Ongelmalliset lääkepatentit

Tanja Saxell (VATT/Aalto-yliopisto) piti VATT-päivillä oivaltavan esityksen lääkepatenteista. Hänen päätuloksensa oli, että lääkkeiden kehitystyötä stimuloi paremmin patenttisuojan laajuus – kielletään sen kiertäminen melkein samanlaisella molekyylillä – sen sijaan, että patenttisuojaa venytetään. Venyttäminen  lisää houkutusta kiertää patentti.

Metodologia on kehittynyt taloustieteissä kohti kausaliteetin selvittämistä erilaisilla pseudosatunnaistamisilla. Entisenä hyvänä tilastotietelijänä en pystyisi enää pitämään metodikurssia taloustieteilijöille. Niin paljon metodit ovat kehittyneet. Yhteiskuntatieteilijöiden kohdalla minulla ei olisi mitään vaikeuksia. Niinpä taloustieteilijät ovat tunkeutuneet syvälle yhteiskuntatieteiden alueelle omalla osaamisellaan.

Innostuksessa uusiin tehokkaisiin metodeihin on se vika, että kysymyksenasettelu asetetaan väkisin sellaiseksi, että metodi sopii siihen. Joskus myös unohdetaan, että ei todista vaikutuksen olemattomuutta, ettei tutkijan kykene vaikutusta mittaamaan. Tämä on yleinen huomautus ilman mitään yhteyttä Tanja Saxellin paperiin.

Tässä tutkimuksessa minua kuitenkin häiritsi kysymyksenasettelu. Tavoitteena oli kannustaa mahdollisimman tehokkaasti lääkeyhtiöitä tuottamaan mahdollisimman paljon uusia lääkkeitä. Saxell vastaa hyvin asettamaansa kysymykseen, mutta minä haluaisin muuttaa kysymystä. Entisenä peruspalveluministerinä asettaisin itse kysymyksen niin, että pitäisi tuottaa mahdollisimman paljon terveyttä, ja se on usein vähän eri asia. Jatka lukemista ”Ongelmalliset lääkepatentit”

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon työnjako

Pääsääntö maailmalla on, että julkinen verorahoitteinen terveydenhuolto tulee halvemmaksi kuin yksityinen vakuutuksiin perustuva terveydenhuolto. Kun kauan sitten olin peruspalveluministeri, sain kirjeen Maailmanpankilta, jota on harvoin syytetty vasemmistolaisuudesta. Kirjeessä sanottiin, ettei Pohjoismaiden pidä missään tapauksessa siirtyä verorahoitteisesta julkisesta terveydenhuollosta keskieurooppalaiseen vakuutusmuotoiseen terveydenhuoltoon, koska se tulisi valtavasti kalliimmaksi.

Omassa mielessäni pääsääntö on, että yksityinen tekee useimmat asiat halvemmalla, mutta julkinen tekee oikeita asioita. Siksi julkinen on järkevämpi.

Kysymys on, voisiko julkinen oppia jotain yksityisen tehokkuudesta ja voisiko yksityistä kannustaa tekemään oikeita asioita.

Työterveyshuolto on eriarvoista ja kallista

Moni on vähän tendenssinomaisesti verrannut työterveyshuoltoa terveyskeskuksiin ja kertonut, kuinka kaikki on työterveyshuollossa paremmin. Varmasti onkin, mutta kyllä se järjestelmä käyttää valtavasti rahaa nuorten ja terveiden hoitamiseen. On suoranaista tilastoilla valehtelemista verrata kustannuksia, joita työterveyshuolto käyttää nuoriin ja terveisiin siihen, mitä julkinen käyttää vanhoihin ja sairaisiin. Oikea vertailukohta on, paljonko julkinen käyttää rahaa nuoriin ja terveisin. Työterveyshuolto käyttää varmasti enemmän. Jostakin syystä en ole kuitenkaan törmännyt yhteenkään oikein tehtyyn tutkimukseen tästä aiheesta. Jatka lukemista ”Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon työnjako”

Tämän takia erosin HUS:n hallituksesta

Pidän HUS:n nykyisiä säätöjä liki tuhannen hengen irtisanomiseen järjettöminä. Tämä on seurausta HUS:n omistajien, Uudenmaan hyvinvointialueiden päätöksestä leikata HUS:n rahoitusta vielä yli 40 miljoonalla eurolla, vaikka jo sitä ennen oli jouduttu tekemään melko kipeitä säästöpäätöksiä.

