Demareilla ei ole missään maassa toteuttamiskelpoista ohjelmaa.

Demareil­la on lois­ta­va men­neisyys hyv­in­voin­tiy­hteyskun­nan rak­en­ta­ji­na. Pro­jek­ti perus­tui teol­lis­tu­misen tuo­maan jatku­vaan elin­ta­son nousu­un  ja poli­it­tisen ja ammatil­lisen työväen­li­ik­keen yhteistyöhön. Hei­dän aikanaan talous kasvoi ja kaik­ki muut­tui jatku­vasti parem­mak­si. Hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan kehit­tämi­nen oli kasvun kanavoimista.

Se aika on  ohi. Kaikkial­la teol­lisu­us­mais­sa asi­at ovat men­neet useimpi­en kannal­ta huonom­mik­si ja taloudelli­nen eri­ar­voisu­us on lisään­tynyt. Olen opti­misti ja uskon, että yhteiskun­taa voi edelleen muut­taa parem­mak­si, mut­ta ei demarei­den van­hoil­la eväil­lä. Hei­dän jär­jestökoneis­ton­sa ole tarpeek­si ennakkolu­u­lo­ton kehit­tääk­seen uusia eväitä. Demar­it ovat oman ohjel­mansa osalta todel­la kon­ser­vati­ivisia –tuot­ti­han se ennen niin hyviä tuloksia.

Muu­tos on ollut häkel­lyt­tävä. Ennen demar­it oli­vat yhteiskun­nan suun­nan näyt­täjiä ja ainakin minä ihailin heitä siitä, mut­ta nyt puolueel­la ei ole toteut­tamiskelpoista ohjelmaa.

Jos demareil­la olisi vas­taus nykya­jan ongelmi­in, he eivät var­maankaan salaisi sitä eikä Antti Lindt­man  vaikenisi kysyt­täessä, mitä demar­it aiko­vat odote­tul­la voito­laan tehdä ensi eduskun­tavaalien jälkeen.

Maas­sa toisen­sa jäl­keen demar­it ovat voit­ta­neet vaale­ja lupauk­sel­la van­ho­jen hyvien aiko­jen palaut­tamis­es­ta. Voiton huuma on sään­nöl­lis­es­ti vai­h­tunut pet­tymyk­si­in. Demarien kan­na­tus on vaalivoiton jäl­keen sulanut nopeasti jok­seenkin jokaises­sa maassa.

Bri­tann­ian Keir Starmerin tämän­päiväi­nen eroil­moi­tus on osa tätä jatkumoa.

Sama ongel­ma on USA:n demokraateilla.

 

113 vastausta artikkeliin “Demareilla ei ole missään maassa toteuttamiskelpoista ohjelmaa.”

  1. Siis Yhdys­val­lois­sakin, jos­sa hyv­in­voin­ti­val­tio on jäänyt hyvin kapeak­si ja veroaste alhainen, ei kuitenkaan ole taloudel­lista liikku­mavaraa laa­jen­taa sitä samaan tapaan, kuin Suomessa?

    Olisi tietysti kiva kuul­la tarkem­min, minkälaista talous­poli­ti­ik­ka Starmer varsi­nais­es­ti yrit­ti ja mikä sen esti. Tätä ei ole nähdäk­seni Suomen isoim­mis­sa mediois­sa analysoitu.

    Vastaa

    1. Stramer yrit­ti saman­tyyp­pistä val­tio-ohjauk­sen mallia, jol­la Suomea raken­net­ti­in 1970-luvul­la. Clau­den tiivis­telmä: “Läh­estymistapaa kut­su­taan “securo­nom­ic­sik­si”, ja sen keskeisiä ele­ment­te­jä ovat globaalin talous­vakau­den heikken­e­m­i­nen, inklusi­ivisen kasvun keskeisyys, julk­isten palvelu­jen uudelleen­rak­en­t­a­mi­nen, val­tion rooli teol­lisu­us­poli­ti­ikas­sa sekä kri­it­tisen kansal­lisen infra­struk­tu­urin suojeleminen.”

      Tarkoi­tus oli siis kään­tää pyörää uus­lib­er­al­is­mista takaisin val­tion akti­isem­paan rooli­in. Stramer ei edus­tanut Blairia tai “New Labouria” vaan vasem­mis­to­laisem­paa läh­estymistapaa. Yksi osa toimia oli asun­torak­en­tamisen tukem­i­nen, mitä Suomes­sakin haetaan jatku­vasti avuk­si kasvun aikaansaamisek­si. Tässä Stramer kuitenkin epäon­nis­tui. Sen sijaan pien­i­t­u­lois­t­en ansio­tuloveroa hän onnis­tui nostamaan.

      Vastaa

      1. Nim­imerk­ki iVal­olle kysymys mitä tarkoi­tat sil­lä että lib­er­al­is­mi olisi kom­mu­nis­min jäl­keen kaik­ista jul­min poli­it­ti­nen aate? Aat­teena klassi­nen lib­er­al­is­mi on vapau­den aate. Esimerkik­si Yhdys­val­tain perus­tus­la­ki on klas­sisen lib­er­al­is­min ilmen­tymä kon­ser­vati­ivistä taan­tu­muk­sel­lista monark­ismia vas­taan. Myös suo­ma­laiskansalli­nen aate eli fen­no­maa­nia oli lib­er­al­is­min ilmen­tymä kon­ser­vati­ivistä ruotsinkielistä aatelia vastaan .

      2. Vas­taus nim­imerkille Rahul Somani. Kos­ka kysymys viit­tasi lib­er­al­is­min klas­siseen ver­sioon, keski­tyn siihen:
        1. Lib­er­al­is­mi takaa “vapau­den” ja “yhden­ver­taisu­u­den lain edessä”, mut­ta jos lähtöko­h­dat ovat epä­ta­saiset, vapaa sopimus köy­hän ja rikkaan välil­lä ei ole reilu – se on pakkoa toisel­la nimel­lä. Eri­tyisen jul­maa tässä on se, että alis­ta­jat katso­vat edis­tävän­sä kaikkien asiaa.

        2. Lib­er­al­is­min koros­tus yksilön vas­tu­us­ta ja negati­ivis­es­ta vapaud­es­ta voi kään­tyä siihen, että epäon­nis­tu­mi­nen on ihmisen oma vika. Tämä on enem­män uus­lib­er­al­is­min kuin klas­sisen libar­al­is­min näkökulma.

        3. Lib­er­al­is­min atom­isti­nen ihmiskäsi­tys liuot­taa ne siteet – per­heen, per­in­teen, uskon­non, yhteisön – jot­ka tekevät elämästä mielekästä ja anta­vat tur­vaa. Lop­putu­los on juure­ton, yksinäi­nen yksilö. Tästä näkökul­mas­ta lib­er­al­is­mi ei ole jul­ma sik­si, mitä se tekee, vaan sik­si mitä se jät­tää tyhjäksi.

        4. Lib­er­al­is­min kaik­ki ihmiset rajau­tuu usein käytän­nössä pie­neen joukkoon. Lib­er­al­is­min uni­ver­saalit ihmisoikeudet ja vapaus­puhe eliv­ät pitkään rin­ta rin­nan orju­u­den, siir­tomaaval­lan ja äänioikeu­den rajaamisen kanssa. 

        5. “Vai­h­toe­htoa ei ole” ‑ajat­telu, säästöku­u­rit, yksi­ty­istämi­nen ja raken­nesopeu­tus on mon­es­sa maas­sa toteutet­tu lib­er­aalin talousa­jat­telun nimissä.

      3. Nim­imerk­ki iVal­olle kom­ment­ti­na että kon­ser­vatis­mi oli se aate­su­un­taus joka itse asi­as­sa rajoit­ti nais­ten ja orjien oikeuk­sia niin Yhdys­val­lois­sa kuin Bri­tan­ni­as­sa. kuten taas lib­er­aalit vas­tus­ti­vat orju­ut­ta niin Yhdys­val­lois­sa kuin Bri­tan­ni­as­sa ja kan­nat­ti­vat nais­ten äänioikeut­ta. Lib­er­aalit halu­si­vat myös vapaut­taa yksilön nimeno­maan tuos­ta kollek­ti­ivis­es­ti hol­houk­ses­ta joi­ta kirkko, yhteisöt ja per­he kon­trol­loi­vat hyvin pitkään. Naisil­la ei ollut tässä yhteisössä oikeut­ta omaa työhän tai hyv­in­voin­ti­in vaan hän oli miehensä,perheensä taloudel­lises­sa kon­trol­lis­sa ja kirkon moraalises­sa valvonnassa. 

        Tuo “Vai­h­toe­htoa ei ole” ‑ajat­telu ei ole niinkään lib­er­al­is­min tai kon­ser­vatismin tuo­tos vaan taloudelli­nen reali­teet­ti . Säästöku­u­rit, yksi­ty­istämi­nen ja raken­nesopeu­tus ovat vält­tämät­tömiä jot­ta yhteiskun­ta uud­is­tu­isi. Yksi­ty­istämisessä on omat riskin­sä ja lib­er­al­is­mis­sa ei ole aja­tus että val­tion­mo­nop­o­li kor­vataan yksi­tyisel­lä monop­o­lil­la. Uus­lib­er­al­is­mis­sa näin on tapah­tunut mut­ta klassi­nen lib­er­al­is­mi on eri asia kuin uus­lib­er­al­is­mi. Epäon­nis­tu­mi­nen on kyl­lä ihmisen oma vika mut­ta hän­tä ei pitäisi ran­gaista lail­la siitä että hän epäon­nis­tuu. Kon­ser­vatismis­sa ihmistä ran­gais­taan siitä että hän epäon­nis­tuu kos­ka kon­ser­vati­inen ihmi­nen ei ota riskejä.

    2. USA:ssa kansan enem­mistö ei sitä halua. Mitä liikku­mavaraan tulee, niin bud­jet­ti­va­je on tasainen 6–7% BKT:sta ja kaik­ki suh­tau­tu­vat siihen kuin ilmas­ton­muu­tok­seen: Tekoä­ly hoitaa, tai ainakin iso katas­trofi tulee vas­ta vähän myöhem­min. Sinä päivänä kun markki­nat päät­tävät taju­ta, että velkaa ja vajet­ta ei voi hoitaa kuin paina­mal­la lisää dol­lare­i­ta koko kort­ti­ta­lo rom­ah­taa, mut­ta siihen voi men­nä enem­män aikaa kuin meil­lä kum­mal­lakaan on vuosia jäljellä.

      Vastaa

  2. Tässä hyvä muis­taa että demare­i­ta on eri­laisia eri mais­sa ja niil­lä on eri­laiset kan­nat­ta­ja poh­jat. Bri­tann­ian työväen­puolue on aina ollut hyvin kah­tia jakau­tunut sisältä ja sama kos­kee myös Suomen demare­i­ta. Muiden Pohjo­is­maid­en demar­it ovat paljon homogeenisem­piä joka johtuu siitä että vasem­mal­la on myös usei­ta vai­h­toe­hto­ja kuin yksi . Suomes­sa vasem­mal­la on ain­os­taan Vasem­mis­toli­it­to. Tan­skas­sa ja Nor­jas­sa on usei­ta vasem­mistop­uoluei­ta. Ruotsin vasem­mis­to on ollut taas hyvin maltillinen.

    Vastaa

    1. Ruotsin Vän­ster­par­ti­etil­la on juuren­sa Mosko­va-uskol­lises­sa Ruotsin kom­mu­nis­tipuolueessa mut­ta joka Neu­vos­toli­iton hajot­tua muut­ti lin­jansa fem­i­nis­tisek­si ja anti­ra­sis­tisek­si vasem­mis­toa edus­tavak­si puolueek­si. Vas­ta sil­loin puolue sai edus­ta­jia Val­tiopäiville kos­ka Ruo­sis­sa on viiden pros­entin äänikyn­nys ja van­hol­lisel­la kom­mu­nis­mil­la oli kan­nat­ta­jia vain pohjoisen teollisuusalueilla.
      Sosialidemokraatit kerää Ruot­sis­sa suurim­man osan palka­nsaa­jista kos­ka on niin pitkät per­in­teet päämin­is­teripuolueena olemisesta.

      Vastaa

      1. ‘Vas­ta sil­loin puolue sai edus­ta­jia Val­tiopäiville kos­ka Ruo­sis­sa on viiden pros­entin äänikynnys’
        Neljä pros­ent­tia vuodes­ta 1970 alka­en, ja oli demare­i­ta, jot­ka äänes­tivät tak­tis­es­ti vasem­mis­toa, jot­ta se pysyi valtiopäivillä:
        https://sv.wikipedia.org/wiki/Kamrat_4_procent

  3. Jospa…maailmassa “isot ongel­mat” ovat jo liian vaikei­ta ettei niitä enää voi­da poli­ti­ikalla Oikeasti kor­ja­ta? Kaik­ki onkin vaan suur­ta teat­te­ria, erään­laista vuodes­ta toiseen jatku­vaa tosi tv:ta. Kiinal­la, Yhdys­val­loil­la, Euroopal­la, Venäjäl­lä kun on kaikil­la ihan omat intressinsä…

    Vastaa

  4. Puolueesta riip­pumat­ta men­estys perus­tuu siihen, että osaa ennus­taa tule­vaisu­u­den oikein ja sit­ten sin­nikkäästi vaa­tia tuon tule­vaisu­u­den toteut­tamista poli­it­tisin toimin.

    Jälkikä­teen sit­ten oikein veikan­nut puolue voi ylpeänä toitot­taa, että vääjäämätön tule­vaisu­us toteu­tui, kos­ka puolue sitä vaati. — Täl­lä maineel­la voi sit­ten rat­sas­taa vuosikym­meniä eteen­päin, mutta

    val­las­sa pysymi­nen vaatii jatku­vaa demokra­t­ian heiken­tämistä: sen estämistä, että kansa saa vaikut­taa poli­ti­ikkaan. — Puolue­ta­sol­la se tarkoit­taa, että pääkont­tori val­it­see ehdokkaat vaalei­hin ja määrää sen, mikä on jäsen­ten “tah­to”, ja aivan pien­in­tä yksi­tyisko­htaa myöten.

    Esimerkik­si demarien saavu­tuk­set eivät mitenkään ole riip­puneet poli­ti­ikas­ta vaan tekni­ikan kehi­tyk­ses­tä: höyrykone, polt­to­moot­tori ja vas­taa­vat tuotan­toon vaikut­ta­neet KEKSINNÖT ovat lyhen­täneet työaikaa.

    Mut­ta mik­si työai­ka ei ole lyhen­tynyt: mik­si ala­maisen kansan pitäisi nyt naut­tia työn­sä hedelmistä, kun se ei ole ennenkään saanut niitä itselleen: poli­ti­ik­ka on ottanut hal­tu­un­sa duu­nar­in lisään­tyneen tuotan­non: nyt yli puo­let kansan­tu­losta jae­taan niille, jot­ka eivät osal­lis­tu tuot­tavaan työhön ja vieläpä tulevil­ta sukupolvil­ta on riis­tet­ty taloudelli­nen tule­vaisu­us tolkut­toma­l­la lainan ottamisella.

    Väitän, että satakin vuot­ta van­ha puolue on epäonnistunut:

    A)   Jos puolue ei sadas­sa vuodessa ole onnis­tunut toteut­ta­maan tavoit­teitaan se pitää lakkaut­taa epäon­nis­tuneena yri­tyk­senä. Siitä on tul­lut vain poli­it­tis­ten kiip­i­jöi­den väline saavut­taa henkilöko­htaisia etuja.

    B)   Jos puolue taas on onnis­tunut toteut­ta­maan tavoit­teen­sa, se olisi pitänyt lakkaut­taa tarpeettomana.

    Olen­naista on, että NUORI SUKUPOLVI määrit­telee puolueen tavoit­teet, kos­ka he itse joutu­vat elämään siinä tule­vaisu­udessa, joka on puolueen ohjel­ma. — Esimerkik­si eläke­jär­jestelmä on pyra­midipeli, joka tulee rom­ah­ta­maan viimeistään sil­loin, kun viimeinen poli­itikko, joka oli sitä säätämässä pois­tuu eläk­keen­saa­jien joukosta.

    Vastaa

    1. ODE kir­joit­taa viisaasti, komp­paan sitä täysillä!

      Kuin­ka pelas­taa Suomen talous?

      Maail­ma ei odota Suomea. Kysymys kuu­luu, halu­aako Suo­mi olla mukana rak­en­ta­mas­sa hur­jaa vauh­tia kehit­tyvää tule­vaisu­ut­ta, vai jäädä seu­raa­maan sitä sivusta?

      Suomen talous on kas­vanut heikosti läh­es kak­si vuosikym­men­tä. Samaan aikaan julki­nen sek­tori on hal­lit­se­mat­tomasti kas­vanut, väestö on ikään­tynyt, tuot­tavu­u­den kasvu on hidas­tunut ja yhä suurem­pi osa kansal­lis­es­ta vau­raud­es­ta on sidot­tu rak­en­teisi­in, jot­ka eivät juurikaan enää luo uut­ta kasvua.

      Maail­ma on siir­tymässä 2030-luvulle, jota tule­vat hal­lit­se­maan kolme suur­ta megatrendiä:
      • tekoä­ly, puoli­jo­hteet ja datakeskukset
      • ener­gia ja sähköistyminen
      • ter­vey­den­huolto ja bioteknologia
      . puolustusteollisuus

      Suomen ongel­ma ei ole se, etteikö meil­lä olisi osaamista. Ongel­ma on, että yhteiskun­nan rak­en­teet on raken­net­tu suo­jele­maan van­haa talout­ta, samal­la kun Suomen uudet kasvu-yri­tyk­set lähtevät ulkomaille.

