Hyödyn kapitalisoituminen maan hintaan (2)

10 vastausta artikkeliin “Hyödyn kapitalisoituminen maan hintaan (2)”

1. Asia on kuten kir­joi­tat. Liiken­ney­hteyk­sien tekem­i­nen jälkikä­teen uusille alueille on hölmöläisen hom­maa. Markki­nae­htoises­sa maail­mas­sa näin ei saisi tehdä.

   Hienona esimerkkinä arvon nos­tamis­es­ta, place­makingista ja brändäämis­es­tä toimii Ams­ter­damin IJburg. Itäiseen kaupunki­in tehti­in val­ta­va täyt­tösaari. Ensim­mäisenä asiana sinne raken­net­ti­in hyvin nopea ratik­ka päärautatiease­mal­ta. Per­ille tehti­in hieno uimaran­ta kaikkia palvele­maan. Tämä siis ennen ensim­mäistäkään taloa. Nyt val­ta­va alue on puo­lik­si rak­en­tunut ja var­masti lunas­tanut ennakko­ratkaisu­jen­sa hyvät taloudel­liset puolet.

   Olisi kiva nähdä enem­mänkin numeroi­ta, paljonko uusien asuinalu­iden syn­tymiseen sat­sa­taan ja jäädäänkö jos­sakin edes plus­san puolelle. Kru­unuvuoren­ran­nan 12000 asukas­ta ja puolen mil­jardin sil­ta eivät min­un päässäni kuu­losta järkevältä yhtälöltä. Jos rak­en­tamista olisi merkit­tävästi enem­män (ja San­ta­ham­i­na mukana) suu­ru­us­lu­ok­ka voisi olla oikea. Täl­laisil­la ”näkyvil­lä” han­kkeil­la tup­paa ole­maan poli­itikko­ja houkut­tel­e­va piirre: saadaan oma­l­la kaudel­la jotain näkyvää aikaiseksi…

   Vastaa

   1. Onko­han Kru­unuvuoren sil­lan ja ratikkalin­jan kus­tan­nusten “syyl­liset” Espoos­sa, kun Län­simetron ase­mat raken­net­ti­in lyhyik­si. Jos oli­si­vat yhtä pitk­iä kuin alku­peräiset metroase­mat, voitaisi­in ajaa pidem­mil­lä junil­la harvem­min vuorovälein ja olisi voitu vetää lisähaara Hert­toniemestä Laa­jasa­loon. Tämä on tosin arvelu­jani, Osmo tietänee todel­liset faktat.
      Län­simetro ja se enti­nen Hakaniemen sil­ta (bitu­misuo­jauk­set jätet­ti­in pois) ovat joka tapauk­ses­sa karmei­ta esimerkke­jä poli­tikoin­nista. Kosiskel­laan ääniä halvem­mil­la kus­tan­nuk­sil­la välit­tämät­tä ammat­tisu­un­nit­telijoiden mielip­i­teestä. Pekkarisoimi­nen-ter­min voisi muuten päivit­tää willettämiseksi.

      Vastaa

2. San­ta­ham­i­naa koskevas­sa osu­udessa tai­dat kyl­lä olla väärässä. Eivät kadet­tiupseer­it ole enää pitkään aikaan asuneet siel­lä eivätkä kan­ta­henkilökun­taa kuu­lu­vat muutenkaan. Vuosia sit­ten olin saarel­la vaalilau­takun­nas­sa ja näin ketä kävi äänestämässä tai oli luet­telos­sa. Samoi­hin aikoi­hin olin akti­ivi­nen reserviläi­nen saarel­la ja tun­sin henkilökun­taa. Saarel­la asuu hyvin har­vo­ja kapi­aisia, mut­ta run­saasti val­tion palveluk­ses­sa olevia.