Yhtymäkokous, jossa neljä hyvinvointialuetta ja Helsinki päättivät asiasta, oli erimielinen. Helsinki ei olisi leikannut enää enempää, Vantaa-Kerava olisi leikannut vielä enemmän. Päätökseksi tuli Länsi-Uudenmaan esitys. Kun lehdistö haastattelee HUS:n päättäjiä säästöistä, kannattaisi haastatella myös Mia Laihoa (kok), joka on Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtaja ja siten vastuussa näistä lisäsäästöistä, joiden takia nyt ollaan väkeä vähentämässä.

Kun tuo päätös yli 40 miljoonan lisäsäästöistä tuli, päätin erota protestina HUS:n hallituksesta. Olen aika hyvä ymmärtämään numeroita, joten osasin laskea, mitä on edessä. HUS:n hallitus joutuu pakosta rikkomaan lakia hoitoon pääsystä. Tilanne on HUS:in hallituksen osalta kohtuuton, niin kuin tietysti kaikkien niidenkin osalta, joiden hoito lykkäytyy ja lykkäytyy. Jatka lukemista ”Tämän takia erosin HUS:n hallituksesta”

Lääkkeiden haaskaava hinnoittelu

Lääkeyhtiöiden on saatava katetuiksi lääkkeiden kehittämiskustannukset, ja ne koituvat teollisuusmaiden veronmaksajien maksettaviksi, mutta sen voisi tehdä paljon fiksummin. Nyt menetetään valtavasti terveyshyötyjä.

Terveydenhuolto on kehittynyt viime vuosina jättiaskelin uusien paljon parempien lääkkeiden ansiosta. Syöpiin on kehitetty täsmälääkkeitä, joiden ansiosta moni ennen kuolemaan tuomittu potilas paranee. Nuo lääkkeet ovat kuitenkin hyvin kalliita, mikä kasvattaa Kelan korvausmenoja nopeasti. Kaikkia lääkeitä ei edes hyväksytä korvattaviksi, koska hinta on kohtuuton.

Joidenkin lääkkeiden valmistus on oikeasti kallista, mutta pääosin korkea hinta johtuu patentista, joka antaa lääkeyhtiölle pariksikymmeneksi vuodeksi monopolin lääkemolekyyliin. Yhtiöiden on tietysti saatava tutkimuskustannuksiaan katetuiksi ja myös epäonnistuneet yritykset. Käytäntö on silti haaskaava, kuten monopolihinnoittelu aina on. Menetetään valtavasti terveyshyötyjä, jotka saavutettaisiin korvaamalla lääkkeen kehittämiskustannukset fiksummin. Jatka lukemista ”Lääkkeiden haaskaava hinnoittelu”

Jäähyväiset HUS:lle (7) Häiriökysyntä

Väestön ikääntymisen vuoksi erikoissairaanhoitoon tulee väistämättä lisää potilaita ja se maksaa väistämättä lisää rahaa. Se ei tarkoita, etteikö menoja ja lähetteitä pitäisi yrittää vähentää. Pikemminkin päinvastoin. Ongelmalle on olemassa nimi: häiriökysyntä.

Noin pääsääntönä voidaan sanoa, että mitä paremmassa kunnossa on perusterveydenhuolto, sitä enemmän se kykenee hoitamaan sellaisia potilaita, joita nyt on lähetettävä erikoissairaanhoitoon. Tosin tässä on sellainen akanvirta, että jos ei pääse lainkaan lääkärille, ei voi saada lähetettä, joten jos perusterveydenhuolto kohenee surkeasta välttäväksi, lähetteiden määrä voi nousta.

Myös yksityislääkärit ja työterveyslääkärit saavat lähettää potilaita HUS:iin. Riippuu vähän sopimuksesta, mutta osalle työterveyshuolloista voi olla edullisempaa lähettää mahdollisimman moni erikoissairaanhoitoon. Osa yksityislääkäreistä lähettää erikoissairaanhoitoon aina kun potilas sitä haluaa, koska potilashan tämän maksaa. Osa lähettää varmuuden vuoksi, koska ei luota omaan osaamiseensa ja voi tietysti olla siinä oikeassa. Tässä on vääristymä, joka pitäisi korjata. Jotenkin pitäisi tilastoida lähettäjäkohtaisesti aiheettomat lähetteet, ja laskuttaa liian korkeasta aiheettomien lähetteiden määrästä.