      Jos Suo­mi halu­aa vält­tää vuosikym­me­nien hitaan näivet­tymisen, tarvi­taan TÄYDELLINEN suun­nan­muu­tos näin:

      1. Julki­nen talous on skaalat­ta­va kestävälle tasolle
      Laskelmien mukaan Suomen julkises­ta taloud­es­ta on HETIi lekat­ta­va 10%.

      2. Lopete­taan van­han talouden keinotekoinen ylläpitäminen.
      His­to­ria osoit­taa, että talouskasvu syn­tyy har­voin van­ho­jen toimi­alo­jen suo­jelemis­es­ta. Suomen on lopetat­ta­va van­han tukem­i­nen, johon menee 5% bud­jetista, ja panos­tet­ta­va uuteen!

      3. Suomen on ryhdyt­tävä Euroopan parhaak­si maak­si riskinotolle
      Yksikään suuri teknolo­giayri­tys ei ole syn­tynyt ilman epäon­nis­tu­misen mahdollisuutta.Tällä het­kel­lä kuitenkin Suo­mi rankaisee riskino­to­s­ta enem­män kuin palk­it­see siitä.
      Tarvit­semme jär­jestelmän, jossa:
      • yri­tyk­sen perus­t­a­mi­nen on helpompaa
      • kasvu­ra­hoi­tus­ta on enemmän
      • optio­jär­jestelmät ovat kilpailukykyisiä
      • pääo­man keräämi­nen on houkuttelevaa
      • yrit­täjän epäon­nis­tu­mi­nen ei joh­da vuosien taloudel­liseen rangaistukseen
      Jos halu­amme seu­raa­van kan­sain­välisen men­estys­tari­nan syn­tyvän Suomeen, yrit­täjän on voita­va saa­da merkit­tävä palk­in­to otta­mas­taan riskistä.

      4. Suun­nataan tuet tule­vaisu­u­den teknologioihin
      Kasvu ja uudet teknolo­giat syn­tyvät val­taosin pk-yrityksissä.
      KAIKKI julki­nen tuki pitää nyt suun­na­ta pk-sek­trolle, joka vas­taa myös 60 %:sta yksi­ty­is­puolen työpaikoista!
      Tukien pitäisi kohdis­tua aloille, joil­la on mah­dol­lisu­us luo­da merkit­tävää uut­ta vientiä:

      Tekoä­ly, datat­alous, avaru­ustekni­ik­ka ja puolustusteknologiat
      • tekoälysovellukset
      • teolli­nen automaatio
      • ohjelmistot
      • datakeskusteknologiat
      • kyberturvallisuus
      . dronetekni­ik­ka, roboti­ik­ka ja tiedusteluelektroniikka
      . avaru­ustekni­ik­ka, varsinkin satelliitit

      Ener­gia ja sähköistyminen
      • ydinvoima
      • pienydinreaktorit
      • ener­gian varastointi
      • sähköverkot
      • teol­lisu­u­den sähköistyminen

      Ter­veyste­knolo­gia ja bioteknologia
      • diagnostiikka
      • lääketi­eteelli­nen ohjelmisto
      • lääkekehitys
      • ter­veyste­knolo­gian vienti

      5. Vero­tus on raken­net­ta­va kasvua varten
      Suomen pitää pyrk­iä tilanteeseen, jossa:
      • työn vero­tus laskee
      • yri­tysvero­tus on kilpailukykyinen
      • pääomien sijoit­ta­mi­nen Suomeen on houkuttelevaa
      • kasvuyri­tys­ten omis­t­a­mi­nen palkitaan
      Tavoit­teena pitäisi olla Euroopan houkut­televin ympäristö korkean osaamisen yrityksille.

      6. Per­in­tö- ja lah­javero on poistettava.
      Tämä vero­tus kohdis­tuu yri­tys­var­al­lisu­u­teen ja pitkän aikavälin omis­tamiseen, sekä rajoit­taa sijoi­tus­pääomien ker­tymistä pääo­maköy­hään Suomeen.

      7. Houkutel­laan maail­man parhaat osaajat
      Tule­vaisu­u­den kil­pailu ei ole vain yri­tys­ten kil­pailua. Se on myös kil­pailua ihmi­sistä, huippu-osaajista.
      Parhaat ohjelmis­toke­hit­täjät, tutk­i­jat, insinöörit, yrit­täjät ja sijoit­ta­jat voivat vali­ta läh­es minkä tahansa maan.
      Sik­si Suomen pitäisi olla:
      • mata­lan byrokra­t­ian maa
      • tur­valli­nen maa
      • vakaa oikeusvaltio
      • kil­pailukykyisen vero­tuk­sen maa
      • nopeit­ten lupa­pros­essien maa

      Sep­po Korp­poo, 30+ vuot­ta 24/7 riskiä otta­vana pk-vientiyrittäjänä

      Vastaa

    2. K‑Veikko, Eläke­mak­su on palkka­sum­maan kohdis­tu­vas­sa vero­tuk­ses­sa korkeim­man pri­or­i­teetin vero, sitä on jo kauan kerät­ty huo­mat­tavasti enem­män kuin mitä tässä ja nyt tarvi­taan eläkkei­den mak­su­un. Tästä on osoituk­se­na alati kumu­loitu­vat eläke­varat. Eläke­jär­jestelmä ei rom­ah­da. Jos joku rom­ah­taa, se on val­tio tai kun­nat, joiden kyvyn kerätä vero­ja eläke­jär­jestelmä on paljolti syönyt.

      Vastaa

  5. Onko näin kuitenkaan? Itse olen äänestänyt vihre­itä noin 20 vuot­ta, ollut kallel­laan Kokoomuk­seenkin (jatkos­sa se on mah­do­ton­ta puolueen joidenkin miese­dus­ta­jien öykkärimäis­ten ulostu­lo­jen ja puolueen PS-yhteistyön takia) ja nyt siir­tymässä tan­ner­i­lais­ten oikeis­tode­marei­den äänestäjäksi.

    Vastaa

    1. Nim­imerk­ki JAH:lle kom­ment­tia että kun sanoit että aiot äänestää tan­ner­i­laisia oikeis­tode­mare­i­ta niin näin kokoomuk­sen jäse­nenä voin tode­ta että mitä enem­män SDP:ssa on tan­ner­i­laisia oikeis­tode­mare­i­ta niin tämä olisi myös kokoomuk­sen kannal­ta helpom­paa saa­da maa­han sinipuna­hal­li­tus mut­ta edelleen SDP:n vasen­lai­ta on puolu­en johdolle haaste. Kuten on Bri­tan­ni­as­sa työväen­puolueeb kohdal­la. Vaik­ka Kokoomuk­ses­sa on eräitä kansane­dus­ta­jaa joil­la ei ole aina kovinkaan asialli­nen ulostu­lo on puolueen sisäi­nen ilmapi­iri erit­täin hyvä. Puolue menee eteen­päin. Soin­in­vaara osui oikeaan siinä että aina kun demar­it ovat oppo­si­tios­sa oikeis­toa vas­taan se saa vaalivoiton ilman mitään vai­h­toe­htoa mut­ta kun se on val­las­sa kan­na­tus las­kee. Näin ei ole tapah­tunut oikeis­ton­puolueille. Perus­suo­ma­lais­ten tilanne on eri­lainen kos­ka he ovat ensim­mäistä ker­taa hal­li­tuk­ses­sa 10 vuot­teen johdol­la joka on hyvin kokematon.

      Vastaa

  6. Etelän suuris­sa kaupungeis­sa on ollut jo paris­sa vaaleis­sa nähtävil­lä demarei­den keskit­tymi­nen maa­han­muut­ta­jaäänestäji­in ja sitä kaut­ta samas­ta ryh­mästä tule­vi­in ehdokkaisiin.
    Puhutaan ns. taku­uäänestäjä-ilmiöstä, joka on ollut käytän­tö Ruotsin demareil­la jo pitkään.
    Puolue saa äänet, maa­han­muut­ta­ja ryh­mät tulon­si­ir­rot kuten ennenkin.
    Win-win.
    Viime kun­nal­lis­vaaleis­sa tämä oli jo meil­läkin selviö ja kyl­lähän rehellisyy­den nimessä on todet­ta­va että samal­la lin­jal­la on vasemmistoliittokin.
    En väitä tuos­ta ilmiöstä sinän­sä mitään, en edes sitä että tuos­sa olisi jotakin väärää, onhan keskustal­la, kris­til­lisil­lä ja eri­tyis­es­ti RKP:llä , omat sidosäänestäjäryh­män­sä, tuon kuitenkin esi­in tuol­laisen sitou­tu­misen poli­it­tisen jähmettävyyden.
    Liikku­mavaraa jää vähän, jos tule­va päämin­is­teripuolue ase­moituu tässäkin asi­as­sa erään­laisek­si poli­it­tisek­si kartelliksi.
    -
    Mitä sit­ten tulee säästöo­hjelmi­in ja niiden uskot­tavuuk­si­in, niin mit­talu­okat kan­nat­taa aina muis­taa. Nyt media täyn­nä Ryd­manin jär­jestösäästöjä ja niiden ounastel­tu­ja vaiku­tuk­sia. Yksi Trumpin Yhdys­val­loista ostet­tu F‑35 mak­saa, siis yksi, saman ver­ran kuin mikä näi­den nyt esil­lä ole­vien säästö­jen suu­ru­us. Kun ottaa huomioon käyt­tökus­tan­nuk­set niin yksi kone mak­saa paljon enemmän.
    Mikä tulee ole­maan demarei­den poli­ti­ik­ka seu­raavas­sa hal­li­tuk­ses­sa joka tulee käyt­tämään 36–40 mrd neliv­uo­tiskaudel­laan puolustukseen.
    Koko vaalien asetel­ma ei ole vielä kun­nol­la auen­nutkaan kansalaisille jot­ka odot­ta­vat Lindt­ma­nia joka tulee Beban­thenen­sa kanssa, puhal­taa haavoihin ja palaut­taa kaiken ennalleen. Ei palauta.
    Usko oppo­si­tion lääkkeisi­in on nai­ivia, ja demarei­den pitäisi kan­taa nyt vas­tu­u­ta eli olla real­is­te­ja jo ennen vaale­ja jot­ta yhteiskun­nalli­nen pet­tymys heikoim­min toimeen­tule­vien piiris­sä ei tulisi ole­maan trau­maat­ti­nen pet­tymys ja lop­ulli­nen katkeru­us yhteiskun­taa kohtaan.

    Vastaa

    1. Luvut menevät mit­talu­okaltaan nykyään jo meil­läkin niin että kun­tavaaleis­sa äänestäneistä maa­hamuut­ta­jista — siel­lähän kansalaisu­use­hto ei ole sama kuin eduskun­tavaaleis­sa — noin 50 pros­ent­tia äänesti demareita.
      Koko vasemis­tovihreä-blokkia yhteen­sä noin 70 prosenttia. 

      On siis ihan selvää että demar­it ovat jo nyt hyvin riip­pu­vaisia maa­han­muut­ta­jien äänistä.
      Ja tämä kehi­tys tulee vahvis­tu­maan kuten on käynyt Ruotsissakin. 

      Asi­aa pidem­mälle tulkin­neet ovat jo ajat sit­ten esit­täneet ajatuk­sen maa­han­muu­tos­ta myös erään­laise­na äänestäjien tuontina.
      Tämä tietenkin koros­tuu jos yhteiskun­nas­sa huono työl­lisyys­ti­lanne ja ihmi­nen joutuu varmis­tele­maan toimeen­tu­lo­jen­sa lähteitä mah­dol­lis­es­ti myös oman arvo­maail­mansa ulkopuolelta.
      Olisikin mie­lenki­in­toista saa­da tutkimusti­etoa miten suosit­tu puolue demar­it ovat mus­lim­iväestön keskuudessa.
      Toisaal­ta en halu­aisi olet­taa ettei islami­lainen maail­manku­va voisi olla sopi­va sosi­aalidemokraat­tisen poli­it­tisen maail­manku­van kanssa.

      Vastaa

      1. Oisko näille jotain lähdet­tä. Muis­te­taan että kansalaisu­u­den saami­nen ei ole ihan yksinker­taista eikä aina halut­tuakaan. Moni maa­han­muut­ta­ja on (i) pakos­ta pienyrit­täjä (ii) lähtöisin joko Suomea kon­ser­vati­ivisem­mas­ta maas­ta tai maas­ta jois­sa his­to­ri­al­li­sista syistä vasem­mis­tol­la ei ole ihan sitä samaa vetovoimaa kuin tääl­lä. Jos joku näistä huoli­mat­ta äänestää demare­i­ta tai vas­sare­i­ta se johtuu kyl­lä yksi­no­maan oikeistop­uoluei­den peit­telemät­tömästä rasismista.

    2. En tiedä, mitä kansa odot­taa tai ei odota, mut­ta kyl­lähän tule­vaisu­us todel­la niukalta näyt­tää man­ner-Suomen osalta. Van­hat velat jo yksinään aiheut­ta­vat jatkos­sa niin isot velan­hoitoku­lut, että val­tion tuloista merkit­tävä osa menee niiden hoitoon. Val­tion­lain­o­jen korot ovat nousseet viimeisen vuo­den aikana läh­es 0,4 %. 200 mil­jardin velkata­sol­la, joka tämän hal­li­tuskau­den jäl­keen on, jo pelkkä 0,4 %:n korko­ta­son nousu tarkoit­taisi 800 miljoo­nan euron vuosit­taista lisämenoerää.

      Val­tion pitäisi talouden tas­apain­ot­tamisek­si rese­toi­da mon­et van­hat sitoumuk­sen­sa, mut­ta se ei onnis­tu. Val­tio­ta sito­vat mon­et sel­l­aisetkin sitoumuk­set, jot­ka ovat ajal­ta ennen kansane­dus­ta­jien syn­tymän. Oikeusval­tio nou­dat­taa van­ho­ja sitoumuk­si­akin. Mut­ta jos sitoumus­taak­ka kas­vaa koko ajan, eikä van­hat sitoumuk­set pois­tu, kulu­rak­en­teesta tulee ajan edetessä täysin kestämätön.

      Nyt tekoä­lyn aikakaudel­la koko koulu­jär­jestelmä pitäisi miet­tiä uusik­si. Nyt opetetel­laan monia taito­ja, joi­ta tekoä­lyn aikana ei vält­tämät­tä enää tarvi­ta, ja jäädään oppi­mat­ta taito­ja, joi­ta tarvit­taisi­in. Kiel­ten opiskelun hyö­ty esimerkik­si on rom­ah­tanut viime vuosi­na todel­la merkit­tävästi. Tek­stit, joiden kään­tämiseen ennen tarvit­ti­in ammat­tikään­täjä ja viikko aikaa, kään­tyvät nyt sekun­neis­sa läh­es ammat­tikään­täjän tasois­es­ti. Nyt kuka tahansa voi lukea minkäkielisiä tek­ste­jä tahansa, ja konekään­tää tek­stit oma­lle äidinkielelleen. Jopa mon­et muinaiskielet kään­tyvät nyt, jol­loin moni todel­la van­ha teoskin on nyt muidenkin kuin vain muinais­tutk­i­joiden saavutet­tavis­sa. Parin vuo­den päästä kään­nök­set voivat olla vielä parem­pia. Samal­la työ­markki­nat glob­al­isoitunevat ennen­näkemät­tömäl­lä taval­la, kun kieli­ra­jat eivät estä enää estä työl­listymistä sel­l­aiseenkaan maa­han, jon­ka kieltä ei osaa, ja etä­työkin on mon­en asian osalta mahdollista.

      Suomen työt­tömyysongel­maan yksi ratkaisu voisi olla koulut­taa työt­tömät hyö­dyn­tämään tekoä­lyä ja tekemään eri­laisia etätöitä mui­hin mai­hin Suomes­ta käsin. Tiedän jo mon­ta ihmistä, jot­ka työsken­televät Suomes­ta kotikont­to­ril­ta ihan mui­hin mai­hin etä­työnä. Sama mah­dol­lisu­us on toki toiseen suun­taankin. IT-tuki on monis­sa fir­moissa jo Aasian halvem­man työvoiman mai­hin ulkois­tet­tua, jon­ka henkilökun­nan kanssa kom­mu­nikoidaan sit­ten konekään­täjien kautta.

      Vastaa

  7. ‘Bri­tann­ian Keir Starmerin tämän­päiväi­nen eroil­moi­tus on osa tätä jatkumoa.’
    No ei. Työväen­puolueel­la oli 2015–2019 lyhyt demarikaut­en­sa Cor­bynin johdol­la, mut­ta puolueen oikeis­to, jon­ka erot­taa Farages­ta lähin­nä punainen ruusuke, pääsi takaisin val­taan, ja palaut­ti puolueen osak­si val­tavir­taa. Thatch­er­i­laisu­us on val­tionuskon­to eikä mitään muu­ta suvaita.
    Starmerin nousu ja tuho oli osa sitä jatku­moa, että oikeis­tol­la ei ole muu­ta tar­jot­tavaa kuin 1) yksi­ty­istämistä, 2) leikkauk­sia, 3) rasis­mia ja 4) hip­pi­en pamputusta.
    1) Bri­tann­ian joet ovat kir­jaimel­lis­es­ti täyn­nä paskaa, kos­ka vesi on yksi­ty­is­tet­ty ja yksi­tyiset fir­mat jaka­vat rahat osinkoina eivätkä investoi infraan. Tälle ei voi tehdä mitään, kos­ka se on ain­oan oikean opin mukaisen poli­ti­ikan tulos, ja sitä pait­si niistä fir­moista voi löy­tyä kiva hillo­tolp­pa poli­it­tisen uran jälkeen.
    2) Kon­ser­vati­ivien 2010 aloit­ta­ma leikkaus­poli­ti­ik­ka omak­sut­ti­in sel­l­aise­naan. There Is No Alternative.
    3) Maa­han­muut­topoli­ti­ikas­sa lin­ja on se, että me pystymme sulke­maan rajat tehokkaam­min kuin kon­ser­vati­iv­it tai Farage, ja meil­lä on salos­sa vielä isom­pi lippu.
    4) Tyyp­illi­nen ter­ror­is­miepäilty brit­ti on van­hempi naishenkilö, joka on järkyt­tynyt maansa hal­li­tuk­sen akti­ivis­es­ta tues­ta Israelin Gazas­sa tekemälle kansan­murhalle, ja protestoi sitä vastaan.
    Täl­lainen ei oikein vetoa vasem­mis­to­laisi­in äänestäji­in, ja se näkyy työväen­puolueen kan­natuk­sen romahduksessa.