   Vastaa

   1. Ne kapi­aiset ovat töis­sä San­ta­ham­i­nas­sa ja sen sijain­ti on heille sik­si elintasotekijä.

      Vastaa

      1. Retorisen tas­a­puolisu­u­den nimis­sä sit­ten on isket­tävä hie­man vyön alle, uskon että kant­ti kestää: entä Helsin­gin kaupun­gin hallinnon ja virkamieskun­nan, kuin myös Val­tioneu­vos­ton, upeat ydinkeskus­ta­toim­i­ti­lat? Onko se elintasotekijä?
         Henkilökun­nan työa­matko­jen ja kannal­ta parem­pi sijoit­tau­tu­mi­nen olisi esim. Pasi­las­sa, Postipuis­ton suun­nas­sa olisi hyvin tilaa.
         Nythän Kaup­pa­to­ril­la ja Senaat­in­to­ril­la ollaan kuin motis­sa. Logis­tis­es­ti ja ekol­o­gis­es­ti huono sijain­ti. Pasi­lan alueen saavutet­tavu­us virkamieskun­nan asuinalueil­ta olisi parem­pi oma­l­la pyörälläkin.
         Rat­api­hamaise­matkin on ihan ok.
         Nykyis­es­tä kaupung­in­talosta saisi mah­ta­van Helsin­ki-keskuk­sen sekä kaupunki­laisille että tur­is­teille. Kaupunki­lais­ten oman uuden olo­huoneen keskus­tas­sa joka kuu­luu kaikille. Nythän hyvää ruokalaa ja pien­tä aulaa luku­unot­ta­mat­ta siel­lä ollaan sul­jet­tu­jen ovien takana. Niin kuin Santiksessakin.
         Ideani on vapaasti nap­at­tavis­sa aloit­teek­si ja eteen­päin vietäväksi.
         San­tik­sen rak­en­tamista kan­natan myl­lä myös. 

         Hyvä myös tietää että ko. tilat ja virkamieskun­nan tilat keskus­tas­sa on jäähdyt­tet­tyjä kaukokylmäl­lä. Isohko oli remont­ti, kallis. Heinäku­us­sa kun suo­ma­laiset hellepäivät ovat, on virkamieskun­ta pääsään­töis­es­ti loma­l­la. Tyhjä toimis­toti­la on hyvin jäähdytet­ty kun helle päällä.
         Sairaaloi­hin jot­ka ovat aina täyn­nä, ei ole kaukokylmää riit­tänyt. Siel­lä pyörivät kiinalaiset pöytäpro­pel­lit hellepäiv­inä, sairail­la ihmisille.

3. Soin­in­vaara kirjoitti:

   “Kovin hyvä sal­do ei kokoomuk­sel­lakaan ole. He pois­ti­vat kaavoitus­su­un­nitel­mas­ta koko San­ta­ham­i­nan var­jel­lak­seen upsee­rien elin­ta­soa . Onhan se tietysti kivampi kat­soa työhuoneen ikku­nas­ta Suomen­lin­nan kirkkoa kuin tuusu­lalaista hiekkakuop­paa. Soti­laal­lista merk­i­tys­tä saarel­la ei enää ole. Kuten eräs ken­raali asian min­ulle ilmaisi: kukaan ei kokoa sota-ajan joukko­ja San­ta­ham­i­nas­sa, joka on kuin suo­raan tar­jot­timel­la ja valmi­ik­si kah­den sil­lan takana motis­sa. Tässä meni 20 000 asukas­ta. Se olisi ollut hieno asuinalue.”

   Taus­to­ja poli­ti­ikan osalta en tunne, mut­ta San­ta­ham­i­nan his­to­ri­aa tun­nen. San­ta­ham­i­nan soti­laalli­nen merk­i­tys on varus­mi­esten koulu­tu­s­paikkana ja maan­puo­lus­tusko­rkeak­oulun sijainti­na. Jos siel­lä olisi asu­tus­ta, tuskin siel­lä kovil­la voisi ampua, kuten nyt har­joituk­sis­sa jatku­vasti tehdään ampumaradoil­la. Maan­puo­lus­tuk­sel­lis­es­ti sen merk­i­tys on olla Helsin­gin asu­tus­ta lähel­lä ole­va varuskun­ta. Sitä herkem­min asevelvol­lisu­us suorite­taan, mitä lähempänä varuskun­nat ovat. Tai kään­täen: jos mat­ka varuskun­taan on kovin pitkä, kas­vaa ainakin kaupunkialueil­la asu­vien osalta kiin­nos­tus jät­tää asevelvol­lisu­us suorit­ta­mat­ta kokon­aan. Kovin lähel­lä asu­tus­ta kovil­la ampumista sisältävät har­joit­telu­paikat eivät voi sijaita.