Kun lääkärille ei pääse, mennään päivystykseen

Pitkät odotusajat terveyskeskuslääkärille tuottavat hakeutumista päivystyksiin. Päivystykset ovat erityisen kallis osa terveydenhuoltoa. Lisäksi yhteispäivystyksistä päädytään herkästi erikoissairaanhoidon vuodeosastoille, vaikka pitäisi päätyä terveyskeskuksen vuodeosastolle. Tätä ajatellen oli todella huono ajatus, että jatkossa terveyskeskuslääkärille pitää päästä vasta kolmen kuukauden kuluttua, ja varmistaa tämä heikennys sillä, että vastaavasti vähennettiin rahoitusta. Jatka lukemista ”Jäähyväiset HUS:lle (7) Häiriökysyntä”

Jäähyväiset HUS:lle (6) Omaisuuden myynti

Valtio ohjaa sotemenoja tiukalla budjetilla, jonka ylittämisestä seuraa jotain ikävää. Jotta menokuri olisi tehokas, kielletään myös lainanotto.

Epäjohdonmukaisessa talouskurissa on se vika, että se vääristää toimintaa. Tässä on epäjohdonmukaista se, että vaikka tasetta ei saa huonontaa ottamalla lainaa, sitä saa huonontaa myymällä omaisuutta.

Omaisuuden myynti on perusteltua, jos sille ei ole omaa käyttöä. Sen sijaan kiinteistöjen myynti ja vuokraaminen takaisin – samalla sopimuksella – ei eroa lainan otosta mitenkään muuten kuin että se on kalliimpaa. Takaisin vuokratusta kiinteistöstä joutuu vuorenvarmasti maksamaan vuokraa enemmän kuin olisi ollut myyntituloa vastaavan lainan reaalikorko, siis korko vähennettynä inflaatiolla.

HUS on ajettu taloudellisesti niin nurkkaan, että sen on otettava syömävelkaa myymällä kiinteistöjä ja vuokraamalla ne takaisin. Tämä on aivan hullua, mutta pakko mikä pakko.

Onko valtiovalta vain tyhmä, vai onko tässä jokin piilotettu agenda?

Jäähyväiset HUS:lle (5): Pitäisikö Uudenmaan erityisratkaisu purkaa?

HUS:n talousongelmat oli helppo ennustaa, kun näki Uudenmaan erillisratkaisun rakenteen. Kun valtio antaa rahat hyvinvointialueille, nämä ottavat itselleen sen mitä tarvitsevat ja antavat HUS:lle mitä jää. Oli helppo ennustaa, että hyvinvointialueet säästävät HUS:n menoissa, ja niin on tapahtunutkin.

On sanottu, että Uudenmaan erillisratkaisu pitäisi purkaa ja tehdä Uudestamaasta (1,7 miljoonaa asukasta) samanlainen kuin muista hyvinvointialueista, esimerkiksi Keski-Pohjanmaasta (68 000 asukasta).Näin päästäisiin osaoptimoinnista.

Uusimaa on liian suuri yhdestä pisteestä johdettavaksi

Jos kaikki päätöksenteko olisi aina optimaalista, kannattaisi koko maan yhdistää yhdeksi alueeksi, mutta kaikki päätöksenteko ei ole aina optimaalista. Uusimaa olisi kertakaikkisesti liian suuri alue hallittavaksi yhdestä pisteestä. Mikä sopii ehkä Keski-Pohjanmaalle ei sovi Uudellemaalle. Jatka lukemista ”Jäähyväiset HUS:lle (5): Pitäisikö Uudenmaan erityisratkaisu purkaa?”

Jäähyväiset HUS:lle (4): Poliitikot pois hallituksesta?

Paljon on tullut myös palautetta, että poliitikot pitää saada pois HUS:n hallituksesta.