    Vastaa

    1. “3) Maa­han­muut­topoli­ti­ikas­sa lin­ja on se, että me pystymme sulke­maan rajat tehokkaam­min kuin kon­ser­vati­iv­it tai Farage, ja meil­lä on salos­sa vielä isom­pi lippu.”

      Jos olet yhtään tutus­tunut brit­tiläis­ten suurkaupunkien arkipäivään alueil­la jois­sa köy­him­mät asu­vat, onko tuos­sa lin­jas­sa jotakin vikaa?
      Tur­val­lisu­us on men­nyt ajat sitten.
      Kyse ei ole enää mis­tään arvoista tms. sanal­lis­es­ta ylel­lisyyshötöstä vaan siitä uskaltaako ulkona liikkua.
      Juuri tämän vuok­si Farage saa kan­na­tus­ta, se ei syn­ny ihmisen luon­tais­es­ta pahu­ud­es­ta, jos niin luulet “nimi”

      Tämä ei tietenkään kos­ke­ta parem­mil­la alueil­la asu­vien kon­ser­vati­ivien ja saman tulolu­okan arvo­vasem­mis­to­lais­ten sham­pan­ja-sosial­istien elämää.

      Vastaa

      1. ‘alueil­la jois­sa köy­him­mät asuvat’
        Oikeis­toäänestäjät eivät tule köy­hiltä suurkaupunkialueil­ta, nor­mi konservatiivi/reformi ‑äänestäjä on hyväo­sainen eläkeläi­nen jos­sain esikaupungis­sa. Pidem­män päälle kon­ser­vati­iviäänestäjistä päästään eroon luon­nol­lisen pois­tu­man kaut­ta (viides­osa Brex­itin puoles­ta äänestäneistä on nyt jo hau­das­sa), mut­ta ehtivät jät­tää nuorem­milleen hel­vetin­moi­sen sotkun.
        Toisek­si, kun työväen­puolueen jäsen- ja äänestäjäkun­ta on pääosin nuorem­paa, vasem­mis­to­laista ja vapaamielistä ja sisältää paljon eri­lais­ten vähem­mistö­jen jäseniä, van­ho­jen ahdas­mielis­ten rasistien mielis­te­ly on type­r­in­tä, mitä puolue voi tehdä. Aje­taan pois omat äänestäjät eikä voite­ta uusia, kos­ka ne joi­hin koite­taan vedo­ta, eivät äänestäisi tätä puoluet­ta vaik­ka hen­ki menisi.
        Tämä ei ole kokon­aan uusi ilmiö, jo Blair onnis­tui autori­taarisu­udel­laan ja Irakin sodal­la aja­maan vasem­man laidan äänestäjiä lib­er­aalidemokraat­tei­hin ja menet­ti Skot­lannin val­ta­puolueen ase­man SNP:lle. Blair 2.0 on vain paljon tök­erömpi ja lah­jat­tomampi, ja Man­del­sonin teo­ria, että omista äänestäjistä ei tarvitse välit­tää, kos­ka niil­lä ei ole mitään muu­ta paik­ka, mihin men­nä, ei päde enää.

  8. Suomen poli­ti­ik­ka on täyn­nä kon­ser­vati­ivipuoluei­ta: Demar­it ovat juut­tuneet men­neisi­in menetelmi­in, vaik­ka hei­dän tavoit­teen­sa ovat edelleen hyviä. Per­su­jen men­estys taas rak­en­tuu wan­ho­jen arvo­jen palaut­tamisen toivoon. Kepu­loiset juut­tui­v­at men­neeseen jo 1970-luvulla. 

    Mitä jää jäl­jelle, kun vihreätkin tun­tu­vat pysähtyneen 2000-luvun alun maailmankatsomukseen?
    Vasem­mis­toli­it­to tietää itsekin, että sen kaikkien tavoit­tei­den yhtäaikaises­ta toteut­tamis­es­ta seu­raa katas­trofi. Onko niin, että per­in­teisen kon­ser­vati­ivipuolueen, kokoomuk­sen oikeis­tosi­ipi Kalevoineen, Häkkäsi­neen ja Sam­mal­lahti­neen on ain­oa tule­vaisu­u­teen tähtäävä poli­it­ti­nen voima. Toiv­ot­tavasti ei.

    Vastaa

    1. Lib­er­aal­i­jengiä löy­tyy kouralli­nen, mut­ta jostain syys­tä niitä eivät äänestä kukaan.

      Vastaa

      1. Ongel­ma lib­er­aaleis­sa on se, että hei­dän aat­teen­sa on heti kom­mu­nis­min jäl­keen kaik­ista jul­min poli­it­ti­nen aate.

    2. Vähissä kieltämät­tä ovat tule­vaisu­u­teen tähtäävät poli­it­tiset voimat. On niitä use­am­mas­sa puolueessa, mut­ta vähissä ovat aidosti tule­vaisu­u­den tarpei­ta ymmärtäviltä ja sinne suun­tau­tuneil­ta vaikut­ta­vat päät­täjät. Palu­u­ta entiseen ei kuitenkaan ole. Per­sut eivät pääse eroon maa­han­muut­ta­jista, KD ei pääse eroon yhteiskun­nan maal­lis­tu­mis­es­ta, Rkp ei pääse eroon ruotsin kie­len tosi­asial­lisen merk­i­tyk­sen reilus­ta vähen­e­mis­es­tä val­taväestön osalta ja sidok­sis­sa rahoit­ta­ja­jär­jestö­jen­sä edun­valvon­taan, Demar­it ei pääse eroon siitä, että ammat­tili­it­to­jen merk­i­tys on reilusti kutis­tunut, Vasem­mis­toli­it­to on onnis­tunut vai­h­ta­maan hyvin suurelta osin kan­nat­ta­jakun­tansa ja maineen­sa teol­lisu­us­du­unarei­den puolueesta pois, mut­ta taloudelli­nen real­is­mi on yhä haus­sa, Kokoomus on ollut liikaa sidok­sis­sa suuryri­tys­ten edun­valvon­taan yhteiskun­nan kokon­aise­dun kat­somisen sijaan, ja Vihreis­sä liian har­va ymmärtää sekä ympäristöä että talout­ta, jol­loin haikail­laan herkästi palu­u­ta luon­nol­liseen men­neeseen, ymmärtämät­tä mitä esitetään talouden kannal­ta. Soin­in­vaara on ollut siinä hyvä poikkeus.

      Euroop­pa tulee jäämään hitaan kasvun vai­heeseen, kun ylisään­te­ly ja väestön ikään­tymi­nen hidas­taa kehi­tys­tä. EU kampit­taa Euroop­paa vielä sisäis­es­tikin. Uuti­sis­sa puhut­ti­in eilen paljon siitä, paljonko Brex­it on hidas­tanut Bri­tann­ian talouskasvua, mut­ta jätet­ti­in kor­rek­tisti sanomat­ta, että ilmeis­es­ti vielä enem­män Brex­itin toteu­tustapa on kampit­tanut EU-maid­en talouskasvua, joille Bri­tan­nia oli aiem­min keskeinen vien­ti­maa. Ennen Brex­i­tiä Bri­tan­ni­aan tuoti­in EU:sta huo­mat­tavasti enem­män tavaroi­ta ja palvelui­ta kuin mitä Bri­tan­nia vei EU-mai­hin. Suo­mi on ollut yksi Brexi­tistä kärsineistä maista. Brex­itin sään­nöt tehti­in tahal­laan sel­l­aisik­si, että Bri­tan­nia kär­sisi, mut­ta samal­la EU löi itseäänkin jalka­an, ja jäädyt­ti oman kehi­tyk­sen­sä. Aasian ja Afrikan pain­opiste maail­man­taloudessa kas­vaa koko ajan.

      Vastaa

      1. ‘Brex­itin sään­nöt tehti­in tahal­laan sel­l­aisik­si, että Bri­tan­nia kärsisi’
        Brexi­tistä tuli sel­l­ainen kuin tuli ihan brit­tien oman sisäpolti­ikan takia. Alus­ta lop­pu­un Brexi­tis­sä kyse oli kon­ser­vati­ivipuolueen jäsen­ten­väli­sistä. Lopus­sa myös siitä, että kovim­man mah­dol­lisen Brex­itin vai­h­toe­hto oli työväen­puolueen hal­li­tus, ja Cor­byn päämin­is­ter­inä, sen estämi­nen oli tärkeäm­pää kuin mikään talouskasvu, joten tekivät sit­ten Borik­ses­ta pääministerin.

      2. “Brexi­tistä tuli sel­l­ainen kuin tuli ihan brit­tien oman sisäpolti­ikan takia. Alus­ta lop­pu­un Brexi­tis­sä kyse oli kon­ser­vati­ivipuolueen jäsen­ten­väli­sistä. Lopus­sa myös siitä, että kovim­man mah­dol­lisen Brex­itin vai­h­toe­hto oli työväen­puolueen hal­li­tus, ja Cor­byn päämin­is­ter­inä, sen estämi­nen oli tärkeäm­pää kuin mikään talouskasvu, joten tekivät sit­ten Borik­ses­ta pääministerin.”

        Osin tuli sel­l­ainen Bri­tann­ian sisäpoli­ti­ikan takia, mut­ta oli neu­vot­teluis­sa se toinenkin osa­puoli. Ei Brex­it ollut Bri­tann­ian yksipuo­li­nen sopimus, vaan joka ain­oa sopimuse­hdon koh­ta neu­votelti­in EU:n kanssa, jol­la oli myös omat neu­vot­te­lu­tavoit­teen­sa — mitkä oli­vat osin keskenään ris­tiri­itaisetkin, kun eri jäsen­maat toivoivat eri asioi­ta. Lop­putu­lok­se­na Brex­it-sopimus yksi­tyisko­hdil­taan ei ollut kovin hyvä Bri­tann­ian eikä EU:n kannal­ta. Parem­mankin Brex­it-sopimuk­sen olisi voin­ut tehdä, mut­ta EU myös halusi tehdä Bri­tan­ni­as­ta sel­l­aisen ennakko­ta­pauk­sen, jon­ka jäl­keen mikään muu maa ei EU-eroa kovin hel­posti haikail­isi. Huonoil­la Brex­it-ehdoil­la EU on tuhon­nut oman talouskasvun­sa nyt Brex­itin jäl­keen, mikä näkyy myös Suomes­sa ihan konkreet­tis­es­ti. Bri­tan­nia oli aiem­min Suomelle yksi suurim­mista vien­ti­maista. Bri­tan­nia käy nyt suh­teessa enem­män kaup­paa EU:n ulkop­uolis­ten kanssa kuin aiem­min. Suo­mi on menet­tänyt paljon sekä teol­lisu­u­den että palvelusek­torin asi­akkuuk­sia Bri­tan­ni­as­ta Suomen kannal­ta huono­jen Brex­it-ehto­jen yksi­tyisko­h­tien takia.

      3. Nim­imerk­ki O:lle kom­ment­ti­na tuo­hon EU:n ja Bri­tann­ian väliseen kaup­pa­sopimuk­seen. Bri­tan­ni­alle tar­jot­ti­in Brex­tin jäl­keen ns Nor­jan tai Turkin mallit .Nor­jan mallis­sa kaup­pa­suh­teet olisi pidet­ty nor­maali­na ja Turkin mallis­sa olisi luo­tu tullili­it­to EU:n ja Bri­tann­ian välille joka olisi sallinut tiet­ty­jen tuot­tei­den tuon­nin ja vien­nin ilman tul­li­mak­sua, ulkop­uolelle olisi jäänyt maat­alous ja finanssi­palve­lut . Molem­mis­sa sopimuk­sis­sa Bri­tan­nia olisi jäänyt poli­it­tis­es­ti EU:n ulkpuolelle. Bri­tann­ian hal­li­tus ei suos­tunut nähin jär­jeste­ly­i­hin. Juuri näistä syista Bri­tan­ni­alle ei annet­tu poikkeuk­sia kaup­pa­sopimuk­ses­sa kos­ka siitä olisi tul­lut ennakko­ta­paus. Täl­läisi­in ennako­ta­pauk­si­in ei halut­tu muutenkaan kos­ka sil­loin EU ero­ja olisi tul­lut tule­vaisu­udessa enem­män. Koko idea sisä­markki­noista olisi kaatunut. Tämä olisi sama jos Nato maid­en sisäl­lä tulisi idea neu­votel­la Wash­ing­tonin sopimuk­seen mah­dol­lisem­man paljon poikkeuk­sia jot­ta mah­dol­lises­sa sodan tilanteessa puo­lus­tusvelvol­lisu­us olisi mah­dol­lisem­man min­maalli­nen. Koko idea Natos­ta ja EU:sta olisi kadon­ntu jos poikkeuk­sia olisi tul­lut jär­jestö­jen perussopimuksiin.

      4. Nim­imerk­ki O:lle kysymys tuo­hon kom­ment­ti­isi että Bri­tan­nia kävisi täl­lä het­kel­lä enem­män kaup­paan EU:n ulkop­uolis­ten kanssa kuin aiem­min niin onko kaup­patase esimerik­si Bri­tann­ian kohdal­la negati­ivi­nen vai posi­ti­ivi­nen EU:n ulkop­uolis­ten maid­en kohdal­la? Bri­tann­ian ulko­maankaup­pa ei ole koskaan ollut teol­lisu­usve­toista vaan hyvin palvelu­ve­toista. Näin oli myös Bri­tann­ian EU-jäsenyy­den aikana. 

        Ne kaup­pa­sopimuk­set joi­ta Bri­tann­ian ja myös EU on tehyt kol­man­sien maid­en kanssa ovat koske­neet pääasi­as­sa teol­lisu­ut­ta, joka on Bri­tann­ian kohdal­la volyymil­ta hyvin pien­tä. Palvelusek­tori on jätet­ty monien kol­man­sien maid­en kaup­pa­sopimuk­sien kohdal­la kokon­aan pois tai niis­sä on pitkät siirtäymäkaudet (esim 10 vuot­ta) jon­ka aikavälil­lä palvelusek­tori tul­laan ava­maan mon­es­sa kol­man­sis­sa mais­sa kokon­aan ulkop­uolisille toim­i­joille. Esimerkik­si Int­ian sisä­markki­nat ovat ulko­maalaisille yhtiöille etenkin palvelusek­to­rille vieläkin hyvin sul­je­tut vaik­ka Int­ian talous onkin kas­vanut hyvin nopeasti. Sama kos­kee ylipäätään Aasian ja Afrikan maid­en talouk­sia. Int­ian ja Bri­tann­ian väli­nen vapaakau­pan sopimuk­sen siir­tymäkausi kokon­aisu­udessa on 5–10 vuot­ta. EU:n ja Int­ian väli­nen sopimuk­sen siir­tymäkausi on taas vuo­teen 2030. EU on paljon suurem­pi markki­na Intialle kuin Bri­tan­nia Intialle ja päinvastoinen.

      5. > Huonoil­la Brex­it-ehdoil­la EU on tuhon­nut oman talouskasvun­sa nyt Brex­itin jälkeen

        Mikä niis­sä ehdois­sa sit­ten oli huonoa?

        Briteiltä puut­tui koko ajan, sekä ennen että jäl­keen äänestyk­sen, kun­non visio siitä mitä se Brex­it tarkoit­taa. Esim GFA tuli poli­itikoille täytenä yllä­tyk­senä vielä vuosia sen jäl­keen kuin neu­vot­te­lut oli aloitet­tu. EU:sta ei löy­dy yhtään maa­ta jon­ka etu­i­hin olisi kuu­lunut Irlan­nin uhraami­nen joidenkin näen­näis­ten taloudel­lis­ten etu­jen takia. Tämäkin tuli briteille yllätyksenä.

  9. Tan­skan demar­it tun­tu­vat ole­van ain­oa tolkuis­saan ole­va taho maail­man sosi­aalidemokraateista. Toki myös USAn demokraat­tien oikea lai­ta. Mut­ta miten olisi tan­skan sosi­aalidemokraat­tien malli:

    - Erit­täin tiuk­ka maa­han­muut­tolin­ja ja maas­ta karkoi­tuslin­ja rikollisille.

    - Help­po palkkaami­nen ja irti­sanomi­nen yri­tyk­sille (flex­i­cu­ri­ty)

    - etäisyy­den otta­mi­nen ammat­tili­it­toi­hin, tan­skas­sa taisi olla jopa ay liikkei­den suur­mie­lenosoi­tus sosi­aalidemokraat­te­ja vastaan.

    Tuos­ta kolme päälin­jaa Suomen SDP:lle niin voisin äänestää.

    Vastaa

  10. Kyl­lähän noil­la Espan­jan demareil­la on ollut ihan hyvää ohjel­maa. Kausi on vain päät­tymässä ihan turhaan raho­jen kanssa pelleilyyn. Tilalle on sit­ten tulos­sa per­in­teistä kon­ser­vati­ivi­roskaa jota vielä pahen­taa PPn hän­nys­te­ly Vox­in kanssa. 

