Vihreät ja markkinatalous (6)

Tässä kir­joituk­ses­sa peruste­len sitä, mik­si niukkaa katu­ti­lan käyt­töä kan­nat­taa säädel­lä mielu­um­min ruuhka­mak­suin kuin anta­mal­la tei­den ruuhkau­tua. Olen kir­joit­tanut tästä mon­ta ker­taa, joten otan tämän aika kursorisesti.

Yksinker­tais­es­ti katu­ti­lan käy­dessä niukak­si – niin kuin se käy niukak­si kaikissa oikeis­sa kaupungeis­sa – autoilua kan­nat­taa rajoit­taa mielu­um­min ruuhka­mak­suin kuin jonot­ta­mal­la tai sub­ven­toimal­la joukkoliikennettä.

Varsin moni kaupun­ki on ottanut ruuhka­mak­sut käyt­töön. Pohjo­is­mais­sa Oslo, Trond­heim, Bergen ja muu­ta­ma pienem­pi nor­jalainen kaupun­ki, Tukhol­ma ja Göte­borg. Lon­toos­sa on erit­täin korkea ruuhka­mak­su, joka on läh­es pois­tanut henkilöau­tot kaduil­ta ja jät­tänyt ne tak­seille, paket­ti­au­toille, kuor­ma-autoille ja busseille.

Olen­naista on, että yksikään ruuhka­mak­sut käyt­töön ottanut kaupun­ki ei ole niistä luop­unut, kos­ka koke­muk­set ovat olleet niin hyviä.

Ennen ruuhka­mak­su­ja autoli­iken­net­tä hillit­ti­in sub­ven­toimal­la joukkoli­iken­net­tä. Tässä on se vika, että siinä tul­laan sub­ven­toi­neek­si liikku­mista ylipään­sä ja sen seu­rauk­se­na lähiöi­den palve­lu­ta­so las­kee, kun kaik­ki pakkau­tuu keskus­taan. Samal­la joukkoli­iken­teen sub­ven­tio on hyvin kallista ja julki­nen talous on kriisissä.

Kun julki­nen talous on kri­i­sis­sä, on entistä suurem­mat peruste­lut siir­tyä joukkoli­iken­teen sub­ven­tios­ta henkilöau­toilun maksullisuuteen.

Eikö autoilua veroteta jo tarpeeksi?

Auton käyt­tö on räikeästi yliv­erotet­tua haja-asu­tusalueil­la ja vas­taavasti aliv­erotet­tua kaupungeis­sa. Autoilun vero­tus­ta ei tarvit­sisi lisätä vaan se pitäisi kohdis­taa toisin.

Tähän liit­tyy paljon ongelmia siitä, mikä taho saa rahat ruuhka­mak­sista, mikä on joukkoli­iken­teen opti­maa­li­nen tar­if­fi­ta­so, kun toisaal­ta raskaan raideli­iken­teen mar­gin­aa­likus­tan­nuk­set matkus­ta­jas­ta ovat lähel­lä nol­laa, riit­tääkö ”tyh­mä” tuli­ra­jan ylit­tämisen perus­tu­va mak­su tai tarvit­taisi­inko fik­sumpaa satel­li­it­ti­paikan­nuk­seen perus­tu­vaa mallia ja niin edelleen.

Onko Helsingissä ruuhkia?

On san­ot­tu, että vaik­ka moni kaupun­ki on hyö­tynyt ruuhka­mak­su­ista jopa merkit­tävästi, Helsingis­sä ei ole ruuhkia, joi­ta tor­jua sil­lä.  Samat ihmiset vaa­ti­vat kuitenkin 1,5 mil­jardin euron upot­tamista keskus­tatun­neli­in ruuhkien tor­ju­misek­si. Ymmärtävätköhän he, kuin­ka suur­ta rahal­lista uhraus­ta he vaa­ti­vat. Investoin­nin rahoit­ta­mi­nen kun­nal­lisverol­la edel­lyt­täisi kun­nal­lisveron korot­tamista yhdel­lä pros­ent­tiyk­siköl­lä vähin­tään seit­semäk­si vuodek­si eikä taitaisi riit­tääkään, sil­lä asiantun­ti­joiden mukaan tuo 1,5 mil­jar­dia on arvioitu selvästi alakant­ti­in ja vaatisi ainakin inflaatiotarkistuksen.