Joskus 40 vuotta sitten lähes yhteiskunnan koko eliitti kuului puolueisiin, joten rekrytointipohjana puolueiden jäsenet ei ollut huono. Kun politiikan suosio on laskenut, rekrytointipohja on heikentynyt ja erityisesti joillakin puolueilla on vaikeuksia täyttää paikkansa kunnolla.

Tämä ongelma ei kuitenkaan koske HUS:n hallitusta. Se on poliittiseksi hallitukseksi harvinaisen pätevä. Koska myös minun osaamistani on kyseenalaistettu, totean puolustuksekseni, että toimiminen kaksi vuotta peruspalveluministerinä antoi melkoisen tehokoulutuksen terveydenhuollon strategiseen johtamiseen. Harrastukseni alaan on jatkunut senkin jälkeen.

Mutta itse aiheeseen? Pitäiskö HUS:lla olla ammattilaishallitus? Jatka lukemista ”Jäähyväiset HUS:lle (4): Poliitikot pois hallituksesta?”

Jäähyväiset HUS:lle (3) Toiminnan tehostaminen

Paljon on tullut palautetta, että sairaaloille ei pidä antaa lisää rahaa, vaan niiden pitää tehostaa toimintaansa.

Tämä tavoite tuntuisi uskottavammalta, jos paljon tehokkaampia sairaaloita  olisi jossakin. Siksi en oikein usko merkittävään tuottavuusloikkaan. Perusterveydenhuollossa näen paljon suurempia mahdollisuuksia toiminnan parantamiseen.

Silti esitän eräitä asioita, joita muuttamalla voisi yrittää parantaa tuottavuutta.

Virkamiehet suojattu tsaarilta

Tsaarinvallan aikana virkamiesten asemaa pönkitettiin, jotta tsaari ei voisi puuttua heidän tekemisiinsä. Tsaarista päästiin, mutta virkamiesten korostetut oikeudet jäivät. Se tuottaa valtavaa jäykkyyttä. On vaikea johtaa organisaatiota, jossa alaisilla on oma tiukka reviirinsä, jonka sisällä heidän toimiinsa ei voi puuttua. Kaikissa organisaatioissa esiintyy muutosvastarintaa, mutta sairaaloissa sille on kaivettu juoksuhaudat. Jatka lukemista ”Jäähyväiset HUS:lle (3) Toiminnan tehostaminen”

Jäähyväiset HUS:lle (2) Priorisointi

Hallituksen yritykset estää sairaanhoidon menojen kasvu ovat tuomittu epäonnistumaan. Koska väestö ikääntyy, hoitoa vaativat sairaudet yleistyvät. Lisäksi sairauksien hoito on edistynyt aimo harppauksin. Uudet hoidot ovat paljon parempia mutta valitettavasti myös paljon kalliimpia. Erityisesti syövän hoidossa on edistytty huimasti samalla kun syöpälääkkeiden hinnat ovat nousseet nopeasti.

Voisin kirjoittaa tässä lääkkeiden hinnoittelusta, mutta säästän aiheen kolumniini Talouselämä-lehdessä.

Ei ole realistista ajatella, ettei uusia hoitoja tarjottaisi kuin niille, joilla on varaa maksaa hoidosta itse. Sellaista voi tietysti esittää, mutta ajatuksella ei ole vaalien jälkeistä elämää.

Syövän hoidon parantuminen lisää terveydenhuollon menoja kahta kautta. Kun potilas ei kalliin hoidon ansiosta kuole syöpään, hän kuolee myöhemmin johonkin muuhun ja se muu tuottaa kustannuksia sekin. Erityisen kalliiksi veronmaksajille tulee dementiaan kuoleminen. Kuolinsyiden osuuksien summa on sata prosenttia, vaikka eräs lehti kerran ihmettelikin, miksi muiden kuolinsyiden osuus on kasvanut, kun syöpäkuolemien osuus on pienentynyt.

Menot tulevat siis vääjäämättä kasvamaan, mikä ei tarkoita, etteikö niiden kasvua pitäisi yrittää hillitä, pikemminkin päinvastoin. Paras keino hillitä terveydenhuollon menoja on luopua kalliista ja vähän terveyshyötyjä tuottavista hoidoista. On siis priorisoitava. Jatka lukemista ”Jäähyväiset HUS:lle (2) Priorisointi”