    Täl­lä on merk­i­tys­tä kos­ka esim Europar­la­men­tis­sä PSOE:lla on melkein tuplas­ti edus­ta­jia ver­rat­tuna kaikki­in pohjo­is­maisi­in demarei­hin ver­rat­tuna ja jos ote­taan mukaan Por­tu­galin PS ja Ital­ian PD näitä etelän demare­i­ta on 46 vrt pohjo­is­maid­en 11 ja itäisen Euroopan 24.

    Joka tapauk­ses­sa tule­vaisu­u­den demar­it on Välimeren piiristä.

    Vastaa

    1. “Kyl­lähän noil­la Espan­jan demareil­la on ollut ihan hyvää ohjelmaa.”

      Mikä siel­lä on hyvää? Lak­isääteinen min­imi­palk­ka 1221 €/kk? Ja samoin työt­tömyysko­r­vauk­sen mak­si­mi on tuo n. 1200€/kk. Ja reilun puolen vuo­den jäl­keen putoaa min­imi­in n. 550€/kk. Suomeenkin tuo tuk­i­ta­so heti!

      Hauskaa että pidan Tan­skan demare­i­ta mallies­imerkkinä, ja Espan­jan Sánchezin johta­ma PSOE taas on min­ulle katas­trofies­imerk­ki. Noiden demarei­den poli­ti­ik­ka on melkoisen päin­vas­taista mon­es­sa asi­as­sa. Espan­jan demar­it nimeno­maan ovat niitä rajoituk­sia rak­en­tavia kon­ser­vati­ivi-sosial­is­te­ja. Espan­jan demar­it ylläpitävät EU velka­ra­hal­la min­imi­palkko­ja ja laa­jo­ja julk­isia virko­ja ja “tuk­itöitä”, ja estävät työelämän jous­to­ja ja van­ho­ja per­in­teisiä palvelu­rak­en­tei­ta uud­is­tu­mas­ta, kun nyt ovat (tur­istien) palveluy­hteiskun­ta. Automaa­tion ja dig­i­tal­isaa­tion taso on ainakin 20 vuot­ta Suomea jäl­jessä. Öljyä ei Espan­jaan sen­tään tuo­da enää suo­raa venäjältä, vaan lai­vataan venäläi­nen öljy turkin ja int­ian kautta.

      Espan­jas­sa on myös paljon suurem­mat tulo­erot kuin Suomes­sa. Käytän­nössä Espan­jas­sa on n. 500000 paperi­ton­ta halpa/siirtotyöläistä maat­aloudessa ja rak­soil­la. Samoin rikkai­ta pohjois-Euroopan eläkeläisiä ja turisteja. 

      Olisi mie­lenki­in­toista kuul­la että mikä siel­lä on “hyvää” ja tuo­tavis­sa Suomeen? Välimeren kor­rup­tio, velka­an­tu­mi­nen ja EU-net­tosaa­jana eläminen?

      Vastaa

      1. No Euroopan tasol­la Tan­skan demar­it on pieni tek­i­jä ver­rat­tuna PSOE­hen, läh­es mitätön. Espan­jas­sa pyritään akti­iviseen inte­graa­tioon, Tan­skas­sa demon­isaa­tioon. Tan­skan talous toimii yhden kortin varas­sa, Espan­jas­sa pis­tetään vielä kuri­in van­ho­ja rak­en­tei­ta. PSOE ymmärtää myös parem­min paikallis­ten tarpei­den merk­i­tys­tä, Tan­s­ka kom­pastelee vieläkin Grön­lan­nin kanssa.

        Kor­rup­tion suh­teen siel­lä on vielä paljon tehtävää mut­ta tämä ei selvästikään ole puolue­poli­it­ti­nen asia. PSOEl­la oli peri­aat­teessa tilaisu­us tehdä jotain tälle mut­ta nyt meni näin. Sapet­taa. PP:n ja Vox­in tule­va hal­li­tus luul­tavasti pahen­taa tilan­net­ta entisestään.

      2. Nim­imerk­ki TL:lle kom­ment­ti­na että Espan­ja ostaa maakaa­sua ja öljyä enem­män kyl­lä Pohjois-Afrikas­ta kuin Venäjältä tai sen bul­vaaneil­ta. Espan­ja on ener­giatuotan­nos­sa hyvin omavarainen mut­ta niin on myös Tanska.

    2. Nim­imerk­ki Raeanuk­selle kom­ment­ti­na että Tan­skan sosi­aalidemokraat­tien ja Espan­jan sosial­is­tisen työväen­puolueen välisessä erossa on nimi sosial­isiti­nen ja sosi­aalidemokraat­ti­nen. Välimeren sosi­aslis­tit eivät ole ide­al­o­gis­es­ti sama kuin Pohjo­is­maid­en sosi­aalidemokraatit. Syy mik­si Espan­jan, Ital­ian ja Por­tu­galin sosial­is­teil­lä on enem­män jäseniä kuin Pohjo­is­maid­en sosi­aalidemokraat­tei­hin johtuu siitä että Välimeren mais­sa asuu enem­män ihmisiä kuin Pohjoismaissa.

      Vastaa

    3. Nim­imerk­ki Raeanuk­selle kom­ment­ti­na tuo­hon Espan­jan sosial­istien tilanteeseen suh­teessa kor­rup­tioon. Välimeren maid­en poli­ti­ises­sa elämässä kor­rup­tio on aina ollut ikään kuin maan tapa oli val­las­sa sosial­is­tit tai kon­ser­vati­iv­it. Tämä johtuu sisäis­es­tä hyvä veli jär­jestelmästä ihan ruo­jon­ju­u­ri­ta­sol­ta alkaen. 

      Muis­tut­taisin Espan­jan perus­tus­lais­sa tode­taan että Espan­ja on jakam­a­ton kuningaskun­ta ja tämä peri­aate on hyväksyt­ty kansanäänestyk­sel­lä vuon­na 1977. Tan­skan kohdal­la Grön­lan­ti oli vuo­teen 1951 siir­tomaa joten sen ase­ma on eri kuin Kat­alo­nial­la ja Baskimaalla.Grönlannilla on itse asi­as­sa laa­jem­pi itse­hallinto kuin Espan­jan autonomisil­la alueil­la joi­ta on Kat­alon­ian ja Baski­maan lisäk­si kaik­ki Espan­jan maakunnat.

      Vastaa

    4. Nim­imerk­ki Raenuk­selle kom­ment­ti­na tuo­hon Pitkäper­jan­tain sopimuk­seen joka muka tul­li brit­tipoli­itikoille täytenä yllä­tyk­senä vielä vuosia sen jäl­keen kuin neu­vot­te­lut oli aloitet­tu. Kyl­lä tuo Pohjois-Irlan­nin tilanne oli tiedos­sa ennen ja jäl­keen kansanäänestys­tä ja Pohjois-Irlan­nis­sa äänestet­ti­in EU eroa vas­taan. Todel­lisu­udessa Lon­toos­sa ja muual­la Englan­tia ei oltu kiinos­tunei­ta Pohjois-Irlan­nista pait­si sil­loin kun se ske­naario oli jo hyvin lähel­lä että Pohjois-Irlan­ti olisi yhdis­tynyt Irlan­nin tasaval­taan niin sil­loin kiinos­tus alkoi yhtäkkiä. Siinä John­son olisi uhran­nut puo­let val­takun­taa ilman laukaus­ta. Vähän samal­la taval­la kuin Gor­batsov uhrasi koko Neu­vos­toli­iton ilman laukausta.

      Vastaa

  11. Yhdys­val­lois­sa ja Iso-Bri­tan­ni­as­sa on kak­sipuolue­jär­jestelmä ja sel­l­aise­na aika eri­lainen siis kuin Suomes­sa. Käsite taitaa kyl­lä olla hie­man harhaan­jo­hta­va, kos­ka oikeasti niitä puoluei­ta on enem­män kuin kak­si. Kum­mas­sakin maas­sa on kuitenkin nähtävis­sä, näin olen käsit­tänyt, laa­jaa tyy­tymät­tömyyt­tä molem­pi­in val­ta­puolueisi­in, mikä on avan­nut tai mah­dol­lis­es­ti avaa­mas­sa tietä muille vai­h­toe­hdoille. Jos näin käy se olisi etenkin Yhdys­val­lois­sa aikamoinen poli­it­ti­nen mullis­tus. Kuvaavaa tosi­aan on, että tarvet­ta uud­is­tuk­sille nähdään ja ainakin Yhdys­val­lois­sa se kos­kee sekä Repub­likaane­ja että Demokraat­te­ja. En ver­taisi silti näitä kah­ta Kokoomuk­seen ja Demarei­hin, Demokraatit muis­tut­ta­vat enem­män mielestäni maltil­lista Kokoomus­ta kuin Demare­i­ta. Ja olen itse sitä mieltä, että jos koh­ta Demarei­den eväät on syö­ty, niin on kyl­lä Kokoomuk­senkin. Kuten Repub­likaanien ja Demokraat­tien. Kenel­läkään muul­lakaan vain ei vaiku­ta ole­van oikein selkeää visio­ta sit­ten sille, mikä olisi se uusi tie. Briteis­sä nousus­sa ovat olleet Reformipuolue, jota johtaa oikeistopop­ulisti Nigel Farage ja sikäläi­nen Vihreä puolue johta­janaan Zack Polan­s­ki, jota taas pide­tään jonk­in­moi­se­na vasem­mistopop­ulisti­na. Ts. kumpikin kär­jistää asioi­ta ilman tarkoi­tus­takaan löytää toimi­vaa ratkaisua.

    Vastaa

    1. Ennen­hän oli “sään­tö” jon­ka mukaan pääsi USA:n puoluekar­talle: demokraatit oli­vat mei­dän kokoomuk­semme keskil­in­jan porukkaa, rep­b­likaan­it mei­dän kokoomuk­semme oikeis­tosi­iv­en porukkaa. Mitään vasem­mis­toa tässä mielessä USAs­sa ei ole ollut. 

      Nythän tilanne on täysin eri.
      Trump ei ole mikään varsi­nainen repub­likaani, enem­minkin jonkin­lainen indi­vid­u­al­is­tisen anark­istis-pop­ulisti­nen henkilökult­ti jol­la hyvin vähän tekemistä minkään klas­sisen kon­ser­v­a­tivis­min kanssa. Ja Trumphan vie emop­uoluet­taan miten haluaa. 

      USA:n demokraatit ovat sen sijaan sekoitet­tu iden­ti­teet­tipoli­ti­ikan ja wok­en vul­gaareim­mil­la piirteil­lä + pop­ulis­mil­la hekin, ja heitä on vaikea aset­taa enää entiselle paikalleen heitäkään. 

      Jotkut piir­teet noista alka­vat olla tut­tu­ja jos­sakin mitas­sa jo tääl­lä meil­läkin, kun miet­ti­in per­su­jen ja vasem­mis­tomme ulostu­lo­ja ja esi­in­tymistä niin puolue- kuin kannattajatasolla.

      Vastaa

  12. Ehkä demarien malli kaatuu, kos­ka per­in­teinen hyv­in­voin­ti­val­tio ay-liikkei­neen toimii hyvin vain naisille. Nai­sista isom­pi osa julkisel­la sek­to­ril­la. Jos mies­val­taisille aloille joukkovoimal­la saadaan palkanko­ro­tuk­set, niin yri­tyk­set etsivät säästöjä irti­sanomisil­la. Jos kun­nal­lisil­la työ­paikoil­la nos­te­taan palkko­ja, niin nos­te­taan kiin­teistöveroa ja ote­taan velkaa. Julkisel­la sek­to­ril­la on mah­dol­lisu­us saa­da resursse­ja palkankorotuksille.

    Pitäisi rak­en­taa hyv­in­voin­ti­malli, joka kohtelee kansalaisia neu­traal­isti huoli­mat­ta siitä, onko nämä töis­sä julkisel­la sek­to­ril­la tai yksi­tyisel­lä sektorilla,

    Vastaa

  13. Ja olen itse sitä mieltä, että jos koh­ta Demarei­den eväät on syö­ty, niin on kyl­lä Kokoomuk­senkin. Kuten Repub­likaanien ja Demokraat­tien. Kenel­läkään muul­lakaan vain ei vaiku­ta ole­van oikein selkeää visio­ta sit­ten sille, mikä olisi se uusi tie. 

    Mut­ta kyl­lähän repub­likaaneil­la on selkeä visio uudek­si tiek­si jota tohi­nal­la nyt pan­naankin käytän­töön: Nopeasti syven­tyvä siir­tymä pois demokra­ti­as­ta, kohti etnona­tion­al­is­tista oligarkiaa.

    Ja ihan sama kehi­tys on nähtävil­lä myös kokoomuk­ses­sakin, mut­ta toki se ei ole vielä yhtä näkyvää tai selvää kuin se Yhdys­val­lois­sa on nyt. Enem­mänkin kokoomus ovat täl­lä het­kel­lä kuin repub­likaan­it 15v sit­ten. Ja se etnona­tion­al­is­mi tulee pääasi­as­sa ainakin tois­taisek­si vielä ulkop­uolis­es­ta puolueesta, eli per­su­ista. Yhteen­li­it­touma toimii niin että rahan val­lan aja­jat (oli­garkian kan­nat­ta­jat) saa­vat vapaat kädet edis­tää rahan val­taa, ja vastapain­ona he anta­vat vapaat kädet etnona­tion­al­is­teille edis­tää omaa maa­han­muut­to­vas­taisu­ut­taan ja kulttuuriprojektiaan.

    Jenkeis­sä tämä kaik­ki tapah­tui yhden puolueen sisäl­lä, Suomen monipuolue­jär­jestelmässä siihen muu­tok­seen vaa­di­taan use­ampia puoluei­ta. Ja ne puolueet ovat kyl­lä nyt löytäneet toisen­sa, ja nähtävästi ovat sen tulok­sista hyvin haltioissaan.

    Ja käyn­nis­sä ole­vat kri­isit anta­vat tilaisu­u­den myös toteut­taa sitä jär­jestelmä­muu­tos­ta. Ja kri­i­seistä meil­lä ei tule ole­maan pulaa jatkos­sakaan. Tulemme vielä kai­hol­la muis­tele­maan näitä auvoisia aiko­ja kun julkisen keskustelun eniten vatvo­ma “kri­isi” on julki­nen velka­an­tu­mi­nen. Kun hyv­in­voin­ti­val­tio­ta tohi­nal­la pure­taan nyt ihan vain itsepääte­tyn talouskurin nimis­sä, niin kun oikeat kri­isit alka­vat olla niin ilmeisiä että julki­nen brut­tove­lan määrä alkaa painua pri­or­i­teet­tilis­to­jen kär­jestä, niin jos emme yhtään viisas­tu ennen sitä niin edessä on hyvin kylmää kyytiä.

    Toki tämä ei ole mikään itses­tään­selvästi toteu­tu­va ennus­tus. Kokoomus voi vielä muut­taa suun­taa, jos puolueen sisäl­lä silmiä uskalet­taisi­in vähän nyky­istä enem­män raot­taa. Per­sut eivät tule muuttumaan.

    Vastaa

    1. Nim­imerk­ki Kil­go­relle kom­ment­ti­na että Marinin hal­li­tus lisäsi hyvin paljon pysyviä meno­ja toisin kuin Orpon hal­li­tus joka on ottanut velkaa pääasi­as­sa juok­se­vi­i­in menoi­hin ja samal­la leikan­nut huo­mat­tavasti enem­män kuin Marinin hallitus.

      Vastaa

      1. Nim­imerk­ki Kil­go­relle kom­ment­ti­na että Marinin hal­li­tus lisäsi hyvin paljon pysyviä meno­ja toisin kuin Orpon hal­li­tus joka on ottanut velkaa pääasi­as­sa juok­se­vi­i­in menoi­hin ja samal­la leikan­nut huo­mat­tavasti enem­män kuin Marinin hallitus. 

        Ja kaikesta leikkaamis­es­ta huoli­mat­ta Orpon hal­li­tus velka­an­tuu kol­man­nek­sen nopeam­mal­la tahdil­la mitä Marinin hal­li­tus. Tästä voi toki ottaa moni­akin näkökul­mia, mut­ta tässä muutama:
        * Jos ajatel­laan että hyv­in­voin­ti syn­tyy työstä kuten kokoomuskin usein tois­telee, niin ihmis­ten ajami­nen joukoit­tain työt­tömäk­si ei ole kansan­taloudel­lis­es­ti hyvää politiikkaa
        * Ehkä kansan­talout­ta ei voi vain leika­ta kasvu­un, ehkä kuitenkin tarvi­taan jotain muutakin
        * Poli­ti­ikan onnis­tu­mista ei var­maankaan kan­na­ta mita­ta vain kat­so­ma­l­la “paljonko mikäkin hal­li­tus leikkasi”

        Suomes­sa oli 2000-luvun ennä­tystyöl­lisyys Marinin kaudel­la ja velka­an­tu­misen kasvu (suh­teessa BKT) oli pysähtynyt. Sit­ten alet­ti­in “vas­tu­ullis­es­ti leikkaa­maan”, ja nyt velka­an­tu­mi­nen on kään­tynyt jyrkkään nousu­un, Suomen työt­tömyys on nous­sut EU:n ykkösek­si ja konkurssimäärät ovat korkeim­mil­laan sit­ten 90-luvun. Samal­la talouskasvu on polkenut nol­las­sa, samaan aikaan kun muual­la EU:ssa on ollut nousukausi.