Näivettäisivätkö ruuhkamaksut keskustan?

Liikenne on aamu­ru­uhkas­sa selvästi hitaam­paa kuin yöl­lä, jol­loin liikene todel­lakaan ei ole lainkaan ruuhkau­tunut­ta. Jos las­kee ruuhkas­sa menete­tyn ajan tästä ero­tuk­ses­ta ja ker­too sen kymmenel­lä eurol­la tun­tia kohden saa karkean esti­maatin ruuhkan hinnalle.

Jos ole­tamme ruuhkau­tu­misen vievän 15 min­u­ut­tia suun­taansa, tarkoit­taa se 150 000 autoil­i­jal­la liki 40 000 tun­nin aikat­ap­pi­o­ta eli hin­ta olisi jotain 400 000 euroa päivässä ja 100 M€ vuodessa. Myös bus­sit seiso­vat ruuhkissa, joten tämä on aliestimaatti.

Näivettyykö keskusta?

Jos keskus­taan tulem­i­nen autoil­la mak­saa, johtaako se keskus­tan näivet­tymiseen?  Myös aika on rahaa, Keskus­taan tule­vat menet­tävät rahaa mut­ta voit­ta­vat aikaa, Mitä vau­raampi ja ostovoimaisem­pi henkilö, sitä enem­män ruuhka­mak­sut helpot­ta­vat hänen tuloaan autol­la. Kos­ka autoli­ikenne kuitenkin vähenisi, joukkoli­ikenne paranisi ja keskus­tan saavutet­tavu­us paranisi kaikilta.

Voisin kir­joit­taa tästä vaik­ka kuin­ka paljon, mut­ta kos­ka olen kir­joit­tanut todel­la mon­ta ker­taa, lai­tan tähän vain lyhen­netyn lis­tan asi­aa sivuavista kir­joituk­sis­tani täl­lä blogilla. Tässä ei ole läh­eskään kaik­ki. Mui­hin kir­joituk­si­in pääsee käsik­si kir­joit­ta­mal­la blo­gin hakukent­tää ”Ruuhka­mak­sut”.

Tässä lyhen­net­ty lista kirjoituksistani:

www.soininvaara.fi/2024/12/05/sahkoautot-tuovat-ruuhkamaksut/

www.soininvaara.fi/2021/03/12/ruuhkamaksut-voi-juhana-mita-sanoit/

www.soininvaara.fi/2019/01/04/autoilun-hinnoittelu-kaupungissa‑1–2‑ruuhkamaksut/

www.soininvaara.fi/2017/04/03/kaupunkirakentamisen-aika-35-ruuhkamaksut/

www.soininvaara.fi/2012/10/12/miksi-ruuhkamaksut/

www.soininvaara.fi/2007/08/09/naivettaisivatko-ruuhkamaksut-keskustan/

www.soininvaara.fi/2024/11/21/46-singaporen-liikennepolitiikka-on-lahella-taydellista/

www.soininvaara.fi/2024/11/17/42-hiljaisen-ajan-liikenne/

www.soininvaara.fi/2024/11/18/43-ruuhkamaksut/

www.soininvaara.fi/2024/11/15/40-second-best-ratkaisu-joukkoliikenteen-subventio/

www.soininvaara.fi/2024/03/24/olen-melkein-samaa-mielta-purran-kanssa-liikenteen-veroista/

www.soininvaara.fi/2023/03/27/kaupunkiliikenteen-hinnoittelu-4-eroon-joukkoliikenteen-subventiosta/

www.soininvaara.fi/2021/11/21/kaupunkiliikenteen-oikea-hinnoittelu/

www.soininvaara.fi/2021/08/17/kymp-lautakunta-hsln-taloussuunnitelma/