   Saar­ta ei ole juurikaan lin­noitet­tu, vaan se on nimeno­maan soti­las­taito­jen har­joit­telu­paik­ka. Siel­lä on varsin saman­laisia raken­nuk­sia kuin muual­lakin Suomes­sa varuskunnissa.

   San­ta­ham­i­nas­sa ainakin aiem­min asui aika vähän sel­l­aista kan­ta­henkilökun­taa, joka on akti­ivis­es­ti teke­mis­sä varus­mi­esten kanssa. Sivi­ilikan­ta­henkilökun­ta asui yleisem­min siel­lä, ja sit­ten sel­l­aiset upseer­it, jot­ka eivät ole varus­mi­esten kanssa tekemi­sis­sä. Mut­ta pääosa ainakaan per­heen omaavas­ta, varus­mi­esten kanssa työsken­tele­vistä kan­ta­henkilökun­nas­ta ei halua tör­mätä työhön­sä liit­tyvi­in varus­miehi­in ollessaan itse vapaa-ajal­la, kun varus­miehet liikku­vat pitkin San­ta­ham­i­naa ilta-aikaan. Puo­lus­tushallinnon työn­tek­i­jöitä siel­lä asuu myös, jot­ka käyvät töis­sä Helsin­gin keskustassa.

   Vastaa

   1. Olisi hyvä nos­taa esille, että vaik­ka pääkaupunkia puo­lus­tavia reserviläisyk­sikköjä ei var­mas­tikaan peruste­ta San­ta­ham­i­nas­sa, tuo varuskun­ta on olen­nainen osa Helsin­gin puo­lus­tuk­sen valmi­ut­ta. Meil­lä täy­tyy olla jos­sain hyvin lähel­lä val­tioneu­vos­ton lin­naa paik­ka, jos­sa on välit­tömästi toim­intavalmi­ita joukko­ja ja jos­sa näi­den toim­intavalmi­ut­ta voi ulkop­uolisille näkymät­tä kohot­taa. Tämä on kaap­paustyyp­pisen hyökkäyk­sen tor­jun­nas­sa olen­nainen tek­i­jä. Ruot­sis­sakin Tukhol­man Hög­vak­ten on säi­lytet­ty tur­is­min lisäk­si juuri sik­si, että se suo­jaa valtiopäivätaloa.

      Nyt kun Tuusu­las­sa ei enää ole varuskun­taa, ei pääkaupunkiseudul­la ole enää kuin Upin­nie­mi, Espoon toisel­la puolel­la ja ruuh­ka-aikaan yli tun­nin ajo­matkan päässä. Kru­unusil­lat, joil­la ei ole koskaan ruuhkaa, mut­ta joi­ta pitkin saa ajet­tua Pasin viidessä min­uutis­sa San­ta­ham­i­nas­ta Hakaniemeen, ovat melkoisen tärkeä tek­i­jä suo­jat­taes­sa val­tion johdon toim­intava­paut­ta — ja aivan var­masti maan pin­nan alla on muitakin reittejä.

      Vastaa

   2. “Tai kään­täen: jos mat­ka varuskun­taan on kovin pitkä, kas­vaa ainakin kaupunkialueil­la asu­vien osalta kiin­nos­tus jät­tää asevelvol­lisu­us suorit­ta­mat­ta kokonaan”

      Voiko siis asevelvol­lisu­ud­es­ta kieltäy­tyä noin vaan jos ei löy­dy läheltä kotoa ole­vaa varuskun­taa? Sivarik­si pääsee, mut­ta palvelu­sai­ka on pidem­pi ja hei­dänkin koulu­tus on Lap­in­järvel­lä, keskel­lä ei mitään.

      Helsinkiläis­ten kan­nat­taisi pyrk­iä muual­la sijait­se­vi­in varuskun­ti­in, saa ainakin lomapi­den­nyk­siä jos on pitkä koti­mat­ka. Ja tutus­tuu uusi­in ihmisiin.

      Vastaa

4. Tarkoitin, että jos olisi asu­tus­ta 20 000 henkeä, tuskin voisi kovil­la ampua. Nykyiset asukkaat taas asu­vat siel­lä tietäen, että kyse on sotilasalueesta.

   Vastaa

5. Miten taloy­htiöi­den rak­en­ta­mat latausase­mat (11kW) vaikut­taa raken­nus­maan ja lop­pu­pelis­sä on asun­non arvoon (€/m2)? Onko tätä tutkittu?

   Vastaa