      2. “Nim­imerk­ki Kil­go­relle kom­ment­ti­na että Marinin hal­li­tus lisäsi hyvin paljon pysyviä meno­ja toisin kuin Orpon hal­li­tus joka on ottanut velkaa pääasi­as­sa juok­se­vi­i­in menoi­hin ja samal­la leikan­nut huo­mat­tavasti enem­män kuin Marinin hallitus.”

        Koro­nan aiheut­ta­ma vel­ka oli 20 mil­jardin jom­mal­la kum­mal­la puolel­la. 18,8 taitaa olla useim­miten tois­tet­tu luku. Noin puo­let on siten ollut var­muudel­la kertaluonteista.

        Toinen suuri erä oli talouskasvus­ta tule­vat indek­siko­ro­tuk­set, jois­sa vm:n mukaan vtv kom­puroi. Siitä tuli suurek­si osak­si se 9 mil­jardin näkemysero. 

        Toki Nato oli sit­ten kallis päätös ja tämä menee todel­lakin sen vihaa­masi Marinin syyksi.

    2. Selit­tää hyvin min­un omaa teo­ri­aa lib­er­al­is­min ja markki­nal­ib­er­al­is­min kehityskulusta:

      Ensin tulo- ja var­al­lisu­userot kas­va­vat ja samal­la pääo­man ja varakkaiden poli­it­ti­nen val­ta kas­vaa. Moni lib­er­aali jostain syys­tä tun­tuu vihaa­van pop­ulis­tista demokra­ti­aa ja rakas­taa markki­noi­ta. Viral­lis­es­ti siis kyl­lä kan­nat­ta­vat demokra­ti­aa, mut­ta mon­elle vaan markki­nat menevät ohi kansan­val­lan, täl­löin poli­it­ti­nen val­ta siir­tyy sit­ten varakkaille. Jos val­ta jää vapaak­si, niin joku aina ottaa sen ja käyt­tää sitä. Lib­er­aalit usein val­it­se­vat kahli­ta demokraat­tista val­tio­ta anta­mal­la val­lan pois epädemokraat­tisille ja määritelmäl­lis­es­ti autoritäärisille voimille (varakkaat, eli­it­ti) suo­jel­lak­seen markki­noi­ta ja omaisuuksia. 

      Tämä kehi­tys sit­ten johtaa kansas­sa tyy­tymät­tömyy­teen ja huono-osaisu­u­den kasvu­un. Sit­ten tämä uusi val­lan saanut eli­it­ti kään­tää medi­an voimin tyy­tymät­tömyy­den mys­tisi­in ulkop­uolisi­in, jol­loin koko yhteiskun­ta alkaa kään­tyä kohti etnona­tion­al­is­tista fasis­mia. Kehi­tys on täysin orgaa­ni­nen ja perus­tuu yksilöi­den itsekkääseen oman edun tavoit­telu­un, käytän­nössä varakkaiden lyhyen aikavälin hyö­dyn ja voit­to­jen tavoit­telu­un, kos­ka he tekevät päätök­set ja heil­lä on se poli­it­ti­nen val­ta kun demokraat­tista päätök­sen­tekoa ja oikeusval­tio­ta on tehokkaasti rajoitet­tu [markkina]liberalismin vuoksi.

      Sinä Kil­go­re kir­joi­tat USA:sta ja Suomes­ta, mut­ta mielestäni sama kehi­tys alkaa hil­jalleen myös EU:ssa. Odot­takaa vain kun Sak­san ja EU:n teol­lisu­us kyykkää vielä pahem­min Kiinan nousus­ta (kiitos lib­er­aalit!) Auto­te­ol­lisu­u­teen on tulos­sa val­tavia irti­sanomisia. Mie­lenki­in­toista nähdä, mitä siel­lä tapah­tuu seu­raa­van 5 vuo­den aikan. Itse veikkaan kovaa ulko­maalais­vas­taisu­u­den, oikeis­ton ja mil­i­taris­min nousua ja velkaantumista.

      Sit­ten pääo­ma pyrkii supis­tu­van työväestön vuok­si ylisat­ur­oimaan työ­markki­nat pitääk­seen palkat ja työväen kuris­sa, vaik­ka samaan aikaan pauhaa medi­as­sa pop­ulis­tista etnona­tion­al­is­tista sanomaa liehitel­läk­seen osat­to­mia. Sit­ten ylisat­ur­oimal­la työ­markki­nat sosi­aal­i­tur­va näyt­tää liian anteliaal­ta kuluineen, joten sitä pitää leika­ta. Näin­hän kävi Suomes­sakin kun siir­ret­ti­in opiske­li­jat yleisen asum­istuen piiriin.

      Vastaa

      1. Nim­imerk­ki Stadis­tille kom­ment­ti­na tuo­hon Sak­san ja EU:n teol­lisu­u­den laskun ain­oa merkit­tävä tek­i­jä on se teol­lisu­u­den uusi­u­tu­mi­nen etenkin Sak­sas­sa on hyvin hidas­ta. Sakan auto­te­ol­lisu­udel­la kes­ki hyvin kauan omak­sua sähköau­to tuotan­to kun taas Kiinas­sa ja Yhdys­val­lois­sa tämä asia ymmäret­ti­in nopeam­min. Yhdys­val­lois­sa ei niinkään lib­er­aalien tai kon­ser­vati­ivien toimes­ta vaan Elon Muskin riskiyrit­täjyy­destä ja Kiinas­sa val­tiove­tois­es­ta teol­lisu­us­poli­ti­ikan ansioista.

    3. Nim­imerk­ki Kil­go­relle kom­ment­ti­na tuo­hon ennä­tystyöl­lisyy­teen ja velka­an­tu­miseen Marinin kaudel­la. Marinin kaudel­la oli alus­sa hyvä työl­lisyys­ti­lanne mut­ta sit­ten Ukrainan sodan alet­tua työt­tömyys alkoi nous­ta ja samoin velka­an­tu­mi­nen kun korot nousi­vat nol­la koroista 2% korkoi­hin. Orpon hal­li­tus peri nämä ongel­mat heti 2023. Marinin hal­li­tuk­sen bud­jet­ti oli vielä voimas­sa kun Orpon hal­li­tus tuli val­taan. Muual­la EU:ssa oli keinotekois­es­ti luo­tu nousukausi kos­ka EU elvy­tys­paket­ti vääristi monien maid­en talouden ja työllisyystilastot.

      Vastaa

      2. Muual­la EU:ssa oli keinotekois­es­ti luo­tu nousukausi kos­ka EU elvy­tys­paket­ti vääristi monien maid­en talouden ja työllisyystilastot. 

        Kyl­lä ne ihmiset oli­vat ihan aidosti töis­sä tekemässä aivan aitoa talouskasvua. Ja tääl­lä Suomes­sa ihmiset ovat oikeasti nyt mas­soit­tain työt­tömänä, aidosti pois­sa työ­paikoil­ta tekemästä sitä talouskasvua.

        Hyv­in­voin­ti syn­tyy työstä, ei siitä että ihmiset sul­je­taan koti­in­sa tehtaile­maan työhake­muk­sia työ­paikkoi­hin joi­ta ei huonon finanssipoli­ti­ikan vuok­si ole ole­mas­sa. Joukko­työt­tömyy­den aiheut­ta­mi­nen on yksinker­tais­es­ti vain huonoa poli­ti­ikkaa, ja sen myötä meiltä jää nyt syn­tymät­tä se hyv­in­voin­ti mitä nämä ihmiset tuot­taisi­vat jos heil­lä olisi töitä.

      3. Ei EU:n tukipaketis­sa ollut kyse suh­dan­nepoli­ti­ikas­ta, vaan “äänestäjien lep­u­ut­telus­ta” etelä-Europ­pas­sa, jot­ta nämä eivät “äänestäisi pop­ulis­te­ja”. Pohjois­es­ta siir­ret­ti­in etelään rahaa. Ei kukaan Suomes­sa vas­tus­taisi sitä, että etelästä siir­ret­täisi­in vaik­ka Suomeen rahaa suh­dan­nepoli­ti­ikan nimissä.

      4. Kuten arvon blo­gisti on tääl­lä esit­tänyt, keinotekoinenkin nousukausi toden­näköis­es­ti lisää luot­ta­mus­ta talouteen ja uskoa tule­vaisu­u­teen. Tästä syn­tyy sit­ten itseään ruokki­va kehä: raha liikkuu nopeam­min ja use­ampi pääsee töi­hin ja ihmiset nos­ta­vat lain­o­ja. Tietysti täy­tyy huole­htia samal­la siitä, että koti­mainenkin tuotan­to ja vai­h­to­tase ovat kun­nos­sa, jos velal­la oste­taan vain ulko­maista tuotan­toa niin raha vir­taa vain pikavauh­tia ulos.

        Sit­ten taas liian kova säästämi­nen ja kit­sastelu johtaa rahan kiertonopeu­den hidas­tu­miseen. Kukaan ei uskalla tehdä mitään, edes kulut­taa, kos­ka pelkää lähtevää työ­paikkaa ja sijoit­ta­mi­nen ja riskit näyt­tävät epä­var­moil­ta. Tässä Orpo ja kump­pan­it onnis­tu­i­v­at eri­no­mais­es­ti. Käytän­nössä pelot­te­liv­at suo­ma­laiset säästämään ja talouden jäähän, uskoa ja luot­toa huomiseen on vain vähän.

    4. Nim­imerk­ki Kil­go­relle tiedok­si että yksi oleelli­nen tek­i­jä finanssipoli­ti­ikas­sa on maail­man­talouden tilanne ja ikävä kyl­lä suh­danne muut­tui syksyl­lä 2023 negatiiviseksi.

      Vastaa

      1. Miten se suh­danne muut­tui niin negati­ivisek­si vain Suomes­sa? Voisiko syynä olla, että muual­la val­tio­val­ta kat­soi velvol­lisu­udek­seen suo­jel­la maan suhdannekehitystä?

      2. Nim­imerk­ki Kil­go­relle tiedok­si että yksi oleelli­nen tek­i­jä finanssipoli­ti­ikas­sa on maail­man­talouden tilanne ja ikävä kyl­lä suh­danne muut­tui syksyl­lä 2023 negatiiviseksi. 

        Eli hal­li­tus on tehnyt myötäsyk­listä finanssipoli­ti­ikkaa, syven­täen negati­ivista suhdannetta?

        Toisaal­ta tääl­lä oli puoli vuot­ta sit­ten Juhana Var­ti­ainen ker­tomas­sa että hal­li­tus nimeno­maan ei ole tehnyt myötäsyk­listä suhdannepolitiikkaa:
        https://www.soininvaara.fi/2025/10/04/mita-ajattelen-velkajarrusta/#comment-678923

        Ja tosi­aan kuten Osmo sanoi, muual­la Euroopas­sa on ollut oikein hyvä suh­danne. Näyt­tää tosi­aan että olemme ihan itse luoneet tämän talouden kur­ju­u­den tänne Suomeen.

  14. “Jos demareil­la olisi vas­taus nykya­jan ongelmi­in, he eivät var­maankaan salaisi sitä eikä Antti Lindt­man vaikenisi kysyttäessä”

    Juk­ka Lind­ström heit­ti kovasti huumo­ria tuos­ta, kun Antti Lindt­manin vas­taus kaik­keen oli että kysymyk­si­in vas­tataan vas­ta syksyl­lä 2026.

    https://www.youtube.com/watch?v=sSmQQz7LPuM#t=2m57s

    Vastaa

  15. Tule­vaisu­udessa täy­tyy vali­ta kahdes­ta vaihtoehdosta:

    1. Val­tio ei mak­sa velko­jaan ainakaan kokonaan.
    2. Luovu­taan demokratiasta.

    Tämä johtuu siitä, että äänestäjien enem­mistöä ei voite­ta sel­l­aisel­la poli­ti­ikalla, jol­la kerätään val­tavasti vero­ja van­ho­jen velko­jen maksamiseen. 

    Äänestäjät kysyvät ihan perustel­lusti, mik­si min­un pitäisi mak­saa edel­lis­ten hal­li­tusten hölmöilystä ja äänestävät niitä, jot­ka lupaa­vat lopet­taa hölmöilyn. 

    Heitä voidaan syyt­tää pop­ulis­teik­si tai mik­si vaan, mut­ta demokra­ti­as­sa enem­mistö päät­tää, ellei sit­ten kuun­nel­la van­haa Stal­in­in viisaut­ta äänen­lask­i­joiden tärkeydestä.

    Vastaa

    1. Kauko kir­joit­ti:

      “Tämä johtuu siitä, että äänestäjien enem­mistöä ei voite­ta sel­l­aisel­la poli­ti­ikalla, jol­la kerätään val­tavasti vero­ja van­ho­jen velko­jen maksamiseen. ”

      Se olisi jo iso haaste, jos velko­ja mak­set­taisi­in takaisin, mut­ta jo pelkät iso­jen van­ho­jen korotkin ovat val­ta­va haaste. Nykylin­ja­han on jo vuosia läht­enyt siitä, että velko­ja ei edes koite­ta mak­saa net­tomääräis­es­ti kat­sot­tuna takaisin, vaan että tavoit­teena on, että velat hoitu­vat niin, että inflaa­tio kutis­taa niiden osu­ut­ta ajan edetessä BKT:sta.

      Jos korot nousi­si­vat esim. 10 %:n tasolle, EU-maista aika moni käytän­nössä kaa­tu­isi van­ho­jen lain­o­jen korko-ongel­maan, ellei samal­la olisi mas­si­ivista inflaatiota.

      Val­tion ongel­ma ei ole kuitenkaan vain van­ha rahalli­nen vel­ka, vaan kaik­ki muukin van­ha sitoumuskan­ta. Suomenkin val­ti­ol­la on monia todel­la van­ho­ja sitoumuk­sia, jot­ka tosi­asi­as­sa mak­sa­vat val­ti­olle val­tavasti, mut­ta joista se ei ole kyen­nyt irtau­tu­maankaan — mut­ta vielä enem­män niitä on osal­la muista EU-maista. Val­tioiden pitäisi löytää keino päästä edes ker­ran 50 vuodessa eroon jol­lain taval­la haitalli­sista van­hoista sitoumuksistaan.

      Men­neisyy­dessä ne pois­tu­i­v­at usein sitä kaut­ta, että tuli val­lankaap­paus, joka poisti van­hat sitoumuk­set. Tai että val­tion sitoumuk­set annet­ti­in hal­lit­si­jan sitoumuk­se­na, jon­ka voimas­sao­lo lähtöko­htais­es­ti lakkasi hal­lit­si­jan kuol­lessa. Nyt kun on pitkäaikaiset demokraat­tiset oikeusval­tiot, siinä on mon­et omat etun­sa, mut­ta se rakenne on ajanut mon­et val­tiot velka­an­tu­maan, kun seu­raavis­sa vaaleis­sa parem­min pär­jäämi­nen onnis­tuu usein parem­min velka­an­nut­ta­mal­la val­tio­ta, ja val­tion­velkaa säästöil­lä merkit­tävästi lyhen­täneet äänestetään demokra­tiois­sa usein vaaleis­sa ulos seu­raavas­ta hal­li­tuk­ses­ta, kun kansa opti­moi omaa talout­taan eikä val­tion taloutta.

      Vastaa

  16. Minä taas arve­len, että jos suo­ma­lainen hyv­in­voin­ti­val­tioperinne jos­sain säi­lyy, niin Virossa:
    1. Kielisuku­laisu­us ja yhteinen vihollinen
    2. Suomen­lah­den sisäi­nen sol­i­daarisu­us oli vielä 40 vuot­ta sit­ten hui­pus­saan — nyt suun­nilleen tuo aika on kulunut siitä kun vas­taa­va koskikin Pohjanlahea,
    3. Riip­pumat­ta lentämisen poli­it­tis­es­ta ase­mas­ta laiva­mat­ka ei juuri päästöjä tuot­taisi, kun­han huomio siir­retään mereltä maihin.
    4. Virossa jokainen asun­to on oma kiin­teistön­sä ainakin neu­vos­toaikai­sis­sa ker­rostalois­sa eli talo­jen yhteiset asi­at hoitu­vat miten sat­tuvat — tämä pakot­taa naa­pu­rit läm­mi­tys­tä myöten sol­i­daarisu­u­teen siinä mis­sä suo­ma­laiset asun­non­o­mis­ta­jat miet­tivät vain ker­ran vuodessa pari tun­tia omia etuja.

    Vastaa

    1. Kak­si meitä yhdis­tävää ja ruot­salai­sista erot­tavaa asi­aa unohtui:
      1. Valuutta
      2. Aikavyöhyke

      Läm­mi­tyskäytän­nöistä voi lukea tästä: https://todellinentallinna.blogspot.com/2012/11/virossa-lampo-on-luksusta.html Eräs Itä-Viru­maal­la neu­vos­toa­jan ker­rostalos­sa asu­va tut­tu voi vahvis­taa. Kuulem­ma tiet­ty­jen asun­to­jen hin­taa las­kee ihan jo se, että naa­pu­rit tarvit­se­vat toisi­aan jaka­maan läm­pöku­lu­ja. Ei siis käy mitään maunulanmuumioita.

      Vastaa

    2. On, väitinkö muu­ta? Ruot­sil­la on oma, Tukhol­maan keskitet­ty rahapoli­ti­ik­ka, me ja viro­laiset taas olemme ulkois­ta­neet sen Frankfurtiin.

      Point­ti oli lähin­nä, että minus­ta meil­lä alkaa olla enem­män yhteistä viro­lais­ten kuin ruot­salais­ten kanssa. En kauheasti yllät­ty­isi, jos vielä lähivu­osikym­meninä nähtäisi­in saman­laista muut­toli­iket­tä Viroon kuin 1960–70-luvulla Ruotsiin.

