta­maan keskustaa.

      Vastaa

   2. So what. Kyl­lä Helsinki­in tuli­joi­ta riit­tää vaik­ka sinä ja minä emme tule autol­la keskustaan. 

      Nyky­isin kun en ole enää työelämässä käyn ostok­sil­la 2 ker­taa viikos­sa jos­sain kaup­pakeskuk­ses­sa ja autol­la. Sil­loin kun olin työelämässä, ja ennen koron­a­pan­demi­aa, kuljin työ­matkat julk­isil­la vaik­ka oli auto, ja poikkesin koti­matkalla töistä joka päivä kau­pas­sa ja ostin kas­sil­lisen ruokaa. Aikaa ei kulunut juri enem­pää kuin jos olisin tehnyt matkat autol­la kos­ka busse­ja kul­ki tiheään. Ja Helsin­gin keskus­tas­sa käyn jos halu­an ostaa jotain erikoista mitä lähiöistä ei saa, ja samal­la voi käy­dä par­il­la oluel­la. Sil­loin auto ei ole ensisi­jainen val­in­ta liikkumiseen.

      Vastaa

      1. Stadin keskus­tas­sa ei ole min­ulle mitään ostet­tavaa. Olen siel­lä ns. viih­teel­lä, joten en aja oma­l­la autolla.

10. Ruuhka­mak­su­ja ei pysty toteut­ta­maan ennenkuin eduskun­ta säätää lain niistä.
    Ja se on mah­do­ton­ta jos Keskus­ta tai Perus­suo­ma­laiset ovat hal­li­tuk­ses­sa. He vas­tus­ta­vat kaikkea autoilun rajoittamista. 

    Sinipuna­hal­li­tus pysty­isi saa­maan läpi lain ruuhka­mak­su­ista jos Kokoomuk­selle luvataan keskus­tatun­neli Helsinkiin. 

    Ruot­sis­sa aikoinaan 1990-luvun lop­ul­la sikäläi­nen Maltill­i­nen Kokoomus oli päämin­is­teripuolue ja liiken­ne­m­i­nis­terikin oli samas­ta puolueesta ja sil­loin run­not­ti­in läpi ruuhka­mak­sut mut­ta myös uusia väylähankkei­ta Tukholmaan.

    Punav­ihreä hal­li­tus on epätodennäköinen.

    Soin­in­vaaran väit­teitä että autoilu olisi haja-asu­tusalueil­la yliv­erotet­tua en niele. Autoilu on suurim­mas­sa osas­sa maa­ta juuri oikein verotet­tu, varsinkin polt­toainei­den vero­tus estää liial­lisen yhteiskun­nan hajau­tu­misen. Sen näkee että maalaisil­la on varaa pistää rahaa autoilu­un. Läh­es kaikil­la 17-vuo­ti­ail­la maal­la on ajoko­rt­ti ja auto ja niil­lä aje­taan paljon, ben­san hin­nas­ta huoli­mat­ta. Hei­dän kukkarossaan mikään Helsin­gin ruuhka­mak­su ei tun­tu­isi mis­sään mut­ta silti he vas­tus­ta­vat. Maal­la, syr­jäseuduil­la, pitäisi asua vain niiden jot­ka saa­vat ansion­sa sieltä, ei kaiken­maail­man egotrip­parikaupunki­lais­ten jot­ka muut­ta­vat maalle sik­si että se on “kivaa”. Liika autoilu on aina haitak­si, tapah­tui se sit­ten kaupungeis­sa tai maalla.

    Vastaa

11. “Auton käyt­tö on räikeästi yliv­erotet­tua haja-asu­tusalueil­la ja vas­taavasti aliv­erotet­tua kaupungeissa.”

    Tässä tarkastelet ilmeis­es­ti eri­tyis­es­ti ulkois­vaiku­tusten näkökulmaa?

    Eikö tarkastelus­sa olisi syytä huomioi­da myös yhteiskun­nalle autoilus­ta aiheutu­vat kus­tan­nuk­set kuten infra­struk­tu­urin rak­en­tamisen ja ylläpitämisen kus­tan­nuk­set? Tässä luulisi nykyvero­tuk­sen lähin­nä aliv­erot­ta­van haja-asu­tusaluei­den autoilua (kos­ka polt­toainei­ta kuluu kaupunki­a­jos­sa enemmän).

    Vastaa