      Yhden edun voisi vielä maini­ta: vähän lämpimämpi ilmas­to. Yhteis­tu­umin ulkois­tet­tu päästöpoli­ti­ik­ka suosii Viroa.

      Vastaa

      1. Nim­imerk­ki Ras­mussen olleet kom­ment­ti­na tuo­hon euro jäsenyy­teen. Ruot­sis­sa käy­dään täl­lä het­kel­lä erit­täin paljon keskustelua siitä pitäisikö Ruotsin liit­tyä euroon. Jopa 2000-luvun alun euron vas­tus­ta­jan ovat nyt kään­täneet euro jäsenyy­den puolelle. Virossa asuu jo täl­lä het­kel­lä paljon suo­ma­laisia mut­ta lähin­nä vero­jen takia ei työllisyyden.

      2. No jaa, viimeiset 14 vuot­ta eli samal­la kun Suomes­sa on painit­tu vaikeuk­sis­sa, Ruotsin kru­unu on devalvoitunut jatku­vasti eli van­hoil­la opeil­la näen­näis­es­ti ja vain näen­näis­es­ti köy­hdyt­tänyt maa­ta. Aikooko ne siel­lä Tukhol­mas­sa muuten myön­tää talous­no­belit sil­loinkin kun koko keskus­pankin. tehtävä käy paljon hämäräperäisemmäksi?

        Ihan vain tiedok­si myös: minus­ta Suomen EU-jäsenyys oli hyvä idea, eurosta en ole niin var­ma, mut­ta lähin­nä eri syistä kuin kuviteltiin:
        1. Kulu­tus­tuot­tei­ta koske­va EU-sään­te­ly keskit­tyy kyl­lä paljon olen­naisem­pi­in asioi­hin kuin Suomen kil­pailu­vi­ra­nomaiset — esim. Valion maitoso­ta yrit­ti tuho­ta kil­pailun, vaik­ka eikö talousop­pi sano, että ali­hin­noit­telul­la saatu monop­o­li ajaa koko lafkan konkurssi­in? Samal­la EU pakot­taa ker­tomaan täysin suo­raan niiden vehkei­den, jois­sa se maito säi­lytetään, sähkönku­lu­tuk­set ja kapasiteetit.
        2. Lentoalan kil­pailu ja byrokra­t­ian pois­tu­mi­nen voimis­ta­vat vuorovaiku­tus­ta mei­dän ja hei­dän välil­lä — käytän­nössä nuoriso sekä tääl­lä että muual­la EU:ssa oppii nyt tois­t­en­sa virheistä taval­la, jota van­hempi ikälu­ok­ka ei osaa kuvitella.
        3. Suomen geopoli­ti­ik­ka, his­to­ria ja maan­puo­lus­tushen­ki takaa­vat, ettei EU:lla ole varaa provosoi­da meitä samoin kuin 15 vuot­ta sit­ten kreikkalaisia — eikö kreikkalaisillekin ole aikamoinen etu että heil­lä on varaa kiristää idästä tulevilla?

      3. Nim­imerkk­ki Ras­musse­nille kom­ment­ti­na tuo­hon Kreikan tilanteeseen eurokri­isin aikana. Sil­loin kri­isi oli koko Välimeren euro­maid­en kat­ta­va rahoi­tuskri­isi. Suomen velka­an­tu­mi­nen on pitkä pros­es­si ja olemme eri ase­mas­sa kuin Kreik­ka, Italia, Espan­ja ja Por­tu­gali jos­sa oli rak­en­teel­lisia ongelmia joiden uud­is­t­a­mi­nen vei näiltä mail­ta mon­ta vuot­ta . Suomen rak­en­teel­lisia ongelmia ei ole onnis­tut­tu kor­jaa­maan per­in­teisel­lä kolmikan­nal­la ja nyt Orpon hal­li­tus muut­ti tilan­net­ta niin että se vei uud­is­tuk­set läpi ilman kolmikan­taa. Rin­teen hal­li­tus uskoi vielä kolmikan­taan ja lop­putu­los oli tyhjä paperi.

      5. “Ruot­sis­sa käy­dään täl­lä het­kel­lä erit­täin paljon keskustelua siitä pitäisikö Ruotsin liit­tyä euroon. Jopa 2000-luvun alun euron vas­tus­ta­jan ovat nyt kään­täneet euro jäsenyy­den puolelle. ”

        Ruot­sidemokraatit ja viher­vasem­mis­to ovat tässä löytäneet toisen­sa, eli molem­mat vas­tus­ta­vat euroa. On vaikea kuvitel­la sel­l­aista hal­li­tus­po­h­jaa joka päät­täisi uuden kansanäänestyk­sen jär­jestämis­es­tä ja vielä vaikeampi että euron kan­nat­ta­jat sen voit­taisi­vat. Varsinkin kun Suo­mi ei ole mil­lään taval­la kan­nus­ta­va esimerkki.
        Suo­ma­lainen media kyl­lä antaa kuvan että Ruot­si on ihan koh­ta liit­tymässä. Tässä vuodelta 2008 🙂

        https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001598070.html

      6. Ihan vaan tiedok­si myös: minus­ta Suomen kehi­tys on monel­la tapaa muis­tut­tanut enem­män Latvi­aa kuin Viroa. Latvi­aankin vuo­den 2008 meno iski heti erit­täin rajusti, Suomes­sa seu­raus vaikut­taa olleen vain paljon pehmeämpi, mut­ta yleisessä elin­ta­sos­sa on jatku­vasti lähen­nel­ty heitä ja erkaan­nut­tu muista Pohjoismaista.

        Yhtäläisyyk­siä:
        1. Evanke­lis-luter­i­lainen perinne, luul­tavasti jatku­van Itämeri-vuorovaiku­tuk­sen takia, vaik­ka yleis­es­ti uskon­not ovat maas­sa aika sikin­sokin sekaisin, mut­ta niin ne ovat jo täälläkin
        2. Itsenäisyys on uusi asia eikä todel­lakaan mikään itses­tään­selvyys, varsinkaan nykyään.
        3. Yhteis­tu­umin Frank­fur­ti­in ulkois­tet­tu rahapolitiikka
        4. Varsin pieni kielialue — liet­tuan kieli on kyl­lä sukua, mut­ta heti kauem­pana nati­ivi kieli on täysin arvo­ton. Liet­tuas­sa katoliset per­in­teet ovat myös paljon vahvemmat.
        5. Ker­rostalokult­tuuri muis­tut­taa kyl­lä minus­ta enem­män Suomea kuin Viron — tästä voi lukea neu­vo­ja asun­nonos­ta­jalle: https://www.rgsl.edu.lv/uploads/research-papers-list/28/udris-final-article.pdf
        6. Jatku­va aivovuo­to lähin­nä muualle maanosaan
        7. Saman­lainen bios­fääri ja sen mukaiset per­in­teet luon­non hyödyntämisestä

        2008 juuri ennen “lamaa” kävin Riias­sa. Mitä kouluikäiselle jäi mieleen:
        1. Arkkite­htu­uri, sää ja ihmis­ten käytös muis­tut­ti­vat paljon Suomea, kieli vain ei.
        2. Riian TV-torni ja näkymät sieltä oli­vat hienot, sen ja lähim­män bus­sipysäkin välis­es­tä käve­ly­po­lus­ta ei voin­ut samaa sanoa. Tur­is­te­ja ei silti aivan huip­ulle päästet­ty ja paik­ka oli niin autio, että yksi lipun­myyn­nistä tuli ylös oppaak­si. Miten Eif­fel-tornin ver­tainen paik­ka oli noin unohdettu?
        3. Van­han kirkon por­taat johti­vat alas eikä ylös, aika vaa­ti­mat­toman oloista vaik­ka kirkko sinän­sä oli ihan hieno. Lipun­myyn­nistä lop­pui vaihtokassa.
        4. Vapau­den­pat­sas kieli aika saman­lais­es­ta ajat­telus­ta kuin meille on ker­rot­tu talvisodasta.
        5. Kulkukisso­ja oli pil­vin pimein, minus­ta oli­vat ihan sympaattisia.
        6. Oop­i­um oli ilmeis­es­ti hyvä nimi kahvilalle.
        7. Eräässä toises­sa kahvi­las­sa sinän­sä ihan hyvän­tah­toinen van­ha nainen oli jos­sain aineis­sa tai vas­taavas­sa, en muista jät­tikö hän sinne rahaa mut­ta ainakaan kukaan ei tul­lut karkot­ta­maan. Meille puolestaan annet­ti­in väärät ruoat.
        8. Suo­ma­laiset brän­dit oli­vat tosi näkyviä.

        Yhteen­ve­to:
        1. Kaupun­ki oli häm­men­tävän huonos­ti varautunut tur­is­tei­hin, vaik­ka kiin­nos­tavaa nähtävää oli paljon.
        2. Köy­hyys Suomeen näh­den oli ilmeistä, mut­ta mis­tään kehi­tys­maas­ta ei voin­ut puhua, uutis­sa näki paljon pahempaakin.
        3. Muuten muis­tut­ti paljon Helsinkiä. Oikeas­t­aan demar­i­unel­mat näkyivät toteu­tu­van siel­lä parem­min kuin tääl­lä kun nyt miet­tii — kaikil­la oli ihan OK-tason vaat­teet ja kengät, talot oli­vat kohtuukun­nos­sa ja päivit­täiset aska­reet sujui­v­at niis­sä, ihmiset eivät paljoa toisi­aan ärsyt­täneet, tuh­laile­via ja nar­sis­tisia tur­is­te­ja ei osat­tu huomioida.

        Kan­nat­taisiko­han käy­dä uudelleen ihan vaan kat­so­mas­sa, mil­laista tule­vaisu­ut­ta odot­taa täällä?

    3. Nim­imerk­ki Ras­musse­nille kom­ment­ti­na tuo­hon kru­u­nun arvoon. Ruotsin keskus­pankil­la on sama man­daat­ti kuin EKP:llä ja sen rahapoli­tikkka seu­raa EKP:n korko ja rahapoli­ti­ik­ka eli tuo väite että Ruotsin kru­unu olisi devalvoitunut jatku­vasti eli van­hoil­la opeil­la ei päde kos­ka Ruotsin keskus­pank­ki ei ole puut­tunut mil­lään suuril­la osto tai myyn­ti oper­aa­tioil­la kru­u­nun arvoon sen jäl­keen kun kru­unu päästet­ti­in kel­lumaan 1992. Kru­unu on devalvoitunut markki­navoimien seu­rauk­se­na ei keskus­pankin rahapolitiikan. 

      Deval­vaa­tiot kyl­lä köy­hdyt­tävät pitkäl­lä välil­lä kansalais­ten ostovoimaa sen jäl­keen tehdyt palkanko­ro­tuk­set jäävät maltil­lisek­si. Ennen kel­lu­van val­u­u­tan aiko­ja heti deval­vaa­tion jäl­keen seurasi suuret palkanko­ro­tuk­set mut­ta korkea inflaa­tio taas söi ostovoimaa. Tämä kon­sti ei ole pätenyt Suomes­sa eikä Ruo­tiss­sa vuo­den 1992 jol­loin mark­ka ja kru­unu päästet­ti­in lop­ullis­es­ti kellumaan.

      Vastaa

  18. Mut­ta kun Suomes­sa ei ole toteut­tamiskelpoista ohjel­maa yhdel­läkään. puolueel­la ja Orpon hal­li­tuk­sen ohjel­makin oli pelkkää juh­la­puhet­ta. Ja nyt se ilmoit­taa vielä että kaik­ki sen keinot talouden tas­apain­ot­tamisek­si on käytet­ty mut­ta vel­ka vaan jatkaa kasvuaan ennä­tys tahtiin..

    Mis­sä ovatkaan kokoomuk­sen, perus­suo­ma­lais­ten, RKP:n, KD:n tai vaik­ka vihrei­den toteut­tamiskelpoiset ohjel­mat? Eivät missään.

    Vastaa

    1. Nim­imerk­ki AKK:lle kom­ment­ti­na että Orpon hal­li­tus on jo toteut­tanut suurim­man osan hal­li­tu­so­hjel­maan kir­ja­tus­ta tavoit­teista. Pait­si ikävä kyl­lä ei velkaantumista.

      Vastaa

      1. Nyt kyl­lä tuli vähän soopaa.
        Mikä osa on hal­li­tu­so­hjel­mas­ta saatu otetutettua?
        Ohjel­man kolme esim­mäistä kap­palet­ta on men­nyt aivan toiseen suuntaan.

      2. Eli sen perus­teel­la voidaan tode­ta sen epäon­nis­tuneen pahasti tärkeim­mässä tavoit­teessaan ja voidaan oikeutetusti kysyä, että tuki­vatko nuo muut tavoit­teet velka­an­tu­misen hillit­semistä. Eivät tuke­neet! Ja se Orpon hal­li­tuk­sen ohjel­ma oli ja on todel­lakin juh­la­puhet­ta minkä jokainen voi kyl­lä omin silmin todentaa.

        Eikä hal­li­tus­puolueil­la ole esit­tää mitään sel­l­aista ohjel­maa jol­la suun­ta voisi muut­tua. Niil­lä ei ole esit­tä yhtään mitään, saati­ka vielä järkevästi toteut­tamiskelpoista. Eikä se että on toteutet­tu kir­jat­tu­ja tavoit­tei­ta tarkoi­ta todel­lakaan tulosten perus­teel­la että saavute­tut osa­tavoit­teet ja toimet oli­si­vat olleet järkeviä.

      3. Orpo ehtii vielä nos­ta­maan val­tion nimi­in muu­ta­man kymme­nen mil­jar­dia velkaa. 

        Jokainen euro, mitä ehtivät ottaa on tuloa omil­la tileil­lä ja ongel­ma Antille.

    2. No olen ollut yleis­es­ti tyy­tyväi­nen tähän hal­li­tuk­seen. Suurim­mat ongel­mat aiheut­ti edelli­nen hal­li­tus, ja lisäk­si vaalien jäl­keen oppo­si­tion käyn­nistämä yleis­lakko joka las­ki Suomen bruttokansantuotetta.

      Muuten hal­li­tu­so­hjel­ma on ollut hyvä, olisi voin­ut leika­ta enem­mänkin. Tyh­miä päätök­siä hal­li­tuk­selta oli­vat ain­oas­taan ALV nos­to, työt­tömyys­tur­van 300€ suo­jaosan pois­to ja aikuisk­oulu­tustuen pois­to. Noi­ta asioi­ta oppo­si­tiokin hil­jat­tain kritisoi.

      Näkökul­mani poli­ti­ikkaan on puh­taasti (globaalis­sa) taloudessa ja (globaalis­sa) tur­val­lisu­udessa ja Suomen ase­maan siinä. Suomen tulisi tehdä kaikken­sa että tääl­lä on talouskasvua ja pääo­mia pysyä muiden pohjo­is­maid­en kehi­tyk­sessä mukana.

      Seu­raa­va hal­li­tus pääsee sit­ten toden­näköis­es­ti naut­ti­maan nykyisen hal­li­tuk­sen pohjus­ta­mas­ta talouskasvus­ta ja mah­dol­lisen Ukraina-Venäjä lien­ny­tyk­sen tuo­mas­ta talouskasvus­ta Euroopas­sa. Eli SDP pääsee peru­maan leikkauk­sia ja jatka­maan velka­an­tu­mista. Ja kansa hurraa.

      Vastaa

      1. Nim­imerk­ki TL:lle kom­ment­ti­na tuo­hon syksyn 2023 ns yleis­lakkooon oli demarei­den ja ay-liikeen oper­aa­tio jol­la pyrit­ti­in heiken­tämään per­su­jen kan­na­tus­ta. Per­sut voivat itsekin syyt­tää itseään tässä asi­as­sa kos­ka heil­lä ei ollut vaalien aikana mitään todel­lista vaalio­hjel­maa joka olisi ottanut kan­taa puolueen talous­polit­ti­iset tavoitteet.Persut levit­tivät huhu­ja että Kokoomuk­sel­la ja demareil­la olisi ollut salainen kas­sakaaap­pisopimus jos­sa olisi tule­van sinipuna­hal­li­tuk­sen ohjel­ma joka esiteltäisi­in sit­ten vaalien jäl­keen Sää­ty­talos­sa. Mitään kas­sakaaap­pisopimus­ta ei ollut ja per­sut huo­ma­si­vat että hehän ovat hal­li­tus­neu­vot­teluis­sa ilman että heitä olisi sinne suo­raan pyy­det­ty. Per­su­jen kan­na­tus on laskenut syksys­tä 2023 läh­tien. Vähän nousua on tul­lut mut­ta tais­telu kol­man­nen suurim­man puolueen ase­mas­ta Kepun rin­nal­la on ollut mie­lenki­in­toista seurata.

  19. Iso ongel­ma demareille (ja yhteiskun­nalle) on, että Vasem­mis­toli­it­to ja Vihreät ovat nykyään posi­tioituneet vah­vasti aka­teemis­ten naisäänestäjien tun­tei­den edun­valvon­ta­puolueik­si. Äänestyspäätök­sis­sä vaalien het­kel­lä mar­gin­aalil­la domi­noi aina joku (nykyään yleen­sä someve­toinen) yksi kamala asia jota pitää vas­tus­taa, ja demar­it eivät tar­joa tätä niin avoimesti.

    Perus­suo­ma­laiset ovat vas­taavasti ei-aka­teemis­es­ti ori­en­toitunei­den miesten tun­tei­den edunvalvontapuolue. 

    Tule­vaisu­usku­van rak­en­tamisel­la yhteiskun­nal­lisil­la säädös- ja lain­säädän­tö­muu­tok­sil­la hark­i­tusti on äänestyskopeis­sa entistä vähem­män kysyntää. 

    Todel­la sääli tosi­aan, että Demareil­la (ja Vihreil­lä) voisi eri­tyis­es­ti tähän ajanko­htaan olla taus­to­jen­sa puoles­ta paljonkin annet­tavaa nimen omaan teknokraat­tisi­in vii­saisi­in ratkaisui­hin, mut­ta äänestäjäkun­nan veto on muualla.

    Vastaa

  20. Kokoomus­lais­ten riemu talouskasvu­lu­vuista viime viikol­la on ollut pikkaisen huvit­tavaa. Siinä ei ole annet­tu fak­to­jen häir­itä hyvää tarinaa. 

    Tilas­tokeskus kor­jasi viime vuo­den talouskasvun luku­ja ja arvio talouskasvus­ta nousi 0,2 pros­en­tista 0,8 pros­ent­ti­in. Tämän vuo­den ennustet­ta on myös nos­tet­tu. Se on nyt 1,2 %. Talouskasvu ei ole vain pros­ent­tiluku­ja, vaan myös ver­tailua siihen, mis­tä tasos­ta ponnistetaan.

    2022 toteu­ma, kun val­ta siir­tyi OrpoP­urralle oli 41 468 euroa, tämän vuo­den ennakko 40 942 euroa ja ensi vuo­den ennuste 41 433 euroa. Jos luvut pitävät, olemme vuon­na 2026 vas­ta saavut­ta­mas­sa vuo­den 2022 tasoa. Emme siis vieläkään pääse yli siitä rahavaro­jen siir­rosta köy­hiltä rikkaille. 

    On tärkeää, ettei talouskeskustelu muu­tu pelkäk­si hehku­tuk­sek­si tai synkiste­lyk­si. Tarvit­semme pitkäjän­teistä kasvua, investoin­te­ja ja työl­lisyyt­tä, jot­ta suo­ma­laisille näky­isi todel­lista paran­nus­ta arkeen. Kokoomus­lais­ten rinkirunk­kaus sille, että Marinin ajan taso on jo melkein saavutet­tu on käst­tämätön­tä. Muis­tan edelleen elävästi sen keskustelun, jota oikeis­to­laiset kävivät val­tion velka­kel­loa koskien. Epämiel­lyt­tävä fak­ta oli, että tilas­tos­ta ei mil­lään otan­nal­la saanut häviämään sitä, että Marinin hal­li­tuk­sen lop­pupuolel­la val­tion vel­ka suh­teessa BKT:hen oli laskus­sa ja hyvä työl­lisyys­ti­lanne teki aidosti hyvää koko maalle. Se on oma­l­la taval­laan jän­nä, että oikeis­to­lais­ten useim­miten linkkaa­ma talouteen liit­tyvä net­ti­sivu on nyt heil­lä kokon­aan pannassa. 

    https://velkakello.fi/

    Ja onhan se haus­ka, että oikeis­ton eniten hehkut­ta­ma sivus­to alle­vi­ivaa nyt sitä, että olette itsenäisen suomen his­to­ri­an suurin pas­ka ikinä

    Vastaa

  21. Maa­han­muut­ta­jia ei enää juurikaan tarvita. 

    Tekoä­ly alkaa vapaut­taa työn­tek­i­jöitä kovaan tahti­in, se on tehty nyt selväk­si val­tion­hallinnonkin suun­nas­ta, kuten olemme kaik­ki var­masti HS:stä luke­neet. Arviot liikku­vat sadois­sa tuhansissa. 

    Tässä on yksi vaalien tärkeim­mistä teemoista. Myös demareille. 

    Perus­tu­lol­la pyöritet­tävään Suomeen tuskin tarvi­taan lisää ihmisiä.

    Vastaa

    1. Min­un ymmärtääk­seni tekoä­lyl­lä, tai ainakaan sil­lä mitä täl­lä het­kel­lä kut­su­taan tekoä­lyk­si, ei pystytä kor­vaa­maan maahanmuuttajien/siirtotyöläisten tekemiä töitä (ruokalähetit, raken­nustyöt, mar­jan­poim­inta ym. maat­aloustyöt jne.) vaan nimeno­maan tek­stin­tuotan­toon ja muuhun vas­taavaan liit­tyviä töitä, joi­ta siis pääasi­as­sa tekee nk. kan­taväestö. Ainakin siir­to­työläis­ten osalta kyse on tietenkin siitä, että he voivat tehdä töitä halvem­mal­la kuin kan­taväestö, kos­ka eivät asu vak­i­tuis­es­ti Suomes­sa jol­loin elinkus­tan­nuk­set kohdis­tu­vat pääosin siihen halvem­man kus­tan­nus­ta­son koti­maa­han. Maa­han­muut­ta­jatkin ovat käsit­tääk­seni yleis­es­ti ottaen valmi­impia tekemään töitä halvem­mal­la. Se on peri­aat­teessa myös kan­taväestön etu, kos­ka kalli­im­mal­la kan­taväestöl­lä teetet­ty työ aiheut­taisi vas­taavasti hin­toi­hin nousu­painet­ta. Näin talousjär­jestelmä toimii, tuotan­non siirtämi­nen takaisin Kiinas­ta Suomeen aiheut­taisi käytän­nössä elin­ta­son laskua samas­ta syys­tä. On mah­dol­lista että tekoä­ly saadaan tuo­duk­si mukaan myös näi­hin töi­hin, mut­ta sikäli kuin tekoä­lyä tun­nen, se ei näil­lä ns. laa­joil­la kie­li­malleil­la vielä onnis­tu. Minus­ta julkisen sek­torin työn­tek­i­jätkin nos­ti­vat esi­in sen, että ei kie­li­malli osaa vielä vaip­paa vai­h­taa eli arvio sadois­tatuhan­sista työn­tek­i­jöistä voi olla vähän löysä. Taisi­vat kyl­lä häveliääm­min puhua “tur­val­lis­es­ta sylistä”.

      Vastaa

      1. Mik­si maa­han­muut­ta­jia pitäisi tuo­da tekemään mainit­semi­asi töitä, kos­ka perus­toimit­ta­jia, kie­lenkään­täjiä, palkan­lask­i­joi­ta, ark­istoi­jia, hallinnon väkeä, perus­datan käsit­telijöitä, koodare­i­ta, koulu­tus­su­un­nit­telijoi­ta ja yms. yms. vapau­tuu tekemään näitä töitä palve­lu­talois­sa, hoito­laitok­sis­sa, huol­los­sa ja siivouksessa? 

        Kai nyt järkeväm­pää olisi että töitä näin uudelleen jaka­mal­la väl­tetään työt­tömyy­den kasvu jon­nekin 30 pros­entin tasolle?
        Nämä ihmiset sitä pait­si ovat jo yhteiskun­nan jäseniä, osaa­vat suomen kie­len ja jakanevat ainakin yleisim­mät pohjo­is­maiset arvot ja normit.

      2. Kiin­nos­taako tässä nyt mikään muu kuin se miten täl­lä voisi perustel­la maa­han­muu­ton rajoittamista?

    2. Nim­imerk­ki tekoä­ly pois­taa maa­han­muu­ton tarpeen kom­ment­ti­na siihen että tekoä­ly pois­taisi maa­han­muu­ton tarpeet. Osmo Soin­in­vaara tote­si kir­joituk­ses­saan Kasvu on luo­vaa tuhoa (julka­istu 5.10.2025) min­ulle kom­ment­ti kohdas­sa (päivät­ty 30.10.2025) että Lor­di Keynes ennusti vuon­na 1930, että nyky­ih­mi­nen tek­isi työtä 15 tun­tia viikos­sa . Kom­men­toin Soin­in­vaar­alle samas­sa blo­gis­sa että Bill Gates on ennus­tanut että tekoä­ly kor­vaa monia ihmistyötä 10 vuodessa. Olisi mie­lenki­in­toista pala­ta 10 vuo­den päästä tuo­hon Gatesin ennus­tuk­seen toteu­tuuko se 10 vuodessa vai meneekö siihen pidem­pää vai onko kehi­tys nopeam­paa. Lor­di Key­nesin ennus­tuk­ses­ta on koh­ta kulunut 100 vuotta.

      Vastaa

    3. Jonkin­lainen perus­tu­lo saat­taisi toteu­tua 2031 men­nessä. Val­tio­hallinnos­sa puhut­ti­in tuos­ta vuodes­ta, kun tekoä­ly selvästi olisi vähen­tänyt työvoiman tarvet­ta. Lasse Laak­so­nen samaan aikaan alka­nut puhua perus­tu­lon puolesta.

      Vastaa

      1. Kyl­lä, mut­ta AI:n myötä syyt tuo­da maa­han lisää väestöä ovat pois­tuneet, jos, ja kun, AI tulee vapaut­ta­maan kym­meniä tai sato­jatuhan­sia osaa­jia uusi­in töihin. 

        Kyl­lä se perus­tu­lonkin vaa­ti­ma val­tion tuloveropo­h­ja ja ‑rahoi­tus­po­h­ja pitää duu­ni-duu­nil­la eli yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la jos­sakin ensin tekemäl­lä tehdä ennen kuin sitä voidaan alkaa jakaa.
        Työn­sä menet­täneitä on aika vaikea verottaa. 

        Uusia ihmisiä ulko­mail­ta pelkän perus­tu­lon piiri­in nyt ei ainakaan kan­na­ta tuo­da. Fuk­tio siihen puuttuu.

      2. Nim­imerk­ki joopa­joo o0n tuos­sa oike­as­sa että EU:n tukipaketis­sa ei ollut kyse suh­dan­nepoli­ti­ikas­ta, vaan “äänestäjien lep­u­ut­telus­ta”. Nythän Ital­ias­sa on val­las­sa oikeistopop­ulisti­nen hal­li­tus. Ei var­maan kukaan Suomes­sa vas­tus­taisi sitä, että etelästä siir­ret­täisi­in rahaa Pohjo­laan mut­ta kyl­lä etelästä vas­tustet­taisi­in kovasti jos rahaa siiretääisi­in etelästä Pohjo­laan. Miten nim­imerk­ki joopa­joo kään­täisi Espan­jan, Ital­ian, Por­tu­gal­im ja Kreikan poli­it­tisen johdon sille kan­nalle että ne aut­taisi­vat Pohjolaa?

  22. Mitä vikaa oli esim. vuo­den 2022 menos­sa, kun korona oli väistynyt? Työl­lisyys hui­pus­saan, val­tion vel­ka laskus­sa, kil­pailukykymit­tari hui­pus­sa, demokra­tia vielä voimis­sa, hal­li­tuk­sel­la mit­taushis­to­ri­an laa­jimpia kan­natuk­sia koko suomes­sa jne.

    Nyt oikeis­to­hal­li­tuk­sen aikana on saatu lähin­nä velkaa, vas­takkainaset­telua ja venäjän perseen nuolentaa.

    Vastaa

    1. Tarkoit­taako nim­imerk­ki pwoeinin vuo­den 2022 alku­vuot­ta vai lop­pu­vuot­ta? Vuo­den 2022 alus­sa tilanne val­tion­velka­an­tu­mises­sa ja työl­lisyy­dessä oli vielä hyvä mut­ta vuo­den lopus­sa tilanne oli ihan toinen. Marinin hal­li­tus otti velkaa vuo­den 2022 bud­jet­tineu­vot­teluis­sa 40 mil­jar­dia euroa plus korot jot­ka oli­vat noin 2 % luok­ka . Vielä vuon­na 2021 val­tion korko oli nol­las­sa. Ei tässä kovin hyvin asi­at 2022 mennyt.

      Vastaa

      2. Marinin hal­li­tus otti velkaa n. 40–45 mil­jar­dia, vähän lasken­tatavas­ta riip­puen. Koko hal­li­tuskaudel­laan yhteensä.

        Orpon hal­li­tus muuten ylit­tää tuon rajan ihan näil­lä het­kil­lä, velka­an­tuu siis kolmes­sa vuodessa saman ver­ran kuin mihin Marinin hal­li­tuk­sel­la meni neljä vuotta.

  23. Soin­in­vaar­alle kom­ment­ti­na että tarkoitin että Marinin hal­li­tus otti yhteen­sä ‚vuosi­na 2019–2023, 40 mil­jar­dia euroa velkaa. Hyvä kun tarkensit.

    Vastaa

    1. Kokoomuk­selle käy oikein hyvin rutkasti lisää velkaa, kun­han hyvä­tu­lois­t­en vero­tus­ta keven­netään. Hyv­in­voin­ti­val­tion purku seu­raa sivutuotteena.

      Vastaa

  24. Soin­in­vaaran kanssa samaa mieltä siitä että keinotekois­es­ti luo­tua nousukausi voidaan luo­da suh­dan­nepoli­ti­ikalla- Tässä tässä EU:n elvy­tys­paketis­sa ongel­ma oli se että kukin jäsen­maa ei mak­sanut tas­a­puolis­es­ti paket­ti­in . Kyseessä oli epäsyn­metri­nen paketti .

    Vastaa

  25. Soin­in­vaar­alle kom­ment­ti­na että eihän suh­danne ollut negati­ivi­nen vain Suomes­sa vaan se oli huono etenkin Sak­sas­sa joka on Euroopan suurin kansan­talous. Sak­sa ajau­tui taan­tu­maan ja kun se on Suomen tärkein vien­ti­markki­na niin Suomen talous alkoi hidas­tua. Eikä Sakas­sa ei val­tio­val­ta tehnyt mitään eri­ty­istä muu­tok­sia suh­dan­neke­hi­tyk­selle. Espan­jan tilanne on aivan eri kuin Sak­san. Espan­ja ei kärsinyt ener­gia­pu­las­ta vaan sehän net­tosi EU elvy­tys­paketista ennä­tyk­sel­lisen suuren sum­man rahaa. Toki Suomes­sa oli raken­nusalan kri­isi mut­ta siinäkin taustal­la oli yliku­umen­tuneet kiinteistömarkkinat.

    Vastaa

  26. Nim­imerk­ki Kom­men­tille Kom­men­tille tiedok­si että pait­si tuon 20 mil­jardin euron lisäk­si Marinin hal­li­tus otti velkaa toiset 20 mil­jar­dia euroa joista läh­es kaik­ki meni mui­hin menoi­hin pääasi­as­sa kiin­teisi­in menoi­hin joil­la ei ollut mitään tekemistä niin pan­demi­an hoidon kuin NATO jäsenyy­den kanssa. NATOs­ta koivu­vat kus­tan­nuk­set eivät ole vielä kun­nol­la realisoituneet.

    Vastaa

    1. No ei, mut­ta esim. Ukrainaa Marinin hallinto tuki aivan eri luokkaa olevil­la sum­mil­la, mitä Orpo.

      Kokon­aisu­udessaan kan­nat­taa kuitenkin muis­taa se, että jos tuos­sa se 20 mil­jar­dia jää Marinille, niin Orpo on jo paukut­tanut noin 140 mil­jardista noin 200 mil­jardi­in eli sen 60 mil­jar­dia ja meno vain kiihtyy

      Vastaa

      1. Kom­ment­ti­na nim­imerk­ki kom­men­tille tuo­hon Marinin ja Orpon hal­li­tusten velan määrään. Orpon hal­li­tus ottaa kieltämät­tä paljon velkaa enem­män kuin Marinin hal­li­tus mut­ta myös korkomenot ovat osa tuo­ta 200 mil­jar­dia euroa ja juuri korot alkoi­vat nous­ta Marinin hal­li­tuk­sen aikana kesäl­lä 2022 puh­taas­ta nol­las­ta 2% ja tässä kohtaa Marinin hal­li­tus ei tehnyt mitään muu­tos talous­poli­tikkaan. Juuri tästä syys­tä eli korko­jen nousus­ta on Orpon hal­li­tus joutunut otta­maan erit­täin paljon velkaa. Jos Marinin hal­li­tus olisi muut­tanut talous­poli­ti­ikkaa niin velan­määrä täl­lä het­kel­lä ei olisi noin korkea kuin se nyt.

      2. Nim­imerk­ki kom­men­tille tiedok­si että Marinin hal­li­tus tuki Ukraina enem­män kos­ka sil­loin Ukrainan tilanne oli ihan eri kuin se nyt on. Ukraina on päässyt jopa tässä sodas­sa niskan­päälle. Kysymys nim­imerk­ki Kom­men­tille kun sanoit 29.6. kom­men­tis­sasi että Nato oli sit­ten kallis päätös niin kysymys että oletko siis Nato jäsenyy­den kan­nal­la vai et? Nato jäsenyy­den lop­ullista hin­taa ei ole vielä tiedossa.

      3. “Kom­ment­ti­na nim­imerk­ki kom­men­tille tuo­hon Marinin ja Orpon hal­li­tusten velan määrään. Orpon hal­li­tus ottaa kieltämät­tä paljon velkaa enem­män kuin Marinin hal­li­tus mut­ta myös korkomenot ovat osa tuo­ta 200 mil­jar­dia euroa ja juuri korot alkoi­vat nous­ta Marinin hal­li­tuk­sen aikana kesäl­lä 2022 puh­taas­ta nol­las­ta 2% ja tässä kohtaa Marinin hal­li­tus ei tehnyt mitään muu­tos talous­poli­tikkaan. Juuri tästä syys­tä eli korko­jen nousus­ta on Orpon hal­li­tus joutunut otta­maan erit­täin paljon velkaa. Jos Marinin hal­li­tus olisi muut­tanut talous­poli­ti­ikkaa niin velan­määrä täl­lä het­kel­lä ei olisi noin korkea kuin se nyt.”

        Eli Marinin suurin syn­ti oli siis se, että se ei hoi­tanut korko­ta­son muu­tok­ses­sa pääosin Jyr­ki Kataisen hal­li­tuk­sen aiheut­ta­maa ongel­maa kokon­aisu­udessaan? Eli vaik­ka val­tion vel­ka suh­teessa bkt kään­net­ti­in lasku­un, niin se ei vielä kel­van­nut, kos­ka Demarei­den olisi pitänyt tietää, että tule­va paska­hal­li­tus rys­sii kaiken ja demarei­den olisi pitänyt jo ennakkoon pelas­taa mei­dät Orpol­ta hoita­mal­la kun­toon Kataisen synnit?

      4. Nim­imerk­ki kom­men­tille kom­ment­ti­na että en tiedä mitä tarkoi­tat että korko­ta­son muu­tok­ses­sa oli syynä pääosin Jyr­ki Kataisen hal­li­tuk­sen aiheut­ta­maa ongel­ma? Kataisen hal­li­tuk­sen ja myös Sip­ilän hal­li­tuk­sen aikana korko­ta­so oli läh­es nol­las­sa tai miinusmerkkinen.Valtionvelka saati­in kään­net­tyä 2021 alas suh­teessa bkt:n mut­ta se nousi taas uudellen kun Venäjän hyökkäsi Ukrainaan joka aiheut­ti inflaa­tio piikin jota vas­taan EKP alkoi tais­tel­la nos­ta­mal­la korko­ja. Korko nousi ensim­mäistä ker­taa 30 vuo­teen koko euroalueel­la 2% Venäjän hyökkäyk­sen jäl­keen. Samal­la inflaa­tio nousi. Tämä ei ole Marinin hal­li­tuk­sen syytä mut­ta se ei tehnyt asialle mitään. Saman­lainen nopea muu­tos tapah­tui kesäl­lä 1991 kun lama iski. Vielä edelli­nen vuosi 1990 oli nousukausi. Tätä ilmiöitä kut­su­taan talouster­mein mus­tak­si joutseneksi.

      5. Kun velan määrää ver­rataan BKT:hen, joka tietysti nousee inflaa­tion noustes­sa, val­ton velan kohdal­la on syytä tarkkail­la reaa­liko­rkoa nimel­lisen sijas­ta. Kos­ka nimel­lisko­rko nousi inflaa­tio­ta hitaam­min, reaa­liko­rko las­ki ja meni pitkälti miinuk­selle. Nyt reaa­liko­rko on yli nol­lan, mut­ta ei kovin paljon.

  27. Soin­in­vaar­alle kom­ment­ti­na että kyl­lä Orpon hal­li­tus on ottanut velkaa mut­ta pääasi­as­sa niihin pysyvi­in menoi­hin jot­ka edelli­nen hal­li­tus jät­ti perin­nök­si ja tietenkin juok­se­vi­in menoi­hin. Silti ilman kolmikan­taa Orpon hal­li­tus on tehnyt his­to­ri­al­lisen suurim­mat rak­en­teel­liset uud­is­tuk­set etenkin työ­markki­noi­hin muun muas­sa laa­jen­mal­la paikallista sopimista, uud­is­ta­mal­la vuo­den 1946 lakko­lakia ja tuo­ma­l­la vien­tive­toisen palkka­mallin työmarkkinoille.

    Vastaa

    1. Se hal­li­tuk­sen tekemä muu­tos näkyy siinä, että Suomes­sa on nyt. suuri vas­takkainaset­telu hallinnon ja kansan välissä. 

      Muu­tos­ta numeroina: https://data-viewer.oecd.org/?chartId=e65c7f8f-d8e5-456d-b585-9cb134a1ab11&fbclid=IwY2xjawS1dGJleHRuA2FlbQIxMABicmlkETBEYnYzbEE3d09jSlhtSDFMc3J0YwZhcHBfaWQQMjIyMDM5MTc4ODIwMDg5MgABHvOwE1tJCqts7KswW6h4UARln0dDLRWjs35d-SmNqxoV4d8j_h7Dv-Ro5c2I_aem_w3OsPllI_a6tKP88RsVY1g

      Esim. se Soin­in­vaarankin usein mainit­se­ma “kah­den lapsen yksin­huolta­ja” saa kah­den kuukau­den työt­tömyy­den jäl­keen 67% aiem­mista tulois­taan, kun kymme­nen vuot­ta sit­ten luku oli 81%. Koi­ta tuos­sa sit­ten etsiä sitä olema­ton­ta työ­paikkaa, kun päivit­täi­nen elämä tuot­taa haastei­ta. Tosin se sama ongel­ma on kaikil­la eikä pelkästään yksin­huolta­jil­la, vaik­ka tätä on toki pidet­ty eniten esil­lä. 2015 -> 2025 muu­tos samal­la mit­tar­il­la on kah­den lapsen per­heessä 85% -> 72%, yksi­na­su­val­la 65% -> 45% ja lapset­toma­l­la pariskun­nal­la 83% -> 72%.

      No, onnek­si työvoima­palveluis­sa on sen­tään ihmisiä töis­sä ja esim. Etelä-Kar­jalas­sa on pois­tet­tu sote- henkilöstöltä työn­haku­velvoite, kos­ka työkkäris­sä n todet­tu, että niitä töitä kun ei ole, niin ei niitä hake­mal­la syn­ny. Var­maan laiton päätös työkkäriltä, mut­ta ketä kiin­nos­taa, mitä tässä maas­sa tapahtuu.

      Ja juuri kun Suo­mi meni euroopan paskim­mak­si maak­si työl­lisyy­den suh­teen, niin nyt on todet­ta­va, että se Espan­ja on jo pros­entin päässä suomes­ta. Eli euroopan poh­jal­la meil­lä ei ole enää edes seu­raa, vaan saadaan olla ihan yksin siel­lä poh­jal­la. Muu euroop­pa menee meno­jaan ja suomes­sa voi vaan odot­taa tai lähteä muille maille tekemään työtä.

      https://ec.europa.eu/eurostat/databrowser/view/une_rt_m__custom_22006782/bookmark/table?lang=en&bookmarkId=f2924d44-183f-4f79-8bce-d6405104cbaf&c=1782985043000

      Vastaa

  28. Nim­imerk­ki Åbo­rig­i­naalille tiedok­si että kansanäänestyk­ses­tä ei tarvitse päät­tää hal­li­tuk­ses­sa vaan par­la­ment­ti voi siitä säätä eril­lisen lain. Var­maan Mod­er­aatit saa­vat osan demarei­den, lib­er­aalien ja keskus­tan tuen tähän asi­aan. Eihän Suomes­sakaan vuo­den 1994 EU jäsenyyt­tä tukenut kaik­ki eduskun­ta­puolueet vaan Vihreät ja Vasem­mis­toli­it­to oli­vat hajal­laan koko jäsenyys kysymyk­sessä joten näm puolueet eivät otta­neet mitään viral­lista puoles­ta tai vas­taan kan­taa. Ain­os­taan SMP ja Kris­till­i­nen liit­to oli­vat jäsenyyt­tä vastaan.

    Vastaa

  29. “korot alkoi­vat nous­ta Marinin hal­li­tuk­sen aikana kesäl­lä 2022 puh­taas­ta nol­las­ta 2% ja tässä kohtaa Marinin hal­li­tus ei tehnyt mitään muu­tos talous­poli­tikkaan. Juuri tästä syys­tä eli korko­jen nousus­ta on Orpon hal­li­tus joutunut otta­maan erit­täin paljon velkaa.”

    Tuos­sa men­nään korko­jen suh­teen nyt, kun suomen luot­tolu­ok­i­tuk­seen on tehty Orpo-Purran heiken­nyk­set jne.

    https://www.valtionvelka.fi/uutinen/valtiokonttori-jarjesti-valtion-viitelainojen-huutokaupan-tulokset-34/

    Tuo perustelu Orpon velan­oton syys­tä on ihan samaa tasoa kuin se, että viina­pul­lon hin­nan vuok­si menee auto, talo ja mök­ki. Vaik­ka todel­lisu­udessa se koos­t­uu pääasi­as­sa siitä, että koti­maises­sa kier­rossa ollut­ta rahaa on siir­ret­ty ulko­maille, jon­ka seu­rauk­se­na meil­lä on Orpo saanut hyvästä suh­dan­teesta huoli­mat­ta nus­sit­tua suomen syvälle suohon. 

    https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tyti/135y.px/table/tableViewLayout1/?loadedQueryId=81330350-d38f-4445-a77c-6b34fd5c3743&timeType=top&timeValue=95

    Aikavälil­lä 6/19 — 6/23 yksi­tyisen sek­torin työ­paikko­ja + 86 tuhatta.
    Aikavälil­lä 6/23- 5/26 yksi­tyisen sek­torin työ­paikko­ja — 67 tuhatta. 

    No työn suh­teen julki­nen sek­tori sen­tään pöhöt­tyy Orpon toimes­ta ja on kas­vanut tämän hal­li­tuskau­den aikana 23 tuhan­nel­la uudel­la työn­tek­i­jäl­lä. Sitä se on, kun uud­is­tu­miskyky on nollassa.

    Merkit­tävänä muu­tok­se­na on myös se, että nois­sa työl­li­sis­sä on osa-aikaiset työ­paikat lisääntyneet:
    https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tyti/13gh.px/table/tableViewLayout1/?loadedQueryId=e572a29e-bd45-4cdc-9bd8-fc627f81fb19&timeType=top&timeValue=95

    Vastaa

    1. Nim­imerk­ki kom­men­tille kom­ment­ti­na että korkoi­hin vaikut­taa eniten muun muas­sa maail­man­talouden tilanne. Suomen luot­tolu­ok­i­tuk­sen tekee kan­sain­väliset luot­tolu­ok­i­tusy­htiöt ja koroista päät­tää EKP. Euroalueen epäsyn­metri­nen talouske­hi­tys vaikut­taa nykyti­lanteeseen paljon enem­män kuin aiem­min. Koroista ei voi syyt­tää Orpon hal­li­tus­ta eikä Marinin hal­li­tus mut­ta Marinin hal­li­tus ei muut­tanut talous­poli­ti­ikkaa kun korot alkoi­vat nous­ta. Sil­loin olisi viimeistään pitänyt tehdä muu­tok­sia talous­poli­ti­ikas­sa. Demareis­sa oli talous­poli­it­tisia vaikut­ta­jia jot­ka uskoi­vat että nol­la korko­jen aika on ikuista ja EKP tulisi jatka­maan elvy­tys­tä maail­man tap­pi­in asti.

      Vastaa

  30. Suo­ma­laises­sa poli­ti­ikas­sa ei ole mitenkään poikkeuk­sel­lista, että puolueet katso­vat kai­hol­la men­neeseen. Nos­tal­gia on voimakas voima, ja se näkyy täl­lä het­kel­lä kaikissa puolueis­sa, myös Kokoomuk­ses­sa ja Perussuomalaisissa.

    Kokoomuk­sen viimeaikaiset päätök­set hei­jastel­e­vat selkeää palu­u­ta puolueen alkuaikoi­hin. Puolue syn­tyi 1918 tilanteessa, jos­sa por­varis­to jakau­tui sisäi­sis­sä riidois­sa monark­istei­hin ja tasaval­taa kan­nat­tavi­in. Lop­ul­ta Kokoomuk­sen demokra­ti­avas­tainen lin­ja hävisi osin ulko­val­to­jen pain­os­tuk­ses­ta ja kokoomus jou­tui hau­taa­maan haaveen­sa Sak­san rom­ahdet­tua. Tämä on mah­tanut tun­tua ikävältä tilanteessa, jos­sa ollaan vain het­keä aiem­min men­ty pietari­in pyytämään venäjän tukea suomen lail­lisen hal­li­tuk­sen kaatamiselle ja saatu kansakun­nan itsenäisyys tor­pat­tua ja selviy­dyt­ty voit­ta­ji­na tätä seu­raan­neesta sisällissodasta.

    Tätä aikaa — vah­vaa por­var­il­lista yht­enäisyyt­tä ja autori­taarista järjestys­tä — kokoomuk­ses­sa tun­nu­taan nyt kaipaa­van takaisin. Se näkyy esimerkiksi:

    päätök­sis­sä, jois­sa poli­it­ti­nen käsit­te­ly ohite­taan ja kaver­ille voidaan heit­tää 35 miljoon­aa euroa (HS 12.6.2024)

    suh­tau­tu­mises­sa kri­it­tis­es­ti toimin­nan kyseenalaistajiin

    Venäjän ja Putinin lähipi­irin kanssa tehtävän kau­pan kasvus­sa: Tullin tilas­to­jen mukaan Suomen vien­ti Venäjälle kasvoi 2023 noin 35 %, eri­tyis­es­ti raa­ka-aineis­sa, joi­ta käytetään myös sota­te­ol­lisu­udessa (Tul­li, ulko­maankaup­pati­las­tot 2024)

    Nämä eivät ole yksit­täisiä sat­tumia, vaan osa laa­jem­paa poli­it­tista lin­jaa, jos­sa men­neisyy­den selkeys houkut­telee enem­män kuin nyky­hetken monimutkaisuus.

    Perus­suo­ma­lais­ten nos­tal­gia ei ulo­tu yhtä kauas. Heille riit­tää paluu aikaan, jol­loin Man­ner­heim oli vah­va johta­ja ja kansalli­nen yht­enäisyys oli yksinker­taisem­pi rak­en­taa. Aja­tus­maail­ma nojaa maail­maan, jos­sa asi­at oli­vat selkeitä, help­po­ja ja yksinker­taisia — aikaan, jol­loin äänis­lin­na oli perussuomalainen.

    Tämä näkyy puolueen retori­ikas­sa: vah­va johta­ju­us, yksinker­taiset ratkaisut ja selkeä jako “mei­hin” ja “mui­hin”. His­to­ri­al­lis­es­ti täl­lainen ajat­telu tois­taa 1930–40-lukujen poli­it­tista ilmapi­ir­iä, jos­sa kansalli­nen yht­enäisyys raken­net­ti­in vah­van johta­jan ympärille (ks. esim. Ylikan­gas, Mur­tu­va sää­ty­val­ta, 1994).

    Demar­it ja yht­enäisyy­den aika 2019–2023
    Hal­li­tus­puolueisi­in ver­rat­tuna ei ole lainkaan hai­hat­telua, että Sosi­aalidemokraatit katso­vat men­neitä vuosia kai­hol­la. Ajan­jak­so 6/2019–6/2023 oli Suomes­sa poikkeuk­sel­lisen yhtenäinen:

    Hal­li­tuk­sen suo­sio oli korkeimpia mitat­tu­ja (Talous­tutkimus 2020–2023)

    Työl­lisyysaste nousi ennä­tyk­sel­liseen 74,5 pros­ent­ti­in (Tilas­tokeskus 2023)

    Val­tion vel­ka suh­teessa BKT:hen kään­tyi lasku­un vuon­na 2022 (VM, julkisen talouden kat­saus 2023)

    Kyse ei ollut vain talous­lu­vuista, vaan laa­jem­mas­ta yhteiskun­nal­lis­es­ta ilmapi­iristä. Pan­demi­an ja kri­isien keskel­lä Suo­mi oli yht­enäisem­pi kuin vuosikym­meni­in. On ymmär­ret­tävää, että demar­it katso­vat tuo­ta aikaa takaisin — ei sik­si, että he halu­aisi­vat pala­ta men­neeseen, vaan sik­si, että he halu­aisi­vat palaut­taa tuon yhteiskun­nal­lisen luottamuksen.

    Poli­ti­ikan nos­tal­gia ei ole uusi ilmiö, mut­ta sen voima on nyt poikkeuk­sel­lisen näkyvä. Kokoomus, Perus­suo­ma­laiset ja Sosi­aalidemokraatit katso­vat kaik­ki men­neisyy­teen — mut­ta eri syistä ja eri aikakausi­in. Kysymys kuu­luu: pystyykö Suo­mi rak­en­ta­maan tule­vaisu­u­den, jos katse on jatku­vasti menneessä?

    Vastaa

  31. Vaik­ka demare­i­ta nyt hauku­taan olan takaa niin yksi päämäärä heil­lä on ollut vuosikymmenet: Säi­lyt­tää työ­paikat. Myös sel­l­aiset joi­hin ei tarvi­ta tekni­ikan tohtorin koulutusta.

    Vastaa

    1. Sil­fver­bergille kom­ment­ti­na että tuo päti var­maan vielä 2000-luvun puo­liväli­in asti mut­ta teknolo­gian muu­tok­seen eivät demar­it tai ay-liike ole ikävä kyl­lä onnis­tuneet vaikut­ta­maan. Teknolo­gian kehi­tys on vähen­tänyt niitä työ­paikko­ja jot­ka eivät ole vaati­neet tekni­ikan tohtorin koulutusta.

      Vastaa

      1. Se onnis­tu­mi­nen on ihan kiin­ni siitä mil­laisen kan­natuk­sen län­si­mais­sa demari/ työväen­puolueet onnis­tu­vat saa­maan. Jos kaik­ki kan­nat­ta­vat vain uus­lib­er­al­is­mia tai oikeistopop­ulis­mia niin niitä työ­paikko­ja sit­ten lähtee.

    2. Sil­fver­bergille kom­ment­ti­na että työ­paikko­ja ei ole läht­enyt niinkään uus­lib­er­al­is­min tai oikeistopop­ulis­min myötä vaan tek­nol­o­gisen kehi­tyk­sen myötä jota oikeistopop­ulis­tit ei ole koskaan ottanut esille. Kos­ka heiltä kysyt­täisi­in sit­ten pitäisikö teknolo­gian kehi­tys­tä rajoit­taa. Uus­lib­er­al­is­tit ovat taas tietoisia siitä että teknologi­nen kehi­tys on vienyt työ­paikko­ja. Suosit­te­len luke­maan Kokoomuk­sen tekoä­ly työryh­män raportin (30 sivua ) joka juuri julkaistiin .

      Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.